Menettely : 2009/2177(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0135/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0135/2010

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 18/05/2010 - 8.9
CRE 18/05/2010 - 8.9
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0165

MIETINTÖ     
PDF 148kWORD 94k
3.5.2010
PE 439.404v02-00 A7-0135/2010

Yrityshallintoon liittyvistä eettisistä kysymyksistä

(2009/2177(INI))

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Esittelijä: Klaus-Heiner Lehne

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunto
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yrityshallintoon liittyvistä eettisistä kysymyksistä

(2009/2177(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 30. huhtikuuta 2009 annetun komission suosituksen suositusten 2004/913/EY ja 2005/162/EY täydentämisestä julkisesti noteerattujen yhtiöiden hallinto- tai valvontaelinten jäsenten palkkoja ja palkkioita koskevan järjestelmän osalta(1),

–   ottaa huomioon rahoituspalvelualan palkka- ja palkkiopolitiikasta 30. huhtikuuta 2009 annetun komission suosituksen(2),

–   ottaa huomioon kahta edellistä suositusta koskevan, niin ikään 30. huhtikuuta 2009 julkaistun komission tiedonannon (KOM/2009/0211),

–   ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY muuttamisesta kaupankäyntivarastoa ja uudelleenarvopaperistamista koskevien pääomavaatimusten sekä palkka- ja palkkiopolitiikan valvontamenettelyn osalta koskevan (KOM(2009)362),

–   ottaa huomioon 11. heinäkuuta 2007 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/36/EY osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä(3),

–   ottaa huomioon 17. toukokuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY tilinpäätösten ja konsolidoitujen tilinpäätösten lakisääteisestä tilintarkastuksesta, direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY muuttamisesta sekä neuvoston direktiivin 84/253/ETY kumoamisesta(4),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön ja työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A7‑0135/2010),

A. ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja koko maailma ovat joutuneet kohtaamaan vakavimman talouskriisin 60 vuoteen, että reaalitalous on syöksynyt kyseisen ajanjakson pahimpaan lamaan ja että työllisyyden odotetaan heikkenevän talouden suhteellisesta elpymisestä huolimatta,

B.  ottaa huomioon, että monet yritysten johtamiseen liittyvät kysymykset ovat yritystoiminnan etiikan kannalta tärkeitä yritystyypistä tai yrityksen toiminta-alasta riippumatta ja että näihin kysymyksiin sisältyvät huolellisuusvelvollisuus, avoimuus, yrityksen sosiaalinen vastuu, riskinhallinta, investointipäätösten taloudellinen kestävyys, hallitusten ja hallintoneuvostojen toimintatavat ja osakkeenomistajien oikeuksien käyttö; katsoo viimeaikaisen talouskriisin osoittaneen, että näitä kysymyksiä on tarkasteltava siten, että pidetään mielessä taloudellisen vakauden säilyttäminen, ja analysoitava jatkuvasti, jotta voidaan löytää ratkaisuja, joiden avulla yritykset voivat kohdata nykyiset haasteet, ja edistää talouskasvua ja työllisyyttä EU:ssa,

C. ottaa huomioon, että kriisi osoitti myös riskinhallinnan sekä palkkio- ja palkkapolitiikan välisen läheisen yhdyssiteen sekä palkkio- ja palkkapolitiikan merkityksen yritysten asianmukaista toimintaa säätelevissä menettelyissä; katsoo tästä syystä, että riskinhallinta olisi otettava asianmukaisesti huomioon palkkio- ja palkkapolitiikan tarkastelussa, siten, että voidaan kehittää tehokkaita riskinhallintajärjestelmiä, jotka sisällytetään laajaan tasapainoiseen hallintotapaan, sekä varmistaa, että kannustinjärjestelmiä perustettaessa huolehditaan asianmukaisten riskinhallintajärjestelmien luomisesta niiden vastapainoksi,

D. ottaa huomioon, että kaikkien alojen yrityksillä on useita samanlaisia riskejä, mutta tietynlaiset riskit ovat alakohtaisia (kuten rahoitusalalla toimivien yritysten riskit); ottaa huomioon, että tehokkaan riskinhallinnan epäonnistuminen, joka johtui valvontasääntöjen noudattamisen puutteellisesta valvonnasta sekä palkkio- ja palkkapolitiikan epäsuhteisista kannustimista, oli keskeisessä asemassa viimeaikaisessa rahoituskriisissä,

E.  ottaa huomioon, että riskinhallintaa olisi ymmärrettävä ja sovellettava koko organisaation tasolla eikä ainoastaan sen eri yksiköissä, ja katsoo, että sen pitäisi olla julkista ja avointa ja siihen pitäisi soveltaa raportointivelvollisuutta,

F.  katsoo, että kaikissa ratkaisuissa olisi varmistettava, että riskinotto on tarkoituksenmukaista yrityksen liiketoiminnan ja strategian kannalta, ja huolehdittava samalla tehokkaasta riskinhallinnasta; katsoo, että tehokasta riskinhallintaa olisi pidettävä yhtenä tärkeimmistä hyvän hallintotavan tekijöistä kaikissa yrityksissä,

G. ottaa huomioon, että yksi komission ensimmäisistä kriisin jälkeisistä toimista kohdistui palkkio- ja palkkapolitiikkaan komission suosituksiin 2004/913/EY ja 2005/162/EY tehdyillä täydennyksillä, ja ottaa huomioon, että tällä pyrittiin varmistamaan asianmukainen palkkio- ja palkkapolitiikka siten, että määriteltiin sen suunnittelua koskevat parhaat käytännöt, joihin liittyi suositus julkisesti noteerattujen yhtiöiden johtajien palkkoja ja palkkioita koskevasta järjestelmästä, ja julkistettiin suositus rahoituspalvelualan palkkio- ja palkkapolitiikasta,

H. ottaa huomioon, että suosituksiin sisältyvät yksityiskohdat eroavat sen perusteella, minkä tyyppinen yritys on kyseessä ottaen huomioon sen koko, sisäinen organisaatio ja toimintojen monimutkaisuus; ottaa huomioon, että ero voidaan tehdä rahoitusalan yritysten (noteerattujen tai ei) ja noteerattujen mutta ei rahoitusalan yritysten välillä sekä rahoitusalan eri sektoreiden, esimerkiksi pankki-, vakuutus- ja omaisuudenhoitotoiminnan välillä,

I.   katsoo, että palkkio- ja palkkapolitiikan yhteydessä on otettava huomioon monia seikkoja, kuten i) korvausjärjestelmät mukaan lukien niiden rakenne, avoimuus ja symmetria sekä palkkioiden ja kannustimen välinen yhteys, ii) palkkio- ja palkkajärjestelmien määrittelyä koskeva menettely, mukaan lukien toimijoiden, tehtävien ja vastuun määrittely, iii) palkkio- ja palkkajärjestelmien valvonta, jossa otetaan erityisesti huomioon osakkeenomistajat, ja iv) kokonaispalkka ja -palkkio, mukaan lukien palkat ja eläkkeet,

J.   ottaa huomioon, että tietyt suosituksiin sisältyvät ratkaisevan tärkeät periaatteet ovat edelleen epäselviä, ja niitä on sovellettava asianmukaisesti, kuten tulosperusteita koskeva käsite, jolla pitäisi edistää palkkion ja tuloksen välisen yhteyden luomista, epätyydyttävää suoritusta koskeva käsite erorahojen yhteydessä, eroraha ja rahoituspalvelualan palkkioiden muuttuvat osat,

K. katsoo, että koska palkan ja tuloksen välisen yhteyden määritteleminen aiheuttaa toistuvasti ongelmia, painopisteen pitäisi olla palkka- ja palkkiopolitiikan määrittelyä koskevan prosessin tehokkuudessa ja avoimuudessa, ja katsoo, että näiden kummankin pitäisi perustua hyvään hallintotapaan, joka määritellään ja jota arvioidaan keskipitkälle tai pitkälle ajanjaksolle laaditun asianmukaisen aikataulun pohjalta, jotta vältetään vaaralliset kestämättömät riskinhallintapolitiikat, jotka on suunniteltu lyhyelle (ellei erittäin lyhyelle) aikavälille ja jossa asiaan osallistuvien tehtävät ja vastuualueet on selkeästi määritelty ja eriytetty,

L.  katsoo, että kaikkiin ratkaisuihin ei pitäisi soveltaa yhtenäistä mallia ja että yrityksillä pitäisi olla edelleen joustavuutta mukauttaa järjestelmiä omiin tarpeisiinsa,

M. katsoo, että jälkikäteen tehtävä arvio aikaansaannoksista ja palkka- ja palkkiopolitiikasta on tarpeellinen,

N. katsoo, että avoimuuspolitiikka on osoittautunut hyvän hallintotavan tärkeäksi osatekijäksi; katsoo, että avoimuuspolitiikkaa ei pitäisi rajoittaa pelkkään tietojen antamiseen, vaan sen pitäisi merkitä, että yritykset voivat perustella tietyn palkkio- ja palkkapolitiikan valinnan,

O. katsoo, että jos johtajien palkkio- ja palkkapolitiikka esitetään selkeällä ja ymmärrettävällä tavalla, tällä periaatteessa edistetään palkkio- ja palkkapolitiikkaa koskevaa päätöksentekoa erityisesti osakkeenomistajien näkökulmasta; katsoo, että tällaiseen esittämisen voisi sisältyä johtajien kokonaispalkan ja palkkioiden sekä muiden myönnettyjen etujen yksityiskohtainen esittäminen tilinpäätöksessä tai palkkioraportissa,

P.  ottaa huomioon, että yrityksen tavoitteena pitäisi olla osakkeenomistajien ja sen työntekijöiden rakentava osallistuminen; katsoo, että tämä edellyttää muiden toimien tarkastelua, jotta osakkeenomistajat voivat osallistua tehokkaasti yrityksen palkkio- ja palkkapolitiikan kehittämiseen (kuten Saksassa käyttöön otettu mahdollisuus, jonka mukaan yritykset pyytävät neuvoa-antavalla äänestyksellä osakkeenomistajien hyväksyntää palkkio- ja palkkapolitiikalle), varsinkin sen vuoksi, että osakkeenomistajat eivät ole aina halukkaita tai valmiita aktiivisempaan rooliin; katsoo, että tämän pitäisi merkitä myös, että olisi tarkasteltava tapoja varmistaa, että osakkeenomistajat toimivat yritysten hallinnon osalta ennakoivammin reaktiivisen toiminnan sijasta,

Q. katsoo, että erityisesti noteeratuissa yhtiöissä osakkaiden osallistuminen on vähäistä ja että osakkeenomistajien kokouksissa olisi näin ollen kannustettava sähköiseen äänestämiseen,

R.  katsoo, että voimassa oleva lainsäädäntö työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan on pantava asianmukaisesti täytäntöön yritysten hallinnoinnissa, jotta he voivat käydä todellista vuoropuhelua yritysjohtajien kanssa, ja että yritysten palkkio- ja palkkakäytännöt ja tavoitteet on määriteltävä selkeästi,

S.  ottaa huomioon, että johtoportaan palkkoja ja palkkioita koskevien arviointiperusteiden sekä näiden määrien vahvistaminen kuuluu yritysten valvontaelinten lakisääteiseen toimivaltaan,

T.  katsoo, että vapaaehtoiset standardit ovat välttämättömiä hallinto- ja valvontaelinten suorituskyvyn parantamiseksi ja että hyvien toimintatapojen uudelleentarkastelu voi olla tarpeen,

U. katsoo, että tavoitteena pitäisi olla sellaisten pätevien hallitusten ja hallintoneuvostojen luominen, jotka pystyvät tekemään päätöksensä objektiivisesti ja riippumattomasti; katsoo, että hallinto- ja valvontaelinten vaikuttavuutta ja tehokkuutta olisi myös arvioitava,

V. katsoo, että nykyisen hallintojärjestelmän tunnustettujen heikkouksien vuoksi tietyn prosenttiosuuden (esim. 1/3) johtajista (hallintoneuvoston jäsenistä) olisi oltava ammattilaisia, palkkaa saavia, vastuullisia ja ainoastaan osakkeenomistajien alaisia; katsoo, että heidän vastuullisuuttaan ja alaisuuttaan olisi arvioitava ammatillisen asiantuntemuksen perusteella,

W. ottaa huomioon, että vaikka lainsäädännön antaminen tällä alalla voi olla vaikeampi ja aikaavievämpi vaihtoehto kuin suositusten hyväksyminen, ei-sitovaan sääntelyyn perustuva lähestymistapa ei ole tyydyttävä,

X. ottaa huomioon, että komissio aikoo esittää suositusten täydennykseksi lainsäädäntöaloitteita, jotta palkkio- ja palkkajärjestelmät saatetaan vakauden valvonnan rajoihin, ja että se on ehdottanut muun muassa vakavaraisuusdirektiivin uudelleentarkastelua; ottaa huomioon, että komissio aikoo tarkastella pankkijärjestelmän ulkopuolisia rahoituspalveluita koskevia täydentäviä toimia,

Y. ottaa huomioon, että komission antamat, julkisesti noteerattuja yhtiöitä koskevat suositukset eivät välttämättä vastaa sopivia yleisohjeita parhaiden käytäntöjen kehittämiseksi muissa kuin julkisesti noteeratuissa yhtiöissä,

Z.  pitää välttämättömänä, että kukin tällä alalla hyväksytty väline pannaan yhtenäisesti ja johdonmukaisesti täytäntöön kaikkialla Euroopassa ja että niin toimivat kaikki osapuolet, joita asia koskee,

1.  pitää myönteisinä toimia, joilla puututaan yrityshallinnon eettisiin näkökohtiin, joiden äskettäinen rahoituskriisi on osoittanut edelleen olevan täysin ratkaisematta; pitää tässä yhteydessä myönteisenä komission antamaa kahta suositusta;

2.  huomauttaa, että oikeudellisesti sitomaton lähestymistapa ei ole kuitenkaan tyydyttävä;

3.  pitää sen vuoksi myönteisenä komission ensimmäistä lainsäädäntöehdotusta, eli vakavaraisuusdirektiivin tarkistamista, jonka perusteella EU:n lainsäätäjä voi vastata asianmukaisesti asiaan liittyviin kysymyksiin;

4.  kannattaa komission 30. huhtikuuta 2009 esittämiin suosituksiin sisältyneitä periaatteita, jotka koskevat ensinnäkin pörssiyhtiöiden hallinto- ja valvontaelinten jäsenten ja johtajien palkkojen ja palkkioiden rakennetta ja palkkioiden valvontajärjestelmää sekä toiseksi palkkio- ja palkkarakennetta, palkkio- ja palkkapolitiikan suunnittelua ja toteutusta (päätöksenteko- ja valvontajärjestelmä), palkkio- ja palkkapolitiikan avoimuutta sekä rahoituspalvelualan toiminnan vakauden valvontaa, mutta korostaa, että jäsenvaltiot eivät ole saattaneet näitä suosituksia tyydyttävällä tavalla osaksi kansallista lainsäädäntöään;

5.  katsoo, että EU tarvitsee pitkälle aikavälille suunnitellun elinkeino- sosiaali- ja ympäristömallin, joka on niin yritysten, osakkeenomistajien kuin työntekijöiden yleisen edun mukainen ja jossa on uudenlainen rahoitusjärjestelmä, joka perustuu toiminnan vakautta koskevien ja eettisten sääntöjen järjestelmään sekä kansallisiin ja EU:n valvontaviranomaisiin, joilla on sitovat valtuudet; katsoo myös, että rahoitusalan olisi vastattava reaalitalouden tarpeisiin, edistettävä kestävää kasvua ja osoitettava mahdollisimman paljon sosiaalista vastuuta;

6.  palauttaa mieliin, että talouden rakenteiden uudistamisprosessin aikana toimenpiteet, joilla turvataan työpaikat, koulutus ja työskentelyolosuhteet, ovat erittäin tärkeitä ja että kaikkien toimijoiden on otettava ne huomioon reaalitalouden tukemisen lisäksi;

7.  katsoo, että hyvän, kestävän hallintotavan mukaiset palkkio- ja palkkapolitiikat ovat tarpeen paitsi eettisistä myös puhtaasti taloudellisista syistä, kun otetaan huomioon, että tällaisilla politiikoilla on välitön vaikutus osakkeisiin ja yhtiöiden kehittämisnäkymiin sekä talouteen yleensä samoin kuin työpaikkojen säilyttämiseen ja lisäämiseen;

8.  katsoo, että pankkien ja luottolaitosten johtajien palkkioita ja palkkoja koskevien säännösten on mentävä pelkkiä suosituksia pidemmälle ja että niiden on oltava sitovia säädöksiä, jotka kytketään valvontajärjestelmään, jolla pyritään varmistamaan, että palkkioiden muuttuva osa – bonukset, osakeoptiot ja kannustimet – ei ohjaa yhtiöitä hyväksymään sellaisia sijoitus- ja johtamiskäytäntöjä, joiden riskit ovat liian suuret ja joissa ei kiinnitetä huomiota reaalitaloudelle aiheutuviin seurauksiin;

9.  korostaa, että yrityshallinnon sekä palkkio- ja palkkapolitiikan on noudatettava ja edistettävä Euroopan unionin perussopimuksiin kirjattuja periaatteita sekä miesten ja naisten palkkauksen tasa-arvoisuudesta ja tasavertaisesta kohtelusta annettuja direktiivejä;

10. panee merkille, että tarvitaan täydentäviä EU:n lainsäädäntötoimia, jotta yritysten erilaisia kansallisia palkkio- ja palkkasääntöjä koskeva ongelma ratkaistaan sellaisissa tapauksissa, joissa johtajat liikkuvat jäsenvaltiosta toiseen saman yhtiön (hallintayhtiön) sisällä tai yhdestä yrityksestä eri jäsenvaltiossa sijaitsevaan toiseen yritykseen, tai kun yritykset hyödyntävät vapautta liikkua sisämarkkinoilla esimerkiksi rajatylittäviä sulautumia koskevassa tapauksessa;

11. katsoo, että on tärkeää korostaa valvontaelinten yhteiskunnallista yhteisvastuuta jossakin EU:n jäsenvaltiossa kotipaikkaansa pitävän yrityksen kestävästä ja pitkän aikavälin kehityksestä, ja katsoo, että näiden valvontaelinten tehtäviin kuuluu vahvistaa tähän tavoitteeseen nähden kohtuulliset johtoportaan palkat ja palkkiot ja saattaa ne avoimesti yleisön tietoon Euroopan tasolla;

12. kehottaa komissiota esittämään alakohtaisia tarkistuksia rahoituspalveluja koskevaan lainsäädäntöön, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaisuus pankkien ja muiden kuin pankkilaitosten välillä palkkio- ja palkkapolitiikassa; kehottaa komissiota lisäksi esittämään säädösehdotuksia yhtiöoikeuden alalla, jotta voidaan edistää yritysjohtajuutta koskevien kysymysten käsittelyä ja varmistaa palkkio- ja palkkapolitiikan yhdenmukaisuus kaikentyyppisissä yhtiöissä;

13. kehottaa komissiota kannustamaan ja tukemaan EU:n tasolla hyväksyttyjen toimien tehokasta täytäntöönpanoa keskittyen pääasiassa rajatylittäviin yhtiöihin sekä täyttämään sitoumuksensa, joka koskee arviointikertomuksen esittämistä kummankin suosituksen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa; kehottaa tässä yhteydessä komissiota sisällyttämään arviointikertomuksen päätelmiin aikataulun asianmukaisista lainsäädännöllisistä ja muista kuin lainsäädännöllisistä toimista, jotka voivat olla tarpeellisia seurantatoimia;

14. vaatii panemaan tehokkaasti täytäntöön säännöt, jotka koskevat eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä annetun direktiivin 2001/86/EY(5) puitteissa valittuja erilaisia työntekijöiden kuulemista sekä osallistumista koskevia järjestelmävaihtoehtoja;

15. pitää eurooppayhtiötä (SE) sopivana foorumina hyville käytännöille eettisten periaatteiden ankkuroimiseksi valtioiden rajojen yli toimivien yritysten valvontaan ja niiden toteuttamiseksi käytännössä;

16. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan tehokkaasti EU:n osakkeenomistajien oikeuksia koskevan direktiivin kaltaisia toimia, jotta poistetaan esteet ja tehostetaan osakkeenomistajan osallistumista äänestykseen erityisesti rajatylittävän äänestyksen osalta;

17. kehottaa kaikkia sidosryhmiä osallistumaan aktiivisesti liiketoimintakäytäntöjen ja yrityskulttuurin muutoksien tarkasteluun;

18. kehottaa edistämään naisten nimittämistä johtavaan asemaan komission suosituksella, joka koskee yritysten päätöksentekoelinten, muiden elinten ja yleensäkin paikkojen täyttämisessä sovellettavan järjestelmän käyttöönottoa;

19. ehdottaa, että kansallisten valvontaviranomaisten olisi arvioitava yritysten hallintoelinten jäsenten riippumattomuutta entistä tiukemmin ja että niiden olisi laadittava aikaisempaa tehokkaampia korruption vastaisia järjestelmiä, joiden käyttöönotto edistäisi yrityshallinnon eettisyyttä ja voisi myös lisätä yritysten taloudellista menestystä;

20. kannattaa yhdenmukaisten ja kattavien riskinhallintaohjeiden käyttöönottoa, koska vaikuttaa siltä, että asiaan puututaan monilla säännöillä ja standardeilla, joita sovelletaan jäsenvaltioissa vain hajanaisella tavalla;

21. korostaa, että talousrikosten yhteydessä on mahdollista käynnistää rikosoikeudellisia menettelyjä rikoksista vastuussa olevia yksittäisiä yhtiön hallituksen jäseniä vastaan;

22. kehottaa komissiota edistämään sitä, että käytetään noteeraamattomia yhtiöitä koskevia parhaan käytännön ohjeita, joissa otettaisiin huomioon kyseisten yhtiöiden erityispiirteet ja erot;

23. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 120, 15.5.2009, s. 28.

(2)

EUVL L 120, 15.5.2009, s. 22.

(3)

EUVL L 184, 14.7.2007, s.17.

(4)

EUVL L 157, 9.6.2006, s.87.

(5)

EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22.


työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunto (19.3.2010)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

yrityshallintoon liittyvistä eettisistä kysymyksistä

(2009/2177(INI))

Valmistelija: Patrick Le Hyaric

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unioni ja koko maailma ovat joutuneet kohtaamaan vakavimman talouskriisin 60 vuoteen, että reaalitalous on syöksynyt aikakauden pahimpaan lamaan ja että työllisyyden odotetaan heikkenevän talouden suhteellisesta elpymisestä huolimatta,

B.  ottaa huomioon, että rahoituspalvelualalla tuotetut voitot eivät riippuneet reaalitaloudesta ja että palkkiot olivat suhteettoman suuria ja perustuivat lyhyen aikavälin voittoihin ja kurssinnousuihin johtaen työntekijöiden, palkansaajien, säästäjien ja sijoittajien kustannuksella yhä riskialttiimpiin liiketoimintamalleihin, joita ei käytetty enää pitkän aikavälin sijoituksiin,

C. ottaa huomioon, että kansalaiset maksavat kaksinkertaisesti kyseisestä riskinotosta, josta he eivät ole millään tavalla vastuussa, menettämällä työpaikkansa sekä siten, että valtiot rahoittavat sellaisten rahoituslaitosten pelastustoimenpiteet, jotka ovat suuresti hyötyneet työntekijöiden palkkojen kansantulosta muodostaman osuuden pienenemisestä vuosien 1972 ja 2009 välillä 68 prosentista 58 prosenttiin,

D.  ottaa huomioon, että bonusjärjestelmä, jolla on niin ikään ollut vaikutusta nykyiseen kriisiin, on pitänyt pintansa,

E.   katsoo, että voimassa oleva lainsäädäntö työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan on pantava asianmukaisesti täytäntöön yritysten hallinnoinnissa, jotta heidän todellinen vuoropuhelunsa yritysjohtajien kanssa olisi mahdollista, ja että yritysten palkkio- ja palkkakäytännöt ja tavoitteet on määriteltävä selkeästi,

1.   korostaa, että Euroopan unioni ja maailma tarvitsevat uuden sosiaalisen ja ympäristön huomioon ottavan pitkän aikavälin tuotantomallin, joka on yleisen edun sekä työntekijöiden etujen mukainen, sekä uuden rahoitusarkkitehtuurin, joka perustuu vakavaraisuutta ja eettisiä sääntöjä koskevaan järjestelmään ja jota valvovat sitovat toimivaltuudet omaavat kansalliset ja eurooppalaiset valvontaviranomaiset; katsoo, että rahoituspalvelualan on vastattava reaalitalouden tarpeisiin, edistettävä kestävää kehitystä ja osoitettava suurempaa sosiaalista vastuullisuutta erityisesti käyttämällä resursseja työllisyyttä ja koulutusta edistävällä tavalla;

2.   kannattaa komission 30. huhtikuuta 2009 esittämiin suosituksiin sisältyneitä periaatteita, jotka koskevat ensinnäkin pörssiyhtiöiden hallinto- ja valvontaelinten jäsenten ja johtajien palkkojen ja palkkioiden rakennetta ja palkkioiden valvontajärjestelmää sekä toiseksi palkka- ja palkkiorakennetta, palkka- ja palkkiopolitiikan suunnittelua ja toteutusta (päätöksenteko- ja valvontajärjestelmä), palkka- ja palkkiopolitiikan avoimuutta sekä rahoituspalvelualan toiminnan vakauden valvontaa, mutta korostaa, että jäsenvaltiot eivät ole saattaneet näitä suosituksia tyydyttävällä tavalla osaksi kansallista lainsäädäntöään; pyytää näin ollen, että nämä suositukset otetaan asianmukaisesti huomioon tarkistettaessa direktiiviä 2006/49/EY;

3.   haluaa korostaa vaatimusta yrityksissä maksettavien palkkojen oikeasuhteisuudesta siten, että johtajien palkkojen ja eläkkeiden kehitys liitetään kokonaisuudessaan muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin ja että edistetään liiallisen riskinoton välttämistä; katsoo sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja talouden kestävyyden vuoksi, että pörssissä noteerattujen, julkisen alan osakkeenomistajia omaavien ja/tai valtiontukia tai Euroopan unionilta tukea saavien yritysten johtajien palkkojen, bonuksien, kultaisten kädenpuristuksien, osakeoptioiden ja eläkkeiden koostumukselle, rakenteelle ja tasolle on asetettava yläraja ottaen huomioon jäsenvaltioissa vallitsevat erilaiset tulotasot ja että niitä on verotettava kussakin jäsenvaltiossa voimassa olevan verolainsäädännön mukaisesti, jotta edesautetaan sosiaalisen suojelun ja julkisten palvelujen rahoittamista; pyytää tässä yhteydessä eurooppalaisen veroparatiisien vastaisen suunnitelman laatimista, jotta konkretisoidaan Lontoossa ja Pittsburghissa pidetyissä G20-kokouksissa annetut ilmoitukset;

4.   on vakuuttunut siitä, että määriteltäessä johtajien palkka- ja palkkiopolitiikkaa ja arvioitaessa tätä politiikkaa suhteessa yrityksen hallintoon ja kehitykseen on tarpeen ottaa huomioon myös muut kuin rahoitukseen liittyvät kriteerit, kuten sosiaaliseen ja ympäristöä koskevaan vastuuseen liittyvien tavoitteiden saavuttaminen; ehdottaa kolmen vuoden vähimmäisaikaa arvioinnin suorittamiseksi, jotta sillä olisi merkitystä; korostaa, että yrityshallinnon ja palkka- ja palkkiopolitiikan on noudatettava ja edistettävä Euroopan unionin perussopimuksiin kirjattuja periaatteita ja miesten ja naisten palkkauksen tasa-arvoisuudesta ja tasavertaisesta kohtelusta annettuja direktiivejä;

5.   vaatii Dell Irelandin tyyppisten tapausten vuoksi, että Euroopan tilintarkastustuomioistuin tutkii EU:n tukien käyttöä, niiden vaikutusta yritysten strategioihin sekä niiden sosiaalisia jälkivaikutuksia; vaatii ottamaan kyseisessä tutkimuksessa huomioon työpaikkojen luomisen, koulutuksen ja työolojen parantamisen;

6.   kannattaa komission ehdotusta sijoituspalveluyritysten ja luottolaitosten omien varojen riittävyydestä annetun direktiivin 2006/49/EY(1) tarkistamisesta edellä mainittujen periaatteiden saattamiseksi pankkeja ja sijoituspalveluyrityksiä velvoittaviksi kohdistamalla niihin toiminnan vakauden valvontaa ja varmistamalla, että palkkojen ja palkkioiden muuttuvan osan kokonaismäärä ei rajoita yritysten kapasiteettia lisätä omia varoja; painottaa, että tehostettua eurooppalaista sääntelyä pitäisi soveltaa koko rahoituspalvelualaan vakuutukset ja vaihtoehtoiset sijoitusrahastot (kuten hedgerahastot ja yksityiset pääomasijoitusrahastot) mukaan lukien;

7.   vahvistaa, että on tarpeen rangaista kaikenlaisesta syrjinnästä yrityksissä, erityisesti mitä tulee palkka- ja palkkauspolitiikan määrittelyyn, urakehitykseen ja johtajien rekrytointiin;

8.   kehottaa myöntämään kansallisille valvontaviranomaisille sitovat toimivaltuudet moitteettoman varainhoidon periaatteiden noudattamisen valvomiseksi;

9.   palauttaa mieliin, että talouden rakenteiden uudistamisprosessin aikana toimenpiteet, joilla turvataan työpaikat, koulutus ja työskentelyolosuhteet, ovat erittäin tärkeitä ja kaikkien toimijoiden on otettava ne huomioon reaalitalouden tukemisen lisäksi;

10. pyytää kiinnittämään huomiota siihen, miten tärkeää on, ettei taloudellisten kannustimien ja rahoitusalan palkkiorakenteiden sääntely heikennä ammattijärjestöjen oikeutta käydä työehtosopimusneuvotteluja;

11. vaatii noudattamaan hallinto- ja valvontaelinten jäsenten palkka- ja palkkiopolitiikkaan liittyvissä asioissa täydellistä avoimuutta kansallisen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti; palauttaa mieliin työntekijöiden ja heitä edustavien ammattijärjestöjen tiedonsaanti- ja kuulluksi tulemisen oikeuden, joita on toteutettava yritysneuvostojen ja ryhmäkomiteoiden kautta;

12. vaatii, että säännöt, jotka koskevat eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä annetun direktiivin 2001/86/EY(2) puitteissa valittuja erilaisia työntekijöiden kuulemista sekä osallistumista koskevia järjestelmävaihtoehtoja, pannaan tehokkaasti täytäntöön;

13. ehdottaa, että kansallisten valvontaviranomaisten olisi arvioitava yritysten hallintoelinten jäsenten riippumattomuutta entistä tiukemmin ja että niiden olisi laadittava aikaisempaa tehokkaampia korruption vastaisia järjestelmiä, joiden käyttöönotto edistäisi yrityshallinnon eettisyyttä ja voisi myös lisätä yritysten taloudellista menestystä;

14. kannattaa komission 30. huhtikuuta 2009 antaman suosituksen mukaisesti sitä, että yritysten johtajien erorahoille asetetaan yläraja ja että niiden maksaminen kielletään tapauksissa, joissa työsuhteen päättyminen johtuu yrityksen puutteellisesta suorituskyvystä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

17.3.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

31

4

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Pervenche Berès, Milan Cabrnoch, David Casa, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Sergio Gaetano Cofferati, Marije Cornelissen, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Ilda Figueiredo, Pascale Gruny, Thomas Händel, Marian Harkin, Roger Helmer, Nadja Hirsch, Stephen Hughes, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Siiri Oviir, Rovana Plumb, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jürgen Creutzmann, Julie Girling, Dieter-Lebrecht Koch, Evelyn Regner, Csaba Sógor, Emilie Turunen

(1)

EUVL L 177, 30.6.2006, s. 201.

(2)

EYVL L 294, 10.11.2001, s. 22.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.4.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

0

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Daniel Hannan, Klaus-Heiner Lehne, Antonio López-Istúriz White, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Kay Swinburne, Alexandra Thein, Diana Wallis, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Piotr Borys, Sergio Gaetano Cofferati, Kurt Lechner, Eva Lichtenberger, József Szájer

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö