MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan järjestelmäriskikomitean toimintaan liittyvien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille

21.5.2010 - (05551/2010 – C7‑0014/2010 – 2009/0141(CNS)) - *

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Ramon Tremosa i Balcells

Tarkistukset

• 001-021 (PDF - 116 KB)
• 001-021 (DOC - 94 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi Euroopan järjestelmäriskikomitean toimintaan liittyvien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille

(05551/2010 – C7‑0014/2010 – 2009/0141(CNS))

(Erityinen lainsäätämismenettely - kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2009)0500),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista käynnissä oleviin toimielinten päätöksentekomenettelyihin (KOM(2009)0665),

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston asetukseksi (05551/2010),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 127 artiklan 6 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0014/2010),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7‑0167/2010),

1.  hyväksyy ehdotuksen neuvoston asetukseksi sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	(1 a) Parlamentti on vaatinut jo kauan ennen rahoituskriisiä aidosti yhtäläisiä EU:n tason toimintaedellytyksiä kaikille toimijoille ja huomauttanut samalla vakavista puutteista siinä, miten EU valvoo yhä yhdentyneempiä rahoitusmarkkinoita (päätöslauselmissaan, jotka se on antanut 13. huhtikuuta 2000 komission tiedonannosta "Rahoitusmarkkinoiden puitteiden toteuttaminen: toimintaohjelma"1, 25. marraskuuta 2002 toiminnan vakauden valvontaa koskevista säännöistä Euroopan unionissa2, 11. heinäkuuta 2007 rahoituspalvelupolitiikkaa 2005–2010 koskevasta valkoisesta kirjasta3, 23. syyskuuta 2008 suosituksista komissiolle riskirahastoista ja yksityisistä pääomasijoitusrahastoista4, 9. lokakuuta 2008 Lamfalussy-prosessin jatkotoimista ja tulevasta valvontarakenteesta sekä asiaan liittyvistä suosituksista komissiolle5, 22. huhtikuuta 2009 muutetusta ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (SOLVENSSI II)6 sekä 23. huhtikuuta 2009 ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luottoluokituslaitoksista7).
	____________ EYVL C 40, 7.2.2001, s. 453. EUVL C 25E, 29.1.2004, s. 394. EUVL C 175E, 10.7.2008, s. xx. EUVL C 8E, 14.1.2010, s. 26. EUVL C 9E, 15.1.2010, s. 48. Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0251. Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0279.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale
Neuvoston teksti	Tarkistus
(8 a) Toimenpiteet tässä asetuksessa tarkoitetuksi tietojen keräämiseksi ovat tarpeen EJRK:n tehtävien hoitamiseksi eivätkä ne saisi rajoittaa Euroopan tilastojärjestelmän (ESS) ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) oikeudellisia puitteita tilastojen alalla. Tämä asetus ei näin ollen saisi rajoittaa Euroopan tilastoista 11 päivänä maaliskuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 223/2009 eikä Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 soveltamista.	(8 a) EKP:lle olisi annettava tehtäväksi tilastollisen tuen antaminen EJRK:lle. Tässä asetuksessa säädettyyn EJRK:n tehtävien hoitamiseksi tarvittavaan tietojen keräämiseen ja käsittelyyn olisi sen vuoksi sovellettava Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) ja EKP:n perussäännön 5 artiklan sekä Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja 23 päivänä marraskuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 2533/98 säännöksiä. Tämän mukaisesti EKP:n tai EKPJ:n keräämät luottamukselliset tilastotiedot olisi jaettava EJRK:n kanssa.
	____________ EYVL C 318, 27.11.1998, s. 8.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 a kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	1 a. EJRK:n puheenjohtajana toimii EKP:n pääjohtaja. Puheenjohtajan toimikausi on sama kuin hänen toimikautensa EKP:n pääjohtajana.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 b kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	1 b. EKP:n yleisneuvoston jäsenet valitsevat ensimmäisen varapuheenjohtajan, jonka toimikausi on sama kuin hänen toimikautensa yleisneuvoston jäsenenä, ja ottavat tässä huomioon jäsenvaltioiden sekä euroalueeseen kuuluvien ja sen ulkopuolisten valtioiden tasapuolisen edustuksen. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi valittu voidaan valita uudeksi toimikaudeksi.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 c kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	1 c. Toinen varapuheenjohtaja on asetuksen (EU) N:o.../2010 [Euroopan arvopaperiviranomainen], asetuksen (EU) N:o…/2010 [Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen] ja asetuksen (EU) N:o …/2010 [Euroopan pankkiviranomainen] 40 artiklan (sekakomitea) nojalla perustetun Euroopan valvontaviranomaisten sekakomitean (jäljempänä "sekakomitea") puheenjohtaja.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 d kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	1 d. Ennen virkaanastumistaan puheenjohtaja ja ensimmäinen varapuheenjohtaja ilmoittavat Euroopan parlamentille julkisessa kuulemisessa, miten he aikovat hoitaa tämän asetuksen mukaiset tehtävänsä. Euroopan parlamentti kuulee toista varapuheenjohtajaa sekakomitean puheenjohtajana.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 e kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	1 e. Puheenjohtaja johtaa hallintoneuvoston ja ohjauskomitean kokouksia.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 f kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	1 f. Puheenjohtajan ollessa estynyt hallintoneuvoston ja ohjauskomitean kokouksia johtavat varapuheenjohtajat arvojärjestyksensä mukaisesti.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 g kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	1 g. Jos varapuheenjohtajat eivät pysty hoitamaan tehtäviään, uudet varapuheenjohtajat valitaan 1 b ja 1 c kohdan mukaisesti.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 h kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	1 h. Puheenjohtaja edustaa EJRK:ta ulkoisesti.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 1 artikla – 1 i kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	1 i. EJRK:n julkaistessa vuosikertomuksensa puheenjohtaja kutsutaan Euroopan parlamentin vuosittaiseen kuulemistilaisuuteen, joka järjestetään erillään Euroopan parlamentin ja EKP:n pääjohtajan välisestä rahapoliittisesta vuoropuhelusta.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – johdantokappale
Neuvoston teksti	Tarkistus
Euroopan keskuspankki huolehtii sihteeristön tehtävistä ja tarjoaa näin EJRK:lle analyyttistä, tilastollista, logistista ja hallinnollista tukea. Asetuksen XXXX 4 artiklan 4 kohdassa määritetyt sihteeristön tehtävät koostuvat erityisesti seuraavista:	EKP huolehtii sihteeristön tehtävistä ja tarjoaa näin EJRK:lle analyyttistä, tilastollista, logistista ja hallinnollista tukea. Se käyttää myös hyväksi Euroopan valvontaviranomaisten, kansallisten keskuspankkien ja kansallisten valvontaviranomaisten teknisiä lausuntoja. Lisäksi se on vastuussa kaikista henkilöstöasioista. Asetuksen (EU) N:o.../2010 4 artiklan 4 kohdassa tarkoitetut sihteeristön tehtävät koostuvat erityisesti seuraavista:
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – e alakohta
Neuvoston teksti	Tarkistus
e) hallintoneuvoston, ohjauskomitean ja neuvoa-antavan teknisen komitean työn tukeminen.	e) hallintoneuvoston, ohjauskomitean ja neuvoa-antavan tieteellisen komitean työn tukeminen.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – e a alakohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	e a) tietojen toimittaminen Euroopan valvontaviranomaisille pyydettäessä.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 1 kohta
Neuvoston teksti	Tarkistus
1. EKP:n on varmistettava, että sillä on käytössään sihteeristön tehtävien hoitamista varten tarvittava henkilöstö ja rahoitus.	1. EKP:n on varmistettava sihteeristön tehtävien hoitamista varten tarvittava henkilöstö ja rahoitus, ja sen on myös varmistettava, että henkilöstö on pätevää ja heijastelee yleisesti EJRK:n laaja-alaisuutta ja hallintoneuvoston kokoonpanoa. EKP:n on varmistettava omista varoistaan sihteeristön riittävä rahoitus.
Tarkistus  16 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 kohta
Neuvoston teksti	Tarkistus
2. EKP nimittää sihteeristön päällikön EJRK:n hallintoneuvostoa kuultuaan.	2. EKP nimittää sihteeristön päällikön EJRK:n hallintoneuvoston ehdotuksesta.
Tarkistus  17 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 a kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	2 a. Sihteeristön jäsenet eivät saa luovuttaa salassa pidettäviä tietoja tehtäviensä päättymisen jälkeenkään asetuksen (EU) N:o.../2010 [EJRK] 8 artiklan mukaisesti tämän asetuksen 6 artiklassa asetetun tavoitteen saavuttamiseksi.
Tarkistus  18 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta
Neuvoston teksti	Tarkistus
2. Sihteeristön päällikkö tai tämän edustaja osallistuu EJRK:n hallintoneuvoston, ohjauskomitean ja neuvoa-antavan teknisen komitean kokouksiin.	2. Sihteeristön päällikkö tai tämän edustaja osallistuu EJRK:n hallintoneuvoston, ohjauskomitean ja neuvoa-antavan tieteellisen komitean kokouksiin.
Tarkistus  19 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 a kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	2 a. Sihteeristö voi pyytää Euroopan valvontaviranomaisilta ja asetuksen (EU) N:o …./2010 [EJKR] 15 artiklassa tarkoitetuissa tapauksissa kansallisilta valvontaviranomaisilta, kansallisilta keskuspankeilta tai jäsenvaltioiden muilta viranomaisilta tai perustellusta pyynnöstä suoraan finanssilaitoksilta EJRK:n tehtävien kannalta merkityksellisiä, finanssilaitoksia tai -markkinoita koskevia tietoja yksittäin, tiivistelmänä tai koosteena.
Tarkistus  20 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 b kohta (uusi)
Neuvoston teksti	Tarkistus
	2 b. Edellä 2 kohdassa tarkoitettuihin tietoihin voi sisältyä Euroopan talousaluetta, Euroopan unionia tai euroaluetta koskevia tietoja tai jäsenvaltioita koskevia koostettuja ja yksittäisiä tietoja. Jäsenvaltioiden tietoja voidaan kerätä ainoastaan perustellusta pyynnöstä. Varmistaakseen pyyntönsä oikeasuhteisuuden sihteeristön on ennen tietojen pyytämistä ensin otettava huomioon Euroopan tilastojärjestelmän ja EKPJ:n tuottamat, jakamat ja laatimat jo olemassa olevat tilastot ja sitten kuultava asianomaista Euroopan valvontaviranomaista.
Tarkistus  21 Ehdotus asetukseksi 7 artikla
Neuvoston teksti	Tarkistus
Neuvosto tarkastelee tätä asetusta komission kertomuksen perusteella kolmen vuoden kuluttua 8 artiklassa vahvistetusta päivämäärästä ja määrittää EKP:n ja Euroopan valvontaviranomaisten lausunnon saatuaan, onko tätä asetusta tarkistettava.	Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat tätä asetusta komission kertomuksen perusteella viimeistään...päivänä ...kuuta...*. ja määrittelevät EKP:n lausunnon saatuaan, onko EJRK:n tavoitteita ja organisaatiota tarkistettava.
	Kertomuksessa on arvioitava erityisesti
	a) onko tarpeen yksinkertaistaa ja lujittaa Euroopan finanssivalvojien järjestelmää (EFVJ), jotta voidaan lisätä makro- ja mikrotason valvonnan sekä Euroopan valvontaviranomaisten välistä johdonmukaisuutta;
	b) onko tarpeen lisätä Euroopan valvontaviranomaisten sääntelyvaltuuksia;
	c) onko EFVJ:n kehittäminen johdonmukaista alan globaalin kehityksen kanssa;
	d) onko EFVJ riittävän laaja-alainen ja onko sillä riittävä asiantuntemus;
	e) ovatko vastuuvelvollisuus ja avoimuus asianmukaisia julkaisuvelvollisuuksiin nähden.
	____________ * Kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta.

PERUSTELUT

Euroopan unioni on luomassa puitteita rahoitusvakauden turvaamiseksi. Integroituneet EU:n rahoitusmarkkinat, joita hallitsevat suuret Euroopan laajuiset ryhmittymät useimmissa EU-maissa, eivät voi toimia asianmukaisesti, jos valvonta on hajanaista kansallisella tasolla. EU tarvitsee uuden rahoitusjärjestelmän, johon sisältyy mikrotason vakauden valvonta, mukaan luettuna toimivallan siirtäminen EU:lle. Eurooppalaisen makrotason valvonnan avulla olisi lisäksi voitu havaita, että kestämätön luotonannon kasvu, kiinteistömarkkinoiden kupla ja suuret vaihtotaseen alijäämät aiheuttivat riskejä makrotaloudelle ja rahoitusvakaudelle. Euroopan on pikaisesti kehitettävä asiantuntemustaan makrotason vakauden valvonnassa, jotta se voi paljastaa järjestelmäriskit, toisin sanottuna tunnistaa Euroopan tasoisen rahoitusvakauden riskin, antaa tarvittaessa varoituksia ja varmistaa seurannan.

Vaikka uusien rahoituskriisien välttäminen onkin mahdotonta, sosiaalisten ja taloudellisten vaikutusten pitäisi olla vähemmän haitallisia, kuten kävi nykyisessä kriisissä, jos sitä verrataan suuren laman todellisiin vaikutuksiin. Eurooppa tarvitsee lainsäädännöllisen ja institutionaalisen kehyksen, jolla pystytään ratkaisemaan systeemisesti merkittävien rahoituslaitosten maksukyvyttömyys. On tarkoitus perustaa uusi makrotason vakauden valvoja, Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) ja uusi mikrotason vakauden valvonta, Euroopan finanssivalvojien järjestelmä (EFVJ). Järjestelmän tehokkuus on sidoksissa EKP:n arvovaltaan, koska uusi EJRK ei pysty määräämään toimenpiteitä tai sanktioita jäsenvaltioille tai rahoituslaitoksille, eivätkä sen varoitukset ole sitovia. Niiden tehokkuus riippuu Euroopan keskuspankin hyvästä maineesta ja sen henkilöstön tunnustetusta asiantuntemuksesta. EKP:n rooli on olennainen eurooppalaisessa makrotason vakauden valvonnassa.

Viime vuosina erittäin alhaisiin korkoihin perustuva rahapolitiikka on ruokkinut fyysisen ja taloudellisen omaisuuden kuplia, jotka ovat puhjetessaan aiheuttaneet kriisin, josta nyt kärsitään. Valvontarakenteen perimmäinen tavoite on välttää tällaisia dramaattisia tilanteita tulevaisuudessa, varmistaa rahoitusvakaus ja suojella kuluttajia. Systeemisten riskien, hätätilanteiden tai laiminlyöntien ehkäiseminen tai niiden vaikutusten lieventäminen vähentää reaalitalouteen ja Euroopan kansalaisiin kohdistuvia tulevien kriisien vaikutuksia.

Kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana Euroopan rahapolitiikka on ollut tehokasta inflaation hallitsemisen suhteen. "Hintojen vakautta" koskevan tavoitteen selkeä havainnollistaminen (esimerkiksi kahden prosentin vuotuista inflaatiota koskeva selvä tavoite) liitettiin myös rahapolitiikan selkeänä ja tehokkaana välineenä toimineeseen korkotasoon. Tässä mielessä vapaakaupan laajentuminen ja maailmanlaajuisten tuotantoverkostojen yleistyminen deflaatiopaineineen kaikkialla maailmassa viimeksi kuluneiden kahdenkymmenen vuoden aikana on edistänyt myös halpoja hintoja kehitysmaissa.

Itse asiassa voitaisiin argumentoida, että korkotaso on ollut vuosia keinotekoisen matalalla verrattuna markkinoiden korkotasoon, jolla olisi mitattu vapaasti luotonantoa ja investointien kysyntää. Tämä on saattanut olla yksi pääasiallisista nykyisen kriisin syistä. Korot ovat saattaneet heikentää taloudellisten toimijoiden odotuksia niin, että ne ovat ottaneet liikaa velkaa rahoittaakseen kulutuksen ja investoinnit, jotka ovat olleet myös liiallisia. Mutta joka tapauksessa rahapolitiikan tehokkuudesta ollaan melko yksimielisiä, kuten aikaisemmin jo mainittiin.

Kaikesta huolimatta talouden globaalistuminen erittäin intensiivisesti pääomien liikkumisen suhteen on muuttanut perusteellisesti rahoitusmarkkinoita. Keskuspankit ovat pitäytyneet perinteisessä tavoitteessaan, inflaation hallitsemisessa, ja tähän tarkoitukseen ne ovat käyttäneet korkotasoa. Mutta pääomien vapaa liikkuvuus on vahvistanut poikkeuksellisesti raha- ja finanssialan välistä yhteyttä. Tämä uusi tilanne on enenevässä määrin pakottanut keskuspankkeja liittämään ohjelmaansa uuden tavoitteen, joka on rahoitusmarkkinoiden vakaus.

On mahdotonta saavuttaa molemmat tavoitteet (hintojen ja rahoitusmarkkinoiden vakaus) samanaikaisesti vain yhden välineen avulla, vaikka tämä väline olisi miten tehokas hyvänsä. Korkotaso on ollut tehokas tapa hallita inflaatiota, mutta se ei ole ollut käyttökelpoinen pyrittäessä ehkäisemään luotonannon laajentumista ja kiinteistökuplia useissa maissa.

Tarvitaan uusi väline, ja viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana on muodostunut laaja yksimielisyys siitä, että tämän välineen tulisi olla pankki- ja rahoitusjärjestelmien EU:n laajuinen sääntely ja valvonta. Vaikka rahoituksen sääntely on ollut olemassa usean vuoden ajan, se ei ole ollut asianmukaista ja riittävää uudessa globaalistuneessa maailmassa. Itse asiassa valvonta ja sääntely ovat ainoita merkittäviä valtuuksia, jotka kansalliset keskuspankit ovat varanneet itselleen kansallisella tasolla euron käyttöönoton jälkeen. Näin ollen nykyään on varmaa, että Euroopan laajuinen sääntely on tarpeellista ja asianmukaista.

Euroopan keskuspankin pääjohtajalta kysyttiin Singaporessa vuonna 2005 järjestetyn luennon[1] yhteydessä kuplien muodostumisesta fyysisen ja taloudellisen omaisuuden hinnoissa. Hän vastasi, että kupla voidaan havaita, jos esimerkiksi luottotyyppi tai joidenkin varallisuuserien hinta alkaa poiketa merkittävästi historiallisesta suuntauksestaan, ja totesi kannattavansa korkotason nostoa kuplan muodostumisen ehkäisemiseksi. Tästä syntyvä kustannus muuttuu kannustimeksi vakuutuksille, millä vältetään pahimmat skenaariot. Tämä toimenpide vaikuttaa järkevältä, mutta äskettäisestä rahoituskriisistä saadut kokemukset huomioon ottaen se tuntuu vähemmän sopivalta. Rahoitusjärjestelmä voidaan sopeuttaa korkotason vaihteluun muuttamalla esimerkiksi luottojen sopimusehtoja (kiinnelainojen takaisinmaksuaikaa voidaan pidentää).

Näissä olosuhteissa korkokannan muuttamisella on vähän vaikutusta kuplien puhkeamiseen. Jos korkokantaa ei nosteta merkittävästi, missä tapauksessa taloutta vahingoitettaisiin kokonaisuutena, keinotekoisesti yhä alhainen korkokanta ruokkisi edelleen jäljelle jääviä kuplia. Tässä mielessä tarvitaan entistä parempaa valvontaa. Esimerkiksi Espanjan keskuspankin suhdannevarausjärjestelmällä ei vältetty suunnattoman kiinteistökuplan syntymistä Espanjassa. Rakennuttajien aiheuttaman kertyneen velan määrä Espanjan pankkijärjestelmässä vastaa 30:tä prosenttia vuoden 2009 BKT:stä (325 miljardia euroa).

Rahoituksen sääntelyä ja valvontaa koskevat tarvittavat parannukset ovat perusta keskustelulle, jota käydään kaikista uusista rahoitusrakenteista, joita unionin toimielimet ovat kehittämässä ja joista tämä mietintö muodostaa pienen osan. Velkaantumisasteen valvonta vaikuttaisi sopivalta toimenpiteeltä laitoksille, jotka ovat liian suuria mennäkseen konkurssiin. Aikaisempaa alhaisempi velkaantumistaso kannustaa niitä harkitsemaan, haluavatko ne säilyttää kokonsa vai jakaantua pienempiin, kaupallisen pankkitoiminnan perinteisiin toimintoihin sopeutettuihin yksiköihin.

Velkaantumisaste pakottaa sen vuoksi pienentämään luottolaitosten velkaantumisastetta joko vähentämällä luototusta, joka suunnataan asuntosektorille tai kasvattamalla pääomapohjaa, jonka avulla voidaan selvitä liian suurista tappioista kuplan puhjetessa. Kansalliset valvontaviranomaiset eivät onnistuneet pysäyttämään riskien kerääntymistä lukuisissa kansallisissa järjestelmissä.

Rahoitusmarkkinoiden sääntelystä tehdyissä eri ehdotuksissa on seuraavat kaksi yhteistä tekijää: toisaalta olisi tarpeellista vähentää korkeaa velkaantumisastetta, eli kokonaisvarojen ja pääoman suhdetta, ja toisaalta olisi tarpeen lisätä rahoituslaitosten pääomavaatimuksia. Tämä on olennaista, jotta voidaan saavuttaa sopiva pääomapohja ja selvitä mahdollisista tappioista, joita saattaa syntyä tulevien rahoituskriisien yhteydessä. Olisi pidettävä mielessä, että rahoitusjärjestelmän pääasiallinen tehtävä on kanavoida säästämistä investointeihin. Tässä prosessissa on mahdotonta estää rahoituslaitoksia ottamasta riskejä, ja vaikka nyt riskejä valvotaan entistä paremmin, keinottelusta aiheutuvien uusien kuplien syntymisen mahdollisuus ei katoa.

Niin kauan kuin kaupallisten lainojen ja investointilainojen parissa harjoitettavat liiketoimet ovat sekoittuneena toisiinsa, käytännön pankkitoiminnan alalla suuret pankit johdatetaan vaarantamaan pääomansa ja myymään rahoituseriä sen sijaan, että ne tukisivat reaalitaloutta muuttamalla talletukset perheille ja yrityksille myönnettäviksi luotoiksi. Itse asiassa pankeilla ei ole minkäänlaista velvollisuutta toimia toisin.

Tästä syystä uuden sääntelyn on oltava joustavaa, jotta sen avulla voidaan vähentää velkaantumista, mikäli huolestuttavia merkkejä havaitaan. Hieman keltaista tai punaista valoa olisi pitänyt näyttää esimerkiksi silloin, kun kauden 1996–2006 ensimmäisten vuosien aikana Espanjan luotonannon kasvu johti huomattavaan kasvuun. Kymmenen vuoden aikana luotonanto kasvoi 20 prosenttia vuodessa. Tässä tapauksessa olisi ollut tarpeen toimia niitä (suuria tai pieniä) luottolaitoksia vastaan, jotka erikoistuivat muita enemmän kiinnitysluottoihin, rajoittamalla niiden luotonantorajaa.

Toisaalta Euroopan laajuinen rahoitusalan valvonta on hyvien sääntelypolitiikkojen tehokkuuden kannalta avainasemassa ottaen huomioon useiden kansallisesti suuntautuneiden kriisi-indikaattoreiden epäonnistumisen. Kuten EKP:n pääjohtaja totesi marraskuussa 2008 EKP:n viidennessä keskuspankkien konferenssissa, “(…) jo vuonna 2006 oli havaittavissa varoittavia merkkejä siitä, että globaalit markkinat toimivat äärirajoillaan ja että pienikin muutos olosuhteissa häiritsisi vakavasti rahoitusmarkkinoita. (…) Tiedettiin, että myrsky oli kehittymässä, mutta myönnettäköön, että ei tiedetty tarkalleen missä. Ei myöskään tiedetty, mikä saisi sen puhkeamaan tai milloin se olisi ohi[2].

Tässä mielessä Larosièren raportissa esitetyt ajatukset, joista monet sisältyvät nyt keskustelun kohteena olevaan valvontapakettiin, mahdollistavat rahoitusmarkkinoiden asianmukaisen sääntely- ja valvontapolitiikan. Sen menestyksen ytimenä on mikrotason ja makrotason vakauden valvonnan välinen yhteys ja näiden kahden tason välinen sujuva tiedonkulku. Tässä suhteessa EJRK:n sihteeristöllä on entistä vaativampi tehtävä varmistaa asianosaisten toimijoiden välinen tehokas ja nopea tietojen vaihto ja taata aina tarpeellinen luottamuksellisuus. Kuten alussa todettiin, mikrotason vakauden valvontaa harjoittavat viranomaiset ja EJRK ovat yksikkö, jonka on toimittava tiiviissä yhteistyössä. Uuden rakenteen myötä EU:n pitäisi saada myrskyvaroitus ja pystyä toimimaan ajoissa.

• [1]  "Asset price bubbles and monetary policy"
  EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet'n puheenvuoro Singaporessa 8. kesäkuuta 2005 järjestetyn Mas-luennon yhteydessä.
  http://www.ecb.int/press/key/date/2005/html/sp050608.en.html
• [2]  "Undervalued risk and uncertainty: Some thoughts on the market turmoil"
  EKP:n pääjohtajan Jean-Claude Trichet'n puheenvuoro EKP:n viidennessä keskuspankkien konferenssissa Frankfurt am Mainissa 13. marraskuuta 2008.
  http://www.ecb.int/press/key/date/2008/html/sp081113_1.en.html

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Euroopan järjestelmäriskikomitean toimintaan liittyvät Euroopan keskuspankin erityistehtävät
Viiteasiakirjat	05551/2010 – C7-0014/2010 – KOM(2009)0500 – 2009/0141(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	2.2.2010
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 8.2.2010
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Ramon Tremosa i Balcells 20.10.2009
Valiokuntakäsittely	23.11.2009		23.2.2010		23.3.2010		27.4.2010
Hyväksytty (pvä)	10.5.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Burkhard Balz, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Pascal Canfin, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Vicky Ford, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Othmar Karas, Astrid Lulling, Arlene McCarthy, Ivari Padar, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Ramon Tremosa i Balcells
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pervenche Berès, Carl Haglund, Syed Kamall, Philippe Lamberts, Catherine Stihler, Pablo Zalba Bidegain
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Andrea Cozzolino, Michel Dantin, Frank Engel, Christa Klaß, Elisabeth Morin-Chartier
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	21.5.2010