Menettely : 2009/2240(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0131/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0131/2010

Keskustelut :

PV 18/05/2010 - 6
CRE 18/05/2010 - 6

Äänestykset :

PV 18/05/2010 - 8.7
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0163

MIETINTÖ     
PDF 149kWORD 81k
3.5.2010
PE 431.182v02-00 A7-0131/2010

EU:n yhteisestä uudelleensijoittamisohjelmasta

(2009/2240(INI))

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta

Esittelijä: Rui Tavares

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n yhteisestä uudelleensijoittamisohjelmasta

(2009/2240(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 78 ja 80 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainväliset ja eurooppalaiset ihmisoikeusvälineet, erityisesti YK:n yleissopimuksen pakolaisten oikeusasemasta, kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen, eurooppalaisen yleissopimuksen ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi, Euroopan unionin perusoikeuskirjan sekä niiden nojalla pakolaisille ja kansainvälistä turvapaikkaa hakeville henkilöille kuuluvat oikeudet ja takuut,

–   ottaa huomioon YK:n yleissopimuksen lasten oikeuksista ja jäsenvaltioiden ilmaiseman ensisijaisen huolen lasten etujen suojelemisesta,

–   ottaa huomioon komission 6. kesäkuuta 2007 antaman vihreän kirjan Euroopan yhteisestä turvapaikkajärjestelmästä (KOM(2007)0301),

–   ottaa huomioon komission 17. kesäkuuta 2008 julkaiseman asiakirjan "Turvapaikkapolitiikan toimintasuunnitelma: EU:n yhdennetty lähestymistapa suojeluun" (KOM(2008)0360),

–   ottaa huomioon 28. marraskuuta 2008 pidetyn oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 2 908. istunnon päätelmät (16325/1/08 REV 1 (Presse 344)) erityisesti irakilaispakolaisten vastaanoton osalta,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman perustamisesta (KOM(2009)0447),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan pakolaisrahaston perustamista kaudelle 2008–2013 koskevan päätöksen N:o 573/2007/EY muuttamisesta (KOM(2009)0456),

–   ottaa huomioon 25. marraskuuta 2009 antamansa päätöslauselman komission tiedonannosta Euroopan parlamentille ja neuvostolle "Vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alue kansalaisia varten" – Tukholman ohjelma(1),

–   ottaa huomioon YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun kommentit yhteisen EU:n uudelleensijoittamisohjelman perustamista koskevasta komission tiedonannosta ja ehdotuksesta Euroopan pakolaisrahaston perustamista kaudelle 2008–2013 koskevan päätöksen 573/2007/EY muuttamiseksi,

–   ottaa huomioon ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi kolmannen maan kansalaisen tai kansalaisuudettoman henkilön johonkin jäsenvaltioon jättämän kansainvälistä suojelua koskevan hakemuksen käsittelystä vastuussa olevan jäsenvaltion määrittämisperusteiden ja -menettelyjen vahvistamisesta 7. toukokuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman (COD/2008/0243),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan mietinnön (A7‑0131/2010),

A. katsoo, että Euroopan unionin oikeudenmukaisen ja realistisen maahanmuuttopolitiikan, johon sisältyy yhteisen eurooppalaisen turvapaikkajärjestelmän perustaminen, on oltava todellinen, vakaa ja kestävä uudelleensijoittamisohjelma, joka tarjoaa kestävän ratkaisun niille pakolaisille, jotka eivät voi palata kotimaahansa ja joiden suojelua tai toimeentuloa ei voida varmistaa ensimmäisessä turvapaikkamaassa,

B.  katsoo, että uudelleensijoittamista ei tehdä vain kyseisten henkilöiden auttamiseksi humanitaarisessa mielessä, vaan sillä halutaan myös lievittää kolmansien maiden taakkaa suurten pakolaismäärien käsittelemisessä ja se on hyvin hyödyllinen väline vastuun jakamisessa,

C. ottaa huomioon, että tällä hetkellä vain kymmenen jäsenvaltiota sijoittaa pakolaisia uudelleen vuosittain eikä niillä ole juurikaan koordinointia uudelleensijoitusta koskevista prioriteeteista, mikä aiheuttaa sen, ettei uudelleensijoittamista käytetä strategisesti EU:n ulkopolitiikan välineenä,

D. katsoo, että uudelleensijoittamisohjelman strateginen käyttö voisi hyödyttää välittömästi ja välillisesti uudelleensijoitettavien pakolaisten lisäksi myös ensimmäisessä turvapaikkamaassa olevia muita pakolaisia, vastaanottavaa maata ja muita maita sekä pakolaisten suojelua koskevia kaikkia kansainvälisiä sopimuksia,

E.  katsoo, että uudelleensijoittamisohjelmalla voidaan auttaa vähentämään laittoman maahanmuuton houkuttelevuutta Euroopan unioniin pyrkiville pakolaisille,

F.  katsoo, että tarve osoittaa solidaarisuutta kolmansille maille, jotka antavat suojan suurille määrille kansainvälisen suojelun tarpeessa olevia pakolaisia, on keskeinen tekijä ja että se kertoo tarpeesta osoittaa solidaarisuutta myös EU:n sisällä,

G. katsoo, että EU:n osuus maailman pakolaisten uudelleensijoittamisesta on edelleen varsin vaatimaton; katsoo, että tällä on kielteisiä vaikutuksia EU:n pyrkimyksille ottaa johtava asema maailmanlaajuisessa humanitaarisessa toiminnassa ja kansainvälisillä foorumeilla,

H. katsoo, että jäsenvaltioiden välisen todellisen yhteisvastuun on oltava keskeisessä roolissa yhteisessä maahanmuutto- ja turvapaikkapolitiikassa, minkä pitäisi tarkoittaa varsin suuren vastuun ottamista sellaisista kansainvälisistä velvoitteista, jotka koskevat pakolaisten suojelua sekä sellaisia kolmansia maita, joilla on raskas vastuu suurten pakolaismäärien vastaanottamisesta,

I.   ottaa huomioon, että 7. toukokuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti on myös peräänkuuluttanut sitovaa solidaarisuutta sijoitettaessa pakolaisia uudelleen toisiin jäsenvaltioihin, muun muassa silloin, jos yhden jäsenvaltion vastaanottokyky on riittämätön, jotta kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden sijoittamista uudelleen toisiin jäsenvaltioihin saadaan helpotettua, edellyttäen että kyseiset henkilöt antavat siihen suostumuksensa ja että heidän perusoikeuksiaan kunnioitetaan,

J.   katsoo, että olisi edistettävä yhteistyötä sellaisten kolmansien maiden kanssa, jotka ovat jo toteuttaneet useita uudelleensijoittamisohjelmia, jotta vastaanotto- ja integrointitoimia koskevista kokemuksista ja uudelleensijoittamisaloitteiden yleisestä laadusta voidaan hyötyä parhaiden käytäntöjen vaihdon avulla,

K. katsoo, että paikallisten ja kansainvälisten, valtiollisten ja hallituksista riippumattomien järjestöjen, ja etenkin YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun, olisi oltava mukana EU:n uudelleensijoittamisohjelman kaikissa vaiheissa tarjoamassa omia erityistietojaan, teknistä asiantuntemusta, logistista ennakointia ja kokemusta,

L.  katsoo, että EU:n uudelleensijoittamisohjelmalla ei pidä tehdä uudelleensijoittamisprosessista monimutkaisempaa,

M. ottaa huomioon, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston (EASO) toiminnan on määrä alkaa vuonna 2010; ottaa huomioon, että se kykenee tarjoamaan tukea jäsenvaltioille uudelleensijoittamisaloitteiden toteuttamisessa samalla kun se varmistaa EU:n sisäisen politiikan koordinoinnin; katsoo, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston on osallistuttava aktiivisesti jäsenvaltioiden, komission ja YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun välisiin keskusteluihin,

N. katsoo, että huomiota olisi kiinnitettävä jäsenvaltioiden saamiseksi mukaan pakolaisten uudelleensijoittamiseen samoin kuin uudelleensijoittamisen laatuun ja tehokkuuteen ja olisi keskityttävä integrointitoimiin,

O. katsoo, että pakolaisille olisi myönnettävä heti pääsy kieli- ja kulttuurikursseille ja tarvittaessa terveydenhoitoon ja psykologisiin palveluihin,

P.  ottaa huomioon, että aikuisten työnsaantimahdollisuudet ja alaikäisten välitön integrointi kouluihin muodostavat oleellisen vaiheen tehokkaan uudelleensijoittamisaloitteen onnistumisessa ja että heillä pitäisi siksi olla saatavillaan koulutukseen ja työelämään liittyvää ohjausta,

Q.  ottaa huomioon, että julkishallinnossa (kuten kunnissa) ja kansalaisyhteiskunnan piirissä on paljon kansalaisjärjestöjen, hyväntekeväisyysyhdistysten, koulujen ja sosiaalipalvelujen kaltaisia toimijoita, joilla on kokemusta ja tarpeellista asiantuntemusta seurantatoimien toteuttamiseen,

R.   ottaa huomioon, että pakolaisia vastaanotettaessa ja integroitaessa yhteistyö edellä mainittujen toimijoiden ja erityisesti kuntien kanssa on ollut arvokasta sellaisissa maissa, joissa on vakiintunut uudelleensijoituskäytäntö,

S.  katsoo, että prioriteettien asettamisesta pitäisi tehdä mahdollisimman joustavaa, mutta kuitenkin niin, että YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun kaikkein haavoittuvimmaksi ryhmäksi osoittamia ihmisiä ei koskaan poisteta tärkeimmän prioriteetin paikalta,

T.  katsoo, että uudelleensijoittaminen on toteutettava siten, että EU:sta kansainvälistä suojelua hakeville ihmisille tarjolla olevat muut kestävät ratkaisut otetaan huomioon ja niitä täydennetään, ja katsoo, että pakolaisten uudelleensijoittamiseksi tehtävien ponnistelujen ei pitäisi heikentää pyrkimystä taata oikeudenmukainen ja tehokas turvapaikan saanti EU:ssa,

U. ottaa huomioon, että sisäisillä muutto-ohjelmilla on myös tärkeä asema ja että niitä pitäisi tukea tässä mietinnössä käsiteltävien uudelleensijoitustoimien ohella,

V. ottaa huomioon, että 7. toukokuuta 2009 antamassaan päätöslauselmassa Euroopan parlamentti on myös peräänkuuluttanut järjestelmää kansainvälistä suojelua saavien henkilöiden uudelleensijoittamiseksi erityisiä ja suhteettomia paineita kohtaavista jäsenvaltioista muihin jäsenvaltioihin yhteistyössä YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun viraston kanssa siten, että uudelleensijoittamisessa varmistetaan ei-harkinnanvaraisten, avoimien ja yksiselitteisten sääntöjen noudattaminen; katsoo, että näitä sääntöjä on sovellettava myös parlamentin erillisestä pyynnöstä;

W. katsoo, että jos uudelleensijoittamisohjelmien suhteen ensikertalaisilla jäsenvaltioilla ei ole mahdollisuuksia tiedonsaantiin, henkilöstöresursseihin, asiantuntija-apuun ja uudelleensijoittamistoimien pysyvään seurantaan, niillä tulee olemaan vaikeuksia osallistua ohjelmaan ja useamman jäsenvaltion osallistumista koskevan tavoitteen saavuttaminen tulee olemaan vaikeaa,

Todellinen ja tehokas EU:n uudelleensijoittamisohjelma

1.  pitää myönteisenä komission aloitetta Euroopan pakolaisrahaston muuttamiseksi siten, että EU:n uudelleensijoittamisohjelman vaikutukset voidaan sisällyttää siihen;

2.  arvostaa EU:n uudelleensijoittamisohjelmasta annetussa tiedonannossa asetettuja yleisiä tavoitteita ja sitä kasvavaa mielenkiintoa, jota EU:n turvapaikkapolitiikan piirissä tunnetaan uudelleensijoittamista kohtaan;

3.  kehottaa toteuttamaan toimenpiteitä jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten tiedottamiseksi pakolaisten uudelleensijoittamisesta koituvista eduista;

4.  palauttaa kuitenkin mieliin, että pelkkä budjettikohta ja rahoitustuki eivät riitä koko unionin käsittävän todellisen uudelleensijoittamisohjelman perustamiseen;

5.  kehottaa jäsenvaltioita edistämään yksityisten rahoitusmekanismien ja laajempien julkisen ja yksityisen sektorin aloitteiden luomista EU:n uudelleensijoittamisohjelman tueksi;

6.  kehottaa luomaan tavoitteellisemman ohjelman, jossa varmistetaan uudelleensijoittamisen laatu ja tehokkuus, johon sisältyy erityisiä ohjeita uusista prioriteettien asettamistavoista, jossa kannustimilla houkutellaan useampia jäsenvaltioita pakolaisten uudelleensijoittamiseen, jossa uudelleensijoittaminen on johdonmukaista EU:n muun turvapaikkapolitiikan kanssa ja johon sisältyy vastaanotto-olosuhteita ja seurantatoimia koskevat normit jokaista uudelleensijoittamisaloitetta varten;

7.  katsoo, että uusiin rahoitusnäkymiin (2013–2017) pitäisi sisällyttää erityinen uudelleensijoittamista koskeva määräraha; katsoo, että määräraha voitaisiin toteuttaa erityisen uudelleensijoittamisrahaston muodossa ja että sen pitäisi tarjota taloudellista tukea kunnianhimoisemmalle uudelleensijoittamisohjelmalle;

8.  pitää myönteisenä, että Romaniaan on avattu uusi hätätapauksissa käytettävä kauttakulkukeskus, joka tarjoaa tilapäistä majoitusta välittömästi uudelleensijoittamisen tarpeessa oleville pakolaisille ja/tai pakolaisille, jotka eivät voi jäädä ensimmäiseen turvapaikkamaahan; kehottaa komissiota hyödyntämään sitä ja edistämään myös uudelleensijoittamista hätätapauksissa käytettävän kauttakulkukeskuksen avulla;

9.  pitää myönteisenä monien jäsenvaltioiden käynnistämiä väliaikaisia aloitteita, jotka koskevat välittömästi uudelleensijoittamisen tarpeessa olevien pakolaisten majoittamista, mutta tunnustaa samalla, että kyseisten aloitteiden on oltava jäsennellympiä;

Uudelleensijoittamistoimien tehokkuutta ja reagointikykyä koskevat vaatimukset

10. tähdentää, että EU:n tehokkaan uudelleensijoittamisohjelman olisi tarjottava suojaa ja kestäviä ratkaisuja sekä pitkällä aikavälillä pitkittyneisiin pakolaistilanteisiin että nopeita ja riittäviä vastauksia odottamattomissa hätätilanteissa ja että vuotuiset prioriteetit pitäisi asettaa niin, että ohjelma kykenee vastaamaan asianmukaisesti vuoden aikana tapahtuviin äkillisiin humanitaarisiin kriiseihin;

11. pitää erittäin tärkeänä kenttätyön sallimista, kun valmistellaan pakolaisten uudelleensijoittamista, arvioidaan heidän tarpeitaan ja suunnitellaan uudelleensijoittamisen tulevia vaiheita, niiden tietojen lisäksi, mitä YK:n pakolaisasioiden päävaltuutettu, kansalaisjärjestöt ja muut organisaatiot antavat;

12. kannustaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta kansalaisjärjestöjen ja muiden yhteiskunnassa vaikuttavien kumppaneiden, kuten uskonnollisten ja etnisten järjestöjen, kanssa edistämään uudelleensijoittamista ja vapaaehtoistyötä tällä alalla;

13. uskoo, että uudelleensijoittamiseen jo osallistuvien tai sitä aloittavien kuntien pitäisi luoda kumppanuuksia ja ystävyystoimintaa muiden kuntien kanssa kotimaassaan ja EU:n jäsenvaltioissa, jotta ne voisivat vaihtaa kokemuksiaan tällä alalla ja vahvistaa yhteistyötä EU:ssa;

14. korostaa, että on luotava jäsennellyt yhteistyöpuitteet asiantuntemuksen kokoamiseen ja tietojen keräämiseen ja jakamiseen kannustavien toimenpiteiden avulla; korostaa myös, että todellisessa EU:n uudelleensijoittamisohjelmassa siihen osallistuville tai osallistumishaluisille jäsenvaltioille on annettava kaikki henkilöstöresurssit, asiantuntemus ja jaetut tiedot, jotka voivat olla hyödyksi uudelleensijoittamisaloitteen jossakin vaiheessa; myöntää, että kaikki uudelleensijoittamisessa osallisena olevat ja erityisesti uudelleensijoitetut pakolaiset ovat arvokas tietolähde uudelleensijoittamisaloitteiden arvioinnissa;

15. kehottaa harkitsemaan ja vaihtamaan sellaisia parhaita käytäntöjä, joilla edistetään jäsenvaltioiden välistä tehokkuutta, joihin voi kuulua yhteisten ohjelmien edistäminen, vertaisarviointi, yhteisten virkamatkojen valmistelu, yhteisen infrastruktuurin käyttö (esimerkiksi kauttakulkukeskukset) ja virkamatkojen järjestäminen jäsenvaltioihin meneillään olevan uudelleensijoittamisen arvioimiseksi;

16. kehottaa olemaan laiminlyömättä isäntävaltioiden vastaanoton ja integroinnin laatua koskevia seurantatoimia; katsoo, että uudelleensijoittamisen onnistumisen määrittelyssä ei tarkoiteta ainoastaan pakolaisten fyysistä sijoittamista kolmannesta maasta jäsenvaltioon, vaan myös toimia, joilla mahdollistetaan pakolaisten integroituminen isäntävaltioon;

17. kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota EU:n nykyisten tai tulevien uudelleensijoittamisohjelmien henkilöstöresursseihin sellaisten menettelyjen varmistamiseksi, joilla mahdollistetaan pakolaisten sopeutuminen ja integroituminen isäntämaan yhteiskuntaan, koska kokemusten mukaan uudelleensijoittaminen on toteutettava virkamiesten ja asiantuntijoiden suorittaman seurannan avulla;

Pysyvä uudelleensijoittamisyksikkö – EU:n yhteisen uudelleensijoittamisohjelman kulmakivi

18. myöntää, että EU:ssa ei ole järjestelmällistä yhteistyötä uudelleensijoittamistoiminnan suhteen, koska se edellyttäisi huomattavia logistisia valmisteluja, kuten valinta- ja perehdyttämismatkoja, terveys- ja turvallisuustarkastuksia, matkustus- ja viisumijärjestelyjä sekä vastaanotto- ja integrointiohjelmia tiedonannon KOM(2009)0447 mukaisesti;

19. vahvistaa lisäksi, että jäsenvaltioiden yhteistyö- ja koordinointimekanismien puuttuminen nostaa uudelleensijoittamiseen liittyvien toimien hintaa, vähentää niiden houkuttelevuutta ja vähentää niiden strategista vaikutusta;

20. suosittelee siksi luomaan erityisyksikön, jolla on asianmukainen henkilöstö toteuttamaan tarvittavan koordinoinnin kaikkien jäsenvaltioissa meneillä olevien uudelleensijoitustoimien kohdalla;

21. katsoo, että kaikkein sopivin institutionaalinen kehys tälle uudelleensijoittamisyksikölle olisi Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastossa, jossa se voisi tehdä yhteistyötä EU:n turvapaikka- ja maahanmuuttopolitiikan puitteissa;

22. katsoo, että tämä yksikkö voisi solmia läheiset yhteydet YK:n pakolaisasioiden päävaltuutettuun ja paikallisiin kansalaisjärjestöihin, jotta se saisi kiireellisiä prioriteetteja, integrointitekniikoita ym. koskevaa tärkeää tietoa toimitettavaksi jäsenvaltioille ja EU:n toimielimille;

23. toteaa myös, että uudelleensijoittamisyksikkö voisi olla tärkeässä roolissa, kun valvotaan ja arvioidaan uudelleensijoittamisohjelman tehokkuutta ja laatua EU:n tasolla, ja tämä voisi tapahtua julkaisemalla kaikesta toiminnasta vuosikertomuksia, joiden perustana on jäsenvaltioiden uudelleensijoittamisaloitteissa mukana olevien toimielinten tai viranomaisten keräämät tiedot;

24. haluaa painottaa, että uudelleensijoittamisyksikön olisi pidettävä kirjaa kansalaisjärjestöistä, hyväntekeväisyysyhdistyksistä ja muista toimijoista, jotka voivat toimia yhteistyössä julkisten viranomaisten kanssa pakolaisten uudelleensijoittamisessa; huomauttaa lisäksi, että edellä mainitun yksikön olisi säännöllisesti julkaistava asiakirjoja, joista ilmenevät ne normit ja vaatimukset, joita näiden toimijoiden on noudatettava voidakseen ottaa osaa EU:n uudelleensijoittamisohjelmiin;

25. korostaa myös, että Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirasto voisi tarjota erittäin hyödyllistä osaamista EU:n uudelleensijoittamisohjelman ja EU:n muun turvapaikkapolitiikan johdonmukaisuuden ja täydentävyyden varmistamisessa;

Joustava prioriteettien asettaminen

26. tunnustaa, että asianmukainen uudelleensijoittamisohjelma edellyttää pakolaisten kansallisuuksien ja ryhmien säännöllistä päivittämistä, jonka pitäisi olla uudelleensijoittamisprosessin tärkeimpiä prioriteetteja, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä maantieteellisiin hätätapauksiin ja erityisen haavoittuvassa asemassa oleviin henkilöihin, jotka tarvitsevat eniten suojelua;

27. katsoo, että EU:n vuosittaiset prioriteetit olisi ehdotuksen mukaisesti päätettävä komissiossa siten, että YK:n pakolaisasioiden päävaltuutettu ja Euroopan parlamentti olisivat vahvasti ja tehokkaasti mukana kaikissa vaiheissa, joissa uudelleensijoittamiseen ehdolla olevia henkilöitä tunnistetaan ja arvioidaan;

28. ehdottaa, että Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden (LIBE), ulkoasioiden (AFET) ja kehitysyhteistyövaliokunnan (DEVE) jäsenistä muodostettu valtuuskunta osallistuu uudelleensijoittamista käsittelevän asiantuntijaryhmän vuosittaiseen kokoukseen;

29. katsoo, että EU:n uudelleensijoittamisohjelmaan pitäisi sisältyä erityisiä menettelyjä, joiden kautta Euroopan parlamentti osallistuisi EU:n vuosittaisten prioriteettien valmisteluun;

30. kannustaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa omaksumaan merkittävän roolin EU:n uudelleensijoittamisasioita koskevan esityslistan määrittelyssä;

31. puolustaa periaatetta, että EU:n vuosittaisten prioriteettien sopeuttamistarpeen mukaisesti joka vuosi pitäisi olla ennallaan pysyviä ryhmiä siten, että jäsenvaltiot voivat sijoittaa uudelleen erityisen haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä ympäri vuoden;

32. ehdottaa, että yksittäisille jäsenvaltioille voidaan antaa mahdollisuus valmistella yllättävien humanitaaristen tilanteiden hätätilamenettelyjä – jos esimerkiksi pakolaiset joutuvat aseellisen hyökkäyksen kohteeksi tai jos luonnonkatastrofeilla on vakavia seurauksia pakolaisleireille; katsoo, että nämä menettelyt mahdollistavat uudelleensijoittamisen lyhyellä varoitusajalla, koska hallintomenettelyt suoritetaan joko tiivistetyllä aikataululla tai joissakin tapauksissa pakolaisten siirtämisen jälkeen; suosittelee, että näitä toimia pitäisi harkita otettavaksi mukaan EU:n uudelleensijoittamisohjelman tavoitteisiin;

Miten useammat jäsenvaltiot saadaan osallistumaan uudelleensijoittamiseen?

33. pahoittelee, että vain kymmenellä jäsenvaltiolla on tällä hetkellä uudelleensijoittamisohjelmat, jotka on laadittu ilman jäsenvaltioiden keskeistä koordinointia;

34. myöntää, että jäsenvaltioiden osallistuminen on edelleen vapaaehtoista, koska erilaiset vastaanotto-olot, yhteistyökumppanit ja oikeudelliset vaatimukset määrittelevät, kenet voidaan uudelleensijoittaa;

35. tunnustaa, että tietyillä jäsenvaltioilla, erityisesti Etelä-Euroopassa, on erityisiä vaikeuksia, koska ne sijaitsevat unionin ulkorajoilla;

36. kehottaa kuitenkin lisäämään kannustimia, jotta useammat jäsenvaltiot osallistuisivat EU:n uudelleensijoittamisohjelmaan; tunnustaa, että rahoitusavun lisäämisestä huolimatta ei pidä unohtaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston roolia tässä suhteessa, sillä se voi saattaa pakolaisille eri jäsenvaltioissa tarjottavat palvelut yhtäläiselle tasolle parantamalla niiden laatua ja tarjota apua vastaanottoa ja integroitumista koskevien tehokkaimpien käytäntöjen selvittämisessä;

37. ehdottaa tuntuvampaa taloudellista tukea jäsenvaltioille, jotka haluavat ottaa osaa EU:n uudelleensijoittamisohjelmaan, jotta niitä autettaisiin luomaan kestävä uudelleensijoittamisohjelma ja jotta kyseisen aloitteen perustamista koskevaa alkuvaiheen taakkaa kevennettäisiin; ehdottaa, että Euroopan pakolaisrahastolle aiheutuvien liiallisten kustannusten välttämiseksi taloudellisen tuen arvo on jaettava tasan muille jäsenvaltioille ensimmäisten ohjelmaan osallistumisvuosien jälkeen;

38. katsoo, että EU:n alueelle uudelleensijoitettavien pakolaisten lukumäärän lisääminen ei ole mahdollista ilman ohjelmaa tukevaa hallinto- ja asiantuntemuskehystä ja ilman sellaisten pysyvien rakenteiden luomista, joilla valmistellaan uudelleensijoittamista ja seurataan integroitumisprosessia;

Seurantatoimet

39. katsoo, että toimivaan EU:n uudelleensijoittamisohjelmaan on kuuluttava säännökset seurantatoimista, joilla vaaditaan uudelleensijoittamiselta korkeaa laatua kaikissa jäsenvaltioissa, hyvää tasoa kaikissa vaiheissa pakolaisten tunnustamisesta vastaanottoon ja integrointiin;

40. kehottaa uudelleensijoittamisohjelmaan osallistuvia jäsenvaltioita arvioimaan uudelleensijoittamismenettelyn yhteydessä toteuttamansa toimet, jotta varmistetaan pakolaisten integrointi ja parannetaan sitä; katsoo, että jäsenvaltioiden pitäisi myös seurata säännöllisesti pakolaisten integrointia;

41. katsoo, että valtion viranomaisten olisi edistettävä mahdollisimman laaja-alaista yhteistyötä hallituksista riippumattomien toimijoiden (esimerkiksi kansainväliset ja paikalliset kansalaisjärjestöt) kanssa ja käytettävä hyväksi niiden asiantuntemusta ja paikallisuutta parhaiden ja tehokkaimpien aloitteiden aikaansaamiseksi pakolaisten uudelleensijoittamisen alalla; katsoo, että kansalaisyhteiskunnan osallistuminen EU:n uudelleensijoittamisohjelmaan edistää jäsenvaltioiden ja paikallisviranomaisten tukea ja vastaanottoa koskevia aloitteita;

42. toivoo, että kaikki etenkin haavoittuvimmassa asemassa oleville pakolaisille asianmukaisia asuntoja, terveydenhoitoa, koulutusta, kielikursseja ja psykologista apua sekä työmarkkinoille pääsyä tarjoavat toimijat tehostaisivat pyrkimyksiään integroitumisen onnistumiseksi;

43. kehottaa Euroopan turvapaikka-asioiden tukivirastoa luomaan esitetyn uudelleensijoittamisyksikkönsä avulla selkeät vaatimukset uudelleensijoittamisen korkeasta laadusta tiiviissä yhteistyössä YK:n pakolaisasioiden päävaltuutetun, kansalaisjärjestöjen ja paikallisviranomaisten kanssa ja seuraamaan pakolaisten uudelleensijoittamista, jotta jäsenvaltioiden uudelleensijoittamistoimintaa voidaan arvioida ja parantaa edelleen;

44. korostaa jälleen Euroopan turvapaikka-asioiden tukiviraston roolia toimijana, joka voisi tuoda esille tiettyjä puutteita uudelleensijoittamisaloitteissa, avustaa jäsenvaltioita täsmällisten ratkaisujen löytämisessä ja kannustaa parempiin käytäntöihin, jos sille annettaisiin pysyvä uudelleensijoittamisyksikkö;

45. kehottaa järjestämään vuosittain yhteisen keskustelun ohjelman kehittämisestä parlamentin kansalaisvapauksien valiokunnan, oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan ja ulkoasiainvaliokunnan välillä;

o

o        o

46. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2009)0090.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.4.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Roberta Angelilli, Rita Borsellino, Emine Bozkurt, Simon Busuttil, Philip Claeys, Carlos Coelho, Cornelis de Jong, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Cornelia Ernst, Hélène Flautre, Kinga Gál, Kinga Göncz, Sylvie Guillaume, Ágnes Hankiss, Anna Hedh, Sophia in ‘t Veld, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Clemente Mastella, Louis Michel, Claude Moraes, Antigoni Papadopoulou, Georgios Papanikolaou, Carmen Romero López, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Renate Sommer, Rui Tavares, Wim van de Camp, Axel Voss, Tatjana Ždanoka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alexander Alvaro, Edit Bauer, Anna Maria Corazza Bildt, Ana Gomes, Nadja Hirsch, Franziska Keller, Petru Constantin Luhan, Mariya Nedelcheva, Norica Nicolai, Cecilia Wikström

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö