Menettely : 2009/2204(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0155/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0155/2010

Keskustelut :

PV 15/06/2010 - 16
CRE 15/06/2010 - 16

Äänestykset :

PV 17/06/2010 - 7.6
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0231

MIETINTÖ     
PDF 173kWORD 117k
12.5.2010
PE 439.236v02-00 A7-0155/2010

talous- ja rahoituskriisiin liittyvistä sukupuolinäkökohdista

(2009/2204(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijä: Raül Romeva i Rueda

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

talouden laskusuuntaan ja rahoituskriisiin liittyvistä sukupuolinäkökohdista

(2009/2204(INI))

Euroopan parlamentti, joka

 ottaa huomioon komission 3. lokakuuta 2008 antaman tiedonannon "Työ- ja yksityiselämän tasapainon parantaminen: enemmän tukea työ-, yksityis- ja perhe-elämän yhteensovittamiseen" (KOM(2008)0635),

 ottaa huomioon komission 26. marraskuuta 2008 antaman tiedonannon Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta (KOM(2008)0800),

 ottaa huomioon komission 4. maaliskuuta 2009 kevään Eurooppa-neuvostolle antaman tiedonannon "Elvytys Euroopassa" (KOM(2009)0114),

 ottaa huomioon komission 24. marraskuuta 2009 antaman valmisteluasiakirjan "Tulevaa EU 2020 -strategiaa koskeva kuuleminen" (KOM(2009)0647),

 ottaa huomioon komission 3. lokakuuta 2008 antaman kertomuksen esikouluikäisten lasten hoitojärjestelyjä koskevien Barcelonan tavoitteiden täytäntöönpanosta (KOM(2008)0638),

 ottaa huomioon komission 27. helmikuuta 2009 antaman kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta – 2009 (KOM(2009)0077),

 ottaa huomioon komission 18. joulukuuta 2008 antaman kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta – 2010 (KOM(2009)0694),

 ottaa huomioon komission 7. kesäkuuta 2000 antaman tiedonannon "Kohti sukupuolten tasa-arvoa koskevaa yhteisön puitestrategiaa (2001–2005)" (KOM(2000)0335) sekä naisten ja miesten tasa-arvoa Euroopan unionissa käsittelevät komission vuosikertomukset 2000, 2001, 2002, 2003, 2004, 2005, 2006, 2007 ja 2008 (KOM(2001)0179, KOM(2002)0258, KOM(2003)0098, KOM(2004)0115, KOM(2005)0044, KOM(2006)0071, KOM(2007)0049) ja KOM(2008)0010),

  yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen ottaa huomioon miesten ja naistentäytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/54/EY (uudelleenlaadittu toisinto),(1)

 ottaa huomion komission 3. lokakuuta 2008 tekemän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja direktiivin 86/613/ETY kumoamisesta (KOM(2008)0636),

 ottaa huomioon komission 3. lokakuuta 2008 tekemän ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi toimenpiteistä raskaana olevien ja äskettäin synnyttäneiden tai imettävien työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden parantamisen kannustamiseksi työssä annetun neuvoston direktiivin 92/85/ETY muuttamisesta (KOM(2008)0637),

 ottaa huomioon Euroopan neuvoston ihmiskaupan vastaisen yleissopimuksen (CETS nro 197) ratifioinnin etenemisen,

 ottaa huomioon Euroopan työmarkkinaosapuolten 22. maaliskuuta 2005 hyväksymät toimintapuitteet sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi,

 ottaa huomioon ehdotuksen Euroopan neuvoston suositukseksi talous- ja rahoituskriisin vaikutuksista naisiin, asiakirja 11891, 4. toukokuuta 2009,

 ottaa huomioon 23. ja 24. maaliskuuta 2006 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen,

 ottaa huomioon naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevän neuvoa-antavan komitean toiminnan ja sen 22. maaliskuuta 2007 antaman lausunnon sukupuolten välisestä palkkakuilusta,

 ottaa huomioon 24. lokakuuta 2006 antamansa päätöslauselman naisten maahanmuutosta: naispuoliset maahanmuuttajat ja heidän asemansa Euroopan unionissa(2),

 ottaa huomioon 13. maaliskuuta 2007 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvon etenemissuunnitelmasta 2006–2010(3),

 ottaa huomioon 3. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa‑arvosta – 2008(4),

 ottaa huomioon 18. marraskuuta 2008 antamansa päätöslauselman ja suositukset komissiolle miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisesta(5),

 ottaa huomioon 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämiseksi(6),

 ottaa huomioon 8. lokakuuta 2009 antamansa päätöslauselman maailmanlaajuisen rahoitus- ja talouskriisin vaikutuksista kehitysmaihin ja kehitysyhteistyöhön(7),

 ottaa huomioon Eurostatin Statistics in Focus -raportin 53/2009 "Sharp increase in unemployment in the EU",

 ottaa huomioon Eurostatin Statistics in Focus -raportin 97/2009 "Recession in the EU‑27: length and depth of the downturn varies across activities and countries",

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A7‑0155/2010),

A.  ottaa huomioon, että maailmantaloutta on kohdannut vakavin taantuma sitten suuren laman ja että siitä on yhteiskunnallisia seurauksia sekä EU:ssa että sen ulkopuolella; toteaa, että talous- ja rahoituskriisi Euroopassa vaikuttaa erityisen haitallisesti naisiin, koska he työskentelevät todennäköisemmin epävarmoissa työsuhteissa, ovat useammin irtisanomisuhan alaisia ja jäävät useammin sosiaaliturvajärjestelmän ulkopuolelle, ja että neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot eivät vielä ole kiinnittäneet tähän riittävästi huomiota,

B.  ottaa huomioon, että kriisin ensimmäinen aalto iski pahimmin miesvaltaiseen rahoitusalaan sekä rakennus- ja autoteollisuuteen ja sai tämän vuoksi enemmän huomiota, kun taas kriisin toisella aallolla on ollut yhtä kielteisiä vaikutuksia enimmäkseen naisvaltaiseen vähittäiskauppaan ja palvelu- ja matkailualaan; katsoo siksi, että kansallisissa ja Euroopan laajuisissa elvytyssuunnitelmissa on otettava huomioon talous- ja yhteiskuntakriisin vaikutuksiin ja ratkaisuihin liittyvät sukupuolinäkökohdat,

C.  ottaa huomioon, että johtavat taloustieteilijät ovat todenneet, että luottolama, josta taantuma sai alkunsa, oli miesten aiheuttama katastrofi; toteaa, että valtioiden tasolla ja kansainvälisellä tasolla toteutettavista toimista, jotka eivät olleet tarpeeksi molempia sukupuolia osallistavia, päättivät yksinomaan miehet; katsoo, että on tärkeää osallistuttaa naiset, jotka ovat yleensä korkeammin koulutettuja kuin miehet, täysimääräisesti poliittiseen, taloudelliseen ja rahoitusta koskevaan päätöksentekoon sekä työmarkkinaosapuolten välisten sopimusten tekemiseen,

D.  ottaa huomioon, että äskettäin tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu, että EU:n rahoituslaitosten päätöksentekoon osallistuvista henkilöstä vain viisi prosenttia on naisia, että kaikkien EU:n 27 jäsenvaltion keskuspankkien johtajat ovat miehiä ja että tasa-arvotutkijat ovat todenneet, että naisilla on erilainen johtamistapa ja että he pyrkivät välttämään riskejä ja keskittyvät enemmän pitkän aikavälin tavoitteisiin,

E.  ottaa huomioon, että naisten osallistuminen päätöksentekoon on yksi naisten ja miesten tasa-arvon tärkeimmistä mittareista, että naisten määrä yritysten ja yliopistojen johdossa on yhä pieni ja että naispuolisten poliitikkojen ja tutkijoiden määrä kasvaa, mutta hitaasti,

F.  ottaa huomioon, että vuonna 2006 alemman korkeakoulututkinnon suorittajista 59 prosenttia oli naisia, kun sitä vastoin tohtorintutkinnoista naisten osuus oli 43 prosenttia, ja että naisten osuus on alhaisimmillaan professoritasolla, jolla korkeimman tason professoreista ainoastaan 15 prosenttia on naisia,

G.  ottaa huomioon, että naisia on miehiä enemmän liiketalouden, hallinnon ja oikeustieteen laitoksilla, mutta naiset ovat kuitenkin vähemmistössä vastuullisissa tehtävissä yritysmaailmassa ja politiikassa; ottaa huomioon, että harvoilla naisilla on tutkinto tietotekniikan, tekniikan tai fysiikan alalta ja että naiset ovat siksi aliedustettuja talouden elpymisen kannalta avainasemassa olevalla yksityisellä sektorilla,

H.  toteaa, että talouskasvun hidastuminen vaikuttaa todennäköisesti enemmän naisiin kuin miehiin; toteaa lisäksi, että on olemassa riski, että nykyinen taantuma hidastaa kehitystä tai jopa kääntää sen suuntaa, mistä olisi pitkäaikaisia seurauksia sosiaaliturvajärjestelmille, sosiaaliselle osallisuudelle ja väestökehitykselle,

I.   ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvoa edistäviä toimia on peruttu tai niiden täytäntöönpano on viivästynyt; ottaa lisäksi huomioon, että mahdolliset tulevat julkisten varojen leikkaukset vaikuttavat kielteisesti naisten työllisyyteen ja tasa-arvon edistämiseen; toteaa, että yllä mainitun direktiivin 2006/54/EY asianmukaisesta täytäntöönpanosta tulee yhä tärkeämpää,

J.   ottaa huomioon, että miesten ja naisten tasa-arvo vaikuttaa erittäin myönteisesti tuottavuuteen ja talouskasvuun ja että naisten osallistuminen työmarkkinoille tuo mukanaan monenlaista yhteiskunnallista ja taloudellista hyötyä,

K. ottaa huomioon, että sukupuolten väliset palkkaerot ovat säilyneet erittäin suurina kaikissa EU:n 27 jäsenvaltiossa direktiivin 75/117/ETY(8) täytäntöönpanon jälkeisten 35 vuoden ajan ja että palkkaerot ovat nousseet EU:ssa vuonna 2010 keskimäärin 18 prosenttiin ja joissakin jäsenvaltioissa jopa 30 prosenttiin; ottaa huomioon, että palkkaerot ovat suurempia yksityisellä sektorilla kuin julkisella sektorilla, mikä kuvastaa työmarkkinoilla edelleen vallitsevaa epätasa-arvoa, joka käytännössä kohdistuu pääasiallisesti naisiin,

L.  katsoo, että talouskriisiä ei pitäisi käyttää sellaisten poliittisten toimien jarruttamiseen, joilla pyritään edistämään työn ja perhe-elämän yhteensovittamista eikä vähentämään hoitopalveluihin ja lomajärjestelyihin varattuja määrärahoja, koska tämä vaikuttaisi erityisesti naisten pääsyyn työmarkkinoille; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota perhevelvoitteiden ja ammatillisten velvoitteiden yhteensovittamisen tarpeeseen yksinhuoltajaperheissä ja monilapsisissa perheissä,

M. toteaa, että Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön mukaan naiset käyttävät kolme kertaa niin paljon aikaa kuin miehet lasten hoitamiseen, kotitöihin ja hoitoa tarvitsevista perheenjäsenistä huolehtimiseen; toteaa edelleen, että sukupuolten tasa-arvon edistäminen ja sen saavuttaminen edellyttävät perhettä ja kotia koskevien velvollisuuksien jakamista miesten ja naisten kesken erityisesti kehittämällä vanhempainvapaata ja isyysvapaata; katsoo, että äitiysvapaan ja vanhempainvapaan poissulkeminen kokonaistyöajan laskelmista syrjii naisia ja saattaa heidät epäedulliseen asemaan työmarkkinoilla,

N. ottaa huomioon, että Ruotsin puheenjohtajakauden aikana kokoontuneen neuvoston 30. marraskuuta 2009 antamissa päätelmissä(9) kehotettiin jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan tasa-arvoulottuvuutta EU 2020 -strategiassa; toteaa, että komissio ei ole ottanut tätä huomioon EU 2020 -strategiaa koskevassa kuulemisasiakirjassaan, koska sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista ei mainita siinä kertaakaan; katsoo, että on kuitenkin olennaisen tärkeää sisällyttää sukupuolinäkökohdat uusiin rahoitus- ja talousrakenteisiin ja politiikkoihin sekä varmistaa että elvytyssuunnitelmien ja rakennemukautusohjelmien sukupuolivaikutukset arvioidaan ja että niissä otetaan huomioon sukupuolinäkökohdat,

O. katsoo, että toimia sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi julkiseen politiikkaan on tehostettava,

P.  ottaa huomioon, että henkilöt, jotka ovat jo vaarassa tulla köyhiksi ja joista enemmistö on naisia, ovat erityisesti taloudellisen taantuman aikana entistä haavoittuvampia, mikä pätee erityisesti naispuolisiin siirtotyöläisiin ja vähemmistöryhmiin kuuluviin naisiin; katsoo, että pyrkimyksistä ja kattavista ratkaisuista köyhyyden poistamiseksi, joista Lissabonissa kokoontunut Eurooppa-neuvosto sopi jo vuonna 2000, on tullut erittäin kiireellisiä; katsoo, että olisi kiinnitettävä erityistä huomiota moniongelmaisten ryhmien ja erityisesti romanien suojeluun ja varmistettava heidän integroitumisensa yhteiskuntaan,

Q. ottaa huomioon, että hyvä kokopäivätyö, jossa työntekijällä on oikeuksia, on paras tae köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan ja astinlauta taloudelliseen ja psykologiseen riippumattomuuteen; katsoo, että huolehdittaessa laadukkaiden julkisten palvelujen yleisestä saatavuudesta on ratkaisevan tärkeää laatia ja panna täytäntöön politiikkoja, joilla vastataan sekä naisten että miesten tarpeisiin, kohtuuhintaiset, laadukkaat ja saatavilla olevat lasten ja vanhusten sekä muiden huolenpitoa tarvitsevien henkilöiden hoitopalvelut mukaan lukien,

R.  katsoo, että kehittämällä erityisiin kulttuuriryhmiin ja vähemmistöihin kuuluvien naisten työmarkkinoille pääsyä edistäviä politiikkoja taataan erojen ja kulttuurisen monimuotoisuuden kunnioittaminen, minkä lisäksi sillä vähennetään sosiaalista syrjäytymistä ja edistetään sosiaalista yhteenkuuluvuutta, joka puolestaan edistää talouskasvua,

S.  ottaa huomioon, että perheväkivalta, jonka uhreja ovat pääasiassa naiset, on laajalle levinnyt ongelma kaikissa maissa ja yhteiskuntaluokissa; ottaa huomioon, että tutkimukset ovat osoittaneet, että naisiin kohdistuva väkivalta lisääntyy, kun miehet kokevat itsensä syrjäytyneiksi ja riistetyiksi talouskriisin takia; ottaa huomioon, että taloudellinen stressi johtaa usein siihen, että väkivallasta tulee useammin toistuvaa, rajumpaa ja vaarallisempaa; ottaa myös huomioon, että perheväkivalta aiheuttaa EU:lle vuosittain 16 miljoonan euron menetykset,

T.  katsoo, että työllisyys on sosiaalisen osallisuuden kannalta avainasemassa; katsoo, että kasvavien tuloerojen, köyhyyden ja talous- ja rahoituskriisin vuoksi köyhyyden poistamiseksi tarvitaan kohdennettuja ja laajamittaisia toimia,

1.  toteaa, että naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu on yksi EU:n tavoitteita ja että se on siksi yksi avainperiaatteista pyrkimyksissä vastata talous- ja rahoituskriisiin sekä siirtymisessä kohti kriisin jälkeistä aikaa;

2.  painottaa komission havaintoja siitä, että nykyinen kriisi on herättänyt huolestuneisuutta siitä, että sukupuolten tasa-arvon edistämisessä saavutetut tulokset voitaisiin menettää ja että taantuman vaikutukset kohdistuvat todennäköisesti erityisesti naisiin;

3.  korostaa tarvetta estää, että nykyinen talous- ja rahoituskriisi ja tulevat talouteen liittyvät kysymykset vaarantaisivat sukupuolten tasa-arvossa saavutetun kehityksen tai että taantumaa käytettäisiin perusteena sukupuolten tasa-arvoon liittyvien toimien vähentämiseksi – kuten joissakin jäsenvaltioissa jo on tapahtunut – mikä haittaisi pitkällä aikavälillä työllisyyden kasvua, EU:n talouskasvua, verotulojen kasvua, syntyvyyden lisääntymistä ja miesten ja naisten tasa-arvon edistämistä;

4.  korostaa, että tasa-arvopolitiikka on katsottava osaksi kriisistä selviytymistä koskevaa ratkaisua koko väestön lahjojen ja kykyjen käyttämiseksi ja hyödyntämiseksi ja kilpailukykyisemmän talouden luomiseksi tulevaisuudessa;

5.  huomauttaa, että naisten integroitumisesta työmarkkinoille viime vuosikymmenien aikana on seurauksena, että kriisillä on voimakkaampi välitön vaikutus naisiin itseensä ja myös heidän perheeseensä, jonka tuloihin naisten työpaikan menetys vaikuttaa merkittävästi; kehottaa Euroopan unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita ottamaan huomioon kriisin piilokustannukset, erilaiset ja usein tunnistamattomat sukupuolisidonnaiset seuraukset mukaan lukien;

6.  panee merkille, että aikaisemmista kriiseistä saadut kokemukset osoittavat, että miesten työllisyys elpyy yleensä naisten työllisyyttä nopeammin;

7.  toteaa, että makrotaloudelliset politiikat johtavat usein työvoiman lisääntyneeseen sukupuolisidonnaiseen eriytymiseen, naisten työpaikkojen varmuuden vähenemiseen alihankintasopimusten takia, sukupuolten välisen palkkakuilun suurenemiseen, naisten pääsyn terveydenhuoltopalveluihin ja koulutukseen heikkenemiseen, lisääntyneeseen epätasa-arvoon lainansaannissa sekä maan ja omaisuuden hankinnassa ja köyhyyden yhä enenevään naisistumiseen;

8.  muistuttaa, että naisten ja miesten välillä on edelleen tuloeroja ja että niillä on taipumusta kasvaa talous- ja rahoituskriisin takia; kehottaa EU:n toimielimiä ja jäsenvaltioita asettamaan selkeät tavoitteet ja ehdottamaan sitovia toimenpiteitä tuloerojen tasaamiseksi;

9.  kehottaa komissiota esittämään parlamentin jo vuonna 2008 pyytämän lainsäädäntöehdotuksen miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamiseen liittyvän lainsäädännön (yllä mainittu direktiivi 75/117/ETY) tarkistamisesta; suhtautuu myönteisesti komission äskettäiseen aloitteeseen samapalkkaisuuden periaatteen rikkomiseen sovellettavia seuraamuksia koskevien säännösten parantamisesta sen varmistamiseksi, että seuraamukset ovat varoittavia ja oikeasuhteisia (esimerkiksi ankarammat seuraamukset toistuvasta rikkomuksesta);

10. pahoittelee, että julkisten menojen leikkaukset vaikuttavat kielteisesti naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyden takaamiseen tarkoitettuihin ennalta ehkäiseviin toimiin ja kehottaa siksi jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia järjestämään ilmaisia ja kattavia vuositarkastuksia kaikille puberteetti-iän saavuttaneille naisille taloudellisesta tilanteesta riippumatta;

11. pahoittelee, että monet naiset, erityisesti vähittäiskaupassa, palvelu- ja matkailualalla sekä osapäivätyössä ja epävarmoissa työsuhteissa työskentelevät naiset, ovat jo menettäneet työpaikkansa tai tulevat menettämään sen; korostaa, että samalla on odotettavissa, että mikrolainojen saannin väheneminen johtaa erityisesti maataloudessa ja maatalousaloilla itsenäisinä yrittäjinä toimivien naisten työtulojen alenemiseen; korostaa, että naisten työttömyyden voidaan odottaa kasvavan suhteettomasti julkisen alan määrärahojen vähentämisen takia, koska naisia työskentelee suhteettoman paljon koulutuksessa, terveydenhuoltoalalla ja sosiaalipalveluissa;

12. korostaa miesten ja naisten tasa-arvon myönteistä vaikutusta talouskasvuun; panee tältä osin merkille, että joihinkin tutkimuksiin sisältyvien laskelmien mukaan naisten kokoaikatyön ja osa-aikatyön määrän sekä tuottavuusasteen saattaminen miesten tasolle kasvattaisi bruttokansantuotetta 30 prosentilla;

13. tunnustaa, että monet naiset ovat saaneet äskettäisistä irtisanomisista voimia oman yrityksen perustamiseen; kehottaa komissiota esittelemään erityisesti pk-yrityksiä koskevan lainsäädäntöehdotuksen, jotta komissio voisi saavuttaa tavoitteensa yritysten hallinnollisen rasituksen vähentämisestä 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä ja auttaa lisäämään yrittäjähenkeä;

14. pitää myönteisinä Eurostatin sukupuolieriytettyjä tilastoja; katsoo kuitenkin, että olisi kiinnitettävä enemmän huomiota osa-aikatyöttömyyteen (jota ei useinkaan sisällytetä työttömyystilastoihin); huomauttaa, että pitkäaikaistyöttömyys, alemmat palkat ja vähäisempi työtuntien määrä vaikuttavat todennäköisesti merkittävästi erityisesti naisten tuloihin, sosiaalietuuksiin ja pitkällä aikavälillä heidän eläkkeisiinsä;

15. pyytää komissiota laatimaan koko Euroopan unionia koskevan tutkimuksen hallintoneuvostojen naisjäsenten määrän ja yritysten taloudellisen tuloksen välisestä suhteesta ja ottamaan samalla huomioon Catalyst Inc. -järjestön vuonna 2007 tekemän tutkimuksen, jonka mukaan yritysten, joiden hallintoneuvostoissa oli vähintään kolme naisjäsentä, osakekohtainen tulos oli 83 prosenttia ja myyntitulos 73 prosenttia muita parempi;

16. korostaa, että kriisistä kärsivät eniten seuraavat haavoittuvat naisryhmät: vammaiset, maahanmuuttajat, etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset, vähän kouluja käyneet naiset, pitkäaikaistyöttömät, köyhät yksineläjät, huolenpitoa tarvitsevista henkilöistä huolehtivat naiset jne.;

17. toteaa, että kriisi vaikuttaa myös siirtotyöläisiin ja heidän perheisiinsä heidän kotimaassaan; toteaa, että naisten maahanmuutosta ei useinkaan raportoida tarpeeksi eikä näin ollen myöskään kriisin vaikutuksista perheisiin, joiden toimeentulo on riippuvaista naisten palkasta; toteaa, että naisista voi siksi tulla entistä haavoittuvampia heidän palatessaan kotimaahansa, koska heidän yhteisönsä ja perheensä hylkäävät heidät;

18. korostaa ja pitää myönteisenä, että asioihin puuttuminen ja ongelmien ratkaiseminen edellyttää kriisin taustan ymmärtämistä sekä sen tunnustamista, että ei ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa ratkaisua; korostaa samalla, että taantumaa voidaan käyttää ainutlaatuisena tilaisuutena sisällyttää sukupuolinäkökohdat paremmin talous- ja sosiaalipolitiikkaan ja ryhtyä kehittämään yhteiskuntaa, jossa sukupuolet ovat tasa-arvoisempia;

19. korostaa tarvetta torjua kaikenlaisia ja kaikkiin elämänvaiheisiin liittyviä stereotypioita, jotka ovat yleisin miesten ja naisten epätasa-arvon syy ja vaikuttavat koulutukseen liittyviin valintoihin, koulutukseen ja työllistymiseen, perheestä vastuun kantamisen ja kotitöiden jakamiseen, julkiseen elämään ja päätöksentekoon osallistumiseen ja edustukseen päätöksentekoelimissä sekä työelämään liittyviin valintoihin;

20. pitää valitettavana, että poliittisissa kriisin liennyttämistoimissa, elvytyspaketit mukaan lukien, ei ole tunnustettu, analysoitu eikä korjattu kriisin sukupuolivaikutuksia; pahoittelee sitä, että naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamista ei ole käytännöllisesti katsoen lainkaan sisällytetty Lissabonin sopimuksen jälkeiseen strategiaan; kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita sisällyttämään sukupuolten tasa-arvoa koskevan luvun ja sitä koskevat erityistavoitteet työllisyyttä ja makrotaloutta koskeviin suuntaviivoihin ja EU 2020 -strategiaan sekä ottamaan huomion sukupuolinäkökohdat kaikkien politiikkojen määrärahoista päätettäessä;

21. katsoo, että vaikka tavoite naisten työllisyysasteen nostamisesta EU:ssa 60 prosenttiin vuoteen 2010 mennessä on lähes saavutettu, vuodeksi 2020 on vahvistettava kunnianhimoisempi 75 prosentin tavoite; korostaa myös, että palkkaerot on pienennettävä 0–5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ryhtymällä soveltamaan nollatoleranssia sanktioita käyttämällä;

22. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita ryhtymään tarpeellisiin toimiin sukupuolinäkökulman sisällyttämiseksi kaikkiin EU:n politiikkoihin sekä nykyisen lainsäädännön tarkistamiseksi, jotta varmistetaan, että sukupuolten tasa-arvoa sovelletaan asianmukaisesti ja että tarvittaessa voidaan harjoittaa positiivista syrjintää;

23. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita ja erityisesti rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisiä käsittelevää parlamentin erityisvaliokuntaa varmistamaan, että elvytyssuunnitelmien ja rakennemukautusohjelmien sukupuolivaikutukset arvioidaan (jälkikäteen tehtävä arviointi tapauksissa, joissa sitä ei ole tehty etukäteen) ja että niissä otetaan huomioon tasa-arvonäkökohdat, sukupuolieriytyneet tiedot ja tilastot mukaan lukien;

24. vaatii neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että taantuma ja määrärahojen leikkaukset eivät vaikuta niihin politiikkoihin ja niiden rakenteiden toimintaan, joilla pyritään saavuttamaan naisten ja miesten tasa-arvo kaikilla tasoilla sekä julkisella että yksityisellä sektorilla; pitää valitettavana, että tällaisia määräahojen leikkauksia on jo toteutettu joissakin maissa;

25. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita analysoimaan ja torjumaan julkisten menojen ja sosiaalietuuksien, erityisesti paikallistasolla tehtävien julkisten menojen, supistamisen kielteisiä vaikutuksia, jotta varmistetaan, että naisille ei aiheudu kohtuutonta hoitotaakkaa (lapset, ikääntyneet ja muut heistä riippuvaiset henkilöt);

26. huomauttaa, että hoivatyötä koskevan politiikan ja infrastruktuurin puutteet ovat johtaneet siihen, että yhä suurempi määrä maahanmuuttajanaisia työskentelee näissä tehtävissä yksityiskodeissa, ilman sosiaaliturvaa, työsuojelua ja muita etuuksia; kehottaa jäsenvaltioita pikaisesti torjumaan laitonta työntekoa ja integroimaan lailliset siirtotyöläiset sosiaaliturva- ja terveydenhuoltojärjestelmiin;

27. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kohtuuhintaisia, saatavilla olevia ja laadukkaita hoitopalveluja lapsille ja muille niistä riippuvaisille henkilöille EU:n tavoitteiden mukaisesti sekä takaamaan kyseisten palvelujen saatavuuden sovittamisen yhteen naisten ja miesten kokoaikatyön kanssa; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti rakennerahastojen ja Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston tarjoamat mahdollisuudet ja helpottamaan rahoituksen saamista laadukkaita palveluja varten; vaatii komissiota ehdottamaan isyys- ja adoptiovapaata sekä omaisen hoitovapaata koskevaa direktiiviä;

28. huomauttaa, että naisiin ja miehiin kohdistuva väkivalta lisääntyy taloudellisten mullistusten aikana; kannustaa siksi jäsenvaltioita käyttämään kansallista lainsäädäntöä kaikenlaisen sukupuoliperusteisen väkivallan torjumiseksi ja pitää myönteisenä puheenjohtajavaltio Espanjan aloitetta naisiin kohdistuvan väkivallan seurantakeskuksen perustamiseksi; pitää lisäksi myönteisenä joidenkin jäsenvaltioiden aloitetta kattavasta välineestä uhrien suojelemiseksi (eurooppalainen suojelumääräys);

29. kehottaa jäsenvaltioita edistämään erityisesti julkisten tiedotuskampanjoiden avulla yleistä tietoisuutta naisiin kohdistuvasta väkivallasta; muistuttaa, että koulutus ja toimet nuorten tietoisuuden lisäämiseksi ovat olennaisen tärkeitä tämän ilmiön torjumisessa;

30. pyytää EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja alue- ja paikallisviranomaisia toteuttamaan erityisesti lainsäädännön avulla tehokkaita toimia, joilla kannustetaan pyrkimään tasapuoliseen sukupuolijakaumaan vastuullisissa tehtävissä liike-elämässä ja politiikassa, mukaan lukien hallintoneuvostot sekä paikalliset, alueelliset, kansalliset ja EU:n toimielimet, hallintoviranomaiset ja laitokset, joiden olisi näytettävä esimerkkiä; kehottaa siksi määrittelemään sitovat tavoitteet naisten ja miesten tasapuolisen edustuksen varmistamiseksi;

31. korostaa, että naiset ovat aliedustettuja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa ja että naiset ovat tosiasiassa yksi niistä ryhmistä, jotka on jätetty rahoitusta koskevan päätöksenteon ulkopuolelle ja joihin rahoitusriskit vaikuttavat kielteisesti; kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita lisäämään naisten osallistumista päätöksenteon kaikilla tasoilla ja erityisesti kun on kyse talousarvioiden laadinnasta ja Euroopan rahoitusjärjestelmiä, Euroopan keskuspankki mukaan lukien, koskevista hallinnointijärjestelyistä; korostaa tässä yhteydessä tarvetta edistää tyttöjen ja naisten talouslukutaitoa;

32. pitää myönteisenä Norjan hallituksen päätöstä lisätä naisten osuutta yksityisten ja julkisten yhtiöiden hallitusten jäsenistä vähintään 40 prosenttiin, minkä avulla naisten määrä yritysten hallinnossa on onnistuttu nostamaan nykyiseen 41 prosenttiin; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita pitämään Norjan aloitetta myönteisenä esikuvana ja seuraamaan sen esimerkkiä pörssiyhtiöissä;

33. kannattaa naisten määrän lisäämistä julkisten osakeyhtiöiden hallituksissa, mutta korostaa, että kansallisten hallitusten olisi ryhdyttävä omien tarpeidensa mukaisiin toimiin;

34. toteaa, että investointi sosiaalisiin perusrakenteisiin on tilaisuus nykyaikaistaa Eurooppaa ja edistää tasa-arvoa ja että se voidaan nähdä rinnakkaisstrategiana investoinnille vihreään teknologiaan, jolla nykyaikaistetaan fyysisiä perusrakenteita; katsoo, että sukupuolten tasa-arvon olisi siksi oltava poliittinen prioriteetti ja olennaisen tärkeä väline;

35. toteaa, että "vihreä talous" on EU 2020 -strategian perusteella ratkaisevan tärkeää; korostaa, että "vihreillä työpaikoilla" voi olla tulevaisuudessa merkitystä EU:n työmarkkinoiden keskeisenä kasvualana; toteaa, että jo nyt yli 20 miljoonaa työpaikkaa Euroopan unionissa voidaan pitää ”vihreinä” ja että tuoreet tiedot osoittavat, että pelkästään uusiutuvaan energiaan liittyvien työpaikkojen määrä voi vuoteen 2020 mennessä kaksinkertaistua 2,8 miljoonaan;

36. toteaa, että talouden ekologistaminen ja siirtyminen vähän hiilidioksidipäästöjä aiheuttavaan talouteen johtaa suunnattomaan ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntään; toteaa, että naispuoliset työntekijät ovat voimakkaasti aliedustettuja uusiutuvan energian alalla sekä erityisesti luonnontieteellisillä ja teknologiapainotteisilla aloilla; pyytää neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että naispuolisia työntekijöitä osallistetaan enemmän ekologista rakennemuutosta koskeviin koulutushankkeisiin ja ‑ohjelmiin uusiutuvan energian alalla, luonnontieteissä ja teknologiapainotteisissa ammateissa; kehottaa jäsenvaltioita kannustamaan paikallisissa yrittäjyyttä koskevissa aloitteissa naisia näillä aloilla helpottamalla rakennerahastojen varojen saatavuutta levittämällä tietoa ja järjestämällä koulutustilaisuuksia;

37. kannustaa jäsenvaltioiden työnantajia luomaan lisää mahdollisuuksia naistyöntekijöille uuden teknologian alalla korkean teknologian alan vahvistamiseksi EU 2020 ‑tavoitteiden mukaisesti;

38. kehottaa neuvostoa ja komissiota ja jäsenvaltioita edistämään rakennerahastojen täysimääräistä hyödyntämistä kansallisella tasolla, jotta taantuman vaikutuksia voidaan lieventää tekemällä uudelleenkoulutusta ja jatkokoulutusta koskevia aloitteita yleisen asetuksen(10) 16 artiklan sekä Euroopan sosiaalirahastoa(11) ja Euroopan aluekehitysrahastoa(12) koskevien asetusten 6 artiklan nojalla;

39. kehottaa tarkistamaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta annettua asetusta siten, että mahdollistettaisiin naisten asemaa parantavien ennakoivien toimien toteuttaminen ohjelmakaudella 2014–2020, mikä oli mahdollista aikaisemmilla ohjelmakausilla, mutta ei nykyisellä, ja millä olisi erittäin myönteisiä vaikutuksia naisten työllisyyteen maaseudulla;

40. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita perustamaan kuhunkin rahastoon varauksen yhtäläisten mahdollisuuksien edistämiseen tarkoitettuja toimia varten; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään mekanismeja hallinnon tasa-arvoistamiseksi palkkaamalla ministeriöihin ja muihin elimiin tasa-arvoasiantuntijoita, jotka panevat täytäntöön toimia koheesio- ja rakennerahastoista ja edistävät naisjärjestöjen ja -verkostojen toimintaa;

41. kannustaa Euroopan tasa-arvoinstituuttia tekemään tutkimuksen talous- ja rahoituskriisin sukupuolivaikutuksista; katsoo, että tutkimus olisi teetettävä täsmällisten indikaattoreiden avulla, joilla otetaan huomioon kriisin erityisluonne; kehottaa Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön kaltaisia eurooppalaisia elimiä ehdottamaan ratkaisuja sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviin kysymyksiin meneillään olevassa työssään;

42. painottaa tarvetta kehittää uusia ohjelmia ja taloudellisia kannustimia naisten osallistumisen kannustamiseksi ja edistämiseksi pienissä ja keskisuurissa yrityksissä;

43. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet lievittää talous- ja rahoituskriisin seurauksia ja tukemaan niitä, erityisesti ottaen huomioon Euroopan köyhyyden ja syrjäytymisen torjunnan teemavuoden;

44. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille, työmarkkinaosapuolille ja asianomaisille kansalaisjärjestöille.

(1)

EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.

(2)

EUVL C 313E, 20.12.2006, s. 118.

(3)

EUVL C 301E, 13.12.2007, s. 56.

(4)

EUVL C 295E, 4.12.2009, s. 35.

(5)

EUVL C 16E, 22.1.2010, s. 21.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0371.

(7)

Hyväksytyt tekstit P7_TA(2009)0029.

(8)

Miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamista koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 10. helmikuuta 1975 annettu neuvoston direktiivi 75/117/ETY (EYVL L 045, 19.2.1975, s. 19)

(9)

Neuvoston päätelmät sukupuolten tasa-arvosta: Sukupuolten tasa-arvo: kasvun ja työllisyyden vahvistaminen - panos vuoden 2010 jälkeiseen Lissabonin strategiaan, työllisyyden, sosiaalipolitiikan, terveyden ja kuluttaja-asioiden neuvoston kokous, Bryssel, 30. marraskuuta 2009.

(10)

Neuvoston asetus (EY) N:o 1083/2006, annettu 11. heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä sekä asetuksen (EY) N:o 1260/1999 kumoamisesta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25).

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1081/2006, annettu 5. heinäkuuta 2006, Euroopan sosiaalirahastosta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 12).

(12)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1080/2006, annettu 5. heinäkuuta 2006, Euroopan aluekehitysrahastosta (EUVL L 210, 31.7.2006, s. 1).


PERUSTELUT

Johdanto

Maailmantaloudessa vallitsee edelleen pahin taantuma sitten suuren laman, ja maailmanlaajuinen rahoituskriisi on yhä laajentunut. Kriisistä on ollut seurauksena rahoitusjärjestelmän romahtaminen, spekuloinnista syntyneitä "kuplia" ja asuntojen, osakkeiden, ruoan ja energian hintojen rajuja heilahteluja. Talouden liiallinen keskittyminen rahoitustoimintaan johti jatkuvaan epävakauteen sekä pankkien ja muiden suurten rahoituslaitosten konkurssiin tai lähes konkurssiin. "Reaalitaloudelle" on ollut tuhoisaa, että se ei ole saanut lainaa, ja myös ihmisten elämänlaatu on kärsinyt lainojen myöntämisen puutteesta(1). Sadat miljoonat ihmiset ovat menettäneet työpaikkansa, tulonsa, säästönsä ja kotinsa. Vaikka pahin kriisi saattaa olla ohi, asiantuntijat arvioivat, että kriisin sosiaalisista seurauksista kärsitään vielä elvytyksen aikanakin.

Sukupuolten epätasa-arvo on sekä rahoitus- ja talouskriisin syy että niiden seuraus

Rahoitus- ja talouskriisi ovat sukupuolisidonnaisia luonteeltaan ja vaikutuksiltaan. Kaikentyyppiset elvytystoimet ovat sukupuolisidonnaisia. Tällaisia toimia ovat muun muassa rahoitushallinnon uudistaminen, teollisuusalojen ja yritysten tukeminen, työmarkkinoiden tukeminen, investointien tukeminen sekä kotitalouksien ostovoiman tukeminen.

Lehtiartikkeleissa keskitytään käsittelemään miesvaltaista teollisuutta, tuotantolaitosten sulkemista ja pankinjohtajien bonusten menettämistä. Naisia ei niissä huomioida, eikä kriisistä ole tehty yksityiskohtaista analyysiä naisnäkökulma huomioon ottaen eikä myöskään kriisin erilaisista vaikutuksista naisiin. Minkälainen on esimerkiksi teollisuuden ja niiden yritysten työntekijöiden sukupuolijakauma, jotka ovat saanet taloudellista tukea? Tämä on tärkeä kysymys, koska jos tuetaan enemmän miesten tulevaa työllisyyttä kuin naisten työllisyyttä, sukupuolten tasa-arvo ei lisäänny vaan pikemminkin vähenee.

Naisten ja miesten tasa-arvo on yksi Euroopan unionin tavoitteita ja sen on oltava olennainen osa kaikkia poliittisia toimia ja kansallisia ja kansainvälisiä elvytyssuunnitelmia sekä siirtymistä kriisin jälkeiseen aikaan. Kriisin alkuvaiheessa ja myöhemmissä EU:n elvytyssuunnitelmissa ja kansallisissa ja kansainvälisissä (G20) elvytyssuunnitelmissa ei tunnustettu, ymmärretty, analysoitu eikä korjattu kriisin sukupuolivaikutuksia.

Naiset ovat aliedustettuja rahoitusta koskevassa päätöksenteossa. Komission vuoden 2009 kertomuksesta naisten ja miesten tasa-arvosta käy ilmi, että kaikkien jäsenvaltioiden keskuspankin pääjohtaja on mies. Lisäksi komission vuoden 2007 kertomuksessa todettiin, että EU:n keskuspankkien korkeimmissa päättävissä elimissä oli keskimäärin viisi miestä yhtä naista kohden. EU:n tasolla kaikkien kolmen rahoituslaitoksen (Euroopan keskuspankki, Euroopan investointipankki ja Euroopan investointirahasto) johdossa on sekä miehiä että naisia, mutta naisten osuus näiden toimielinten korkeimpien päättävien elinten jäsenistä on vain 16 prosenttia(2).

Naisten osallistuttaminen rahoitusta koskevaan päätöksentekoon on keino sisällyttää tähän päätöksentekoon erilaisia prioriteetteja ja käytäntöjä, joilla voi olla myönteisiä vaikutuksia sekä naisiin että koko yhteiskuntaan. Yksi näitä käytäntöjä on suhtautuminen riskien ottamiseen. Toisissa on kyse etusijan antamisesta julkisille koulutus- ja terveydenhuoltopalveluille, jotka eivät vain edistä sukupuolten tasa-arvoa vaan myös inhimillisten voimavarojen kehittämistä pitkällä aikavälillä(3).

Suojaako naisten osuuden lisääminen yritysten johtoelimiin kriisiltä?

Jos Lehman Brothers olisi ollut Lehman Sisters, olisiko luottolamaa syntynyt? Sekä feministit että johtavat taloustieteilijät ovat todenneet, että luottolama on miesten aiheuttama katastrofi. Kriisi on rohkaissut johtokuntien ja hallitusten monimuotoisuuden puolestapuhujia, jotka vaativat, että naisten osuutta rahoituslaitosten johtoelinten jäsenistä on pikaisesti lisättävä. Miesten virheet voivat antaa naisille tilaisuuden päästä lasikaton läpi(4).

Islanti näyttää tietä. Islannissa on nöyryyttävän talousromahduksen jälkeen nimitetty naisia rahoitusalan avaintehtäviin. Islannissa on nyt naispuolinen pääministeri ja maan kahta suurinta pankkia johtavat naiset, jotka korvaavat miehet, joita syytettiin näiden rahoituslaitosten romahduttamisesta liiallisella riskinotolla(5).

Professori Michel Ferrary (Ceram, Ranska) uskoo, että sukupuolten välinen tasapaino on avain monien maiden rahoitusalaa hallinneen riskinottokulttuurin hillitsemiseen. Pankit, joissa sukupuolijakauma on tasaisempi, ovat Ferraryn mukaan selviytyneet talouskriisistä paremmin kuin pankit, joissa sukupuolijakauma on epätasainen. Useissa tasa-arvotutkimuksissa on todettu, että naiset käyttäytyvät eri tavoin kuin miehet ja että heillä on erilainen johtamistapa. He pyrkivät välttämään riskejä ja keskittyvät enemmän pitkän aikavälin tavoitteisiin. Naisjohtajien suurempi osuus tasapainottaa heidän mieskollegoidensa riskinottokäyttäytymistä(6).

Epätasapuolinen sukupuolijakauma on edelleen vallitseva käytäntö yritysten johtokunnissa ja hallituksissa kaikkialla maailmassa. Pukumiehillä on vieläkin hallitseva rooli sekä päätöksenteossa että muissa tehtävissä. Norjassa on lainsäädännöllä tehokkaasti puututtu tähän epätasapainoon. Norjan hallitus esitti kesäkuussa 2003 lainsäädäntöehdotuksen, jonka tavoitteena on nostaa naisten osuus kaikkien julkisten elinten ja suurten yksityisten yritysten johtoelinten jäsenistä 50 prosenttiin(7). Sukupuolten edustusta yritysten johtoelimissä koskevat säännökset tulivat Norjassa voimaan 1. tammikuuta 2006. Molempien sukupuolten edustuksen tulisi uusien säännösten mukaan olla kaikissa tällaisissa johtoelimissä vähintään 40 prosenttia. Espanja on hyväksynyt samantapaisen lain. Julkisten yritysten on seitsemän vuoden kuluessa annettava neljä kymmenestä johtokuntapaikasta naisille.

Eriytyneet työmarkkinat

Nykyinen kriisi on erilainen kuin aikaisemmat taantumat. Talouskasvun hidastuminen tulee todennäköisesti vaikuttamaan enemmän naisiin kuin miehiin. Naisten osuus työvoimasta on nyt paljon suurempi kuin aikaisempien talouskriisien aikana. Naisten integroitumisesta työelämään seuraa, että kriisi vaikuttaa - sen lisäksi että sillä on suurempi vaikutus naisten omaan elämään - myös heidän perheisiinsä, joiden tulot vähenevät merkittävästi, kun naiset menettävät työpaikkansa. Sukupuolieriytyneisiin työmarkkinoihin perustuvat työllistymismallit, sukupuolten väliset palkkaerot, naisten suurempi osuus osa-aikatyötä tekevistä ja epävarmoissa työsuhteissa olevista henkilöistä ja naisten suurempi keskittyminen niin kutsutuille epävirallisille työmarkkinoille, joilla palkat ovat pienemmät ja sosiaaliturva heikompi, ovat syynä siihen, että naisilla on huonommat lähtökohdat selviytyä kriisistä.

Ei ole epäilystäkään siitä, että naisten ja miesten tasa-arvon on oltava avainperiaate kaikissa politiikoissa. Koska naisilla on monia erilaisia rooleja, talous- ja rahoituskriisin vaikutukset eivät kohdistu vain naisiin työmarkkinoilla, vaan ne vaikuttavat koko yhteiskunnan vakauteen. Taloudellisten mullistusten kielteiset vaikutukset kohdistuvat usein nopeammin naisiin, ja kestää kauemmin ennen kuin he pääsevät nauttimaan elpymisen mukanaan tuomista eduista. Suurin osa työssä käyvistä naisista työskenteli jo ennen kriisin alkamista epävirallisilla työmarkkinoilla, ja heillä oli pienemmät palkat ja heikompi sosiaaliturva.

Naisten keskittyminen julkisten palvelujen alalle auttoi aikaisemmin suojelemaan heitä kriisin alkuvaiheessa. Naiset ovat kuitenkin julkisen alan työntekijöinä ja lastenhoidon kaltaisten palvelujen käyttäjinä erittäin alttiita julkisten määrärahojen leikkauksille veronalennusten vaikutuksen alkaessa tuntua(8). Olisi myös pidettävä mielessä, että hallitusten on maksettava takaisin valtavat velkansa seuraavan vuosikymmenen aikana.

Valtion tulot ja menot ovat sukupuolisidonnaisia. Miehet tuottavat yleensä eniten tuloja valtiolle korkeista palkoistaan maksamina veroina. Naiset puolestaan ovat pikemminkin valtion menojen edunsaajia käyttäessään julkisia lastenhoito-, omaishoito-, asumis-, koulutus- ja terveydenhuoltopalveluja, jotka ovat myös sukupuolisidonnaisia(9). Julkisten menojen karsiminen vaikuttaa näin ollen todennäköisesti välittömästi naisiin.

Julkisten menojen vähentäminen johtaa myös lastenhoidon kaltaisten palvelujen siirtämiseen jälleen naisten hoidettaviksi, mikä rajoittaa heidän osallistumistaan kodin ulkopuolisen yhteiskunnan toimintaan. Julkisten palvelujen tuen vähentämien johtaa sosiotaloudellisesti heikoissa talousjärjestelmissä siihen, että näistä palveluista huolehtiminen jää suuremmassa määrin naisten vastuulle sekä perheissä että yhteiskunnassa(10).

Vaikutus palkkoihin ja työllisyyteen

Naisten asema työmarkkinoilla on heikompi monista eri syistä. Näitä ovat naisten suurempi osuus epävarmoissa työsuhteissa ja vapaaehtoisesti osa-aikaisesti työskentelevistä henkilöistä sekä miesten ja naisten väliset palkkaerot (vuonna 2007 keskimäärin 17,4 prosenttia EU:ssa ja jopa 30,3 prosenttia Virossa), jotka suuressa määrin vaikuttavat eliniän aikana ansaittuihin tuloihin, sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin ja johtavat suurempaan köyhyysriskiin, erityisesti eläkkeelle jäämisen jälkeen. Naisten köyhyysriskiprosentti (17 %) oli vuonna 2007 suurempi kuin miesten (15 %). Ero oli erityisen suuri ikääntyneiden henkilöiden kyseessä ollessa (naiset 22 %, miehet 17 %) ja yksinhuoltajavanhemmat, joista suurin osa on naisia (34 %)(11).

Muuttuneen taloudellisen tilanteen kaikki vaikutukset naisiin ja miehiin eivät kuitenkaan näy työttömyysluvuissa. Jäsenvaltioiden keräämien tietojen mukaan naisten työllisyysasteen aleneminen ei välttämättä johda vastaavaan työttömyysasteen nousuun. Naiset tekevät usein osa-aikatyötä eikä heitä sen vuoksi luokitella työttömiksi vaan osa-aikatyöntekijöiksi. Naisten työttömyyttä voidaan näin ollen pitää aliarvioituna miesten työttömyyteen verrattuna. Jotta naisten työttömyyttä voitaisiin mitata yhtä hyvin kuin miesten työttömyyttä, olisi kiinnitettävä enemmän huomiota osa-aikatyöhön, jota olisi käsiteltävä samalla tavoin kuin kokoaikatyötä ja jota koskevat tiedot olisi ilmoitettava yhtä yksityiskohtaisesti. Työllistämissuuntaukset ja niiden perustana olevat tiedot voidaan kyseenalaistaa. EU:ssa on päätetty eriyttää yksilöperusteiset tilastot sukupuolen mukaan. Tämä on kuitenkin vasta ensimmäinen askel kohti tilannetta, jossa tiedot antavat todellisen kuvan eroista työmarkkinoilla naisten ja miesten välillä(12).

Poliittisiin toimiin ja elvytyssuunnitelmiin sisältyvät mahdollisuudet

Joulukuussa 2009 EU:n jäsenvaltioiden hallitusten päämiehet sopivat 200 miljardin euron suuruisesta talouden elvytyspaketista, jonka tarkoituksena oli parantaa välittömästi työllisyyttä jäsenvaltioiden ja EU:n yhteen sovitetuilla menojärjestelyillä(13).

Komissio korosti, että ”vihreillä työpaikoilla” voi olla tulevaisuudessa merkitystä EU:n työmarkkinoiden kasvualana. Jo nyt yli 20 miljoonaa EU:n työpaikkaa voidaan pitää ”vihreinä” (10 % kokonaistyöllisyydestä), ja tuoreet tiedot osoittavat, että pelkästään uusiutuvaan energiaan liittyvien työpaikkojen määrä voi vuoteen 2020 mennessä kaksinkertaistua 2,8 miljoonaan(14). Tiedämme, että talouden ekologistaminen ja siirtyminen "laskevan auringon" teollisuudenaloista vähän hiilidioksidipäästöjä tuottavaan talouteen johtaa suunnattomaan ammattitaitoisen työvoiman kysyntään. Vihreiden työpaikkojen täyttäminen edellyttää asianmukaista koulutusta ja uudelleenkoulutusta.

Tutkiessamme käytettävissä olevia lukuisia tutkimuksia huomaamme kuitenkin, että "vihreät työpaikat" ovat lähes kokonaan miesten hallussa, erityisesti vaihtoehtoisen energian alalla. Naiset ovat erittäin aliedustettuja uusiutuvan energian alalla ja ennen kaikkea luonnontieteellisillä ja teknologiapainotteisilla aloilla(15). Talouden ekologistamista ei voida toteuttaa osallistuttamatta naisia vihreään talouteen siirtymiseen, toisin sanoen antamatta heille mahdollisuutta päästä tiettyihin ammatteihin sekä ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen ohjelmiin. Komissio on myös tunnustanut, että naisia tarvitaan täsmälleen samoissa töissä kuin miehiä(16).

Koska kansalaisten välinen tasa-arvo on yksi EU:n perusarvoja, miehillä ja naisilla, joilla on sama ammatillinen pätevyys, olisi oltava samat mahdollisuudet päästä kaikkiin töihin sekä yksityisellä että julkisella alalla. On myös olemassa toinen argumentti, joka on täysin pragmaattinen luonteeltaan: naisiin kätkeytyvä potentiaali on ehdottomasti tarpeen yhteiskunnan ekologistamisessa. Eurooppa ei voi enää jättää huomiotta naisissa olevia inhimillisiä voimavaroja kohtelemalla heitä reservinä, josta otetaan lisää työvoimaa vain taloudellisen tilanteen sitä vaatiessa.

EU:ssa ja jäsenvaltioissa toteutettavat toimet taantuman lieventämiseksi ovat myös tilaisuus edistää sukupuolten tasa-arvoa. Lisäksi rahoitus- ja talouskriisi antaa meille mahdollisuuden kehittää tällaisia toimia ja tavoitteita ja nähdä, millä politiikan aloilla toimia voidaan toteuttaa ja vaihtoehtoisia ratkaisuja soveltaa. Jos teemme jo nyt sukupuolinäkökohdat huomioon ottavan analyysin, vältymme tehottoman politiikan ei-toivotuilta seurauksilta ja ei-toivotuilta tuloksilta. Sosiaalisiin perusrakenteisiin investointi olisi nähtävä tilaisuutena nykyaikaistaa Eurooppaa ja edistää tasa-arvoa sekä rinnakkaisstrategiana investoinnille vihreään teknologiaan, jolla nykyaikaistetaan fyysisiä perusrakenteita(17).

Komissio painotti valmisteluasiakirjassaan "Tulevaa EU 2020 -strategiaa koskeva kuuleminen", että sukupuolten tasa-arvo on avainkysymys. On erittäin tärkeää varmistaa, että sukupuolinäkökohdat otetaan huomioon Lissabonin strategiaa tarkistettaessa vuoden 2010 jälkeen, Euroopan työllisyysstrategia ja makrotaloudellinen strategia mukaan lukien, ja että talous- ja rahoituskriisin erilainen vaikutus naisiin otetaan tässä yhteydessä huomioon. Yhtä tärkeää on, että neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot varmistavat, että kaikkien ehdotettujen toimien sukupuolivaikutukset arvioidaan rutiininomaisesti ja että Euroopan talouden elvytyssuunnitelman mukaisesti Euroopan globalisaatiorahastosta parhaillaan toteutettavista toimista tehdään sukupuolivaikutusten arviointi.

(1)

Walby, Sylvia, Gender and the Financial Crisis, huhtikuu 2009, s. 3.

(2)

Komission kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta – 2009.

(3)

Walby, Sylvia: Auditing the gender implications of recovery policies for the financial and economic crisis, huhtikuu 2009, 7.

(4)

2 Ruth Sunderland, The real victims of this credit crunch? Women. The Observer, sunnuntai, 18 tammikuuta 2009.

(5)

The Washington Post, ‘In Banking Crisis, Guys get the Blame’ Kevin Sullivan ja Mary Jordan, 10. helmikuuta 2009.

(6)

Ferrary, CERAM Business School Research, helmikuu 2009.

(7)

Dublin Foundation Eurofound, EIROnline, 2003/06 Government proposes gender quotas on company boards.

(8)

Smith, Marc, Analysis Note: Gender Equality and Recession, toukokuu 2009, s. 6.

(9)

EWL: Women, the Financial and Economic Crisis - the Urgency of a Gender Perspective, s. 3.

(10)

EWL, ks. ed.

(11)

Komission kertomus naisten ja miesten tasa-arvosta 2010, s. 4.

(12)

Smith, Marc, Analysis Note: Gender Equality and Recession, s. 12.

(13)

Komission tiedonanto Eurooppa-neuvostolle "Euroopan talouden elvytyssuunnitelma", KOM(2009) 800 lopullinen.

(14)

KOM(2009) 257, s. 4.

(15)

Renner, Michael; Sweeney, Sean; Kubit, Jill (2008): Green Jobs towards decent work in a sustainable, low‑carbon world, Nairobi, s. 309.

(16)

Uusi Eurooppa, vihreä talous, vihreät työpaikat, ,pääjohtaja Nikolaus G. van der Pasin haastattelu 16. kesäkuuta 2008.

(17)

Smith, Marc, Analysis Note: Gender Equality and Recession, s. 2.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

4.5.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

1

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Marije Cornelissen, Silvia Costa, Ilda Figueiredo, Iratxe García Pérez, Zita Gurmai, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Philippe Juvin, Astrid Lulling, Barbara Matera, Angelika Niebler, Siiri Oviir, Antonyia Parvanova, Raül Romeva i Rueda, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Eva-Britt Svensson, Marc Tarabella, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Nicole Kiil-Nielsen, Elisabeth Morin-Chartier, Norica Nicolai, Rovana Plumb, Zuzana Roithová, Joanna Senyszyn

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Alajos Mészáros, Sylvana Rapti

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö