Menettely : 2010/0115(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0235/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0235/2010

Keskustelut :

PV 07/09/2010 - 13
CRE 07/09/2010 - 13

Äänestykset :

PV 08/09/2010 - 6.2
CRE 08/09/2010 - 6.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0309

MIETINTÖ     *
PDF 336kWORD 576k
20.7.2010
PE 441.223v02-00 A7-0235/2010

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa

(KOM(2010)0193 – C7-0111/2010 – 2010/0115(NLE))

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

Esittelijä: Csaba Őry

TARKISTUKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa

(KOM(2010)0193 – C7-0000/2010 – 2010/0115(NLE))

(Kuulemismenettely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2010)0193),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0111/2010),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnot (A7-0235/2010),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  toistaa pitkään esittämänsä vaatimuksen komissiolle ja neuvostolle, että parlamentille olisi annettava riittävästi aikaa, ja joka tapauksessa vähintään viisi kuukautta, jotta se voi täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 148 artiklan 2 kohdan mukaisen neuvoa-antavan tehtävänsä jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikkojen suuntaviivojen tarkistamisessa;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle.

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklan 3 kohdan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat toimenpiteet, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä, mukaan lukien samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrätään, että unionin on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Siinä määrätään myös unionin aloitteista jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen koordinoinnin varmistamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrätään, että unionin tavoitteena on täystyöllisyys ja sosiaalinen edistys ja että sen on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Siinä määrätään myös unionin aloitteista jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen koordinoinnin varmistamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyysasteen edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä koulutuksen korkeaan tasoon liittyvät vaatimukset.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa määrätään, että yhteisö pyrkii kaikessa toiminnassaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Lisäksi 10 artiklassa määrätään, että unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että eurooppalaiselle yhteiskunnalle luonteenomaisia piirteitä ovat moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Vuonna 2000 käynnistetty Lissabonin strategia perustui sen tunnustamiseen, että EU:n on parannettava tuottavuuttaan ja kilpailukykyään sekä lisättävä sosiaalista yhteenkuuluvuuttaan tilanteessa, jossa kilpailu on maailmanlaajuista, teknologia kehittyy ja väestö ikääntyy. Lissabonin strategia uudistettiin sen jälkeen, kun siitä oli vuonna 2005 tehty väliarviointi, jonka perusteella keskityttiin enemmän kasvun tehostamiseen sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen.

(4) Vuonna 2000 käynnistetty Lissabonin strategia perustui sen tunnustamiseen, että EU:n on parannettava tuottavuuttaan ja kilpailukykyään osaamisen kautta ja luomalla uudestaan edellytykset täystyöllisyydelle sekä lisättävä sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuuttaan tilanteessa, jossa kilpailu on maailmanlaajuista, teknologia kehittyy ja väestö ikääntyy. Lissabonin strategia uudistettiin sen jälkeen, kun siitä oli vuonna 2005 tehty väliarviointi, jonka perusteella keskityttiin enemmän kasvun tehostamiseen sekä uusien ja parempien työpaikkojen luomiseen.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia auttoi pääsemään yhteisymmärrykseen EU:n talous- ja työllisyyspolitiikkojen yleisestä suunnasta. Neuvosto hyväksyi strategian mukaisesti talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat vuonna 20055, ja niitä tarkistettiin vuonna 20086. Niissä annetut 24 suuntaviivaa muodostivat perustan kansallisille uudistusohjelmille, ja niissä esitettiin koko EU:ta koskevat tärkeimmät makro- ja mikrotaloudelliset sekä työmarkkinauudistukset. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että suuntaviivoissa ei asetettu tarpeeksi selkeitä prioriteetteja ja että niiden väliset yhteydet olisivat voineet olla vahvemmat. Tämä rajoitti niiden vaikutusta kansallisten politiikkojen laadintaan.

(5) Kasvua ja työllisyyttä koskevan Lissabonin strategian olisi autettava määrittämään EU:n talous- ja työllisyyspolitiikkojen yleinen suunta. Neuvosto hyväksyi strategian mukaisesti talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat vuonna 2005, ja niitä tarkistettiin vuonna 2008. Niissä annetut 24 suuntaviivaa muodostivat perustan kansallisille uudistusohjelmille, ja niissä esitettiin koko EU:ta koskevat tärkeimmät makro- ja mikrotaloudelliset sekä työmarkkinauudistukset. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että suuntaviivoissa ei ole asetettu riittävän sitovia tavoitteita kaikkien Euroopan unionissa elävien ihmisten sosiaaliselle, poliittiselle ja kulttuuriselle osallistumiselle ja kestävälle taloudelle ja että prioriteettien välisten yhteyksien olisi pitänyt olla vahvempia. Strategian perustavoitteet jäivät lopulta saavuttamatta, koska jäsenvaltiot eivät myöskään omaksuneet näitä suuntaviivoja.

Tarkistus  6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Sosiaalisiin asioihin keskittyvien EU:n uusien lainsäädäntöaloitteiden ohella Euroopan unionin on parannettava merkittävästi nykyistä politiikkaansa ja sen toteuttamista eri aloilla.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Vuonna 2008 alkanut rahoitus- ja talouskriisi on johtanut huomattaviin työpaikkojen menetyksiin ja potentiaalisen tuotannon supistumiseen sekä julkisen talouden tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen. Euroopan talouden elvytyssuunnitelma on kuitenkin auttanut jäsenvaltioita selviytymään kriisistä osittain koordinoitujen finanssipoliittisten elvytystoimien avulla ja euro on ollut makrotaloudellisen vakauden tukipilari. Kriisi onkin osoittanut, että unionin politiikkojen koordinointi voi tuottaa merkittäviä tuloksia, jos sitä vahvistetaan ja tehostetaan. Kriisi on korostanut myös jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivistä keskinäistä riippuvuutta.

(6) Vuonna 2008 alkanut rahoitus- ja talouskriisi on johtanut huomattaviin työpaikkojen menetyksiin ja potentiaalisen tuotannon supistumiseen sekä julkisen talouden tilanteen dramaattiseen heikkenemiseen. Euroopan talouden elvytyssuunnitelma7 on kuitenkin auttanut jäsenvaltioita selviytymään kriisistä osittain koordinoitujen finanssipoliittisten elvytystoimien avulla. Meneillään oleva kriisi korostaa tehokkaiden keinojen puutetta reagoida aikaisessa vaiheessa sen merkkeihin ja osoittaa, että unionin politiikkojen koordinointi voi tuottaa merkittäviä tuloksia, jos sitä vahvistetaan ja tehostetaan noudattaen samalla toissijaisuusperiaatetta. Kriisi myös korostaa jäsenvaltioiden talouksien ja työmarkkinoiden tiivistä keskinäistä riippuvuutta, minkä johdosta sisämarkkinoiden potentiaalin täysi hyödyntäminen on myös yksi merkittävimmistä keinoista lisätä unionin kilpailukykyä, ja luo tarpeen tarkistaa laajamittaisesti mekanismeja, joiden tavoitteisiin työllisyyden ja sosiaalisten päämäärien saavuttaminen kuuluvat myös jatkossa.

Tarkistus  8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Komissio ehdotti uuden strategian eli Eurooppa 2020 ‑strategian laatimista seuraavalle vuosikymmenelle, jotta EU voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Asianomaisten suuntaviivojen alla luetellut viisi yleistavoitetta muodostavat yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden ja unionin toimia. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kaikin tavoin saavuttamaan kansalliset tavoitteet ja poistamaan kasvua rajoittavat pullonkaulat.

(7) Komissio ehdotti uuden strategian eli Eurooppa 2020 -strategian laatimista seuraavalle vuosikymmenelle, jotta EU voisi selviytyä kriisistä vahvempana, jotta tulevia murroksia ja kriisejä voidaan käsitellä paremmin ja jotta se voi ohjata taloutensa kohti tulevaisuuteen suuntautuvaa, ekologisesti ja taloudellisesti kestävää ja osallistavaa kasvua yhdistettynä korkeaan työllisyys- ja tuotantotasoon sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tasoon. Asianomaisten suuntaviivojen alla luetellut yleistavoitteet muodostavat yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden ja unionin toimia. Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava saavuttamaan kansalliset tavoitteet. Niiden olisi keskityttävä työllisyyden parantamiseen sekä lainsäädännöstä, byrokratiasta ja kansallisesta resurssien väärästä kohdentamisesta johtuvien kasvun esteiden poistamiseen.

Tarkistus  9

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Osana laaja-alaisia strategioita talouskriisistä irtautumiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kunnianhimoisia uudistuksia, joilla varmistetaan makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, parannetaan kilpailukykyä, vähennetään makrotaloudellista epätasapainoa ja parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta. Finanssipoliittiset elvytystoimet olisi saatettava päätökseen, ja tämä olisi toteutettava koordinoidusti vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(8) Osana laaja-alaisia strategioita talouskriisistä irtautumiseksi ja kasvun edellytysten luomiseksi jäsenvaltioiden on toteutettava ja jatkettava rakenteellisia uudistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, parannetaan kilpailukykyä ja tuottavuutta, vähennetään makrotaloudellista epätasapainoa, vahvistetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta, torjutaan köyhyyttä ja parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta. Finanssipoliittiset elvytystoimet olisi saatettava asteittain päätökseen, ja tämä olisi aloitettava heti, kun talouden kestävä elpyminen on käynnistynyt, ja toteutettava koordinoidusti muun muassa vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa. Jäsenvaltioiden välinen makrotaloudellinen epätasapaino ja niiden väliset erot olisi kuitenkin poistettava, jotta kestävän taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tavoitteet voidaan saavuttaa käytännössä.

Tarkistus  10

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Eurooppa 2020 -strategiassa pitäisi asettaa etusijalle ihmiset ja ympäristö, sen olisi tarjottava ulospääsy talouskriisistä, estettävä uusi taloudellinen ja sosiaalinen romahdus, sitä olisi koordinoitava tiukasti rakenne- ja koheesiopolitiikan kanssa ja elvyttää talouksiamme keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja käsitellä työmarkkinoiden haasteita, joita aiheuttavat ikääntyvä yhteiskunta.

Tarkistus  11

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön uudistukset, joilla pyritään "älykkääseen kasvuun" eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen tasoa, varmistamaan sen saatavuus kaikille ja vahvistamaan tutkimus- ja yritystoimintaa sekä edistämään koko unionin sisällä tapahtuvaa innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä. Uudistuksilla olisi kannustettava yrittäjyyttä ja luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jotka auttavat vastaamaan tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tässä yhteydessä on olennaista hyödyntää kaikkia tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

(9) Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön uudistukset, joilla pyritään "älykkääseen kasvuun" eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen tasoa, varmistamaan sen saatavuus kaikille sekä torjumaan koulunkäynnin ja koulutuksen keskeyttämistä, vahvistamaan jokaisen yksilön oikeus elinikäiseen oppimiseen taitojen kehittämiseksi ja tunnustamiseksi ja todistusten myöntämiseksi niiden perusteella kaikille ja vahvistamaan tutkimus- ja yritystoimintaa sekä edistämään Euroopan unionin sisällä tapahtuvaa innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä alueellisen epätasapainon poistamisen tukemiseksi ja "aivovuodon" ehkäisemiseksi. Uudistuksilla olisi kannustettava yrittäjyyttä, pk-yritysten kehittämistä ja luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, innovatiivisiksi ja sosiaalisesti arvokkaiksi palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita ja kestäviä työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jotka auttavat vastaamaan tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tässä yhteydessä on olennaista hyödyntää kaikkia tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

Tarkistus  12

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Taloudellisen kasvun edistämiseksi jäsenvaltioiden pitäisi vastustaa sitä hidastavia toimia, kuten byrokraattista taakkaa, liiallista sääntelyä ja liiallisia normeja, korkeita veroja ja protektionismia.

Tarkistus  13

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 b) Syvien ja tehokkaiden sisämarkkinoiden saavuttaminen on keskeinen tekijä taattaessa EU:n yleinen makrotaloudellinen suorituskyky. Se on erityisen tärkeä talous- ja rahaliiton vakauden kannalta, jotta voidaan saada taloudellista etua, palauttaa kasvu ja luoda uusia työpaikkoja.

Tarkistus  14

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan myös kestävään kasvuun. Kestävällä kasvulla tarkoitetaan resurssitehokkaan, kestävän ja kilpailukykyisen talouden luomista, kustannusten ja hyötyjen oikeudenmukaista jakoa sekä Euroopan johtajuuden hyödyntämistä kilpailussa uusien prosessien ja teknologioiden kehittämiseksi, vihreä teknologia mukaan lukien. Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava tarvittavat uudistukset, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja resursseja käyttää tehokkaasti. Niiden olisi myös kehitettävä liiketoimintaympäristöä, edistettävä ”vihreiden työpaikkojen” luomista ja uudenaikaistettava teollinen perustansa.

(10) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan myös kestävään kasvuun ihmisarvoisen työn periaatetta noudattaen. Kestävällä kasvulla tarkoitetaan resurssitehokkaan, kestävän ja kilpailukykyisen talouden luomista, kustannusten ja hyötyjen oikeudenmukaista jakoa siten, että riittävästi rahoitusta myönnetään rakennemuutoksesta selviytymiseen, sekä Euroopan johtajuuden hyödyntämistä kilpailussa uusien prosessien ja teknologioiden kehittämiseksi, erityisesti vihreä teknologia mukaan lukien, mikä auttaa luomaan uusia työpaikkoja. Tällaisen teknologian pitäisi olla mahdollisuuksien mukaan kaikkien yritysten käytettävissä mikroyritykset ja pk-yritykset mukaan lukien. Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava tarvittavat uudistukset, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja resursseja käyttää tehokkaasti. Niiden olisi myös kehitettävä liiketoimintaympäristöä, edistettävä kestävien työpaikkojen luomista vanhassa ja uudessa taloudessa, näissä töissä tarvittavaa koulutusta ja taitoja koskevat määräykset mukaan luettuina ja uudenaikaistettava teollinen perustansa erityisesti tuotteiden muuttamisen alalla.

Tarkistus  15

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan lisäksi osallistavaan kasvuun. Osallistava kasvu tarkoittaa sellaisen yhteenkuuluvuutta lisäävän yhteiskunnan rakentamista, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan näin aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Jäsenvaltioiden uudistuksilla olisi varmistettava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia koko elämän ajan. Näin vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä poistamalla erityisesti naisten, vanhempien työntekijöiden, nuorten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien esteitä työmarkkinoille osallistumiseen. Uudistuksilla olisi myös varmistettava, että talouskasvun edut saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. Jäsenvaltioiden uudistusohjelmien pääpainon pitäisikin olla työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamisessa siten, että investoidaan menestyksellisiin siirtymisiin, osaamisen asianmukaiseen kehittämiseen, työpaikkojen laadun parantamiseen ja työmarkkinoiden segmentoitumisen, rakennetyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuntaan; samalla olisi varmistettava riittävä ja kestävä sosiaaliturva ja aktiivinen osallistaminen köyhyyden vähentämiseksi.

(11) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan lisäksi osallistavaan kasvuun. Osallistava kasvu tarkoittaa sellaisen yhteenkuuluvuutta lisäävän yhteiskunnan rakentamista, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan erityisesti uuden tekniikan, automaation ja tietokonevallankumouksen tuomaa muutosta ja osallistumaan näin aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Jäsenvaltioiden uudistuksilla olisi siksi varmistettava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia koko elämän ajan. Näin vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä poistamalla erityisesti naisten, vanhempien työntekijöiden, nuorten, hoitoa antavien, vammaisten, ammattitaidottomien työntekijöiden, vähemmistöjen ja erityisesti romanien ja laillisten maahanmuuttajien sekä niiden, jotka eivät pysty osallistumaan työmarkkinoille, esteitä työmarkkinoille osallistumiseen. Antamalla asianmukaisia säädöksiä jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että talouskasvun edut saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. Jäsenvaltioiden uudistusohjelmien pääpainon pitäisikin olla työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamisessa siten, että investoidaan menestyksellisiin siirtymisiin, koulutusjärjestelmiin ja työmarkkinoiden tarpeisiin sopivan osaamisen kehittämiseen, työpaikkojen laadun parantamiseen, sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseen ja työmarkkinoiden segmentoitumisen, rakennetyöttömyyden, erityisesti nuorisotyöttömyyden, ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuntaan antamalla työntekijöille varmuus kaikenlaisissa työsuhteissa. Samalla olisi varmistettava riittävä ja kestävä sosiaaliturva ja aktiivinen osallistaminen köyhyyden vähentämiseksi.

Tarkistus  16

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(11 a) Osallistavan kasvun tavoitteen yhteydessä jäsenvaltioiden olisi komission aloitteesta määritettävä asianmukainen lainsäädäntökehys työn uusille muodoille. Tällaisessa lainsäädäntökehyksessä olisi kiinnitettävä huomiota sekä joustavien työllistämismuotojen varmistamiseen että samalla työmarkkinoiden segmentoitumisen välttämiseen sekä varmistettava työntekijöiden yksilöllisten ja yhteisten oikeuksien kattava suojeleminen, työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen mukaan luettuna, ja riittävä sosiaaliturva.

Tarkistus  17

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) EU:n ja jäsenvaltioiden rakenneuudistukset voivat edistää tehokkaasti kasvua ja työpaikkojen luomista, jos ne parantavat EU:n kilpailukykyä globaalissa taloudessa, avaavat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille ja mahdollistavat elintärkeän tuonnin kilpailukykyisen saatavuuden. Uudistuksissa olisi sen vuoksi otettava huomioon ulkoiset kilpailukykyvaikutukset, jotta Euroopan kasvua sekä osallistumista avoimille ja oikeudenmukaisille markkinoille kaikkialla maailmassa voidaan edistää.

(12) EU:n ja jäsenvaltioiden rakenneuudistukset voivat edistää tehokkaasti laadukasta kasvua ja kestävää laadukkaiden työpaikkojen luomista, jos niillä vastataan asianmukaisesti nykyiseen talous- ja rahoituskriisiin ja siten parannetaan EU:n kilpailukykyä globaalissa taloudessa, avataan uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille ja mahdollistetaan elintärkeän tuonnin kilpailukykyinen saatavuus. Uudistuksissa olisi sen vuoksi otettava huomioon ulkoiset kilpailukykyvaikutukset, jotta Euroopan unionin kasvua sekä osallistumista avoimille ja oikeudenmukaisille markkinoille kaikkialla maailmassa voidaan edistää samalla kun Euroopan unioni pyrkii tiukasti ja maailmanlaajuisesti valvomaan toimijoita, joilla on merkittävä vaikutus työllisyyteen, työvoiman liikkuvuuteen ja sosiaalisiin rahoituspalveluihin kuten eläkkeisiin.

Tarkistus  18

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Eurooppa 2020 -strategiaa on tuettava yhdennetyillä toimintalinjoilla, jotka jäsenvaltioiden olisi pantava kokonaisuudessaan täytäntöön samassa tahdissa, jotta koordinoitujen rakenneuudistusten myönteisistä heijastusvaikutuksista voidaan hyötyä.

(13) Eurooppa 2020 -strategiaa on tuettava yhdennetyillä toimintalinjoilla, jotka jäsenvaltioiden olisi pantava tehokkaasti täytäntöön maansa olosuhteet ja niiden erityiset vaikeudet huomioon ottaen, jotta koordinoitujen rakenneuudistusten myönteisistä heijastusvaikutuksista voidaan hyötyä. Olisi taattava jäsenvaltioiden talous-, työllisyys- ja sosiaalipolitiikassa toteuttamien toimien johdonmukaisuus.

Tarkistus  19

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(13 a) Sekä sukupuolten tasa-arvon että työvoiman saannin kannalta on ratkaisevan tärkeää, että luodaan edellytykset naisten ja tyttöjen pääsylle aloille, joissa naiset ovat voimakkaasti aliedustettuja, ja että vastustetaan niiden alojen ammateissa yhä vallitsevia stereotypioita. Kaikkien Eurooppa 2020 strategian toimintalinjojen ja toimenpiteiden olisi siksi vahvasti edistettävä tasapuolisia mahdollisuuksia ja sukupuolten tasa-arvoa, ja niissä olisi otettava huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat. Tämä kattaa aloitteet, joilla pyritään parantamaan naisten oikeuksia ja torjumaan naisiin kohdistuvaa syrjintää. Sosiaaliturvajärjestelmiä olisi tarkasteltava, jotta voidaan poistaa osa-alueet, jotka synnyttävät sukupuolten epätasa-arvoa. Työoloja olisi parannettava aloilla, joilla naiset ovat yliedustettuina. Vastentahtoista osa-aikatyötä koskevaan kysymykseen olisi puututtava. Sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa olisi vahvistettava. Sukupuolten palkkaero olisi supistettava 0–5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Saavutettavissa olevien, kohtuuhintaisten, joustavien ja laadukkaiden hoitopalvelujen tarjonnan lisääminen kaikille ja erityisesti päivähoitopalvelujen saatavuus on tärkeä keino helpottaa ja edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista.

Tarkistus  20

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(13 b) Jäsenvaltioiden olisi EU-rahoitusta, Euroopan sosiaalirahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta myönnettävä rahoitus mukaan lukien, suunnitellessaan ja täytäntöön pannessaan otettava huomioon Eurooppa 2020 -strategia ja erityisesti siihen sisältyvät työllisyyttä ja sosiaalipolitiikkaa koskevat näkökohdat. Synergioita ja saatavilla olevien eri rahoitusvälineiden täydentävyyttä on hyödynnettävä huomattavasti tehokkaammin, jotta voidaan saavuttaa Eurooppa 2020 -strategian monitahoiset tavoitteet älykkäästä, osallistavasta ja ympäristöystävällisestä kasvusta ja tukea tehokkaammin heikoimmassa asemassa olevia mikroalueita ja kaikkien haavoittuvimpia ryhmiä, jotka kärsivät monimutkaisista ja moniulotteisista haitoista. EU-rahoituksella on vähennettävä byrokraattisia esteitä ja helpotettava pitkän tähtäimen toimenpiteitä.

Tarkistus  21

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Vaikka nämä suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille, Eurooppa 2020 ‑strategian osalta olisi toimittava kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana, sillä ne osallistuvat kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä strategiaa koskevaan yleiseen viestintään.

(14) Vaikka nämä suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille, Eurooppa 2020 ‑strategia olisi toteutettava kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana osallistuen kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä strategiaa koskevaan yleiseen viestintään, sillä sosiaalipolitiikassa on otettava huomioon paikalliset olot ja mieltymykset.

Tarkistus  22

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(14 a) Jotta voidaan varmistaa, että jäsenvaltiot panevat työllisyyspolitiikan suuntaviivat täytäntöön, avointa koordinointimenetelmää olisi parannettava, koska sen vaikutus jäsenvaltioissa on liian vähäinen.

Perustelu

Koska Lissabonin strategian täytäntöönpanossa on edistytty eri EU-maissa eri tahtiin, avoimen koordinointimenetelmän hyödyllisyys epäilyttää yhä useampia. Sitä olisikin parannettava niin, että se edistää tehokkaammin asetettujen tavoitteiden täytäntöönpanoa.

Tarkistus  23

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Eurooppa 2020 -strategian tueksi esitetään kymmenen suuntaviivaa, jotka korvaavat aikaisemmat 24 ja joissa käsitellään johdonmukaisella tavalla työllisyyspolitiikan kysymyksiä ja laajoja talouspolitiikan aiheita. Tähän päätökseen liitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat kytkeytyvät kiinteästi jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan suuntaviivoihin, jotka on liitetty […] annettuun neuvoston suositukseen […]. Ne muodostavat yhdessä Eurooppa 2020 ‑strategian yhdennetyt suuntaviivat.

(15) Eurooppa 2020 -strategian tueksi esitetään joukko suuntaviivoja, jotka korvaavat aikaisemmat 24 ja joissa käsitellään johdonmukaisella tavalla työllisyyspolitiikkaa ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden lujittamista koskevia kysymyksiä sekä laajoja talouspolitiikan aiheita. Tähän päätökseen liitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat kytkeytyvät kiinteästi jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan suuntaviivoihin, jotka on liitetty […] annettuun neuvoston suositukseen […]. Ne muodostavat yhdessä Eurooppa 2020 ‑strategian yhdennetyt suuntaviivat.

Tarkistus  24

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Nämä uudet yhdennetyt suuntaviivat perustuvat Eurooppa-neuvoston päätelmiin. Jäsenvaltioille annetaan niissä täsmällisiä ohjeita kansallisten uudistusohjelmien määrittämiseen ja uudistusten toteuttamiseen niin, että niissä otetaan huomioon keskinäinen riippuvuus ja että ne ovat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia. Suuntaviivat muodostavat perustan maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille. Ne muodostavat myös perustan yhteiselle työllisyysraportille, jonka neuvosto ja komissio toimittavat vuosittain Eurooppa-neuvostolle.

(16) Nämä uudet yhdennetyt suuntaviivat perustuvat Eurooppa-neuvoston päätelmiin. Jäsenvaltioille annetaan niissä täsmällisiä ohjeita kansallisten uudistusohjelmien määrittämiseen ja uudistusten toteuttamiseen niin, että niissä otetaan huomioon keskinäinen riippuvuus ja että ne ovat vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisia. Suuntaviivat muodostavat perustan maakohtaisille suosituksille, joita neuvosto voi antaa jäsenvaltioille ottaen huomioon jäsenvaltioiden eri lähtökohdat. Ne muodostavat myös perustan yhteiselle työllisyysraportille, jonka neuvosto ja komissio toimittavat vuosittain Eurooppa-neuvostolle.

Tarkistus 25

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Vaikka nämä suuntaviivat on laadittava vuosittain, ne olisi pidettävä pitkälti muuttumattomina vuoteen 2014, jotta niiden täytäntöönpanoon voidaan keskittyä,

(17) Nämä suuntaviivat olisi pidettävä pitkälti muuttumattomina vuoteen 2020, jotta niissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista voidaan asianmukaisesti tarkastella uudelleen. Saavutetut tavoitteet olisi arvioitava joka kolmas vuosi.

Tarkistus  26

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a) Sillä välin toteutettuja toimenpiteitä ja niiden tuloksia olisi arvioitava tieteellisesti ja tarkasteltava uudelleen kriittisesti.

Tarkistus  27

Ehdotus päätökseksi

2 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Liitteenä olevat suuntaviivat on otettava huomioon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikoissa, joista raportoidaan kansallisissa uudistusohjelmissa. Jäsenvaltioiden olisi laadittava uudistusohjelmansa "Eurooppa 2020 strategian yhdennetyissä suuntaviivoissa" asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

Liitteenä olevat suuntaviivat ja kansalliset uudistusohjelmat on pantava täytäntöön jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikoissa. Jäsenvaltioiden uudistusohjelmien, joiden on oltava kyseisissä suuntaviivoissa asetettujen tavoitteiden mukaisia, vaikutuksia työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan on seurattava tiiviisti.

Tarkistus  28

Ehdotus päätökseksi

2 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a artikla

Jäsenvaltioiden on liitteessä esitettyjen suuntaviivojen mukaisia kansallisia uudistusohjelmia suunnitellessaan ja täytäntöön pannessaan varmistettava työllisyys- ja sosiaalipolitiikan tehokas täytäntöönpano. Sidosryhmät, alueelliset ja paikalliset sidosryhmät mukaan lukien, sekä sidosryhmät, joita Eurooppa 2020 ‑strategian eri näkökohdat koskevat, parlamentaariset elimet ja työmarkkinaosapuolet on osallistettava tiiviisti näiden ohjelmien suunnittelun ja täytäntöönpanon kaikkiin vaiheisiin sekä tavoitteiden ja indikaattorien määrittelyyn.

 

Liitteessä vahvistettuihin EU:n yleistavoitteisiin liitetään asianmukaisia välitavoitteita ja indikaattoreita, onnistumis- ja tulosindikaattorit mukaan lukien, sekä kansallisia tavoitteita, indikaattoreita ja tulostauluja. Jäsenvaltioiden on otettava huomioon nämä tavoitteet ja indikaattorit sekä suuntaviivat ja neuvoston niille antamat maakohtaiset suositukset.

 

Jäsenvaltioiden on tiiviisti seurattava kussakin kansallisessa uudistusohjelmassa toteutettujen uudistusten vaikutuksia työllisyyteen ja sosiaalipolitiikkaan.

 

Jäsenvaltioiden on liitteessä olevien suuntaviivojen soveltamisesta raportoidessaan noudatettava unionin tasolla vahvistettavaa jäsentelyä ja sisällytettävä siihen samat osiot selkeyden, avoimuuden ja jäsenvaltioiden vertailtavuuden takaamiseksi.

Tarkistus  29

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 7 – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Suuntaviiva 7: Työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen

Suuntaviiva 7: Useampien ja parempien työpaikkojen luominen, työttömyyden vähentäminen ja aktiiviväestön työmarkkinaosuuden nostaminen 75 prosenttiin

Tarkistus  30

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 7 – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltiot asettavat kansalliseksi tavoitteekseen naisten ja miesten työllisyysasteen nostamisen 75 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, minkä tarkoituksena on täystyöllisyyden saavuttaminen, erityisesti lisäämällä nuorten, iäkkäämpien työntekijöiden, vähän koulutettujen ja vammaisten, vähemmistöjen ja erityisesti romanien integroitumista työmarkkinoille ja integroimalla lailliset maahanmuuttajat paremmin työelämään. Lisäksi jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa siten, että 15–24-vuotiaiden naisten ja miesten osuus koulutukseen tai työelämään osallistuvista henkilöistä nostetaan vähintään 90 prosenttiin.

 

Jäsenvaltiot nostavat työllisyystasoa 10 prosenttiyksiköllä vuoteen 2014 mennessä ja keskittyvät määrättyihin ryhmiin:

 

15–25-vuotiaat nuoret,

 

50–64-vuotiaat iäkkäämmät työntekijät,

 

naiset,

 

ammattitaidottomat työntekijät,

 

vammaiset,

 

maahanmuuttajataustaiset henkilöt;

 

Pitkään työttömänä olleiden henkilöiden osuutta olisi vähennettävä 10 prosentilla.

Tarkistus  31

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 7 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi integroitava Eurooppa-neuvoston hyväksymät joustoturvan periaatteet työmarkkinapolitiikkaansa. Niitä olisi sovellettava Euroopan sosiaalirahaston tuella työvoimaosuuden nostamiseksi, segmentoitumisen ja toimettomuuden sekä sukupuolten välisen epätasa-arvon torjumiseksi ja rakennetyöttömyyden vähentämiseksi. Joustavuutta ja turvallisuutta lisäävien toimenpiteiden olisi oltava tasapainoisia ja vahvistettava toisiaan. Jäsenvaltioiden olisi sen vuoksi otettava käyttöön joustavat ja luotettavat työsopimukset, aktiivinen työvoimapolitiikka, tehokas elinikäinen oppiminen, työvoiman liikkuvuutta edistävät politiikat, riittävät sosiaaliturvajärjestelmät ammatinvaihdon turvaamiseksi ja selkeästi esitetyt työttömien oikeudet ja velvollisuudet etsiä aktiivisesti töitä.

Tämän tavoitteen saavuttamiseksi jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään talouskasvua ja siten luomaan uusia työpaikkoja sekä lisäämään talouden, erityisesti pk-yritysten, innovaatiopotentiaalia ja poistamaan teollisuuden hallinnollisia rasitteita ja muita kuin tariffeihin liittyviä esteitä. Tämän vuoksi jäsenvaltioiden olisi myös kehitettävä sääntely- ja tukivälineitä, joissa otetaan huomioon yritysten koko kirjo niin, että kaikki yritysmuodot voivat kilpailla ja markkinoida itseään tasapuolisissa olosuhteissa. Naisten ja nuorten työmarkkinoille pääsyn helpottamiseksi siten, että otetaan huomioon väestörakenteeseen liittyvät haasteet, on luotava edellytykset riittäville lastenhoitopalveluille, niin että jokaiselle esikouluikäiselle lapselle voidaan tarjota kodin ulkopuolinen hoitopaikka ja että jokaiselle nuorelle voidaan koulun päättämisen jälkeen tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa tarjota työpaikka tai koulutus- tai jatkokoulutuspaikka näljän kuukauden kuluessa. Pitkään työttömänä olleille olisi tarjottava työllistämistoimenpiteitä, joita varten olisi määriteltävä määrällisiä tavoitteita ennaltaehkäisevien työmarkkinapolitiikkojen lujittamiseksi. Näin ollen vähintään 25 prosenttia kaikista pitkään työttömänä olleista osallistuisi johonkin työllistämistoimenpiteeseen eli lisäkoulutukseen, koulutukseen ja/tai alan vaihtoon.

Tarkistus  32

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 7 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tehostettava sosiaalista vuoropuhelua ja vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista toteuttamalla toimenpiteitä, joilla puututaan määräaikaisiin ja epävarmoihin työsuhteisiin, vajaatyöllisyyteen ja laittomaan työntekoon. Ammatillista liikkuvuutta olisi palkittava. Työpaikkojen ja työolosuhteiden laatuun olisi puututtava torjumalla matalaa palkkausta ja varmistamalla riittävä sosiaaliturva myös määräaikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Työvoimapalveluita olisi vahvistettava ja niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä, myös nuorten ja työttömyysuhan alla olevien työntekijöiden. Työvoimamarkkinoilta pisimpään poissa olleille olisi tarjottava yksilöllisiä palveluita.

Jäsenvaltioiden olisi yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa nostettava erityisesti matalan osaamistason työntekijöiden ja erityistä suojelua ja/tai tukea tarvitsevien ihmisten, kuten romanien, työllisyysastetta aktivointitoimenpiteiden avulla, neuvontapalvelujen sekä koulutuksen ja työmarkkinoiden tarpeisiin suunnatun koulutuksen välityksellä. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava yhdenvertainen kohtelu sekä samasta työstä samalla työpaikalla maksettava sama palkka miehille ja naisille sekä vahvistaa niiden toteutumista, kuten Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 18 ja 157 artiklassa säädetään. Työpaikkojen laatuun olisi myös puututtava vähentämällä työssäkäyvien köyhien lukumäärää. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi parannettava laillisten maahanmuuttajien työllistettävyyttä asianmukaisilla ohjelmilla. Lisäksi tarvitaan jatkuvaa työtä ja innovatiivisia ohjelmia vammaisten integroimiseksi työmarkkinoille muun muassa tuettujen työpaikkojen avulla. Jäsenvaltioiden pitäisi poistaa esteet uusien työntekijöiden pääsyltä työmarkkinoille, tukea työpaikkojen luomista, edistää sosiaalista innovointia ja parantaa työnvälitystoimistojen palvelujen, myös julkisten työvoimapalvelujen, laatua ja tehokkuutta. Työvoimatoimistojen on tarjottava erityisesti tieto- ja viestintäteknologian alan koulutus- ja mentoriohjelmia sekä työnhakijoille mahdollisuuden käyttää nopeaa Internet-yhteyttä erityisesti iäkkäille, laillisille maahanmuuttajille, etnisille vähemmistöille ja vammaisille, jotta työnhakua voidaan helpottaa mahdollisimman paljon. Yksilöllisiä ja kollektiivisia itsensä työllistämisen muotoja yhteisötalouden eri yritysmuotoja hyödyntäen olisi tuettava tässä yhteydessä. Olisi toteutettava erityisiä toimia, joilla vastustetaan naisvaltaisuutta huonosti palkatuissa töissä, ja johtotehtävissä toimivien naisten tukea olisi parannettava, jotta vältetään sukupuoleen perustuva työmarkkinoiden segmentoituminen. Erityisesti työaikaa koskevista määräyksistä olisi tehtävä joustavampia siten, että ne mahdollistavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen sekä joustavan työelämästä poistumisen eläkkeelle siirryttäessä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava toimia, joilla voidaan tukea miesten osallistumista lastenhoitoon, ja tarkistettava verojärjestelmiään niiden muuttamiseksi työllisyyttä suosivaksi. Joustavuuden lisäämiseen tarkoitettuja ulkoisia ja sisäisiä joustoturvastrategioita, joilla on tarkoitus voida reagoida tehokkaammin tuotantosykleihin, olisi pantava paremmin täytäntöön aktiivisilla työmarkkinapolitiikoilla ja riittävillä sosiaaliturvajärjestelmillä, jotka ovat työntekijöiden käytettävissä kaikenlaisissa työpaikoissa, jotta työpaikan vaihtamisesta ei aiheudu kohtuutonta taloudellista rasitetta. On korostettava, että joustavuus ei ole kestävä keino lisätä työllisyyttä, mikäli se ei käsitä sosiaaliturvaa. Näitä olisi täydennettävä selkeällä sitoutumisella työnhaun tukemiseen. Uudenlaiset työjärjestelyt, kuten epätyypillinen tilapäistyö, osa-aikatyö, etätyö tai työntekijöiden liikkuvuus eivät saa johtaa asianomaisten henkilöiden yksilöllisten ja yhteisten työntekijöitä koskevien oikeuksien ja sosiaaliturvan heikkenemiseen. Olisi varmistettava, ettei uusia työllistämismuotoja luoda vakituisten työsuhteiden (kokopäivätyö, vakituinen työ) kustannuksella. Myös laitonta työntekoa on pyrittävä torjumaan toimenpiteillä, ottamalla käyttöön mekanismeja, joiden avulla työhön liittyvien oikeuksien täytäntöönpanoa voidaan valvoa tehokkaasti. ILO:n sopimusten mukaisen ihmisarvoisen työn ja "hyvän työn" olisi oltava johtavana periaatteena sekä työpaikkojen luomisessa että työmarkkinoille integroitumisessa. Jäsenvaltioiden olisi edistettävä työmarkkinasopimuksia ja otettava työmarkkinaosapuolet aktiivisesti mukaan työmarkkinoiden toiminnan ja toimivuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen politiikan laadintaan ja kunnioitettava täysimääräisesti työmarkkinaosapuolten oikeutta tehdä ja valvoa työehtosopimuksia kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.

Tarkistus  33

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 7 – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

On ensiarvoisen tärkeää luoda laadukkaita työpaikkoja, joita tarvitaan myös pitkällä aikavälillä ja jotka tuottavat merkittävästi lisäarvoa. Siksi koulutus- ja työllisyyspolitiikan on välttämättä tuettava talouden rakennemuutoksia. Talouskriisin aikana menetettyjen työpaikkojen tilalle ei useimmiten luoda yhtä paljon uusia työpaikkoja samoille aloille. Siksi koulutusjärjestelmän on vastattava joustavasti työmarkkinoiden vaatimuksiin, jotka noudattavat talouden uutta rakennetta. Työllisyyspolitiikalla on varmistettava, että työntekijät voivat siirtyä mahdollisimman vaivattomasti taloudenalalta toiselle ja eri työmarkkinatilanteiden välillä. Siksi on aiempaa tärkeämpää ottaa lähtökohdaksi pitkän aikavälin tavoitteet ja keskittyä enemmän koordinoituihin toimiin yrityksiä, koulutusta ja työllisyyttä koskevissa toimintalinjoissa.

Tarkistus  34

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 7 – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jotta kilpailukykyä voitaisiin lisätä ja erityisesti matalan osaamistason työntekijöiden osallistumisastetta nostaa, jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava talouspolitiikan suuntaviivan 2 mukaisesti uudelleen vero- ja etuusjärjestelmäänsä sekä julkisten palveluiden kapasiteettia tarvittavan tuen antamiseen. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä työvoimaosuutta toteuttamalla politiikkoja, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa, tasa-arvoista palkkausta sekä nuorten, vammaisten, laillisten maahanmuuttajien ja muiden heikommassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävillä politiikoilla, joiden puitteissa voidaan tarjota kohtuuhintaisia hoitopalveluita ja organisoida työ innovatiivisesti, olisi pyrittävä erityisesti nuorten, ikääntyneempien työntekijöiden ja naisten työllisyysasteen parantamiseen. Erityisesti korkeakoulutettuja naisia olisi saatava työskentelemään tieteen ja tekniikan aloilla. Jäsenvaltioiden pitäisi myös poistaa esteet uusien työntekijöiden pääsyltä työmarkkinoille, tukea itsenäistä ammatinharjoittamista ja työpaikkojen luomista, muun muassa vihreässä työllisyydessä ja hoitoalalla, ja edistää sosiaalista innovointia.

Euroopan sosiaalirahaston varoja olisi käytettävä täysimääräisesti työllistettävyyden ja laadukkaiden työpaikkojen parantamiseen toteuttamalla henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen ja tulevaisuuden ammateissa tarvittavien pätevyys- ja laatuvaatimusten täyttämiseen tarkoitettuja toimia. Jotta työvoiman liikkuvuutta voidaan edistää, jäsenvaltioiden on lisättävä halukkuutta liikkuvuuteen Euroopan unionissa tarjoamalla siihen kannusteita. Tämän saavuttamiseksi olisi tarkasteltava Euroopan sosiaalirahaston tuen myöntämistä koskevia sääntöjä ja yksinkertaistettava niitä mahdollisuuksien mukaan. Kansallisia budjetteja ja EU:n talousarviota Euroopan sosiaalirahasto ja Euroopan globalisaatiorahasto mukaan lukien olisi koordinoitava ja ohjattava ne valmentamaan työvoimaa kestävää taloutta varten. Jäsenvaltioiden olisi tästä syystä ryhdyttävä tiedotustoimenpiteisiin, jotta kyseisiin varoihin liittyvä päämäärä ja niiden käyttöä koskevat ehdot tulisivat tunnetuiksi.

Tarkistus  35

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 7 – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden on edistettävä EU:n mikrorahoitusjärjestelyä, joka on esimerkki taloudellisten ja sosiaalisten toimien yhdistämisestä talouskasvun ja työllisyyden edistämiseksi.

 

Kansallisiin ja EU:n mikrorahoitusjärjestelyihin on sisällytettävä erityisiä koulutus- ja opastusohjelmia sekä sosiaalietuusjärjestelyitä, joilla varmistetaan vähimmäistoimeentulo yrityksen ensimmäisenä toimintavuonna, jotta yrittäjyys olisi todellinen vaihtoehto.

Tarkistus  36

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 7 – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltioiden olisi myös edistettävä yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja ja investoitava niihin, esimerkiksi työllisyyden, terveydenhuollon ja asuntopolitiikan alalla, sekä varmistettava niille riittävä rahoitus.

Tarkistus  37

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 7 – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EU:n yleistavoitteen mukaan 20–64vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, iäkkäämpien työntekijöiden ja matalan osaamistason työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla lailliset maahanmuuttajat paremmin työvoimaan. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

Poistetaan.

(Komission ehdotuksen suuntaviivan 7 viimeinen kappale on siirretty parlamentin tarkistuksen ensimmäisen kappaleen alkuun.)

Tarkistus  38

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 8 – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Suuntaviiva 8: Työvoimamarkkinoiden tarpeita vastaavan ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen, työn laadun ja elinikäisen oppimisen edistäminen

Suuntaviiva 8: Työn laadun ja elinikäisen oppimisen edistäminen, ihmisarvoisen työn tukeminen ja ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen

Tarkistus  39

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 8 – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltiot asettavat kansalliseksi tavoitteekseen koulunkäynnin keskeyttämisasteen vähentämisen alle 10 prosenttiin ja korkeakoulututkinnon tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden 30–34-vuotiaiden osuuden nostamisen 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Tarkistus  40

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 8 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tuottavuutta ja työllistettävyyttä tarjoamalla riittävästi osaamista ja ammattitaitoa työmarkkinoiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Laadukasta perusopetusta ja hyvätasoista ammattikoulutusta on täydennettävä tehokkailla elinikäistä oppimista edistävillä kannustimilla, tarjoamalla mahdollisuus yrittää uudelleen, varmistamalla, että jokaisella aikuisella on mahdollisuus lisäkoulutukseen, sekä kohdennetuilla maahanmuutto- ja integraatiopolitiikoilla. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä järjestelmiä, joilla tunnustetaan hankittuja pätevyyksiä, poistettava työntekijöiden ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden esteitä, edistettävä laaja-alaisten taitojen ja luovuuden kehittämistä ja keskitettävä panostustaan erityisesti heikosti koulutettujen tukemiseen ja iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyden parantamiseen. Samalla olisi parannettava korkean osaamistason työntekijöiden, myös tutkijoiden, koulutusta, taitoja ja kokemusta.

Laadukkaan perusopetuksen ja hyvätasoisen ammatillisen opetuksen tarjoaminen, millä autetaan työntekijöitä sovittamaan ammattitaitonsa työmarkkinoiden tarpeisiin, on oltava ensisijaisia tavoitteita jäsenvaltioille. Ne on toteutettava tarjoamalla etenkin 25–35vuotiaille nuorille mahdollisuus yrittää uudelleen, mihin sisältyy koulutusta koskeva pakollinen tarjous ja tehokkaat elinikäistä oppimusta koskevat kannustimet, minkä yhteydessä työmarkkinaosapuolia kehotetaan antamaan käyttöön tähän tarvittava aika sekä myös tukemaan ammatillista koulutusta taloudellisesti. Jäsenvaltiot sitoutuvat erityisesti vähentämään koulunsa keskeyttäneiden määrän alle 10 prosenttiin sekä täydentämään maahanmuutto- ja integraatiopolitiikkaa tarjoamalla kielikursseja ja yhteiskuntatietouden kursseja. Jäsenvaltioiden olisi myös kehitettävä järjestelmiä, joilla tunnustetaan hankittuja taitoja ja pätevyyksiä.

Tarkistus  41

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 8 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa ja parannettava koulutukseen pääsyä, tehostettava koulutusta ja sellaista ammatinvalinnanohjausta, jossa annetaan järjestelmällisesti tietoja uusista avoimista työpaikoista ja mahdollisuuksista, edistetään yrittäjyyttä ja arvioidaan paremmin sitä, mistä taidoista on jatkossa kysyntää. Investointeja inhimillisten resurssien kehittämiseen, taitojen lisäämiseen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumiseen olisi edistettävä valtion, yksityishenkilöiden ja työntekijöiden yhteisellä rahoituksella. Jotta voidaan tukea nuoria ja erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa, jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa järjestelmiä, joilla autetaan äskettäin valmistuneita löytämään ensimmäinen työpaikka tai jatkokoulutusmahdollisuuksia, myös oppisopimuskoulutusta, ja joilla nuorten työttömyyteen voidaan puuttua nopeasti. Taitojen lisäämiseen ja niiden tarpeen ennakointiin liittyvien politiikkojen säännöllinen seuranta auttaa tunnistamaan ne alueet, joilla on parantamisen varaa, ja tehostamaan koulutusjärjestelmien reagointia työmarkkinoiden tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä EU:n varoja täysimääräisesti kyseisten tavoitteiden tukemiseen.

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa ja parannettava koulutukseen pääsyä, ammatillinen koulutus mukaan luettuna, tehostettava koulutusta ja ammatinvalinnanohjausta antamalla järjestelmällisesti tietoja ja toteutettava asianmukaisia toimia, joilla edistetään uusia avoimia työpaikkoja ja työllistymismahdollisuuksia sekä edistetään yrittäjyyttä, pk-yritysten kehittämistä ja arvioidaan entistä paremmin tulevia laatuvaatimuksia. Inhimillisten resurssien kehittäminen, taitojen lisääminen ja jatkokoulutus olisi rahoitettava työnantajien ja valtion antamalla yhteisellä rahoituksella. On taattava, että kaikilla on pääsy laadukkaaseen yleiseen ja ammatilliseen koulutukseen ja että koulunsa keskeyttäneillä on mahdollisuus uudelleenintegroitua koulutusjärjestelmään milloin tahansa. Jäsenvaltioiden olisi kohdennettava koulutukseen tehtävät investoinnit siten, että tavoite työikäisen väestön koulutustason parantamisesta saavutetaan, ottaen huomioon myös epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen. Uudistuksilla olisi erityisesti työllistettävyyttä ajatellen pyrittävä lisäkoulutuksella tai tieto- ja viestintäteknologiaa koskevilla tiedoilla varmistamaan sellaisten perustaitojen hankkiminen, joita kaikki tarvitsevat menestyäkseen osaamistaloudessa. Toimia olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että nuorten ja opettajien oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta tulee säännönmukaista. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä avoimuutta ja yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien tarkoituksenmukaisuutta erityisesti ottamalla käyttöön kansallisia tutkintokehyksiä, jotka mahdollistavat joustavat oppimisväylät, ja kehittämällä yhteistyötä yleissivistävien ja ammattioppilaitosten sekä työelämän välillä, jotta voidaan merkittävästi lisätä korkea-asteen tutkintojen ja ammattitutkintojen osuutta.

Tarkistus  42

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 8 – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Taitojen lisäämiseen ja niiden tarpeen ennakointiin liittyvien politiikkojen säännöllinen seuranta auttaa tunnistamaan ne alueet, joilla on parantamisen varaa, ja tehostamaan koulutusjärjestelmien reagointia työmarkkinoiden tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä EU:n varoja täysimääräisesti kyseisten tavoitteiden tukemiseen.

Tarkistus  43

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 8 a (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Suuntaviiva 8 a: Koheesiopolitiikan vahvistaminen työllisyyden edistämiseksi

 

Jäsenvaltiot sitoutuvat laatimaan, täydentämään, koordinoimaan ja tarkistamaan kansallisia tavoitteitaan yksitellen ja keskenään siten, että talouden kehityksen epätasapainoa eri alueiden välillä vähennetään.

 

Jäsenvaltiot tiedostavat, että koheesiopolitiikka on tehokas suuntaviivoja täydentävä muttei niille alisteinen väline, joka mukautuu alueellisiin erityispiirteisiin ja jolla tuetaan alueita niiden sosioekonomisten ongelmien ratkaisemisessa ja vähennetään alueiden välisiä eroja.

 

Yhtenäisen toimintatavan, eri tasojen hallinnan ja yhteistyön periaatteiden on muodostettava hallinnan ydin ja strategian perusteet, kun taas erityisesti alue- ja paikallistasolla on keskeinen tehtävä välineinä, joilla saadaan yhteys lukemattomiin unionissa eläviin ja tuottaviin talouden ja yhteiskunnan toimijoihin ja ennen kaikkea pieniin ja keskisuuriin, varsinkin yhteisötalouden, yrityksiin.

 

Koheesiopolitiikka ei näin ollen ole vain vakaiden määrärahojen lähde, vaan myös erinomainen väline talouden kehittämiseksi ja siten myös työllistämisen väline kaikilla EU:n alueilla.

 

Jäsenvaltioiden olisi investoitava enemmän liikenteeseen, energiaan, televiestintään ja tietotekniikan infrastruktuuriin sekä hyödynnettävä täysimääräisesti Euroopan rakennerahastoja.

 

Määrärahojen toimittamiseen käytettyjä järjestelmiä yksinkertaistamalla olisi kannustettava mahdollisten edunsaajien osallistumista unionin yhteisrahoittamiin ohjelmiin.

 

Jäsenvaltioiden olisi siksi yhtenäisen toimintatavan mukaisesti pyrittävä luomaan synergiaa koheesiopolitiikkansa ja muiden alakohtaisten politiikkojen välille, ottaen huomioon että yhteenkuuluvuudesta ei vain aiheudu kustannuksia vaan että se lujittaa yhteisöä, auttaa ottamaan käyttöön käyttämättä jäänyttä potentiaalia, vähentää maiden ja alueiden välisiä rakenteellisia eroja, lisää kasvua ja parantaa unionin alueiden kilpailukykyä globaalistuneessa maailmassa sekä lievittää maailmanlaajuisen talouskriisin vaikutuksia ja tuottaa unionille sosiaalista pääomaa.

Tarkistus  44

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 9 – otsikko ja 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Suuntaviiva 9: Koulutusjärjestelmien tulosten parantaminen kaikilla tasoilla ja korkea-asteen koulutukseen osallistumisen lisääminen

Poistetaan.

Laadukkaan koulutuksen takaamiseksi kaikille ja oppimistulosten parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi investoitava tehokkaasti koulutusjärjestelmiin, joiden tavoitteena on erityisesti parantaa työntekijöiden taitoja EU:ssa. Siten he voisivat vastata modernien työmarkkinoiden nopeasti vaihtuviin haasteisiin. Toiminnan olisi katettava kaikki tasot (varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta korkea-asteen koulutukseen, ammattikoulutukseen sekä aikuiskoulutukseen), ja siinä olisi otettava huomioon myös epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen. Uudistuksilla olisi pyrittävä varmistamaan sellaisten perustaitojen hankkiminen, joita kaikki tarvitsevat menestyäkseen osaamistaloudessa. Kyseisiä taitoja tarvitaan erityisesti työllistyttäessä, lisäkoulutukseen hakeuduttaessa tai tieto- ja viestintätekniikkataitoja hankittaessa. Toimia olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että nuorten ja opettajien oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta tulee säännönmukaista. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä avoimuutta ja korostettava koulutusjärjestelmien merkitystä erityisesti ottamalla käyttöön kansallisia tutkintokehyksiä, jotka mahdollistavat joustavat oppimisväylät, ja kehittämällä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Opettajan ammatista olisi tehtävä houkuttelevampi. Epätyypillisten opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen olisi helpotettava ja osallistumista korkea-asteen tai vastaavaan koulutukseen olisi yleisesti lisättävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi, jotta työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä vähenisi.

 

(Komission ehdotuksen suuntaviiva 9 on siirretty ja yhdistetty suuntaviivan 8 toiseen kappaleeseen parlamentin tarkistuksessa.)

Tarkistus  45

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 9 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EU:n yleistavoitteen mukaan koulunkäynnin keskeyttäminen vähennetään 10 prosenttiin ja korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä nostetaan 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

Poistetaan.

(Komission ehdotuksen suuntaviivan 9 viimeinen kappale on siirretty suuntaviivaa 8 koskevan parlamentin tarkistuksen ensimmäisen kappaleen alkuun.)

Tarkistus  46

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 10 – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Suuntaviiva 10: Sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen

Suuntaviiva 10: Köyhyyden torjuminen ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen

Tarkistus  47

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 10 – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltiot asettavat kansalliseksi tavoitteekseen kansallisen köyhyysrajan alapuolella elävien eurooppalaisten määrän vähentämisen 25 prosentilla, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä varsinkin työllisyys- ja koulutuspolitiikan toimenpiteillä.

Tarkistus  48

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 10 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden toimissa köyhyyden vähentämiseksi olisi keskityttävä edistämään täysipainoista osallistumista yhteiskunnan ja talouden toimintaan sekä laajentamaan työllistymismahdollisuuksia, ja näissä toimissa olisi hyödynnettävä Euroopan sosiaalirahastoa. Myös tasapuolisten mahdollisuuksien takaamiseen olisi panostettava muun muassa kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen ja julkisten palvelujen (myös verkkopalvelut suuntaviivan 4 mukaisesti) saatavuuden avulla sekä erityisesti terveydenhuollossa. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaat toimet syrjinnän torjumiseksi. Jotta voidaan torjua sosiaalista syrjäytymistä, voimaannuttaa ihmisiä ja edistää osallistumista työmarkkinoille, olisi vahvistettava sosiaaliturvajärjestelmiä, elinikäistä oppimista ja aktiivisia yhteenkuuluvuutta koskevia politiikkoja. Näin ihmisille voidaan tarjota mahdollisuuksia eri elämänvaiheissa ja suojella heitä syrjäytymiseltä. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä on nykyaikaistettava sen varmistamiseksi, että niitä voidaan käyttää täysimääräisesti riittävän toimeentulotuen ja terveydenhuollon takaamiseksi, mikä luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Samalla kyseisten järjestelmien olisi pysyttävä taloudellisesti kestävällä pohjalla. Etuusjärjestelmissä olisi keskityttävä toimeentuloturvan takaamiseen ammatinvaihtotilanteessa ja köyhyyden vähentämiseen erityisesti ryhmissä, joissa sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurin. Tällaisia ryhmiä ovat yksinhuoltajaperheet, vähemmistöt, vammaiset, lapset ja nuoret, iäkkäät naiset ja miehet, lailliset maahanmuuttajat ja asunnottomat. Jäsenvaltioiden olisi myös aktiivisesti edistettävä yhteisötaloutta ja sosiaalisia innovaatioita kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tueksi.

Köyhyyden ja syrjäytymisen torjuminen säilyy tärkeänä haasteena. Tämän päämäärän saavuttamiseksi kaikille yhteiskuntaryhmille paikkakunnasta ja osaamistasosta riippumatta on luotava mahdollisuuksia osallistua tai palata työmarkkinoille. On ensiarvoisen tärkeää edistää tasapainoisesti ihmisten riittävää turvallisuuden tunnetta ja heidän työ- ja ansaintamotivaationsa säilymistä. Jäsenvaltioiden olisi tämän tavoitteen saavuttamiseksi ponnisteltava köyhyyden, myös työssä käyvien henkilöiden köyhyyden, vähentämiseksi, edistettävä täysipainoista osallistumista yhteiskunnan ja talouden toimintaan sekä laajennettava työllistymismahdollisuuksia ja hyödynnettävä tällöin Euroopan sosiaalirahastoa. Jäsenvaltioiden olisi tässä yhteydessä kiinnitettävä erityistä huomiota työssäkäyvien köyhien kasvavaan lukumäärään. Köyhyyden ehkäisemistä koskevien konkreettisten tavoitteiden määrittelemiseksi on täsmennettävä, miten köyhyyttä pitäisi mitata. On tarkistettava standardimääritelmää, jonka mukaan 60 prosenttia keskimääräisistä tuloista ansaitseva on "köyhä". Köyhyyttä ei voi määritellä tällaisella yksipuolisella osoittimella. On varmistettava, että tasapuoliset mahdollisuudet sekä kestävien ja kohtuuhintaisten, korkealaatuisten palvelujen ja julkisten palvelujen (myös verkkopalvelut suuntaviivan 4 mukaisesti) saatavuus säilytetään erityisesti sosiaalialalla, terveydenhuollossa ja asumisessa varmistamalla, että myös haavoittuvimmat ja heikoimmat väestöryhmät voivat käyttää niitä. Jäsenvaltioiden olisi myös varmistettava, että julkisten palvelujen antamat suulliset tai kirjalliset tiedot ovat selkeitä ja kattavia ja että asianosaiselle henkilölle ilmoitetaan peruste ja mahdollisuudet päätöksen uudelleenkäsittelyyn, jos jokin oikeus jätetään myöntämättä. Periaatteen, jonka mukaan saman koulutuksen saaneita ja samanlaista työtä tekeviä henkilöitä ei saa syrjiä sukupuolen perusteella, olisi oltava oikeudellisesti sitova kaikenlaisissa työsuhteissa jäsenvaltioissa. Jotta voidaan torjua sosiaalista syrjäytymistä, voimaannuttaa ihmisiä osallistumaan aktiivisesti yhteiskuntaan ja edistää osallistumista työmarkkinoille, on edelleen vahvistettava sosiaaliturvajärjestelmiä ja aktiivisia yhteenkuuluvuutta koskevia politiikkoja. Näin ihmisille voidaan tarjota mahdollisuuksia ja työllistymisnäkymiä eri elämänvaiheissa, suojella heitä syrjäytymiseltä ja auttaa heitä, erityisesti kauimpana työmarkkinoista olevia henkilöitä, löytämään laadukkaan työpaikan. Siksi on aktiivisen työmarkkinapolitiikan puitteissa luotava tehokkaita koulutusta ja työpaikkojen luomista koskevia toimintatapoja koulutuksen puutumisen takia työmarkkinoilta syrjäytyneitä varten. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä on samalla nykyaikaistettava, niin että niitä voidaan käyttää täysimääräisesti toimeentulokynnyksen ylittävät riittävät tulot, sosiaaliseen elämään osallistumisen ja terveydenhuollon takaamiseksi, siten että säilytetään näiden järjestelmien rahoituksen kestävyys. Etuusjärjestelmillä olisi varmistettava toimeentuloturva ammatinvaihtotilanteessa ja köyhyyden vähentäminen erityisesti ryhmissä, joissa sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurin. Tällaisia ryhmiä ovat yksinhuoltajaperheet, vähemmistöt, vammaiset, lapset ja nuoret, iäkkäät naiset ja miehet, lailliset maahanmuuttajat ja asunnottomat. Jäsenvaltiot sitoutetaan erityisesti torjumaan asianmukaisilla toimilla lasten köyhyyttä, niin että köyhyys ei estä lasten henkilökohtaista kehitystä ja että he eivät ole huonommassa asemassa työelämään tullessaan siksi, että köyhyys on rajoittanut heidän kehitystään. On erityisen tärkeää varmistaa vähäosaisten perheiden lasten yhtäläinen pääsy koulutukseen ja yhtäläiset mahdollisuudet ja näin suojella heitä syrjäytymiseltä aikuisiässä. Tämän toimeentuloturvan parantamiseksi elämän eri vaiheissa jäsenvaltioiden olisi taattava riittävä vähimmäistoimeentulo, jonka taso olisi vähintäänkin köyhyysrajan yläpuolella ja joka noudattaisi eri käytänteitä, työehtosopimuksia ja jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Jäsenvaltioiden olisi myös aktiivisesti edistettävä yhteisötaloutta ja sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla voidaan puuttua elämän aikana ilmeneviin erilaisiin sosiaalisiin riskeihin erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kohdalla. Julkisen talouden kestävyyttä vahvistaessaan jäsenvaltioiden olisi kiinnitettävä erityistä huomiota positiivisiin vaikutuksiin, joita sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parannuksilla on kansallisiin budjetteihin. Köyhyyden vähentyminen ja osallistumisen lisääminen vähentävät sosiaalimenoja ja lisäävät verotuloja. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava työn laatua koskevat korkeat vähimmäisnormit, jotta voidaan poistaa köyhyys työttömien keskuudesta.

Tarkistus  49

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 10 – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Sosiaalisen suojelun järjestelmiä, mukaan lukien eläke- ja terveydenhuoltojärjestelmiä, olisi vahvistettava ja nykyaikaistettava varmistaen niiden sosiaalinen riittävyys, rahoituksen kestävyys ja kyky vastata muuttuviin tarpeisiin. Siten jokaiselle Euroopan unionissa asuvalle voidaan tarjota riittävä suoja sosiaalisia uhkia, kuten terveysongelmia, työttömyyttä ja köyhyyttä vastaan.

 

Jäsenvaltioiden olisi parannettava sosiaalista suojaa lyhytkestoisissa työsopimuksissa, jotka koskevat erityisesti naisia ja jälleen kerran etenkin raskaana olevia naisia.

Tarkistus  50

Ehdotus päätökseksi

Liite – Suuntaviiva 10 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EU:n yleistavoitteen mukaan kansallisten köyhyysrajojen alapuolella elävien eurooppalaisten määrää vähennetään 25 prosenttia, jolloin 20 miljoonaa ihmistä pääsisi köyhyydestä. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

Poistetaan.

(Komission ehdotuksen viimeinen kappale on siirretty parlamentin tarkistuksen ensimmäisen kappaleen alkuun.)


PERUSTELUT

Komissio antoi 27. huhtikuuta 2010 ehdotuksen Eurooppa 2020 -strategian yhdennetyiksi suuntaviivoiksi, joissa asetetaan reunaehtoja uudelle strategialle ja jäsenvaltioiden uudistuksille. Ehdotus sisältää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 121 artiklan mukaiset talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja 148 artiklan mukaiset työllisyyspolitiikan suuntaviivat. Kuten komissio ehdottaa, nämä kaksi säädöstä ovat erillisiä mutta toisiinsa liittyviä ja muodostavat yhdessä joukon yhdennettyjä suuntaviivoja, joiden lukumäärää on rajoitettu johdonmukaisuuden parantamiseksi ja selkeyden lisäämiseksi. Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpano nojaa näihin kahteen pilariin, jotka sisältävät Eurooppa 2020 -strategiasta 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon painopistealueet. Kymmenestä yhdennetystä suuntaviivasta – joita on selvästi vähemmän kuin aikaisemmat 24 suuntaviivaa – kuusi koskee talouspolitiikkaa ja neljä työllisyyspolitiikkaa. Komission ehdotuksen mukaan yhdennettyjen suuntaviivojen työllisyyspolitiikkaa käsittelevään osaan kuuluvat suuntaviiva 7 (työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen), suuntaviiva 8 (ammattitaitoisen työvoiman kehittäminen, työn laadun ja elinikäisen oppimisen edistäminen), suuntaviiva 9 (koulutusjärjestelmien tulosten parantaminen kaikilla tasoilla ja korkea-asteen koulutukseen osallistumisen lisääminen) ja suuntaviiva 10 (sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen). Tässä mietinnössä tarkastellaan yhdennettyjen suuntaviivojen työllisyyspolitiikkaa käsittelevää osaa, mutta siinä otetaan huomioon myös talouspolitiikkaa käsittelevää osaa koskevat komission ehdotukset.

Keskustelu Eurooppa 2020 -strategian uusista työllisyyspolitiikan suuntaviivoista ajoittuu keskelle talouskriisiä, jonka syvälliset vaikutukset työmarkkinoihin näkyvät kiistatta vielä vuosien ajan. Kasvun elpymisestä on saatu rohkaisevia merkkejä, mutta talous on edelleen hauras useimmissa jäsenvaltioissa. Kriisin välittömät vaikutukset työttömyyteen eivät siksi ole vielä täysin paljastuneet. Onkin pyrittävä kaikin keinoin turvaamaan kestävä elpyminen ja lujittamaan Euroopan talouksien mahdollisuuksia työpaikkojen luomiseen sekä auttamaan ihmisiä työllistymään. Useimmilla jäsenvaltioilla on lisäksi elpymisen aikana ja sen jälkeenkin ratkaistavanaan pitkän aikavälin haasteita, kuten väestörakenteen muutos, globaalistuminen ja uuden teknologian – esimerkiksi vähähiilisen teknologian – käyttöönotto. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että Euroopan työllisyysstrategiassa seuraavalle vuosikymmenelle käsitellään ja sovitetaan yhteen kriisistä johtuvia kiireellisiä haasteita sekä keskipitkän ja pitkän aikavälin haasteita.

Tässä yhteydessä esittelijä kannattaa yleisesti komission pyrkimystä rajoittaa suuntaviivojen lukumäärää. Esittelijä kuitenkin katsoo myös, että suuntaviivojen ja EU:n yhteisten tavoitteiden lukumäärän pienentämisen lisäksi on varmistettava niiden selkeys ja operatiivinen hyöty jäsenvaltioiden politiikan ohjauksessa.

Esittelijä katsoo sen vuoksi, että tiettyjä komission ehdotuksen osa-alueita on vielä harkittava ja selkiytettävä. Näitä ovat erityisesti seuraavat osa-alueet:

–   Työllisyyspolitiikalla on talous-, sosiaali-, koulutus- ja muun politiikan ohella erittäin suuri merkitys tämänhetkisen talous- ja rahoituskriisin sekä Euroopan yhteiskuntien pitkän aikavälin haasteiden ratkaisemisessa. Lisäksi on varmistettava johdonmukaisuus jäsenvaltioiden eri aloilla – esimerkiksi talous-, työllisyys- ja sosiaaliasioissa – toteuttamien toimien välillä. Eurooppa 2020 -strategiassa ja jäsenvaltioiden uudistusohjelmissa tämä tarkoittaa vahvaa sitoutumista siihen, että kestävään talouskasvuun tehtävillä investoinneilla edistetään myös kestävien työpaikkojen luomista. Se tarkoittaa niin ikään, että täydentävyys ja johdonmukaisuus yhdennettyjen suuntaviivojen talous- ja työllisyyspolitiikkaa käsittelevien osien välillä on erittäin tärkeää.

–   Esittelijä tukee ehdotuksia, joiden mukaan Euroopan naisten ja miesten työllisyysasteen nostamiseksi on toteutettava määrätietoisia toimia, mutta katsoo, että tavoite voidaan saavuttaa vain, jos jäsenvaltiot kiinnittävät erityistä huomiota nuorten, iäkkäiden ihmisten, vammaisten ja naisten liikkuvuuden ja työllisyyden edistämiseen.

–   Joustoturvan periaatteiden asianmukainen soveltaminen, laadukas koulutus, elinikäinen oppiminen ja rakennetyöttömyyden torjuminen ovat samoin välttämättömiä, jotta voidaan saavuttaa yhteiset tavoitteet – myös työllisyyttä koskevat ja sosiaaliset tavoitteet – sekä varmistaa, että työnantajien saatavilla on ammattitaitoista ja pätevää työvoimaa.

–   Tältä osin ja työmarkkinatilanteen vuoksi EU:n ja jäsenvaltioiden olisi Eurooppa 2020 -strategian ja työllisyyspolitiikan suuntaviivojen täytäntöönpanossa otettava huomioon myös uusien työmuotojen ja epätyypillisten työsuhteiden kasvava määrä ja annettava tällä alalla asianmukaista lainsäädäntöä.

–   Samalla, kun varmistetaan ammattitaitoisen työvoiman saatavuus, on lisättävä investointeja työpaikkojen luomiseen – jossa pk-yritykset ovat erittäin tärkeässä asemassa – ja yleensä työllisyyttä lisäävän kasvun edistämiseen.

–   Esittelijä katsoo myös, että Lissabonin strategiasta saatujen kokemusten perusteella Eurooppa 2020 -strategiassa olisi pyrittävä parantamaan strategian ja sen täytäntöönpanovälineiden hallinnointia. Esimerkiksi työmarkkinaosapuolilla ja niiden vuoropuhelulla on tässä äärimmäisen suuri merkitys.

–   Lopuksi esittelijä on vahvasti sitä mieltä, että Eurooppa 2020 -strategia ja siihen liittyvät työllisyyspolitiikan suuntaviivat voivat olla tehokkaita vain, jos samalla pyritään vähentämään jäsenvaltioiden ja alueiden välisiä sosioekonomisia eroja. Tästä syystä on edistettävä koheesiopolitiikan tavoitteita ja luotava yhteisvaikutuksia tämän politiikan ja muun alakohtaisen politiikan välillä. Kuluvan ohjelmakauden rakennerahastot ja koheesiorahastot sekä EU:n mahdolliset tulevat rahoitusvälineet ovat tässä keskeisellä sijalla.

Esittelijän ehdottamilla tarkistuksilla pyritäänkin paitsi parantamaan tekstin selkeyttä ja johdonmukaisuutta myös ottamaan huomioon edellä luetellut seikat.


talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (28.6.2010)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista – Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa

(KOM(2010)0193 – C7‑0111/2010 – 2010/0115(NLE))

Valmistelija: Hans-Peter Martin

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrätään, että unionin on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Siinä määrätään myös unionin aloitteista jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen koordinoinnin varmistamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrätään, että unioni torjuu sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää, edistää yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tarjoaa sosiaalista suojelua. Sen odotetaan myös tekevän aloitteita, joilla varmistetaan jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen yhteensovittaminen. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon korkean työllisyystason edistämiseen, riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen, sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen sekä korkeatasoiseen koulutukseen ja ihmisten terveyden korkeatasoiseen suojeluun liittyvät vaatimukset.

Tarkistus 2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(5) Kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia auttoi pääsemään yhteisymmärrykseen EU:n talous- ja työllisyyspolitiikkojen yleisestä suunnasta. Neuvosto hyväksyi strategian mukaisesti talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat vuonna 2005, ja niitä tarkistettiin vuonna 2008. Niissä annetut 24 suuntaviivaa muodostivat perustan kansallisille uudistusohjelmille, ja niissä esitettiin koko EU:ta koskevat tärkeimmät makro- ja mikrotaloudelliset sekä työmarkkinauudistukset. Kokemus on kuitenkin osoittanut, että suuntaviivoissa ei asetettu tarpeeksi selkeitä prioriteetteja ja että niiden väliset yhteydet olisivat voineet olla vahvemmat. Tämä rajoitti niiden vaikutusta kansallisten politiikkojen laadintaan.

(5) Kasvua ja työllisyyttä koskeva Lissabonin strategia auttoi pääsemään yhteisymmärrykseen EU:n talous- ja työllisyyspolitiikkojen yleisestä suunnasta. Neuvosto hyväksyi strategian mukaisesti talouspolitiikan laajat suuntaviivat ja työllisyyspolitiikan suuntaviivat vuonna 2005, ja niitä tarkistettiin vuonna 2008. Niissä annetut 24 suuntaviivaa muodostivat perustan kansallisille uudistusohjelmille, ja niissä esitettiin koko EU:ta koskevat tärkeimmät makro- ja mikrotaloudelliset sekä työmarkkinauudistukset. Lissabonin strategiaan asetetut odotukset eivät ole täyttyneet. Eurooppa 2020 -strategiassa on nyt korjattava vanhassa strategiassa olleet virheet ja kehitettävä johdonmukaisia, täytäntöönpanokelpoisia sekä rahoitettavissa ja valvottavissa olevia toimia ja strategioita, joiden tuloksia voidaan koko ajan mitata ja asetettujen tavoitteiden saavuttamista siten jatkuvasti seurata.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 5 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(5 a) Euroopan unionin olisi parannettava merkittävästi nykyisiä politiikkojaan ja niiden täytäntöönpanoa ennen uusien aloitteiden luomista.

Tarkistus 4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 7 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(7) Komissio ehdotti uuden strategian eli Eurooppa 2020 ‑strategian laatimista seuraavalle vuosikymmenelle, jotta EU voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Asianomaisten suuntaviivojen alla luetellut viisi yleistavoitetta muodostavat yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden ja unionin toimia. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä kaikin tavoin saavuttamaan kansalliset tavoitteet ja poistamaan kasvua rajoittavat pullonkaulat.

(7) Komissio ehdotti uuden strategian eli Eurooppa 2020 ‑strategian laatimista seuraavalle vuosikymmenelle, jotta EU voisi selviytyä kriisistä vahvempana ja ohjata taloutensa kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Asianomaisten suuntaviivojen alla luetellut viisi yleistavoitetta muodostavat yhteiset tavoitteet, jotka ohjaavat jäsenvaltioiden ja unionin toimia. Jäsenvaltioiden olisi sitouduttava saavuttamaan kansalliset tavoitteet. Niiden olisi keskityttävä parantamaan työllisyyttä ja poistamaan lainsäädännöstä, byrokratiasta ja kansallisesta resurssien väärästä kohdentamisesta johtuvat kasvun esteet.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Osana laaja-alaisia strategioita talouskriisistä irtautumiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kunnianhimoisia uudistuksia, joilla varmistetaan makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, parannetaan kilpailukykyä, vähennetään makrotaloudellista epätasapainoa ja parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta. Finanssipoliittiset elvytystoimet olisi saatettava päätökseen, ja tämä olisi toteutettava koordinoidusti vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(8) Osana laaja-alaisia strategioita talouskriisistä irtautumiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kunnianhimoisia rakenneuudistuksia, joilla varmistetaan makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, parannetaan kilpailukykyä, vähennetään makrotaloudellista epätasapainoa, lisätään sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja parannetaan tuottavuutta ja työmarkkinoiden toimivuutta. Finanssipoliittiset elvytystoimet olisi saatettava asteittain päätökseen, ja tämä olisi aloitettava heti, kun talouden kestävä elpyminen on käynnistynyt, ja toteutettava koordinoidusti muun muassa vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

Tarkistus 6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön uudistukset, joilla pyritään "älykkääseen kasvuun" eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen tasoa, varmistamaan sen saatavuus kaikille ja vahvistamaan tutkimus- ja yritystoimintaa sekä edistämään koko unionin sisällä tapahtuvaa innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä. Uudistuksilla olisi kannustettava yrittäjyyttä ja luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jotka auttavat vastaamaan tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tässä yhteydessä on olennaista hyödyntää kaikkia tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

(9) Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön uudistukset, joilla pyritään "älykkääseen kasvuun" eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen tasoa muihin maihin verrattuna, varmistamaan sen saatavuus kaikille ja vahvistamaan tutkimus- ja yritystoimintaa sekä edistämään koko unionin sisällä tapahtuvaa innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä. Uudistuksilla olisi aktiivisesti kannustettava yrittäjähenkisyyttä lainsäädännön ja resurssien avulla ja siten luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jotka auttavat vastaamaan tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tässä yhteydessä on olennaista hyödyntää kaikkia tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 a) Jäsenvaltioiden olisi talouskasvun vauhdittamiseksi vähennettävä byrokratiaa ja liiallista sääntelyä ja alennettava korkeita veroja sekä vältettävä protektionistisia toimia.

Tarkistus  8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(9 b) Tehokkaiden sisämarkkinoiden luominen on keskeistä mitattaessa EU:n makrotalouden yleistä suorituskykyä. Sillä on ratkaiseva vaikutus etenkin siihen, että rahaliitosta saadaan taloudellista hyötyä ja sen avulla palautetaan kasvu ja luodaan uusia työllistymismahdollisuuksia.

Tarkistus  9

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 10 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(10) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan myös kestävään kasvuun. Kestävällä kasvulla tarkoitetaan resurssitehokkaan, kestävän ja kilpailukykyisen talouden luomista, kustannusten ja hyötyjen oikeudenmukaista jakoa sekä Euroopan johtajuuden hyödyntämistä kilpailussa uusien prosessien ja teknologioiden kehittämiseksi, vihreä teknologia mukaan lukien. Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava tarvittavat uudistukset, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja resursseja käyttää tehokkaasti. Niiden olisi myös kehitettävä liiketoimintaympäristöä, edistettävä "vihreiden työpaikkojen" luomista ja uudenaikaistettava teollinen perustansa.

(10) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan myös kestävään kasvuun. Kestävällä kasvulla tarkoitetaan resurssitehokkaan, kestävän ja kilpailukykyisen talouden luomista, kustannusten ja hyötyjen oikeudenmukaista jakoa sekä Euroopan johtajuuden hyödyntämistä kilpailussa uusien prosessien ja teknologioiden kehittämiseksi, vihreä teknologia mukaan lukien. Tämä teknologia olisi saatava mahdollisimman laajasti kaikkien yritysten, myös mikro- ja pk-yritysten, saataville, jotta voidaan toteuttaa kautta linjan kestävyyden parantamisen edellyttämiä muutoksia. Jäsenvaltioiden olisi myös toteutettava tarvittavat uudistukset, jotta kasvihuonekaasupäästöjä voidaan vähentää ja resursseja käyttää tehokkaasti. Niiden olisi myös kehitettävä liiketoimintaympäristöä, edistettävä "vihreiden työpaikkojen" luomista ja uudenaikaistettava teollinen perustansa. Rahoituskriisi ei saisi haitata tai viivästyttää tätä ratkaisevaa siirtymistä vihreään ja kestävään talouteen.

Tarkistus  10

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan lisäksi osallistavaan kasvuun. Osallistava kasvu tarkoittaa sellaisen yhteenkuuluvuutta lisäävän yhteiskunnan rakentamista, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan näin aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Jäsenvaltioiden uudistuksilla olisi varmistettava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia koko elämän ajan. Näin vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä poistamalla erityisesti naisten, vanhempien työntekijöiden, nuorten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien esteitä työmarkkinoille osallistumiseen. Uudistuksilla olisi myös varmistettava, että talouskasvun edut saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. Jäsenvaltioiden uudistusohjelmien pääpainon pitäisikin olla työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamisessa siten, että investoidaan menestyksellisiin siirtymisiin, osaamisen asianmukaiseen kehittämiseen, työpaikkojen laadun parantamiseen, sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseen ja työmarkkinoiden segmentoitumisen, syrjinnän, rakennetyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuntaan; samalla olisi varmistettava riittävä ja kestävä sosiaaliturva ja aktiivinen osallistaminen köyhyyden vähentämiseksi.

(11) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan lisäksi osallistavaan kasvuun. Osallistava kasvu tarkoittaa sellaisen yhteenkuuluvuutta lisäävän yhteiskunnan rakentamista, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan etenkin uuden teknologian, automatisoinnin ja tietoteknisen vallankumouksen mukanaan tuomaa muutosta ja osallistumaan näin aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Jäsenvaltioiden uudistuksilla olisi varmistettava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia koko elämän ajan. Näin vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä poistamalla erityisesti naisten, vanhempien työntekijöiden, nuorten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien esteitä työmarkkinoille osallistumiseen. Uudistuksilla olisi myös varmistettava, että talouskasvun edut saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. Jäsenvaltioiden uudistusohjelmien pääpainon pitäisikin olla joustavien työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamisessa siten, että investoidaan menestyksellisiin siirtymisiin, osaamisen asianmukaiseen kehittämiseen, työpaikkojen laadun parantamiseen, sukupuolten välisen tasa-arvon lisäämiseen ja työmarkkinoiden segmentoitumisen, syrjinnän, rakennetyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuntaan; samalla olisi varmistettava riittävä ja kestävä sosiaaliturva ja aktiivinen osallistaminen köyhyyden vähentämiseksi.

Tarkistus  11

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a) Jäsenvaltioiden olisi osallistavan kasvun tavoitteen saavuttamiseksi vahvistettava komission aloitteesta uusia työsuhteen muotoja koskeva lainsäädäntökehys, joka takaa asianomaisille työntekijöille yhtäläiset oikeudet ja mahdollistaa näin työllisyyden, joka ei edistä työmarkkinoiden pirstoutumista edelleen, ja takaa työntekijöiden henkilökohtaisten ja kollektiivisten oikeuksien kattavan suojan sekä tarjoaa työntekijöille tarvittavan sosiaaliturvan.

Tarkistus 12

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 12 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(12) EU:n ja jäsenvaltioiden rakenneuudistukset voivat edistää tehokkaasti kasvua ja työpaikkojen luomista, jos ne parantavat EU:n kilpailukykyä globaalissa taloudessa, avaavat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille ja mahdollistavat elintärkeän tuonnin kilpailukykyisen saatavuuden. Uudistuksissa olisi sen vuoksi otettava huomioon ulkoiset kilpailukykyvaikutukset, jotta Euroopan kasvua sekä osallistumista avoimille ja oikeudenmukaisille markkinoille kaikkialla maailmassa voidaan edistää.

(12) EU:n ja jäsenvaltioiden rakenneuudistukset voivat edistää tehokkaasti laadullista kasvua ja kestävää työpaikkojen luomista, jos niillä vastataan asianmukaisesti nykyiseen talous- ja rahoituskriisiin ja ne siten parantavat EU:n kilpailukykyä globaalissa taloudessa, avaavat uusia mahdollisuuksia eurooppalaisille viejille ja mahdollistavat elintärkeän tuonnin kilpailukykyisen saatavuuden. Uudistuksissa olisi sen vuoksi otettava huomioon ulkoiset kilpailukykyvaikutukset, jotta Euroopan unionin kasvua sekä osallistumista avoimille ja oikeudenmukaisille markkinoille kaikkialla maailmassa voidaan edistää.

Tarkistus  13

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 12 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(12 a) Jäsenvaltioiden olisi rakenneuudistuksia laatiessaan ja toteuttaessaan pyrittävä erityisesti varmistamaan, että edistetään työllisyyttä suosivaa kasvua ja että samaan aikaan reaalitaloudessa syntyy merkittävästi uusia työpaikkoja.

Tarkistus 14

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Eurooppa 2020 -strategiaa on tuettava yhdennetyillä toimintalinjoilla, jotka jäsenvaltioiden olisi pantava kokonaisuudessaan täytäntöön samassa tahdissa, jotta koordinoitujen rakenneuudistusten myönteisistä heijastusvaikutuksista voidaan hyötyä.

(13) Eurooppa 2020 -strategiaa on tuettava yhdennetyillä toimintalinjoilla, jotka jäsenvaltioiden olisi pantava kokonaisuudessaan täytäntöön niiden erilaisten rakenteiden mukaan mahdollisimman nopeassa tahdissa, jotta koordinoitujen rakenneuudistusten myönteisistä heijastusvaikutuksista voidaan hyötyä.

Tarkistus  15

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a) Jäsenvaltioiden olisi muun muassa Euroopan sosiaalirahastosta ja koheesiorahastosta myönnettävää EU-rahoitusta suunnitellessaan ja täytäntöön pannessaan otettava huomioon Eurooppa 2020 -strategia ja erityisesti siihen sisältyvät työllisyys- ja sosiaalipolitiikkaa koskevat näkökohdat.

Tarkistus  16

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Vaikka nämä suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille, Eurooppa 2020 ‑strategian osalta olisi toimittava kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit, työmarkkinaosapuolet ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana, sillä ne osallistuvat kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä strategiaa koskevaan yleiseen viestintään.

(14) Vaikka nämä suuntaviivat on osoitettu jäsenvaltioille, on ehdottoman tärkeää, että Eurooppa 2020 -strategia toteutetaan kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa kumppanuudessa, jossa parlamentit ja kansalaisyhteiskunnan edustajat ovat tiiviisti mukana. Erityisessä asemassa ovat kansalliset työmarkkinaosapuolet, sillä ilman niitä työllisyysstrategiaa ei voida toteuttaa käytännössä yrityksissä. Kaikille osapuolille on annettava tasavertaiset oikeudet osallistua kansallisten uudistusohjelmien laatimiseen ja toteuttamiseen sekä strategiaa koskevaan yleiseen viestintään, sillä sosiaalipolitiikassa on otettava huomioon paikalliset olot ja mieltymykset.

Tarkistus 17

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 14 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(14 a) Jäsenvaltioiden toimia kunnianhimoisten uudistusten toteuttamiseksi ja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi olisi täydennettävä vähentämällä byrokratiaa ja poistamalla hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä sekä panostamalla ohjelmien ja toimien tehokkuuteen ja avoimuuteen.

Tarkistus  18

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 15 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(15) Eurooppa 2020 ‑strategian tueksi esitetään kymmenen suuntaviivaa, jotka korvaavat aikaisemmat 24 ja joissa käsitellään johdonmukaisella tavalla työllisyyspolitiikan kysymyksiä ja laajoja talouspolitiikan aiheita. Tähän päätökseen liitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat kytkeytyvät kiinteästi jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan suuntaviivoihin, jotka on liitetty […] annettuun neuvoston suositukseen […]. Ne muodostavat yhdessä Eurooppa 2020 ‑strategian yhdennetyt suuntaviivat.

(15) Eurooppa 2020 ‑strategian tueksi esitetään suuntaviivoja, jotka korvaavat aikaisemmat 24 ja joissa käsitellään johdonmukaisella tavalla työllisyyspolitiikan kysymyksiä ja laajoja talouspolitiikan aiheita. Tähän päätökseen liitetyt jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivat kytkeytyvät kiinteästi jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan suuntaviivoihin, jotka on liitetty […] annettuun neuvoston suositukseen […]. Ne muodostavat yhdessä Eurooppa 2020 ‑strategian yhdennetyt suuntaviivat.

Tarkistus 19

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 17 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(17) Vaikka nämä suuntaviivat on laadittava vuosittain, ne olisi pidettävä pitkälti muuttumattomina vuoteen 2014, jotta niiden täytäntöönpanoon voidaan keskittyä,

(17) Nämä suuntaviivat olisi pidettävä pitkälti muuttumattomina vuoteen 2020, jotta niissä asetettujen tavoitteiden saavuttamista voidaan asianmukaisesti tarkastella uudelleen. Saavutetut tavoitteet olisi arvioitava joka kolmas vuosi.

Tarkistus  20

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 17 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(17 a) Sitä ennen toteutettuja toimenpiteitä ja niiden tuloksia olisi arvioitava tieteellisesti ja tarkasteltava uudelleen kriittisesti,

Tarkistus  21

Ehdotus päätökseksi

Suuntaviiva 7 – -1 kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Kaikkien Eurooppa 2020 ‑strategian toimintalinjojen ja toimenpiteiden olisi vahvasti edistettävä tasapuolisia mahdollisuuksia ja sukupuolten tasa-arvoa, ja niissä olisi otettava huomioon sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat. Tämä kattaa aloitteet, joilla pyritään parantamaan naisten oikeuksia ja torjumaan naisiin kohdistuvaa syrjintää. Sosiaaliturvajärjestelmiä olisi tarkasteltava, jotta voidaan poistaa osa-alueet, jotka synnyttävät sukupuolten epätasa-arvoa. Työoloja olisi parannettava aloilla, joilla naiset ovat yliedustettuina. Vastentahtoista osa-aikatyötä koskevaan kysymykseen olisi puututtava. Sukupuolten tasa-arvoa koulutuksessa olisi vahvistettava. Sukupuolten palkkaero olisi supistettava 0–5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Saavutettavissa olevien, kohtuuhintaisten, joustavien ja laadukkaiden hoitopalvelujen tarjonnan lisääminen kaikille ja erityisesti päivähoitopalvelujen saatavuus on tärkeä keino helpottaa ja edistää sukupuolten tasa-arvon toteutumista.

Tarkistus 22

Ehdotus päätökseksi

Suuntaviiva 7 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tehostettava sosiaalista vuoropuhelua ja vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista toteuttamalla toimenpiteitä, joilla puututaan määräaikaisiin ja epävarmoihin työsuhteisiin, vajaatyöllisyyteen ja laittomaan työntekoon. Ammatillista liikkuvuutta olisi palkittava. Työpaikkojen ja työolosuhteiden laatuun olisi puututtava torjumalla matalaa palkkausta ja varmistamalla riittävä sosiaaliturva myös määräaikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Työvoimapalveluita olisi vahvistettava ja niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä, myös nuorten ja työttömyysuhan alla olevien työntekijöiden. Työvoimamarkkinoilta pisimpään poissa olleille olisi tarjottava yksilöllisiä palveluita.

Jäsenvaltioiden olisi tehostettava sosiaalista vuoropuhelua ja puututtava työmarkkinoiden segmentoitumiseen takaamalla riittävä sosiaaliturva määräaikaisissa ja epävarmoissa työsuhteissa ja torjumalla laitonta työntekoa. Ammatillista liikkuvuutta olisi palkittava. Työpaikkojen ja työolosuhteiden laatuun olisi puututtava torjumalla matalaa palkkausta ja varmistamalla riittävä sosiaaliturva myös määräaikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Työvoimapalveluita olisi vahvistettava ja niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä, myös nuorten ja työttömyysuhan alla olevien työntekijöiden. Työvoimamarkkinoilta pisimpään poissa olleille olisi tarjottava yksilöllisiä palveluita.

Tarkistus 23

Ehdotus päätökseksi

Suuntaviiva 7 – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jotta kilpailukykyä voitaisiin lisätä ja erityisesti matalan osaamistason työntekijöiden osallistumisastetta nostaa, jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava talouspolitiikan suuntaviivan 2 mukaisesti uudelleen vero- ja etuusjärjestelmäänsä sekä julkisten palveluiden kapasiteettia tarvittavan tuen antamiseen. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä työvoimaosuutta toteuttamalla politiikkoja, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa, tasa-arvoista palkkausta sekä nuorten, vammaisten, laillisten maahanmuuttajien ja muiden heikommassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävillä politiikoilla, joiden puitteissa voidaan tarjota kohtuuhintaisia hoitopalveluita ja organisoida työ innovatiivisesti, olisi pyrittävä erityisesti nuorten, ikääntyneempien työntekijöiden ja naisten työllisyysasteen parantamiseen. Erityisesti korkeakoulutettuja naisia olisi saatava työskentelemään tieteen ja tekniikan aloilla. Jäsenvaltioiden pitäisi myös poistaa esteet uusien työntekijöiden pääsyltä työmarkkinoille, tukea itsenäistä ammatinharjoittamista ja työpaikkojen luomista, muun muassa vihreässä työllisyydessä ja hoitoalalla, ja edistää sosiaalista innovointia.

Jotta kilpailukykyä voitaisiin lisätä ja erityisesti matalan osaamistason työntekijöiden osallistumisastetta nostaa, jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava talouspolitiikan suuntaviivan 2 mukaisesti uudelleen vero- ja etuusjärjestelmäänsä sekä julkisten palveluiden kapasiteettia tarvittavan tuen antamiseen. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä työvoimaosuutta toteuttamalla politiikkoja, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa, tasa-arvoista palkkausta sekä nuorten, vammaisten, laillisten maahanmuuttajien ja muiden heikommassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävillä politiikoilla, joiden puitteissa voidaan tarjota kohtuuhintaisia hoitopalveluita ja organisoida työ innovatiivisesti, olisi pyrittävä erityisesti nuorten, ikääntyneempien työntekijöiden ja naisten työllisyysasteen parantamiseen. Erityisesti korkeakoulutettuja naisia olisi saatava työskentelemään tieteen ja tekniikan aloilla. Myös oppisopimuskoulutuksessa olevien vaihtoa jäsenvaltioiden välillä olisi edistettävä merkittävästi. Jäsenvaltioiden pitäisi myös poistaa esteet uusien työntekijöiden pääsyltä työmarkkinoille, tukea itsenäistä ammatinharjoittamista ja työpaikkojen luomista, muun muassa vihreässä työllisyydessä ja hoitoalalla, ja edistää sosiaalista innovointia. Jäsenvaltioiden olisi "vihreiden työpaikkojen" edistämiseksi järjestettävä uudelleenkoulutusta henkilöille, jotka vielä työskentelevät paljon hiilidioksidipäästöjä aiheuttavilla aloilla. Jäsenvaltioiden olisi otettava työmarkkinaosapuolet aktiivisesti mukaan työmarkkinoiden toiminnan ja toimivuuden parantamiseen tähtäävän kansallisen politiikan laadintaan ja kunnioitettava täysimääräisesti työmarkkinaosapuolten oikeutta tehdä ja valvoa työehtosopimuksia kansallisten lakien ja käytäntöjen mukaisesti.

Tarkistus       24

Ehdotus päätökseksi

Suuntaviiva 7 – yleistavoite

Komission teksti

Tarkistus

EU:n yleistavoitteen mukaan 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, iäkkäämpien työntekijöiden ja matalan osaamistason työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla lailliset maahanmuuttajat paremmin työvoimaan. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

EU:n yleistavoitteen mukaan 20–64-vuotiaiden, sekä naisten että miesten, työllisyysaste on nostettava vähintään 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, iäkkäämpien työntekijöiden ja matalan osaamistason työntekijöiden – erityisesti iäkkäämpien naisten – osallistumista sekä integroimalla lailliset maahanmuuttajat paremmin työvoimaan ja nuorisotyöttömyyttä on vähennettävä. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

Tarkistus 25

Ehdotus päätökseksi

Suuntaviiva 8 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tuottavuutta ja työllistettävyyttä tarjoamalla riittävästi osaamista ja ammattitaitoa työmarkkinoiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Laadukasta perusopetusta ja hyvätasoista ammattikoulutusta on täydennettävä tehokkailla elinikäistä oppimista edistävillä kannustimilla, tarjoamalla mahdollisuus yrittää uudelleen, varmistamalla, että jokaisella aikuisella on mahdollisuus lisäkoulutukseen, sekä kohdennetuilla maahanmuutto- ja integraatiopolitiikoilla. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä järjestelmiä, joilla tunnustetaan hankittuja pätevyyksiä, poistettava työntekijöiden ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden esteitä, edistettävä laaja-alaisten taitojen ja luovuuden kehittämistä ja keskitettävä panostustaan erityisesti heikosti koulutettujen tukemiseen ja iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyden parantamiseen. Samalla olisi parannettava korkean osaamistason työntekijöiden, myös tutkijoiden, koulutusta, taitoja ja kokemusta.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tuottavuutta ja työllistettävyyttä tarjoamalla riittävästi osaamista ja ammattitaitoa työmarkkinoiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Laadukasta perusopetusta ja hyvätasoista ammattikoulutusta on täydennettävä tehokkailla elinikäistä oppimista edistävillä kannustimilla, tarjoamalla mahdollisuus yrittää uudelleen, varmistamalla, että jokaisella aikuisella on mahdollisuus lisäkoulutukseen, sekä kohdennetuilla maahanmuutto- ja integraatiopolitiikoilla. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä järjestelmiä, joilla tunnustetaan hankittuja pätevyyksiä, poistettava työntekijöiden ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden esteitä, edistettävä laaja-alaisten taitojen ja luovuuden kehittämistä ja keskitettävä panostustaan erityisesti heikosti koulutettujen ja iäkkäämpien työntekijöiden tukemiseen ja työllistettävyyden parantamiseen. Samalla olisi parannettava korkean osaamistason työntekijöiden, myös tutkijoiden, koulutusta, taitoja ja kokemusta. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä järjestelmiä, joiden avulla ammatillisten tutkintojen laatua voidaan vertailla ja tutkinnot tunnustaa unionin laajuisesti yliopisto-opiskelijoihin sovellettavan eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (EOAS) mallin mukaisesti.

Tarkistus  26

Ehdotus päätökseksi

Suuntaviiva 8 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa ja parannettava koulutukseen pääsyä, tehostettava koulutusta ja sellaista ammatinvalinnanohjausta, jossa annetaan järjestelmällisesti tietoja uusista avoimista työpaikoista ja mahdollisuuksista, edistetään yrittäjyyttä ja arvioidaan paremmin sitä, mistä taidoista on jatkossa kysyntää. Investointeja inhimillisten resurssien kehittämiseen, taitojen lisäämiseen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumiseen olisi edistettävä valtion, yksityishenkilöiden ja työntekijöiden yhteisellä rahoituksella. Jotta voidaan tukea nuoria ja erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa, jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa järjestelmiä, joilla autetaan äskettäin valmistuneita löytämään ensimmäinen työpaikka tai jatkokoulutusmahdollisuuksia, myös oppisopimuskoulutusta, ja joilla nuorten työttömyyteen voidaan puuttua nopeasti. Taitojen lisäämiseen ja niiden tarpeen ennakointiin liittyvien politiikkojen säännöllinen seuranta auttaa tunnistamaan ne alueet, joilla on parantamisen varaa, ja tehostamaan koulutusjärjestelmien reagointia työmarkkinoiden tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä EU:n varoja täysimääräisesti kyseisten tavoitteiden tukemiseen.

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa ja parannettava koulutukseen pääsyä, tehostettava koulutusta ja sellaista ammatinvalinnanohjausta, jossa annetaan järjestelmällisesti tietoja uusista avoimista työpaikoista ja mahdollisuuksista ja edistetään niitä asianmukaisin toimenpitein, edistetään yritysten osallistumista koulutukseen ja jatkokoulutukseen ja arvioidaan paremmin sitä, mistä taidoista on jatkossa kysyntää. Investointeja henkilöstösuunnitteluun ja henkilöstön kehittämiseen, taitojen lisäämiseen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumiseen olisi edistettävä valtion ja työnantajien yhteisellä rahoituksella. Jotta voidaan tukea nuoria ja erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa, jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa järjestelmiä, joilla autetaan valmistuneita tai koulunsa keskeyttäneitä nuoria löytämään ensimmäinen työpaikka tai jatkokoulutusmahdollisuuksia, myös oppisopimuskoulutusta, ja joilla nuorten työttömyyteen voidaan puuttua nopeasti. Taitojen lisäämiseen ja niiden tarpeen ennakointiin liittyvien politiikkojen säännöllinen seuranta auttaa tunnistamaan ne alueet, joilla on parantamisen varaa, ja tehostamaan koulutusjärjestelmien suuntaamista tulevaisuuden kasvualoille. Jäsenvaltioiden olisi elinikäisen oppimisen, koulutuksen saatavuuden ja maantieteellisen liikkuvuuden tavoitteiden edistämiseksi täydennettävä perinteisiä koulutusväyliä uusilla internet-pohjaisilla etäopiskelun ja verkko-oppimisen muodoilla. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä EU:n varoja täysimääräisesti kyseisten tavoitteiden tukemiseen.

Tarkistus 27

Ehdotus päätökseksi

Suuntaviiva 9 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Laadukkaan koulutuksen takaamiseksi kaikille ja oppimistulosten parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi investoitava tehokkaasti koulutusjärjestelmiin, joiden tavoitteena on erityisesti parantaa työntekijöiden taitoja EU:ssa. Siten he voisivat vastata modernien työmarkkinoiden nopeasti vaihtuviin haasteisiin. Toiminnan olisi katettava kaikki tasot (varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta korkea-asteen koulutukseen, ammattikoulutukseen sekä aikuiskoulutukseen), ja siinä olisi otettava huomioon myös epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen. Uudistuksilla olisi pyrittävä varmistamaan sellaisten perustaitojen hankkiminen, joita kaikki tarvitsevat menestyäkseen osaamistaloudessa. Kyseisiä taitoja tarvitaan erityisesti työllistyttäessä, lisäkoulutukseen hakeuduttaessa tai tieto- ja viestintätekniikkataitoja hankittaessa. Toimia olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että nuorten ja opettajien oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta tulee säännönmukaista. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä avoimuutta ja korostettava koulutusjärjestelmien merkitystä erityisesti ottamalla käyttöön kansallisia tutkintokehyksiä, jotka mahdollistavat joustavat oppimisväylät, ja kehittämällä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Opettajan ammatista olisi tehtävä houkuttelevampi. Epätyypillisten opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen olisi helpotettava ja osallistumista korkea-asteen tai vastaavaan koulutukseen olisi yleisesti lisättävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi, jotta työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä vähenisi.

Laadukkaan koulutuksen takaamiseksi kaikille ja oppimistulosten parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi investoitava tehokkaasti koulutus- ja jatkokoulutusjärjestelmiin, joiden tavoitteena on erityisesti parantaa työntekijöiden taitoja EU:ssa. Siten he voisivat vastata nopeasti muuttuvan työelämän haasteisiin. EU:ssa olisi vahvistettava perusasteen koulutusta koskevat yhtenäiset vähimmäisvaatimukset, joiden perusteella jokaisella lapsella EU:ssa on oikeus ilmaiseen koulunkäyntiin vanhempien sosiaalisesta asemasta riippumatta. Toiminnan olisi katettava kaikki tasot (varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta korkea-asteen koulutukseen, ammattikoulutukseen sekä aikuiskoulutukseen), ja siinä olisi otettava huomioon myös epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen. Koulutuksen, erityisesti korkea-asteen koulutuksen ja yliopistokoulutuksen, olisi laadultaan vastattava kansainvälisiä vaatimuksia ja siten taattava pysyvästi työntekijöiden kilpailukyky jäsenvaltioissa. Uudistuksilla olisi pyrittävä varmistamaan sellaisten perustaitojen hankkiminen, joita kaikki tarvitsevat menestyäkseen osaamistaloudessa. Kyseisiä taitoja tarvitaan erityisesti työllistyttäessä, lisäkoulutukseen hakeuduttaessa tai tieto- ja viestintätekniikkataitoja hankittaessa. Toimia olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että nuorten ja opettajien oppimiseen liittyvää liikkuvuutta helpotetaan. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä avoimuutta ja korostettava koulutusjärjestelmien merkitystä erityisesti ottamalla käyttöön kansallisia tutkintokehyksiä, jotka mahdollistavat oppimisväylät myös ikääntyville, ja kehittämällä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Opettajan ammatista olisi tehtävä houkuttelevampi. Epätyypillisten opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen olisi helpotettava ja osallistumista korkea-asteen tai vastaavaan koulutukseen olisi yleisesti lisättävä. Kaikille opiskelijoille olisi lähtökohtaisesti asetettava haasteita ja heitä olisi tuettava heidän omien kykyjensä mukaisesti. Jäsenvaltioiden olisi yksilöllisen kannustuksen ja tuen kautta toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi, jotta työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä vähenisi. Jotta poikkeuksellisen lahjakkaat ja kyvykkäät nuoret voisivat täysimääräisesti kehittää mahdollisuuksiaan, jäsenvaltioiden olisi toteutettava kohdennettuja toimia heidän kehitysmahdollisuuksiensa edistämiseksi ja tukemiseksi. Niille, jotka eivät eri syistä voi osallistua näihin järjestelmiin, olisi taattava sosiaaliturva, joka ei rajoitu vain köyhyyden ehkäisemiseen. Niille, jotka eivät sairauden ja/tai vammaisuuden vuoksi pysty enää harjoittamaan aiempaa ammattiaan, olisi tarjottava ammatilliseen jatko- tai täydennyskoulutukseen ja/tai uudelleenkoulutukseen liittyviä erityistoimenpiteitä.

Tarkistus 28

Ehdotus päätökseksi

Suuntaviiva 9 – yleistavoite

Komission teksti

Tarkistus

EU:n yleistavoitteen mukaan koulunkäynnin keskeyttäminen vähennetään 10 prosenttiin ja korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä nostetaan 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

EU:n yleistavoitteiden mukaan koulunkäynnin keskeyttäminen vähennetään 10 prosenttiin ja korkea-asteen tai vastaavan koulutuksen suorittaneiden osuus 30–34-vuotiaiden ikäryhmässä nostetaan 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Kunkin jäsenvaltion olisi käytettävä kaikilla koulutusaloilla oppilaitoksiin suunnattuihin yksityisiin ja julkisiin menoihin 6 prosenttia ja mahdollisesti enemmän bruttokansantuotteestaan tunnustettujen OECD:n laskelmien mukaisesti. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa näiden yleistavoitteiden perusteella.

Tarkistus  29

Ehdotus päätökseksi

Suuntaviiva 10 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden toimissa köyhyyden vähentämiseksi olisi keskityttävä edistämään täysipainoista osallistumista yhteiskunnan ja talouden toimintaan sekä laajentamaan työllistymismahdollisuuksia, ja näissä toimissa olisi hyödynnettävä Euroopan sosiaalirahastoa. Myös tasapuolisten mahdollisuuksien takaamiseen olisi panostettava muun muassa kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen ja julkisten palvelujen (myös verkkopalvelut suuntaviivan 4 mukaisesti) saatavuuden avulla sekä erityisesti terveydenhuollossa. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaat toimet syrjinnän torjumiseksi. Jotta voidaan torjua sosiaalista syrjäytymistä, voimaannuttaa ihmisiä ja edistää osallistumista työmarkkinoille, olisi vahvistettava sosiaaliturvajärjestelmiä, elinikäistä oppimista ja aktiivisia yhteenkuuluvuutta koskevia politiikkoja. Näin ihmisille voidaan tarjota mahdollisuuksia eri elämänvaiheissa ja suojella heitä syrjäytymiseltä. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä on nykyaikaistettava sen varmistamiseksi, että niitä voidaan käyttää täysimääräisesti riittävän toimeentulotuen ja terveydenhuollon takaamiseksi, mikä luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Samalla kyseisten järjestelmien olisi pysyttävä taloudellisesti kestävällä pohjalla. Etuusjärjestelmissä olisi keskityttävä toimeentuloturvan takaamiseen ammatinvaihtotilanteessa ja köyhyyden vähentämiseen erityisesti ryhmissä, joissa sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurin. Tällaisia ryhmiä ovat yksinhuoltajaperheet, vähemmistöt, vammaiset, lapset ja nuoret, iäkkäät naiset ja miehet, lailliset maahanmuuttajat ja asunnottomat. Jäsenvaltioiden olisi myös aktiivisesti edistettävä yhteisötaloutta ja sosiaalisia innovaatioita kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tueksi.

Jäsenvaltioiden olisi tämän tavoitteen saavuttamiseksi tehostettava toimia köyhyyden, myös työssäkäyvien köyhien köyhyyden, poistamiseksi. Toimissa olisi keskityttävä edistämään täysipainoista ja omaehtoista osallistumista politiikkaan, yhteiskunnan ja talouden toimintaan ja kulttuurielämään sekä laajentamaan työllistymismahdollisuuksia, ja näissä toimissa olisi hyödynnettävä Euroopan sosiaalirahastoa. Olisi panostettava myös tasapuolisten mahdollisuuksien sekä kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen ja julkisten palvelujen (myös verkkopalvelut suuntaviivan 4 mukaisesti) saatavuuden ylläpitämiseen ja toteuttamiseen erityisesti terveydenhuollossa ja varsinkin sosiaali-, työvoima-, terveys- ja lähipalveluissa. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön aktiiviset ja tehokkaat toimet syrjinnän torjumiseksi. Periaatteen, jonka mukaan saman koulutuksen saaneita ja samanlaista työtä tekeviä henkilöitä ei saa syrjiä sukupuolen perusteella, olisi oltava oikeudellisesti sitova kaikenlaisissa työsuhteissa jäsenvaltioissa. Jotta voidaan torjua sosiaalista syrjäytymistä, voimaannuttaa ihmisiä ja edistää osallistumista työmarkkinoille, olisi vahvistettava sosiaaliturvajärjestelmiä, elinikäistä oppimista ja aktiivisia yhteenkuuluvuutta koskevia politiikkoja. Näin ihmisille voidaan tarjota mahdollisuuksia eri elämänvaiheissa ja suojella heitä syrjäytymiseltä. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä on nykyaikaistettava sen varmistamiseksi, että niitä voidaan käyttää täysimääräisesti köyhyysrajan ylittävän tulon ja terveydenhuollon takaamiseksi, mikä luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Etuusjärjestelmissä olisi keskityttävä toimeentuloturvan takaamiseen ammatinvaihtotilanteessa ja köyhyyden vähentämiseen erityisesti ryhmissä, joissa sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurin. Tällaisia ryhmiä ovat vähemmistöt, vammaiset, lapset ja nuoret, iäkkäät naiset ja miehet, maahanmuuttajat ja asunnottomat. Jäsenvaltioiden olisi myös aktiivisesti edistettävä yhteisötaloutta ja sosiaalisia innovaatioita, joiden avulla voidaan puuttua elämän aikana ilmeneviin erilaisiin sosiaalisiin riskeihin erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kohdalla. Jäsenvaltioiden olisi julkisen talouden kestävyyttä parantaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota myönteisiin vaikutuksiin, joita sosiaalisen yhteenkuuluvuuden parantamisella on niiden julkiseen talouteen. Köyhyyden vähentyminen ja osallistumisen lisääminen vähentävät sosiaalimenoja ja lisäävät verotuloja.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.6.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

42

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Slavi Binev, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Pascal Canfin, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Vicky Ford, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Enikő Győri, Liem Hoang Ngoc, Othmar Karas, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Arlene McCarthy, Íñigo Méndez de Vigo, Sławomir Witold Nitras, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Elena Băsescu, David Casa, Iliana Ivanova, Syed Kamall, Philippe Lamberts


naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnaN LAUSUNTO (23.6.2010)

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa

(KOM(2010)0193 – C7‑0111/2010 – 2010/0155(COD))

Valmistelija: Eva-Britt Svensson

TARKISTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 1 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(1 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 157 artiklan mukaan Euroopan parlamentti ja neuvosto toteuttavat toimenpiteet, joilla varmistetaan miesten ja naisten tasa-arvoisten mahdollisuuksien ja tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltaminen työtä ja ammattia koskevissa kysymyksissä, mukaan lukien samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaate.

Tarkistus  2

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrätään, että unionin on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua. Siinä määrätään myös unionin aloitteista jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen koordinoinnin varmistamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

(2) Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 3 artiklan 3 kohdassa määrätään, että unionin on torjuttava sosiaalista syrjäytymistä ja syrjintää ja edistettävä sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja suojelua sekä naisten ja miesten tasa-arvoa. Siinä määrätään myös unionin aloitteista jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkojen koordinoinnin varmistamiseksi. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklassa määrätään, että unioni ottaa politiikkansa ja toimintansa määrittelyssä ja toteuttamisessa huomioon riittävän sosiaalisen suojelun takaamiseen ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseen liittyvät vaatimukset.

Tarkistus  3

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 8 artiklassa määrätään, että unioni pyrkii kaikissa toimissaan poistamaan eriarvoisuutta miesten ja naisten välillä sekä edistämään miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Lisäksi 10 artiklassa määrätään, että unioni pyrkii politiikkojensa ja toimiensa määrittelyssä ja toteuttamisessa torjumaan kaiken sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen perustuvan syrjinnän. Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 artiklassa todetaan, että eurooppalaiselle yhteiskunnalle luonteenomaisia piirteitä ovat moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus, yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

Tarkistus  4

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Osana laaja-alaisia strategioita talouskriisistä irtautumiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kunnianhimoisia uudistuksia, joilla varmistetaan makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, parannetaan kilpailukykyä, vähennetään makrotaloudellista epätasapainoa ja parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta. Finanssipoliittiset elvytystoimet olisi saatettava päätökseen, ja tämä olisi toteutettava koordinoidusti vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

(8) Osana laaja-alaisia strategioita talouskriisistä irtautumiseksi jäsenvaltioiden olisi toteutettava kunnianhimoisia uudistuksia, joilla varmistetaan makrotalouden vakaus ja julkisen talouden kestävyys, parannetaan kilpailukykyä, vähennetään makrotaloudellista epätasapainoa ja parannetaan työmarkkinoiden toimivuutta, ja niiden olisi tarkasteltava uudelleen tarvetta uudistaa eläkejärjestelmiään, jotta ne vastaisivat paremmin todellista väestörakennetta ja väestönkasvua koskevia lyhyt- ja pitkäaikaisia ennusteita. Finanssipoliittiset elvytystoimet olisi saatettava päätökseen, ja tämä olisi toteutettava koordinoidusti vakaus- ja kasvusopimuksen puitteissa.

Tarkistus  5

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 8 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(8 a) Jos jäsenvaltiot harkitsevat julkisten menojen leikkaamista, varsinkin hoitoaloilla ja koulutuksessa, niiden olisi ensiksi harkittava tällaisten leikkausten vaikutuksia naisten työllisyyteen.

Tarkistus  6

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön uudistukset, joilla pyritään "älykkääseen kasvuun" eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen tasoa, varmistamaan sen saatavuus kaikille ja vahvistamaan tutkimus- ja yritystoimintaa sekä edistämään koko unionin sisällä tapahtuvaa innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä. Uudistuksilla olisi kannustettava yrittäjyyttä ja luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jotka auttavat vastaamaan tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tässä yhteydessä on olennaista hyödyntää kaikkia tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

(9) Eurooppa 2020 -strategian mukaisesti jäsenvaltioiden olisi pantava täytäntöön uudistukset, joilla pyritään "älykkääseen kasvuun" eli osaamiseen ja innovointiin perustuvaan kasvuun. Uudistuksilla olisi pyrittävä parantamaan koulutuksen tasoa, varmistamaan sen saatavuus kaikille, vastustamaan seksistisiä stereotypioita ja vahvistamaan tutkimus- ja yritystoimintaa sekä edistämään koko unionin sisällä tapahtuvaa innovaatioiden ja osaamisen siirtämistä. Uudistuksilla olisi kannustettava yrittäjyyttä ja luovien ideoiden kehittämistä innovatiivisiksi tuotteiksi, palveluiksi ja prosesseiksi, jotka voivat lisätä kasvua, laadukkaita työpaikkoja ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja jotka auttavat vastaamaan tehokkaammin eurooppalaisiin ja maailmanlaajuisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin. Tässä yhteydessä on olennaista hyödyntää kaikkia tieto- ja viestintäteknologian tarjoamia mahdollisuuksia.

Tarkistus  7

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan lisäksi osallistavaan kasvuun. Osallistava kasvu tarkoittaa sellaisen yhteenkuuluvuutta lisäävän yhteiskunnan rakentamista, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan näin aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Jäsenvaltioiden uudistuksilla olisi varmistettava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia koko elämän ajan. Näin vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä poistamalla erityisesti naisten, vanhempien työntekijöiden, nuorten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien esteitä työmarkkinoille osallistumiseen. Uudistuksilla olisi myös varmistettava, että talouskasvun edut saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. Jäsenvaltioiden uudistusohjelmien pääpainon pitäisikin olla työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamisessa siten, että investoidaan menestyksellisiin siirtymisiin, osaamisen asianmukaiseen kehittämiseen, työpaikkojen laadun parantamiseen ja työmarkkinoiden segmentoitumisen, rakennetyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuntaan; samalla olisi varmistettava riittävä ja kestävä sosiaaliturva ja aktiivinen osallistaminen köyhyyden vähentämiseksi.

(11) Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä uudistusohjelmissaan lisäksi osallistavaan kasvuun. Osallistava kasvu tarkoittaa sellaisen yhteenkuuluvuutta lisäävän yhteiskunnan rakentamista, jossa ihmiset pystyvät ennakoimaan ja hallitsemaan muutosta ja osallistumaan näin aktiivisesti yhteiskunta- ja talouselämään. Jäsenvaltioiden uudistuksilla olisi varmistettava, että kaikille on tarjolla mahdollisuuksia koko elämän ajan. Näin vähennetään köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä poistamalla erityisesti naisten, vanhempien työntekijöiden, nuorten, vammaisten ja laillisten maahanmuuttajien esteitä työmarkkinoille osallistumiseen. Uudistuksilla olisi myös varmistettava, että talouskasvun edut saavuttavat kaikki kansalaiset ja kaikki alueet. Jäsenvaltioiden uudistusohjelmien pääpainon pitäisikin olla työmarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamisessa siten, että investoidaan menestyksellisiin siirtymisiin, osaamisen asianmukaiseen kehittämiseen, seksististen stereotypioiden vastustamiseen, työpaikkojen laadun parantamiseen ja työmarkkinoiden segmentoitumisen, rakennetyöttömyyden ja työmarkkinoiden ulkopuolelle jäämisen torjuntaan; samalla olisi varmistettava riittävä ja kestävä sosiaaliturva, tasa-arvoiset mahdollisuudet ja aktiivinen osallistaminen köyhyyden vähentämiseksi. Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä myös lisäämään työmahdollisuuksia naispuolisille työntekijöille maataloudessa varmistamalla yhtäläinen kohtelu kuin muilla toimialoilla.

Tarkistus  8

Ehdotus päätökseksi

Johdanto-osan 13 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(13 a) Työllisyysasteesta raportoidessaan jäsenvaltioiden olisi annettava selviä ja vertailtavissa olevia tietoja, jotka on eritelty sukupuolen mukaan ja joista ilmenee sellaisen työn todellinen osuus, joka takaa työntekijälle taloudellisen riippumattomuuden, sekä osa-aikatyön ja osa-aikatyöttömyyden osuudet työvoimaluvuista.

Tarkistus  9

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – otsikko

Komission teksti

Tarkistus

Työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen

Työvoimaosuuden nostaminen ja rakennetyöttömyyden vähentäminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen

Tarkistus  10

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tehostettava sosiaalista vuoropuhelua ja vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista toteuttamalla toimenpiteitä, joilla puututaan määräaikaisiin ja epävarmoihin työsuhteisiin, vajaatyöllisyyteen ja laittomaan työntekoon. Ammatillista liikkuvuutta olisi palkittava. Työpaikkojen ja työolosuhteiden laatuun olisi puututtava torjumalla matalaa palkkausta ja varmistamalla riittävä sosiaaliturva myös määräaikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Työvoimapalveluita olisi vahvistettava ja niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä, myös nuorten ja työttömyysuhan alla olevien työntekijöiden. Työvoimamarkkinoilta pisimpään poissa olleille olisi tarjottava yksilöllisiä palveluita.

Jäsenvaltioiden olisi tehostettava sosiaalista vuoropuhelua ja vähennettävä työmarkkinoiden segmentoitumista toteuttamalla toimenpiteitä, joilla puututaan määräaikaisiin ja epävarmoihin työsuhteisiin, vajaatyöllisyyteen ja laittomaan työntekoon. Ammatillista liikkuvuutta olisi palkittava. Työpaikkojen ja työolosuhteiden laatuun olisi puututtava torjumalla matalaa palkkausta ja varmistamalla riittävä sosiaaliturva myös määräaikaisessa työsuhteessa oleville henkilöille ja itsenäisille ammatinharjoittajille. Työvoimapalveluita olisi vahvistettava ja niiden tulisi olla kaikkien käytettävissä, myös naisten, nuorten ja työttömyysuhan alla olevien työntekijöiden. Työvoimamarkkinoilta pisimpään poissa olleille olisi tarjottava yksilöllisiä palveluita. Jäsenvaltioiden olisi muutettava naisten työmalleja ja työolosuhteita, jotta heidän työmarkkina-asemaansa voidaan parantaa ja turvata heille – itsenäiset ammatinharjoittajat mukaan lukien – sosiaaliturva- ja muut etuudet, jotka heille kuuluvat.

Tarkistus  11

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jotta kilpailukykyä voitaisiin lisätä ja erityisesti matalan osaamistason työntekijöiden osallistumisastetta nostaa, jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava talouspolitiikan suuntaviivan 2 mukaisesti uudelleen vero- ja etuusjärjestelmäänsä sekä julkisten palveluiden kapasiteettia tarvittavan tuen antamiseen. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä työvoimaosuutta toteuttamalla politiikkoja, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa, tasa-arvoista palkkausta sekä nuorten, vammaisten, laillisten maahanmuuttajien ja muiden heikommassa olevien ryhmien integroitumista työmarkkinoille. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävillä politiikoilla, joiden puitteissa voidaan tarjota kohtuuhintaisia hoitopalveluita ja organisoida työ innovatiivisesti, olisi pyrittävä erityisesti nuorten, ikääntyneempien työntekijöiden ja naisten työllisyysasteen parantamiseen. Erityisesti korkeakoulutettuja naisia olisi saatava työskentelemään tieteen ja tekniikan aloilla. Jäsenvaltioiden pitäisi myös poistaa esteet uusien työntekijöiden pääsyltä työmarkkinoille, tukea itsenäistä ammatinharjoittamista ja työpaikkojen luomista, muun muassa vihreässä työllisyydessä ja hoitoalalla, ja edistää sosiaalista innovointia.

Jotta kilpailukykyä voitaisiin lisätä ja erityisesti matalan osaamistason työntekijöiden osallistumisastetta nostaa, jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava talouspolitiikan suuntaviivan 2 mukaisesti uudelleen vero- ja etuusjärjestelmäänsä sekä julkisten palveluiden kapasiteettia tarvittavan tuen antamiseen, ja poistettava naisten osallistumista työmarkkinoille jarruttavat tekijät. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä taloudellisesti aktiivisessa iässä olevan väestön osallistumista työmarkkinoille toteuttamalla politiikkoja, joilla edistetään aktiivista ikääntymistä, sukupuolten välistä tasa-arvoa ja tasa-arvoista palkkausta sekä sosiaaliturvan ja työsuhteeseen perustuvan turvan ja etuuksien ulottamista naisille. Lisäksi olisi kiinnitettävä erityistä huomiota tiettyihin heikommassa asemassa oleviin ryhmiin, joilla on erityisiä vaikeuksia työllistyä, kuten nuoret, vammaiset ja maahanmuuttajat. Työn ja perhe-elämän yhteensovittamista edistävillä politiikoilla olisi pyrittävä erityisesti nuorten, vanhempien työntekijöiden ja naisten työllisyysasteen parantamiseen. Olisi ryhdyttävä aktiivisiin toimiin naisten osallistumisen lisäämiseksi tieteellisillä ja teknisillä aloilla, naisten kannustamiseksi pysymään työssään ja heidän uranäkymiensä parantamiseksi. Jotta voidaan parantaa naisten ja miesten mahdollisuuksia yhdistää työ- ja yksityiselämä, jäsenvaltioiden olisi annettava työntekijöille oikeus tehdä osa-aikatyötä ja voida joustaa työajoissa ja työpaikkajärjestelyissä ja taattava työntekijöille kohtuuhintainen, joustava ja laadukas lasten päivähoito ja muiden huollettavien hoito sekä asianmukainen äitiys- ja isyysloma sekä hoito- ja adoptiovapaa. Tasa-arvopolitiikan edistymisen turvaamiseksi jäsenvaltioiden pitäisi myös poistaa esteet uusien työntekijöiden ja naisten pääsyltä työmarkkinoille, tukea itsenäistä ammatinharjoittamista ja työpaikkojen luomista, muun muassa vihreässä työllisyydessä, mikä on myös edellytys sille, että naisten työ olisi paremmin palkattua, korkeaa ammattitaitoa vaativaa ja antoisaa, ja hoitoalalla, ja edistää sosiaalista innovointia.

Tarkistus  12

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Olisi toteutettava erityistoimia naisten, erityisesti vanhempien naisten, nuorten naisten, maahanmuuttajanaisten, vähemmistöä edustavien naisten, lesbojen, transsukupuolisten sekä vammaisten naisten pääsyä työmarkkinoille haittaavien esteiden poistamiseksi, mukaan lukien naiset, jotka taistelevat aktiivisesti kokemaansa syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan.

Tarkistus  13

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 3 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Sukupuolten tasa-arvon kannalta naisilla ja miehillä olisi oltava samat mahdollisuudet päästä työmarkkinoille ja edetä uralla. Tätä varten olisi muun muassa kehitettävä toimintalinjoja, joilla edistetään naisten ja miesten yhteisvastuuta yksityiselämässä ja lastenhoitoasioissa, erityisesti ottamalla käyttöön oikeus isyyslomaan, taataan kohtuuhintaiset laadukkaat päivähoitopalvelut 0–3-vuotiaille lapsille, varmistetaan esikouluopetus kaikille 3–6-vuotiaille lapsille ja poistetaan kaikenlainen syrjintä työelämässä, kuten nykyiset sukupuolten palkkaerot.

Tarkistus  14

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 3 c kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Kun otetaan huomioon naisten ja miesten työllisyysmahdollisuuksien erot Euroopan unionissa, 75 prosentin yleistavoitteen saavuttamiseksi on toteutettava erityistoimia, joilla saadaan suurempi määrä naisia työmarkkinoille.

Tarkistus  15

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

EU:n yleistavoitteen mukaan 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, iäkkäämpien työntekijöiden ja matalan osaamistason työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla lailliset maahanmuuttajat paremmin työvoimaan. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella.

EU:n yleistavoitteen mukaan 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste on nostettava 75 prosenttiin muun muassa lisäämällä nuorten, iäkkäämpien työntekijöiden ja matalan osaamistason työntekijöiden osallistumista sekä integroimalla maahanmuuttajat paremmin työvoimaan. Jäsenvaltiot asettavat kansalliset tavoitteensa tämän yleistavoitteen perusteella. Jäsenvaltioiden pitäisi pyrkiä varmistamaan, että ainakin 50 prosenttia naisten työpaikoista on taloudellisen riippumattomuuden turvaavia. Sukupuolten väliset palkkaerot pitäisi supistaa 0–5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Tarkistus  16

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 7 a

Komission teksti

Tarkistus

 

Suuntaviiva 7a: Sukupuolten tasa-arvo

 

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä erityisillä sukupuolten tasa-arvotavoitteilla, naisten ja miesten välisen tasa-arvon valtavirtaistamisella ja erityistoimenpiteillä lisäämään naisten työllistymistä työhön, joka tarjoaa taloudellisen riippumattomuuden ja jossa noudatetaan täysin työntekijöiden oikeuksia, ja poistamaan sukupuolten palkkaeroja, syrjintää ja sukupuolten välisiä eroja työllisyydessä ja työttömyydessä.

 

Jäsenvaltioiden olisi pyrittävä saavuttamaan (kokopäivätyötä vastaava) 75 prosentin työllisyysaste naisille vuoteen 2020 mennessä muun muassa

 

– lisäämällä julkisia ja yksityisiä investointeja, laadukkaita julkisia palveluita sekä tukea perheille ja yksilöille;

 

– parantamalla naisten ja miesten työ- ja yksityiselämän yhdistämismahdollisuuksia etenkin miesvaltaisilla aloilla antamalla työntekijöille oikeus tehdä osa-aikatyötä ja haluttaessa joustaa työajoissa ja työpaikkajärjestelyissä sekä takaamalla työntekijöille asianmukainen äitiys- ja isyysloma sekä hoito- ja adoptiovapaa;

 

– varmistamalla kohtuuhintaisten, joustavien ja laadukkaiden palvelujen saatavuus ja erityisesti lasten päivähoitopalvelujen saatavuus luomalla edellytykset sille, että 50 prosentille 0–3-vuotiaista lapsista ja 100 prosentille 3–6-vuotiaista lapsista saadaan järjestetyksi hoitopaikka ja että muiden huollettavien henkilöiden hoidon saatavuutta parannetaan;

 

– ratkaisemalla epävarmojen työehtojen ja vastentahtoisen osa-aikatyön ongelma, koska ne vaikuttavat selvästi useimmin naisiin;

 

– hyödyntämällä enemmän ja paremmin etnisiä vähemmistöjä edustavien naisten ja maahanmuuttajanaisten osaamista;

 

– tunnustamalla käsityöläisammateissa, kaupassa, maa- ja kalataloudessa ja pienissä perheyrityksissä työskentelevien puolisoiden ja avopuolisoiden (joista useimmat naisia) oikeudet sosiaaliturvan ja heidän tekemänsä työn alalla;

 

– parantamalla työoloja ja työn arvostusta aloilla, joissa naiset ovat erityisen vahvasti edustettuina (esimerkiksi hoitoalalla, kotitöissä ja tietyillä palvelualoilla);

 

– pyrkimällä poistamaan esteet, jotka haittaavat naisten, erityisesti vanhempien naisten, nuorten naisten, maahanmuuttajanaisten, vähemmistöä edustavien naisten, lesbojen, transsukupuolisten sekä vammaisten naisten pääsyä työmarkkinoille, mukaan lukien toimet, joilla torjutaan aktiivisesti naisten kokemaa syrjintää ja sosiaalista syrjäytymistä;

 

– kannustamalla naisten suurempaa osallistumista tieteellisillä ja teknisillä aloilla, parantamalla naisten uranäkymiä näillä aloilla ja varmistamalla, että naispuolisilla työntekijöillä on yhtäläinen pääsy koulutukseen ja erityisesti että heidät otetaan mukaan "vihreiden työpaikkojen" koulutusmahdollisuuksiin;

 

– kiinnittämällä erityistä huomiota köyhyydessä eläviin naisryhmiin, kuten yksinhuoltajiin, nuoriin äiteihin, naimattomiin naisiin, joilla ei ole työkokemusta, iäkkäisiin naisiin ja maahanmuuttajanaisiin, sillä monet heistä eivät kykene tai eivät vielä kykene parantamaan tilannettaan hakeutumalla työmarkkinoille.

 

Jäsenvaltioiden olisi lisättävä ponnistelujaan samasta työstä maksettavan saman palkan periaatteen täysimääräiseksi noudattamiseksi ja pyrittävä supistamaan sukupuolten väliset palkkaerot 0–5 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Näitä tavoitteita tukee komission tarkistettu direktiivi 75/117/ETA, joka on nykyistä lainsäädäntöä tehokkaampi lainsäädäntöehdotus ja jossa säädetään toimista mahdollisissa samapalkkaisuuden periaatteen rikkomistapauksissa ja varmistetaan, että ne ovat varoittavia ja oikeasuhteisia (esimerkiksi kovemmat rangaistukset toistuvien rikkomusten tapauksessa).

Tarkistus  17

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tuottavuutta ja työllistettävyyttä tarjoamalla riittävästi osaamista ja ammattitaitoa työmarkkinoiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Laadukasta perusopetusta ja hyvätasoista ammattikoulutusta on täydennettävä tehokkailla elinikäistä oppimista edistävillä kannustimilla, tarjoamalla mahdollisuus yrittää uudelleen, varmistamalla, että jokaisella aikuisella on mahdollisuus lisäkoulutukseen, sekä kohdennetuilla maahanmuutto- ja integraatiopolitiikoilla. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä järjestelmiä, joilla tunnustetaan hankittuja pätevyyksiä, poistettava työntekijöiden ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden esteitä, edistettävä laaja-alaisten taitojen ja luovuuden kehittämistä ja keskitettävä panostustaan erityisesti heikosti koulutettujen tukemiseen ja iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyden parantamiseen. Samalla olisi parannettava korkean osaamistason työntekijöiden, myös tutkijoiden, koulutusta, taitoja ja kokemusta.

Jäsenvaltioiden olisi edistettävä tuottavuutta ja työllistettävyyttä tarjoamalla riittävästi osaamista ja ammattitaitoa työmarkkinoiden tarpeisiin nyt ja tulevaisuudessa. Laadukasta perusopetusta ja hyvätasoista ammattikoulutusta on täydennettävä tehokkailla elinikäistä oppimista edistävillä kannustimilla, tarjoamalla mahdollisuus yrittää uudelleen, varmistamalla, että jokaisella aikuisella on mahdollisuus lisäkoulutukseen, sekä kohdennetuilla maahanmuutto- ja integraatiopolitiikoilla. Jäsenvaltioiden olisi kehitettävä järjestelmiä, joilla tunnustetaan hankittuja pätevyyksiä, poistettava työntekijöiden ammatillisen ja maantieteellisen liikkuvuuden esteitä, edistettävä laaja-alaisten taitojen ja luovuuden kehittämistä ja keskitettävä panostustaan erityisesti heikosti koulutettujen tukemiseen ja iäkkäämpien työntekijöiden työllistettävyyden parantamiseen. Samalla olisi parannettava korkean osaamistason työntekijöiden, myös tutkijoiden, koulutusta, taitoja ja kokemusta varmistamalla samalla yhtäläinen pääsy työmarkkinoille ja edistämällä naisten ja miesten tasa-arvoista osallistumista.

Tarkistus  18

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 8 – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa ja parannettava koulutukseen pääsyä, tehostettava koulutusta ja sellaista ammatinvalinnanohjausta, jossa annetaan järjestelmällisesti tietoja uusista avoimista työpaikoista ja mahdollisuuksista, edistetään yrittäjyyttä ja arvioidaan paremmin sitä, mistä taidoista on jatkossa kysyntää. Investointeja inhimillisten resurssien kehittämiseen, taitojen lisäämiseen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumiseen olisi edistettävä valtion, yksityishenkilöiden ja työntekijöiden yhteisellä rahoituksella. Jotta voidaan tukea nuoria ja erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa, jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa järjestelmiä, joilla autetaan äskettäin valmistuneita löytämään ensimmäinen työpaikka tai jatkokoulutusmahdollisuuksia, myös oppisopimuskoulutusta, ja joilla nuorten työttömyyteen voidaan puuttua nopeasti. Taitojen lisäämiseen ja niiden tarpeen ennakointiin liittyvien politiikkojen säännöllinen seuranta auttaa tunnistamaan ne alueet, joilla on parantamisen varaa, ja tehostamaan koulutusjärjestelmien reagointia työmarkkinoiden tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä EU:n varoja täysimääräisesti kyseisten tavoitteiden tukemiseen.

Jäsenvaltioiden olisi tehtävä yhteistyötä työmarkkinaosapuolten ja yritysten kanssa ja parannettava koulutukseen pääsyä, tehostettava koulutusta ja sellaista ammatinvalinnanohjausta, jossa olisi pyrittävä eroon sukupuoleen liittyvistä stereotypioista, jotka johtavat työmarkkinoiden eriytymiseen sukupuolen mukaan, ja jossa annetaan järjestelmällisesti tietoja uusista avoimista työpaikoista ja lisääntyneistä mahdollisuuksista naisille uusien teknologioiden alalla, edistetään naisten osallistumista pk-yrityksissä ja arvioidaan paremmin sitä, mistä taidoista on jatkossa kysyntää kiinnittämällä erityistä huomiota sukupuolten tasa-arvoiseen osallistumiseen. Investointeja inhimillisten resurssien kehittämiseen, taitojen lisäämiseen ja elinikäiseen oppimiseen osallistumiseen olisi edistettävä valtion, yksityishenkilöiden ja työntekijöiden yhteisellä rahoituksella. Jotta voidaan tukea nuoria ja erityisesti sellaisia nuoria, joilla ei ole työtä tai koulutuspaikkaa, jäsenvaltioiden olisi laadittava yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa järjestelmiä, joilla autetaan äskettäin valmistuneita löytämään ensimmäinen työpaikka tai jatkokoulutusmahdollisuuksia, myös oppisopimuskoulutusta, ja joilla nuorten työttömyyteen voidaan puuttua nopeasti. Taitojen lisäämiseen ja niiden tarpeen ennakointiin liittyvien politiikkojen säännöllinen seuranta auttaa tunnistamaan ne alueet, joilla on parantamisen varaa, ja tehostamaan koulutusjärjestelmien reagointia työmarkkinoiden tarpeisiin. Jäsenvaltioiden olisi käytettävä EU:n varoja täysimääräisesti kyseisten tavoitteiden tukemiseen.

Tarkistus  19

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 9 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Laadukkaan koulutuksen takaamiseksi kaikille ja oppimistulosten parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi investoitava tehokkaasti koulutusjärjestelmiin, joiden tavoitteena on erityisesti parantaa työntekijöiden taitoja EU:ssa. Siten he voisivat vastata modernien työmarkkinoiden nopeasti vaihtuviin haasteisiin. Toiminnan olisi katettava kaikki tasot (varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta korkea-asteen koulutukseen, ammattikoulutukseen sekä aikuiskoulutukseen), ja siinä olisi otettava huomioon myös epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen. Uudistuksilla olisi pyrittävä varmistamaan sellaisten perustaitojen hankkiminen, joita kaikki tarvitsevat menestyäkseen osaamistaloudessa. Kyseisiä taitoja tarvitaan erityisesti työllistyttäessä, lisäkoulutukseen hakeuduttaessa tai tieto- ja viestintätekniikkataitoja hankittaessa. Toimia olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että nuorten ja opettajien oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta tulee säännönmukaista. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä avoimuutta ja korostettava koulutusjärjestelmien merkitystä erityisesti ottamalla käyttöön kansallisia tutkintokehyksiä, jotka mahdollistavat joustavat oppimisväylät, ja kehittämällä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Opettajan ammatista olisi tehtävä houkuttelevampi. Epätyypillisten opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen olisi helpotettava ja osallistumista korkea-asteen tai vastaavaan koulutukseen olisi yleisesti lisättävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi, jotta työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä vähenisi.

Jotta varmistetaan sukupuolten tasa-arvon periaatteiden sisällyttäminen koulutusohjelmiin takaamalla laadukas koulutus kaikille ja oppimistulosten parantamiseksi jäsenvaltioiden olisi investoitava tehokkaasti koulutusjärjestelmiin, joiden tavoitteena on erityisesti parantaa työntekijöiden taitoja EU:ssa. Siten he voisivat vastata modernien työmarkkinoiden nopeasti vaihtuviin haasteisiin. Toiminnan olisi katettava kaikki tasot (varhaiskasvatuksesta ja peruskoulusta korkea-asteen koulutukseen, ammattikoulutukseen sekä aikuiskoulutukseen), ja siinä olisi otettava huomioon myös epävirallinen oppiminen ja arkioppiminen ja sen olisi osaltaan vähennettävä työmarkkinoiden sukupuoleen perustuvaa eriytymistä ammatin, alan ja aseman mukaan. Uudistuksilla olisi pyrittävä varmistamaan sellaisten perustaitojen hankkiminen, joita kaikki tarvitsevat menestyäkseen osaamistaloudessa. Kyseisiä taitoja tarvitaan erityisesti työllistyttäessä, lisäkoulutukseen hakeuduttaessa tai tieto- ja viestintätekniikkataitoja hankittaessa. Toimia olisi toteutettava sen varmistamiseksi, että nuorten ja opettajien oppimiseen liittyvästä liikkuvuudesta tulee säännönmukaista. Jäsenvaltioiden olisi lisättävä avoimuutta ja korostettava koulutusjärjestelmien merkitystä erityisesti ottamalla käyttöön kansallisia tutkintokehyksiä, jotka mahdollistavat joustavat oppimisväylät, ja kehittämällä yhteistyötä koulutuksen ja työelämän välillä. Opettajan ammatista olisi tehtävä houkuttelevampi. Epätyypillisten opiskelijoiden pääsyä korkea-asteen koulutukseen olisi helpotettava ja osallistumista korkea-asteen tai vastaavaan koulutukseen olisi yleisesti lisättävä. Jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarpeelliset toimenpiteet koulunkäynnin keskeyttämisen estämiseksi, jotta työelämän tai koulutuksen ulkopuolelle jäävien nuorten määrä vähenisi.

Tarkistus  20

Ehdotus päätökseksi

Liite – suuntaviiva 10 – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden toimissa köyhyyden vähentämiseksi olisi keskityttävä edistämään täysipainoista osallistumista yhteiskunnan ja talouden toimintaan sekä laajentamaan työllistymismahdollisuuksia, ja näissä toimissa olisi hyödynnettävä Euroopan sosiaalirahastoa. Myös tasapuolisten mahdollisuuksien takaamiseen olisi panostettava muun muassa kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen ja julkisten palvelujen (myös verkkopalvelut suuntaviivan 4 mukaisesti) saatavuuden avulla sekä erityisesti terveydenhuollossa. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaat toimet syrjinnän torjumiseksi. Jotta voidaan torjua sosiaalista syrjäytymistä, voimaannuttaa ihmisiä ja edistää osallistumista työmarkkinoille, olisi vahvistettava sosiaaliturvajärjestelmiä, elinikäistä oppimista ja aktiivisia yhteenkuuluvuutta koskevia politiikkoja. Näin ihmisille voidaan tarjota mahdollisuuksia eri elämänvaiheissa ja suojella heitä syrjäytymiseltä. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä on nykyaikaistettava sen varmistamiseksi, että niitä voidaan käyttää täysimääräisesti riittävän toimeentulotuen ja terveydenhuollon takaamiseksi, mikä luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Samalla kyseisten järjestelmien olisi pysyttävä taloudellisesti kestävällä pohjalla. Etuusjärjestelmissä olisi keskityttävä toimeentuloturvan takaamiseen ammatinvaihtotilanteessa ja köyhyyden vähentämiseen erityisesti ryhmissä, joissa sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurin. Tällaisia ryhmiä ovat yksinhuoltajaperheet, vähemmistöt, vammaiset, lapset ja nuoret, iäkkäät naiset ja miehet, lailliset maahanmuuttajat ja asunnottomat. Jäsenvaltioiden olisi myös aktiivisesti edistettävä yhteisötaloutta ja sosiaalisia innovaatioita kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tueksi.

Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen moniulotteisen luonteen vuoksi jäsenvaltioiden toimissa köyhyyden vähentämiseksi olisi keskityttävä edistämään täysipainoista osallistumista yhteiskunnan ja talouden toimintaan sekä laajentamaan työllistymismahdollisuuksia kaikille, ja näissä toimissa olisi hyödynnettävä Euroopan sosiaalirahastoa. Myös tasapuolisten mahdollisuuksien takaamiseen ja naisten tasa-arvoiseen osallistumiseen työmarkkinoilla olisi panostettava muun muassa kohtuuhintaisten, kestävien ja korkealaatuisten palvelujen ja julkisten palvelujen (myös verkkopalvelut suuntaviivan 4 mukaisesti) saatavuuden avulla sekä erityisesti terveydenhuollossa. Jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön tehokkaat toimet syrjinnän torjumiseksi kiinnittäen erityishuomiota naisiin köyhyyden naisistumisen takia ja sisällytettävä niihin sukupuolinäkökulma, jotta voidaan suojella riskiryhmiä ja varmistaa niihin kuuluvien pääsy työmarkkinoille. Jotta voidaan torjua sosiaalista syrjäytymistä, voimaannuttaa ihmisiä ja edistää osallistumista työmarkkinoille, olisi vahvistettava sosiaaliturvajärjestelmiä, elinikäistä oppimista ja aktiivisia yhteenkuuluvuutta koskevia politiikkoja. Näin ihmisille voidaan tarjota mahdollisuuksia eri elämänvaiheissa ja suojella heitä syrjäytymiseltä. Sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmiä on nykyaikaistettava sen varmistamiseksi, että niitä voidaan käyttää täysimääräisesti riittävän toimeentulotuen ja terveydenhuollon takaamiseksi jokaiselle ihmiselle, mikä luo sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Samalla kyseisten järjestelmien olisi pysyttävä taloudellisesti kestävällä pohjalla. Etuusjärjestelmissä olisi keskityttävä toimeentuloturvan takaamiseen ammatinvaihtotilanteessa ja köyhyyden vähentämiseen erityisesti ryhmissä, joissa sosiaalisen syrjäytymisen riski on suurin sukupuolten tasa-arvoon liittyen. Tällaisia ryhmiä ovat yksinhuoltajaperheet, vähemmistöt, vammaiset, lapset ja nuoret, iäkkäät naiset ja miehet, lailliset maahanmuuttajat ja asunnottomat, ja on kiinnitettävä erityishuomiota terrorismin, ihmiskaupan, järjestäytyneen rikollisuuden ja perheväkivallan naisuhreihin. Jäsenvaltioiden olisi myös aktiivisesti edistettävä yhteisötaloutta ja sosiaalisia innovaatioita kaikkein heikoimmassa asemassa olevien tueksi ja samalla toteutettava sukupuolinäkökohdat huomioon ottavaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

23.6.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

2

12

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Edit Bauer, Emine Bozkurt, Andrea Češková, Marije Cornelissen, Silvia Costa, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Iratxe García Pérez, Jolanta Emilia Hibner, Mary Honeyball, Sophia in ‘t Veld, Lívia Járóka, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Philippe Juvin, Nicole Kiil-Nielsen, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Barbara Matera, Antonyia Parvanova, Frédérique Ries, Raül Romeva i Rueda, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Eva-Britt Svensson, Marc Tarabella, Britta Thomsen, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Christa Klaß, Elisabeth Morin-Chartier, Mariya Nedelcheva, Chrysoula Paliadeli

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Julie Girling, Gesine Meissner


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

14.7.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

2

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Mara Bizzotto, Milan Cabrnoch, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Sergio Gaetano Cofferati, Marije Cornelissen, Tadeusz Cymański, Frédéric Daerden, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Pascale Gruny, Thomas Händel, Marian Harkin, Roger Helmer, Stephen Hughes, Vincenzo Iovine, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Siiri Oviir, Rovana Plumb, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Raffaele Baldassarre, Françoise Castex, Jelko Kacin, Ria Oomen-Ruijten, Csaba Sógor, Emilie Turunen

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö