MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttamisesta
22.3.2010 - (KOM(2009)0197 – C7‑0101/2009 – 2009/0059(COD)) - ***I
Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Helmut Scholz
Valmistelija (*):
Barbara Lochbihler, Ulkoasiainvaliokunta
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla
- LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
- EUROOPAN PARLAMENTIN ENSIMMÄISEN KÄSITTELYN KANTA* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌. *
- PERUSTELUT
- ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO
- kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO
- budjettivaliokunnaN LAUSUNTO
- ASIAN KÄSITTELY
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttamisesta
(KOM(2009)0197 – C7‑0101/2009 – 2009/0059(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2009)0197),
– ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0101/2009),
– ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista käynnissä oleviin toimielinten päätöksentekomenettelyihin (KOM(2009)0665),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan sekä 209 artiklan 1 kohdan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,
– ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A7‑0052/2010),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. katsoo, että ehdotus on monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 mukainen; muistuttaa kuitenkin, että budjettivallan käyttäjä päättää kauden 2010–2013 vuotuisista määrärahoista vuotuisessa talousarviomenettelyssä;
3. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
EUROOPAN PARLAMENTIN ENSIMMÄISEN KÄSITTELYN KANTA* Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌. *
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttamisesta
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan ja 209 artiklan 1 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[2],
sekä katsovat seuraavaa:
(1) Yhteisö on helpottanut vuodesta 2007 alueellista yhteistyötä, jota se harjoittaa Aasian, Keski-Aasian ja Latinalaisen Amerikan kehitysmaiden sekä Irakin, Iranin, Jemenin ja Etelä-Afrikan kanssa, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006[3] nojalla.
(2) Asetuksen (EY) N:o 1905/2006 ensisijaisena ja yleisenä tavoitteena on poistaa köyhyys saavuttamalla vuosituhannen kehitystavoitteet. Kyseisessä asetuksessa tarkoitettujen kehitysmaiden ja alueiden kanssa maantieteellisten ohjelmien puitteissa harjoitettavan yhteistyön soveltamisala rajoittuu lisäksi sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, jotka on suunniteltu siten, että ne täyttävät Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean (OECD/DAC) julkisen kehitysavun arviointiperusteet.
(3) On unionin edun mukaista syventää entisestään unionin suhteita kyseisiin kehitysmaihin, jotka ovat tärkeitä kahdenvälisiä kumppaneita ja toimijoita monenvälisillä foorumeilla ja globaalissa hallinnossa, sillä on unionin strategisten etujen mukaista tukea monipuolisten yhteyksien edistämistä näihin kumppaneihin ja toimijoihin erityisesti talouden, kaupan, korkeakoulutuksen, yritystoiminnan ja tieteen aloilla harjoitettavassa vaihtotoiminnassa. Unioni tarvitsee tämän vuoksi rahoitusvälineen, jotta se voi rahoittaa sellaisia toimenpiteitä, joita ei voida niiden luonteen perusteella katsoa OECD:n vahvistamien julkisen kehitysavun (ODA) arviointiperusteiden mukaiseksi julkiseksi kehitysavuksi mutta joilla on ratkaiseva merkitys suhteiden lujittamisen kannalta ja jotka myötävaikuttavat merkittävästi kyseisten kehitysmaiden edistymiseen ja kehitykseen.
(4) Tätä tarkoitusta varten vuosien 2007 ja 2008 talousarviomenettelyissä vahvistettiin neljä valmistelutointa tehostetun yhteistyön aloittamiseksi Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[4] (varainhoitoasetus) 49 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisesti: nämä toimet olivat liiketoiminnan ja tieteen aloilla harjoitettava vaihto Intian kanssa, liiketoiminnan ja tieteen aloilla harjoitettava vaihto Kiinan kanssa, yhteistyö Aasiassa sijaitsevissa keskitulotasoryhmän maissa, ja yhteistyö Latinalaisessa Amerikassa sijaitsevissa keskitulotasoryhmän maissa. Kyseisessä varainhoitoasetuksen artiklassa säädetään, että valmistelutoimiin liittyvä lainsäädäntömenettely on saatettava päätökseen ennen kolmannen varainhoitovuoden päättymistä.
(5) Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1934/2006[5] tavoitteet ja säännökset ovat tarkoituksenmukaisia tällaisen tiiviimmän yhteistyön harjoittamiseksi asetuksen (EY) N:o 1905/2006 soveltamisalaan kuuluvien maiden kanssa. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 1934/2006 maantieteellistä soveltamisalaa on tarpeen laajentaa ja on tarpeen säätää rahoituskehyksestä kyseisten kehitysmaiden kanssa harjoitettavaa yhteistyötä varten.
(5 a) Kun asetuksen (EY) N:o 1934/2006 maantieteellistä soveltamisalaa laajennetaan, asianomaisiin kehitysmaihin sovelletaan kahta erilaista ulkopoliittista rahoitusvälinettä. Olisi varmistettava, että nämä kaksi rahoitusvälinettä pidetään tiukasti erillään toisistaan. Asetuksen (EY) N:o 1905/2006 mukaisesti rahoitetaan toimia, jotka täyttävät julkisen kehitysavun (ODA) arviointiperusteet, asetuksen (EY) N:o 1934/2006 mukaisesti ainoastaan sellaisia toimia, jotka eivät täytä mainittuja perusteita. Lisäksi olisi taattava, että tähän saakka asetuksen (EY) N:o 1934/2006 soveltamisalaan kuuluneet maat, eli teollistuneet ja muut korkean tulotason maat ja alueet, eivät joudu epäedulliseen asemaan etenkään taloudellisesti, kun asetuksen maantieteellistä soveltamisalaa laajennetaan.
(5 b) Talouskriisin seurauksena taloudellinen tilanne on äärimmäisen kireä koko Euroopan unionin alueella. Laajennettaessa soveltamisalaa koskemaan maita, jotka joissakin tapauksissa ovat yhtä kilpailukykyisiä kuin unionin maat ja ovat saavuttaneet keskimääräisen elintason, joka on lähellä joidenkin jäsenvaltioiden keskimääräistä elintasoa, on huolehdittava siitä, että unionin tukea myönnetään suhteessa siihen, kuinka voimakkaasti edunsaajamaat pyrkivät kunnioittamaan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kansainvälisiä sopimuksia ja osallistumaan maailmanlaajuisiin pyrkimyksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.
(6) Ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanoa tarkasteltaessa on havaittu epäjohdonmukaisuutta säännöksissä, joiden nojalla veroihin, tullimaksuihin tai muihin kuluihin liittyvät kustannukset jätetään rahoituksen ulkopuolelle. Johdonmukaisuuden lisäämiseksi ehdotetaan, että kyseiset säännökset yhtenäistetään muiden välineiden kanssa.
(6 a) Komissiolla olisi oltava valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia delegoituja säädöksiä monivuotisista yhteistyöohjelmista, koska nämä ohjelmat täydentävät asetusta (EY) N:o 1934/2006 ja niitä sovelletaan yleisesti. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyön aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla.
(7) Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1934/2006 olisi muutettava vastaavasti,
OVAT ANTANEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Muutetaan asetus (EY) N:o 1934/2006 seuraavasti:
(1) Korvataan asetuksen otsikko seuraavasti:
"Neuvoston asetus (EY) N:o 1934/2006, annettu 21 päivänä joulukuuta 2006, teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden sekä muun toiminnan kuin julkisen kehitysavun kyseessä ollessa asetuksen (EY) N:o 1905/2006 soveltamisalaan kuuluvien kehitysmaiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta."
(2) Korvataan 1 artikla seuraavasti:
"1 artikla
Tavoite
1. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvalla yhteisön rahoituksella tuetaan yhteisön toimivallan piiriin kuuluvaa taloudellista yhteistyötä, rahoitusyhteistyötä sekä teknistä yhteistyötä, kulttuuriyhteistyötä ja akateemista yhteistyötä 4 artiklassa mainituilla aloilla liitteessä I lueteltujen teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden sekä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 18 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1905/2006* soveltamisalaan kuuluvien, liitteessä II lueteltujen kehitysmaiden (jäljempänä 'kumppanimaat') kanssa. Asetuksen avulla rahoitetaan toimia, jotka eivät täytä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön kehitysapukomitean (OECD/DAC) vahvistamia julkisen kehitysavun arviointiperusteita.
2. Kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön ensisijaisena tavoitteena on vastata tarpeeseen vahvistaa yhteyksiä niihin ja toimia niiden kanssa entistä tiiviimmin kahdenväliseltä, alueelliselta tai monenväliseltä pohjalta, suotuisampien ja avoimempien olosuhteiden luomiseksi yhteisön ja kumppanimaiden välisten suhteiden kehittämiselle, sekä edistää rakentavaa vuoropuhelua ja myötävaikuttaa kumppanimaiden edistymiseen ja kestävään kehitykseen, pitäen samalla huolta yhteisistä eduista, kuten demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, oikeusvaltion, ihmisarvoisen työn, hyvän hallinnon sekä ympäristön säilyttämisen edistämisestä.
_________
* EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41."
(3) Korvataan 2 artikla seuraavasti:
"2 artikla
Soveltamisala
1. Kumppanimaiden kanssa tehtävän yhteistyön tavoitteena on toimia yhdessä joko teollistuneiden maiden tai niin kutsuttujen nousevien tai kehittyvien talouksien kanssa vuoropuhelun ja lähentymisen tehostamiseksi sekä samankaltaisten poliittisten, taloudellisten ja institutionaalisten rakenteiden ja arvojen edistämiseksi ja yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi vakiintuneiden tai entistä tärkeämpien kahdenvälisten kumppaneiden ja kansainvälisillä foorumeilla ja globaalissa hallinnossa toimivien toimijoiden kanssa. Yhteistyö kattaa myös kumppanit, joiden keskuudessa yhteisö haluaa edistää demokratiaa ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista koskevia arvojaan perussopimuksessa määrättyjen unionin ulkoista toimintaa koskevien periaatteiden mukaisesti.
2. ▌Komissio voi ▌asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa ja yhteisön avun johdonmukaisuuden ja tehokkuuden varmistamiseksi sekä alueellisen yhteistyön edistämiseksi päättää 6 artiklassa tarkoitettuja vuotuisia toimintaohjelmia hyväksyessään, että myös sellainen maa, jota ei ole mainittu liitteissä, voi hyötyä tämän asetuksen nojalla toteutettavista toimenpiteistä, jos toteutettava hanke tai ohjelma on luonteeltaan alueellinen tai rajat ylittävä. Tätä koskevia säännöksiä annetaan 5 artiklassa tarkoitetuissa monivuotisissa yhteistyöohjelmissa.
2 a. Komissio muuttaa liitteissä I ja II olevia luetteloita OECD:n kehitysapukomitean kehitysmaaluettelon säännöllisten tarkistusten mukaisesti ja ilmoittaa muutoksista Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
2 b. Tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa EU:n rahoitusta myönnettäessä kiinnitetään tarvittaessa erityistä huomiota siihen, kunnioittavatko kumppanimaat Kansainvälisen työjärjestön (ILO) keskeisiä työelämän normeja ja pyrkivätkö ne vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä.
2 c. Liitteessä II lueteltujen maiden osalta asetuksen (EY) N:o 1905/2006 sekä rahoitusvälineen perustamisesta elintarvikkeiden jyrkkään hinnannousuun liittyvää nopeaa toimintaa varten kehitysmaissa 16 päivänä joulukuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1337/2008* mukaisesti rahoitettuja toimia koskevien politiikkojen johdonmukaisuutta on noudatettava tarkasti.
__________
* EUVL L 354, 31.12.2008, s. 62."
(3 a) Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti:
"1. Euroopan unionin perustana ovat vapauden, demokratian, ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen periaatteet sekä oikeusvaltioperiaate, ja se pyrkii edistämään, kehittämään ja lujittamaan näihin periaatteisiin sitoutumista kumppanimaissa vuoropuhelun ja yhteistyön avulla."
(3 b) Korvataan 3 artiklan 3 kohta seuraavasti:
"3. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet kattavat yhteistyöalat, jotka on määritelty erityisesti yhteisön ja kumppanimaiden välisissä asiakirjoissa, sopimuksissa, julkilausumissa ja toimintasuunnitelmissa, sekä alat, jotka liittyvät yhteisön erityisiin etuihin ja painopisteisiin, ja niiden on oltava johdonmukaisia näiden alojen kanssa."
(3 c) Korvataan 3 artiklan 4 kohta seuraavasti:
"4. Yhteisö pyrkii tämän asetuksen nojalla rahoitettavissa toimenpiteissä johdonmukaisuuteen ulkosuhteiden alaan kuuluvien muiden toimien sekä muiden asiaan kuuluvien yhteisön politiikkojen ja erityisesti kehitysyhteistyön kanssa. Tämä varmistetaan politiikkojen määrittelyn, strategisen suunnittelun sekä toimenpiteiden ohjelmoinnin ja täytäntöönpanon avulla."
(3 d) Korvataan 3 artiklan 5 kohta seuraavasti:
"5. Tämän asetuksen nojalla rahoitettavat toimenpiteet täydentävät jäsenvaltioiden ja yhteisön julkisten elinten toteuttamia toimia […] kauppasuhteiden ja kulttuuri-, korkeakoulu- ja tiedevaihdon alalla, ja tuovat niille lisäarvoa."
(3 e) Lisätään 3 artiklaan kohta seuraavasti:
"5 a. Komissio huolehtii Euroopan parlamentille tiedottamisesta ja vaihtaa säännöllisesti näkemyksiä sen kanssa."
(3 f) Korvataan 4 artiklan johdantokappale seuraavasti:
"Yhteisön rahoituksella tuetaan 1 artiklan mukaisia yhteistyötoimia, ja sen on oltava tämän asetuksen yleisen tarkoituksen, soveltamisalan, tavoitteiden ja yleisten periaatteiden mukaista. Yhteisön rahoitus kattaa seuraavilla yhteistyöaloilla toteutettavat toimet, jotka eivät täytä julkisen kehitysavun arviointiperusteita ja joilla voi olla alueellinen ulottuvuus:"
(3 g) Korvataan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:
"1) yhteistyön, kumppanuuksien ja yhteisyritysten edistäminen taloudellisten, sosiaalisten, kulttuuristen, yliopistollisten ja tieteellisten toimijoiden välillä yhteisössä ja kumppanimaissa;"
(3 h) Korvataan 4 artiklan 2 kohta seuraavasti:
"2) kahdenvälisen kaupan, investointien ja taloudellisten kumppanuuksien edistäminen kiinnittäen huomiota erityisesti pieniin ja keskisuuriin yrityksiin;"
(3 i) Korvataan 4 artiklan 3 kohta seuraavasti:
"3) asiaan liittyvien sektoreiden poliittisten, taloudellisten, sosiaalisten ja kulttuuristen toimijoiden ja muiden valtioista riippumattomien järjestöjen välisten vuoropuhelujen edistäminen yhteisössä ja kumppanimaissa;"
(3 j) Korvataan 4 artiklan 4 kohta seuraavasti:
"4) yksittäisten henkilöiden välisten, etenkin perhetason yhteyksien, koulutusohjelmien ja tieteellisen vaihdon edistäminen ja keskinäisen ymmärtämyksen lisääminen kulttuurien [...] välillä, mukaan luettuina toimenpiteet, joilla turvataan Euroopan unionin mahdollisuus osallistua ja lisätään sen osallistumista Erasmus Mundus -ohjelmaan kuuluvaan ulkoiseen yhteistyöhön sekä Euroopan koulutusmessuille;"
(3 k) Korvataan 4 artiklan 5 kohta seuraavasti:
"5) yhteistoimintahankkeiden edistäminen sellaisilla aloilla kuin tutkimus, tiede ja teknologia, urheilu ja kulttuuri, uusiutuva energia, liikenne, ympäristöasiat (mukaan lukien ilmastonmuutos), tulliasiat, rahoitusasiat, oikeudelliset asiat ja ihmisoikeusasiat sekä kaikki muut yhteisön ja kumppanimaiden väliset yhteistä etua koskevat asiat;"
(3 l) Korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:
"2. Monivuotiset yhteistyöohjelmat kattavat enintään tämän asetuksen voimassaoloajan. Niissä mainitaan yhteisön erityiset edut ja painopisteet, yleiset tavoitteet ja odotetut tulokset. Etenkin Erasmus Mundus ‑ohjelmaan kuuluvaan ulkoiseen yhteistyöhön liittyvissä ohjelmissa noudatetaan mahdollisimman tasapainoista maantieteellistä jakaumaa. Niissä mainitaan myös yhteisön rahoitusta saavat alat ja esitetään pääpiirteissään varojen alustava jakautuminen kyseisenä ajanjaksona kokonaisuudessaan, ensisijaisten alojen osalta sekä kumppanimaiden tai kumppanimaiden ryhmien osalta. Tämä voidaan esittää tarvittaessa vaihteluvälinä. Monivuotisia yhteistyöohjelmia tarkistetaan kauden puolivälissä tai tarvittaessa."
(3 m) Korvataan 5 artiklan 3 kohta seuraavasti:
"3. Komissio hyväksyy monivuotiset yhteistyöohjelmat ja niiden mahdolliset tarkistukset 14 a artiklassa säädettyä menettelyä noudattaen."
(3 n) Korvataan 6 artiklan 1 kohta seuraavasti:
"1. Komissio hyväksyy 5 artiklassa tarkoitettuihin monivuotisiin yhteistyöohjelmiin perustuvat vuosittaiset toimintaohjelmat ja ilmoittaa niistä samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle."
(3 o) Lisätään 7 artiklaan kohdat seuraavasti:
"1 a. Toimenpiteitä, jotka kuuluvat humanitaarisesta avusta 20 päivänä kesäkuuta 1996 annetun asetuksen (EY) N:o 1257/96*, vakautusvälineen perustamisesta 15 päivänä marraskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1717/2006** tai asetuksen (EY) N:o 1905/2006 soveltamisalaan ja jotka voivat saada niiden nojalla rahoitusta, ei rahoiteta tämän asetuksen nojalla.
1 b. Tämän asetuksen mukaisesti annettavalla yhteisön avulla ei saa rahoittaa aseiden tai ampumatarvikkeiden hankintaa tai operaatioita, joilla on sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla.
_________
* EYVL L 163, 2.7.1996, s. 1.
** EUVL L 327, 24.11.2006, s. 1."
(4) Korvataan 8 artiklan 3 kohta seuraavasti:
"3. Yhteisön rahoitusta ei periaatteessa saa käyttää verojen, tullimaksujen eikä kulujen rahoittamiseen kumppanimaissa."
(4 a) Korvataan 9 artiklan 3 kohta seuraavasti:
"3. Komissio päättää monivuotisten yhteistyöohjelmien soveltamisalaan kuulumattomista tukitoimista ja ilmoittaa niistä samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle."
(4 b) Korvataan 13 artiklan 1 kohta seuraavasti:
"1. Komissio arvioi säännöllisesti tämän asetuksen nojalla rahoitettavia toimia ja ohjelmia, tarvittaessa taikka Euroopan parlamentin tai neuvoston pyynnöstä teettämällä riippumattomia ulkopuolisia arviointeja, varmistaakseen, onko tavoitteet saavutettu tai ovatko ne ovat jääneet saavuttamatta, missä määrin ne on saavutettu ja ovatko yhteisön rahoittamien toimenpiteiden kustannustehokkuus ja vaikutus olleet tyydyttäviä. Komissio laatii kyseisten arviointien perusteella suosituksia tulevien toimien parantamiseksi. Tuloksia hyödynnetään ohjelmasuunnittelussa ja määrärahojen kohdentamisessa."
(4 c) Korvataan 13 artiklan 2 kohta seuraavasti:
"2. Komissio toimittaa 1 kohdassa tarkoitetut arviointikertomukset tiedoksi Euroopan parlamentille ja 15 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle."
(4 d) Korvataan 14 artikla seuraavasti:
"Komissio tarkastelee tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain yksityiskohtaisen kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa mainitaan talousarvion täytäntöönpanon tulokset sekä kaikki rahoitetut toimet ja ohjelmat ja mahdollisuuksien mukaan yhteistyötoimien ja ‑ohjelmien tärkeimmät tulokset ja vaikutukset."
(4 e) Lisätään artikla seuraavasti:
"14 a artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen
1. Siirretään komissiolle valta antaa 5 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä tämän asetuksen soveltamisen ajaksi.
2. Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.
3. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 14 b ja 14 c artiklassa asetettuja ehtoja."
(4 f) Lisätään artikla seuraavasti:
"14 b artikla
Säädösvallan siirron peruuttaminen
1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.
2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen mahdolliset syyt.
3. Peruuttamispäätös lopettaa päätöksessä mainitun säädösvallan siirron. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä."
(4 g) Lisätään artikla seuraavasti:
"14 c artikla
Delegoitujen säädösten vastustaminen
1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi.
Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa pidennetään kuukaudella.
2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto eivät ole määräajan umpeutuessa vastustaneet delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.
Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen kyseisen määräajan loppua, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät aio vastustaa säädöstä.
3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä."
(5) Korvataan 16 artikla seuraavasti:
"16 artikla
Rahoitusta koskevat säännökset
Rahoitusohje tämän asetuksen täytäntöönpanemiseksi kaudelle 2007–2013 on 172 miljoonaa euroa liitteessä I lueteltujen maiden osalta ja 176 miljoonaa euroa liitteessä II lueteltujen maiden osalta. Budjettivallan käyttäjä päättää kauden 2010–2013 vuotuisista määrärahoista vuotuisessa talousarviomenettelyssä. Komissio toimittaa budjettivallan käyttäjälle yksityiskohtaiset tiedot kaikista budjettikohdista ja vuotuisista määrärahoista, joita käytetään tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien toimenpiteiden rahoittamiseen. Budjettivallan käyttäjä myöntää kyseiset määrärahat rahoituskehyksen rajoissa. Olisi myös huolehdittava tarkasti siitä, että liitteessä I luetellut teollistuneet ja muut korkean tulotason maat ja alueet eivät joudu epäedulliseen asemaan sen seurauksena, että asetusta sovelletaan liitteessä II lueteltuihin maihin.
Asetuksen (EY) N:o 1905/2006 mukaisesti käytettäväksi suunniteltuja määrärahoja ei saa käyttää tähän tarkoitukseen."
(6) Korvataan liitteen otsikko seuraavasti:
"LIITE I – Luettelo tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista teollistuneista ja muista korkean tulotason maista ja alueista".
(7) Lisätään uusi liite II, jonka teksti on tämän asetuksen liitteenä.
2 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
Liite
"LIITE II
Luettelo tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvista kehitysmaista
Latinalainen Amerikka
1.Argentiina
2. Bolivia
3. Brasilia
4. Chile
5. Kolumbia
6. Costa Rica
7. Kuuba
8. Ecuador
9. El Salvador
10. Guatemala
11. Honduras
12. Meksiko
13. Nicaragua
14. Panama
15. Paraguay
16. Peru
17. Uruguay
18. Venezuela
Aasia
19. Afganistan
20. Bangladesh
21. Bhutan
22. Kambodža
23. Kiina
24. Intia
25. Indonesia
26. Korean kansantasavalta
27. Laos
28. Malesia
29. Malediivit
30. Mongolia
31. Myanmar/Burma
32. Nepal
33. Pakistan
34. Filippiinit
35. Sri Lanka
36. Thaimaa
37. Vietnam
Keski-Aasia
38. Kazakstan
39. Kirgisia
40. Tadžikistan
41. Turkmenistan
42. Uzbekistan
Lähi-itä
43. Iran
44. Irak
45. Jemen
Etelä-Afrikka
46. Etelä-Afrikka"
PERUSTELUT
Johdanto
Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1934/2006 ("ICI-asetus") soveltamisalaan kuuluvalla yhteisön rahoituksella on tarkoitus tukea yhteisön toimivallan piiriin kuuluvaa taloudellista yhteistyötä, rahoitusyhteistyötä ja teknistä yhteistyötä sekä akateemista vaihtoa ja tutkimusvaihtoa.
"Unionin ulkoisista taloussuhteista", joihin kuuluvat "rahoitus-, talous- ja kauppasuhteet kolmansiin maihin" (eli sekä kehitysmaihin että muihin maihin), vastaavana valiokuntana kansainvälisen kaupan valiokunta (INTA) toimi vastaavana valiokuntana myös hyväksyttäessä alkuperäistä ICI-asetusta, minkä ansiosta INTA pystyy sekä analysoimaan yksityiskohtaisesti tätä komission ehdotusta että tarkastelemaan laajempaa historiallista ja institutionaalista yhteyttä.
Komission ehdotuksella teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen muuttamiseksi (KOM(2009)0197/2) laajennetaan ICI-asetuksen maantieteellistä soveltamisalaa merkittävästi kattamaan myös yhteistyö (ehdotuksen liitteessä lueteltujen) kehitysmaiden kanssa, ja samalla yleiseen rahoituskehykseen tulisi merkittävä korotus.
Vaikka komission ehdottamat muutokset saattavat muodollisesti vaikuttaa vähäisiltä, ne vaikuttavat olennaisesti asiasisältöön, sillä kaikki nykyiset viittaukset kumppanimaihin (joihin tähän asti ovat kuuluneet ainoastaan teollistuneet ja muut korkean tulotason maat ja alueet), myös niiden laadulliseen arviointiin, kattaisivat myös luetteloon sisältyvät kehitysmaat.
Laajempi maantieteellinen kattavuus
Maantieteellisen kattavuuden laajentaminen tarjoaa mahdollisuuden ulottaa nykyisin ICI-asetuksen nojalla rahoitettavat ohjelmat koskemaan muita maita. Kun otetaan huomioon, mitä maita ICI-asetuksen laajentuneeseen soveltamisalaan sisällytettävien maiden luetteloon kuuluu, se merkitsee kuitenkin myös suurta haastetta, ja siksi on tärkeää tehdä hyvin selväksi, kenelle rahoitusta voidaan antaa, mitä varten ja millä ehdoin.
Muutosehdotukseen liitetyissä perusteluissaan komissio väittää, että "on yhteisön edun mukaista syventää entisestään yhteisön suhteita maihin, jotka ovat samalla sekä kehitysmaita että tärkeitä yhteistyökumppaneita maailmantaloudessa, kuten Intia, Kiina, Brasilia ja Meksiko", että "yhteisön etunäkökohdat eivät myöskään rajoitu ainoastaan köyhyyden poistamiseen Keski-Aasian ja Lähi-idän kaltaisilta alueilta" ja että "suurin osa Aasian ja Latinalaisen Amerikan maista sekä Etelä-Afrikka kuuluvat keskitulotason maihin, jotka ovat kiinnostuneita harjoittamaan ... vaihtotoimintaa Euroopan unionin kanssa".
Ensinnäkin tämä erityisperuste on sisällytetty vain ehdotuksen perusteluihin eikä itse säädöstekstiin, jonka johdanto-osan kappaleetkin ovat melko yleisluonteisia. ICI-asetuksen 2 artiklan 1 kohdan nykyisen sanamuodon mukaan "yhteistyön tavoitteena on toimia yhdessä sellaisten kumppaneiden kanssa, joilla on samankaltaiset poliittiset, taloudelliset ja institutionaaliset rakenteet ja arvot kuin yhteisöllä ja jotka ovat tärkeitä kahdenvälisiä kumppaneita ja toimijoita kansainvälisillä foorumeilla ja globaalissa hallinnossa", ja kohta jatkuu, että yhteistyö kattaa myös kumppanimaat, "joihin luotavien yhteyksien edistäminen on yhteisön strategisten etujen mukaista". Muutosasetuksessa kyseiseen säännökseen ehdotetaan ainoastaan muodollisia muutoksia (jotka eivät vaikuta asiasisältöön).
Toiseksi ICI-asetuksen laajennettuun soveltamisalaan sisällytettävien maiden luettelo on paljon pidempi eikä kyseessä ole yhtenäinen ryhmä, ja meidän on pohdittava, onko kaikilla näillä mailla (esimerkkeinä mainittakoon Korean demokraattinen tasavalta, Myanmar/Burma ja Iran) todellakin "samankaltaiset poliittiset, taloudelliset ja institutionaaliset rakenteet ja arvot kuin yhteisöllä". Jos näin ei ole, mikä olisi se yhteisön "strateginen etu", joka oikeuttaisi ryhtymään tiiviiseen yhteistyöhön niiden kanssa ja siten sisällyttämään ne ICI-asetuksen soveltamisalaan? Samalla on todettava, ettei maiden sisällyttäminen liitteeseen tarkoita ilman muuta sitä, että niille annetaan rahoitusta, kun taas maan jättäminen luettelon ulkopuolelle sulkee pois mahdollisuudenkin tämän asetuksen nojalla toteutettavaan yhteistyöhön. Esittelijä ei siksi ole toistaiseksi ehdottanut minkään nimenomaisten maiden jättämistä luettelon ulkopuolelle. Sen sijaan hän ehdottaa, että ilmaistaan selvemmin, että näiden maiden kanssa toteutettavan yhteistyön rahoittamisen tarkoituksena on edistää ihmisarvon kunnioittamista, vapautta, demokratiaa, yhdenvertaisuutta, oikeusvaltiota ja ihmisoikeuksien kunnioittamista, vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeudet mukaan luettuina.
Jos pidetään lähtökohtana, että rahoitusta voitaisiin teoreettisesti antaa kaikille liitteessä II luetelluille kehitysmaille, on hyvin tärkeää varmistaa, ettemme vaaranna EU:n perusperiaatteita. EY:n perustamissopimuksen 181 a artiklan 1 kohdassa (johon asetus perustuu) nimittäin todetaan, että "yhteisön tämän alan politiikalla [taloudellinen, tekninen ja rahoitusyhteistyö kolmansien maiden kanssa] edistetään kansanvallan ja oikeusvaltion kehittämisen ja lujittamisen yleisen tavoitteen sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen tavoitteen saavuttamista". Siksi näiden periaatteiden merkitys on tuotu entistä paremmin esiin sekä lisäämällä ne tämän asetuksen tavoitteisiin että saattamalla asetuksen sanamuoto vastaamaan vielä tarkemmin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen sanamuotoa.
Komission täytyy kuitenkin antaa parlamentille ja neuvostolle yksityiskohtaisempia ja jäsentyneempiä tietoja ohjelmasuunnittelusta ja tuloksista, minkä pitäisi parantaa hankkeiden ja ohjelmien avoimuutta, vaikuttavuutta ja tehokkuutta.
Lisärahoitus
Maantieteellisen kattavuuden laajentumisen huomioon ottamiseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineelle varattuja määrärahoja on lisätty merkittävästi. Uusille maille tarkoitetun kokonaisrahoituksen määräksi esitetään 176 miljoonaa euroa. Muutosehdotuksen liitteenä olevan komission rahoitusselvityksen kohdassa 4.1.1. todetaan, että "108,5 miljoonaa euroa rahoitetaan kohdentamalla määrärahoja uudelleen kehitysyhteistyön rahoitusvälineen vastaavista aluemäärärahoista". Vaikka huomautus ei sisälly säädöstekstiin, on tärkeää korostaa, että näiden kehitysmaiden mukaan ottaminen ei missään tapauksessa saa tapahtua kehitysyhteistyön rahoituksen kustannuksella ja että parlamentin pitäisi saada yksityiskohtaiset ja täydelliset tiedot teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineelle vuotuisessa talousarviomenettelyssä osoitettavista vuotuisista määrärahoista, jotta se voi käyttää täysimääräisesti toimivaltuuksiaan budjettivallan käyttäjänä. Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline ja kehitysyhteistyön rahoitusväline pysyvät tiukasti erillään sekä rahoitettujen toimien että rahoituslähteiden suhteen. Komission ja neuvoston olisi ymmärrettävä tämä lähestymistapa linjaksi, jota parlamentti noudattaa aina, kun ulkoisen yhteistyön välineitä mahdollisesti tulevaisuudessa muutetaan Lissabonin sopimuksen ja seuraavien rahoitusnäkymien ollessa voimassa.
Muut tarkistukset
Muut esittelijän esittämät tarkistukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: ensinnäkin niillä parannetaan parlamentin osallistumista ohjelmasuunnitteluun ja sen mahdollisuuksia valvoa tätä välinettä. Toiseksi niillä selvennetään ja tiivistetään ehdotusta ja ohjata käytettävissä olevia rajallisia varoja sellaisten maiden palkitsemiseen, jotka pyrkivät globaaliin sosiaaliseen sekä ympäristöön liittyvään edistykseen.
Esittelijä katsoo, että parlamentin mahdollisuuksia osallistua ohjelmasuunnitteluun, arviointiin ja raportointiin olisi parannettava. On tärkeää, että parlamentti osallistuu yhä enemmän monivuotisten yhteistyöohjelmien laatimiseen ja tarkasteluun ja että se voi tarvittaessa asettua vastustamaan tällaisia ehdotuksia. Siksi monivuotisten yhteistyöohjelmien hyväksymisen yhteydessä on otettu käyttöön "delegoidut säädökset" (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla). On myös tärkeää, että parlamentti pidetään ajan tasalla ja se saa toimintaohjelmat samoin kuin yksityiskohtaiset vuosittaiset kertomukset ja arvioinnit.
Osalla tarkistuksista halutaan selventää, mihin tätä rahoitusvälinettä voidaan käyttää. Sanamuotoa on tätä varten tiukennettu ja tästä asetuksesta rahoitettaville toimille on asetettu joitakin rajoituksia. Joidenkin kohteiden rahoitus olisi jätettävä asetuksen ulkopuolelle vastaavasti kuin asetuksessa (EY) N:o 1905/2006. Ei pidä myöskään unohtaa tarkistuksia, joilla pyritään luomaan tiiviimpi yhteys ohjelmasuunnitteluvaiheessa (ja toteutusvaiheessa) esiin tulevien kysymysten välille asianmukaisen uudelleentarkastelun varmistamiseksi.
ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO (2.3.2010)
kansainvälisen kaupan valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttamisesta
(KOM(2009)0197 – C7‑0101/2009 – 2009/0059(COD))
Valmistelija(t) (*): Barbara Lochbihler
(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla
LYHYET PERUSTELUT
Johdanto
Kuudennen vaalikauden lopulla ulkoasiainvaliokunta kehotti Euroopan komissiota luomaan uuden välineen kattamaan toimet sellaisten kehitysmaiden kanssa, jotka eivät kuulu kehitysyhteistyön rahoitusvälineen soveltamisalaan. Koska kehitysyhteistyön rahoitusväline rajoittuu virallisen kehitysavun piirissä oleviin toimiin, molemminpuolisiin etuihin perustuvia toimia, kuten kulttuuri- ja yliopistovaihtoja, teknologiavaihtoja, poliittista vuoropuhelua ja tiedotusvälineiden tukemista koskevien toimien suhteen vallitsi lainsäädännöllinen tyhjiö.
Ulkosuhteisiin liittyvien välineiden liiallisen lukumäärän ehkäisemiseksi ulkoasiainvaliokunta ehdotti, että teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline (neuvoston asetus (EY) N:o 1934/2006) muutetaan muotoon kolmansien maiden kanssa tehtävän, viralliseen kehitysapuun kuulumattomia toimia koskevan yhteistyön rahoitusväline.
Oikeusperusta
Komissio antoi muutosasetusta koskevan ehdotuksen (KOM(2009)0197 lopull.), josta kansainvälisen kaupan valiokunta vastaa historiallisista syistä – sehän toimi vastaavana valiokuntana alkuperäisessä teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen käsittelyssä. Ulkoasiainvaliokunta pyysi itselleen lausunnon antavan valiokunnan aseman parlamentin työjärjestyksen 50 artiklan mukaisesti siksi, että uudella välineellä ei ainoastaan korjattaisi alkuperäisessä välineessä olevaa aukkoa vaan siitä tulisi nimenomaisesti ulkopolitiikan väline EU:n ja Aasian, Latinalaisen Amerikan ja Lähi-idän välisissä suhteissa.
Uudessa ehdotuksessaan komissio laajentaa teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen alkuperäisten 17 maan maantieteellistä soveltamisalaa 46 uuteen maahan, jotka kuuluvat kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä annetun asetuksen piiriin, ja komissio ehdottaa kyseisen yhteistyön viitemäärän kaksinkertaistamista 172 miljoonasta eurosta 348 miljoonaan euroon kaudelle 2010–2013.
Lissabonin sopimus tuli voimaan 1. joulukuuta 2009, joten uutta välinettä koskevaa oikeusperustaa oli muutettava. Uuden perussopimuksen määräysten myötä entinen 181 a artikla (nykyinen 212 artikla) kattaa ainoastaan teollistuneisiin maihin liittyviä toimia. Koska teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen uudelleenmuotoilun jälkeen yli kaksi kolmannesta kumppanuusmaista on kehitysmaita, kaksi muutakin oikeusperustaa lisättiin: kehitysyhteistyö (208 ja 209 artikla) ja kauppapolitiikka (206 ja 207 artikla). Yksikään näistä kolmesta oikeusperustasta ei todellisuudessa vastaa niitä toimia, joita tämän uuden välineen pitäisi kattaa, koska Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä 212 artiklan merkitys muuttui ja 208 ja 209 artikla uudistettiin. Köyhyyden lievittämisestä tulee nyt kehitysyhteistyön ”päätavoite”. Vaikka köyhyyden lievittäminen virallisen kehitysavun kehyksessä onkin selkeästi ”suuren” kehitysyhteistyön rahoitusvälineen tärkein tavoite, “pienen” ja uudistetun teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen on määrä kattaa viralliseen kehitysapuun kuulumattomat yhteistä etua koskevat toimet EU:n ja kumppanuusmaiden välillä. Siksi 208 ja 209 artiklan henki täyttyykin vasta sitten, kun kehitysyhteistyön rahoitusväline ja (uudistettu) teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline nähdään saman kokonaisuuden eri puolina.
Koska parempaakaan ratkaisua ei ole, kaikkien kolmen toimielimen oikeudelliset yksiköt ovat sopineet kolminkertaisen oikeusperustan hyväksymisestä, ja esittelijä suosittelee komission ehdotuksen noudattamista.
Komiteamenettely
AFET- ja DEVE-valiokunnat ovat demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan eurooppalaisen rahoitusvälineen, kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja vakautusvälineen puitteissa jo omaksuneet kannan, jonka mukaan strategia-asiakirjoja ja/tai monivuotisia maaohjelmia olisi pidettävä 290 artiklan mukaisina ”delegoituina säädöksinä”. INTA-valiokunnan odotetaan omaksuvan saman linjan teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen suhteen. Parlamentin oikeudellinen yksikkö jakaa tämän näkemyksen, mutta kahden muun toimielimen oikeudelliset yksiköt hylkäsivät sen odotetusti. Se antaisi parlamentille tarvittaessa valtuudet vastustaa ehdotettuja monivuotisia kehitysyhteistyöohjelmaluonnoksia (tai niiden tarkastelua). Uudistetun teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen suhteen parlamentin olisi yhdistettävä voimat muiden välineiden kanssa ja vaadittava monivuotisille ohjelmille ”delegoitujen säädösten” asemaa (varsinkin siksi, että asiaa koskeva asetus on hyvin yleisluonteinen). Tätä monialaista kysymystä koskevan ratkaisun löytämiseksi komission ja neuvoston kanssa järjestetään yhteisiä kolmikantaneuvotteluja, jotka lujittanevat parlamentin asemaa ja neuvotteluasetelmia.
Rahoituspuitteet
Alkuperäiselle teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineelle varatun 172 miljoonan euron lisäksi komissio ehdottaa 176 miljoonan euron lisäystä uusille maille (liite II). Valitettavasti nämä puitteet eivät vastaa määrältään lainkaan tulevan asetuksen soveltamisalaan kuuluvien maiden osuutta, sillä liitteeseen II sisältyvät kehitysmaat edustavat kahta kolmasosaa kaikista maista ja korkean tulotason maiden määrää on vastaavasti vähennetty yhteen kolmasosaan kokonaismäärästä. Esittelijä otaksuu, että tähän asiaan puututaan asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä.
Komissio ehdottaa 108,5 miljoonan euron siirtoa liitteessä II mainituille maille kehitysyhteistyön rahoitusvälineessä tarkoitetusta 176 miljoonasta eurosta. Esittelijä yhtyy INTA-valiokunnan esittelijän ja DEVE-valiokunnan kantaan, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ei saisi siirtää rahoitusta pois lainkaan.
Tarkistukset
a) Otsikko
Uudistetun teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen soveltamisalaa on muutettu, joten otsikkokin on muutettava. Esittelijä ehdottaa tarkistuksessa 4 uuden välineen nimeksi ”Rahoitusväline yhteistyölle Lähi-idän, Aasian, Amerikan ja Etelä-Afrikan maiden kanssa”. Englanninkielinen lyhenne voisi silloin olla MAAS.
b) Soveltamisalan laajentaminen
Välineen luonne muuttuu taloudellisia ja kaupallisia yhteyksiä tiettyihin korkean tulotason maihin edistävästä työkalusta ulkopolitiikan välineeksi, jolloin suurin osa yhteistyökumppaneista on kehitysmaita. Suhdeluku on yksi kolmasosa korkean tulotason maita ja teollistuneita maita (alkuperäisen asetuksen liite I[1]) ja kaksi kolmasosaa kehitysmaita (ehdotetun asetuksen liite II[2]). Taloudellisen yhteistyön lisäksi toimien valikoimaan pitäisi siksi kuulua myös kulttuurisia ja akateemisia yhteistyömuotoja. Tästä lähtien kehitysmaat (liite II) muodostavat enemmistön ”kumppanuusmaista”, kun taas edellinen luettelo teollistuneista ja korkean tulotason maista supistuu alle kolmasosaan kokonaismäärästä. Nämä uudet prioriteetit olisi ilmaistava selkeästi tekstissä, ja tarkistuksissa 5, 6, 7, 9, 10, 11 ja 12 ehdotetaan asetuksen soveltamisalan laajentamista.
c) Ei päällekkäisyyttä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kanssa
On tärkeää tehdä selkeä ero virallista kehitysapua rahoittavan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen ja käsiteltävänä olevan teollistuneiden maiden (Lähi-itä, Aasia, Amerikka ja Etelä-Afrikka) rahoitusvälineen välillä, sillä jälkimmäisen pitäisi kattaa molempien osapuolten etujen mukaista yhteistyötä ja olla selkeästi virallisen kehitysavun ulkopuolella. Päällekkäisyyksien välttämiseen pyritään tarkistuksen 5 avulla.
d) ”Delegoidut säädökset”
Tarkistukset 3, 13, 15, 16, 17 ja 18 liittyvät delegoitujen säädösten kysymykseen ja niitä otetaan käyttöön vastaavassa muodossa kaikissa muissa uudelleentarkastelun kohteeksi joutuvissa rahoitusvälineissä. Tarkistuksissa 13, 15 ja 16 pyydetään vuosittaisten toimintaohjelmien lähettämistä samanaikaisesti tiedoksi neuvostolle ja parlamentille.
e) Ohjelmilla ei saa olla sotilaallista merkitystä tai merkitystä puolustuksen alalla
Tarkistuksessa 14 muokataan muiden kuin julkisen kehitysavun toimia Aasian, Lähi-idän, Amerikan ja Etelä-Afrikan maissa koskevaa rahoitusvälinettä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen normeihin siten, että puolustusulottuvuus jätettäisiin mahdollisten yhteistyötoimien ulkopuolelle.
TARKISTUKSET
Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 1 a kohta (uusi) | ||||||||||||||||||||||||||||
Asetus (EY) N:o 1934/2006 | ||||||||||||||||||||||||||||
Johdanto-osan 1 viite | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Lissabonin jälkeinen oikeusperustan muutos ja ajanmukaistaminen. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös Johdanto-osan 5 kappale | ||||||||||||||||||||||||||||
|
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||||||||
|
(5) Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 21 päivänä joulukuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1934/20061 tavoitteet ja säännökset ovat tarkoituksenmukaisia tällaisen tiiviimmän yhteistyön harjoittamiseksi asetuksen (EY) N:o 1905/2006 soveltamisalaan kuuluvien maiden kanssa. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 1934/2006 maantieteellistä soveltamisalaa on tarpeen laajentaa ja on tarpeen säätää rahoituskehyksestä kyseisten kehitysmaiden kanssa harjoitettavaa yhteistyötä varten. |
(5) Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 21 päivänä joulukuuta 2006 annetun asetuksen (EY) N:o 1934/20061, sellaisena kuin se on jäljempänä muutettuna, tavoitteet ja säännökset ovat tarkoituksenmukaisia tällaisen tiiviimmän yhteistyön harjoittamiseksi asetuksen (EY) N:o 1905/2006 soveltamisalaan kuuluvien maiden kanssa. Tämän vuoksi asetuksen (EY) N:o 1934/2006 maantieteellistä soveltamisalaa on tarpeen laajentaa ja on tarpeen säätää rahoituskehyksestä kyseisten kehitysmaiden kanssa harjoitettavaa yhteistyötä varten. | |||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Vuoden 2006 asetuksen tavoitteet ja soveltamisala ovat muuttuneet huomattavasti. Samaa välinettäkään ei enää käytetä. Edellä oleva lausunto ei olisi oikea ilman selkeää viittausta säännösten muuttamiseen. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös Johdanto-osan 6 a kappale (uusi) | ||||||||||||||||||||||||||||
|
Komission teksti |
Tarkistus | |||||||||||||||||||||||||||
|
|
(6 a) Komissiolla olisi oltava valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisia delegoituja säädöksiä monivuotisista yhteistyöohjelmista, koska kyseiset ohjelmat täydentävät asetusta (EY) N:o 1934/2006 ja niitä sovelletaan yleisesti. | |||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Siirrettävien säädösten vakioteksti. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 1 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
Asetus (EY) N:o 1934/2006 | ||||||||||||||||||||||||||||
Otsikko | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Uusi otsikko tarvitaan kattamaan uuden asetuksen laajempaa soveltamisalaa. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
Asetus (EY) N:o 1934/2006 | ||||||||||||||||||||||||||||
1 artikla – 1 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Muutetussa välineessä pitäisi olla mukana myös kulttuurinen ja akateeminen yhteistyö. Kehitysmaat muodostavat nyt kumppanuusmaiden enemmistön; aiempi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden luettelo muodostaa nyt alle kolmanneksen kokonaisuudesta. Uudet painopisteet olisi ilmoitettava selkeästi. Lisäksi olisi erotettava selkeästi toisistaan kehitysyhteistyön rahoitusväline (jolla olisi rahoitettava virallista kehitysapua) ja äskettäin tarkistettu teollistuneita maita (Lähi-itää, Aasia, Amerikkaa ja Etelä-Afrikkaa) koskeva väline, jolla olisi katettava molempien etujen mukainen yhteistyö, joka ei selvästi kuulu viralliseen kehitysapuun. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 1934/2006 1 artikla – 2 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Ilmaisun "kumppanuusmaat" käyttö liittyy tarkistukseen 5. Välineen soveltamisala muuttuu “yhteisön etujen huolehtimisesta” välineeksi, jolla huolehditaan sekä Euroopan unionin että kumppanuusmaiden eduista. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
Asetus (EY) N:o 1934/2006 | ||||||||||||||||||||||||||||
2 artikla – 1 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Soveltamisalan laajentaminen – luettelo on itsestään selvä. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 kohta Asetus (EY) N:o 1934/2006 2 artikla – 2 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Ks. tarkistus 5. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 a kohta (uusi) | ||||||||||||||||||||||||||||
Asetus (EY) N:o 1934/2006 | ||||||||||||||||||||||||||||
4 artikla – 1 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Välineen soveltamisalaan on sisällytettävä myös kulttuuritoiminta ja ympäristöystävällinen toiminta. (Muutokset alkuperäisen välineen aloihin on merkitty kursiivilla.) | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 b kohta (uusi) | ||||||||||||||||||||||||||||
Asetus (EY) N:o 1934/2006 | ||||||||||||||||||||||||||||
4 artikla – 2 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Koska kumppanimaiden kirjo on muuttunut, rahoitetuilla toimilla olisi saatava selkeästi lisäarvoa kummallekin puolelle. (Muutokset alkuperäisen välineen aloihin on merkitty kursiivilla). | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 c kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 4 artikla – 3 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Kulttuurinen yhteistyö olisi lisättävä (muutokset alkuperäisen välineen aloihin on merkitty kursiivilla). | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 d kohta (uusi) | ||||||||||||||||||||||||||||
Asetus (EY) N:o 1934/2006 | ||||||||||||||||||||||||||||
4 artikla – 5 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistukseen on lisätty mahdollisen yhteistyön kannalta keskeisiä aloja. (Muutokset alkuperäisen välineen aloihin on merkitty kursiivilla.) | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 e kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 6 artikla – 1 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 f kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 7 artikla – 1 a kohta (uusi) | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistuksella halutaan varmistaa, että teksti on asetuksen (EY) N:o 1905/2006 2 artiklan 5 kohdan mukainen. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 4 a kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 9 artikla – 3 kohta | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 4 b kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 14 a artikla (uusi) | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Siirrettävien säädösten vakioteksti. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 4 c kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 14 b artikla (uusi) | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Siirrettävien säädösten vakioteksti. | ||||||||||||||||||||||||||||
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 4 d kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 14 c artikla (uusi) | ||||||||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||||||||
Perustelu | ||||||||||||||||||||||||||||
Siirrettävien säädösten vakioteksti. | ||||||||||||||||||||||||||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen (asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttaminen) |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2009)0197 – C7-0101/2009 – 2009/0059(COD) |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
INTA |
|||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AFET 14.9.2009 |
|
|
|
||||
|
Valiokuntien yhteistyö - ilmoitettu istunnossa (pvä) |
11.2.2010 |
|
|
|
||||
|
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Barbara Lochbihler 16.9.2009 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
29.9.2009 |
10.11.2009 |
3.12.2009 |
27.1.2010 |
||||
|
|
23.2.2010 |
|
|
|
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
23.2.2010 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
57 1 2 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Gabriele Albertini, Pino Arlacchi, Bastiaan Belder, Frieda Brepoels, Arnaud Danjean, Mário David, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Andrzej Grzyb, Heidi Hautala, Richard Howitt, Anna Ibrisagic, Jelko Kacin, Ioannis Kasoulides, Tunne Kelam, Maria Eleni Koppa, Andrey Kovatchev, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Eduard Kukan, Alexander Graf Lambsdorff, Vytautas Landsbergis, Krzysztof Lisek, Sabine Lösing, Mario Mauro, Kyriakos Mavronikolas, Willy Meyer, Francisco José Millán Mon, Alexander Mirsky, María Muñiz De Urquiza, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols, Kristiina Ojuland, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Cristian Dan Preda, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, Werner Schulz, Adrian Severin, Marek Siwiec, Ernst Strasser, Zoran Thaler, Johannes Cornelis van Baalen, Kristian Vigenin, Graham Watson |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Laima Liucija Andrikienė, Charalampos Angourakis, Elena Băsescu, Malika Benarab-Attou, Marielle De Sarnez, Lorenzo Fontana, Roberto Gualtieri, Georgios Koumoutsakos, Barbara Lochbihler, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Luis Yáñez-Barnuevo García |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Bas Eickhout |
|||||||
- [1] Australia, Bahrain, Brunei, Hongkong, Japani, Kanada, Korean tasavalta, Kuwait, Macao, Oman, Qatar, Saudi-Arabia, Singapore, Taiwan (vaikka Taiwaniin ei ole diplomaattisia tai poliittisia suhteita, yhteydenpito on tiivistä ja sitä pitäisi jatkaa talouden, kaupan, tieteen ja tekniikan, standardien ja normien sekä monilla muilla aloilla), Uusi-Seelanti, Yhdistyneet arabiemiraatit, Yhdysvallat.
- [2] Argentiina, Bolivia, Brasilia, Chile, Costa Rica, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Honduras, Kolumbia, Kuuba, Meksiko, Nicaragua, Panama, Paraguay, Peru, Uruguay, Venezuela, Afganistan, Bangladesh, Bhutan, Filippiinit, Indonesia, Intia, Kambodža, Kiina, Korean demokraattinen kansantasavalta, Laos, Malediivit, Malesia, Mongolia, Myanmar/Burma, Nepal, Pakistan, Sri Lanka, Thaimaa, Vietnam, Kazakstan, Kirgistan, Tadžikistan, Turkmenistan, Uzbekistan, Irak, Iran, Jemen, Etelä-Afrikka.
kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO (4.3.2010)
kansainvälisen kaupan valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttamisesta
(KOM(2009)0197 – C7‑0101/2009 – 2009/0059(CNS))
Valmistelija: Nirj Deva
LYHYET PERUSTELUT
Käyttäessään oikeutta valvoa demokraattisesti kehitysyhteistyön rahoitusvälineen (DCI) mukaisia täytäntöönpanotoimia parlamentti on johdonmukaisesti painottanut, että asetuksen (EY) N:o 1905/2006 tärkein tavoite on köyhyyden poistaminen ja se, että kaikki kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen sisältyvät maantieteelliset ohjelmat täyttävät OECD:n kehitysapukomitean määrittämät virallisen kehitysavun arviointiperusteet. Parlamentti hyväksyi viisi päätöslauselmaa, jotka olivat komission kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen perustuvien päätösluonnoksien vastaisia, sillä niihin sisältyi toimenpiteitä, jotka eivät täyttäneet virallisen kehitysavun vaatimuksia[1], mikä merkitsi näin ollen köyhyyden poistamiseen ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisen edistämiseksi tarkoitettujen määrärahojen siirtämistä muiden päämäärien saavuttamiseen.
On selvää, että komission ehdotuksessa vastataan suoraan kehitysyhteistyön rahoitusvälineen valvontaa koskevaan parlamentin työhön ja sen vuoksi se on erittäin suotava. Ehdotuksella pyritään luomaan uusi oikeusperusta, jonka nojalla Euroopan yhteisö voi rahoittaa kehitysmaissa toteutettavia strategisesti ja poliittisesti merkittäviä toimia, jotka eivät täytä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen mukaisia arviointiperusteita.
Rahoituslähteeseen liittyy kuitenkin ongelma. Ehdotuksessa pyritään kohdentamaan uudelleen kehitysyhteistyön rahoitusvälineen vastaavista aluemäärärahoista 108, 5 miljoonaa euroa, kuten säädökseen liittyvässä rahoitusselvityksessä on esitetty. Parlamentti ja neuvosto sopivat kehitysyhteistyön rahoitusvälineen mukaisesti suunniteltavasta talousarviosta edellyttäen tuolloin, että kyseisiä määrärahoja käytettäisiin kunkin rahoitusvälineen mukaisia tavoitteita ja perusteita noudattaen. Uuden oikeusperustan luominen ei oikeuta näiden yksiselitteisesti kehitysyhteistyötä varten tarkoitettujen määrärahojen käyttämistä muihin poliittisiin tarkoituksiin.
Yleisesti katsoen EU:n kehitysyhteistyömäärärahoihin kohdistuu jo nyt paineita taloudellisen kriisin vaikutusten vuoksi. On olemassa vakava vaara, että EU:n yhteiseksi tavoitteeksi asetettua avun määrää eli 0,56 prosenttia bruttokansantuotteesta (BKTL) vuonna 2010 ei saavuteta, minkä seurauksena rahoitusapua ei voida myöntää lainkaan köyhimmille, eniten apua tarvitseville maille. Tässä tilanteessa olisi täysin mahdotonta hyväksyä, että myös EU:n kehitysyhteistyön määrärahoja vähennettäisiin.
Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön muutetulla rahoitusvälineellä on määrä rahoittaa toimia, joiden tavoitteet eivät kytkeydy suoraan köyhyyden poistamiseen ja jotka eivät täytä virallisen kehitysavun kriteereitä.
Siksi on hyödynnettävä vaihtoehtoisia rahoitusmuotoja, kuten rahoituskehyksen otsakkeessa 4 olevia liikkumavaroja. Tämä periaate ilmoitetaan tarkistuksessa 7.
Lisäksi on varmistettava, että kehitysmaihin kaavaillut toimet:
– edistävät talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kehittämistä (tarkistukset 1,3,5 ja 6);
– ovat yhtenäisiä kyseisissä maissa toteutettavien EU:n kehitysyhteistyöohjelmien kanssa (tarkistukset 2 ja 4).
Lissabonin sopimuksen voimaantulo vaikuttaa tuntuvasti teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamista koskevan asetuksen muuttamiseen.
Nyt ensinnäkin sovelletaan tavallista lainsäätämisjärjestystä, mikä vaikuttaa oikeuksiin, jotka parlamentilla on oltava sen huolehtiessa ohjelmasuunnittelun demokraattisesta valvonnasta. Valmistelija katsoo, että muutetun asetuksen 5 artiklassa tarkoitettuja toimia (monivuotisia yhteistyöohjelmia) on pidettävä delegoituina säädöksinä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla). Tämä antaa parlamentille veto-oikeuden ja siten selvästi vahvemman valvontavallan kuin aiemmin sovellettu komiteamenettely. Valmistelija ei ole ehdottanut tätä aihetta koskevia erityistarkistuksia, koska se kuuluu asiasta vastaavan valiokunnan toimivaltaan. Hän katsoo kuitenkin, että asetuksen toimivaltaisen valiokunnan olisi edellytettävä viittausta 290 artiklaan ehtona sille, että parlamentti hyväksyy muutetun asetuksen.
Kolmansien maiden kanssa tehtävän taloudellisen yhteistyön oikeusperustaa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 212 artikla) ei toisekseen voida enää soveltaa kehitysmaissa toteutettaviin toimiin. Siksi nyt on käytettävä kehitysyhteistyön oikeusperustaa (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 209 artikla). Mainitun artiklan tällainen käyttö on kuitenkin hyvin poikkeuksellista, sillä kehitysmaihin kaavailtuja toimia ei OECD:n kehitysapukomitean määräysten mukaisesti voi luokitella viralliseksi kehitysavuksi.
TARKISTUKSET
Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 2 kohta Asetus (EY) N:o 1934/2006 1 artikla – 2 kohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 a kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 2 a artikla (uusi) | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 b kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 3 artikla – 2 kohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 c kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 3 artikla – 4 kohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 d (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 4 artikla – 2 alakohta | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 e kohta (uusi) Asetus (EY) N:o 1934/2006 4 artikla – 5 a alakohta (uusi) | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 5 kohta Asetus (EY) N:o 1934/2006 16 artikla | ||||||||||||||||||||||
| ||||||||||||||||||||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen (asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttaminen) |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2009)0197 – C7-0101/2009 – 2009/0059(COD) |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
INTA |
|||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
DEVE 14.9.2009 |
|
|
|
||||
|
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Nirj Deva 3.9.2009 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
6.10.2009 |
|
|
|
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
1.3.2010 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
18 0 0 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Thijs Berman, Michael Cashman, Nirj Deva, Leonidas Donskis, Charles Goerens, Catherine Greze, Enrique Guerrero Salom, Eva Joly, Franziska Keller, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Maurice Ponga, Birgit Schnieber-Jastram, Ivo Vajgl, Anna Záborská, Iva Zanicchi |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Miguel Angel Martínez Martínez, Judith Sargentini |
|||||||
- [1] Päätöslauselma 15. helmikuuta 2007 komission päätösluonnoksista Malesiaa, Brasiliaa ja Pakistania koskevien maakohtaisten strategia-asiakirjojen ja maaohjelmien laatimisesta (EUVL C 287 E, 29.11.2007, s. 507); Päätöslauselma 7. kesäkuuta 2007 luonnoksesta komission päätökseksi Mercosuria ja Latinalaista Amerikkaa koskevien alueellisten strategia-asiakirjojen ja alueohjelmien laatimisesta (EUVL C 125 E, 22.5.2008, s. 213). Päätöslauselma 21. kesäkuuta 2007 luonnoksesta komission päätökseksi Aasiaa koskevan alueellisen strategia-asiakirjan 2007–2013 ja monivuotisen alueohjelman laatimisesta (EUVL C 146 E, 12.6.2008, s. 337). Päätöslauselma 25. lokakuuta 2007 luonnoksesta komission päätökseksi Irakia koskevasta erityistoimenpiteestä vuodeksi 2007 (T6-0481/2007). Päätöslauselma 9. heinäkuuta 2008 komission päätösluonnoksista Brasiliaa ja Argentiinaa koskevien vuotuisten toimintaohjelmien laatimisesta vuodeksi 2008 (T6-0338/2008).
budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (17.11.2009)
kansainvälisen kaupan valiokunnalle
ehdotuksesta neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttamisesta
(KOM(2009)0197 – C7‑0101/2009 – 2009/0059(CNS))
Valmistelija: Alain Lamassoure
LYHYET PERUSTELUT
Euroopan parlamentti on useasti ilmaissut vastustavansa sitä, että kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä rahoitetaan muita kuin julkisen kehitysavun kriteerit täyttäviä toimia kehitysyhteistyön rahoitusvälineen kohdemaissa.
Koska kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä annetun asetuksen 2 artiklan 4 kohdassa julkista kehitysapua koskevat tukikelpoisuusperusteet on määritelty rajoittavasti, eräitä asetuksen perusteella rahoitettuja toimia ei olisi kuulunut rahoittaa. Kuitenkin näillä toimilla on unionille selvä strateginen merkitys, sillä niiden avulla on mahdollista luoda vahvat yhteydet tiettyihin alueellisiin ja maailmanlaajuisiin toimijoihin, kuten Kiinaan, Intiaan, Etelä-Afrikkaan tai Brasiliaan.
Taatakseen toimien jatkuvuuden ja säilyttääkseen kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä annetun asetuksen merkityksen entisellään komissio esittää parlamentin toiveiden mukaisesti seuraavaa:
– muita kuin julkisen kehitysavun toimia rahoitetaan teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineestä, jota muutetaan vastaavasti; käsiteltävänä olevan ehdotuksen tarkoitus on juuri tämä;
– teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen maantieteellinen soveltamisala ulotetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevan asetuksen kattamiin maihin, mikä antaa mahdollisuuden ryhtyä lainsäädäntötoimiin niiden neljän valmistelutoimen osalta, joita budjettivallan käyttäjä päätti rahoittaa vuosina 2007–2009;
– teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineelle myönnettyä monivuotista kokonaisrahoitusta muutetaan siten, että kehitysmaiden kanssa toteutettavien toimien rahoittamiseen varataan 176 miljoonan euron viitemäärä varainhoitovuosiksi 2010–2013;
– tämä 176 miljoonan euron kokonaismäärä rahoitetaan
– kohdentamalla 108,5 miljoonaa euroa uudelleen kehitysyhteistyön rahoitusvälineen määrärahoista
– kohdentamalla 67,5 miljoonaa euroa monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeessa 4 käytettävissä olevasta liikkumavarasta.
Valmistelija haluaisi muistuttaa, että budjettivaliokunta oli vuonna 2008 kehottanut aiheesta valiokunta-aloitteisen mietinnön laatinutta kehitysyhteistyövaliokuntaa esittämään uuden tilapäisen rahoitusvälineen perustamista, koska se piti sitä realistisimpana vaihtoehtona. Budjettivaliokunta oli myös maininnut olevansa huolissaan, että kehitysmaiden sisällyttäminen teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineeseen saattaisi haitata sen poliittista "luettavuutta".
Valmistelija pitää muutosehdotusta tervetulleena siinä mielessä, että kyseessä on valmistelutoimiin liittyvä lainsäädäntömenettely, josta säädetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan b alakohdassa.
Valmistelija haluaa muistuttaa, että otsakkeen 4 liikkumavara on tällä hetkellä erittäin kapea, ja parlamentin on jälleen pyydettävä komissiota ja neuvostoa käyttämään tervettä järkeä ja toimimaan realistisesti monivuotisen rahoituskehyksen väliarvioinnissa ja näin ollen korottamaan otsakkeen 4 enimmäismäärää varainhoitovuosiksi 2011–2013. Valmistelija muistuttaa lisäksi, että parlamentti on aina ollut sitä mieltä, että uutta politiikkaa tai uutta välinettä varten on myönnettävä uudet varat eikä vain jaettava uudelleen kokonaismäärärahoja, jotka on jo myönnetty muihin politiikkoihin tai välineisiin. Muussa tapauksessa parlamentti ei budjettivallan käyttäjänä pysty takaamaan kolmansille maille annettujen sitoumusten noudattamista, uusien prioriteettien määrittämistä eikä kykyä vastata odottamattomiin kriiseihin tarvittavalla tavalla.
Talouskriisin aiheuttamassa äärimmäisen kireässä taloudellisessa tilanteessa jäsenvaltioiden ja unionin on lisäksi harkittava tarkkaan sitä, kuinka paljon määrärahoja myönnetään nouseville talouksille, joiden elintaso on joissakin tapauksissa vastaava kuin eräiden jäsenvaltioiden elintaso, jotka ovat merkittävimpiä kilpailijoitamme kaupan alalla ja jotka eivät tähän mennessä ole olleet riittävän innokkaita tekemään yhteistyötä maailmanlaajuisen sopimuksen aikaansaamiseksi Dohan kehitysohjelmasta ja Kioton pöytäkirjan umpeutumisen jälkeen noudatettavasta politiikasta. Ehdotetut tarkistukset on laadittu näistä syistä.
Muilta osin valmistelija katsoo, että ehdotuksessa neuvoston asetukseksi esitetty rahoituslähteiden jako (kehitysyhteistyön rahoitusvälineen määrärahojen kohdentaminen uudelleen ja otsakkeen 4 liikkumavaran osittainen käyttö) on asianmukainen ja sopii yhteen monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 kanssa.
TARKISTUKSET
Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi 1 a kohta (uusi) | |||||||||||||
|
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi |
Tarkistus | ||||||||||||
|
|
1 a. katsoo, että ehdotus neuvoston asetukseksi teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttamisesta on monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 mukainen; muistuttaa kuitenkin, että budjettivallan käyttäjä päättää kauden 2010–2013 vuotuisista määrärahoista vuotuisessa talousarviomenettelyssä; | ||||||||||||
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi - muutossäädös Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) | |||||||||||||
|
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||
|
|
(5 a) Talouskriisin seurauksena taloudellinen tilanne on äärimmäisen kireä koko Euroopan unionin alueella. Laajennettaessa soveltamisalaa koskemaan maita, jotka joissakin tapauksissa ovat yhtä kilpailukykyisiä kuin unionin maat ja ovat saavuttaneet keskimääräisen elintason, joka on lähellä joidenkin jäsenvaltioiden keskimääräistä elintasoa, on huolehdittava siitä, että yhteisön tukea myönnetään suhteessa siihen, kuinka voimakkaasti edunsaajamaat pyrkivät avaamaan markkinoitaan, kunnioittamaan Maailman kauppajärjestön (WTO) ja Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kansainvälisiä sopimuksia ja osallistumaan maailmanlaajuisiin pyrkimyksiin vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. | ||||||||||||
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi - muutossäädös 1 artikla – 3 alakohta Asetus (EY) N:o 1934/2006 2 artikla – 2 a kohta (uusi) | |||||||||||||
| |||||||||||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen (asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttaminen) |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2009)0197 – C7-0101/2009 – 2009/0059(CNS) |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
INTA |
|||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
BUDG 14.9.2009 |
|
|
|
||||
|
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Alain Lamassoure 5.10.2009 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
4.11.2009 |
16.11.2009 |
|
|
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
16.11.2009 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
36 0 0 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Marta Andreasen, Francesca Balzani, Reimer Böge, Lajos Bokros, Giovanni Collino, Isabelle Durant, James Elles, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Estelle Grelier, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Sergej Kozlík, Alain Lamassoure, Janusz Lewandowski, Barbara Matera, Claudio Morganti, Miguel Portas, Dominique Riquet, László Surján |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
François Alfonsi, Maria Da Graça Carvalho, Frédéric Daerden, Roberto Gualtieri, Giovanni La Via, Derek Vaughan, Axel Voss |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Cecilia Wikström |
|||||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustaminen (asetuksen (EY) N:o 1934/2006 muuttaminen) |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2009)0197 – C7-0101/2009 – 2009/0059(COD) |
|||||||
|
Annettu EP:lle (pvä) |
21.4.2009 |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
INTA 14.9.2009 |
|||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AFET 14.9.2009 |
DEVE 14.9.2009 |
BUDG 14.9.2009 |
|
||||
|
Valiokuntien yhteistyö Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
AFET 11.2.2010 |
|
|
|
||||
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Helmut Scholz 1.9.2009 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
29.9.2009 |
10.11.2009 |
14.1.2010 |
27.1.2010 |
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
17.3.2010 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
22 0 3 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Laima Liucija Andrikienė, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, William (The Earl of) Dartmouth, Joe Higgins, Yannick Jadot, Metin Kazak, Bernd Lange, David Martin, Vital Moreira, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Iuliu Winkler, Jan Zahradil, Pablo Zalba Bidegain, Paweł Zalewski |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Catherine Bearder, George Sabin Cutaş, Salvatore Iacolino, Libor Rouček, Michael Theurer, Jarosław Leszek Wałęsa |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Sylvie Guillaume |
|||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
23.3.2010 |
|||||||