MIETINTÖ aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin"

30.3.2010 - (2009/2159(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Georgios Papanikolaou

Menettely : 2009/2159(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0113/2010
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0113/2010
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin"

(2009/2159(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

    ottaa huomioon 18. joulukuuta 2000 hyväksytyn Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja etenkin sen 14 artiklan,

–    ottaa huomioon lapsen oikeuksista 20. marraskuuta 1989 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen ja erityisesti sen 23 ja 28 artiklan,

–   ottaa huomioon 13. joulukuuta 2006 hyväksytyn YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja etenkin sen 7 ja 24 artiklan,

–   ottaa huomioon komission 29. huhtikuuta 2009 antaman tiedonannon aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin. Uudistetulla avoimella koordinointimenetelmällä kiinni nuorison haasteisiin ja mahdollisuuksiin"[1],

–   ottaa huomioon komission sisäisen valmisteluasiakirjan, joka liittyy komission tiedonantoon aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin – EU:n nuorisoraportti[2],

–   ottaa huomioon neuvoston 27. marraskuuta 2009 antaman päätöslauselman nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018)[3],

–   ottaa huomioon neuvoston 12. toukokuuta 2009 antamat päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020)[4],

–   ottaa huomioon neuvoston 11. toukokuuta 2009 antamat päätelmät nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön nykyisten puitteiden arvioinnista ja uudistettujen puitteiden tulevaisuudennäkymistä[5],

–   ottaa huomioon neuvoston suosituksen nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta Euroopan unionissa[6],

–   ottaa huomioon neuvoston päätöksen aktiivista kansalaisuutta edistävän vapaaehtoistyön Euroopan teemavuodesta (2011)[7],

–   ottaa huomioon Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta 2005 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän eurooppalaisen nuorisosopimuksen[8],

–   ottaa huomioon komission 2. heinäkuuta 2008 antaman tiedonannon uudistetusta sosiaalisesta toimintaohjelmasta, jonka kohteina ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret[9],

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon komission tiedonannosta[10],

–   ottaa huomioon kirjallisen kannanottonsa nuorison vastuullistamisen tehostamiseen EU:n politiikassa[11],

 ottaa huomioon 21. helmikuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan väestönkehityksestä[12],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A7-0113/2010),

A.     ottaa huomioon, että nuoria koskeviin toimiin sijoittaminen on ratkaisevan tärkeää Euroopan valtioiden tulevaisuuden kannalta erityisesti aikana, jolloin nuorten suhteellinen osuus väestön kokonaismäärästä on jatkuvasti vähentymässä,

B.     ottaa huomioon, että kaikki nuoret ovat lisäarvo yhteiskunnalle ja että tämä tosiasia on tunnustettava,

C.     katsoo, että poliittisia päätöksiä tekevät nykyiset sukupolvet ovat erittäin suuressa vastuussa nuorisosta ja tulevista sukupolvista; katsoo, että päätöksentekijöiden ja tutkijoiden on otettava huomioon nuorten mielipiteet ja kuunneltava niitä,

D.     ottaa huomioon, että vaikka Euroopan unionilla on käytössään tärkeitä nuorisopolitiikan välineitä, jäsenvaltioiden on käytettävä niitä tehokkaasti, tiedotettava niistä ja sisällytettävä ne toimiinsa,

E.     katsoo, että työ tarkoittaa muutakin kuin palkkatyötä: se auttaa sosiaalisissa suhteissa ja voi antaa tukea, jäsentää ja auttaa identiteetin rakentamisessa,

F.     ottaa huomioon, että epävarmuus työtilanteesta saattaa aiheuttaa sen, että nuoret jättävät perheen perustamatta tai lykkäävät sen perustamista, millä on vaikutusta väestörakenteen kehittymiseen,

G.     ottaa huomioon, että nykypäivän nuoriso joutuu kohtamaan kasvavaa työttömyyttä ja kärsimään talouskriisin seurauksista, että erityisesti heikosti koulussa menestyneet nuoret joutuvat todennäköisemmin työttömiksi ja että siksi on tärkeää varmistaa nuorille paras mahdollinen koulutus, joka takaa heille nopean pääsyn työmarkkinoille ja mahdollisuuden pysyä niillä pitkään,

H.     katsoo, että nuorten yhtäläisiä korkealaatuisen opetuksen ja koulutuksen mahdollisuuksia olisi tuettava kaikilla tasoilla ja että elinikäisen oppimisen mahdollisuuksia olisi edistettävä entisestään,

I.      katsoo, että nuorten siirtymistä koulutuksesta työmarkkinoille olisi edistettävä,

J.      katsoo, että erityisesti teini-ikäisten ja nuorisovankiloissa olevien nuorten varhaista koulunkäynnin keskeyttämistä ja lukutaidottomuutta koskevat ongelmat olisi viipymättä asetettava ehdottomalle etusijalle,

K.     katsoo, että terveyteen, asumiseen ja ympäristöön liittyvät kysymykset ovat erityisen tärkeitä nuorille ja niillä voi olla vakavia seurauksia nuorten elämälle ja tulevaisuudelle, katsoo, että olisi edistettävä koulutukselle, työllisyydelle, sosiaaliselle osallisuudelle ja terveydenhoidolle suotuisia olosuhteita,

L.     ottaa huomioon, että vaikka nuorten on voitava luottaa perheen tukeen, he tarvitsevat silti tukea itsemääräämisoikeuden ja riippumattomuuden tarpeensa tyydyttämiseen,

M.    ottaa huomioon, että ympäristönäkökohtia ei ole sisällytetty komission tiedonantoon ja neuvoston päätöslauselmaan, vaikka ne ovat elintärkeitä nuorille ja niillä on vakavia vaikutuksia tulevien sukupolvien terveydelle, elämänlaadulle ja hyvinvoinnille; katsoo siksi, että EU:n nuorisostrategiassa ympäristöasiat olisi mainittava selkeästi toiminta-alojen joukossa,

N.     ottaa huomioon, että aktiivinen osallistuminen yhteiskuntaan on tärkeää sekä nuorten vaikutusmahdollisuuksien että nuorten henkilökohtaisen kehittymisen, yhteiskuntaan sopeutumisen, ammatillisten taitojen hankkimisen ja vastuullisuuden kehittymisen kannalta,

O.     ottaa huomioon, että nuorisotyö on tärkeää EU:n nuorisostrategialle, sillä se on arvokasta nuorten toteuttamaa vapaa-ajantoimintaa nuorille, joka myös auttaa taitojen hankkimisessa ja henkilökohtaisessa kehityksessä,

P.     katsoo, että yhteiskunnallisen osallisuuden käsitteen oppiminen ja kokeminen edistää demokratian ja sen prosessien ymmärtämistä ja siihen osallistumista,

Q.     ottaa huomioon, että nuoria hyödyttävistä Euroopan tason ohjelmista olisi tiedotettava paremmin nuorille heidän osallistumisensa tehostamiseksi,

R.     ottaa huomioon, että tehokas nuorisopolitiikka voi osaltaan edistää eurooppalaisen ajattelutavan kehittymistä;

Yleisiä huomautuksia

1.      pitää myönteisenä komission tiedonantoa "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin";

2.      pitää myönteisenä neuvoston päätöslauselmaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018);

3.      huomauttaa, että ”nuorison” määritelmän sisältö on erilainen eri jäsenvaltioissa; toteaa, että tähän käsitteeseen vaikuttavat erilaiset sosiaaliset olosuhteet, mikä mahdollistaa erilaisten lähestymistapojen soveltamisen eri jäsenvaltioissa;

4.      katsoo, että yhteisön ohjelmien ja rahastojen tulisi heijastaa nuoriin kohdistuvia EU:n kunnianhimoisia tavoitteita;

5.      kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön Lissabonin sopimuksen nuorisopolitiikkaa koskevat säännökset, joita ovat esimerkiksi nuorten kannustaminen politiikkaan, erityishuomion kiinnittäminen nuoriin urheilijoihin ja perusoikeuskirjan oikeudellinen täytäntöönpano;

Tärkeimmät nuorisostrategian tehokkuutta koskevat huomautukset

6.      tunnustaa, että vahvistettu avoin koordinointimenetelmä, jonka yhteydessä toissijaisuusperiaate otetaan asianmukaisesti huomioon, on asianmukainen nuorisopoliittisen yhteistyön väline rajoittuneen käytön, legitimiteettivajeen, asiantuntijoiden ja poliitikkojen välisen yhteistyön puuttumisen, kansallisten prioriteettien asianmukaisen integroinnin puuttumisen sekä eri tasojen välisen vastuunjaon hämärtymisen riskin kaltaisista puutteistaan huolimatta; katsoo, että avointa koordinointimenetelmää olisi vahvistettava pitkän aikavälin tulosten saavuttamiseksi;

7.      korostaa, että avoin vahvistettu koordinointimenetelmä edellyttää kaikkien osapuolten vahvaa poliittista tukea parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamiseksi; pitää täytäntöönpanon puutteita vakavana esteenä asetettujen tavoitteiden saavuttamiselle;

8.      tunnustaa toimielinten yhteistyön merkityksen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja unionin tasolla tämän strategian tavoitteiden saavuttamiseksi ja kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja nuorison edustajia toimimaan aktiivisesti nuorisostrategian täytäntöönpanossa;

9.      vaatii Euroopan parlamentilta, komissiolta ja neuvostolta läheisempää yhteistyötä nuorisoasioissa, ja korostaa tarvetta läheisempään yhteistyöhön kansallisten parlamenttien kanssa ja niiden kesken avoimen koordinointimenettelyn soveltamisessa;

10.    pitää myönteisenä kahden lähtökohdan selkeää määritelmää, toimintatapojen käyttöönottoa ja erityisesti sitä, että neuvosto on määrittänyt selkeän täytäntöönpanovälineiden luettelon; pyytää, että Euroopan parlamentti voi osallistua työskentelyjaksojen ensisijaisten tavoitteiden määrittämiseen; vaatii, että nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön on oltava näyttöön perustuvaa, asiaankuuluvaa ja konkreettista;

11.    korostaa selkeiden ja käyttäjäystävällisten indikaattoreiden kehittämisen tarvetta sekä EU:n että kansallisella tasolla, koska niiden avulla voidaan parantaa, laajentaa ja ajanmukaistaa todellista tietämystämme nuorten ihmisten tilanteesta sekä mitata ja vertailla yhteisesti asetettujen tavoitteiden täytäntöönpanon edistymistä; korostaa jatkuvan seurannan ja arvioinnin merkitystä;

12.    korostaa EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanon asteen arvioinnin merkitystä; korostaa, että nuorisoa koskevat jäsenvaltioiden edistymiskertomukset olisi saatettava julkisuuteen yleisen tietoisuuden lisäämiseksi; korostaa tarvetta seurata Euroopan nuorten elämäntapojen kehittymistä ja muuttumista, jotta todellista edistymistä voidaan arvioida;

13.    katsoo, että vertaisoppimista olisi kehitettävä edelleen keinona helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtoa ja osaltaan lisätä kansallisella tasolla toteutettavien toimien johdonmukaisuutta;

14.    katsoo, että täydellisen EU:n nuorisostrategian luominen edellyttää nuorisopolitiikan ja EU:n ohjelmien ja toimien täsmällistä ja läpinäkyvää yhteensovittamista; korostaa erityisesti, että EU:n ohjelmien täytäntöönpanosta saatavilla tuloksilla olisi vaikutettava nuorisopolitiikan ja yleisemminkin EU:n nuorisostrategian muotoiluun ja päinvastoin;

15.    korostaa lisäksi jo toteutettujen ohjelmien syvällisen analysoinnin tarvetta, jotta tehokas laatujohtaminen olisi mahdollista ja jotta sen perusteella voidaan laatia tulevaisuuden ohjelmiin mahdollisesti tarvittavia parannuksia;

16.    toteaa, että nuorisoa koskevia EU:n ohjelmia ja sosiaalisia rahastoja on hyödynnettävä ja mukautettava ja että niiden käyttömahdollisuuksia on edistettävä ja yksinkertaistettava; korostaa, että on tärkeää tarkastella näitä asioita käytännöllisesti ja byrokratiaa välttäen, jotta voidaan panna täytäntöön yhteinen strategia nuorten elämän parantamiseksi; tähdentää, että nuorten ihmisten on tärkeää olla mukana nuoriso-ohjelmien täytäntöönpanossa, jotta heidän tarpeensa voidaan ottaa paremmin huomioon;

17.    korostaa, että Comenius-, Erasmus- ja Leonardo da Vinci –ohjelmat ovat tärkeässä roolissa Euroopan koulutus- ja ammattikoulutuspolitiikan kehityksessä; toistaa pitävänsä poliittisesti ensisijaisen tärkeänä, että nämä ohjelmat ovat EU:n nuorisostrategian kulmakivi etenkin seuraavien monivuotisten ohjelmien ajan;

18.    katsoo, että olisi pyrittävä edistämään nuorten liikkuvuutta Euroopassa ja että liikkuvuusohjelmilla pitäisi olla riittävän laaja soveltamisala ja resurssit muodollisen koulutuksen ulkopuolisiin nuorisovaihto-ohjelmiin;

19.    kehottaa komissiota uusien liikkuvuusohjelmien puitteissa kiinnittämään erityistä huomiota nuorten työntekijöiden liikkuvuuteen, ja kehottaa tässä mielessä laajentamaan tällä hetkellä opiskelijoille suunnatun erityisen viisumijärjestelmän laajentamista nuoriin työntekijöihin;

20.    kiinnittää huomiota siihen, että joukkotiedotusvälineet on saatava mukaan nuoriso-ohjelmien suosion lisäämiseksi;

21.    ymmärtää, että nuorten ihmisten elämän parantaminen on monitahoinen tehtävä, joka on otettava huomioon kaikilla politiikan aloilla; kannustaa Euroopan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita edistämään nuorisoyksikön luomista kaikkiin osastoihin ja ministeriöihin, mikä auttaisi lujittamaan asianmukaisen nuorisopolitiikan laatimista; kehottaa lisäksi komissiota nimittämään pääosastoihinsa ”nuorisovirkamiehiä” ja antamaan heille lisäkoulutusta; katsoo, että tavoitteena pitäisi olla komission asiakirjojen arviointi nuorisopolitiikan tavoitteiden näkökulmasta; pitää erityisen myönteisenä monialaista lähestymistapaa, koska se on välttämätön tehokkuuden maksimoimiseksi; katsoo, että nuorisonäkökulman sisällyttäminen kaikkiin politiikan aloihin on keskeinen tekijä nuorisostrategian onnistumisessa;

22.    korostaa tarvetta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden vahvistamiseen Euroopan tasolla ja tämän periaatteen hyväksymistä jäsenvaltioissa sukupolvien välisten suhteiden säätelemiseksi oikeudenmukaisella tavalla;

Toiminta-alat

23.    korostaa erityisesti, että maailmanlaajuinen talouskriisi vaikuttaa merkittävästi nuorisoon ja että näin ollen sen tulisi vaikuttaa ratkaisevasti nuorisoa koskevien toimien ensisijaisiin tavoitteisiin; katsoo, että tavoitteisiin olisi pyrittävä yksilöimällä toimia, joilla varmennetaan strategia sosiaalisten ohjelmien hallintaan kaikissa tilanteissa ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä sosiaalisten turvaverkkojen ja sosiaaliturvajärjestelmien tarkistamiseen;

Jokaista toiminta-alaa koskevat yleiset periaatteet

24.    korostaa kaikenlaisen syrjinnän, kuten sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, uskontoon, vammaisuuteen, ikään tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän poistamista nuorten keskuudesta;

25.    korostaa, että on tärkeää pitää nuoria ihmisiä EU:n sosiaalisen vision ensisijaisena ryhmänä;

26.    korostaa ehdottomasti tarvetta antaa nuorille vammaisille henkilöille tehokasta ja räätälöityä tukea sekä todellisia ja yhtäläisiä fyysisiä, sensorisia ja kognitiivisia mahdollisuuksia osallistua koulutukseen, työelämään, kulttuuriin, vapaa-aikaan, urheiluun, sosiaalisiin aktiviteetteihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin toimintaan;

27.    vaatii toimia, jotka varmistavat monimuotoisuuden kunnioittamisen ja nuorten ja -lasten onnistuneen kotouttamisen;

28.    kehottaa jäsenvaltioita etsimään nuorisopolitiikan ja koulutuksen, ammattikoulutuksen, työllisyyden, kulttuurin ja muiden politiikan alojen välisiä monialaisia yhteyksiä;

29.    painottaa tarvetta luoda vahvoja yhteyksiä nuoriso- ja lapsipolitiikan välille;

Koulutus ja opetus

30.    kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan ns. osaamiskolmion kolmen sivun (koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin) keskinäistä vuorovaikutusta kasvun ja työpaikkojen luomisen keskeisenä tekijänä; suosittelee vahvasti yhteisten kriteerien edistämistä epävirallisen koulutuksen ja ammattikoulutuksen tehokkaamman keskinäisen tunnustamisen tukemiseksi esimerkiksi vauhdittamalla Euroopan tutkintojen viitekehysjärjestelmän käyttöönottoa tutkintojen tunnustamiseksi, avoimuuden lisäämiseksi ja taitojen validoimiseksi;

31.    kehottaa jäsenvaltioita tekemään enemmän aloitteita tarvittavaan ammattitaitoon investoimiseksi ja kannustaa niitä luomaan kytköksiä koulutusohjelmien ja työmarkkinoiden vaatimusten välille, säätämään lakeja lyhytkestoisesta ammattikoulutuksesta (jos tarvetta yhä on) ja käyttämään mahdollisuuksien mukaan taitojen validointia ja tutkintojen tunnustamista;

32.    kiinnittää huomiota koulun keskeyttämisen ongelmaan ja pitää tärkeänä toteuttaa toimia, joilla varmistetaan että mahdollisimman suuri prosenttiosuus nuorista suorittaa oppivelvollisuutensa loppuun saakka;

33.    vaatii jäsenvaltioita edistämään lisämäärärahoilla kaikkien nuorten oppimisen ja koulutuksen liikkuvuutta, koska se on ratkaiseva tekijä oppimisen ja työkokemuksen kannalta; korostaa, että nuorten liikkuvuus on tärkeässä asemassa myös EU:n rajanaapurialueilla ja että on taattava laaja-alainen osallistuminen eurooppalaisiin, nuorisoa hyödyttäviin ohjelmiin;

34.    vaatii jäsenvaltioita tekemään kaikkensa, jotta strategiset tavoitteet täytetään ja jotta eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (’ET 2020’) mukaiset vertailuarvot saavutetaan, erityisesti kun on kyse nuorista, joilla on vajavaiset perustaidot tai jotka keskeyttävät koulunkäynnin varhain;

35.    kehottaa jäsenvaltioita luomaan riittäviä kanavia koulunsa jo lopettaneiden ihmisten paluulle koulutusjärjestelmään ja varmistamaan, että ammattikoulutuksen kursseilla olleilla ihmisillä on asianmukaisia keinoja jatkaa korkeamman koulutuksen tasoille; vaatii jäsenvaltioita toteuttamaan toimia ja tarjoamaan kohdennettuja ohjelmia nuorille, jotka ovat jääneet muista jälkeen tai keskeyttäneet koulunkäynnin varhain vaikeiden olosuhteiden tai huonojen valintojen takia;

36.    korostaa, että on tärkeää tarjota nuorille opastusta ja neuvontaa heidän siirtyessään koulutuksesta työelämään;

37.    kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että lapsilla ja nuorilla on heidän perheensä oikeudellisesta asemasta riippumatta oikeus valtion antamaan koulutukseen, joka auttaa heitä, heidän oma kielensä ja kulttuurinsa asianmukaisesti huomioon ottaen, oppimaan riittävästi isäntämaan kieltä ja kulttuuria, jotka toimivat integroinnin välineinä;

38.    kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan nuorille yhtäläiset mahdollisuudet koulutukseen sosiaalisesta alkuperästä ja taloudellisista olosuhteista riippumatta sekä takaamaan vähätuloisista perheistä tuleville heikommassa asemassa oleville nuorille yhtäläisen pääsyn koulutukseen;

39.    kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön YK:n yleissopimuksen vammaisten henkilöiden oikeuksista ja toteuttamaan osallistavan koulutuksen, joka kattaa sekä virallisen ja epävirallisen koulutuksen;

40.    korostaa uuden, tehokkaan ja jatkuvan opettajankoulutusjärjestelmän merkitystä, sillä sen avulla nuoria opiskelijoita voidaan auttaa vastaamaan paremmin nopeasti muuttuvan yhteiskunnan haasteisiin;

41.    korostaa medialukutaidon merkitystä;

42.    toteaa, että koulutuksella on oleellinen rooli henkilökohtaisten asenteiden kehittymisessä;

Työllisyys ja yrittäjyys

43.    on äärimmäisen huolestunut työttömien, alityöllistettyjen tai epävarmassa työsuhteessa olevien nuorten lukumäärän kasvusta erityisesti nykyisen talouskriisin aikana; kannattaa vahvasti Eurooppa-neuvostolle lähetettyä pyyntöä nuorten näkökulman varmistamiseksi vuoden 2010 jälkeisessä Lissabonin strategiassa ja Eurooppa 2020 - strategioissa ja tukee Euroopan nuorisosopimuksen kokonaistavoitteiden mukaisten aloitteiden jatkamista; tukee voimakkaasti ehdotusta nuorisoon kohdistettujen asianmukaisten toimien kehittämisestä talous- ja finanssikriisiä koskeviin suunnitelmiin sisältyvissä elvytyssuunnitelmissa;

44.    korostaa, että on erittäin tärkeää saavuttaa Euroopan unionin Lissabonin strategian tavoitteet kasvun ja työpaikkojen suhteen ja katsoo, että uudistettu EU 2020 -ohjelma antaa EU:lle mahdollisuudet toipua kriisistä täysin suuntaamalla nopeammin kohti taloutta, joka on innovatiivinen ja uusia työpaikkoja luova; vaatii tässä yhteydessä, että uusittu ohjelma keskittyy enemmän nuoriin;

45.    kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään toimiin nuorison työmarkkinoilla kokeman työsuhteiden epävarmuuden ja huonojen työolojen torjumiseksi ja tukemaan aktiivisesti työelämän sekä perhe-elämän ja vapaa-ajan yhteensovittamista;

46.    vaatii jäsenvaltioita ottamaan huomioon sukupolvien välisen ulottuvuuden työllisyyspolitiikassaan;

47.    kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan nuorten pääsyä kaikenlaisiin työpaikkoihin, joissa on hyvät työolot, jotta vältettäisiin taitojen ja työpaikkojen välinen epäsuhta, joka on kykyjen haaskausta; suosittelee siksi tarjolla olevien harjoittelupaikkojen laadun ja harjoittelijoiden oikeuksien parantamista varmistamalla, että valtaosa harjoitteluohjelmista antaa nuorille pätevyyksiä ja johtaa palkkatyöhön;

48.    kehottaa jäsenvaltioita myös tarjoamaan enemmän työmahdollisuuksia, toteuttamaan sosiaalisia toimia heikossa asemassa olevien nuorten aseman parantamiseksi, takaamaan yhtäläiset mahdollisuudet syrjäisillä alueilla ja kaupunkikeskuksissa asuville nuorille sekä antamaan erityistukea nuorille äideille;

49.    muistuttaa aivovuoden riskistä ja sen kielteisistä seurauksista nuorten alkuperämaalle; kehottaa jäsenvaltioita tutkimaan ja kehittämään nuorten maastamuuttoa ehkäiseviä strategioita sellaisissa maissa, joista maastamuuttoa ulkomaille esiintyy eri muodoissaan, kuten aivovuotoina, ammattitaitovajauksen paikkaajina sekä halpana, joustavana, ammattitaidottomana ja usein kausiluonteisena työvoimana;

50.    kehottaa jäsenvaltioita poistamaan sukupuoleen perustuvat nuorten miesten ja nuorten naisten väliset tuloerot;

51.    kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan globalisaation aikanakin kohtuulliset työehdot ja sosiaaliturvan saattamalla tasapainoon joustavuuden ja turvallisuuden;

52.    kehottaa jäsenvaltioita turvaamaan hankittujen sosiaalietujen täydellisen siirrettävyyden, jotta liikkuvan elämäntyylin valinneiden nuorten työntekijöiden sosiaaliturvaa ei heikennetä;

53.    korostaa opiskeluaikana yrityksissä ja virastoissa tapahtuvien käytännön harjoittelujaksojen merkitystä, sillä ne saattavat myöhemmin johtaa työpaikan löytämiseen;

54.    ehdottaa, että yrittäjyyskulttuuria edistetään nuorten keskuudessa parantamalla yrittäjyydestä tiedottamista, tukemalla eurooppalaisten rakenteiden ja verkostojen kehittämistä tähän tarkoitukseen ja kannustamalla nuoria ryhtymään itsenäisiksi yrittäjiksi ja käyttämään mikroluottoja ja mikrorahoitusvälineitä; korostaa elinikäisen oppimisen merkitystä;

55.    korostaa koulutuksen ja teollisuuden välisen synergian tarvetta sekä yliopistojen ja liike-elämän välisen pitkälle kehittyneen integraation tarvetta;

56.    kannustaa jäsenvaltioita tukemaan nuorisoa koskevia yksityisiä aloitteita muun muassa eurooppalaisia ohjelmia täydentävien kansallisten ohjelmien välityksellä;

57.    pitää tärkeänä laatia toimintamalleja työelämän ja vapaa-ajan yhdistämiseksi ja nuorten kannustamiseksi perheen perustamiseen; kiinnittää myös huomiota tarpeeseen varmistaa, että nuorilla on riittävät tulot, jotta he voivat tehdä päätöksiä itsenäisesti, päätös perheen perustamisesta mukaan lukien;

Terveys, hyvinvointi ja ympäristö

58.    korostaa, että ilmastonmuutos, ympäristön muuttuminen sekä ympäristön tilan heikentyminen vaikuttavat kielteisesti nuorison elämään ja vaatii toteuttamaan kestäviä toimia tällä alalla;

59.    kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään opintosuunnitelmiinsa asianmukaista koulutusta terveyteen ja ympäristöön liittyvien riskien ehkäisemisestä;

60.    pahoittelee syvästi, että yhteistyökehyksessä ei mainita lainkaan kuluttajapolitiikkaa; katsoo, että eräät terveysongelmat voivat liittyä epäterveellisten elintarvikkeiden tuotantoon ja markkinointiin;

61.    painottaa, että kuluttaja- ja ympäristöpolitiikan valmistelussa on tärkeää ottaa huomioon nuorten ja lasten erityisen haavoittuva asema; korostaa tarvetta huolehtia nuorten kuluttajien suojelusta tiedotus- ja koulutuskampanjoiden kaltaisilla toimilla;

62.    korostaa, että on tärkeää torjua huumeiden ja alkoholin käyttöä sekä tupakan aiheuttamia haittoja ja kaikkia muita riippuvuuden muotoja, uhkapeliriippuvuus mukaan luettuna, erityisesti ennaltaehkäisyn ja kuntouttamisen avulla; kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään mahdollisimman suuressa määrin huumeiden vastaista EU:n toimintasuunnitelmaa ja EU:n strategiaa jäsenvaltioiden auttamiseksi torjumaan alkoholin aiheuttamia haittoja ja muita riippuvuuden muotoja;

63.    palauttaa myös mieliin, että lapset ja nuoret ovat alttiita lukemattomille väkivaltaisille kohtauksille tiedotusvälineissä; ehdottaa, että asiaa tutkittaisiin lisää ja että ryhdyttäisiin kaikkiin tarvittaviin toimiin, jotta ne eivät vaikuttaisi kielteisesti lasten ja nuorten mielenterveyteen;

64.    suosittelee ohjaamaan nuorisoa uuden tekniikan käytössä mediakasvatuspolitiikan ja hallitsemattomasta käytöstä varoittavien tiedotuskampanjoiden avulla;

65.    korostaa, että nuorille on annettava sukupuolivalistusta heidän terveytensä suojelemiseksi;

66.    kiinnittää huomiota siihen, että alaikäisten tyttöjen raskauksien lukumäärä on edelleen korkea, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään nuorten tietoisuutta tästä ongelmasta ja tiedottamaan heille siitä;

67.    kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että maahanmuuttajalapsilla ja -nuorilla on heidän perheensä oikeudellisesta asemasta riippumatta mahdollisuus saada perusterveydenhuoltopalveluja;

68.    korostaa urheilun merkitystä toimintakokonaisuutena, joka edistää nuorison terveitä elämäntapoja ja tukee ryhmätyötä, reilua peliä ja vastuullisuutta, ja korostaa nuorille tiedottamisen merkitystä urheilukentillä ilmenevän väkivallan torjumisessa; kehottaa luomaan erityisohjelmia vammaisille nuorille;

69.    kehottaa jäsenvaltioita niiden kannustaessa nuoria harrastamaan urheilua ottamaan huomioon sukupuolinäkökohdat ja myöntämään tukea myös vähemmän suosituille urheilulajeille;

70.    korostaa, että on tärkeää edistää nuorille suunnattavia dopingin vastaisia tiedotuskampanjoita ja tukea puhdasta urheilua;

Osallistuminen

71.    painottaa jatkuvan nuorten kanssa käytävän rakenteellisen vuoropuhelun tärkeyttä ja nuorten kuulemista; kannustaa ehdottomasti edistämään nuorten ja nuorisojärjestöjen osallistumista kaikilla tasoilla (paikallinen, kansallinen ja kansainvälinen) politiikan ja erityisesti nuorisopolitiikan muotoiluun rakenteellisen vuoropuhelun avulla;

72.    korostaa, että on tärkeää pohtia menetelmää nuorten kuulemiseksi, jotta varmistetaan, että laaja kirjo nuorten mielipiteitä otetaan huomioon; tukee sellaisten rakenteiden kehittämistä, joissa kaikki toimijat voivat olla yhteistyössä sekä vaikuttaa politiikkaan ja päätöksiin yhdenvertaisesti, ja myöntää tarvittavat varat näiden rakenteiden luomiseen;

73.    kannustaa jäsenvaltioita ottamaan nuorisojärjestöt mukaan poliittiseen päätöksentekoon myös paikallistasolla;

74.    korostaa nuorisojärjestöjen edustajien merkitystä rakenteellisessa vuoropuhelussa ja suosittelee, että komissio kuulisi kansallisten nuorisoneuvostojen edustajia nuorille tärkeistä asioista;

75.    yhtyy usein ilmaistuun näkemykseen, että nuorisojärjestöille on annettava tunnustusta ja niitä on tuettava ja että niillä on merkittävä rooli epävirallisessa koulutuksessa; kehottaa komissiota ja neuvostoa kannustamaan jäsenvaltioita perustamaan paikallisia nuorisoparlamentteja ja -neuvostoja, tukemaan niitä ja käynnistämään vastaavia ohjelmia;

76.    tähdentää, että edustavuuden lisäämiseksi useampien nuorten ja eri ryhmiin kuuluvien nuorten on voitava osallistua; kannattaa osallistumisen edistämistä lapsuudesta alkaen; kannustaa siksi harkitsemaan yhteyksien lujittamista koulujen, nuorisojärjestöjen ja muiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välillä, ja suosittelee ehdottomasti antamaan enemmän tunnustusta epäviralliselle koulutukselle;

77.    ehdottaa, että perustetaan palkintojärjestelmiä nuorille, jotka osallistuvat aktiivisesti yhteiskuntaan, minkä lopullisena tarkoituksena on välittää oikeuksille ja velvollisuuksille perustuvaa toimintamallia;

78.    korostaa tarvetta erityistoimiin, joilla kannustetaan syrjäisillä seuduilla, maaseutualueilla ja köyhillä alueilla asuvia nuoria osallistumaan aktiivisesti eurooppalaisiin toimiin; pitää siksi valitettavana sitä, että yhteistyökehyksessä ei ehdoteta mitään EU:n ohjelmista nuorisolle tiedottamisen parantamista koskevia erityisiä toimia etenkään nuorille, jotka asuvat syrjäisillä alueilla ja jotka eivät ole mukana poliittisissa, sosiaalisissa tai hallituksista riippumattomissa järjestöissä; kehottaa komissiota sitoutumaan tähän asiaan ehdottomasti;

79.    korostaa tarvetta lisätä toimia tiedeyhteisöjen, elinkeinoelämän ja poliittisten yhteisöjen tehokkaan näkemysten ja tiedon vaihdon varmistamiseksi paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla sekä unionin tasolla;

Luovuus ja kulttuuri

80.    kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan uuden teknologian saatavuutta, jotta voidaan tehostaa nuorten luovuutta ja innovointikykyä sekä saada nuoret kiinnostumaan kulttuurista, taiteista ja luonnontieteistä;

81.    on hämmästynyt siitä, että komission tiedonannossa ei kertaakaan selkeästi viitata kulttuurikysymyksiin; lisää, että tällaiset kysymykset eivät voi rajoittua vain yrittäjyyteen ja uuden teknologian käyttöön;

82.    pitää myönteisenä, että neuvoston päätöslauselmassa otetaan huomioon yhteiskunnallisten toimien ja kulttuurin osuus koulutusjärjestelmien ja perheen antaman kasvatuksen täydentäjänä; toteaa, että edellä mainituilla toimilla voidaan myös ratkaisevasti edistää syrjinnän ja epätasa-arvon torjuntaa ja helpottaa nuorten mahdollisuuksia osallistua vapaa-ajan harrastuksiin, kulttuuriin ja urheiluun;

83.    korostaa, että on tärkeää tukea nuorisokulttuuria ja antaa sille tunnustusta jäsenvaltioiden jakaessa määrärahoja, koska tämä on olennaisen tärkeää nuorten luovuuden kehittämisen kannalta;

84.    pitää myönteisenä neuvoston päätöslauselmaan sisältyvää ehdotusta, joka koskee nuorisotyöntekijöille annettavan muiden kulttuurien tuntemusta, uutta mediaa ja monikulttuurisia taitoja koskevan koulutuksen edistämistä;

85.    ehdottaa nuorten näkökulman sisällyttämistä kulttuurin ja tiedotusvälineiden alalla toteutettaviin politiikkoihin, ohjelmiin ja toimiin;

86.    katsoo, että kulttuurilaitoksia (esim. museoita, kirjastoja ja teattereita) olisi kannustettava osallistuttamaan lapsia ja nuoria enemmän;

87.    kehottaa komissiota ja neuvostoa laatimaan eurooppalaisen nuorisopassin, joka mahdollistaa nuorten pääsyn kulttuurilaitoksiin kaikkialla EU:ssa hyvin alhaisin hinnoin;

Vapaaehtoistoiminta

88.    pitää myönteisenä neuvoston päätöstä nimittää vuosi 2011 Euroopan vapaaehtoistyön teemavuodeksi ja neuvoston suosituksessa nuorten vapaaehtoisten liikkuvuudesta Euroopan unionissa vahvistettuja toimia;

89.    katsoo, että nuorten vapaaehtoistyötä olisi tuettava myös laajentamalla eurooppalaista vapaaehtoistyöohjelmaa ja auttamalla vammaisia nuoria sitoutumaan vapaaehtoistyöhön;

90.    katsoo, että olisi suunniteltava lisää tämänkaltaisia toimia Amicus-valmistelutoimien arvioinnin tulosten perusteella;

91.    katsoo, että vapaaehtoistyöllä ei pitäisi korvata palkallisia ammatillisia työllistymismahdollisuuksia, vaan että sen pitäisi tuottaa lisäarvoa yhteiskunnalle;

92.    kehottaa ottamaan käyttöön nykyisen eurooppalaisen nuorisopassin lisäksi eurooppalaisen vapaaehtoispassin ja tunnustamaan sen vastavuoroisesti; toteaa, että tähän passiin merkittäisiin lasten ja nuorten tekemä vapaaehtoistyö ja että se voitaisiin esittää mahdollisille työantajille todisteena pätevyydestä;

Sosiaalinen osallisuus

93.    pitää myönteisenä, että vuosi 2010 on nimetty köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaiseksi teemavuodeksi, mikä on erityisen myönteistä ottaen huomioon talous- ja rahoituskriisi, jolla on erityisen vakavia vaikutuksia nuoriin;

94.    katsoo, että sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus on yhteiskunnan ikääntyessä tärkeä haaste; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon nuorten ja tulevien sukupolvien edut määritellessään politiikkojaan erityisesti talous- ja rahoituskriisin aikana;

95.    korostaa myös tarvetta kehittää ohjelmia, jotka ulotetaan koskemaan myös syrjäytyneitä ryhmiä, kuten nuoria maahanmuuttajia ja kaikkia joilla on erityisiä tarpeita (vammaiset, nuoret, jotka on integroitava takaisin yhteiskuntaan vankilassaolon jälkeen, kodittomat, tilapäistyöntekijät jne.);

96.    tunnustaa tarpeen lisätä tietoisuutta nuorista vammaisista ja kehottaa eurooppalaisia toimielimiä varmistamaan, että nuoret vammaiset integroidaan vastedes täydellisesti yhteiskuntaan;

97.    toistaa pyyntönsä sukupuolten välisen tasa-arvon varmistamisesta jo varhaisessa iässä ja kaikilla elämänalueilla; pitää siksi erityisen myönteisenä, että neuvoston suosituksella on tarkoitus parantaa lasten päivähoitoa ja edistää vanhempien välistä vastuunjakoa työn ja yksityiselämän yhdistämisen helpottamiseksi sekä nuorille naisille että nuorille miehille;

98.    korostaa tarvetta saada lapset ja nuoret tiedostamaan, että syrjintää ei voida hyväksyä missään muodossa eikä millään alalla, sekä tarvetta toteuttaa päättäväisiä toimia kaikenlaisten ääriliikkeiden torjumiseksi;

99.    suosittelee, että kaikissa jäsenvaltioissa annetaan etusija sen varmistamiselle, että alaikäisiltä ei evätä sosiaalipalveluja;

100.  korostaa integroivan digitaalisen ympäristön merkitystä; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään osana virallisia ja epävirallisia koulutusjärjestelmiään käytäntöjä, joilla taataan tiedonsaanti, koulutukseen pääsy ja kulttuurista osalliseksi pääseminen sekä parannetaan nuorten mediataitoja;

Nuoriso ja maailma

101.  suosittelee suoraa kehittämistukea nuorisoa tukeville toimille sekä huumeiden käytön ja huumekaupan torjumiseksi kehitysmaissa;

102.  puoltaa yleishyödyllisten tehtävien, kuten ilmastonmuutokseen, kehitysapuun tai humanitaariseen apuun liittyvän vapaaehtoistyön, edistämistä, koska ne tekevät nuorista vastuuntuntoisia; pitää siksi myönteisinä Euroopan humanitaarisen avun vapaaehtoisjoukkojen perustamisen nuorille tarjoamia mahdollisuuksia osallistua EU:n humanitaariseen työhön ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että nuoret ovat täysin tietoisia sen olemassaolosta;

103.  kannustaa komissiota tutkimaan edelleen mahdollisuutta tehostaa kansainvälistä yhteistyötä nuorten vapaaehtoistoiminnassa;

104.  kehottaa jäsenvaltioita kehittämään vaihto- ja ystävyystoimintajärjestelmiä kolmansien maiden ja yhteisöjen kanssa kulttuurien välisen vuoropuhelun edistämiseksi ja nuorten rohkaisemiseksi osallistumaan yhteisiin hankkeisiin;

105.  kehottaa parantamaan Erasmus Mundus -ohjelmaa ja panemaan sen laajamittaisesti täytäntöön;

o o

o

106.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Komission tiedonanto

Komissio antoi 27. huhtikuuta 2009 tiedonannon, jossa määritellään EU:n uusi nuorisostrategia, jonka tarkoituksena on määrittää nuorisoasioita koskeva yhteistyökehys tulevaa vuosikymmentä varten. Tiedonanto sisältää "EU:n nuorisoraportin 2009", joka on ensimmäinen laatuaan ja sisältää tietoja Euroopan unionin nuorison tilanteesta.

Komissio ehdottaa, että uuden yhteistyökehyksen perustana käytetään uudistettuun sosiaaliseen toimintastrategiaan perustuvaa kolmiosaista strategiaa:

 Lisätään nuorten mahdollisuuksia koulutukseen ja työntekoon.

 Parannetaan kaikkien nuorten mahdollisuuksia osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan.

 Edistetään nuorten ja muun yhteiskunnan välistä solidaarisuutta.

Kunkin mainitun tavoitteen yhteydessä komissio esittelee kaksi tai kolme mahdollista toiminta-alaa ja kuvaa mahdollisia toimia, joita jäsenvaltiot ja komissio voivat toteuttaa "oman toimivaltansa puitteissa". Ehdotetut toimet koskevat hyvin erilaisia politiikan aloja. Näin ollen komission asiakirja edustaa todella monialaista lähestymistapaa, koska siinä ehdotetaan nuorisonäkökulman sisällyttämistä aikaisempaa useammille politiikan aloille.

Komissio ehdottaa avoimen koordinointimenettelyn jatkamista: sillä halutaan edistää muuta kokonaisvaltaista politiikanmuotoilua ja se on määrä yhdistää nuorison kansaa käytävän rakenteellisen vuoropuhelun jatkamiseen. Komissio ehdottaa myös, että yhteistyö perustuu kolmen vuoden välein toteutettavaan nuorison tilanteen arviointiin ja että tarvittaessa ensisijaisia tavoitteita mukautetaan mainitun arvioinnin perusteella. Lopuksi voidaan todeta, että neuvosto ja komissio esittävät kolmen vuoden välein raportin tavoitteiden toteuttamisesta.

Neuvoston päätöslauselma

Neuvosto hyväksyi 27. marraskuuta 2009 päätöslauselmaa nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön uudistetuista puitteista (2010–2018), mikä tarkoittaa sitä, että neuvosto on muuttanut "strategian" yhteistyökehykseksi. Vaikka neuvosto yleensä ottaen noudattaa komission tiedonannon lähestymistapaa, neuvoston päätöslauselma muuttaa tavoitteiden ja joidenkin toimien rakennetta, lisää täsmennyksiä metodologiaan ja keinoihin ja lisää erityisempiä aloitteita toiminnan eri aloille.

Nuorisoasioita vuoteen 2018 koskevan eurooppalaisen yhteistyön yleiset tavoitteet määritellään seuraavasti:

 luodaan kaikille nuorille enemmän ja yhtäläisiä mahdollisuuksia koulutuksessa ja työmarkkinoilla;

 edistetään kaikkien nuorten aktiivista kansalaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja solidaarisuutta.

Neuvosto on nimennyt joitakin toiminta-aloja uudelleen, luonut kulttuuria koskevan uuden toiminta-alan ja muuttanut luovuuden ja yrittäjyyden toiminta-alan rakennetta lisäämällä yrittäjyyden työllisyyden alalle ja luovuuden kulttuurin alalle. Tärkeimmät toiminta-alat, joilla tavoitteita toteutetaan, ovat seuraavat: opetus ja koulutus, työllisyys ja yrittäjyys, terveys ja hyvinvointi, osallistuminen, vapaaehtoistoiminta, sosiaalinen osallisuus, nuoret maailmassa sekä luovuus ja kulttuuri.

Lisättyjen uusien aloitteiden osalta neuvoston päätöslauselma vahvistaa nuorison työllisyyttä ja yrittäjyyttä, yhtäläisiä mahdollisuuksia, sosiaalista koheesiota, hyvinvointia ja urheilua sekä sosiaalisen syrjäytymisen torjuntaa koskevia säännöksiä. Päätöslauselmassa ehdotetaan erityisesti nuorisoa koskevien lyhyen aikavälin toimien sisällyttämistä jäsenvaltioiden elvytyssuunnitelmiin. Neuvoston päätöslauselma sisältää myös uuden säännöksen, joka koskee medialukutaitoa sekä suojelua uuden median tiettyjen vaaroja vastaan ja siinä lisätään myös merkittävä määrä uusia aloitteita "nuorisoa maailmassa" koskevaan toiminta-alaan.

Lisäksi neuvosto selventää toimintatapoja siten, että ne perustuvat työskentelyjaksoihin siten, että ensisijaiset tavoitteet koskevat kutakin työjaksoa, ja perusteellisesti kuvattuihin täytäntöönpanovälineisiin, joita ovat: tiedon lisääminen, keskinäinen oppiminen, edistyskertomukset, tulosten levittäminen ja rakenteellinen vuoropuhelu.

Esittelijän huomautuksia

Esittelijä pitää EU:n nuorisostrategian muotoilua hyvin tärkeänä tavoitteena. Koska tällä alalla noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, tärkein ensisijainen tavoite on käytössä olevien välineiden täytäntöönpanon tehostaminen. Näin ollen uudistetun nuorisostrategian päätavoitteena olisi oltava käytössä olevien välineiden täytäntöönpanon ja niistä tiedottamisen parantaminen. Edistystä voidaan saavuttaa kehottamalla jäsenvaltioita lisäämään yhteistyötään nuorisoasioissa kansallisen nuorisopolitiikan eroista huolimatta. Se voi toimia välineenä, jolla voidaan edistää myöhempien eurooppalaisten sukupolvien parempaa tulevaisuutta.

Edellä mainitun perusteella esittelijä katsoo, että Euroopan parlamentilla, joka on ainoa kansalaisille vastuussa oleva ja Euroopan kansalaisten demokraattisesti valitsema EU:n toimielin, olisi oltava enemmän sananvaltaa Euroopan nuorisostrategian muotoilussa, täytäntöönpanossa, seurannassa ja arvioinnissa ja että Euroopan parlamentin olisi omaksuttava ratkaiseva rooli avoimen koordinointimenetelmän tavoitteiden muotoilussa. Euroopan parlamentin jäsenet voisivat toimia ratkaisevan tärkeässä roolissa myös Euroopan nuorisopolitiikan edistämisessä jäsenvaltioiden alueella.

Tämän mietinnön puitteissa esittelijä on yrittänyt korostaa nykynuorison kohtaamia erilaisia ongelmia ottaen johdonmukaisesti huomioon ongelmien muuttuvan luonteen ja siitä johtuvan mahdollisuuden, että ongelmat saattavat olla erilaisia jo lähitulevaisuudessa. Lisäksi esittelijä on yrittänyt laatia mietinnön rakenteen siten, että ei ole epäilystäkään siitä, missä uudistetun nuorisostrategian painopiste sijaitsee. Mainitusta tavoitteesta johtuen esittelijä on muuttanut alaotsakkeita ja lisännyt uusia alaotsakkeita.

Talouskriisi vaikuttaa suuressa määrin nuorisoon ja vaarantaa nuorison tulevaisuuden. Edellä mainitun lisäksi myös väestön ikääntyminen vaikuttaa suuresti nuorison tulevaisuuteen. Ottaen huomioon sekä nuorisoon kohdistuvat moninaiset paineet että meidän velvollisuutemme auttaa nuorisoa hyvin suunnitellulla nuorisostrategialla, sen että nuorisopolitiikka kuuluu toissijaisuusperiaatteen piiriin sekä sen, että nuorisostrategian alalla jäsenvaltiot harjoittavat vapaaehtoista yhteistyötä, esittelijä pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että uudella strategialla korjataan aikaisemman strategian heikkoudet ja saadaan aikaan tuloksia. Edellä mainitun osalta esittelijä pitää nuorisostrategian heikkoutena sen täytäntöönpanoa sekä sitä, että nuorisostrategia ei pysty vakuuttamaan kaikkia jäsenvaltioita nuorisoalan yhteistyön täysimääräisen hyödyntämisen tarpeesta. Tämä ongelma johtuu selkeästi määriteltyjen välineiden puuttumisesta sekä sellaisten indikaattorien puuttumisesta, jotka tehokkaasti edistävät yhteisesti määriteltyjen tavoitteiden saavuttamisen seurantaa ja arviointia. Lisäksi jäsenvaltiot ovat osoittaneet olevansa haluttomia levittämään tietoja saavutuksistaan omien edistymiskertomuksiensa julkistamisen avulla. Uuden strategian on voitettava mainitut esteet ja tarjottava kestävä ratkaisu.

Esittelijä katsoo ehdottomasti, että eurooppalaisen yhteistyön asianmukaisten toimintatapojen määrittäminen, mikä koskee työskentelyjaksoja, ensisijaisia tavoitteita ja täytäntöönpanovälineitä, sekä yleisen tavoitteen määrittäminen jokaisella toiminnan alalla voi edistää nuorison kohtaamien haasteiden hallintaa.

Lisäksi esittelijä katsoo ehdottomasti, että nuorisoa koskevien toimien muotoilua ei voida erottaa EU:n ohjelmien muotoilusta. Nuorisoa koskevien EU:n ohjelmien olisi oltava sopusoinnussa nuorisopolitiikan täytäntöönpanon kanssa. Ohjelmat voivat edistää asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tästä syystä on ratkaisevan tärkeää, että EU:n ohjelmista saatava hyöty koituu parhaalla mahdollisella tavalla nuorison eduksi.

Esittelijä katsoo, että komission ehdottama neuvoston päätöslauselmassa hyväksytty monialainen lähestymistapa on askel oikeaan suuntaan. Esittelijä yhtyy kantaan, jonka mukaan nuorison ja tulevien sukupolvien edut olisi otettava huomioon politiikan kaikkien tasojen toimien muotoilussa. Esittelijä katsoo myös, että monialainen lähestymistapa voisi johtaa hyödyllisiin havaintoihin EU:n ohjelmien täytäntöönpanosta paikallisella tasolla, ja että siinä suhteessa monialainen lähestymistapa voi edistää EU:n ohjelmien edelleen tehostamista.

Esittelijä myöntää, että kaikki komission ehdottamat ja neuvoston parantamat toiminta-alat voitaisiin mainita kokonaisuudessaan. Kaiken mainitseminen ei kuitenkaan takaisi strategian tehokkuutta ja saattaisi itse asiassa vaarantaa sen. Kaikkein tärkeintä on sen varmistaminen, että strategian täytäntöönpanosta, seurannasta ja arvioinnista huolehditaan kaikilla komission ja neuvoston ehdottamilla toiminta-aloilla. Kun tehokkuus on varmistettu jollakin alalla, voidaan siirtyä jollekin muulle alalle. Lisäksi on muistettava, että jokainen jäsenvaltio joutuu ensiksi ratkaisemaan erityisiä toimia vaativia erityisiä ongelmia voidakseen saavuttaa edistystä kohti yhteisesti määriteltyjä tavoitteita. Tästä syystä esittelijä kannattaa laajemman tavoitteen hahmottelua jokaisella toiminta-alalla sekä sitä, että jokainen jäsenvaltio päättää itse siitä, mitkä aloitteet parhaiten edistävät tehokkaan strategian kehittämistä.

Opetukseen ja koulutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, koska ne koskevat pääasiassa nuorisoa. Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamista kaikille nuorille näiden taustasta riippumatta olisi pidettävä keskeisenä tavoitteena. Tavoitteista jälkeen jääneille nuorille olisi tarjottava riittävästi mahdollisuuksia ja kannustimia "toiseen mahdollisuuteen". Toisaalta nuorisoa olisi tuettava taloudellisesti opintojensa loppuun saattamiseksi. Lopuksi olisi edistettävä siirtymistä opiskelusta työelämään.

Nuorison työttömyysaste on lähes kaksinkertainen koko työikäisen väestön työttömyysprosenttiin verrattuna. Eriarvoisuutta osallistumisessa esiintyy edelleen. Lisäksi nuoret kokevat moninaista syrjintää työmarkkinoilla. Monet nuoret ovat ylikoulutettuja nykyiseen työhönsä. Mainittu epäsuhta edustaa kykyjen tuhlaamista. Koulutus olisi suunniteltava siten, että se varmistaa kykyjen ja työmarkkinoiden tarpeiden paremman yhteensovittamisen. Nuorisoa olisi tuettava myös siten, että työ takaa omaehtoisuuden ja riippumattomuuden.

Nuorison lisäksi terveys- ja ympäristöasioita koskevat koulutus- ja tiedotuskampanjoita olisi kohdistettava myös perheille. Nuorten olisi voitava nauttia kuluttajansuojan korkeasta tasosta ja terveellisestä luonnollisesta ympäristöstä. Suojelu huumeriippuvuutta ja muita riippuvuutta vastaan on ratkaisevan tärkeää.

Nuoriso olisi tehtävä tietoiseksi omasta vastuustaan sekä eri tavoista osallistua yhteiskuntaan ja edustukselliseen demokratiaan. Nuorisolla olisi oltava sananvaltaa toimien muotoilussa. Poliittiset nuorisojärjestöt, kansalaisjärjestöt ja muut nuoria koskevat aloitteet, jotka edistävät ja lisäävät nuorten osallistumista Euroopan tasolla, kansallisella ja alueellisella tasolla, ovat tässä suhteessa merkittäviä. Edellä mainittujen tarjoamat mahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen tuntemattomia monille nuorille. Tiedottamista on ehdottomasti lisättävä, ja tiedottaminen olisi suunnattava erityisesti vähäosaisemmalle nuorisolle tarkoituksena rohkaista mahdollisimman erilaisia nuoria osallistumaan Euroopan unionin nuoriso-ohjelmiin.

Edellä mainitun perusteella esittelijä on pyrkinyt korostamaan äärimmäisen tärkeitä asioita pituudeltaan rajoitetun tekstin puitteissa. Esittelijä pyrkii saamaan parlamentin äänen kuuluville ja menemään askelta pitemmälle Euroopan nuorisostrategian edistämisessä harmonisessa yhteistyössä neuvoston, komission, jäsenvaltioiden, nuorisojärjestöjen ja kansalaisjärjestöjen kanssa tarkoituksena edistää Euroopan nuorison etuja, koska nuoriso edustaa Euroopan valtioiden kannalta arvokkaita tulevaisuuden voimavaroja, joita meillä ei ole varaa tuhlata.

Tämä mietintö muodostaa yhden vaiheen jatkuvissa pyrkimyksissä, jotka ovat velvollisuutemme. Päättymätön velvollisuutemme tulevien sukupolvien hyväksi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

23.3.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Santiago Fisas Ayxela, Mary Honeyball, Cătălin Sorin Ivan, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Pál Schmitt, Marco Scurria, Timo Soini, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, László Tőkés, Marie-Christine Vergiat, Sabine Verheyen, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Ivo Belet, Rita Borsellino, Nadja Hirsch, Oriol Junqueras Vies, Iosif Matula, Georgios Papanikolaou, Mitro Repo, Róża Gräfin Von Thun Und Hohenstein