Menettely : 2010/2013(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0141/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0141/2010

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 18/05/2010 - 8.8
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0164

MIETINTÖ     
PDF 181kWORD 105k
5.5.2010
PE 439.379v02-00 A7-0141/2010

avaintaidoista muuttuvassa maailmassa: Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano

(2010/2013(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: Maria Badia i Cutchet

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

avaintaidoista muuttuvassa maailmassa: Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano

(2010/2013(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon 25. marraskuuta 2009 annetun komission tiedonannon "Avaintaidot muuttuvassa maailmassa" (KOM(2009)0640),

–    ottaa huomioon 18. joulukuuta 2006 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksessa 2006/962/EY "Elinikäisen oppimisen avaintaidot – eurooppalainen viitekehys" määritetyt kahdeksan avaintaitoa(1),

–    ottaa huomioon kymmenvuotisen Koulutus 2010 -työohjelman ja yhteiset väliraportit sen täytäntöönpanon edistymisestä,

–    ottaa huomioon neuvoston 15. marraskuuta 2007 antaman päätöslauselman uusista taidoista uusia työpaikkoja varten(2),

–    ottaa huomioon asiantuntijaryhmän kertomuksen uusista taidoista uusia työpaikkoja varten: "New Skills for New Jobs: Action Now",

–    ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 hyväksytyt neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020)(3),

–    ottaa huomioon 16. tammikuuta 2008 antamansa päätöslauselman aikuiskoulutuksesta: Oppia ikä kaikki(4),

–    ottaa huomioon 18. joulukuuta 2008 antamansa päätöslauselman tiedosta, luovuudesta ja innovoinnista elinikäisen oppimisen ansiosta – Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpano(5),

–    ottaa huomioon marraskuussa 2009 hyväksytyt nuorisoalan eurooppalaisen yhteistyön puitteet,

–    ottaa huomioon EU:n toimielinten, jäsenvaltioiden, kansalaisyhteiskunnan ja muiden sidosryhmien edustajien marraskuussa 2007 laatiman puitestrategian "Kehitysyhteistyökasvatusta koskeva eurooppalainen konsensus" (The European Development Education Consensus),

–    ottaa huomioon kansallisten raporttien huolellisen arvioinnin ja analyysin siitä, miten tiettyihin indikaattoreihin ja vertailuarvoihin nähden on suoriuduttu (SEC(2009)1598 ja SEC(2009)1616),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 ja 166 artiklan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön (A7‑0141/2010),

A.  katsoo, että laadukas koulutus on ehdoton edellytys yksilöiden itsensä kehittämiselle, tasa-arvolle ja sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjumiselle sekä aktiiviselle kansalaisuudelle ja sosiaaliselle yhteenkuuluvuudelle,

B.   ottaa huomioon, että on ensisijaisen tärkeää parantaa kaikille oppilaille suunnattavan opetuksen ja koulutuksen laatua, jotta saavutetaan mahdollisimman hyviä tuloksia ja taitoja; katsoo, että tämä on toteutettava ensisijaisesti uusin ja entistä tiukemmin toimin, joilla lisätään koulutuksen tarjontaa,

C.  katsoo, että vaikka Euroopan unioni onkin suoriutunut koulutuksen alalla jonkin verran aikaisempaa paremmin, suurinta osaa vuoden 2010 tavoitteiksi asetetuista vertailuarvoista ei saavuteta; katsoo, että erityisesti taidot ovat edelleen riittämättömällä tasolla ja että kolmasosalla Euroopan väestöstä on hyvin alhainen koulutustaso,

D.  ottaa huomioon, että toivottua jäsenvaltioiden korkeakoulutuksen lähentymistä ei ole saavutettu kymmenen vuotta Bolognan prosessin käynnistämisen jälkeen,

E.   katsoo, että koulutuspolitiikan pitäisi tarjota kaikille kansalaisille heidän iästään, sukupuolestaan, terveydentilastaan tai fyysisestä, henkisestä ja psyykkisestä tilastaan ja kielellisestä, etnisestä, kansallisesta, uskonnollisesta ja sosioekonomisesta taustastaan riippumatta mahdollisuus hankkia, päivittää ja kehittää taitojaan ja valmiuksiaan koko elinikänsä ajan,

F.   katsoo, että koulutus on tärkeä tekijä mahdollisuuksia, väyliä ja yhteisvastuuta koskevan uudistetun sosiaalisen toimintaohjelman täytäntöönpanon onnistumisen kannalta; katsoo, että tämän toimintaohjelman täytäntöönpano auttaisi luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja antaisi EU:n kansalaisille mahdollisuuden hyödyntää kykyjään täysimääräisesti,

G.  katsoo, että jatkuvia ponnisteluja tarvitaan sen varmistamiseksi, että naisilla on yhtäläinen pääsy kaikentasoiseen koulutukseen ja että sukupuolistereotypiat eivät määritä koulutukseen liittyviä valintoja,

H.  katsoo, että avaintaitoihin liittyvien tavoitteiden täysimääräinen toteutuminen edellyttää lisätoimia niin unionin kuin jäsenvaltioiden tasolla,

I.    katsoo, että koulutuksen suurin haaste Euroopassa on koulutuksen uudistaminen kohti oppimiskeskeistä ja kokonaisvaltaista koulutusjärjestelmää, joka valmistaa nuorista ihmisistä onnellisia ja aktiivisia maailmankansalaisia, jotka ovat valmiita siirtymään työmarkkinoille,

J.    katsoo, että elinikäisen oppimisen strategioiden toteuttaminen ja kehittäminen on edelleen erittäin iso haaste monille jäsenvaltioille; katsoo, että olisi keskityttävä enemmän koko elinkaareen eikä niinkään tiettyihin aloihin tai ryhmiin,

K.  katsoo, että koulutusinvestointien hyödyt havaitaan vasta pitkällä aikavälillä ja että on tärkeää varmistaa, että niihin kiinnitetään huomiota poliittisessa ohjelmassa; katsoo, että EU:lta olisi pyydettävä koulutusjärjestelmien laatua koskevia ohjeita ja välttämään talousarvion tiukentamista, tai ainakin huolehdittava siitä, että koulutukseen varattuja varoja lisätään sen sijaan, että niitä vähennetään; katsoo näin ollen, että EU:n on luotava talousarviomekanismit, jotka eivät ole sidoksissa koulutusta koskevaan vuosittaiseen ohjelmasuunnitteluun,

L.   katsoo, että investoinnit koulutukseen, uudelleenkoulutukseen sekä tietojen ja taitojen mukauttamiseen ja ajan tasalle saattamiseen ovat välttämättömiä kriisistä selviytymiseksi ja maailmanlaajuista taloudellista kilpailukykyä, työllisyyttä, liikkuvuutta ja sosiaalista osallisuutta koskevien pitkän aikavälin haasteiden ratkaisemiseksi,

M.  ottaa huomioon, että Euroopan unionissa peruskoulujen opettajista yli 80 prosenttia ja esikoulujen opettajista 97 prosenttia on naisia, kun taas keskiasteella naisten osuus on vain 60 prosenttia, ja että korkeakouluissa ja tutkimuksen parissa naisten osuus on alle 40 prosenttia,

N.  katsoo, että opettajat kohtaavat yhä enemmän vaikeuksia koulutusympäristöjen muuttuessa yhä monimutkaisemmiksi ja epäyhtenäisemmiksi esimerkiksi tieto- ja viestintätekniikan kehityksen, talouskriisin aiheuttamien taloudellisten rajoitusten, yhteiskunta- ja perherakenteiden muutosten ja monikulttuurisuuden seurauksena,

O.  katsoo, että eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisten puitteiden (ET 2020) täytäntöönpano on tärkeää, jotta voidaan vastata näihin keskeisiin haasteisiin,

P.   katsoo, että digitaaliset taidot ovat yhä tärkeämpiä EU:n kehittyvässä tietopohjaisessa taloudessa ja tietopohjaisilla työmarkkinoilla; ottaa huomioon, että nämä taidot tarjoavat mahdollisuuksia taloudellista elpymistä, yrittäjähengen edistämistä ja työmarkkinoille pääsyn parantamista varten,

Q.  katsoo, että urheilu on yksi tehokkaimmista keinoista torjua päihteiden väärinkäyttöä (tupakointi, alkoholismi ja huumeidenkäyttö), sillä koululaiset ja korkeakouluopiskelijat ovat yksi päihteiden väärinkäytön osalta suurimmassa vaarassa olevista ryhmistä; katsoo, että koululaisten ja opiskelijoiden urheilun harrastaminen on kiinni pääasiassa asianmukaisen infrastruktuurin olemassaolosta,

1.   pitää myönteisenä edellä mainittua komission tiedonantoa "Avaintaidot muuttuvassa maailmassa";

2.   huomauttaa, että viime vuosina tapahtuneesta edistyksestä huolimatta monilla Euroopan kansalaisilla ei silti ole vielä riittävää ammattitaitoa; toteaa, että yksi seitsemästä (18–24-vuotiaasta) nuoresta lopettaa koulun aikaisessa vaiheessa (kuusi miljoonaa koulunkäynnin keskeyttäjää EU-27:ssa), että yhdellä neljästä 15-vuotiaasta nuoresta on heikko lukutaito, että noin 77 miljoonalla ihmisellä (lähes kolmanneksella 25–64-vuotiaista eurooppalaisista) ei ole muodollista pätevyyttä tai on vain alhainen pätevyys, että ainoastaan neljänneksellä on korkea pätevyys ja että liian monelta Euroopan kansalaiselta puuttuvat tarvittavat tieto- ja viestintätekniikan taidot; korostaa, että taidot ovat edelleen hyvin alhaisella tasolla koko EU:n alueella ja on huolissaan 15-vuotiaana lukemisvaikeuksista kärsivien nuorten kasvavasta määrästä (21,3 prosenttia vuonna 2000 ja 24,1 prosenttia vuonna 2006);

3.   kehottaa komissiota jatkamaan keskustelua aiheesta "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten"; huomauttaa, että vuoteen 2020 mennessä syntyy 16 miljoonaa uutta korkeaa pätevyyttä vaativaa työpaikkaa ja neljä miljoonaa keskitason pätevyyttä vaativaa työpaikkaa, kun taas alhaista pätevyyttä vaativien työpaikkojen määrä vähenee 12 miljoonalla; huomauttaa, että vuoteen 2015 mennessä suurimmassa osassa kaikkien alojen työpaikkoja edellytetään tieto- ja viestintätekniikan taitoja; kehottaa ottamaan keskusteluun mukaan kaikki asianomaiset osapuolet, kuten opettajat, opiskelijat, toimivaltaiset ammatilliset järjestöt, asiaankuuluvat kansalaisjärjestöt ja ammattiyhdistykset, kansalaisyhteiskunnan toimijat ja erityisesti vanhempainyhdistykset ja oppilasjärjestöt sekä liike-elämän edustajat;

4.   Pitää välttämättömänä toteuttaa sellaisia toimia, joilla tähdätään opetuksen ja koulutuksen laadun parantamiseen kaikkien opiskelijoiden hyväksi; korostaa, että mikäli eurooppalaiset koulutusjärjestelmät halutaan saattaa maailmanlaajuisen kilpailukyvyn asettaman haasteen tasolle, on lisättävä koulutustarjontaa, jonka on oltava runsaampaa ja laajempaa kuin nykyinen ammattialojen ja työmarkkinoiden kysyntä;

5.   katsoo, että kielten opiskelu on välttämätöntä nuorten työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi ja nuorten liikkuvuuden ja yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseksi;

6.   kehottaa jäsenvaltioita etenemään pidemmälle eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanossa;

7.   kehottaa kiinnittämään huomiota niin kutsuttujen uusien "vihreiden työpaikkojen" lisäksi myös "valkoisiin työpaikkoihin"; huomauttaa, että vuoteen 2030 mennessä yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa 15–64-vuotiaisiin verrattuna vuoden 2008 26 prosentista 38 prosenttiin vuonna 2030; panee merkille, että näin ollen on entistä tärkeämpää laatia aktiivista ikääntymistä koskevia yhteisiä toimia kiinnittäen erityistä huomiota peruslukutaitoa sekä tieto- ja viestintätekniikan alan avaintaitojen palauttamista ja päivittämistä koskeviin aloitteisiin, jotta voitaisiin torjua digitaalista kuilua, joka on entistä yleisempi syy vanhusten sosiaaliseen syrjäytymiseen;

8.   panee merkille, että komission EU 2020 -strategiasta antamassa tiedonannossa korostetaan, että naisten "työllisyysaste on erityisen alhainen" (vain 63 prosenttia naisista on töissä verrattuna miesten 76 prosentin osuuteen) ja että "tarvitaan sukupuolten tasa-arvoa edistäviä toimia, joilla voidaan lisätä osallistumista työvoimaan"; katsoo tämän perusteella, että koulutuspolitiikan tavoitteena on oltava tämän eron poistaminen työmarkkinoilta, jotta voidaan edistää kestävän kasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden toteutumista; korostaa sukupuolineutraalin koulutuksen merkitystä mahdollisimman nuoresta iästä alkaen;

9.   kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota siihen, että vammaisten osallistumista koulutukseen on helpotettava heidän iästään riippumatta kiinnittäen erityistä huomiota vammaisten lasten todelliseen mahdollisuuteen osallistua koulujen tarjoamaan opetukseen varhaislapsuudesta lähtien; korostaa tarvetta asianmukaisille investoinneille ja pitkäkestoiselle strategialle kaikkien tähän alueeseen liittyvien kynnysten poistamiseksi;

10. katsoo, että kaiken koulutuksen olisi edistettävä demokratiaan liittyvien taitojen oppimista siten, että tuetaan oppilasneuvostoja ja annetaan opiskelijoille mahdollisuus ottaa vastuuta koulutuksestaan opiskelijoiden oikeuksia koskevan peruskirjan mukaisesti; kehottaa tältä osin Euroopan yhteiskuntia käymään läpikotaisen keskustelun koulutuksen tehtävästä ja roolista ja ehdottaa, että Agora-kansalaisfoorumi voisi olla sopiva paikka tällaiselle keskustelulle;

11. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työnantajia kannustamaan tiiviissä yhteistyössä koulutuksen tarjoajien kanssa epäedullisista lähtökohdista tulevia ihmisiä uusien taitojen oppimiseen;

12. tunnustaa, että globalisaatio on muuttanut syvällisesti eurooppalaisia yhteiskuntia, ja suosittelee kansainvälisyys- ja kehitysyhteistyökasvatuksen sisällyttämistä osaksi kaikkea koulutusta, jotta kansalaiset kykenevät käsittelemään muuttuvan maailman uhkia ja mahdollisuuksia;

13. pitää välttämättömänä, että kaikilla koulutuksen tasoilla edistetään digitaalista ja medialukutaitoa ja esitellään uusia teknologioita sekä opetetaan kaikkia yhtäläisellä tavalla käyttämään taitavasti ja kriittisesti nykyaikaisia viestintämuotoja ja mediasisältöjä; korostaa, että EU:n kansalaisten tietoteknisiä taitoja on pikaisesti parannettava; huomauttaa, että tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen järjestäminen kansallisella ja EU:n tasolla on välttämätöntä, kun otetaan huomioon näiden taitojen kasvava merkitys kehittyvillä työmarkkinoilla;

14. korostaa, että on tärkeää tarjota riittävää ja korkealaatuista tukea, jotta opettajat voivat kehittää taitojaan ja jotta käyttöön voidaan ottaa uusia oppimisjärjestelyjä houkuttelevissa kouluympäristöissä;

15. painottaa taiteen, kulttuurin ja liikunnan merkitystä koulutuksessa sekä sitä, että näihin aiheisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota esi- ja peruskouluissa, keskiasteen kouluissa ja elinikäisessä oppimisessa; katsoo, että samoin kuin ammatillisten ja teknisten kykyjen kehittäminen, myös kulttuurinen ja sosiaalinen kasvatus ovat olennainen osa koulutuspolitiikkaa, koska ne auttavat kehittämään muita kuin koulunkäyntiin liittyviä taitoja ja vahvistavat yksilön kehitystä ja perustaitojen oppimista;

16. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että käytettävässä on riittävästi varoja koulutuslaitosten liikunnanopetusta koskevia investointeja varten, ja kehottaa jäsenvaltioita lisäämään julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä tällä alalla;

17. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan koulutusinvestointien riittävyyden työmarkkinoille pääsyn takaamiseksi kaikille väestöryhmille;

18. korostaa historian ja kielten merkitystä Euroopan sosiaalisen ja kulttuurisen yhdentymisen saavuttamisen työkaluina;

Esiopetus

19. kiinnittää huomiota laadukkaan varhaiskasvatuksen merkitykseen avaintaitojen varhaisessa omaksumisessa, paitsi oman äidinkielen myös oleskelumaan kielen omaksumisessa ja erityisesti sellaisten lasten tukemisessa, joiden lähtökohdat ovat heikommat tai joilla on erityistarpeita (erityisopetuksen tarve), jotta köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä voidaan torjua tulevaisuudessa;

20. kiinnittää huomiota lukemiskulttuurin edistämisen tärkeyteen esikoulusta alkaen ja luettavan aineiston saatavuuden merkitykseen jo esikouluiässä;

21. kiinnittää huomiota äidinkielellä tarjottavan koulutuksen tärkeyteen myös perinteisten vähemmistöjen osalta;

22. korostaa monikielisyyden merkitystä liikkuvuudelle: kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita käynnistämään vieraan kielen oppimisen jo nuoresta iästä alkaen;

23. korostaa, että maahanmuuttajalapsia varten käyttöön on otettava pedagogisia tukitoimia, jotta voidaan helpottaa maahanmuuttajalasten sopeutumista vastaanottajamaan koulutus- ja yhteiskuntajärjestelmään;

24. painottaa tarvetta kannustaa ja tukea toimia, joilla parannetaan lasten luovuutta jo varhaisessa vaiheessa ja pohjustetaan siten tietä Euroopan innovaatiokulttuurille;

25. kiinnittää huomiota Barcelonan tavoitteisiin, joilla pyritään vuoteen 2010 mennessä tarjoamaan päivähoitopaikka vähintään 90 prosentille kolmivuotiaista ja sitä vanhemmista alle kouluikäisistä lapsista ja vähintään 33 prosentille alle kolmivuotiaista lapsista sekä tekemään lastenhoidosta taloudellisesti mahdollista mahdollisimman monelle ihmiselle;

Perus- ja keskiasteen koulutus

26. korostaa tarvetta jatkaa kielen oppimisen kehittämistä ja vahvistamista perus- ja keskiasteen kouluissa, myös maahanmuuttajalasten kohdalla, ja painottaa omalla äidinkielellä saatavan opetuksen merkitystä perinteisten vähemmistöjen osalta;

27. kannattaa ajatusta opetusmenetelmästä, jossa oppilaita kuullaan säännöllisemmin, jossa oppilaat osallistuvat enemmän koulutusprosessin hallintaan ja oppilaiden vanhemmat osallistuvat aktiivisesti koulutusyhteisöön ja jossa oppilaiden ja opettajien välisen luottamussuhteen kehittyminen edistää aloitteellisuutta ja aktiivista kansalaisuutta varten tarpeellisten sosiaalisten taitojen ja kansalaistaitojen oppimista;

28. korostaa, että on tärkeää sisällyttää opinto-ohjelmiin nykyaikaisessa koulutusjärjestelmässä välttämättömiksi oppimistyökaluiksi muodostuneita uusia teknologioita; tukee ajatusta siitä, että lapset hankkivat taidot mediasisältöjen ja erityisesti internetin vastuuntuntoista ja kriittistä käyttöä varten varhaisessa vaiheessa asianmukaisessa ohjauksessa, ja pitää välttämättömänä lisätä lasten tietoisuutta yksityiselämän ja henkilötietojen suojeluun sekä tekijänoikeuksiin liittyvistä kysymyksistä;

29. pitää myönteisenä edistystä, jota on saavutettu muokattaessa opetusohjelmia avaintaitojen mukaisesti, mutta pitää välttämättömänä tukea ponnekkaammin sellaisten henkilöiden avaintaitojen omaksumista, jotka ovat vaarassa alisuoriutua opinnoissaan ja joita uhkaa sosiaalinen syrjäytyminen; katsoo, että tämän toteuttamisessa on kiinnitettävä huomiota epävirallisessa ja epämuodollisessa koulutuksessa hankittujen taitojen tunnustamiseen ja vahvistamiseen todistuksin;

30. pyytää edistämään kouluissa liikuntaa sekä koulujen kilpailuja ja niihin osallistumista, mikä parantaa terveyttä, edistää integraatiota ja auttaa kehittämään arvoja, jotka vaikuttavat osaltaan myönteisten käyttäytymismallien luomiseen;

31. kannattaa maahanmuuttajaperheiden lasten koulutusta ja painottaa koulutuksen merkittävää panosta maahanmuuttajien sopeuttamiseen onnistuneesti osaksi eurooppalaista yhteiskuntaa;

32. vaatii varmistamaan avaintaitojen oppimisen kattavalla strategialla, joka ulottuu opetusohjelmien uudistamisesta opettajien jatkokoulutuksen ja ammatillisen kehityksen tukemiseen ja joka siten tarjoaa hyvin koulutetun opetusyhteisön; katsoo, että opettajille olisi tarjottava kannustimia, jotta he kehittäisivät opetustaan ja keskittyisivät ammatilliseen kehittymiseen;

33. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan yleissivistävässä koulutuksessa käyttöön uusia oppiaineyhdistelmiä ja materiaaleja niitä nuoria varten, jotka kärsivät yleisimpiin oppimisvaikeuksiin kuuluvasta ongelmasta, lukihäiriöstä, ja näin antamaan näille nuorille mahdollisuuden päättää koulunsa menestyksekkäästi oppimisvaikeuksista huolimatta;

34. korostaa integroidun koulutuksen merkitystä sosiaalisten ennakkoluulojen ja sosiaalisen syrjinnän ehkäisemiseksi ja Euroopan sosiaalisen yhteisvastuun edistämiseksi;

Korkeakouluopetus

35. vaatii kehittämään liikkuvuutta korkeakoulujen, liikeyritysten ja ammatillisten koulutuslaitosten välillä (esim. opiskelijat, opettajat, työntekijät, kouluttajat) ja edistämään tällä tavoin oppilaskeskeistä oppimista ja työmarkkinoilla yhä kysytympien taitojen, kuten yrittäjyyden, kulttuurien välisen ymmärtämyksen, kriittisen ajattelun ja luovuuden, omaksumista; katsoo, että tämän saavuttamiseksi EU:ssa olemassa olevia esteitä on purettava pikaisesti keskittyen erityisesti rahoitukseen ja tunnustamiseen liittyviin esteisiin kaikkien opiskelijoiden liikkuvuuden laadun parantamiseksi; kannattaa korkeakoulutuksen laadunvarmistusta akateemista oppimista ja tutkimusta koskevan liikkuvuuden vahvistamisen välineenä ja EU:n kansalaisten yhtäläisten työskentelymahdollisuuksien edellytyksenä;

36. korostaa, että on tärkeää opettaa nuorille vankat perustaidot, jotka ovat välttämättömiä elinikäisen liikkuvuuden edistämiseksi ja työmarkkinoiden muutoksiin ja uusiin taloudellisiin ja sosiaalisiin tarpeisiin vastaamiseksi;

37. pyytää edistämään tutkimusohjelmia Euroopan unionin kasvun ja työllisyyden edistämisen kannalta välttämättömän "osaamiskolmion" vahvistamiseksi;

38. kehottaa jäsenvaltioita nykyaikaistamaan korkeakoulutusta koskevat suunnitelmansa ja erityisesti järjestelemään opetusohjelmia työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti;

39. kehottaa korkeakouluja nykyaikaistamaan kurssitarjontaansa ja nopeuttamaan yleisesti ottaen Bolognan prosessia;

40. katsoo, että korkeakouluja pitäisi kehittää niin, että ne olisivat entistä avoimempia ja valmiita ottamaan vastaan kaikkia opiskelijoita, erityisesti perinteisessä mielessä epätyypillisiä opiskelijoita, opiskelijoita, joilla on erityistarpeita ja heikommassa asemassa olevia ryhmiä; katsoo, että tähän soveltuvat erityisesti rahoituspohjaltaan vahvat stipendijärjestelmät, joiden avulla sosiaalisesti heikossa asemassa olevien perheiden nuoria rohkaistaan aloittamaan opinnot; katsoo lisäksi, että jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön erityisiä politiikkoja, joilla perusoikeus koulutukseen varmistettaisiin kaikille, myös vähävaraisemmille nuorille; katsoo, että tulevaisuudessa olisi etsittävä korkeakouluopetuksen yhdenvertaisuutta koskevia yhdistettyjä mittareita osana koulutusalan strategisia puitteita;

41. palauttaa mieliin tässä yhteydessä neuvoston toukokuussa 2007 vahvistamat päätelmät(6) naisten koulutusta ja erityisesti naisten korkeakoulutusta ja tutkimusta koskevan Pekingin toimintaohjelman seurantaa varten kehitetyistä indikaattoreista; pahoittelee kuitenkin, että näitä indikaattoreita ei ole täysin huomioitu Koulutus 2010 -työohjelman täytäntöönpanon seurannassa; kannustaa tältä osin käyttämään niitä koulutusalan sukupuolten tasa-arvon kehittymisen valvonnassa;

42. panee merkille, että huolimatta naisten pääsyssä korkeakoulutukseen saavutetusta kehityksestä naiset ovat yhä aliedustettuina matematiikan, luonnontieteiden ja teknologian oppiaineissa (vain 32 prosenttia valmistuneista on naisia verrattuna miesten 68 prosentin osuuteen); huomauttaa, että sukupuolten välisen epätasapainon vähentäminen näillä aloilla auttaisi vähentämään EU:n näillä aloilla kärsimää ammattitaidon puutetta;

43. katsoo, että epävirallinen koulutus täydentää koulutusalana virallista koulutusta, ja suosittelee, että epävirallista koulutusta käsitellään tällaisena täydentävänä koulutuksena eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin (ET 2020) liittyvässä koulutuspolitiikassa;

44. vaatii suurempia, tehokkaampia ja laajempialaisia investointeja korkeakoulutukseen;

45. kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan korkeakoulujen, yliopistojen, tutkimuskeskusten ja liikeyritysten välisiä kumppanuuksia (kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla) ja liikeyritysten taloudellisia investointeja korkeakoulutukseen;

46. kehottaa jäsenvaltioita osoittamaan tarvittavat varat korkeakoulutusalalle, jotta korkeakoulutuksen avulla voidaan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin ja jotta sitä voidaan käyttää merkittävänä työkaluna äskettäisen taantuman jälkeisessä taloudellisessa ja sosiaalisessa elpymisessä;

47. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan lainsäädännöllisin, hallinnollisin ja rahoituksellisin keinoin äidinkielellä järjestettävää koulutusta vähemmistöjä varten;

Ammatillinen koulutus

48. korostaa, että laadukas ammatillinen koulutus on ratkaisevan tärkeää uusien ammattilaisten hankkimisessa ja välttämätöntä "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten" ‑aloitteelle, ja kiinnittää erityistä huomiota työssä tapahtuvan oppimisen ja oppisopimuskoulutuksen laajentamiseen muun muassa nuorten korkeakoulusta valmistuneiden hyväksi ja katsoo, että tämä olisi toteutettava yliopistojen ja yritysten välisten sopimusten pohjalta; katsoo myös, että on tärkeää edistää muissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa suoritettavia opinto- ja harjoittelujaksoja yliopisto-opiskelijoille tarkoitetun Erasmus‑ohjelman tapaan; pyytää lisäämään ammatillista koulutusta koskevaa tukea ja arvostusta;

49. korostaa tarvetta jatkaa ammatillisten koulutusohjelmien nykyaikaistamista ottamalla huomioon keskeiset taidot toisaalta koulutusohjelmien laadun parantamiseksi ja nuorten kiinnostuksen lisäämiseksi ja toisaalta koulutusohjelmien muokkaamiseksi paremmin työmarkkinoiden kehittyviä tarpeita vastaaviksi; katsoo, että ammattikoulutusohjelmien olisi parannettava monialaisia avaintaitoja;

50. korostaa tarvetta ottaa nykyisten hyvien käytäntöjen pohjalta käyttöön malli, jolla tunnustetaan kansalaistaitoihin liittyvät koulutusansiot sellaisten nuorten hyväksi, jotka osallistuvat voittoa tavoittelemattomien järjestöjen alkuun panemiin tai kehitysyhteistyöhön liittyviin vapaaehtoispalvelua ja yleishyödyllistä työtä koskeviin aloitteisiin;

51. vaatii ammatillisen toisen asteen koulutuksen ja korkeakoulutuksen välisen siirtymän lisäämistä paremman pätevyystason varmistamiseksi;

52. painottaa avaintaitoja koskevan suosituksen elinikäistä oppimista koskevaa ulottuvuutta ja korostaa, että ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen aloilla on edettävä pidemmälle, jotta elinikäinen oppiminen voisi toteutua täysimääräisesti; katsoo, että tämä voitaisiin toteuttaa myös niin, että tunnustetaan laillisesti jokaisen oikeus koulutukseen koko eliniän ajan;

53. korostaa jäsenvaltioiden välisen tietojen ja hyvien ja onnistuneiden käytäntöjen vaihdon merkitystä ammatillisen koulutuksen alalla;

Elinikäinen oppiminen

54. vaatii pikaisia toimia, joilla puututaan lukutaidoltaan heikkojen ihmisten määrän kasvuun, ja kiinnittää erityistä huomiota kansalaisten helpoiten saavutettavissa olevien paikallishallintojen tukemiseen; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kiinnittämään huomiota lukutaidottomien edelleen liian suureen määrään ja johdonmukaisesti puuttumaan tähän myös aikuisia koskettavaan ongelmaan;

55. on äärimmäisen huolestunut nuorisotyöttömyyden lisääntymisestä erityisesti nykyisen talouskriisin aikana; kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että työmarkkinat ovat mahdollisimman joustavat, jotta nuoret voivat helposti löytää työtä tai vaihtaa työpaikkaa;

56. korostaa, että koulutuksen tarjoajien osallisuutta yleisten kansallisten tutkintojen viitekehysten laatimisessa on lisättävä ja että aiemman koulutuksen, mukaan lukien epävirallinen ja erityiskoulutus, merkitys on tunnustettava laajemmin;

57. toteaa, että vuonna 2003 asetetuista viidestä vertailuarvosta neljän tavoitteita ei onnistuta saavuttamaan; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia sekä muita toimijoita tarkastelemaan tähän johtaneita syitä ja ryhtymään toimiin tilanteen muuttamiseksi;

58. korostaa jatkuvan rakenteellisen vuoropuhelun ja kuulemisen tärkeyttä koulutuksensa loppuvaiheessa olevien opiskelijoiden, korkeakoulujen ja liike-elämän välillä;

59. kannattaa tavoitetta lisätä elinikäiseen oppimiseen osallistuvien aikuisten määrää 12,5 prosentista 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja vaatii asianmukaisia toimia; kehottaa tämän vuoksi korkeakouluja helpottamaan opiskelemaan pääsyä, monimuotoistamaan ja laajentamaan oppilaspohjaansa ja tarkistamaan opinto-ohjelmansa, jotta aikuisia voitaisiin houkutella palaamaan opintojen pariin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään entistä päättäväisempiin toimiin elinikäistä oppimista varten tarkoitettujen laitosten, kuten "uuden mahdollisuuden tarjoavien koulujen", tukemiseksi ja levittämiseksi; kehottaa ottamaan huomioon sukupuolinäkökulman ja edistämään sitä elinikäistä oppimista koskevien strategioiden täytäntöönpanossa; kiinnittää huomiota kolmannen iän yliopistojen erittäin tärkeään rooliin elinikäisessä oppimisessa;

60. huomauttaa, että yksi tärkeimmistä esteistä, joita koulutukseen osallistumisesta kiinnostuneet aikuiset kohtaavat, on heidän perheidensä tarvitsemien tukijärjestelyjen puuttuminen; kannustaa sen vuoksi jäsenvaltioita luomaan tukitoimia, joilla varmistetaan, että kaikilla opiskelijoilla ja työntekijöillä, joilla on perhevelvollisuuksia (esimerkiksi lapsia tai muita huollettavia), on tilaisuus päivittää ja/tai kehittää taitojaan ja valmiuksiaan; katsoo, että tämä voitaisiin toteuttaa palvelusetelien ja yhteensovittamistoimien muodossa Euroopan sosiaalirahaston mukaisten ohjelmien puitteissa kokeiltujen hyvien käytäntöjen pohjalta; katsoo, että erityisesti verkko-opiskelun tarjoamia mahdollisuuksia olisi tutkittava, koska ne tarjoavat enemmän joustavuutta opiskelun, työn ja muista huolehtimisen yhteensovittamiseksi;

61. kannustaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia ryhtymään tarpeellisiin toimenpiteisiin koulutusalaan liittyvien sukupuolten tasa-arvoa koskevien vertailtavissa olevien tietojen keruuta ja arvioimista varten ja varmistamaan, että tilastotiedot Pekingin toimintaohjelmaan liittyvistä indikaattoreista ovat helposti saatavilla ja että niitä päivitetään säännöllisin väliajoin;

62. suosittelee, että koulutuslaitokset pyrkivät parantamaan tiedotustaan aikuisille avoimista ohjelmista ja yksinkertaistamaan näihin ohjelmiin osallistumista varten edellytettäviä hallinnollisia menettelyjä;

63. vaatii komissiota huomioimaan täysimääräisesti sidosryhmien asiantuntemuksen ja niiden roolin ET 2020 ‑strategian täytäntöönpanossa;

64. vaatii komissiota sisällyttämään epävirallisen koulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja koululaiset tulevaan eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisiin puitteisiin (ET 2020) liittyvään liikkuvuutta koskevaan vertailuarvoon ja ryhtymään soveltamaan Bolognan prosessiin liittyvää opiskelijoiden liikkuvuutta koskevaa vertailuarvoa;

65. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.

(2)

EUVL C 290, 4.12.2007, s. 1.

(3)

EUVL C 119, 28.05.2009, s. 2.

(4)

EUVL C 41 E, 19.2.2009, s. 46.

(5)

EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 33.

(6)

Neuvoston asiakirja 9152/07.


PERUSTELUT

Euroopan unionin koulutuspolitiikkaan on panostettu yhä enemmän siitä lähtien, kun Lissabonin strategia hyväksyttiin vuonna 2000. Enää ei pidetä myyttinä sitä, että koulutuksella on ratkaiseva merkitys tulevaisuuden osaamistalouden ja -yhteiskunnan onnistumiselle.

Kansalliset hallitukset ovat vastuussa koulutuksesta, mutta tietyt haasteet ovat yhteisiä kaikille jäsenvaltioille (väestörakenteen muutokset, työvoiman puutteellinen ammattitaito jne.). Laadukkaalla esiopetuksella, perus-, keski- ja korkea-asteen opetuksella sekä ammatillisella koulutuksella on olennainen merkitys, kun vastataan Euroopan edessä oleviin haasteisiin ja kun toteutetaan ET 2010 -työohjelmaa.

Me kaikki tiedämme, että vaikka EU on yleisesti ottaen suoriutunut koulutuksen alalla entistä paremmin, suurinta osaa vuodelle 2010 asetetuista tavoitteista ei saavuteta. Nyt on sopiva hetki miettiä ja arvioida, mikä meni vikaan.

Komission tiedonanto:

Asiakirja sisältää raportin koulutuspolitiikassa Euroopan tasolla saavutetusta edistyksestä vuosina 2007–2009. Se perustuu kansallisten raporttien huolelliseen arviointiin ja analyysiin siitä, miten tiettyihin indikaattoreihin ja vertailuarvoihin nähden on suoriuduttu. Erityisesti raportissa keskitytään vuonna 2006 annetun avaintaitoja koskevan suosituksen täytäntöönpanoon. Raportissa otetaan huomioon myös kansallisten elinikäisen oppimisen strategioiden kehitys sekä uudistukset, joilla on pyritty parantamaan ammatillisen koulutuksen kiinnostavuutta ja sen sopivuutta työmarkkinoiden tarpeisiin sekä ajanmukaistamaan korkea-asteen koulutusta.

Lopuksi raportissa käsitellään äskettäin esiin tulleita haasteita, jotka liittyvät etenkin "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten" -aloitteeseen.

Tiedonannossa tarkastellaan saavutettua edistystä ja nimetään aloja, joilla on mahdollista tehdä vielä enemmän, sekä ehdotetaan lisäksi toimia alalla toteutettujen ponnistelujen edistämiseksi.

Yleiskatsaus tämänhetkisestä tilanteesta:

Luonnoksessa vuoden 2010 täytäntöönpanon edistymistä koskevaksi yhteiseksi raportiksi tuodaan esiin viime vuosina toteutettuja parannuksia koulutustavoitteiden saavuttamiseksi:

·    Avaintaitojen integrointi

      –  Koulujen opetussuunnitelmien kehittämisessä on edistytty merkittävästi. Perinteisiä aineita, kuten äidinkieltä, vieraita kieliä tai matematiikkaa ja luonnontieteitä, käsitellään oppiaineiden rajat ylittävällä tavalla, ja niitä sovelletaan käytäntöön entistä hyödyllisemmin.

      –  Joissakin maissa on laadittu selkeitä strategioita tai toimintasuunnitelmia erityisesti lukutaidon, matematiikan ja luonnontieteiden perustaitojen tason kohottamiseksi.

      –  Esimerkkejä yrittäjyyden edistämisestä on tullut esiin yhä enemmän. Tällaisia ovat muun muassa yritysten kanssa toteutettavat kumppanuudet tai oppilasvetoisten miniyritysten kehittäminen.

·    Elinikäisen oppimisen strategioiden kehittäminen

      –  Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on hyväksytty nimenomaisia elinikäisen oppimisen strategioita, ja maat ovat paneutuneet tukemaan joustavia oppimisväyliä eri koulutusjärjestelmien välillä.

      –  Lisäksi on edistytty kansallisten tutkintojen viitekehysten laadinnassa sekä kyseisten viitekehysten ja eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen (EQF) välisten yhteyksien vahvistamisessa.

·    Ammatillinen koulutus

      –  Ammatillisten koulutusjärjestelmien houkuttelevuutta on pyritty parantamaan Kööpenhaminan prosessin yhteydessä, ja useimmissa EU:n jäsenvaltioissa keskeisenä tavoitteena on ollut hyväksyä ammatillisen koulutuksen laadunvarmistuksen eurooppalainen viitekehys(1).

      –  Erityisesti on keskitytty ammatillisten opettajien ja kouluttajien ammattitaidon kehittämiseen, ja opintoja tarjotaan yhä enemmän moduuleina, jotta ammatillisesta koulutuksesta saataisiin joustavampaa opiskelijoiden ja yritysten tarpeisiin vastaamiseksi.

·    Korkea-asteen koulutuksen ajanmukaistaminen

      –  EU:n jäsenvaltioissa ollaan entistä tietoisempia siitä, että on tärkeää tarjota mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen myös perinteisessä mielessä epätyypillisille opiskelijaryhmille. Useimmissa jäsenvaltioissa on toteutettu toimenpiteitä, joilla edistetään sosioekonomisissa vaikeuksissa olevien opiskelijoiden opiskelua.

Esittelijän huomautukset ja tulevat haasteet:

Vaikka edistystä onkin selvästi tapahtunut, joihinkin haasteisiin on vielä vastattava:

1 – Taitoihin perustuvan lähestymistavan kehittäminen

Vaikka avaintaitoja koskevan viitekehyksen(2) käytössä onkin tapahtunut selkeää edistystä, esittelijä painottaa, että jatko-oppimista, kriittistä ajattelua ja luovuutta edistäviä asenteita on lujitettava.

Erityisen tärkeää on kehittää monialaisia avaintaitoja, kuten digitaalisia taitoja, oppimistaitoja, sosiaalisia ja kansalaistaitoja, aloitekykyä ja yrittäjyyttä sekä tietoisuutta kulttuurista.

Tiedonannossa esitetään useita strategioita, joita voitaisiin toteuttaa tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Strategioilla voitaisiin esimerkiksi tukea opettajien ammattitaidon kehittämistä, ajanmukaistaa arviointijärjestelmiä sekä ottaa käyttöön uudenlaisia oppimisjärjestelyjä.

Esittelijä kiinnittää huomiota myös laadukkaan varhaiskasvatuksen keskeiseen merkitykseen avaintaitojen varhaisessa omaksumisessa.

Erityisen tärkeää on painottaa avaintaitojen kehittämistä ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Kaikkia avaintaitoja ei ammatillisessa koulutuksessa käsitellä kattavasti. Enemmän huomiota olisi kiinnitettävä esimerkiksi vieraiden kielten oppimiseen ja monialaisiin avaintaitoihin.

2 – Enemmän panostusta lukutaitoon ja heikossa asemassa oleviin

Lukutaitoa tarkasteltaessa voidaan havaita, että tilanne on heikentynyt. Jäsenvaltioiden on toteutettava tehokkaampia kansallisia toimia, sillä muiden avaintaitojen omaksuminen riippuu ratkaisevasti lukutaidosta ja kyvystä tulkita luettua. Heikossa asemassa olevien oppilaiden opetuksessa yksilöllistettyä toimintamalli on antanut hyviä tuloksia.

3 – Elinikäisen oppimisen järjestelmien tehokkaampi täytäntöönpano

Raportista käy ilmi, että elinikäisen oppimisen strategioiden johdonmukaisuutta ja toiminta-alaa on vielä parannettava. Niiden pitäisi ulottua pidemmille ajanjaksoille ja tarjota mahdollisuuksia kaikille ikäryhmille, ja niitä olisi tarkistettava, arvioitava ja kehitettävä edelleen. Sidosryhmien painokkaampi mukanaolo ja yhteistyön parantaminen eri politiikan toimijoissa on myös toivottavaa.

4 – Ammatillisen ja korkea-asteen koulutuksen ajanmukaistaminen

Kuten "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten" -aloitteessa todetaan, taitotasojen ja työvaatimusten välinen epätasapaino todennäköisesti lisääntyy, jos ammatillisen koulutuksen järjestelmät eivät pysty vastaamaan uusiin pätevyys- ja taitovaatimuksiin. Yritysmaailmaan on luotava yhä enemmän tiiviitä suhteita, ja ammatillisessa koulutuksessa olevia varten on ensiarvoisen tärkeää kehittää yhä kiinnostavampia tutkintonäkymiä ja liikkuvuusmahdollisuuksia.

Korkea-asteen koulutusta varten tarvittavien investointien hankkiminen niin julkisista kuin yksityisistä lähteistä on edelleen haaste. Lisäksi on olemassa rakenteellisia ja kulttuuriin liittyviä esteitä, joiden vuoksi jo työelämässä olevien on vaikea saada riittävästi kannustusta osallistuakseen korkea-asteen koulutukseen.

5 – Kumppanuuteen perustuvan toimintatavan laajentaminen

Tiedonannossa painotetaan, että koulutuslaitosten ja muiden alojen, erityisesti työmarkkinoiden, väliset kumppanuudet ovat erittäin tärkeitä. Tätä mallia olisi sovellettava kaikilla opetuksen tasoilla ja erityisesti ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa.

6 – Opettajat

Opettajien koulutuksella on oleellinen merkitys, ja on tarkasteltava mahdollisuuksia tukea opettajien liikkuvuuden lisäämistä.

Esittelijä kehottaa pohtimaan opettajien koulutuksen tulevaisuutta ottaen huomioon uudet vaatimukset uusissa yöpaikoissa.

7 – Muut huomautukset

Esittelijä haluaisi painottaa Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuoden 2010 merkitystä. Vuonna 2009 köyhyydestä ja syrjäytymisestä tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen mukaan koulutuksen ja ammattitaidon puute oli yksi kaikkein yleisimmistä havaituista "henkilökohtaisista" köyhyyden syistä.

Myös Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011 tarjoaa osallistujille mahdollisuuden ymmärtää, että vapaaehtoistoiminta on rikastuttava epävirallinen oppimiskokemus ja tilaisuus itsensä toteuttamiseen. Vapaaehtoistyö kehittää sosiaalisia taitoja ja valmiuksia sekä edistää voimakkaasti yhteisten eurooppalaisten arvojen, kuten yhteisvastuullisuuden ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, lujittamista. Vapaaehtoistyö tarjoaa laajoja mutta tähän asti hyödyntämättömiä mahdollisuuksia Euroopan sosiaaliselle ja taloudelliselle kehittämiselle.

(1)

EUVL C 155, 8.7.2009, s. 1.

(2)

Elinikäisen oppimisen avaintaidot, EUVL L 394, 30.12.2006, s. 10.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.4.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Maria Badia i Cutchet, Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Santiago Fisas Ayxela, Mary Honeyball, Cătălin Sorin Ivan, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marco Scurria, Joanna Senyszyn, Timo Soini, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, László Tőkés, Marie-Christine Vergiat, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Liam Aylward, Ivo Belet, Oriol Junqueras Vies, Hans-Peter Martin, Iosif Matula

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Vicky Ford

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö