Menettely : 2009/2228(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0120/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0120/2010

Keskustelut :

PV 05/05/2010 - 25
CRE 05/05/2010 - 25

Äänestykset :

PV 06/05/2010 - 7.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0153

MIETINTÖ     
PDF 179kWORD 124k
14.4.2010
PE 438.144v04-00 A7-0120/2010

tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisestä siirtymisessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen

(2009/2228(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Esittelijä: Patrizia Toia

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisestä siirtymisessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen

(2009/2228(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission 12. maaliskuuta 2008 Euroopan parlamentille, neuvostolle, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antaman tiedonannon tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisestä siirtymisessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen (KOM(2009)0111) sekä komission 9. lokakuuta 2009 antaman suosituksen (C(2009)7604),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa investoi tulevaisuuteen" (KOM(2009)0036),

–   ottaa huomioon 11.–12. joulukuuta 2008 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät ja erityisesti ilmasto- ja energia-alalla asetetut tavoitteet,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta (KOM(2008)0800),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Parempaan energiatehokkuuteen tieto- ja viestintäteknologian avulla" (KOM(2008)0241),

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston välisen poliittisen sopimuksen ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rakennusten energiatehokkuudesta (uudelleenlaadittu) (KOM(2008)0780),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Toimintasuunnitelma älykkäiden liikennejärjestelmien käyttöönottamiseksi Euroopassa" (KOM(2008)0886),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Energiatehokkuuden toimintasuunnitelma: Mahdollisuuksien toteuttaminen" (KOM(2006)0545),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan lausunnon (A7‑0120/2010),

A. katsoo, että ilmastonmuutoksen vaikutusten vähentämistä koskevat toimet edellyttävät erityisvälineiden käyttöönottoa, jotta energiankulutusta ja kasvihuonekaasujen päästöjä voidaan vähentää erityisesti energiatehokkuutta ja uusiutuvan energian käyttöä edistävillä toimilla,

B.  ottaa huomioon, että ainoastaan yhdistämällä energian säästöä ja energiatehokkuutta koskevat toimet sekä muut asiaan liittyvät toimet voidaan päästä kunnianhimoisiin ilmasto- ja energiatavoitteisiin, jotka Euroopan unioni on asettanut saavutettavaksi vuoteen 2020 mennessä, erityisesti tutkimuksen ja innovoinnin avulla sekä asettamalla jatkuvasti kunnianhimoisia tavoitteita muiden kuin EU:n päästökauppajärjestelmään sisältyvien alojen ja tuotteiden energiatehokkuudelle,

C. katsoo, että energiansäästöä ei toteuteta riittävän nopeasti, jotta vuoden 2020 tavoite voitaisiin saavuttaa ja että TVT:n hyödyntämiseen liittyvät toimet ovat riittämättömiä, jotta niillä voitaisiin vastata sen mittakaavan haasteisiin, joita siirtyminen kohti kestävää ja vähähiilistä energiajärjestelmää aiheuttaa,

D. ottaa huomioon, että TVT-ala kuluttaa noin 8 prosenttia sähköenergiasta ja tuottaa 2 prosenttia hiilidioksidipäästöistä Euroopassa (1,75 prosenttia aiheutuu TVT-tuotteiden ja -palvelujen käytöstä ja 0,25 prosenttia niiden tuottamisesta) ja että sen hiilijalanjälki kasvaa nopeasti,

E.  ottaa huomioon, että TVT-alan osuus työvoimasta on lähes 7 prosenttia ja sen osuus BKT:sta yli 6 prosenttia ja että koska EU on vaarassa menettää johtoasemansa digitaalisessa teknologiassa, alan innovointia on tehostettava välittömästi sekä ilmaston suojelemiseksi että tulevaisuuden vihreiden työpaikkojen luomiseksi,

F.  katsoo, että TVT-alalla on valtavan suuret energiansäästömahdollisuudet ja että se voi auttaa lisäämään energiatehokkuutta monenlaisten sovellusten avulla; katsoo myös, että tähän mennessä näitä sovelluksia ei ole hyödynnetty kunnolla,

G. ottaa huomioon, että TVT:lla voidaan parantaa huomattavasti EU:n talouden energiatehokkuutta, erityisesti rakennusten ja liikenteen energiatehokkuutta, ja tehostaa myös koko yhteiskunnan energiantuotantoa ja -jakelua sekä edistää 20 prosentin energiansäästötavoitteen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä,

H. katsoo, että TVT-alan energiantarpeet voidaan täyttää tehokkaasti uusiutuvilla energianlähteillä, katsoo, että TVT-alaan perustuvilla järjestelmillä rakennusten energiankulutusta voidaan vähentää jopa 17 prosenttia ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä jopa 27 prosenttia,

I.  katsoo, että erityisesti kuljetus-, teollisuustuotanto- ja rakennusalan työnantajajärjestöt ja ammatilliset järjestöt ovat energiankulutuksen vähentämisessä avainasemassa ja että niiden olisi näin ollen edistettävä myös TVT:n soveltamista,

J.   ottaa huomioon, että TVT mahdollistaa kasvihuonekaasujen vähentämisen älykkäiden sähkönjakeluverkkojen, älykkäiden rakennusten, älykkäiden asuntojen ja älykkäiden mittaustekniikoiden sekä ekotehokkaan liikenteen, dematerialisoinnin, ekotehokkaiden teollisten prosessien ja tehokkaan organisoinnin myötä,

K. ottaa huomioon, että motorisoitujen teollisten järjestelmien osuus teollisen toiminnan energiankulutuksesta on 65 prosenttia ja että älykkäiden moottorien laajamittainen käyttö johtaisi 0,97 gigatonnin vähennykseen hiilidioksidipäästöissä vuoteen 2020 mennessä,

L.  katsoo, että on luotava yhteensopivat menetelmät ja välineet energiankulutuksen tehokkuuden mittaamiseen ja seurantaan; katsoo, että älymittareiden käyttöönotto saattaa vähentää energiankulutusta jopa 10 prosentilla, edistää hajautettua tuotantoa (mikrotuotantoa) ja vähentää häviöitä matalajänniteverkoissa, mikä edistää uusiutuvan energian yleistymistä,

M.       katsoo, että näiden tekniikoiden käyttö on suoraan yhteydessä laajakaistayhteyksien leviämiseen ja kehittymiseen Euroopassa,

N. katsoo, että tähän mennessä eurooppalaisen tutkimus- ja innovaatiopolitiikan avulla käynnistettyjä toimia on tarpeen täydentää parhaalla mahdollisella tavalla vaihtamalla tietoja ja hyviä käytäntöjä ja että EU:n T&K- ja rakennerahastojen sekä jäsenvaltioiden toimien ja EIP:n rahoitusmekanismien toiminnan koordinointia on tehostettava synergiaetujen luomiseksi,

O. ottaa huomioon, että osa kaavoitukseen, energiantoimitukseen, julkiseen rakentamiseen ja liikenteen hallintaan liittyvästä vastuusta ja toimivallasta kuuluu kansallisille, alueellisille ja paikallisille viranomaisille,

P.  katsoo, että on tärkeää valistaa kuluttajia uusista tekniikoista ja niiden mahdollisista energiansäästö- ja talouseduista ja parantaa kuluttajien kykyä hallita energiankulutustaan,

Q. ottaa huomioon, että tällä hetkellä 15–20 prosenttia datakeskusten toimintakuluista menee sähkövirtaan ja jäähdytykseen,

R.  ottaa huomioon ekologiset hyödyt, joita TVT tarjoaa, kun se mahdollistaa eri alojen palvelujen saatavuuden verkossa,

S.  ottaa huomioon, että energiatehokkuudella voidaan puuttua kasvavaan huoleen Euroopan unionin energiavarmuudesta;

1.  suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon sekä sitä seuranneeseen suositukseen ja tukee niiden yleisnäkemyksiä;

2.  pyytää ottamaan käyttöön toimia, joilla taataan henkilötietojen yksityisyys älykkäiden mittaustekniikoiden käytön yhteydessä;

3.  pyytää näin ollen komissiota esittämään vuoden 2010 loppuun mennessä joukon suosituksia sen varmistamiseksi, että älykkäät mittaustekniikat pannaan täytäntöön kolmannessa energiamarkkinapaketissa esitetyn aikataulun mukaisesti ja että älymittareita varten määritellään joukko vähimmäisvaatimuksia, jotta kuluttajille voidaan tarjota parannettuja välineitä heidän energiankulutuksensa hallintaa sekä kysyntäkäyränsä tasoittamista varten, sekä pyytää komissiota helpottamaan uusien energiapalvelujen sekä innovatiivisen, yhtenäisen ja yhteentoimivan eurooppalaisen älykkään sähköverkon käyttöönottoa ottamalla huomioon kaikki todistetusti parhaat käytännöt, jotka ovat käytössä eräissä jäsenvaltioissa, erityisesti reaaliaika, kaksisuuntainen virta sekä tiedonkulku; katsoo, että vähimmäisvaatimuksien määrittelyssä olisi otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan standardointijärjestöjen CENin, CENELICin ja ETSIn laatimat määritelmät älymittareita koskevassa standardointitoimeksiannossa 441 määritellyistä "lisätoiminnoista";

4.  korostaa, että TVT:an vahvasti liittyvän huomattavan teknisen edistymisen ja organisatorisen innovoinnin odotetaan tuovan energiansäästöjen mahdollisuuksia seuraavien vuosikymmenten aikana;

5.  katsoo, että TVT on korvaamatonta, koska sen avulla talouskasvu voidaan erottaa kasvihuonekaasujen päästöistä käyttämällä kolmea ilmastonmuutosta hillitsevää perusstrategiaa, joita ovat energiankulutuksen vähentäminen, energiatehokkuuden lisääminen ja uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto;

6.  panee merkille, että on mahdollista verrata eri jäsenvaltioista saatavia tietoja ja parantaa energiatehokkuutta ainoastaan ottamalla käyttöön yhteinen menetelmä energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen mittaamiseen sekä vertaileva menetelmäkehys rakennusalan energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten kustannusoptimaalisten tasojen laskentaa varten; korostaa lisäksi, että yhteentoimivuuden vähimmäisvaatimuksena olisi nopeasti aloitettava TVT:n standardointi; katsoo, että standardointiin olisi mittaustoimintojen ohella sisällytettävä myös sopimukseen ja kulutukseen liittyvien tietojen saantimahdollisuus, mahdollisuus olla yhteydessä palveluntarjoajien keskusjärjestelmiin sähköverkon ja sellaisen etäkäyttöisen välineen avulla, jolla voidaan kytkeä yhteys sähkönjakeluun ja katkaista se;

7.  korostaa, että TVT:n standardointi on osa yleisiä standardointitoimia ja edistää tavoitteita, joilla parannetaan Euroopan teollisuuden kilpailukykyä Lissabonin strategian mukaisesti; tukee ICT 2009 -standardointityöohjelman täytäntöönpanoa seuraavilla määritetyillä ensisijaisilla aloilla: sähköiset terveyspalvelut, tietoyhteiskuntaan osallistuminen, älykkäät liikennejärjestelmät, ympäristöalan TVT, sähköinen liiketoiminta, tieto- ja viestintätekniset taidot, sähköinen oppiminen, henkilötietojen suojaaminen, yksityisyyden suoja sekä verkko- ja tietosuoja;

8.  katsoo, että jos TVT voi auttaa tehostamaan energiansäästöä, kun kulutukseen liittyviä tietoja seurataan jatkuvasti, jotta voidaan optimoida energian julkista ja yksityistä kulutusta sekä parantaa energiatehokkuutta lukuisilla aloilla, TVT-alan olisi – oman energiakulutuksensa eksponentiaalisen kasvun vuoksi – näytettävä esimerkkiä ja vähennettävä merkittävästi omaa energiankulutustaan; pyytää komissiota tästä eteenpäin tutkimaan sitä, kuinka TVT voi edistää taloudellista tehokkuutta vähentämällä omaa energiankäyttöään;

9.  korostaa, että Euroopan pitäisi edustaa huippuosaamista TVT-pohjaisten vähähiilisten sovellusten kehittämisessä; katsoo, että on keskeisen tärkeää edistää TVT-tutkimuksen huippuosaamista sekä kannustaa julkisiin ja yksityisiin investointeihin yhteistyössä tehtävään korkean riskin TVT-tutkimukseen ja -innovointiin;

10. katsoo että TVT voi olla merkittävässä asemassa ilmastonmuutoksen maailmanlaajuisten vaikutusten mittaamisessa ja määrittämisessä sekä ilmastonsuojelutoimien arvioinnissa ja siten edistää ilmastopolitiikan hienosäätöä;

11. korostaa, että TVT-alan pyrkimyksiä vähentää omaa energiankulutustaan olisi toteutettava ennen kaikkea datakeskuksissa;

12. korostaa TVT:n oman energiankulutuksen merkitystä ja kehottaa TVT-alaa panemaan komission suosituksen (C(2009)7604) täytäntöön mahdollisimman nopeasti ja vähintään suosituksen määräaikojen puitteissa;

13. katsoo, että energiansäästövaatimusten toteuttaminen seuraavien vuosikymmenten aikana edellyttää sähköverkkojen muuttamista älykkäiksi järjestelmiksi, jotka sisältävät edistyneen tietotekniikan tukemat joustavat ja valvotut energiavirrat;

14. panee merkille, että kotitalouksissa ja rakennus-, kuljetus- ja logistiikka-alalla sekä teollisuudessa TVT tarjoaa lukuisia sovelluksia, joilla voidaan parantaa energiatehokkuutta ja energianhallintaa; panee merkille, että nämä sovellukset vaikuttavat muun muassa sähkönjakeluun, valaistukseen, lämmitykseen, jäähdytykseen, tuuletukseen ja ilmastointiin sekä TVT:n mahdollisuuksiin edistää kulutuksen mittaamista, seurantaa sekä automatisointia; on vahvasti sitä mieltä, että älykkäät sähkömittarit, tehokas valaistus, tietotekniikan etäresurssipalvelut ja hajautettu ohjelmistotekniikka voivat muuttaa energialähteiden käyttötottumuksia;

15. panee merkille, että TVT voi tarjota kaupunkisuunnittelulle ja kaupunki-infrastruktuurin hallinnalle innovatiivisia ratkaisuja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi;

16. katsoo, että TVT:n käyttäminen voi parantaa energiatehokkuutta ratkaisevalla tavalla erityisesti kaupunkikeskittymien hallinnassa ja toiminnassa; katsoo, että Smart Cities -hanke (älykaupungit) on erinomainen esimerkki TVT:n mahdollisuuksista vähentää energiankulutusta, ja kehottaa muita kaupunkeja parantamaan energiatehokkuuttaan ja omaksumaan hyvät käytännöt;

17. korostaa, että julkisten viranomaisten ja julkisten palvelujen tarjoajien läheisempi yhteistyö älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotossa voisi alentaa kustannuksia ja parantaa kuluttajille tarjottavia palveluja;

18. korostaa, että yleishyödyllisten laitosten, kaupunginvaltuustojen ja kunnallisten viranomaisten osallistuminen päätöksentekoprosessiin on tärkeää, jotta käytännön toimilla voidaan vähentää energiankulutusta ja edistää energiatehokkuutta; korostaa TVT:n merkitystä tässä yhteydessä;

19. korostaa, että kaikkien energiaa kuluttavien alojen on mahdollisuuksien mukaan osallistuttava energiatehokkuuden parantamiseen; toteaa, että Euroopan unionin kokonaistavoitteen saavuttamiseen vaaditaan energiansäästöä kaikilla muilla tasoilla;

20. korostaa, että TVT-alan on pyrittävä parantamaan myös energiatehokkuutta ja hiilineutraalin energian käytön laajentamista kehittämällä laitteita, viestintäverkkoja ja siirtojärjestelmiä; katsoo, että samanaikaisesti komission on osoitettava joustavuutta siten, että se mukauttaa asetukset TVT-alan tekniseen kehitykseen;

21. korostaa, että teollisuudessa mittaus- ja valvontatekniikka ja niihin liittyvät ohjelmistot ovat resurssien säästämisen kannalta ratkaisevan tärkeässä asemassa;

22. pitää valitettavana hidasta edistymistä energiatehokkuuden ja energiansäästöjen tarjoamien mahdollisuuksien valjastamisessa edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä; pyytää komissiota ottamaan TVT:n tarjoamat säästömahdollisuudet täysimääräisesti huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY(1) täytäntöönpanossa;

23. korostaa TVT:n merkittävää vaikutusta energiatehokkuuteen, jota ilmentää myös se, että vuonna 2007 tämä kysymys otettiin erityiseksi prioriteetiksi tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännen puiteohjelman(2) TVT-osiossa;

24. pitää ensiarvoisen tärkeänä sitä, että Euroopan unionin taloutta pyritään elvyttämään investoimalla uusiin tekniikoihin ja erityisesti laajakaistayhteyksien kehittämiseen eri jäsenvaltioissa, minkä ansiosta voitaisiin edistää talouskasvua, lisätä yhä useamman unionin kansalaisen ja yrityksen mahdollisuuksia käyttää uusia järjestelmiä ja uusia sovelluksia sekä edistää Euroopan unionin vuodeksi 2020 asettamien energiatehokkuuteen liittyvien tavoitteiden saavuttamista; katsoo lisäksi, että TVT:n kehittäminen edistää siirtymistä vähähiiliseen talouteen, mikä puolestaan vähentää myös riippuvuutta energiantoimituksista ja raaka-aineiden korkeiden kustannusten aiheuttamia ongelmia;

25. pyytää jäsenvaltioita edistämään asianmukaisen infrastruktuurin kehittämisen kautta laajakaistainternetin tuomista kaikkien EU-kansalaisten saataville, jotta varmistetaan verkkopalvelujen yhtäläinen saatavuus, millä voidaan vähentää matkustustarvetta;

26. kannustaa kehittämään ja levittämään verkkopalveluja (sähköisiä pankkipalveluja, sähköistä kaupankäyntiä, sähköisiä hallintopalveluja, sähköistä oppimista, sähköisiä terveyspalveluja) ja etätyöskentelyä kansalaisille tarjottavien palvelujen laadun parantamiseksi sekä hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi samanaikaisesti; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään näitä palveluja, jotka säästävät kansalaisten aikaa ja lisäksi vähentävät paikasta toiseen siirtymistä;

27. korostaa logistiikan merkitystä liikenteen järkeistämisessä ja hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä; tunnustaa tarpeen lisätä julkisia ja yksityisiä investointeja TVT-välineisiin, jotta voidaan kehittää liikenteen älykästä energiainfrastruktuuria ja erityisesti eFreight-aloitetta ja älykkäitä liikennejärjestelmiä;

28. katsoo, että älykkäiden liikennejärjestelmien soveltaminen maantieliikenteeseen ja niiden liittäminen muihin liikennemuotoihin voi vähentää ruuhkautumista ja sen vahingollisia ympäristövaikutuksia; katsoo, että TVT:n soveltaminen matkustajaliikenteeseen, uuden tekniikan saatavuus sekä tieliikennettä koskevat vähimmäistiedot sekä niiden yhteisvaikutus renkaiden, sääolosuhteiden ja ajotietokoneiden kanssa mahdollistaa henkilö- ja tavaraliikenteen tehokkuuden, nopeuden ja turvallisuuden parantamisen;

29. korostaa TVT:n merkitystä uuden eurooppalaisen liikennepolitiikan suunnittelussa; vaatii, että sitä koskeviin komission ehdotuksiin on sisällytettävä muun muassa liikennevirtojen valvonta, intermodaalisen liikenteen lisääminen sekä eri liikennemuotojen välisen tasapainon optimointi;

30. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään tarvittavia sovelluksia, jotta voidaan kehittää teknistä infrastruktuuria, joka mahdollistaa tieliikenteen vähentämisen ja intermodaalisen liikenteen edistämisen;

31. korostaa, että liikennealan energiansäästön saavuttamiseksi matkoja voitaisiin välttää virtuaalisilla kokouksilla ja että älykkäät liikennejärjestelmät mahdollistavat erittäin tehokkaan liikennejärjestelmän;

32. kehottaa komissiota tehostamaan TVT:n käyttöä liikenteen alalla erityisesti seuranta- ja mittauslaitteissa; pitää olennaisen tärkeänä, että mittaustulokset otetaan huomioon reaaliaikaisessa liikennevalvonnassa ja kaupunkien ja alueellisten liikenneverkkojen kehittämisessä ja hienosäädössä;

33. kehottaa komissiota edistämään älykkäiden moottorien käyttöönottoa tärkeimmillä aloilla ja tukemaan niihin liittyviä yhteisiä teknologiayhteisöjä;

34. korostaa sähköautojen kehittämistä ja tuotantoa koskevan yhteisen strategian tarvetta; kehottaa komissiota myös asettamaan etusijalle älykkäät autot ja älykkäät tiehankkeet sekä ajoneuvosta ajoneuvoon (V2V) ja ajoneuvosta tienvarteen (V2R) laitteita koskevat T&K-pilottihankkeet, jotka voivat tuoda unionin TVT-yrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia;

35. suosittaa, että Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin toiminnan yhteydessä etusijalle on asetettava aloitteet, jotka koskevat kestävien älykkäiden kaupunkien TVT:aa, koska yli 80 prosenttia EU:n kansalaisista asuu kaupungeissa, joiden ongelmat, kuten kestävä kehitys, liikkuvuus, liikenneyhteydet, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi, ovat Euroopan yhteiskuntien suurimpia haasteita;

36. korostaa, että komission valmistellessa Euroopan uutta digitaalista asialistaa koskevaa ehdotusta sen tavoitteena olisi oltava TVT:n käyttäminen vähähiilisen talouden edistämisessä; kehottaa hyödyntämään TVT:aa, jotta hiilidioksidipäästöjä voidaan leikata suunnatusti keskeisillä aloilla vuoteen 2020 mennessä, ja kehottaa edistämään vastuuntuntoista energiankulutusta etenkin asentamalla älykkäitä sähkömittareita; korostaa, että samassa yhteydessä olisi asetettava erityiset tavoitteet, jotka koskevat TVT-alan hiilijalanjäljen vähentämistä vuoteen 2015 mennessä;

37. panee merkille, että teollisuudessa ja julkisissa palveluissa TVT:aa ei käytetä laajalti, sillä käytön edellyttämä koulutus on riittämätöntä;

38. suosittelee rakennusten energiatehokkuudesta annetun direktiivin tarkistuslausekkeen noudattamista ja direktiivin soveltamisalan laajentamista seuraavan tarkistuksen yhteydessä pienempiin rakennuksiin; kehottaa jäsenvaltioita panemaan tämän direktiivin täytäntöön; suosittelee myös, että TVT sisällytetään energiatehokkuuden täytäntöönpanotoimiin; kehottaa jäsenvaltioita asettamaan julkisten rakennusten energiatehokkuutta koskevat todistukset kansalaisten saataville helposti verrattavassa muodossa;

39. korostaa, että älykkäät sovellukset on otettava nopeasti käyttöön sulautettuja tietotekniikkajärjestelmiä koskevan yhteisen teknologia-aloitteen (ARTEMIS) kaupallisen käyttöönoton avulla;

40. on vahvasti sitä mieltä, että TVT:n entistä laajempi käyttö piristää EU:n talouskasvua, luo uusia ammattitaitoa vaativia työpaikkoja ja kannustaa uusien tekniikoiden markkinoita energiatehokkuuteen ja vihreiden työpaikkojen luomiseen; katsoo, että sekä tutkimukseen ja kehittämiseen että käytössä olevan teknologian hyödyntämiseen on suunnattava merkittäviä investointeja; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan eri tahoja tekemään sekä julkisia että yksityisiä investointeja energiatehokkuuteen; korostaa tässä yhteydessä jäsenvaltioiden ja komission vastuuta julkisina hankkijoina;

41. korostaa yksityisten investointien merkitystä, koska niiden avulla voidaan saavuttaa investointien riittävä taso, ja katsoo näin ollen, että EU:n olisi varmistettava suotuisat markkina- ja sääntelypuitteet, jotka kannustavat yrityksiä noudattamaan kunnianhimoista energiatehokkuusstrategiaa; katsoo, että näillä edellytyksillä markkinat saavuttavat niille asetetut tavoitteet; kehottaa näin ollen komissiota ehdottamaan eri TVT-alojen mahdollisuuksien mukaisia komission tiedonannossa (KOM(2009)0111) hahmoteltuja konkreettisia ja kunnianhimoisia tavoitteita;

42. kehottaa jäsenvaltioita investoimaan koulusta lähtien annettavaan energiatehokkuuskasvatukseen ja suosittelee TVT-pohjaisten innovatiivisten energiatehokkuuskurssien järjestämistä laajalti sekä ensimmäisen että toisen asteen kouluissa;

43. katsoo, että älykkäät mittausjärjestelmät ja TVT-hankkeet yleensä vaativat laajoja tiedotuskampanjoita, joilla niiden hyödyt selitetään kuluttajille; korostaa, että tiedottaminen älykkäiden mittaustekniikoiden tarpeesta ja niiden hyödyistä on keskeisen tärkeää väärien tulkintojen ja kansalaisten tuen puuttumisen välttämiseksi; katsoo näin ollen, että energian tuotannon ja energiansiirtoverkkojen optimoimiseksi on tärkeää mahdollisimman nopeasti edistää älykkäitä mittaustekniikoita, joiden avulla kuluttajat voivat hallita kulutustaan mahdollisimman tehokkaasti; korostaa tässä yhteydessä, että kulutuksen mittaus, seuranta ja automatisointi sisältyvät olennaisena osana optimoituun sähköverkkorakenteeseen, jonka tarkoituksena on oltava toisaalta energiatehokkuuden varmistaminen ja toisaalta uusiutuvien energialähteiden, energian varastoinnin hallinnan ja tulevien sähköajoneuvojen lataamisen sisällyttäminen; korostaa kuitenkin, että vaikka älykkäät mittausjärjestelmät ovat ratkaisevia tässä prosessissa, ne ovat kuitenkin vasta ensimmäinen askel älykkäiden verkostojen kehittämisessä;

44. korostaa, että koska TVT vaikuttaa merkittävästi EU:n kaupunkien ja alueiden taloudelliseen kehitykseen, paikallisten ja alueellisten yhteisöjen virallisia edustajia on kuultava siinä yhteydessä, kun tuetaan EU:n ohjelmilla ensisijaisten toimien määrittämistä näissä yhteisöissä;

45. korostaa, että täyden hyödyn saaminen älykkäistä mittausjärjestelmistä edellyttää jäsenvaltioiden ja EU:n tason älykkäitä sähkönjakeluverkkoja; kehottaa näin ollen komissiota harkitsemaan Euroopan laajuisia investointiohjelmia; pyytää jäsenvaltioita edistämään ja helpottamaan liike- ja asuinrakennusten käyttäjille tarkoitettujen älykkäiden mittaustekniikoiden käyttöä; korostaa, että älykkäiden mittausjärjestelmien käyttöönotto on vain yksi välttämätön osatekijä integroidun eurooppalaisen älykkään sähköverkon rakentamisessa; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään tehokkaasti mainittua tavoitetta koskevia TVT-sovelluksia;

46. korostaa tarvetta valvoa TVT:n kehityksen vaikutusta kestävän kehityksen näkökohtiin, erityisesti ympäristöä koskevissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä, näiden joukossa ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat uhat, jotka liittyvät vanhojen laitteiden käyttöön, ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus, joka on seurausta digitaalisesta syrjäytymisestä;

47. onnittelee niitä jäsenvaltioita, jotka ovat jo ottaneet käyttöön tämän aloitteen mukaisia älykkäitä mittausjärjestelmiä, ja kannustaa muita jäsenvaltioita niin ikään etenemään mahdollisimman nopeasti tässä asiassa; pyytää komissiota yhteisrahoittamaan mahdollisimman monia kokeiluhankkeita laaja-alaisesti hyödyntämällä käytössä olevia rahoitus- ja tutkimusvälineitä;

48. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan energiatehokkaita, kehityskelpoisia ja laajennettavissa olevia TVT-ratkaisuja julkisin hankintasopimuksin;

49. kehottaa komissiota perustamaan yhteiseurooppalaisen verkkoportaalin, joka sisältää parhaat käytännöt, joilla TVT parantaa energiatehokkuutta, mikä voisi antaa hyödyllistä tietoa kuluttajille ja viranomaisille; pyytää laatimaan Euroopan laajuisen mediakampanjan, jonka tarkoituksena on suuren yleisön valistaminen energiansäästöön ja sähkölaitteiden käyttöön liittyvissä asioissa;

50. kehottaa komissiota ottamaan unionin vähiten kehittyneet alueet huomioon TVT:n suunnittelun yhteydessä ja varmistamaan varat, joilla älykkäiden mittausjärjestelmien ja muiden TVT-hankkeiden toteuttamista näillä alueilla tuetaan yhteisrahoituksella, jotta voidaan varmistaa niiden osallistuminen ja estetään niiden sulkeminen yhteisten eurooppalaisten hankkeiden ulkopuolelle;

51. suhtautuu myönteisesti älykkäisiin siirtoverkkoihin keskittyvän asiantuntijaryhmän perustamiseen komissiossa ja suosittelee, että kyseinen ryhmä ottaa työssään huomioon kaikkien sidosryhmien lausunnot; pyytää komissiota tiedottamaan parlamentille säännöllisesti töidensä edistymisestä;

52. kehottaa komissiota laatimaan asiantuntijaryhmän töiden perusteella älykkäitä mittausjärjestelmiä koskevan tiedonannon, jossa

a.  yksilöidään älykkäiden mittausjärjestelmien laaja-alaisessa käytössä kohdattavat esteet,

b. esitetään komission ja alueiden komitean yhteistyössä laatima käytännön opas siitä, miten paikalliset ja alueviranomaiset voivat parantaa energiatehokkuuttaan ja ympäristösuunnitelmiaan TVT:n avulla; parlamentti uskoo, että tällainen soveltaminen tuo lisää liiketoimintamahdollisuuksia paikallisella ja alueellisella tasolla;

c. ehdotetaan menettelyä, jonka avulla saadaan mahdollisimman nopeasti aikaan älykkäitä mittausjärjestelmiä koskevat yhteiset toiminnalliset vähimmäislaatuvaatimukset;

d. laaditaan älykkäiden mittausjärjestelmien kanssa yhteensopivien kuluttajille tarkoitettujen älykkäiden sähkölaitteiden eritelmien ja standardien luomista koskeva toimintasuunnitelma,

e. laaditaan älykkäät (laitekohtaiset, mitattavissa olevat, asianmukaiset, todenmukaiset ja määräaikaiset) tavoitteet sisältävä toimintasuunnitelma edellä mainittujen järjestelmien käyttöönoton edistämiseksi jäsenvaltioissa ja

f.   otetaan käyttöön alaa koskevien hyvien käytäntöjen vaihtoon tarkoitettu järjestelmä;

53. pitää välttämättömänä sitä, että jäsenvaltiot päättävät vuoden 2010 loppuun mennessä älykkäitä mittausjärjestelmiä koskevista yhteisistä toiminnallisista vähimmäislaatuvaatimuksista, jotka edistävät hajautettua tuotantoa ja energiatehokkuutta, jotta kuluttajille voidaan tarjota laajoja ja asianmukaisia tietoja, joiden avulla he voivat seurata energiankulutustaan kaikkina aikoina sekä mukauttaa sen tarpeisiinsa ja siten tehokkaammin hallita energiankulutustaan;

54. kehottaa komissiota määrittämään tiiviin toimintasuunnitelman, jonka avulla EU:n toimielinten rakennusten energiakulutusta voidaan vähentää TVT:n käyttämisen avulla esimerkkinä jäsenvaltioille ja EU:n kansalaisille;

55. kehottaa komissiota esittämään vuoden 2010 loppuun mennessä kunnianhimoiset ja sitovat TVT-vetoiset energiansäästötavoitteet sisältävän aikataulun kaikille TVT-aloille ja jäsenvaltioille, jotta hiilidioksidipäästöjen vähentämistavoitteet voidaan saavuttaa;

56. katsoo, että unionin tason oikeudellisista välineistä ja yhteisistä toimista päätettäessä erityistä huomiota olisi kiinnitettävä lisäkustannuksiin, joita toimet saattavat aiheuttaa EU:n kansalaisille, sekä EU:n yrityksille aiheutuviin tuotanto- ja hallintokulujen kaltaisiin rasitteisiin;

57. kehottaa komissiota esittämään EU:n rahoitusvälinettä, jonka avulla pk-yritykset voivat kehittää kestävää vähähiilistä energiatekniikkaansa;

58. kehottaa komissiota mukauttamaan EU:n talousarviota, jotta sen avulla voidaan nopeuttaa kustannustehokkaan vähähiilisen tekniikan kehittämistä ja käyttöönottoa erityisesti strategisen energiateknologiasuunnitelman täytäntöönpanon rahoitustarpeiden täyttämiseksi;

59. pitää kaupunginjohtajien ilmastosopimus -aloitetta myönteisenä foorumina, jonka puitteissa voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä ja osoittaa suuntaa kaupungeille, jotka asettavat itselleen kunnianhimoisia energiatehokkuuden parantamista koskevia tavoitteita; kiittää tässä yhteydessä kaupunkeja ja yhteistyöelimiä, jotka kehittävät hyviä käytäntöjä kaupunkien energiatehokkuuden parantamiseksi TVT:n avulla, ja kehottaa jatkamaan näiden käytäntöjen levittämistä;

60. pyytää jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan käyttäjien koulutusta ja valistamista TVT:n täyden energiansäästöpotentiaalin hyödyntämiseksi;

61. kehottaa komissiota edistämään yhteistyössä asianmukaisten kansainvälisten kumppanien kanssa yritysten hiilidioksidipäästöilmoituksia koskevien kansainvälisten normien kehittämistä, jotta yritykset voivat vertailtavasti ja tehokkaasti mitata omia päästöjään;

62. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ulkoisen käsittelyn kehittämistä ottaen huomioon kyseisen tekniikan suuret mahdollisuudet parantaa energiatehokkuutta ja vähentää jätettä, jota yleensä syntyy TVT:n säännöllisen uudistamisen yhteydessä;

63. toivoo, että ryhdytään toimiin TVT:n täyden potentiaalin hyödyntämiseksi siten, että haaskausta vähennetään elintarviketuotannon logistiikkaketjussa erityisesti yhteisen maatalouspolitiikan ja seitsemännen puiteohjelman koordinoitujen toimien avulla;

64. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2)

EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.


PERUSTELUT

Joulukuussa 2008 Euroopan unioni asetti itselleen merkittävät energian säästämiseen ja hiilipäästöjen vähentämiseen liittyvät tavoitteet saavutettavaksi vuoteen 2020 mennessä. Näiden tavoitteiden saavuttamista varten komission 12. maaliskuussa 2009 antamassa tiedonannossa määritellään tieto- ja viestintätekniikka-ala (TVT) välineeksi, jolla energiatehokkuutta voidaan parantaa jäsenvaltioissa.

TVT:n rooli

TVT:n avulla voidaan:

valvoa ja hallita energiankulutusta eri aloilla, erityisesti rakennus- ja kuljetusalalla;

tarjota uusia sovelluksia ja uusia tekniikoita, joiden avulla voidaan parantaa luonnonvarojen käyttöä ja entistä puhtaampiin tuotanto- ja teollisuusprosesseihin siirtymistä.

TVT:n entistä laajempi hyödyntäminen voi siis auttaa parantamaan unionin alueen energiatehokkuutta sekä lisätä EU:n teollisuuden kilpailukykyä. Lukemattomat sovellukset, joita on tähän mennessä hyödynnetty liian vähän, tarjoavat merkittäviä mahdollisuuksia energiansäästölle lukuisilla talouden osa-alueilla. Näistä esimerkkinä mainittakoon julkisten ja yksityisten tilojen valaistus, rakennusten lämmityksen ja ilmanvaihdon säätely, liikenteen hallinta, kuljetuslogistiikka, verkkopalvelut.

Komissio on laskenut, että tieto- ja viestintätekniikkaan perustuvilla järjestelmillä rakennusten energiankulutusta – jonka on arvioitu olevan noin 40 prosenttia energian kokonaiskulutuksesta Euroopassa – voidaan vähentää jopa 17 prosentilla ja liikenteen hiilidioksidipäästöjä jopa 27 prosentilla.

Energian käytön järkeistämisessä erityisen suuri merkitys on mittareiden etäluvulla, jonka ansiosta kuluttajat saavat reaaliaikaisesti käyttöönsä kattavia tietoja kuluttamansa energian määrästä ja hinnasta.

Etäluku mahdollistaa kaksisuuntaisen reaaliaikaisen tiedonsiirron sähköverkonhaltijoiden, energiantoimittajien ja kuluttajien välillä. Eräiden tutkimusten mukaan älymittareiden käytön ansiosta energiankulutusta voitaisiin laskea jopa 10 prosentilla.

Komission kanta

Sen jälkeen, kun komissio oli antanut 12. maaliskuuta 2009 tiedonannon, johon tämä valiokunta-aloitteinen mietintö perustuu, se aloitti laaja-alaisen julkisen kuulemisen, johon saatiin alan asiantuntijoiden ja tutkimusten arvokas panos ja jonka avulla oli mahdollista selventää, miten TVT voi osaltaan edistää energiatehokkuutta.

Lisäksi määriteltiin eräitä EU:n talouden osa-alueita, joilla TVT:n käyttö edistää energiansäästöön liittyvien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista sekä komission rooli uusien tekniikoiden käytön edistämisessä.

Yksi suurimmista TVT:n laaja-alaisen käytön esteistä liittyy tiiviisti siihen, että energiankulutuksen ja hiilipäästöjen mittaamista varten ei ole sovittu yhteisistä etäluvun mittaus-, määritys- ja hallintamenetelmistä ja -välineistä.

Komission 9. lokakuuta 2009 antamassa suosituksessa kehotetaan näin ollen TVT-alaa määrittelemään vuoden 2010 loppuun mennessä yhteiset menetelmät älykkäitä mittausjärjestelmiä koskevien yhteisten vaatimusten määrittelyä varten. Lisäksi suosituksessa ehdotetaan etenemissuunnitelmia älymittareiden käyttöön ottamiseksi eurooppalaisissa kodeissa sekä eritellään säädösvaihtoehdot 2020-tavoitteiden saavuttamiseksi.

Esittelijän kanta

Esittelijä yhtyy pääpiirteissään komission tiedonannon ja suosituksen sisältämiin suuntaviivoihin. Lisäksi hän katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan (TVT) entistä laajempi soveltaminen piristää EU:n teollisuuden ja uusien tekniikoiden markkinoiden toimintaa. Näiden lähtökohtien pohjalta esittelijä on sitä mieltä, että EU:n tavoitteiden saavuttamisessa olisi entistä enemmän korostettava eräitä kaikkein tärkeimpinä pidettyjä toimia. Niihin kuuluvat seuraavat:

·    mittausvälineiden standardointi: monet TVT-välineiden ja -innovaatioiden nopean leviämisen esteistä johtuvat yhteisten mittausmenetelmien ja -välineiden puuttumisesta; esittelijä katsoo, että tällä alalla on otettava mahdollisimman nopeasti käyttöön sitovia toimia sekä hyvin täsmällinen aikataulu, jota kaikkien alalla toimivien yritysten on noudatettava. Tässä yhteydessä komission olisi syytä ottaa huomioon mittausvaatimukset, jotka on jo otettu käyttöön eräissä Euroopan maissa, koska niiden on jo tähän mennessä osoitettu voivan konkreettisesti edistää energiankulutuksen vähentämistä, ja samanaikaisesti ne ovat lisänneet energiatehokkuutta sekä merkittävien taloudellisten etujen tarjoamista loppukäyttäjille. Näiden kokemusten on näin ollen toimittava esimerkkinä parhaista käytännöistä, jotka toimivat lähtökohtana Euroopan teknologian pienimmän yhteisen nimittäjän määrittelylle. Standardointiin olisi mittaustoimintojen ohella sisällytettävä myös sopimukseen ja kulutukseen liittyvien tietojen saantimahdollisuus, mahdollisuus olla yhteydessä palveluntarjoajien keskusjärjestelmiin sähköverkon ja sellaisen etäkäyttöisen välineen avulla, jolla voidaan kytkeä yhteys sähkönjakeluun ja katkaista se. Lisäksi on otettava huomioon, että hiilidioksidipäästöjen vähentämisen kannalta on niin ikään myönteistä se, että valtaosassa tapauksia liiketoimissa ja tärkeimmissä mittareita koskevissa toimenpiteissä on käytössä etähallinta, jolloin vältytään paikan päällä tapahtuvilta toimenpiteiltä. Vastaavaa lähestymistapaa on sovellettava myös kaasun kulutuksen mittaukseen, jolloin älymittarin eduista voidaan hyötyä myös maakaasun jakeluverkossa. Lisäksi todetaan, että älymittarin käyttöönotto Euroopan laajuisesti on olennaisen tärkeää älyautojen kannalta, jotka ovat lähitulevaisuuden liikkuvuuden perusta. Oikeudellisen välineen valinnasta on todettava, että on suosittava sellaisia toimia, joiden avulla standardointi voidaan toteuttaa mahdollisimman nopeasti. Tässä yhteydessä ei pidä sulkea pois mahdollisuutta laatia suositus, mikäli lainsäädäntö osoittautuu liian raskaaksi vaihtoehdoksi taloudelliselta ja hallinnolliselta kannalta.

·    kokeiluhankkeiden käynnistäminen: jotta TVT voitaisiin ottaa käyttöön laaja-alaisesti, esittelijä katsoo, että on välttämätöntä kannustaa eri alojen toimijoita ja rohkaista kaupunkiyhteisöjä sekä paikallisia ja alueellisia viranomaisia parantamaan energiatehokkuutta TVT:n avulla. Tältä osin komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä enemmän työtä kokeiluhankkeiden käynnistämistä varten hyödyntämällä käytössä olevia välineitä ja tutkimusohjelmia tai laadittava uusia erityishankkeita.

·    TVT:n monenlaiset sovellukset: energiatehokkuuden parantaminen edellyttää sellaisten toimien yhdistelmää, joilla tähdätään kulutuksen vähentämiseen sekä palvelujen tuotannon ja tarjonnan entistä parempaan hallintaan. Esittelijä panee merkille, että TVT:llä on suuri merkitys yhteisten energiatavoitteiden tavoittelussa, ja katsoo, että sovellukset, joita on tähän mennessä hyödynnetty liian vähän, on otettava tulevaisuudessa entistä laajemmin käyttöön talouden eri osa-aloilla. Tieto- ja viestintätekniikoihin perustuvien ratkaisujen nopea käyttöönotto edellyttää lisäksi laajakaistayhteyksien laajamittaista leviämistä.

·    hyvien käytäntöjen levittäminen: Euroopan kansalaiset keskittyvät asumaan yhä enemmän asutuskeskuksiin, joten keskisuurten ja suurten kaupunkien organisoinnin ja toiminnan onnistuminen on tärkeä asia hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen ja energiatehokkuuteen liittyvien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Esittelijä korostaa, että TVT:n soveltaminen asutuskeskusten hallinnassa ja organisoinnissa voi tarjota merkittävän mahdollisuuden lisätä energiatehokkuutta. "Smart Cities"-hanke (älykaupungit) ja "Covenant of Mayors" -aloite (kaupunginjohtajien sopimus) ovat osoittaneet, mitkä ovat ne tekijät, joiden avulla kaupungeissa onnistutaan saavuttamaan asetetut tavoitteet. TVT:n ansiosta onnistunut kaupunkirakenne voi vähentää kaupunkien energiavaikutusta merkittävästi. Olisi edistettävä hyvien käytäntöjen levittämistä ja lisättävä paikallisten päättäjien tietoisuutta käytettävissä olevan TVT:n mahdollisuuksista.


ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO (22.3.2010)

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

tieto- ja viestintätekniikan (TVT) hyödyntämisestä siirtymisessä energiatehokkaaseen ja vähähiiliseen talouteen

(2009/2228(INI))

Valmistelija: Daciana Octavia Sârbu

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikalla (TVT) voidaan parantaa huomattavasti EU:n talouden energiatehokkuutta, erityisesti rakennusten ja liikenteen energiatehokkuutta, ja tehostaa myös koko yhteiskunnan energiantuotantoa ja -jakelua sekä edistää 20 prosentin energiansäästötavoitteen saavuttamista vuoteen 2020 mennessä,

B.  ottaa huomioon, että TVT:n käytöstä saatavat energiansäästöt kasvavat käyttäjien sitoutuneisuuden, käyttösaatavuuden sekä tieto- ja viestintätekniikan oman energiatehokkuuden parantumisen myötä,

C. katsoo, että TVT on välttämätön uusiutuvan energian tuotantoon perustuvalle kestävälle taloudelle,

D. ottaa huomioon, että tieto- ja viestintätekniikkaa voidaan käyttää reaaliaikaisten tietojen antamiseen käyttäjille heidän sähkökulutuksestaan, ja näin voidaan mahdollistaa energiatehokkaampi käyttäytyminen,

1.  pitää myönteisenä komission toimia älykkäiden mittaustekniikoiden käytön sekä älykkään sähkönjakeluverkon edistämiseksi energiantuotannossa, -jakelussa ja ‑kulutuksessa; korostaa, että tämän olisi mahdollistettava kaksisuuntainen viestintä verkonhaltijoiden, energiantoimittajien ja käyttäjien välillä ja helpotettava siten älykkäiden mittaustekniikoiden optimaalista käyttöä; pyytää ottamaan käyttöön toimia, joilla taataan henkilötietojen yksityisyys älykkäiden mittaustekniikoiden käytön yhteydessä;

2.  korostaa, että energiatehokkuus on tapa rajoittaa energiankulutusta, että se lisää energian huoltovarmuutta ja että se edistää ympäristön pilaantumisen, erityisesti kasvihuonekaasupäästöjen, vähentämistä;

3.  korostaa TVT:n merkitystä pyrittäessä matkustustarpeen vähentämiseen, esimerkiksi telekonferenssien kautta, ja sähköisten palvelujen, esimerkiksi sähköisten hallinto- ja terveyspalvelujen, kehittämisessä sekä älykkäiden, ympäristöystävällisten liikenneratkaisujen tarjoamisessa, jotka voivat johtaa hiilipäästöjen vähenemiseen, saasteiden ja melun vähenemiseen sekä matkustusaikojen lyhenemiseen; korostaa kuitenkin, että TVT ei yksinään riitä aikaansaamaan tarvittavia vähennyksiä liikennepäästöissä;

4.  panee kuitenkin merkille, että yhteiskunnissa, joissa tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään paljon, myös liikkuvuus on suurta ja että matkustustarpeen väheneminen joidenkin toimintojen kohdalla ei välttämättä vähennä tehtyjen matkojen kokonaismäärää; katsoo, että TVT-ratkaisuihin on liitettävä tiedostaminen, koulutus ja määrätietoinen politiikka matkustamisen vähentämiseksi; katsoo edelleen, että yritysten ja organisaatioiden vähentämistavoitteet olisivat hyödyllisiä tässä yhteydessä;

5.  pitää valitettavana hidasta edistymistä energiatehokkuuden ja energiansäästöjen tarjoamien mahdollisuuksien valjastamisessa edistämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä; pyytää komissiota ottamaan TVT:n tarjoamat säästömahdollisuudet täysimääräisesti huomioon energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/125/EY(1) täytäntöönpanossa;

6.  korostaa TVT:n merkittävää vaikutusta energiatehokkuuteen, jota ilmentää myös se, että vuonna 2007 tämä kysymys otettiin erityiseksi prioriteetiksi tutkimuksen ja teknologian kehittämisen seitsemännen puiteohjelman(2) TVT-osiossa;

7.  korostaa TVT:n jo antamaa panosta rakennusten energiatehokkuuteen sellaisten ratkaisujen kautta kuin energiankäytön hallintajärjestelmät, solid state ‑valaistustekniikka ja älykkäät valaistusjärjestelmät;

8.  kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan älykästä sähköverkkoteknologiaa ja pyrkimään erityisesti uusiutuvien energialähteiden käytön maksimointiin sähköverkoissa mahdollisimman pian;

9.  tunnustaa TVT:n mahdollisuudet myötävaikuttaa hiilidioksidipäästöjä aiheuttavien tuotantoprosessien, esimerkiksi rakennusmateriaalien tuotannon ja muiden valmistusprosessien, energiatehokkuuden lisäämiseen;

10. kannattaa TVT-alan energiatehokkuuden ja hiilipäästöjen mittaamiseen tarkoitetun, yhdenmukaistetun menetelmän luomista, jotta mahdollistetaan todennettavissa oleva energiaintensiteetin ja hiilipäästöjen väheneminen TVT-välineistön ja -komponenttien koko elinkaaren ajan, mikä mahdollistaa innovaatioita luovan kilpailun todella ympäristöystävällisten TVT-ratkaisujen välillä;

11. korostaa tarvetta valvoa TVT:n kehityksen vaikutusta kestävän kehityksen näkökohtiin, erityisesti ympäristöä koskevissa ja yhteiskunnallisissa kysymyksissä, näiden joukossa ympäristöön ja terveyteen kohdistuvat uhat, jotka liittyvät loppuun kuluneiden laitteiden käyttöön, ja yhteiskunnallinen eriarvoisuus, joka on seurausta digitaalisesta syrjäytymisestä;

12. pyytää komissiota ja yksityistä sektoria varmistamaan investoinnit TVT:n tutkimukseen ja kehitykseen TVT:n oman energiatehokkuuden parantamiseksi, TVT:n roolin kehittämiseksi tulevaisuuden sähköinfrastruktuurissa, jotta voidaan mahdollistaa kaksisuuntaiset sähkövirrat ja sähköntuotannon ja -kulutuksen mukauttaminen toisiinsa, ja vähähiilisten TVT-tuotteiden ja -palvelujen kehittämiseksi ja siten sen varmistamiseksi, että EU säilyttää johtoaseman vihreiden työpaikkojen luomisessa;

13. pyytää komissiota työskentelemään yhteistyössä alueiden komitean ja jäsenvaltioiden kanssa internetverkoston perustamiseksi alue- ja paikallisviranomaisten välistä energiatehokkuuden parantamista TVT:n käytön avulla koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa varten;

14. pyytää jäsenvaltioita ja komissiota tukemaan käyttäjien koulutusta ja valistamista TVT:n täyden energiansäästöpotentiaalin hyödyntämiseksi;

15. pyytää komissiota edistämään uusien sosiaalisten viestimien käyttöä, jotta voidaan helpottaa vuorovaikutteisen tiedon jakamista ja parantaa energiansäästötoimien tarjoamia mahdollisuuksia koskevien tietojen saatavuutta sekä saada kansalaiset toimimaan ympäristöystävällisesti;

16. pyytää jäsenvaltioita edistämään asianmukaisen infrastruktuurin kehittämisen kautta laajakaistainternetin tuomista kaikkien EU-kansalaisten saataville, jotta varmistetaan verkkopalvelujen yhtäläinen saatavuus, millä voidaan vähentää matkustustarvetta;

17. pyytää jäsenvaltioita panemaan tehokkaammin täytäntöön liikenneruuhkien ja niihin liittyvien kielteisten kansanterveydellisten vaikutusten, kuten saasteiden ja melun, vähentämistä koskevia TVT-ratkaisuja;

18. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita tukemaan ulkoisen käsittelyn kehittämistä ottaen huomioon kyseisen tekniikan suuret mahdollisuudet parantaa energiatehokkuutta ja vähentää jätettä, jota yleensä syntyy TVT:n säännöllisen uudistamisen yhteydessä;

19. pyytää jäsenvaltioita edistämään ja helpottamaan liike- ja asuinrakennusten käyttäjille tarkoitettujen älykkäiden mittaustekniikoiden käyttöä;

20. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita edistämään julkisin hankintasopimuksin energiatehokkaita, päivitettävissä ja laajennettavissa olevia TVT-ratkaisuja.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

16.3.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

51

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Elena Oana Antonescu, Kriton Arsenis, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sergio Berlato, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Nessa Childers, Chris Davies, Esther de Lange, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Edite Estrela, Jill Evans, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Julie Girling, Nick Griffin, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Jo Leinen, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Vladko Todorov Panayotov, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Pavel Poc, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Daciana Octavia Sârbu, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Bogusław Sonik, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Glenis Willmott, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Christofer Fjellner, Matthias Groote, Judith A. Merkies, Michail Tremopoulos, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Dieter-Lebrecht Koch, Markus Pieper

(1)

EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10.

(2)

EUVL L 412, 30.12.2006, s. 1.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

7.4.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

1

23

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Lena Ek, Ioan Enciu, Adam Gierek, Norbert Glante, Robert Goebbels, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Sajjad Karim, Arturs Krišjānis Kariņš, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Michèle Rivasi, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Niki Tzavela, Adina-Ioana Vălean, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Lara Comi, António Fernando Correia De Campos, Rachida Dati, Françoise Grossetête, Cristina Gutiérrez-Cortines, Jolanta Emilia Hibner, Oriol Junqueras Vies, Bernd Lange, Marian-Jean Marinescu, Ivari Padar, Vladko Todorov Panayotov, Markus Pieper, Mario Pirillo, Silvia-Adriana Ţicău, Lambert van Nistelrooij, Hermann Winkler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Isabelle Durant

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö