Menettely : 2010/2007(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0074/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0074/2010

Keskustelut :

PV 21/04/2010 - 3
CRE 21/04/2010 - 3

Äänestykset :

PV 05/05/2010 - 13.49
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0139

MIETINTÖ     
PDF 150kWORD 77k
24.3.2010
PE 438.185v02-00 A7-0074/2010

vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2008: erillisvirastojen toiminta, varainhoito ja sen valvonta

(2010/2007(INI))

Talousarvion valvontavaliokunta

Esittelijä: Véronique Mathieu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vastuuvapauden myöntämisestä varainhoitovuodelta 2008: erillisvirastojen toiminta, varainhoito ja sen valvonta

(2010/2007(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission 15. lokakuuta 2008 Euroopan parlamentille antaman kertomuksen varainhoitovuotta 2006 koskevien vastuuvapauden myöntämispäätösten seurannasta (KOM(2008)0629) sekä komission yksiköiden valmisteluasiakirjan (SEC(2008)2579),

–   ottaa huomioon 11. maaliskuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Euroopan unionin virastot – tulevaisuuden näkymiä" (KOM(2008)0135),

–   ottaa huomioon 21. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman sääntelyvirastojen institutionaalisten näkökulmien tulevaa sopimusta koskevasta strategiasta(1),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2),

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskevasta varainhoidon puiteasetuksesta 19. marraskuuta 2002 annetun komission asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002(3) ja erityisesti sen 96 artiklan,

–   ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen erityiskertomuksen nro 5/2008, jonka otsikkona on "Unionin virastojen toiminnan tuloksellisuus",

–   ottaa huomioon parlamentin vuonna 2009 teettämän tutkimuksen unionin virastojen yhteisten palveluiden toteutettavuudesta ja mahdollisuudesta,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7‑0074/2010),

A. toteaa, että tämä päätöslauselma sisältää asetuksen (EY, Euratom) N:o 2343/2002 96 artiklan sekä Euroopan parlamentin työjärjestyksen liitteessä V olevan 3 artiklan mukaisesti asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettuja elimiä koskeviin vastuuvapauspäätöksiin liittyvät luonteeltaan yleiset huomiot,

B.  ottaa huomioon, että virastojen lukumäärä on lisääntynyt viime vuosina ennätyksellisesti EU:n lainsäädäntövallan käyttäjän päätösten seurauksena ja sen vuoksi on ollut mahdollista ulkoistaa tiettyjä komission tehtäviä ja antaa lisätehtäviä virastoille, missä on toisinaan ollut vaarana velvollisuuksien suorittamista haittaava yhteisön hallinnon purkaminen,

C. ottaa huomioon, että komission hyväksyttyä 11. maaliskuuta 2008 edellä mainitun tiedonantonsa parlamentti, neuvosto ja komissio käynnistivät uudelleen hankkeen virastojen yhteisen toimintakehyksen laatimiseksi ja perustivat vuonna 2009 toimielinten välisen työryhmän,

D. ottaa huomioon, että erillisvirastoja koskevat yhteisön maksuosuudet – lukuun ottamatta nyttemmin lopetettua Euroopan jälleenrakennusvirastoa – kasvoivat vuosina 2000–2010 noin 610 prosenttia, eli 94 700 000 eurosta 578 874 000 euroon, ja henkilöstön määrä kasvoi noin 271 prosenttia 1 219 hengestä 4 794 henkeen; panee kuitenkin merkille, että vuonna 2000 erillisvirastoja oli 11, kun taas vuonna 2010 niitä oli 29, mikä vastaa 0,102 prosenttia Euroopan unionin koko talousarviosta vuonna 2000 ja 0,477 prosenttia vuonna 2010,

I. Varainhoitoa koskevat yhteiset haasteet

Toimintamäärärahojen siirtäminen ja peruuntuminen

1.  panee merkille, että tilintarkastustuomioistuin havaitsi useiden virastojen kohdalla, että varainhoitovuonna 2008 siirrettyjen ja peruuntuneiden toimintamäärärahojen osuus oli suuri; korostaa tilanteen osoittavan usein, että virastojen resurssisuunnittelujärjestelmissä on puutteita; katsoo sen vuoksi, että virastojen olisi otettava käyttöön

–   sopimuksissa vahvistettujen määräaikojen tehokas suunnittelu- ja valvontajärjestelmä

–   niiden toimintaan liittyvien riskien arviointiprosessi, jonka avulla voidaan vastaisuudessa seurata riskejä tiiviisti

–   tulevissa talousarvioissaan avustuksia koskevien jaksotettujen määrärahojen järjestelmä, jotta peruuntumiset voidaan välttää tulevina varainhoitovuosina;

2.  toteaa myös, että joillakin virastoilla on vaikeuksia hallita talousarvionsa huomattavaa kasvua; kysyy, olisiko sen vuoksi vastuullisempaa toimia niin, että vastaisuudessa budjettivallan käyttäjät kiinnittävät enemmän huomiota tiettyjen virastojen talousarvion kasvattamisesta tehtäviin päätöksiin ja ottavat huomioon uusien toimintojen täytäntöön panemiseksi tarvittavan ajan; kehottaa tässä yhteydessä virastoja, joilla on usein vaikeuksia tässä asiassa, toimittamaan budjettivallan käyttäjälle tarkempia tietoja tulevien sitoumustensa toteutettavuudesta;

Kassavarat

3.  toteaa, että monilla virastoilla on jatkuvasti suuret kassavarat; kehottaa komissiota ja virastoja kartoittamaan mahdollisuuksia kassavarojen vähentämiseksi kohtuulliselle tasolle; pyytää komissiota tarkastelemaan tässä yhteydessä myös vaihtoehtoisia ja yhteisiä tapoja kassavarojen tehokkaaksi hoitamiseksi ja laatimaan ehdotuksia, joilla rakenteellisista reunaehdoista siirrytään kassavarojen tehokkaaseen hoitamiseen; panee kuitenkin merkille, että virastot vastaanottavat maksut sen jälkeen kun luvan saanut työ on tehty ja maksettu (esimerkiksi esittelijöiden tekemä työ) ja siksi jonkinlaiset kassavarat ovat joka tapauksessa välttämättömiä;

Hankintamenettelyissä ilmenneet puutteet

4.  pitää valitettavana, että tilintarkastustuomioistuin on jälleen todennut puutteita useiden virastojen hankintamenettelyissä; on huolestunut erityisesti tilintarkastustuomioistuimen toteamuksesta, jonka mukaan vuonna 2008 julkisten hankintojen arvoa ei arvioitu ennen menettelyn käynnistämistä ja lisäksi sopimusten seurannassa ja hankintojen suunnittelussa oli toistuvia ja vakavia puutteita; korostaa, että tilanne ilmentää vakavia puutteita kyseisten virastojen yksikköjen välisissä yhteistyövalmiuksissa;

Henkilöstö

5.  on huolestunut siitä, että tilintarkastustuomioistuin on jälleen todennut puutteita joidenkin virastojen henkilöstön palvelukseenottomenettelyjen suunnittelussa ja toteutuksessa; korostaa erityisesti tarvetta pienentää virastojen täytettyjen toimien lukumäärän ja kaikkien toimien lukumäärän välistä eroa; myöntää, että EU:n henkilöstösääntöjen täytäntöönpano aiheuttaa hankaluuksia erityisesti erillisvirastoille; kehottaa virastoja muun muassa huolehtimaan paremmin avoimuudesta sekä ulkopuolisten ja sisäisten hakijoiden kohtelun syrjimättömyydestä;

Toimipaikkasopimukset

6.  toteaa, että virastojen ja isäntävaltioiden välisissä toimipaikkasopimuksissa on usein puutteita, jotka vähentävät virastojen tehokkuutta (esimerkiksi joidenkin virastojen kalliit liikenneyhteydet ja virastojen vuokraamista rakennuksista aiheutuvat ongelmat) ja haittaavat henkilöstön sosiaalista osallistumista; pyytää näin ollen, että kun neuvosto tekee päätöksen viraston toimipaikasta, isäntävaltiot järjestävät yksityiskohtaisemmat ja virastojen kannalta edullisemmat toimipaikkasopimukset; kannattaa myös viraston mahdollista muuttoa, jos toimipaikkasopimukset aiheuttavat tehokkuuden vakavaa heikkenemistä; pyytää virastoja käsittelevää toimielinten välistä työryhmää paneutumaan kysymykseen ja mahdollisesti määrittelemään yhteiset standardit toimipaikkasopimuksia varten;

Sisäinen tarkastus

7.  ei hyväksy sitä, että virasto ottaa palvelukseen tilapäistyöntekijöitä hoitamaan arkaluonteisia rahoitustehtäviä;

8.  kehottaa virastojen hallintoneuvostoja/johtokuntia ottamaan huomioon ja panemaan täytäntöön komission sisäisen tarkastuksen yksikön antamat suositukset voidakseen ryhtyä nopeasti tarvittaviin toimiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi;

9.  katsoo, että Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen vuonna 2006 perustama tarkastuskomitea avustaa johtokuntaa merkittävällä tavalla huolehtimalla siitä, että komission sisäisen tarkastuksen yksikön ja elintarviketurvallisuusviranomaisen sisäisen tarkastuksen yksikön työ toteutetaan asianmukaisesti ja että johtokunta ja toiminnanjohtaja ottavat tämän työn asianmukaisesti huomioon; uskoo näin ollen, että tämä elintarviketurvallisuusviranomaisen sisäinen tarkastuskomitea voisi toimia esimerkkinä muille virastoille;

II. Virastojen hallinta

Virastojen toimintaedellytykset

10. toteaa, että joidenkin virastojen toimialat ovat hyvin lähellä toisiaan; kehottaa sen vuoksi virastoja käsittelevää toimielinten välistä työryhmää pohtimaan mahdollisuutta lähentää ja jopa yhdistää joitakin virastoja;

11. huomauttaa lisäksi, että pienillä virastoilla (joissa henkilöstön määrä on alle 75 ja joita ovat muun muassa Euroopan poliisiakatemia, Euroopan verkko- ja tietoturvavirasto, Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto, Euroopan unionin perusoikeusvirasto ja eurooppalaisen GNSS-järjestelmän valvontaviranomainen) on vakavia tehokkuusongelmia; kehottaa sen vuoksi virastoja käsittelevää toimielinten välistä työryhmää pohtimaan mahdollisuutta määritellä virastojen toiminnan edellytyksenä olevat vähimmäisresurssit ja arvioimaan mahdollisuutta järjestää yhteisiä palveluita, kuten apua tarjouskilpailu-, palvelukseenotto- ja talousarviomenettelyissä;

Kurinpitomenettelyt

12. muistuttaa, että vuosien 2006 ja 2007 vastuuvapauden myöntämisestä antamissaan päätöslauselmissa parlamentti kehotti virastoja harkitsemaan virastojen yhteisen kurinpitolautakunnan perustamista; panee merkille, että tämän hankkeen toteuttamisessa on edelleen ongelmia erityisesti siksi, että lautakunnan jäseniksi on vaikeaa löytää henkilöitä, jotka olisivat edenneet urallaan riittävän pitkälle; kehottaa virastoverkoston koordinaattorina toimivaa virastoa kuitenkin perustamaan sellaisten toimihenkilöiden verkoston, jotka kuuluvat kurinpitolautakunnan jäseniltä edellytettävään palkkaluokkaan;

Virastojen hallintoneuvostot ja johtokunnat

13. panee merkille, että useimpien varainhoitovuotta 2008 koskevan vastuuvapausmenettelyn piiriin kuuluvien virastojen hallintoneuvostossa tai johtokunnassa on edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta; katsoo erityisesti, että pienten virastojen kiinteät hallintomenot ovat huomattavat ja että tämä pätee esimerkiksi Euroopan poliisiakatemiaan, jonka hallintoneuvostossa on 27 mutta henkilökunnassa on vain 24 jäsentä (tilanne varainhoitovuoden 2008 alussa), sekä Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirastoon, jonka johtokunnassa on 84 mutta henkilökunnassa vain 64 jäsentä (tilanne varainhoitovuonna 2008);

14. vaatii EU:n virastojen hallintoneuvostoja/johtokuntia varmistamaan, että tehtävien suunnittelu ja resurssien (sekä taloudellisten resurssien että henkilöstöresurssien) käytön suunnittelu vastaavat mahdollisimman hyvin toisiaan, ottamalla käyttöön toimintoperusteisen budjetoinnin ja toimintojohtamisen ja korostaa, että virastojen on noudatettava moitteettoman varainhoidon ja talousarviota koskevan kurinalaisuuden periaatetta;

15. kehottaa tämän vuoksi virastoja käsittelevää toimielinten välistä työryhmää pohtimaan mahdollisuutta antaa komissiolle määrävähemmistö hallintoneuvostojen/johtokuntien äänestyksissä, jotta se voisi varmistaa, että tehdään viraston kannalta asianmukaisia teknisiä päätöksiä;

Viraston johtajan rooli

16. kehottaa virastoja käsittelevää toimielinten välistä työryhmää pohtimaan ominaisuuksia ja pätevyyksiä, joita viraston johtajan tehtävän tehokas hoitaminen edellyttää, ja käyttämään heti viraston perustamisen jälkeen yhteisön talousarviohallinnon alan asiantuntijoita;

Komission rooli

17. kehottaa komissiota tarjoamaan suhteellisen pienille ja erityisesti vasta perustetuille virastoille entistä tehokkaammin kaiken niiden tarvitseman hallinnollisen tuen;

III. Toiminta

18. painottaa, että virastojen on laadittava monivuotiset toimintasuunnitelmat alaa koskevan monivuotisen yhteisön strategian mukaisesti; katsoo, että vuotuisessa työohjelmassa olisi asetettava SMART-tavoitteet ja RACER-indikaattorit, jotta voidaan arvioida saavutettuja tuloksia; korostaa, että työohjelman on myös pysyttävä viraston määrärahojen rajoissa, jotka budjettivallan käyttäjä on hyväksynyt; kehottaa virastoja sen vuoksi harkitsemaan Ganttin prosessikaavion käyttöönottoa kaikkien operatiivisten toimiensa suunnittelussa, jotta on mahdollista yksilöidä nopeasti kunkin toimihenkilön hankkeen parissa käyttämä aika ja suosia menettelytapaa, jossa keskitytään tulosten saavuttamiseen;

19. pitää myönteisenä Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen käyttöön ottamaa riskien arviointiprosessia, jolla on tarkoitus tehostaa jo vuonna 2009 viranomaisen tieteellistä ja hallinnollista toimintaa ja mahdollistaa sen tiivis seuranta; kehottaa näin ollen muitakin virastoja noudattamaan tätä hyvää käytäntöä;

20. pitää hyvänä käytäntönä Euroopan ympäristökeskuksen toimintansa ohjaamiseksi tekemää aloitetta, jolla on luotu yhtenäinen valvonta- ja hallintojärjestelmä, jossa yhdistetään useita hallinnossa käytettäviä tietotekniikkasovelluksia ja jonka ansiosta keskuksen johto voi seurata hankkeidensa edistymistä ja resurssien käyttöä reaaliajassa; toteaa, että tällainen valvonta- ja hallintojärjestelmä yhdistää seuraavat sovellukset:

i)   varainhoitosovellukset, joista saa tietoja maksusitoumus- ja maksumäärärahojen käyttöasteesta

ii)  urakehityssovellus, jonka avulla varmistetaan toimenkuvien, henkilökohtaisten suoritusten ja oikaisutoimien käytön johdonmukaisuus

iii)  työhön käytetyn ajan kirjaamisjärjestelmä ja

iv) julkaisujen hallintajärjestelmä, joka yhdistää kunkin tuotteen tiettyyn työohjelman toimeen;

21. pitää hyvänä käytäntönä Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön aloitetta, jossa on kehitetty säätiön toimittaman tiedon seurantajärjestelmä; korostaa erityisesti, että tällä järjestelmällä pyritään arvioimaan säätiön kohdetahoille toimittamien tietojen käyttöä ja niiden vaikutusta yhteisön toimielinten ja työmarkkinaosapuolten päätöksentekoon;

22. korostaa, että vastuuvapausmenettelyssä on tärkeää aloittaa virastojen toiminnan arviointi, jonka tulokset annetaan kutakin virastoa tarkastelevan Euroopan parlamentin toimivaltaisen valiokunnan saataville; kehottaa sen vuoksi tilintarkastustuomioistuinta käsittelemään asiaa seuraavissa virastoja koskevissa kertomuksissaan;

23. kehottaa tässä yhteydessä virastoja esittämään tilintarkastustuomioistuimen seuraaviin kertomuksiin liitettävissä taulukoissa vertailun vastuuvapausmenettelyn kohteena olevan vuoden tuloksista ja edellisen varainhoitovuoden tuloksista, jotta vastuuvapauden myöntävällä viranomaisella on mahdollisuus arvioida paremmin virastojen toimintaa eri vuosina;

24. kehottaa virastoja lisäksi toimittamaan vastuuvapauden myöntävälle viranomaiselle niin kutsutut loogiset mallit, jotka olisi esitettävä viraston toiminnan tarkastuksen yhteydessä, jotta voidaan määritellä yhteiskunnalliset ja taloudelliset tarpeet, jotka on otettava huomioon viraston toiminnan, tavoitteiden, tulosten ja vaikutusten yhteydessä, ja yhdistää nämä tarpeet toisiinsa, koska virastojen aikaansaamat tulokset ovat tärkeitä ja niiden näkyvyyttä on lisättävä;

IV. Virastojen yhteistä toimintakehystä koskeva toimielinten välinen vuoropuhelu

25. pitää virastoja käsittelevän toimielinten välisen työryhmän perustamista myönteisenä, koska sen tehtävänä on tarkastella hajautettujen erillisvirastojen yhteisiä vähimmäisvaatimuksia ja tarvittaessa määritellä tällaiset vaatimukset;

oo   o

26. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman vastuuvapausmenettelyn kohteena oleville virastoille, neuvostolle, komissiolle ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

(1)

EUVL C 15 E, 21.1.2010, s. 27.

(2)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(3)

EYVL L 357, 31.12.2002, s. 72.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

23.3.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

4

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Jorgo Chatzimarkakis, Ryszard Czarnecki, Luigi de Magistris, Tamás Deutsch, Martin Ehrenhauser, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Martin Häusling, Ville Itälä, Iliana Ivanova, Monica Luisa Macovei, Christel Schaldemose, Theodoros Skylakakis, Bart Staes, Georgios Stavrakakis, Søren Bo Søndergaard

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Thijs Berman, Esther de Lange, Christofer Fjellner, Salvador Garriga Polledo, Edit Herczog, Ivailo Kalfin, Véronique Mathieu, Olle Schmidt, Derek Vaughan

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö