MIETINTÖ paremmasta säädöskäytännöstä – Euroopan komission 15. vuosikertomus toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 9 kohdan mukaisesti

29.6.2010 - (2009/2142(INI))

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Lidia Joanna Geringer de Oedenberg

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

paremmasta säädöskäytännöstä – Euroopan komission 15. vuosikertomus toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 9 kohdan mukaisesti

(2009/2142(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon toimielinten välisen sopimuksen paremmasta lainsäädännöstä[1],

–   ottaa huomioon marraskuussa 2005 hyväksytyn vaikutustenarviointia koskevan toimielinten yhtenäisen lähestymistavan,

–   ottaa huomioon 9. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman tarkastetusta Euroopan parlamentin ja komission välisestä puitesopimuksesta seuraavaa vaalikautta varten[2],

–   ottaa huomioon 21. lokakuuta 2008 antamansa päätöslauselman parempi säädöskäytäntö 2006 ‑kertomuksesta toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden sekä niiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan mukaisesti (14. vuosikertomus)[3],

–   ottaa huomioon antamansa päätöslauselmat komission 24. ja 25. vuosikertomuksesta yhteisön oikeuden soveltamisen valvonnasta[4],

–   ottaa huomioon komission kertomuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista (15. kertomus, "Parempi säädöskäytäntö 2007") (KOM(2008)0586),

–   ottaa huomioon komission kertomuksen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteista (16. kertomus, "Parempi säädöskäytäntö 2008") (KOM(2009)0504),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kolmas strateginen katsaus: sääntelyn parantaminen Euroopan unionissa" (KOM(2009)0015),

–   ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan "Hallinnollisen rasituksen keventäminen Euroopan unionissa – Kertomus edistymisestä vuonna 2008 ja vuoden 2009 näkymät" (KOM(2009)0016),

–   ottaa huomioon komission valmisteluasiakirjan "Kolmas välikertomus sääntely-ympäristön yksinkertaistamisstrategian edistymisestä" (KOM(2009)0017),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa – Alakohtaiset keventämissuunnitelmat ja toimet vuonna 2009" (KOM(2009)0544),

–   ottaa huomioon komission vaikutusten arvioinnin suuntaviivat (SEC(2009)0092),

–   ottaa huomioon vaikutustenarviointilautakunnan vuoden 2008 kertomuksen (SEC(2009)0055),

–   ottaa huomioon vaikutustenarviointilautakunnan vuoden 2009 kertomuksen (SEC(2010)1728),

–   ottaa huomioon hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän 17. syyskuuta 2009 antaman raportin,

–   ottaa huomioon kilpailuneuvoston 4. joulukuuta 2009 antamat päätelmät,

–   ottaa huomioon Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän loppuraportin 2007–2009,

–   ottaa huomioon valiokuntien puheenjohtajakokouksen valmisteluasiakirjan "Vaikutustenarviointi: Euroopan parlamentin kokemukset",

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen asetukseksi kansalaisaloitteesta (KOM(2010)0119),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön sekä perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnan lausunnon (A7-0215/2010),

A. ottaa huomioon, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden oikea soveltaminen on välttämätöntä Euroopan unionin moitteettoman toiminnan kannalta ja sen toimielinten toiminnan saattamiseksi vastaamaan kansalaisten, sisämarkkinoilla toimivien yritysten ja jäsenvaltioiden kansallisten ja paikallisten hallintoviranomaisten odotuksia sekä sen varmistamiseksi, että päätökset tehdään mahdollisimman lähellä kansalaisia,

B.  ottaa huomioon, että paremmasta säädöskäytännöstä on tullut Euroopan unionin moitteettoman toiminnan edellytys, mikä saattaa merkittävästi edistää talouskriisin ratkaisua ja talouskasvua,

C. ottaa huomioon, että paremman säädöskäytännön kysymyksiä ei tule tarkastella ainoastaan komission sääntely-ympäristön parantamista koskevan ohjelman valossa vaan myös laajemmin Lissabonin sopimuksen voimaantulon yhteydessä,

D. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa parlamentti asetetaan lainsäädännässä tasavertaiseen asemaan neuvoston kanssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa,

E.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen mukaan kansalliset parlamentit osallistuvat virallisesti toissijaisuusperiaatteen soveltamisen valvontaan,

F.  ottaa huomioon, että edellinen komissio asetti paremman säädöskäytännön etusijalle ja sen tulisi olla myös uudessa kokoonpanossa toimivan komission ensisijainen tehtävä,

G. ottaa huomioon, että unionin sääntely-ympäristön parantamiseen kuuluu useita osatekijöitä, kuten vaikutustenarvioinnit, hallinnollisen rasituksen keventäminen sekä voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen,

H. ottaa huomioon, että kaikkien sidosryhmien, erityisesti työmarkkinaosapuolten, kuuleminen on erittäin tärkeää säädösehdotusten valmistelussa (mukaan lukien niiden vaikutustenarviointi),

I.   ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklassa parlamentille annetaan mahdollisuus pyytää komissiota tekemään sille aiheellisia ehdotuksia asioista, joissa se katsoo, että tarvitaan unionin säädös perussopimusten panemiseksi täytäntöön,

J.   ottaa huomioon vuodesta 2005 toteutettavan yhteisön lainsäädännön aiheuttaman hallinnollisen rasituksen keventämisohjelman, joka tähtää 25 prosentin vähennykseen vuoteen 2012 mennessä,

K. ottaa huomioon, että yksi tämän ohjelman keskeisistä osista on hallinnollisten kustannusten lähtötilannemääritys, joka perustuu ns. standardikustannusmalliin,

L.  ottaa huomioon, että nykyisen lainsäädännön yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista edistävät uudelleenlaatiminen ja kodifiointi tekevät muutoksista selkeitä ja yhtenäisiä,

M. ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden on tärkeää panna Euroopan unionin direktiivit oikein ja aikataulun mukaisesti täytäntöön ja ottaa huomioon yhä tapahtuvan lainsäädännön "kultauksen", mikä tarkoittaa yhteisön oikeuden vaatimuksia pidemmälle menevien velvoitteiden asettamista,

N. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus on korvannut komitologiajärjestelmän uudella jaolla delegoituihin ja täytäntöönpanosäädöksiin,

O. ottaa huomioon Lissabonin sopimuksella voimaan saatetun eurooppalaisen kansalaisaloitteen, joka on uusi kansalaisten vaikuttamisen Euroopan unionin lainsäädäntöön mahdollistava väline,

P.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa mainitaan kansalaisoikeuksien joukossa oikeus hyvään hallintoon, joka ei voi toimia, ellei se perustu avoimeen ja kansalaisten ymmärrettävissä olevaan lainsäädäntöön,

Keskeiset huomautukset

1.  korostaa tarvetta laatia lainsäädäntöä yksinkertaisella, avoimella ja Euroopan kansalaisten ymmärrettävissä olevalla tavalla;

2.  korostaa, että unionin toimielinten on ehdotuksia tehdessään noudatettava toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta ja ehtoja, jotka vahvistetaan Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä pöytäkirjassa toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta;

3.  korostaa, että kaikissa säädösehdotuksissa on esitettävä syyt, joiden perusteella todetaan, että tavoite voidaan saavuttaa paremmin EU:n toimin, ja jotka on osoitettava laadullisin ja, aina kun se on mahdollista, määrällisin perustein edellä mainitun pöytäkirjan mukaisesti;

4.  kannattaa ehdottomasti sääntely-ympäristön parantamisprosessia, joka tähtää Euroopan unionin lainsäädännön avoimuuden, vaikuttavuuden ja yhtenäisyyden lisäämiseen; korostaa komission avainasemaa toimielimenä, jolla on lainsäädännöllinen aloiteoikeus, valmisteltaessa korkealuokkaisia ehdotuksia; lupaa tehdä kaikkensa tarkastellakseen tällaisia ehdotuksia ripeästi asiassa sovellettavan lainsäädäntömenettelyn mukaisesti; korostaa myös jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön tärkeyttä tämän lainsäädännön oikean toimeenpanon varmistamiseksi;

5.  panee merkille komission paneutumisen yllä mainittuun prosessiin, mikä ilmenee useissa asiakirjoissa, erityisesti kolmannessa strategisessa katsauksessa sääntelyn parantamiseen Euroopan unionissa sekä sen meneillään olevissa toimissa; huomauttaa kuitenkin, että laaja yleisö ei tunne ohjelmaa ja vaatii komissiota edistämään sitä selkeäsanaisemmin;

6.  yhtyy neuvoston 4. joulukuuta 2009 antamien päätelmien 3 ja 15 kohdan sisältämiin mainintoihin, jotka koskevat yhteistä vastuuta sääntely-ympäristön parantamisesta ja kaikkien prosessiin osallistuvien toimielinten ja henkilöiden vahvempaa vastuunkantoa;

7.  panee merkille Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean osallistumisen sääntely-ympäristön parantamista ja hallinnollisen taakan keventämistä koskevaan keskusteluun ja odottaa asian suhteen hedelmällistä yhteistyötä;

8.  katsoo, että toimielinten välisen yhteistyön parantamisen edellytyksenä tällä laajalla kentällä on vuonna 2003 paremmasta säädöskäytännöstä tehdyn toimielinten välisen sopimuksen tarkistaminen; kiinnittää huomiota tämän kysymyksen kannalta tärkeisiin kohtiin 9. helmikuuta 2010 annetussa päätöslauselmassa Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevasta puitesopimuksesta, erityisesti siihen, että kyseiset toimielimet sitoutuivat sopimaan keskeisistä muutoksista valmistautuessaan tuleviin neuvotteluihin ministerineuvoston kanssa parempaa lainsäädäntöä koskevan sopimuksen mukauttamisesta Lissabonin sopimuksen uusiin määräyksiin;

9.  kehottaa komissiota noudattamaan poliittista sopimusta, joka perustuu Euroopan parlamentin 9. helmikuuta 2010 antamaan päätöslauselmaan tarkastetusta Euroopan parlamentin ja komission välisestä puitesopimuksesta, ja tekemään kaikkensa, jotta parlamenttia ja neuvostoa kohdeltaisiin yhdenvertaisina lainsäädäntöprosessissa, noudattaen siten Lissabonin sopimukseen sisällytettyä parlamentin ja neuvoston yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, erityisesti sitä kautta, että kummallekin elimelle tiedotetaan samanaikaisesti ja kattavasti kaikista tapahtumista ja kaikesta edistyksestä, jotka vaikuttavat kyseiseen prosessiin, ja että niille annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kokouksiin ja saada tutustua ehdotuksiin ja muihin tietoihin;

10. korostaa, että koska lainsäädännön yksinkertaistamisprosessi ei saa madaltaa nykyisen lainsäädännön tasoa, siihen tulee liittyä kaikkien sidosryhmien kuuleminen, mukaan lukien työmarkkinaosapuolet;

11. suhtautuu myönteisesti kansallisten parlamenttien ottamiseen läheisemmin mukaan Euroopan unionin lainsäädännön laatimiseen, erityisesti lainsäädäntöehdotusten toissijaisuusperiaatteen mukaisuuden valvontaprosessiin; korostaa, että kansallisten parlamenttien on toimitettava lausuntonsa säädetyssä kahdeksan viikon määräajassa;

12. suhtautuu myönteisesti komission toimiin, joiden tarkoituksena on taata sujuva tietojen vaihtaminen kansallisten parlamenttien kanssa sekä tiedottaa parlamentille ja neuvostolle asiasta; kehottaa lisäksi kansallisia parlamentteja erottamaan selvästi toisistaan toissijaisuusperiaatetta koskevat lausunnot ja komission ehdotusten sisältöä koskevat lausunnot;

Vaikutusten arviointi

13. korostaa komission ratkaisevan tärkeätä vastuuta vaikutustenarvioinnin suorittamisesta; pyytää kehittämään välineitä, joiden avulla taataan analyysien riippumattomuus ja uskottavuus; sitoutuu samalla jatkamaan toimiaan komission ehdotuksiin tekemiensä oleellisten korjausten vaikutusten arvioimiseksi;

14. kehottaa tätä varten komissiota lainsäädäntöehdotuksen tehdessään toimittamaan parlamentille ja neuvostolle järjestelmällisesti vaikutustenarvioinnin tiivistelmän, jonka pituus on kahdesta neljään sivua, sekä täydellisen vaikutusten arvioinnin;

15. kannustaa kaikkia valiokuntia ennen komission lainsäädäntöehdotuksen käsittelyä käymään komission kanssa keskustelun vaikutusten arvioinnista;

16. tunnustaa tähänastisten kokemusten valossa, että toimielinten yhteistä vaikutustenarviointia koskevaa lähestymistapaa on muutettava, ja kannustaa kaikkia toimielimiä täyttämään vaikutusten arviointeja koskevat sitoumuksensa; kiinnittää huomiota valiokuntien puheenjohtajakokouksen valmisteluasiakirjan tätä kysymystä koskeviin päätelmiin; kiinnittää huomiota valiokuntien puheenjohtajakokouksen valmisteluasiakirjan tätä kysymystä koskeviin päätelmiin; tukee valiokuntien aloitteita, joiden tarkoituksena on kutsua komissio esittelemään kaikki vaikutusten arvioinnit, jotta asiasta vastaavat valiokunnat voisivat tarkastella niitä täysimääräisesti alusta alkaen ja ennen ensimmäistä keskustelua;

17. muistuttaa samalla komissiota, että kaikki uudet hakemukset olisi arvioitava huomioiden kattavasti niiden vaikutukset ja yhdennetyn lähestymistavan periaatetta noudattaen, joka velvoittaa analysoimaan samanaikaisesti taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristölle aiheutuvat vaikutukset;

18. painottaa erityisesti tarvetta tutkia lainsäädäntöehdotusten sosiaalisia vaikutuksia, mm. niiden vaikutusta Euroopan unionin työmarkkinoihin sekä elintasoon; korostaa uudelleen, että on tarkasteltava huolellisesti lainsäädännön vaikutuksia liiketoimintaan;

19. kehottaa komissiota suorittamaan kaikkien ehdotusten vaikutustenarvioinnin hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi, mikä mahdollistaa näiden ehdotusten mahdollisten sivuvaikutusten tutkimisen;

20. muistuttaa, että vaikutusten objektiivista arviointia varten komission on säännöllisesti kuultava kaikkia sidosryhmiä, mukaan lukien pienet ja keskisuuret yritykset; korostaa, että on tärkeätä tiedottaa sidosryhmille tehokkaammin mahdollisuudesta osallistua kuulemiseen ja pyytää pidentämään kuulemisen kahdeksan viikon kestoaikaa; pyytää komissiota valmistelemaan ja julkaisemaan selkeän listan seuraavaksi vuodeksi suunnitelluista vaikutustenarvioinneista, jotta sidosryhmät voisivat valmistautua niihin asianmukaisesti;

21. katsoo, että objektiiviset vaikutustenarvioinnit ovat erittäin tärkeä väline komission ehdotusten arvioimiseksi, ja pyytää sen vuoksi, että riippumaton parlamentille vastuussa oleva elin tarkastelee vaikutustenarviointien kulkua;

22. korostaa, että vaikutusten arviointia on valvottava jatkuvasti; suhtautuu myönteisesti vaikutustenarviointilautakunnan lausuntoon sen laadun yleisestä kohenemisesta; panee merkille, että lautakunta soveltaa tiukempia arviointikriteerejä; korostaa samalla, että lautakunnan alun perin hylkäämien vaikutustenarviointien suuri määrä (yli 30 prosenttia) kertoo, että komission yksiköiden on parannettava niiden laatua edelleen; pyytää lisäksi lisäämään lautakunnan henkilöstöresursseja;

23. suhtautuu myönteisesti komission valmistelemiin uusiin vaikutusten arviointia koskeviin ohjeisiin, erityisesti toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita koskevien kysymysten lisäämiseen niihin; toivoo, että uudet ohjeet myötävaikuttavat vaikutustenarviointiprosessin parantamiseen ja ehdotetun lainsäädännön parempaan laatuun;

24. pitää erityisen myönteisenä, että komission uudessa sisäisessä ohjeistuksessa vaikutusten arvioinnista kehotetaan arvioimaan tulevien lainsäädännöllisten ja hallinnollisten aloitteiden vaikutusta pk-yrityksiin (pk-yritystesti) ja että arvioinnin tulokset otetaan huomioon ehdotuksia laadittaessa; katsoo, että pk-yritystestin järjestelmällinen soveltaminen komission vaikutustenarvioinnissa on tärkeää eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) täytäntöönpanossa, sillä näin edistetään merkittävästi pk-yrityksiä suosivaa sääntely-ympäristöä; kehottaa jäsenvaltioita soveltamaan pk-yritystestiä kansallisella tasolla;

25. kehottaa komissiota tarkentamaan puheenjohtaja Barroson poliittisessa ohjeistuksessa esitettyä smart regulation -ohjelmaa, erityisesti jälkiarvioinnin tehostamisen osalta, sekä sisällyttämään ohjelmaan määrällisiä indikaattoreita, erityisesti byrokraattisen taakan keventämiseen liittyviä indikaattoreita;

26. kehottaa komissiota järjestelmällisesti arvioimaan annettuja säädöksiä jälkikäteen muun muassa varmistaakseen mahdollisuuksien mukaan ehdotustensa vaikutusten arviointiin liittyvien ennusteiden paikkansapitävyyden;

27. panee merkille tilintarkastustuomioistuimen aloitteen tutkia vaikutustenarviointijärjestelmä ja odottaa kiinnostuneena sen tuloksia;

Hallinnollisen rasituksen keventäminen

28. korostaa, että on tärkeää vähentää yritysten toimintakuluja Euroopan unionissa yritysten tehokkaan toiminnan mahdollistamiseksi vaikeissa taloudellisissa olosuhteissa ja globaalissa kilpailussa; korostaa, että julkishallinnon menettelyjä on virtaviivaistettava; korostaa, että hallinnollisen taakan keventämisessä on keskityttävä tarpeettomiin tietovaatimuksiin, ja tukee sen vuoksi täysin eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan aloitteen (Small Business Act) "vain kerran" -periaatetta; korostaa, että yritysten hallinnollisen rasituksen keventämisestä ei saa aiheutua kielteisiä sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia;

29. suhtautuu myönteisesti komission tähän mennessä tekemän työn tuloksiin ehdotusten valmistelussa, jotka hyväksymisen jälkeen mahdollistavat hallinnollisen rasituksen keventämisen jopa 33 prosentilla vuoteen 2012 mennessä, mikä merkitsee parannusta verrattuna aiempaan sitoumukseen 25 prosentin vähennyksestä; korostaa, että näin saatetaan säästää yli 40 miljardia euroa[5];

30. kiinnittää erityistä huomiota edistymiseen niiden komission ehdotusten suhteen, jotka mahdollistavat suurimmat säästöt (toisin sanoen unionin tilinpäätösvaatimusten poistaminen mikroyrityksiltä sekä alv-direktiivin muutokset, joiden on tarkoitus helpottaa sähköistä laskutusta); pyytää jäsenvaltioita tekemään rakentavaa yhteistyötä neuvostossa ja panemaan hyväksytyt säännökset tehokkaasti täytäntöön omassa oikeusjärjestyksessään;

31. korostaa, että hallinnollisen rasituksen lähtötilannetta määrittävä ohjelma on osoittautunut hyödylliseksi mutta kalliiksi; kehottaa komissiota pohtimaan vaihtoehtoisia menetelmiä hallinnollisen rasituksen mittaamiseksi, kuten sidosryhmien kuuleminen, mikä mahdollistaa tämän rasituksen nopean poistamisen käytännön tapauksissa;

32. korostaa, ettei hallinnollisen rasituksen mittaamiseen tarkoitetusta standardikustannusmallista ole tehty riippumatonta arviointia;

33. korostaa samalla suhteellisen vähäistä erityisellä internet-sivustolla tehtyä ehdotusten määrää (148 vuonna 2008); katsoo, että komission on laajennettava eri toimijoiden mahdollisuutta ilmoittaa unionin tai kansallisen lainsäädännön aiheuttamista kohtuuttomista hallinnollisista kuluista;

34. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että sähköisen viestinnän välineet mahdollistavat erinomaisesti hallintokustannusten alentamisen ja kehottaa sitä toteuttamaan e-Commission 2006–2010 -hankkeen ja i2010-strategian suunnitelmia, joiden tarkoituksena on Euroopan unionin hallinnon nykyaikaistaminen;

35. kehottaa komissiota jatkamaan alakohtaisten keventämissuunnitelmien toteuttamista hallinnollisen rasituksen vähentämiseksi; sitoutuu käsittelemään tähän liittyvät lainsäädäntöehdotukset nopeasti;

36. panee merkille hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän myönteisen vaikutuksen Euroopan komission toteuttamaan vähentämisohjelmaan; korostaa kuitenkin, että ryhmän kokoonpanoa olisi tasapainotettava ottamalla siihen mukaan lisää kansalaisyhteiskuntaa edustavia asiantuntijoita ja asiantuntijoita muista jäsenvaltioista; pyytää tällaisen laajennetun ryhmän toimeksiannon pidentämistä vuoteen 2013;

37. kiinnittää huomiota siihen, että kansalaiset eivät kykene erottamaan unionin lainsäädännön ja kansallisen lainsäädännön aiheuttamaa hallinnollista rasitusta toisistaan ja että kansallinen hallinnollinen rasitus myötävaikuttaa kielteisen kuvan syntymiseen Euroopan unionista;

38. kiinnittää huomiota siihen, että rasituksen keventämiseen tähtäävän ohjelman onnistumisen takaamiseksi komission on tehtävä aktiivisesti yhteistyötä jäsenvaltioiden kanssa, jotta vältyttäisiin toisistaan poikkeavilta tulkinnoilta ja lainsäädännön ns. "kultaamiselta";

39. kehottaa jäsenvaltioita johdonmukaisesti toteuttamaan omia kansallisia tavoitteitaan hallinnollisen rasituksen keventämiseksi ja toivoo lisäksi tässä yhteydessä hedelmällistä yhteistyötä kansallisten parlamenttien kanssa;

40. kannustaa komissiota laajentamaan toimintaohjelmaa hallinnollisen rasituksen keventämiseksi EU:ssa uusille ensisijaisille aloille ja muihin säädöksiin kaikkien sidosryhmien, työmarkkinaosapuolet mukaan luettuina, kuulemisen ja nykyisen lainsäädännön jälkiarvioinnin perusteella; pyytää komissiota jatkamaan toimintaohjelmaa vuoden 2012 jälkeen;

Toimielimiä ja menettelytapaa koskevat huomiot

41. arvostaa sitä, että komissio on ponnistellut tunnistaakseen ja valmistellakseen unionin lainsäädännön yksinkertaistamista ja yhdenmukaistamista koskevia ehdotuksia; muistuttaa samalla tarpeesta säilyttää tämä toimielinten välinen hyvä yhteistyö, erityisesti komission peruuttaessa turhiksi katsottuja lainsäädäntöehdotuksia;

42. kehottaa komissiota edelleen käyttämään säädösten kodifiointimenettelyä ja esittämään vuodeksi 2009 suunnitellun raportin, jossa kuvataan lainsäädännön yhdenmukaistamisohjelman saavutuksia[6];

43. korostaa, että voimassa olevaa lainsäädäntöä tulisi aina muuttaa uudelleenlaadintaprosessin avulla; tunnustaa samalla komissiolle lainsäädäntömenettelyssä kuuluvat oikeudet ja kunnioittaa niitä;

44. muistuttaa, että muita lainsäädännön yksinkertaistamista koskevia aloitteita koskee tavanomainen lainsäädäntömenettely ja sen määräajat; vakuuttaa tekevänsä kaikkensa komission ehdotusten käsittelemiseksi mahdollisimman lyhyessä ajassa;

45. kiinnittää huomiota Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen selkeään määräykseen[7], joka estää parlamenttia ja neuvostoa antamasta säädöksiä, jotka eivät ole kyseiseen alaan sovellettavien perussopimuksen säännösten mukaisia;

46. varoittaa luopumasta tarpeellisesta lainsäädännöstä itse- ja yhteissääntelyn tai muiden kuin lainsäädännöllisten välineiden edistämiseksi; katsoo, että kussakin tapauksessa on tarkasti analysoitava tällaisten valintojen vaikutukset kunnioittaen perussopimusten säädöksiä ja kunkin toimielimen roolia;

47. muistuttaa samalla, että ns. ei-sitovia säädöksiä tulisi soveltaa hyvin varovasti ja perustellusti oikeusvarmuutta ja voimassa olevan lainsäädännön selkeyttä vahingoittamatta sekä parlamentin kuulemisen jälkeen, kuten se totesi päätöslauselmassaan tarkistetusta puitesopimuksesta;

48. panee tyytyväisenä merkille tietojen ja toimeenpanotoimenpiteisiin (komiteamenettely) liittyvien asiakirjojen vaihdon tehostumisen, erityisesti uuden valvonnan käsittävän sääntelymenettelyn soveltamisen; toivoo samalla, että siirtyminen Lissabonin sopimuksen sisältämään uuteen järjestelmään tapahtuu sujuvasti ja ilman turhia viivytyksiä;

49. panee lisäksi merkille joukon muita Lissabonin sopimuksen tuomia institutionaalisia muutoksia, jotka tulevat vaikuttamaan Euroopan unionin lainsäädäntään; korostaa erityisesti eurooppalaisen kansalaisaloitteen merkitystä, sillä siitä saattaa tulla olennainen osa Euroopan julkista keskustelua. ja suhtautuu myönteisesti komission asiasta laatimaan asetusehdotukseen; korostaa, että parlamentin ja komission on tehtävä tiivistä yhteistyötä, jotta voidaan luoda tehokas ja ymmärrettävä väline ja määrittää aloitteen tutkittavaksi ottamista koskevat selkeät perusteet EU:n hyvää säädöskäytäntöä noudattaen;

50. tukee komission ehdotusta, jonka mukaan ehdotetun kansalaisaloitteen hyväksyttävyys voitaisiin selvittää jo etukäteen aloitteen saatua kolmasosan tarvittavista allekirjoituksista, jolloin voidaan välttää tuottamasta kansalaisille pettymys sen takia, ettei aloitetta voidakaan ottaa tutkittavaksi;

51. pyytää komissiota määrittelemään paitsi määräajan, jossa se tutkii virallisesti esitetyn aloitteen, myös määräajan, jossa se tekee lainsäädäntöehdotuksen, jos todetaan, että aloite voidaan ottaa tutkittavaksi;

52. vaatii, että komissio sitoutuisi määräaikoihin, joiden kuluessa se täyttää parlamentin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan mukaisesti esittämät pyynnöt, ja katsoo, että tässä yhteydessä on erityisesti noudatettava puitesopimuksessa annettuja sitoumuksia, joiden mukaan kertomus lainsäädäntöaloitetta koskevien pyyntöjen käytännön jatkokäsittelystä on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa lainsäädäntöaloitetta koskevan mietinnön hyväksymisen jälkeen ja säädösehdotus on tehtävä vuoden kuluessa;

53. kehottaa parlamentin aiemmin yhteisön lainsäädännön soveltamisen valvomisesta antamien päätöslauselmien valossa komissiota käyttämään täysimääräisesti sille Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 258 ja 260 artiklan nojalla kuuluvia oikeuksia, erityisesti jäsenvaltioiden jättäessä ilmoittamatta direktiivien täytäntöönpanotoimista;

54. huomauttaa, että säädöskäytännön parantaminen liittyy suoraan unionin oikeuden täytäntöönpanon valvontaan;

55. seuraa tiiviisti tällaista valvontaa koskevan pilottihankkeen toteuttamista; on huolissaan, että ehdotettu menetelmä kantelujen tutkimiseksi saattaa johtaa siihen, että komissio on liian riippuvainen jäsenvaltioista;

56. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja kansallisille parlamenteille.

• [1]  EUVL C 321, 31.12.2003, s. 1.
• [2]  Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit, P7_TA-PROV(2010)0009.
• [3]  Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0493.
• [4]  Kyseisenä päivänä hyväksytyt tekstit, P6_TA(2008)0494 ja P6_TA-PROV(2009)0335.
• [5]  Toimintaohjelma hallinnollisen rasituksen keventämiseksi Euroopan unionissa – Alakohtaiset keventämissuunnitelmat ja toimet vuonna 2009 (KOM(2009)0544), s. 6.
• [6]  Kolmas välikertomus sääntely-ympäristön yksinkertaistamisstrategian edistymisestä (KOM(2009)0017), viides luku.
• [7]  Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 296 artiklan 3 kohta.

PERUSTELUT

Euroopan unionin parempaa säädöskäytäntöä koskeva mietintö kattaa lukuisan joukon kysymyksiä. Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden lisäksi on käsiteltävä koko sääntely-ympäristön parantamisstrategiaa unionin tasolla. Kyseessä on paremmasta säädöskäytännöstä vuonna 2003 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen käynnistämä ohjelma, joka on ollut parlamentin useiden päätöslauselmien aiheena kahden edellisen vaalikauden aikana. Strategia käsittää erityisesti lainsäädäntöehdotusten sosiaalisten, taloudellisten ja ympäristöön liittyvien vaikutusten ennustamisen, hallinnollisen rasituksen keventämisen sekä voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistamisen ja yhdenmukaistamisen.

Tämä mietintö koskee komission 15. ja 16. kertomusta paremmasta säädöskäytännöstä kattaen vuodet 2007 ja 2008, paremman säädöskäytännön prosessin kolmatta strategista katsausta (annettu 28. tammikuuta 2009, liitteineen), hallinnollisen rasituksen keventämistä koskevaa 22. lokakuuta 2009 annettua toimintaohjelmaa sekä muita eri toimielinten hyväksymiä asiakirjoja, mukaan lukien parlamentin tuoreet parempaa säädöskäytäntöä ja yhteisön lainsäädännön soveltamisen valvontaa koskevat päätöslauselmat.

Mietintö tarjoaa myös tilaisuuden käsitellä tärkeitä Lissabonin sopimuksen voimaantuloon (1. joulukuuta 2009) liittyviä institutionaalisia kysymyksiä, jotka vaikuttavat lainsäädäntään tulevaisuudessa.

Tärkeimmät luonnoksessa käsitellyt kysymykset:

·   Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Nämä periaatteet ovat primaarioikeuden perusedellytyksiä ja niiden asianmukaisen soveltamisen pitäisi saada Euroopan unionin lainsäädäntö vastaamaan paremmin kansalaisten odotuksia. Toisaalta nämä periaatteet mahdollistavat jäsenvaltioiden oman lainsäädäntövallan toteuttamisen yhteistyön hengessä hallitusten eri tasoilla ja samalla lisäävät oikeusvarmuutta.

Lissabonin sopimus vahvistaa oleellisesti kansallisten parlamenttien roolia toissijaisuuden periaatteen kannalta. Jo nyt komissio lähettää parlamenteille kaikki säädösehdotukset, mutta toistaiseksi vain muutama parlamentti antaa säännöllisesti lausunnon. Lähitulevaisuudessa on kehotettava kansallisia parlamentteja yhteistyöhön sekä käyttämään uusia mahdollisuuksia.

·   Vaikutustenarviointi

Vaikutustenarviointi on erittäin tärkeä osa lainsäädäntöprosessia, ja parlamentti on useasti kiinnittänyt huomiota siihen, että komission yksiköt valmistelisivat sen mahdollisimman huolellisesti. Parlamentin vaatimuksiin vastaten komissio perusti vuonna 2006 vaikutustenarviointilautakunnan, joka on komission sisäinen elin ja puheenjohtajan välittömässä alaisuudessa. Tämä elin valvoo vaikutustenarvioinnin laatua ennen kyseisen säädösluonnoksen esittelyä komission virallisena lainsäädäntöehdotuksena. Lautakunnan tähänastisen toiminnan tulokset huomioiden sille on taattava täydellinen riippumattomuus ja asianmukaiset työskentelyolosuhteet. Lautakunnassa on nykyisin viisi jäsentä (tai heidän varajäsentään), joilla on tukena 15:tä kokopäivävirkaa vastaava työpanos, mikä ei tunnu riittävän kun huomioidaan se, että lautakunta antaa lausunnon kaikkien komission pääosastojen vaikutustenarvioinneista, jotka koskevat kaikkia lainsäädännön aloja. Muun muassa vaikutustenarviointilautakunnan lausunnon johdosta komissio hyväksyi tammikuussa 2009 uuden vaikutustenarvioinnin valmistelua koskevan ohjeistuksen.

Oikeudellisten asioiden valiokunta piti perusteltuna käsitellä yllä mainittuja kysymyksiä tässä mietinnössä, vaikka se valmistelee samanaikaisesti erillistä mietintöä vaikutustenarviointien valmistelusta.

·   Hallinnollisen rasituksen keventäminen

Ottaen huomioon kunnianhimoisen tavoitteen vähentää yhteisön lainsäädännöstä aiheutuvaa hallinnollista rasitusta 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä valiokunta käsitteli sekä niiden mittausmenetelmiä että unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä vähentämisprosessissa. Erityisen tärkeältä tuntuu se, että hallinnollisten kustannusten lähtötilannemäärityksen perusteella on arvioitu, että 72 unionin säädöstä edellyttivät 486 tiedonantovelvollisuutta, joiden johdosta jäsenvaltioissa hyväksyttiin yli 10 000 täytäntöönpanosäädöstä. Lisäksi arvioidaan, että 32 prosenttia Euroopan unionista johtuvasta hallinnollisesta rasituksesta johtuu siitä, että eräät jäsenvaltiot ylittävät Euroopan unionin lainsäädännön vaatimukset (suhteettoman tiukka toimeenpano), ja siitä, että niiden hallinnolliset menettelyt ovat tehottomia. Tämä osoittaa jäsenvaltioiden tärkeän roolin hallinnollisen rasituksen keventämisprosessissa sekä sen, että unionin lainsäädännön täytäntöönpanoa on valvottava perusteellisesti ja aktiivisesti.

Koska Euroopan komissio on vuoden 2009 lokakuussa laatinut alakohtaisia suunnitelmia taakan vähentämiseksi, tuntuu tarpeelliselta ottaa kantaa eri lainsäädäntöehdotuksiin. Tässä on lisäksi tunnustettu hallinnolliseen rasitukseen liittyviä kysymyksiä käsittelevän riippumattomien sidosryhmien korkean tason ryhmän rooli, ja sen puheenjohtaja Edmund Stoiber vieraili oikeudellisten asioiden valiokunnassa marraskuussa 2009 ja kesäkuussa 2010.

·   Lainsäädännön yksinkertaistaminen ja yhdenmukaistaminen

On pohdittava komission kolmatta sääntely-ympäristön yksinkertaistamisstrategian toteuttamista koskevaa kertomusta, jossa on tietoa konkreettisista ehdotuksista ja komission työskentelyaikataulu. Parlamentin tulisi painottaa tukeaan strategialle ja prosessin yleisille päämäärille, vaikkakin oikeudellisten asioiden valiokunnan kokemus lainsäädännön ajanmukaistamisesta muutos- ja kodifiointimenettelyä käyttäen osoittaa toimielinten välisen yhteistyön parantamisen olevan mahdollista.

Kun kuusi vuotta on kulunut toimielinten välisen paremmasta lainsäädännöstä tehdyn sopimuksen allekirjoittamisesta, voi jo tehdä tiettyjä yhteenvetoja sekä pohtia, miten yhteistyötä voi entisestään parantaa. Oikeudellisten asioiden valiokunta ei katso, että tässä mietinnössä olisi esitettävä muutosehdotuksia asianomaisiin sopimuksiin (myös yhtenäiseen vaikutustenarviointia koskevaan lähestymistapaan). Mietinnössä kiinnitetään sen sijaan huomiota oleellisiin ohjeisiin, jotka sisältyvät parlamentaarisen uudistuksen työryhmän loppuraporttiin sekä 9. helmikuuta 2010 annettuun päätöslauselmaan Euroopan parlamentin ja komission välisiä suhteita koskevasta puitesopimuksesta.

Lissabonin sopimuksen voimaantulon johdosta valiokunta kiinnittää lisäksi erityistä huomiota eurooppalaiseen kansalaisaloitteeseen, jonka ansiosta kansalaiset voivat aktiivisesti osallistua unionin lainsäädäntöprosessiin. Mainitsemisen arvoinen on myös sopimuksen sisältämä jako delegoituihin säädöksiin ja täytäntöönpanosäädöksiin.

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (4.5.2010)

oikeudellisten asioiden valiokunnalle

paremmasta säädöskäytäntöstä – Euroopan komission 15. vuosikertomus toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan 9 kohdan mukaisesti
(2009/2142(INI))

Valmistelija: Tadeusz Zwiefka

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa oikeudellisten asioiden valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksessa parlamentti asetetaan lainsäädännässä tasavertaiseen asemaan neuvoston kanssa tavallista lainsäätämisjärjestystä noudatettaessa,

B.  ottaa huomioon, että Lissabonin sopimus antaa eurooppalaisen kansalaisaloitteen käyttöönoton myötä Euroopan unionin kansalaisille mahdollisuuden pyytää lainsäädäntöprosessin käynnistämistä,

C. ottaa huomioon, että komissio antoi 31. maaliskuuta 2010 ehdotuksen asetukseksi, jossa määritellään tällaista kansalaisaloitetta koskevat menettelyt ja ehdot,

D. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklassa parlamentille annetaan mahdollisuus pyytää komissiota tekemään sille aiheellisia ehdotuksia asioista, joissa se katsoo, että on valmisteltava unionin säädös perussopimusten panemiseksi täytäntöön,

E.  ottaa huomioon, että Euroopan unionin perusoikeuskirjassa mainitaan kansalaisoikeuksien joukossa oikeus hyvään hallintoon, joka ei voi toimia, ellei se perustu avoimeen ja kansalaisten ymmärrettävissä olevaan lainsäädäntöön,

1.  vaatii, että komissio noudattaisi poliittista sopimusta, joka perustuu Euroopan parlamentin 9. helmikuuta 2010 antamaan päätöslauselmaan Euroopan parlamentin ja komission välisestä puitesopimuksesta, ja tekisi kaiken voitavansa, jotta parlamenttia ja neuvostoa kohdeltaisiin yhdenvertaisina lainsäädäntöprosessissa, ja että siten noudatetaan Lissabonin sopimukseen sisällytettyä parlamentin ja neuvoston yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, erityisesti sitä kautta, että kummallekin elimelle tiedotettaisiin samanaikaisesti ja kattavasti kaikista tapahtumista ja kaikesta edistyksestä, jotka vaikuttavat kyseiseen prosessiin, ja että niille annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua kokouksiin ja saada tutustua ehdotuksiin ja muihin tietoihin;

2.  kehottaa komissiota kehittämään viipymättä tiiviissä yhteistyössä parlamentin kanssa välttämättömät oikeudelliset ja organisatoriset toimenpiteet, jotta Euroopan unionin kansalaiset voivat käyttää heille Lissabonin sopimuksen 11 artiklassa myönnettyä oikeutta käynnistää lainsäädäntöprosessi;

3.  vaatii, että komissio sitoutuisi määräaikoihin, joiden kuluessa se täyttää parlamentin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 225 artiklan pohjalta muotoilemat pyynnöt; katsoo, että tässä yhteydessä on erityisesti noudatettava puitesopimuksessa annettuja sitoumuksia, joiden mukaan kertomus lainsäädäntöaloitetta koskevien pyyntöjen käytännön jatkokäsittelystä on esitettävä kolmen kuukauden kuluessa lainsäädäntöaloitetta koskevan mietinnön hyväksymisen jälkeen ja säädösehdotus on tehtävä vuoden kuluessa;

4.  korostaa tarvetta laatia lainsäädäntöä yksinkertaisella, avoimella ja Euroopan kansalaisten ymmärrettävissä olevalla tavalla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	3.5.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Carlo Casini, Andrew Duff, Roberto Gualtieri, Zita Gurmai, Gerald Häfner, Stanimir Ilchev, Ramón Jáuregui Atondo, Constance Le Grip, David Martin, Morten Messerschmidt, Potito Salatto, György Schöpflin, Indrek Tarand, Rafał Trzaskowski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marietta Giannakou, Enrique Guerrero Salom, Alain Lamassoure, Íñigo Méndez de Vigo, Vital Moreira, Helmut Scholz
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Maria Da Graça Carvalho

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	23.6.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	21 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Marielle Gallo, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Klaus-Heiner Lehne, Antonio López-Istúriz White, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Alexandra Thein, Diana Wallis, Zbigniew Ziobro, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Philipp Albrecht, Piotr Borys, Sajjad Karim, Kurt Lechner, Angelika Niebler, József Szájer