Menettely : 2009/2176(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0216/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0216/2010

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 07/09/2010 - 6.10
CRE 07/09/2010 - 6.10
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0300

MIETINTÖ     
PDF 164kWORD 93k
29.6.2010
PE 439.874v02-00 A7-0216/2010

ETA–Sveitsi: Sisämarkkinoiden täysimääräiseen täytäntöönpanoon liittyvistä esteistä

(2009/2176(INI))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta

Esittelijä: Rafał Trzaskowski

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

ETA–Sveitsi: Sisämarkkinoiden täysimääräiseen täytäntöönpanoon liittyvistä esteistä

(2009/2176(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 22. heinäkuuta 1972 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton välisen vapaakauppasopimuksen,

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton välillä 21. kesäkuuta 1999 tehdyn sopimuksen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja erityisesti sen liitteen I henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta ja sen liitteen III ammattipätevyyden tunnustamisesta,

–   ottaa huomioon 25. kesäkuuta 2009 tehdyn Euroopan talousyhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen tavarakuljetusten tarkastusten ja muodollisuuksien helpottamisesta ja turvallisuuteen liittyvistä tullitoimenpiteistä,

–   ottaa huomioon 21. kesäkuuta 1999 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen vaatimustenmukaisuuden arvioinnin vastavuoroisesta tunnustamisesta,

–   ottaa huomioon 21. kesäkuuta 1999 tehdyn Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksen tietyistä julkisiin hankintoihin liittyvistä näkökohdista,

–   ottaa huomioon 27. toukokuuta 2008 tehdyn pöytäkirjan Bulgarian tasavallan ja Romanian osallistumisesta sopimuspuolina niiden Euroopan unioniin liittymisen johdosta Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton väliseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehtyyn sopimukseen,

–   ottaa huomioon 26. lokakuuta 2004 tehdyn Euroopan yhteisön ja sen jäsenvaltioiden sekä Sveitsin valaliiton sopimukseen henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta liitetyn pöytäkirjan Tšekin tasavallan, Viron tasavallan, Kyproksen tasavallan, Latvian tasavallan, Liettuan tasavallan, Unkarin tasavallan, Maltan tasavallan, Puolan tasavallan, Slovenian tasavallan ja Slovakian tasavallan osallistumisesta Euroopan unioniin liittymisensä johdosta sopimuspuolina kyseiseen sopimukseen,

–   ottaa huomioon Euroopan talousalueesta tehdyn sopimuksen,

–   ottaa huomioon palveluista sisämarkkinoilla 12. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/123/EY (palveludirektiivi)(1),

–   ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY(2),

–   ottaa huomioon ETAn parlamentaarisen sekavaliokunnan 33. kokouksessa hyväksytyn Euroopan talousalueen parlamentaarisen sekakomitean päätöslauselman,

–   ottaa huomioon Euroopan talousalueen parlamentaarisen sekakomitean kertomuksen ETA-sopimuksen toiminnasta vuonna 2008,

 ottaa huomioon 2. syyskuuta 2009 julkistetun Sveitsin ulkopolitiikkaa koskevan kertomuksen,

 ottaa huomioon ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden sisämarkkinoiden 25. tulostaulun,

 ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 217 artiklan, joka valtuuttaa unionin tekemään kansainvälisiä sopimuksia,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön (A7‑0216/2010),

A. ottaa huomioon, että neljä Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) jäsenvaltiota (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) ovat Euroopan unionin merkittäviä kauppakumppaneita ja että kaupan volyymin perusteella Sveitsi on EU:n neljänneksi suurin ja Norja viidenneksi suurin kauppakumppani,

B.   ottaa huomioon, että EU:n ja kolmen EFTAn jäsenvaltion (Islannin, Liechtensteinin ja Norjan) väliset suhteet perustuvat Euroopan talousalueeseen (ETA), joka mahdollistaa hallitun ja valvotun täysimääräisen osallistumisen sisämarkkinoille erittäin pitkälle institutionaalisesti hallitun ja valvotun ETA-sopimuksen perusteella,

C.  ottaa huomioon, että Sveitsin osallistuminen ETAan torjuttiin kansanäänestyksessä vuonna 1992 ja että sen vuoksi Sveitsin ja EU:n nykyiset suhteet perustuvat yli 120 kahdenväliseen ja alakohtaiseen sopimukseen, jotka mahdollistavat laajan yhdentymisen mutta eivät täyttä osallistumista sisämarkkinoille,

Johdanto

1.   katsoo, että ETA-sopimus on merkittävä talouskasvun edistäjä; pitää myönteisinä ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden edistymistä sisämarkkinasäännösten täytäntöönpanossa, minkä myös näiden valtioiden sisämarkkinatulostaulu osoittaa; panee merkille, että henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen täytäntöönpano aiheuttaa paljon enemmän haasteita EU:n ja Sveitsin välisille suhteille;

2.   panee merkille, että kahdenväliset sopimukset eivät luo mitään automaattista mekanismia, jolla niiden sisältö voitaisiin mukauttaa asiaa koskevaan säännöstön myöhempään kehittymiseen; tunnustaa, että kansallisen säännöstön autonominen mukauttaminen EU:n säännöstöön kahdenvälisten sopimusten piiriin kuuluvulla aloilla perustuu Sveitsin kansan suvereeniin päätökseen olla liittymättä ETAan, mitä olisi kunnioitettava täydellisesti;

Sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpano: ETAan kuuluvat EFTA-valtiot

3.   pitää myönteisenä ETAan kuuluvia EFTA-valtioita koskevien parannettujen tietojen sisällyttämistä vuosittaiseen kuluttajamarkkinatulostauluun; kehottaa EFTAn valvontaviranomaista jatkamaan komission avulla ja yhteistyössä komission kanssa sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanon järjestelmällisen seurannan edelleen kehittämistä;

4.   panee merkille, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon seurauksena on epävarmaa, mitkä EU:n lainsäädännön osat ovat ETAn kannalta merkityksellisiä; katsoo, että edellä mainittu saattaa hidastaa sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa ETAan kuuluvissa EFTA-valtioissa; kehottaa komissiota arvioimaan tilannetta;

5.   panee merkille, että Lissabonin sopimus tehostaa kansallisten parlamenttien roolia EU:n päätöksenteossa; katsoo, että yhdenmukaisuuden vuoksi ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden parlamenttien olisi osallistuttava nykyistä läheisemmin EU:n lainsäädäntöprosessiin ETAn kannalta merkityksellisten ehdotusten osalta; kehottaa komissiota toimittamaan ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden kansallisille parlamenteille säädösehdotukset, jotka lähetetään EU:n jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille kommentoitaviksi;

6.   kehottaa komissiota virallistamaan ETA-sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien EU:n uusien sääntöjen ja säädösten ilmoitusprosessin, jotta voidaan vähentää uuden säännöstön hyväksymisen ja sen ETAan kuuluvissa EFTA-valtioissa tapahtuvan täytäntöönpanon välistä eroa;

7.   kehottaa ETAan kuuluvia EFTA-valtioita varmistamaan riittävät resurssit sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa varten; toteaa, että palveludirektiivin täytäntöönpano ja erityisesti keskitettyjen asiointipisteiden määrittäminen on tässä yhteydessä erittäin tärkeää;

8.   tunnustaa, että sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpano tapahtuu ETAan kuuluvissa EFTA-maissa institutionaalisista syistä väistämättä hitaammin kuin EU:ssa; toteaa, että valtioilla on näistä erilaisista edellytyksistä ja myös ETAan kuuluvissa EFTA-valtioissa saavutetusta kaiken kaikkiaan hyvästä täytäntöönpanoasteesta huolimatta vielä mahdollisuuksia vähentää täytäntöönpanovajetta;

9.   panee merkille, että muista tärkeistä sisämarkkinasäädösehdotuksista, kuten kuluttajan oikeuksia koskevasta komission direktiiviehdotuksesta, keskustellaan parhaillaan; kehottaa komissiota lisäämään ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden osallistumista mainittuihin keskusteluihin;

Sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpano: Sveitsi

10. pitää myönteisenä edistymistä EU:n ja Sveitsin välisen rajatylittävien palvelujen tarjoamisen vapauttamisessa ja erityisesti henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen myönteisiä vaikutuksia, kuten Sveitsissä toimivien EU:sta lähetettyjen työntekijöiden ja EU:sta peräisin olevien itsenäisten ammatinharjoittajien määrän jatkuva lisääntyminen vuosina 2005–2009 osoittaa; panee merkille, että edellä mainittu edustaa kummankin osapuolen kannalta hyödyllistä kehitystä;

11. panee merkille, että henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen ohella Sveitsi on hyväksynyt useita tukitoimenpiteitä, joiden tarkoituksena on suojella työntekijöitä palkkojen polkemiselta ja sosiaaliselta polkumyynniltä, edistää sveitsiläisten ja EU:n jäsenvaltioista tulevien palveluntarjoajien yhdenvertaista kohtelua sekä varmistaa se, että kansalaiset hyväksyvät sopimuksen; panee merkille, että nämä toimet voivat estää EU:n yritysten, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten palvelujen tarjoamista Sveitsin alueella; panee merkille, että EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaan monet mainituista tukitoimista ovat hyväksyttäviä vain sillä ehdolla, että ne turvaavat suhteutetulla tavalla yleisen edun niiltä osin, joilta sitä ei ole turvattu palvelujen tarjoajien kotivaltiossa;

12. toteaa, että erityisesti seuraavat tukitoimet ovat vapaata liikkuvuutta koskevaan sopimukseen nähden suhteettomia ja vaikeuttavat pk-yritysten palvelujen tuottamista Sveitsissä: Sveitsissä voimassa oleva kahdeksan päivän ennakkoilmoitusta koskeva vaatimus, velvollisuus osallistua kolmikantakomiteoiden toimintakuluihin sekä kohtuuttoman tiukka täytäntöönpanokäytäntö; pyytää tässä yhteydessä Sveitsin vianomaisia kumoamaan säännökset, joilla velvoitetaan rajatylittäviä palveluja tarjoavat yritykset antamaan takuun taloudellisista toimintaedellytyksistään;

13. on huolestunut äskettäisistä tapahtumista Zürich-Klotenin lentoasemalla, jossa Sveitsin viranomaiset kielsivät saksalaisia ja itävaltalaisia takseja ottamasta matkustajia, ja epäilee vakavasti, onko tämä toimenpide henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen mukainen; kehottaa komissiota tarkastelemaan tätä asiaa perusteellisesti;

14. kehottaa komissiota tutkimaan toimia, jotka estävät sisämarkkinoiden toimintaa EU:n alueella ja jotka aiheuttavat ongelmia myös Sveitsin palvelujen tarjoajille, ja ryhtymään asianmukaisiin toimiin tarvittaessa;

15. kannustaa Sveitsin hallitusta ja kantoneja hyödyntämään EU:n ja ETA:n kokemuksia palvelualan avaamisesta palveludirektiivin täytäntöönpanon avulla; painottaa, että talouden kannalta palveludirektiivillä näyttää olevan markkinoita liberalisoiva vaikutus sekä jäsenvaltioiden välillä että niiden sisällä ja että tämä perustuu kansallisen lainsäädännön tarkistamisprosessiin tarpeettomien sijoittautumisen esteiden poistamiseksi ja vertaisarviointiin, jolla jäsenvaltiot ovat perustelleet kaikkia lisärajoituksia yleisen edun nimissä; katsoo siksi, että samantapainen käytäntö voisi osoittautua hyödylliseksi pyrittäessä lisäämään rajat ylittävien palvelujen tarjoamista EU:n ja Sveitsin välillä;

16. pitää myönteisenä Sveitsin hallituksen toimia, jotka koskevat EU:sta peräisin oleville yrityksille tarkoitettujen tietojen saatavuuden parantamista;

17. pitää myönteisenä Sveitsin liittoneuvoston päätöstä ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY saattamisesta osaksi kansallista lainsäädäntöä ja pyytää Sveitsiä ja komissiota pyrkimään sopimukseen direktiivin täytäntöönpanosta mahdollisimman pikaisesti;

18. panee merkille, että henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehty sopimus ei sisällä kattavaa sopimusta palvelujen vapaasta liikkuvuudesta, josta säädetään vain hyvin valikoivasti erityisissä kahdenvälisissä sopimuksissa; korostaa, että palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevasta laaja-alaisesta sopimuksesta olisi merkittäviä taloudellisia etuja molemmille osapuolille; kehottaa komissiota ja Sveitsiä siksi tutkimaan mahdollisuutta käynnistää neuvottelut, joiden tarkoituksena on palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevan kattavan sopimuksen tekeminen;

19. katsoo, että olisi pyrittävä varmistamaan, että identtisiä ja rinnakkaisia sisämarkkinasääntöjä, muun muassa palvelujen vapaata liikkuvuutta koskevia sääntöjä, tulkitaan ja sovelletaan yhtäläisesti EU:ssa ja Sveitsissä, jotta voidaan varmistaa Sveitsin samanlainen osallistuminen sisämarkkinoihin; kunnioittaa samalla kuitenkin täydellisesti Sveitsin ja EU:n välisten suhteiden erityisen luonteen perusteita;

20. korostaa, että henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisuuden lisääminen ja Sveitsin lainsäädännön ja EU:n sisämarkkinalainsäädännön nopeampi lähentyminen, mikä loisi kummankin osapuolen taloudellisille toimijoille avoimemman ja ennustettavamman toimintaympäristön, on sekä EU:n ja Sveitsin etujen mukaista;

21. pitää myönteisenä käytäntöä, jonka mukaisesti Sveitsin viranomaiset ottavat omasta aloitteestaan huomioon EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen voimaantulosta lähtien; pitää myönteisenä sitä, että Sveitsi on äskettäin sisällyttänyt lainsäädäntöönsä Cassis de Dijon -periaatteen;

22. kannustaa komissiota ja Sveitsiä pyrkimään kahdenvälisistä sopimuksista, myös tuoteturvallisuutta koskevasta sopimuksesta, parhaillaan käytävissä neuvotteluissa pikaiseen sopimukseen; kehottaa komissiota ja Sveitsiä tekemään näistä ja tulevista sopimuksista mahdollisimman yksiselitteisiä ja ennakoivia, jotta mahdollisuudet niiden epäyhtenäiseen soveltamiseen rajataan jo etukäteen hyvin vähäisiksi;

23. kehottaa komissiota ja Sveitsiä tutkimaan sellaisen mekanismin kehittämistä, jolla henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehty sopimus voitaisiin nykyistä nopeammin mukauttaa sen soveltamisalaa koskevan säännöstön kehittymiseen;

24. kehottaa komissiota ja Sveitsiä tutkimaan lyhyellä aikavälillä mahdollisuuksia löytää horisontaalisia ratkaisuja tiettyihin institutionaalisiin kysymyksiin, vähentää päätöksentekojärjestelmän hajanaisuutta ja tehdä se avoimemmaksi, parantaa sekakomiteoiden välistä tiedonkulkua ja harkita tehokkaan riitojenratkaisumenettelyn käyttöönottoa;

25. kehottaa lisäämään Euroopan parlamentin ja Sveitsin välistä tietojenvaihtoa ja esittää, että Sveitsin edustajien olisi osallistuttava nykyistä enemmän Euroopan parlamentin ja sen elinten työhön;

26. toteaa, että useita politiikan aloja, muun muassa kuluttajansuojaa, koskevissa meneillään olevissa ja tulevissa neuvotteluissa ilmenevät haasteet huomioon ottaen on keskusteltava mahdollisuudesta ylittää nykyiset institutionaaliset rajat ja tehdä kaiken kattava, sekä Sveitsiä että EU:ta hyödyttävä kahdenvälinen sopimus;

°

° °

20. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36.

(2)

EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22.


PERUSTELUT

Neljä Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) jäsenvaltiota (Islanti, Liechtenstein, Norja ja Sveitsi) ovat Euroopan unionin merkittäviä kauppakumppaneita, ja kaupan volyymin perusteella Sveitsi on EU:n neljänneksi suurin ja Norja EU:n viidenneksi suurin kauppakumppani. Esittelijä katsoo, että EFTAn jäsenvaltiot ja EU:n jäsenvaltiot kuuluvat yhtä merkittävällä tavalla yhteiseen kulttuurialueeseen, koska ne jakavat samat perusarvot ja kulttuuriperinnön ja historiallisen perinnön.

1.        EU:n ja EFTAn jäsenvaltioiden väliset suhteet

EU:n ja Islannin, Norjan ja Liechtensteinin suhteet perustuvat Euroopan talousalueesta (ETA) tehtyyn sopimukseen, jonka Islanti, Norja ja Liechtenstein sekä Euroopan yhteisö (EY) ja sen jäsenvaltiot allekirjoittivat 1. tammikuuta 1992. ETA-sopimuksen päätarkoituksena on EU:n sisämarkkinoiden ulottaminen kolmeen EFTA-maahan. Sopimus sisältää samat "neljä vapautta", joita sovelletaan Euroopan yhteisössä, ja ETA- ja EFTA-maat voivat osallistua myös sisämarkkinoita koskeviin politiikkoihin, kuten kuluttajansuoja- ja ympäristöpolitiikkaan. Sopimus perustuu yhtenäisyyden periaatteeseen, jonka mukaan ETA‑maiden lainsäädännön pitäisi olla sopimuksen kattamilla aloilla mahdollisimman lähellä yhteisön säännöstöä.

Erityisen tärkeänä tavoitteena on myös ETAan kuuluvien EFTAn jäsenvaltioiden osallistuminen keskusteluihin EU:n lainsäädännön tiettyjä tärkeitä osa-alueita koskevista säädöksistä, kuten kuluttajan oikeuksia koskevasta komission direktiiviehdotuksesta.

Sveitsi osallistui ETA-sopimuksen tekemistä koskeviin neuvotteluihin. Sveitsin osallistuminen Euroopan talousalueeseen hylättiin kuitenkin kansanäänestyksessä. Sveitsin ja EU:n suhteita on kehitetty myös useilla EU:n ja sen jäsenvaltioiden kanssa tehdyillä kahdenvälisillä sopimuksilla.

2.        Institutionaalinen kehys: kaksi erilaista taloudellisen yhdentymisen mallia, jotka eivät johda liittymiseen

ETA-sopimuksella perustettiin yhteisiä instituutioita, joihin kuuluu sopimuksen täytäntöönpanosta vastaavia sopimuspuolten edustajia. Sekakomitea vastaa sopimuksen jatkuvasta täytäntöönpanosta ja yhteisön lainsäädännön sisällyttämisestä sen määräyksiin. Sekakomiteaan kuuluu ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden EU-suurlähettiläitä sekä Euroopan komission ja EU:n jäsenvaltioiden edustajia.

ETA-sopimuksen täytäntöönpanoa ohjaavat vakiintuneet toimielimet: EFTAn sihteeristö vastaa ETA-sopimuksen päivittäisestä hallinnoinnista. EFTAn valvontaviranomainen puolestaan valvoo, että ETAn kannalta merkitykselliset säännökset siirretään osaksi ETA- ja EFTA-maiden kansallista lainsäädäntöä. Se voi myös tarvittaessa aloittaa rikkomismenettelyn EFTAn tuomioistuimessa, joka on ETAn tuomiovaltaa käyttävä elin.

EU:n ja Sveitsin välisten suhteiden hoitoa varten ei ole luotu yhtä kattavaa instituutiojärjestelmää. Kunkin alakohtaisen kahdenvälisen sopimuksen hallinnoinnista vastaa erillinen sekakomitea, johon kuuluu sopimuspuolten edustajia. EU:n puolelta tärkein toimija on Euroopan komissio.

Sekä ETA-sopimuksessa että kahdenvälisissä sopimuksissa määrätään erityisestä menettelystä uuden säännöstön huomioon ottamista varten. Aina kun unionissa hyväksytään ETAn kannalta merkityksellisiä uusia toimenpiteitä, EFTAn sihteeristö valmistelee sekakomitealle päätösluonnoksen asianomaisen sopimuksen muuttamisesta. Sekakomitea hyväksyy päätöksen yleensä myöhemmin. Jos ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden perustuslait edellyttävät tekstin hyväksymistä maan parlamentissa tai kansanäänestyksessä, teksti voi tulla voimaan vasta sitten, kun mainittu vaatimus on täytetty.

Kahdenvälisten sopimusten osalta vastaavan päätöksen tekee toimivaltainen Sveitsin ja EU:n sekakomitea sen jälkeen, kun sopimuspuolet ovat neuvotelleet asiasta. Sekakomiteat voivat muuttaa vain sopimuksen liitteitä, sikäli kun ne ovat luonteeltaan teknisiä. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta sekakomiteat eivät voi muuttaa minkään sopimuksen ydinmääräyksiä.

3.        Mietintöluonnoksen tärkeimmät johtopäätökset

3.1.     ETA-sopimus ja sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpano

ETA-sopimus on varmistanut tehokkaasti Islannin, Liechtensteinin ja Norjan osallistumisen sisämarkkinoihin. Yli 15-vuotisen toimintansa aikana ETA-sopimus on ollut talouskasvun kannalta keskeinen tekijä ja siitä on hyötyä sekä ETAan kuuluville EFTA-valtioille että EU:n jäsenvaltioille.

ETA-sopimuksen soveltamisalan laajuuden vuoksi esittelijä tunnustaa, että tässä mietintöluonnoksessa voidaan esittää vain yleinen arviointi sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanosta ETAan kuuluvissa EFTA-valtioissa ja että eri politiikan aloja ei ole voitu käsitellä perusteellisesti.

Esittelijä katsoo, että tämänhetkinen tilanne sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanossa ETAan kuuluvissa EFTA-valtioissa on yleisesti ottaen hyvä, minkä myös ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden sisämarkkinatulostaulu vuodelta 2009 osoittaa. Islannin, Liechtensteinin ja Norjan keskimääräinen täytäntöönpanovaje on 0,7 prosenttia, mikä vastaa tilannetta useimmissa EU:n jäsenvaltioissa.

Esittelijä pitää tärkeänä Euroopan parlamentin ja EU:n muiden toimielinten osallistumista ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden kanssa käytävään rakenteelliseen vuoropuheluun. Esittelijä kehottaa erityisesti komissiota sisällyttämään ETAan kuuluvat EFTA-valtiot käynnissä olevaan sisämarkkinoita koskevaan keskusteluun. Esittelijä pitää tärkeänä sitä, että EU:n toimielimet ja ETAan kuuluvat EFTA-valtiot osallistuvat sisämarkkinasääntöjä koskevien parhaiden käytänteiden vaihtamiseen. Tässä yhteydessä esittelijä panee merkille, että Norjan koordinoima rajatylittävä sähköisen hankinnan PEPPOL-pilottihanke, joka helpottaa kaikkien Euroopan valtioiden julkisen sektorin toimijoiden rajatylittäviä hankintoja, on esimerkkinä hyvästä yhteistyöstä ja parhaiden käytänteiden vaihtamisesta ETA:n puitteissa. Toinen esimerkki onnistuneesta hankkeesta on Norjan johdolla toteutettu lentoyhtiöiden veroja, palkkioita, pakollisia maksuja ja lisämaksuja koskeva yhteinen markkinavalvonta ja sen täytäntöönpano,

Esittelijä katsoo, että institutionaalisella tasolla Lissabonin sopimuksen voimaantulo aiheuttaa kaksi ETA-sopimusta koskevaa uutta haastetta.

Ensinnäkin se tosiasia, että ETA-sopimus perustuu EU:n pilarirakenteeseen, josta on luovuttu Lissabonin sopimuksessa, aiheuttaa epävarmuutta siitä, mikä osa EU:n lainsäädännöstä on ETA:n kannalta merkityksellistä. Tämä epävarmuus saattaa hidastaa sisämarkkinalainsäädännön täytäntöönpanoa ETAan kuuluvissa EFTA-valtioissa. Esittelijä katsoo, että Euroopan komission olisi arvioitava tilannetta.

Toiseksi Lissabonin sopimus tehostaa kansallisten parlamenttien roolia EU:n päätöksenteossa. Esittelijä katsoo, että yhdenmukaisuuden vuoksi ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden parlamenttien olisi osallistuttava nykyistä enemmän EU:n lainsäädäntöprosessiin ETAn kannalta merkityksellisten ehdotusten osalta. Esittelijä ehdottaa, että Euroopan komission olisi toimitettava ETAan kuuluvien EFTA-valtioiden kansallisille parlamenteille säädösehdotukset, jotka lähetetään EU:n jäsenvaltioiden kansallisille parlamenteille kommentoitaviksi.

Esittelijä panee merkille, että palveludirektiivin täytäntöönpano on käynnissä ETAan kuuluvissa EFTA-valtioissa. Esittelijä kehottaa ETAan kuuluvia EFTA-valtioita varmistamaan riittävät resurssit palveludirektiivin täytäntöönpanoa ja keskitettyjen asiointipisteiden perustamista varten. Esittelijä kehottaa ETAan kuuluvia EFTA-valtioita hyödyntämään myös palveludirektiivin täytäntöönpanoa mahdollisuutena kehittää omia sähköisiä viranomaispalvelujaan.

3.2.     Henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskeva sopimus / EU:n ja Sveitsin suhteet

Esittelijä panee merkille, että Sveitsi edistää omalla tavallaan sisämarkkinoiden kehittämistä.

EU on tehnyt Sveitsin kanssa yli 120 kahdenvälistä ja alakohtaista sopimusta, joista tärkeimmät ovat vuonna 1972 tehty vapaakauppasopimus, vuonna 1999 tehdyt ensimmäiseen kahdenvälisten sopimusten pakettiin "Bilaterals I" kuuluvat seitsemän sopimusta (henkilöiden vapaa liikkuvuus, maa- ja lentoliikenne, tekniset kaupan esteet, julkiset hankinnat, tutkimus, maatalous), ja vuonna 2004 tehtyyn toiseen kahdenvälisten sopimusten pakettiin "Bilaterals II" kuuluvat sopimukset (Schengenin ja Dublinin sopimukset, petosten torjunta, talletusten verotus, tilastot, jalostetut maataloustuotteet, eläkkeet, ympäristö, tiedotusvälineet ja yhteinen aiejulistus liittymisestä koulutusohjelmiin).

Mietintöluonnos keskittyy "Bilaterals I" -pakettiin sisältyneen EU:n, sen jäsenvaltioiden ja Sveitsin välisen henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen toimivuuteen.

Esittelijä panee merkille ennen kaikkea henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen merkittävät myönteiset vaikutukset, kuten Sveitsissä toimivien EU:sta lähetettyjen työntekijöiden ja EU:sta peräisin olevien itsenäisten ammatinharjoittajien määrän lisääntyminen vuosina 2005–2009, mikä edistää EU:n ja Sveitsin välisten taloussuhteiden syventämistä edelleen. Arviolta 200 000 EU:n jäsenvaltiossa tai EFTA-valtioissa asuvaa työntekijää matkustaa päivittäin töihin Sveitsin alueelle.

Mainituista myönteisistä vaikutuksista huolimatta esittelijä katsoo, että henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen täytäntöönpanoon liittyy myös lukuisia ongelmia. Näitä ongelmia ovat korostaneet sekä EU:ssa toimivat palvelujen tarjoajat että Sveitsin viranomaiset.

EU:ssa toimivat yritykset ovat korostaneet useita henkilöiden vapaan liikkuvuuden tiellä olevia esteitä, joita ovat esimerkiksi kahdeksan päivän ennakkoilmoitusta koskeva vaatimus, jota sovelletaan kaikkiin EU:n alueelta tuleviin yrityksiin, jotka haluavat tarjota palveluitaan Sveitsissä, sekä velvollisuus osallistua kolmikantakomiteoiden toimintakuluihin. Mainitun kritiikin perusteella Sveitsin hallitus on parantanut yrityksille tarkoitettujen tietojen saatavuutta erityisesti verkkosivuilla, joilla annetaan tietoa Sveitsin palkoista ja työoloista. Yritykset ovat myös kiinnittäneet esittelijän huomiota säännöksiin, joilla velvoitetaan rajatylittäviä palveluja tarjoavat yritykset antamaan takuun taloudellisista toimintaedellytyksistään. Tällaiset säännökset vaikuttavat suhteettomilta, kun otetaan huomioon henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskeva sopimus, koska useilla yrityksillä ei ole mahdollisuuksia maksaa sellaista rahasummaa päästäkseen Sveitsin markkinoille. Esittelijä panee suuresti pahoitellen merkille, että Baselin kantoni on kyseenalaistanut Sveitsin liittovaltion tuomioistuimen äskettäin antaman tämän toimenpiteen vastaisen päätöksen ja valittanut siitä. Esitetyn kritiikin perusteella esittelijä kysyy, ovatko mainitut toimet oikeasuhtaisia.

Sveitsiläiset palvelujen tarjoajat ovat valittaneet muun muassa vaatimuksesta, jonka mukaan työntekijöiden lähettämistä komennukselle Saksaan koskevan Saksan lainsäädännön mukaan sveitsiläisten rakennusalan yritysten on maksettava Saksan lomarahaston maksuja, vaikka niiden on maksettava palkalliset lomat myös Sveitsissä. Lisäksi sveitsiläiset yritykset ovat tuoneet esiin ongelman, joka koskee kaikkiin Ranskassa tehtäviin rakennustöihin sovellettavaa kymmenen vuoden vastuuvelvollisuutta. Kaikkien rakennusurakoitsijoiden on otettava tätä varten vastuuvakuutus ranskalaisesta vakuutusyhtiöstä. Sveitsin viranomaiset kuitenkin väittävät, että sveitsiläisten yritysten on hyvin vaikeaa saada kyseistä vakuutusta.

Esittelijä katsoo, että sekä velvollisuutta maksaa Saksan lomarahaston maksuja että pakollista kymmenen vuoden takuuta voidaan pitää palvelujen tarjoamisen vapauden esteenä, mutta toisaalta ne eivät näytä syrjivän Sveitsiä, koska samat vaatimukset ovat voimassa yhtäläisesti myös EU:n alueella. Lisäksi EU:n tuomioistuin on jo antanut päätöksen, jonka mukaan tietyillä ehdoilla velvollisuuden maksaa Saksan lomarahaston maksuja voidaan katsoa olevan sopusoinnussa perussopimuksen takaaman palvelujen tarjoamisen vapauden kanssa.(1)

Esittelijä katsoo, että kaikki mahdollisuudet on tutkittava, jotta henkilöiden vapaata liikkuvuutta koskevan sopimuksen täytäntöönpanoa voidaan parantaa varmistamalla, että identtisiä ja/tai rinnakkaisia sisämarkkinasääntöjä tulkitaan ja sovelletaan samalla tavalla Sveitsissä ja EU:ssa Sveitsin asianmukaisen sisämarkkinoille osallistumisen varmistamiseksi. Henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen täytäntöönpanon yhdenmukaisuuden lisääminen ja Sveitsin lainsäädännön ja EU:n sisämarkkinalainsäädännön nopeampi lähentyminen, mikä loisi kummankin osapuolen taloudellisille toimijoille avoimemman ja ennustettavamman toimintaympäristön, olisi sekä EU:n että Sveitsin etujen mukaista. Esittelijä tunnustaa myös sen merkityksen, että Sveitsin tuomioistuimet ovat pyrkineet ottamaan huomioon EU:n tuomioistuimen oikeuskäytännön henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen voimaantulosta lähtien.

Esittelijä tunnustaa sen tosiasian, että Sveitsin oikeusjärjestys kieltää uuden säännöstön automaattisen hyväksymisen, mikä olisi ristiriidassa myös Sveitsin poliittisen järjestelmän ja perinteiden kanssa. Esittelijä on tietoinen myös Sveitsin hallituksen ongelmista, jotka koskevat henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen hyväksymisen varmistamista erityisesti siitä syystä, että jokaisesta muutoksesta ja sopimuksen laajentamisesta saatetaan järjestää kansanäänestys.

Esittelijä kehottaa kuitenkin Euroopan komissiota ja Sveitsiä yhteisvoimin tehostamaan henkilöiden vapaasta liikkuvuudesta tehdyn sopimuksen ja muiden sisämarkkinoiden sääntöjen täytäntöönpanon kannalta tärkeiden kahdenvälisten sopimusten täytäntöönpanoa. Esittelijä kehottaa komissiota ja Sveitsiä tutkimaan mahdollisuutta päästä kaikenkattavaan kahdenväliseen sopimukseen, jotta sopimusten soveltamisalaan kuuluvaa säännöstöä, myös uutta säännöstöä, voitaisiin soveltaa yhdenmukaisemmin sisämarkkinoilla ja Sveitsissä ja jotta voitaisiin löytää horisontaalisia ratkaisuja tiettyihin institutionaalisiin kysymyksiin.

(1)

Katso yhdistetyt asiat C-49/98, C-50/98, C-52/98 – C-54/98 ja C-68/98 – C-71/98 (Finalarte ja muut).


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.6.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

32

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Pablo Arias Echeverría, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Christian Engström, Evelyne Gebhardt, Louis Grech, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Philippe Juvin, Sandra Kalniete, Eija-Riitta Korhola, Edvard Kožušník, Kurt Lechner, Toine Manders, Hans-Peter Mayer, Gianni Pittella, Mitro Repo, Robert Rochefort, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Laurence J.A.J. Stassen, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Kyriacos Triantaphyllides, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Cornelis de Jong, Emma McClarkin, Rafał Trzaskowski, Wim van de Camp

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö