SUOSITUS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Pakistanin islamilaisen tasavallan välisen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sopimuksen tekemisestä

15.7.2010 - (05942/2010 – C7‑0264/2009 – 2009/0036(NLE)) - ***

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Csaba Sógor

Menettely : 2009/0036(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0231/2010
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0231/2010
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Pakistanin islamilaisen tasavallan välisen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sopimuksen tekemisestä

(05942/2010 – C7‑0264/2009 – 2009/0036(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan yhteisön ja Pakistanin islamilaisen tasavallan välillä luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta tehtävän sopimuksen luonnoksen (8793/2009),

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (KOM(2009)0106),

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (05942/2010),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 63 artiklan 1 kohdan 3 alakohdan b alakohdan ja 300 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan ensimmäisen virkkeen ja 300 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan, joiden mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0264/2009),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista käynnissä oleviin toimielinten päätöksentekomenettelyihin (KOM(2009)0665),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a ja v alakohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 8 kohdan,

–   ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A7-0231/2010),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Pakistanin islamilaisen tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Taustaa

Neuvosto antoi 18. syyskuuta 2000 komissiolle Euroopan yhteisön ja Pakistanin välillä tehtävää takaisinottosopimusta koskevan neuvotteluvaltuutuksen. Useiden neuvottelukierrosten jälkeen neuvottelijat parafoivat sopimuksen 9. syyskuuta 2008. Neuvosto hyväksyi päätöksen sopimuksen allekirjoittamisesta 4. kesäkuuta 2009 ja Euroopan yhteisö ja Pakistan allekirjoittivat sopimuksen Brysselissä 26. lokakuuta 2009.

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan 1. joulukuuta 2009 Euroopan unioni korvaa Euroopan yhteisön, jonka seuraaja se on. Menettelyistä, joita unionin on noudatettava sopimuksen tekemiseksi, määrätään Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 218 artiklan 6 kohdan a alakohdassa, jonka mukaisesti neuvosto tekee päätöksen sopimuksen tekemisestä.

Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan parlamentin on hyväksyttävä sopimus. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) on asiasta vastaava valiokunta, ja ulkoasiainvaliokunta (AFET) antaa lausunnon.

Kohde

Sopimuksella pyritään lisäämään yhteistyötä pyynnön esittäneiden ja pyynnön vastaanottaneiden valtioiden hallintojen välillä palauttamisprosessin nopeuttamiseksi. Tätä tarkoitusta varten sopimuksessa vahvistetaan täysin vastavuoroinen velvollisuus ottaa takaisin omat kansalaiset sekä tietyin ehdoin kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt samoin kuin takaisinottomenettelyä (takaisinottopyyntö, todisteet, määräajat, siirtoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt ja kuljetustavat) koskevat tarvittavat tekniset määräykset.

Sopimuksen on tarkoitus olla merkittävä väline Euroopan unioniin suuntautuvan laittoman maahanmuuton torjunnassa ja lisätä turvallisuutta unionin alueella. Pakistan on sellaisten maahanmuuttajien merkittävä alkuperä- tai kauttakulkumaa, jotka eivät (enää) täytä maahantulon, oleskelun tai asumisen edellytyksiä EU:n jäsenvaltion alueella (komission tietojen mukaan vuonna 2008 EU-27:ssä pidätettiin 13 348 henkilöä, palautuspäätöksiä tehtiin 17 016 ja palauttamisia tehtiin 4 424, joista 3 667 palautettiin kolmanteen maahan). Pakistanin kanssa tehtävä sopimus on merkittävä myös alueelliselta kannalta, ja se tukee EU:n pyrkimyksiä lisätä yhteistyötä muiden alueen maiden kanssa.

Sopimus sisältää rajoittamattomuuslausekkeen, jonka mukaan sopimus ei rajoita muun kansainvälisen oikeuden ja tietosuojasääntöjen soveltamista. Henkilön tosiasiallinen fyysinen palauttaminen kuuluu jatkossakin jäsenvaltion ja Pakistanin yksinomaiseen toimivaltaan. Niiden on noudatettava kansainvälisestä oikeudesta johtuvia asiaa koskevia velvoitteita, kuten palauttamiskiellon periaatetta, ja ne voidaan saattaa vastuuseen palauttamisista kansallisissa tuomioistuimissa. Palauttamiskiellon periaatteella on menettelyllisiä vaikutuksia, sillä valtioiden on arvioitava huonon kohtelun vaara, myös tapauksissa, joissa on kyse epäsuorasta palauttamisesta välittäjämaahan. Kaikki jäsenvaltiot ovat osapuolina pakolaisten oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa sekä Euroopan ihmisoikeussopimuksessa, ja niiden on tämän vuoksi noudatettava kyseisistä sopimuksista johtuvia velvoitteita.

Sopimuksella perustetaan takaisinoton sekakomitea, joka voi vahvistaa oman työjärjestyksensä.

Kun otetaan huomioon, että Euroopan unionin toimielimistä ainoastaan Euroopan komissio on mukana takaisinoton sekakomiteassa, Euroopan parlamentin olisi pyydettävä komissiolta säännöllisesti tietoja komitean työstä.

Maantieteellinen soveltamisala

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan yhteisön perustamissopimukseen liitetyn, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyn pöytäkirjan 3 artiklan mukaisesti Yhdistynyt kuningaskunta on ilmoittanut haluavansa osallistua tämän päätöksen hyväksymiseen ja soveltamiseen. Irlanti on saman pöytäkirjan mukaisesti päättänyt, ettei se osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen. Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän päätöksen hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

Voimaantulo, kesto ja voimassaolon päättyminen

Sopimus tulee voimaan sitä päivää seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä, jona osapuolet ovat ilmoittaneet toisilleen ratifiointimenettelyjen päätökseen saattamisesta.

Sopimuksen 20 artiklan 3 kohta sisältää lausekkeen, joka tekee sopimuksesta ei-takautuvan, mikä merkitsee sitä, että sopimusta ei sovelleta niihin Pakistanin kansalaisiin, jotka ovat saapuneet jäsenvaltioiden alueelle ennen sopimuksen voimaantuloa.

Muita näkökohtia

Euroopan unionin olisi ryhdyttävä kaikkiin asianmukaisiin toimiin sen varmistamiseksi, että Pakistanin hallitus ratifioi vuonna 1966 tehdyn kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevan kansainvälisen yleissopimuksen sekä vuonna 1984 tehdyn kidutuksen ja muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun tai rankaisemisen vastaisen YK:n yleissopimuksen.

VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE

työjärjestyksen 52 artiklan 3 kohdan mukaisesti

Esittäjät: Sylvie Guillaume S&D -ryhmän puolesta,

Hélène Flautre, Franziska Keller, Jean Lambert ja Judith Sargentini Greens/EFA -ryhmän puolesta

Rui Tavarès, Cornelia Ernst ja Marie-Christine Vergiat GUE/NGL -ryhmän puolesta

EU:n ja Pakistanin välinen palauttamissopimus on ensimmäinen, joka on tehty Lissabonin sopimuksen nojalla. Euroopan parlamentin on siksi varmistettava, että se on täysin EU:n perussopimusten sekä perusoikeuksia ja turvapaikkaa koskevan unionin lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukainen.

Äänestimme käsiteltävänä olevaa sopimusta vastaan, koska:

– sillä pyritään palauttamaan ihmisiä maahan, joka ei noudata asiaankuuluvia ihmisoikeusnormeja, joka ei ole allekirjoittanut vuoden 1951 Geneven yleissopimusta ja jonka nykytilanne ei mahdollista turvallista palauttamista. Pakistanilla on lisäksi vaikeuksia jo nyt ottaa vastaan suuria määriä asuinsijoiltaan lähtemään joutuneita ihmisiä;

– sopimuksessa ei ole tiukkoja varotoimia ja mekanismeja perusoikeuksien rikkomisen varalta;

– sopimuksessa on lukuisia porsaanreikiä ja tulkinnanvaraisuuksia etenkin määritelmien, matkustusasiakirjojen, takaisinottopyyntöihin vastaamista koskevien määräaikojen, kauttakulkuoperaatioiden, todistamistaakan ja mahdollisen takautuvuuden suhteen. Näitä tulkinnanvaraisuuksia saatetaan selkiyttää takaisinoton sekakomiteassa, jossa Euroopan parlamentilla ei ole valitettavasti ole sananvaltaa, mikä olisi täysin legitiimiä sen uusien toimivaltuuksien valossa;

– sopimus ei takaa riittävää suojaa henkilötiedoille: tietoja voidaan toimittaa muille elimille ilman asianomaisen henkilön lupaa;

– ennen uusien sopimusten tekemistä on välttämätöntä arvioida aiempia sopimuksia.

7.6.2010

ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Pakistanin islamilaisen tasavallan välisen, luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottoa koskevan sopimuksen tekemisestä

(5942/2010 – C7‑0264/2009 – 2009/0036(NLE))

Valmistelija: Gabriele Albertini

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan komissio ja Pakistan pääsivät vihdoin kahdeksan vuotta kestäneiden neuvottelujen jälkeen sopimukseen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottomenettelystä, ja hyväksytty teksti allekirjoitettiin lokakuussa 2009 sillä varauksella, että sopimus tehdään. Lissabonin sopimuksen tultua voimaan Euroopan parlamentin on hyväksyttävä sopimus. Jos parlamentti äänestää sopimuksen hylkäämisen puolesta, sopimus ei voi tulla voimaan. Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta (LIBE) on asiasta vastaava valiokunta, ja koska ulkoasiainvaliokunta on jo pitkän aikaa ollut kiinnostunut Pakistanista, se pyysi lupaa lausunnon laatimiseen.

Sopimuksen tekemistä koskevassa päätösehdotuksessa säädetään sopimuksen käytännön soveltamisessa tarvittavista sisäisistä järjestelyistä. Komissio korostaa ehdotuksen perusteluissa, että sopimuksella vahvistetut takaisinottovelvollisuudet on laadittu täydellistä vastavuoroisuutta noudattaen ja että ne kattavat sekä omat kansalaiset että kolmansien maiden kansalaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt. Sopimukseen sisältyy Tanskaa ja nyttemmin myös Irlantia koskeva poikkeus.

Alkuperäisessä lausuntoluonnoksessa kehotettiin asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa hylkäämään ehdotus. Perusteina olivat Pakistanin epävakaa sisäpoliittinen tilanne ja jatkuvat ihmisoikeusrikkomukset. Komissio ei myöskään ollut pyrkinyt neuvotteluissa varmistamaan, että palautettujen henkilöiden (pakistanilaisten ja kolmansien maiden kansalaisten tai kansalaisuudettomien henkilöiden, jotka ovat matkalla lopulliseen määränpäähänsä) oikeuksia ja turvallisuutta kunnioitettaisiin. Tilanne ei ole mitenkään rohkaiseva, jos ajatellaan ihmisten pakollista takaisinottoa Pakistaniin. Lisäksi mitään arviointia ei ollut vielä tehty 11 takaisinottosopimuksesta, jotka ovat jo voimassa, mitä pidettiin huolestuttavana erityisesti ihmisoikeuksien laiminlyömisen näkökulmasta.

Jäsenet olivat yhtä mieltä siitä, että nämä olivat tärkeitä huolenaiheita. He päättivät kuitenkin, että olisi parempi luoda selkeät puitteet takaisinottoon liittyvälle yhteistyölle Pakistanin kanssa kuin päätyä sellaiseen tilanteeseen, jossa jäsenvaltiot saattaisivat palauttaa laittomia maahanmuuttajia tilapäisin järjestelyin ilman, että EU valvoo, noudatetaanko ihmisoikeuksia palautettavien ihmisten kohdalla, olivat he sitten pakistanilaisia, kolmannen maan kansalaisia tai kansallisuudettomia ihmisiä läpikulkumatkalla Pakistanissa. Takaisinottosopimuksen 16 artiklalla varmistettaisiin, että EU:lla on sananvaltaa asiassa. Valiokunta pitää edelleen tärkeänä saada arvio EU:n tähän mennessä tekemistä sopimuksista mutta toteaa, että näiden yleisten pohdintojen ei pitäisi johtaa tämän sopimuksen hylkäämiseen.

*******

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ehdottamaan, että parlamentti hyväksyy ehdotuksen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

1.6.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

10

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Sir Robert Atkins, Michael Gahler, Marietta Giannakou, Andrzej Grzyb, Takis Hadjigeorgiou, Ioannis Kasoulides, Tunne Kelam, Nicole Kiil-Nielsen, Maria Eleni Koppa, Andrey Kovatchev, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Eduard Kukan, Ryszard Antoni Legutko, Sabine Lösing, Ulrike Lunacek, Barry Madlener, Mario Mauro, Willy Meyer, Francisco José Millán Mon, Alexander Mirsky, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Raimon Obiols, Kristiina Ojuland, Pier Antonio Panzeri, Alojz Peterle, Mirosław Piotrowski, Bernd Posselt, Cristian Dan Preda, Fiorello Provera, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, Werner Schulz, Ernst Strasser, Charles Tannock, Zoran Thaler, Inese Vaidere, Kristian Vigenin, Boris Zala

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Elena Băsescu, Nikolaos Chountis, Hélène Flautre, Kinga Gál, Roberto Gualtieri, Judith Sargentini, György Schöpflin, Alf Svensson, Renate Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Jean-Paul Besset, Michèle Striffler

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

13.7.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

22

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Roberta Angelilli, Rita Borsellino, Simon Busuttil, Philip Claeys, Carlos Coelho, Rosario Crocetta, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Hélène Flautre, Kinga Gál, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Salvatore Iacolino, Sophia in ‘t Veld, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Timothy Kirkhope, Baroness Sarah Ludford, Monica Luisa Macovei, Clemente Mastella, Véronique Mathieu, Louis Michel, Jan Mulder, Georgios Papanikolaou, Carmen Romero López, Judith Sargentini, Csaba Sógor, Renate Sommer, Rui Tavares, Wim van de Camp, Daniël van der Stoep, Axel Voss, Renate Weber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Alexander Alvaro, Edit Bauer, Michael Cashman, Anna Maria Corazza Bildt, Ioan Enciu, Monika Hohlmeier, Iliana Malinova Iotova, Franziska Keller, Jean Lambert, Petru Constantin Luhan, Antonio Masip Hidalgo, Mariya Nedelcheva, Marie-Christine Vergiat, Cecilia Wikström

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Pervenche Berès, Emilio Menéndez del Valle, Catherine Trautmann