MIETINTÖ neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 4/2010 varainhoitovuodeksi 2010, pääluokka III – Komissio
11.6.2010 - (10930/2010 – C7‑0153/2010 – 2010/2056(BUD))
Budjettivaliokunta
Esittelijä: László Surján
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin lisätalousarvioksi nro 4/2010 varainhoitovuodeksi 2010, pääluokka III – Komissio
(10930/2010 – C7‑0153/2010 – 2010/2056(BUD))
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 310 ja 314 artiklan ja Euratomin perustamissopimuksen 106 a artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[1] ("varainhoitoasetus") ja erityisesti sen 15 artiklan 3 kohdan ja 37 ja 38 artiklan,
– ottaa huomioon 17. joulukuuta 2009 lopullisesti vahvistetun Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2010[2],
– ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[3],
– ottaa huomioon komission 16. huhtikuuta 2010 tekemän lisätalousarvioesityksen nro 4 vuoden 2010 yleiseen talousarvioon (KOM(2010)0169),
– ottaa huomioon neuvoston 11. kesäkuuta 2010 vahvistaman kannan lisätalousarvioesitykseen nro 4/2010 (10930/2010-C7-0153/2010),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 75 b ja 75 e artiklan,
– ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7‑0200/2010),
A. ottaa huomioon, että lisätalousarvioesityksen nro 4/2010 tarkoituksena on sisällyttää vuoden 2010 talousarvioon varainhoitovuoden 2009 ylijäämä, joka on 2 253 591 199,37 euroa,
B. ottaa huomioon, että ylijäämä muodostui pääasiassa ennakoitua suuremmista tuloista (400 703 258 euroa), ennakoitua pienemmistä menoista (1 667 346 181 euroa) ja valuuttakurssimuutosten positiivisesta saldosta (185 541 760 euroa),
C. ottaa huomioon, että otsakkeessa 1 maksumäärärahoja jäi vuonna 2009 käyttämättä 451 miljoonaa euroa, otsakkeessa 2 käyttämättä jäi 244 miljoonaa euroa, otsakkeessa 3 käyttämättä jäi 106 miljoonaa euroa, otsakkeessa 4 käyttämättä jäi 603 miljoonaa euroa ja otsakkeessa 5 käyttämättä jäi 263 miljoonaa euroa,
D. ottaa huomioon, että talousarvion erittäin niukan liikkumavaran ja uusien rahoitustarpeiden yhteisvaikutus vaarantaa olemassa olevat poliittiset tavoitteet samalla kun määrärahojen käyttöaste jää huomattavan alhaiseksi EU:n toimintalinjojen toteutuksen kustannuksella,
E. toteaa, että vuoden 2009 määrärahojen vajaakäyttöä arvioitaessa olisi otettava huomion lisätalousarviot nro 4/2010 ja nro 10/2009,
1. panee merkille lisätalousarvioesityksen nro 4/2010, jossa keskitytään pelkästään ottamaan talousarvioon varainhoitovuoden 2009 ylijäämä varainhoitoasetuksen 15 artiklan mukaisesti;
2. korostaa, että lisätalousarvioesitykseen nro 4/2010 sisältyvien määrärahojen lisäksi määrärahoja jäi käyttämättä vuoden 2009 talousarviosta enemmänkin, yhteensä yli 5 000 000 000 euroa, kun myös lisätalousarvio nro 10/2009 otetaan huomioon; varoittaa siksi, että vuoden lopussa on annetut lisätalousarviot, joilla vähennetään maksumäärärahojen tasoa samaan aikaan kun vastaavasti jäsenvaltioiden yhteistä osuutta EU:n talousarvion rahoittamisesta pienennetään, antavat vääristyneen kuvan talousarvion toteutuksesta;
3. hyväksyy neuvoston kannan lisätalousarvioesitykseen nro 4/2010 sellaisenaan ja kehottaa puhemiestä julistamaan lisätalousarvion nro 1/2010 lopullisesti vahvistetuksi ja huolehtimaan sen julkaisemisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;
4. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
PERUSTELUT
Varainhoitoasetuksen 37 artiklan mukaan komissio voi tehdä alustavia lisätalousarvioesityksiä "väistämättömissä, poikkeuksellisissa tai odottamattomissa olosuhteissa". Saman artiklan 3 kohdassa todetaan, että "budjettivallan käyttäjä käsittelee asian ottaen huomioon sen kiireellisyyden". Varainhoitoasetuksen 15 artiklan 3 kohdan mukaan kunkin varainhoitovuoden ylijäämä tai alijäämä otetaan seuraavan varainhoitovuoden talousarvioon tulona tai menona lisätalousarviossa, joka komission on esitettävä 15 päivän kuluessa siitä päivästä, jona alustavat tilinpäätökset esitettiin.
Komissio hyväksyi perjantaina 16. huhtikuuta 2010 lisätalousarvioesityksen nro 4/2010, jonka tarkoituksena on ottaa talousarvioon ylijäämä varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamisesta.
Vuoden 2009 talousarvion toteutuksen ylijäämä on 2 253 591 199 euroa. Ylijäämän ottaminen talousarvioon pienentää vastaavasti jäsenvaltioiden yhteistä osuutta EU:n talousarvion rahoittamisesta.
Ylijäämä
Varainhoitovuoden 2009 talousarvion toteuttamisesta jäi 2 253 591 199 euron ylijäämä, joka muodostuu lähinnä seuraavista:
– odotettua korkeammat tulot (400 703 257,66 euroa);
– maksumäärärahojen vajaakäyttö (- 1 667 346 181,32 euroa);
– valuuttakurssierot (185 541 760,39 euroa).
Käyttämättä jääneet maksumäärärahat voidaan vielä jaotella seuraavasti:
– otsake 1: 451 miljoonaa euroa,
– otsake 2: 244 miljoonaa euroa,
– otsake 3: 106 miljoonaa euroa,
– otsake 4: 603 miljoonaa euroa ja
– otsake 5: 263 miljoonaa euroa.
Asian arviointi
Ylijäämä johtuu budjettivallan käyttäjän hyväksymän EU:n talousarvion ja sen varsinaisen toteutuksen välisestä erosta. Seuraavasta taulukosta käy ilmi, että vuodesta 2007 lähtien talousarvioylijäämä on vuosittain kasvanut, vaikka varainhoitovuosien aikana on annettu lisätalousarvioesityksiä, joilla maksumäärärahojen tasoa ja ylijäämää vuoden lopussa on pyritty vähentämään.
(miljoonaa euroa)
|
Vuosi |
Ylijäämä |
LT maksumäärä-rahojen mukauttamiseksi |
Vajaakäyttö yhteensä |
|
|
|
2007 |
1 529 |
- 1 651 |
3 180 |
|
|
|
2008 |
1 796 |
- 4 891 |
6 687 |
|
|
|
2009 |
2 254 |
- 2 769 |
5 023 |
|
|
Ylijäämä on vuodesta 2002 lähtien yleisesti vähentynyt (ks. seuraava taulukko). Se tosin johtuu lähinnä siitä, että varainhoitovuodesta 2003 lähtien vuoden lopussa on annettu lisätalousarvio, jolla talousarvioon otettuja maksumäärärahoja vähennetään ajantasaistettujen toteutusarvioiden perusteella.
Ilman vuoden lopussa annettua lisätalousarviota vuotuiset ylijäämät olisivat seuraavanlaisia:
Tämä vääristää EU:n talousarvion toteutusta koskevia lukuja (ks. edellä) ja vähentää lisäksi jäsenvaltioiden suoria maksuja EU:n talousarvioon jo varainhoitovuoden aikana. Ilman lisätalousarviota (viime vuonna nro 10/2009) talousarviomäärärahojen ylijäämä olisi ollut vuonna 2009 yli 5 miljardia euroa. Tärkein syy ylijäämään on määrärahojen vajaakäyttö.
Lisätalousarvioesitys nro 4/2010 pienentää vastaavasti jäsenvaltioiden yhteistä osuutta EU:n talousarvion rahoittamisesta. Varainhoitovuodelta 2009 jäänyt 2 254 miljoonaa euroa jakautuu seuraavasti:
|
Jäsenvaltio |
Ylijäämä talousarviosta 2009 (miljoonaa euroa) |
Jäsenvaltio |
Ylijäämä talousarviosta 2009 (miljoonaa euroa) |
|
|
Belgia |
64,8 |
Luxemburg |
5,5 |
|
|
Bulgaria |
6,5 |
Unkari |
16,0 |
|
|
Tšekki |
24,4 |
Malta |
1,1 |
|
|
Tanska |
45,9 |
Alankomaat |
110,6 |
|
|
Saksa |
459,1 |
Itävalta |
52,1 |
|
|
Viro |
2,5 |
Puola |
54,6 |
|
|
Irlanti |
25,7 |
Portugali |
29,5 |
|
|
Kreikka |
46,2 |
Romania |
24,8 |
|
|
Espanja |
196,2 |
Slovenia |
6,9 |
|
|
Ranska |
371,6 |
Slovakia |
13,2 |
|
|
Italia |
287,9 |
Suomi |
34,2 |
|
|
Kypros |
3,4 |
Ruotsi |
56,1 |
|
|
Latvia |
3,4 |
Yhdistynyt kuningaskunta |
306,2 |
|
|
Liettua |
5,0 |
Yht. |
2 254 |
|
Kyse on siis huomattavista määristä, jotka olisi otettava huomioon sekä EU:n talousarvion erittäin tiukoissa liikkumavaroissa että kaikissa etenkin jäsenvaltioiden ja neuvoston päätöksistä aiheutuvissa lisärahoitustarpeissa.
Koska nykyisellään EU:n talousarviomäärärahat ja uudet rahoitustarpeet ja sitoumukset eivät kohtaa toisiaan, syntyy budjettijännitteitä ja tyhjiöitä, joita on vaikea täyttää vaarantamatta eräitä muita EU:n tavoitteita. Näin kävi äskettäin muun muassa GMES:n, kolmen uuden rahoitusviranomaisen, banaanialan liitännäistoimien ja globalisaatiorahaston kohdalla. Tässä yhteydessä esittelijä katsoo, että tällaista ylijäämää on tarkasteltava vuoden 2010 talousarvion ja nykyiseen monivuotiseen rahoituskehykseen kuuluvien seuraavien varainhoitovuosien talousarvioiden erittäin tiukka määrärahatilanne huomioon ottaen.
Valiokunnan olisikin tarkasteltava seuraavia teoreettisia kysymyksiä: 1) mitkä ovat jäsenvaltioiden hyväksi tehtävän siirron mahdolliset vaihtoehdot, 2) siirtojen automaattinen luonne (niistä ei käydä poliittista keskustelua) ja 3) olisiko koko ylijäämä maksettava takaisin.
Lisäksi esittelijä korostaa, että koska vuoden lopussa maksumäärärahoja mukautetaan lisätalousarvioilla, jäsenvaltiot maksavat jo nyt EU:n talousarvioon kunkin vuoden aikana alkuperäistä suunnitelmaa vähemmän. Tämän ylijäämän mahdollinen uudelleenkäyttö ei lisäisi jäsenvaltioiden menoja vaan lähinnä vähentäisi odottamattomia tuloja.
Lopuksi esittelijä korostaa budjettivaliokunnan jäsenille parlamentin toimien mahdollisia oikeudellisia rajoitteita, jotka koskevat sekä tähän lisätalousarvioon mahdollisesti tehtäviä tarkistuksia ja sen hyväksymismääräaikoja että kyseisten käyttämättä jääneiden varojen mahdollista uudelleen jakamista ottaen huomioon, että varojen jäädyttäminen ei olisi tässä talous- ja sosiaalikriisissä hyväksyttävää.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
2.6.2010 |
|
|
|
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
29 0 0 |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Marta Andreasen, Francesca Balzani, Reimer Böge, Giovanni Collino, Jean-Luc Dehaene, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Estelle Grelier, Jutta Haug, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Nadezhda Neynsky, Dominique Riquet, László Surján, Derek Vaughan, Angelika Werthmann, Jacek Włosowicz |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Paul Rübig |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Peter Jahr, Andres Perello Rodriguez, Britta Reimers |
|||||