Menettely : 2010/2072(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0236/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0236/2010

Keskustelut :

PV 06/09/2010 - 20
CRE 06/09/2010 - 20

Äänestykset :

PV 07/09/2010 - 6.13
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0303

MIETINTÖ     
PDF 307kWORD 371k
26.7.2010
PE 442.889v03-00 A7-0236/2010

Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta

(2010/2072(INI))

Budjettivaliokunta

Esittelijä: Miguel Portas

Valmistelija (*):

Elisabeth Morin-Chartier, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan LAUSUNTO
 talous- ja raha-asioiden valiokunnan LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta

(2010/2072(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(1) ja erityisesti sen 28 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta 20. joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1927/2006(2) (EGR‑asetus),

–   ottaa huomioon Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta 18. kesäkuuta 2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 546/2009(3),

–   ottaa huomioon päätöslauselmat, joita se on hyväksynyt 23. lokakuuta 2007 alkaen, ehdotuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi Euroopan globalisaatiorahaston varojen käyttöönotosta talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17 päivänä toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen 28 kohdan mukaisesti(4),

–   ottaa huomioon 2. heinäkuuta 2008 (KOM(2008)0421) ja 28. heinäkuuta 2009 (KOM(2009)0394) päivätyt komission tiedonannot Euroopan parlamentille ja neuvostolle Euroopan globalisaatiorahaston toiminnasta vuosina 2007 ja 2008,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnot (A7-00236/2010),

A. toteaa, että lievittääkseen joukkoirtisanomisten kohteeksi joutuneiden työntekijöiden kokemia globalisaation kielteisiä vaikutuksia ja osoittaakseen näille työntekijöille solidaarisuutta Euroopan unioni on uudelleentyöllistämisen tukemisen lisäksi perustanut Euroopan globalisaatiorahaston (jäljempänä "EGR"), josta annetaan taloudellista tukea yksilöllisille työelämään palauttamisohjelmille; ottaa huomioon, että rahaston varojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta tai kahden edellisen varainhoitovuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 b liittyviä tällaisia määrärahoja; ottaa huomioon, että EGR perustettiin joustavaksi tapauskohtaisen tuen välineeksi, jolla oli määrä reagoida nopeammin ja tehokkaammin maailmankaupan muutoksista aiheutuvien irtisanomisten piiriin joutuvien työntekijöiden palauttamiseen työmarkkinoille,

B.  toteaa, että voidakseen vastata talous- ja rahoituskriisin aiheuttamaan työttömyyden lisääntymiseen ja hyödyntää vuosien 2007 ja 2008 kokemukset Euroopan unioni muutti EGR:n käytön sääntöjä kesäkuussa 2009; toteaa, että muutoksia sovelletaan kaikkiin ennen 31. päivää joulukuuta 2011 toimitettuihin hakemuksiin ja niillä laajennettiin EGR:n soveltamisalaa, joustavoitettiin ja täsmennettiin toimintakriteerejä, nostettiin yhteisrahoitusosuutta ja pidennettiin aikaa, jona jäsenvaltiot voivat käyttää rahaston rahoitustuen,

C. toteaa, että vuoden 2007 alun ja vuoden 2009 ensimmäisen vuosipuoliskon lopun välillä käyttöön otettujen EGR-varojen arviointi paljastaa kohdennettujen varojen vaatimattoman käyttöasteen, sillä käytettävissä olleista yhteensä 1,5 miljardin euron rahavaroista käytettiin vain 80 miljoonaa euroa 18 ehdokashankkeeseen, jotka hyödyttivät 24 431:tä työntekijää kahdeksassa jäsenvaltiossa vain muutamalla taloudenalalla (etenkin tekstiili- ja autoteollisuudessa); toteaa, että kyseisiä puutteita kuvastaa myös ero alun perin myönnettyjen ja lopulta toteutuneiden määrien välillä, sillä 11 ensimmäisen tapauksen määrärahoista maksettiin takaisin 24,8 miljoonaa euroa eli 39,4 % käyttöönotetuista varoista,

D. toteaa, että vaikkei EGR:n muutetun asetuksen mukaista toimintaa vielä voida arvioida, toukokuusta 2009 alkaen esitettyjen, päätöstä odottavien tai toteutusvaiheessa olevien tukihakemusten perusteella voidaan jo nyt todeta EGR-varojen käytön selvästi lisääntyneen, mikä osoittaa tehdyt muutokset hyviksi; toteaa, että toukokuun 2009 ja huhtikuun 2010 välillä esitettyjen hakemusten määrä kasvoi 18:ta 46:een, haetun tuen määrä kasvoi 80 miljoonasta eurosta 197 miljoonaan euroon, hakemuksen esittäneiden jäsenvaltioiden määrä 8:sta 18:aan, tukea saaneiden työntekijöiden määrä lähes kaksinkertaistui (36 712 työntekijän lisäys) ja tukea annettiin yhä moninaisemmilla talouden aloilla,

E.  panee kuitenkin merkille, että 9 jäsenvaltiota ei ole vieläkään käyttänyt EGR:a, että käyttöönotetut määrät jäävät tuntuvasti alle vuosittain käytettävissä olevan 500 miljoonan euron enimmäismäärän ja että pääosa hakemuksista koskee alueita, joiden BKT asukasta kohti ylittää EU:n keskiarvon ja joilla työttömyysaste on pysynyt melko alhaisena; katsoo, että tästä voidaan päätellä, että vaikka alkuperäiseen asetukseen tehdyt muutokset olivat merkittäviä, ne ovat viime vuosina havaittuun joukkoirtisanomisten määrän lisääntymiseen nähden riittämättömiä,

F.  arvelee sen, että hakemusten määrän kasvun selittää osaltaan se, että yhteisrahoitusosuus nostettiin 50 prosentista 65 prosenttiin kesäkuun 2009 tarkistamisen yhteydessä,

G. uskoo, että EGR:n vähäinen käyttö unionin köyhimmillä alueilla liittyy siihen, että jäsenvaltiot soveltavat erilaisia strategioita, sekä vaikeuksiin kehittää hankkeita ennen kuin unionin toimielimet ovat tehneet päätöksen,

H. panee merkille, että huolimatta Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17. heinäkuuta 2009 antamasta yhteisestä lausumasta, jossa vedottiin EGR:n mahdollisimman nopean ja tehokkaan rahoitustuen puolesta, koko prosessi joukkoirtisanomisesta siihen, että EGR antaa tuen sitä hakeneelle jäsenvaltiolle, vie yhä noin 12–17 kuukautta; katsoo, että tämä viive selittää osaltaan eroa niiden työntekijöiden määrän, joita varten EGR-tukea on haettu, ja tukea tosiasiallisesti saaneiden työntekijöiden määrän välillä,

I.   huomauttaa, että luonnoksessa Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission toimielinten väliseksi sopimukseksi budjettiyhteistyöstä(5) muutetaan EGR:n varojen käyttöönottomenettelyä vain marginaalisesti tekemällä kolmikantaneuvotteluista harkinnanvaraisia, niin kuin ne käytännössä ovatkin; katsoo, että tämä muutos ei poista menettelyn raskautta ja hitautta,

J.   toteaa, että talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen toiminnan arvioinnista laaditun komission kertomuksen(6) mukaan menettelyä hidastaa muun muassa se, että budjettivallan käyttäjien on tehtävä EGR:n käyttöönotosta erityinen päätös; katsoo, että tämän ei pitäisi estää EGR:n käyttöönottopäätösten joutuisampaa tekemistä,

K. toteaa, että EGR:n toteutuksesta vuoden 2009 muutosten jälkeen ei ole vielä saatavilla luotettavia ja yhtenäisiä tietoja, ja pitää ehdottoman välttämättömänä velvoittaa toimijat avoimuuteen ja säännölliseen selontekoon,

L.  toteaa, että vuoden 2007 alun ja huhtikuun 2010 välillä tehdyistä 27 päätöksestä jokainen oli myönteinen ja vastasi määrältään komission ehdotuksia,

M. toteaa, että globalisaatio ja talouskriisin vaikutukset työllisyyteen tuntuvat vielä vuoden 2013 jälkeenkin ja tämän johdosta on todennäköistä, että hakemusten määrän kasvusuuntaus voimistuu tulevina vuosina; katsoo kuitenkin, että rahaston tarkoituksena ei ole korvata innovoinnin puutetta,

1.  katsoo, että EGR:n lisäarvo Euroopan unionin sosiaalipolitiikan välineenä tulee sen näkyvästä, erityisestä, kertaluonteisesta ja tilapäisestä rahoitustuesta yksilöllisille ohjelmille, joilla helpotetaan joukkoirtisanomisen kohteeksi joutuneiden työntekijöiden työelämään palaamista ja uudelleenkoulutusta aloilla tai alueilla, joihin kohdistuu äkillinen vakava talouden ja yhteiskunnan häiriötila;

2.  katsoo, että koska EGR-tukihakemusten määrä on kääntynyt kasvuun ja rahaston käyttöönotto- ja toteutusmenetelmää on vaikea soveltaa, sen menettely- ja talousarviomääräyksiä on kiireesti muutettava; korostaa, että komission olisi parannettava tietoisuutta EGR:stä ja sen näkyvyyttä jäsenvaltioiden ja rahaston mahdollisten edunsaajien keskuudessa; pyytää siksi komissiota esittämään väliarviointinsa suunniteltua aiemmin eli jo 30. kesäkuuta 2011 ja antamaan sen yhteydessä ehdotuksen EGR-asetuksen muuttamisesta, jotta rahaston selkeimmät puutteet saadaan korjattua ennen nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen päättymistä;

3.  kehottaa komissiota arvioimaan väliarvioinnissaan myönnettyjä tukia seuraavista laatunäkökohdista:

a) työelämään palaamisen onnistumisprosentti ja arvio edunsaajien taitojen kehittymisestä;

b) vertaileva analyysi kunkin EGR-hakemuksen perusteella rahoitetuista toimenpiteistä ja tuloksista työelämään palaamisen pohjalta;

c) syrjimättömyysvaatimuksen noudattaminen irtisanottujen työntekijöiden työsuhdetyypin mukaan ja niiden työntekijöiden suhteen, jotka käyttävät oikeuttaan vapaaseen liikkuvuuteen unionin sisällä;

d) hakemusten valmistelussa mahdollisesti sovelletut työmarkkinaosapuolten kuulemismenettelyt ja niiden toteuttamisen valvonta;

e) EGR:n vaikutus edunsaajien verkostoihin sekä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joihin irtisanomisjärjestelyt saattavat vaikuttaa ja joiden työntekijät voisivat saada etua rahastosta;

f)  analyysi erilaisten EGR-ehdokkaiden vaikutuksista niiden hallinnosta vastaavien kansallisten laitosten suhteen;

g) EGR-varojen vaikutus ikäryhmittäin tukea saavissa jäsenvaltioissa ja tukea saavilla aloilla;

4.  kehottaa komissiota arvioimaan väliarvioinnissaan myönnettyjä tukia talousarvionäkökulmasta ja ottamaan tuloksissa erityisesti huomioon seuraavat seikat:

a) mistä aiheutuu suuri ero EGR:stä pyydettyjen varojen ja edunsaajajäsenvaltion maksamien summien välillä, kun tukea on jo annettu;

b) mitä rahoitettuja ohjelmia ja toimenpiteitä ei toteutettu, kun jäsenvaltiot ovat suorittaneet maksuja;

c) mistä aiheutuvat suuret erot jäsenvaltioiden välillä eri EGR-hakemuksista työntekijää kohden annetussa rahoituksessa;

d) analyysi erilaisten Euroopan tasolla rahoitettujen ohjelmien (mukaan luettuna ESR-tuki) koordinoinnista, kun niitä on kohdennettu samalle alueelle, jota koskevia EGR-hakemuksia käsitellään tai on käsitelty;

e) analyysi komission kokonaisrahoitusosuuden suhteesta muihin kansallisiin ja yrityskohtaisiin tukitoimiin;

5.  katsoo, että asetuksen tarkistamisen yhteydessä olisi otettava aiheellisella tavalla huomioon EGR:n toiminnasta tehtyjen arvioiden tulokset ja saadut kokemukset sekä esiteltävä toimenpiteet, jotka voivat merkittävästi lyhentää EGR:n käyttöönottoon kuluvaa aikaa;

6.  kehottaa komissiota ehdottamaan, että EGR-asetukseen lisätään jäsenvaltioiden velvollisuus tukea työntekijäjärjestöjen osallistumista asetuksen täytäntöönpanon aikana; kehottaa komissiota järjestämään kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa siitä, miten työntekijät osallistuvat EGR:n täytäntöönpanoon, jotta työntekijät nykyisissä ja tulevissa tapauksissa voivat hyötyä aiemmista tapauksista saaduista kokemuksista;

7.  korostaa, että EGR:n käyttöönoton vaatima aika voitaisiin puolittaa, jos seuraavat toimenpiteet muotoillaan ja toteutetaan:

a) jäsenvaltioiden olisi laadittava EGR:n käyttöönottoa koskevat hakemukset heti kun joukkoirtisanomisista on ilmoitettu eikä niiden toteuttamisen jälkeen;

b) komission olisi tiedotettava jäsenvaltioille, että hakemus voidaan esittää heti kun interventiokriteerit täyttyvät;

c) olisi kaikin tavoin pyrittävä mahdollistamaan nopea ja tehokas tietojen vaihto prosessiin osallistuvan jäsenvaltion kanssa;

d) jäsenvaltioiden hakemusten jättäminen omalla kielellään ja yhdellä unionin toimielinten työkielellä voisi auttaa hakemusten arvioinnista komissiossa vastaavaa yksikköä ryhtymään työhön viipymättä;

e) komissiolla olisi oltava riittävästi työvoimaa ja teknistä kapasiteettia, jotta se voi tehokkaasti ja nopeasti käsitellä jäsenvaltioiden esittämät hakemukset siten että kunnioitetaan budjettineutraalia periaatetta;

f)  komission olisi tehtävä päätös EGR:n käyttöönotosta 3–4 kuukauden kuluessa siitä, kun se on vastaanottanut jäsenvaltion hakemuksen, mukaan luettuna kaikki tarvittavat tiedot; tapauksissa, joissa hakemuksen arviointi voi kestää kauemmin kuin 4 kuukautta, komission olisi tiedotettava EP:lle mahdollisimman pian ja ilmoitettava tällaisen viivytyksen syyt;

8.  kehottaa komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeistusta EGR-tukihakemusten laadinnassa ja toteutuksessa tavoitteena nopea hakumenettely ja sidosryhmien laaja yksimielisyys sovellettavasta strategiasta ja toteutettavista toimenpiteistä, joilla työntekijät voidaan integroida tehokkaasti uudelleen työmarkkinoille; kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan menettelyä ennakkorahoittamalla toimia, jotka olisi käynnistettävä soveltamispäivästä lähtien, jotta EGR:n täytäntöönpanoaika voidaan käyttää täysimääräisesti asianomaisten työntekijöiden eduksi;

9.  muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että ne ovat toisaalta velvollisia ottamaan työmarkkinaosapuolet alusta alkaen mukaan hakemusten valmisteluun EGR-asetuksen 5 artiklan mukaisesti ja toisaalta noudattamaan asetuksen 9 artiklaa, jonka mukaan jäsenvaltion on tiedotettava rahoitettavista toimista ja tehtävä niitä tunnetuiksi ja kohdistettava tiedotus asianomaisille työntekijöille, paikallis- ja aluehallinnon viranomaisille ja työmarkkinaosapuolille sekä yhdenmukaistettava menettelyjä; kehottaa jäsenvaltioita varmistumaan yritysneuvostojen osallistumisesta aina ennen ohjelmien käynnistymistä, jotta voidaan varmistaa, että työmarkkinaosapuolet ovat aidosti mukana sellaisten rakenneuudistusohjelmien määrittelyssä, joissa yritysten tarpeiden sijasta otetaan huomioon työntekijöiden tarpeet;

10. pyytää jäsenvaltioita perustamaan EGR:a koskevasta tiedottamisesta ja sen hallinnosta vastaavan kansallisen elimen, joka toimisi kaikkien osapuolten ja erityisesti työmarkkinaosapuolten yhteyspisteenä, ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä unionin tasolla, mikä mahdollistaa EGR:n nopean ja tehokkaan reagoinnin joukkoirtisanomisiin;

11. huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1927/2006 mukaan useat jäsenvaltiot voivat jättää yhdessä EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen, kun tietyllä maantieteellisellä alueella tai tietyllä alalla irtisanotut työntekijät eivät ole keskittyneet yhteen ainoaan jäsenvaltioon;

12. katsoo, että menettelyjen nopeuttamiseksi ja yksinkertaistamiseksi on varmistettava tehokkaampi koordinointi komission ja Euroopan parlamentin välillä, jotta päätöksenteon aikarajaa voidaan lyhentää ilman että se heikentää parlamentin asiasta vastaavien valiokuntien suorittamaa hakemusten arviointia, ja siksi:

a) päätöksentekoprosessin nopeuttamiseksi komission on esitettävä ehdotuksensa hyvissä ajoin siten, että otetaan asianmukaisesti huomioon Euroopan parlamentin kokouskalenteri ja budjettivaliokunnan kokousten ja istuntojaksojen ajankohdat;

b)  komission on tiedotettava parlamentille ajoissa jäsenvaltioiden hakemusten käsittelyn yhteydessä ilmenevistä vaikeuksista ja/tai keskeytyksistä;

c) toisaalta työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta sekä budjettivaliokunta tekevät voitavansa varmistaakseen, että päätökset voidaan tehdä valiokunnassa saavutettua hyväksyntää seuraavassa täysistunnossa;

13. toteaa, että nämä välittömät EGR:n käyttöönottomenettelyn yksinkertaistamis- ja joustavoittamistoimet voitaisiin sisällyttää asetukseen, kun sitä muutetaan, jos se katsotaan perustelluksi siihen mennessä saadun kokemuksen perusteella; katsoo, että millään näistä toimista ei saa millään tavoin rajoittaa tai vähentää Euroopan parlamentin valtuuksia toisena budjettivallan käyttäjänä rahaston käyttöönotosta päätettäessä;

14. katsoo, että menettelyn parantamisen lisäksi on jatkettava nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen loppuun saakka kesäkuussa 2009 hyväksyttyä poikkeusta, jonka nojalla tukea myönnetään työntekijöille, jotka ovat menettäneet työpaikkansa talous- ja rahoituskriisin vuoksi, ja että yhteisrahoitusosuus on siksi säilytettävä 65 prosentissa, koska tuen myöntämisen syyt eivät ole lähimainkaan poistuneet;

15. panee merkille, että esitykseen komission talousarvioksi vuodelle 2011 on otettu ensimmäisen kerran maksumäärärahoja EGR:a varten, ja katsoo, että tämä on tärkeää, kun tarkastellaan yleisesti rahaston hallintoa ja näkyvyyttä; toteaa kuitenkin, että nämä maksusitoumusmäärärahat eivät välttämättä riitä kattamaan vuoden 2011 EGR-hakemusten edellyttämiä summia; pyytää siksi jälleen, ettei EGR-hakemuksia rahoitettaisi yksinomaan ESR:n budjettikohdista tehtävin siirroin, ja kehottaa komissiota yksilöimään tähän tarkoitukseen soveltuvat budjettikohdat ja ottamaan ne viipymättä käyttöön;

16. painottaa, että EGR:n tulevaisuudesta päätetään seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävissä neuvotteluissa; katsoo, että tätä varten voitaisiin tarkastella useita vaihtoehtoja; korostaa, että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä mahdollisuuteen luoda riippumaton rahasto, jolla on omat maksusitoumus- ja maksumäärärahansa, ja kehottaa komissiota esittämään ehdotuksen tällaisen rahaston rahoittamisesta; uskoo, että EGR:n kaikissa tulevissa uudistuksissa olisi säilytettävä rahaston joustavuus, joka on nykytilanteessa etu EU:n rakennerahastoihin verrattuna;

17. painottaa, että EGR:n nykyisten toimien muuttaminen pysyväksi aktiivisten työnhakutoimien tukivälineeksi olisi osoitus poliittisesta tahdosta luoda jäsenvaltioiden sosiaalipolitiikkaa täydentävä eurooppalainen sosiaalinen tukipilari, jolla voitaisiin uudistaa ammatillista koulutusta koskeva unionin toimintamalli; toteaa tässä yhteydessä, että EGR:n olisi säilyttävä tavoitteiltaan erilaisena kuin ESR ja unionin elinikäisen oppimisen ohjelmien toimet, sillä EGR keskittyy hyödyntämään kunkin tukea saavan työntekijän kykyjä eikä vastaamaan yritysten huoliin tai tarjoamaan oppilaitoksille monialaisia palveluja;

18. kehottaa jäsenvaltioita EGR:n tukea hyödyntäen luomaan EGR:n, ESR:n ja mikroluototuksen välisiä synergioita, jotta saadaan ihanteellinen ja kuhunkin yksittäistapaukseen parhaiten sopiva ratkaisu;

19. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EGR:n tukea Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamiseen asianomaisilla alueilla ja edistämään sen avulla uudenlaisten, kestävien, vihreiden ja laadukkaiden työpaikkojen edellyttämien uusien taitojen hankkimista, yrittäjyyttä ja elinikäistä oppimista työntekijöiden urakehityksen ja unionin kilpailukyvyn parantamiseksi globaalistuvassa toimintaympäristössä;

20. pyytää komissiota tekemään paremmin selkoa EGR:n käytöstä: laajentamaan vuosittaisten tiedonantojen sisältöä ja toimittamaan Euroopan parlamentille säännöllisesti tietoa rahoitustuen täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa;

21. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(2)

EUVL C 406, 30.12.2006, s. 1.

(3)

EUVL C 167, 29.6.2009, s. 26.

(4)

Hyväksytyt tekstit, 25.3.2010 (P7_TA-PROV(2010)0071 ja P7_TA-PROV(2010)0070), 9.3.2010 (P7_TA-PROV(2010)0044, P7_TA-PROV(2010)0043 ja P7_TA-PROV(2010)0042), 16.12.2009 (P7_TA-PROV(2009)0107), 25.11.2009 (TA-PROV(2009)0087), 20.10.2009 (P7_TA(2009)0049), 15.9.2009 (P7_TA(2009)0009), 5.5.2009 (P6_TA(2009)0339), 18.11.2008 (EUVL C 16 E, 22.1.2010, s. 84), 21.10.2008 (EUVL C 15 E, 21.1.2010, s. 117), 10.4.2008 (EUVL C 247 E, 15.10.2009, s. 75), 12.12.2007 (EUVL C 323 E, 18.12.2008, s. 260) ja 23.10.2007 (EUVL C 263 E, 16.10.2008, s.155).

(5)

8 KOM(2010)0073, 3.maaliskuuta 2010.

(6)

KOM(2010)0185, 27. huhtikuuta 2010.


PERUSTELUT

Tätä valiokunta-aloitteista mietintöä annettaessa Euroopan globalisaatiorahastoa on käytetty yli kolme vuotta 20. joulukuuta 2006 annetun asetuksen nojalla(1) ja muutettu huomattavasti 18. kesäkuuta 2009 annetulla asetuksella(2). Mietinnössä esitetään näiden kolmen vuoden kokemuksen ja 28. huhtikuuta 2010 kuultujen kansallisten asiantuntijoiden lausuntojen perusteella yhteenveto rahaston rahoituksesta ja toiminnasta ennen ja jälkeen oikeusperustan muuttamisen. Koska työttömyys kasvaa rakenteellisesti ja joukkovähentämisten määrä on Euroopan unionissa moninkertaistunut, mietinnössä suositetaan, että EGR muutetaan heti seuraavien rahoitusnäkymien alusta alkaen pysyväksi välineeksi, jolla osoitetaan solidaarisuutta joukkovähennetyiksi tulleille työntekijöille. Lyhyemmällä aikavälillä esitetään suppeampia muutoksia, joilla pyritään paikkaamaan kaikkein ilmeisimmät puutteet. Jotkut muutosehdotuksista ovat välittömästi sovellettavissa. Toiset on otettava huomioon, kun EGR-asetusta muutetaan välineen väliarvioinnin jälkeen. Siksi komissiota pyydetään aikaistamaan kyseistä arviota 31. päivään heinäkuuta 2011.

Seuraava yhteenveto perustuu yhtäältä EGR:n käyttöönoton oikeudellisten edellytysten perinpohjaiseen analyysiin(1) ja toisaalta rahaston tosiasialliseen käyttöön vuoden 2007 alun ja huhtikuun 20102 välillä(2).

I. EGR:N KÄYTTÖÖNOTON EDELLYTYKSET

·   Sisällölliset vaatimukset

EGR:n alkuperäinen tarkoitus oli yksinomaan lieventää globalisaation haitallisia vaikutuksia tiettyjen alojen kaikkein haavoittuvimmassa asemassa oleville ja heikoimmin koulutetuille työntekijöille, jotka ovat jääneet työttömiksi maailmankaupan suurten muutosten aiheuttaman vakavan talouden häiriötilan vuoksi. Kesäkuussa 2009 sen toiminnan alaa laajennettiin työntekijöihin, jotka ovat jääneet työttömiksi rahoitus- ja talouskriisin välittömänä seurauksena ja joita koskevat tukihakemukset on jätetty 1. toukokuuta 2009–31. joulukuuta 2011 välisenä aikana.

Onko EGR:n tarkoitusta tarkistettava työttömyyden rakenteellisen kasvun ja EU:ssa tapahtuvien joukkovähentämisten määrän moninkertaistumisen vuoksi? Onko kesäkuussa 2009 käyttöön otettu poikkeus riittävä vastaus kriisin tuottamiin ongelmiin?

Jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n rahoitustukea, jos yksi seuraavista kolmesta toimintakriteeristä täyttyy:

–    jos vähennetään vähintään 500 työntekijää (1 000 työntekijää ennen vuotta 2009) neljän kuukauden aikana jäsenvaltiossa sijaitsevasta yhdestä yrityksestä, mukaan luettuna työntekijät, jotka vähennetään yrityksen toimittajien tai jatkojalostajien palveluksesta (2 artiklan 1 kohdan a alakohta)(3),

–    jos vähennetään vähintään 500 työntekijää (1 000 työntekijää ennen vuotta 2009) NACE 2 alan yrityksissä, etenkin pk-yrityksissä, yhdeksän kuukauden aikana jollakin NUTS II ‑tason alueella tai kahdella vierekkäisellä alueella (2 artiklan 1 kohdan b alakohta),

–    jos vähentämisillä on vakava vaikutus työllisyyteen ja paikalliseen talouteen ja työmarkkinat ovat pienet tai olosuhteet poikkeukselliset, vaikka edellä mainitut toimintakriteerit eivät kokonaan täyttyisi (2 artiklan 1 kohdan c alakohta).

Onko työntekijöiden vähimmäismäärän laskeminen 1000:sta 500:aan riittävä? Ovatko ajankohdat ja maantieteelliset alueet, joilta työntekijöiden vähentäminen lasketaan, asianmukaiset?

EGR myöntää rahoitustukea aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ovat osa koordinoitua yksilöllisten palvelujen pakettia, jonka tarkoituksena on integroida työttömiksi joutuneet työntekijät uudelleen työmarkkinoille. Aktiivisia toimia ovat esimerkiksi työnhaussa avustaminen, koulutus, liikkuvuusavustukset tai toimet, joilla epäedullisessa asemassa olevia tai ikääntyneitä työntekijöitä kannustetaan jäämään tai palaamaan työmarkkinoille. Sen sijaan EGR ei rahoita passiivisia sosiaalisen suojelun toimenpiteitä.

Miten säilyttää EGR:n innovatiivinen toimintamalli, jossa keskitytään hyödyntämään ja ottamaan huomioon kunkin tukea saavan työntekijän kyvyt ja toiveet, ja samalla edistää sen ulottamista muihin välineisiin?

EGR-tuen on määrä täydentää jäsenvaltioiden toteuttamia toimia, ei korvata niitä. Täydentävyysvaatimusta tukee yhteisrahoituksen enimmäismäärän asettaminen 50 prosenttiin suunniteltujen toimien kustannuksista, joka rahoitusosuus nostettiin vuonna 2009 65 prosenttiin kaikkien ennen 31. päivää joulukuuta 2011 esitettyjen hakemusten tapauksessa.

Onko EGR:n yhteisrahoitusosuuden tilapäinen nostaminen riittävää?

EGR:n toiminta on sovitettu yhteen Euroopan unionin muiden politiikanalojen toiminnan kanssa. Koordinointivaatimus tarkoittaa käytännössä, että suunniteltujen toimien kustannuksia ei saa osarahoittaa muilla yhteisön rahoitusvälineillä. Jäsenvaltioiden on erityisesti huolehdittava siitä, että EGR:n tukemat toimet eivät saa myös ESR:n rahoitusta, sillä yhden ESR-suuntaviivan painopisteenä on "työntekijöiden ja yritysten mukautumiskyvyn kehittäminen ja työmarkkinoiden joustavuuden lisääminen"(4).

Noudatetaanko koordinointivaatimusta täysimääräisesti?

·   Menettelyvaatimukset

EGR:n varojen vuotuinen enimmäismäärä on 500 miljoonaa euroa, joka voidaan ottaa edellisen vuoden kokonaismenojen enimmäismäärään nähden jäljellä olevasta liikkumavarasta tai kahden edellisen vuoden aikana peruutetuista maksusitoumusmäärärahoista, lukuun ottamatta rahoituskehyksen otsakkeeseen 1 b liittyviä tällaisia määrärahoja.

EGR:a koskevat maksusitoumusmäärärahat otetaan Euroopan unionin yleiseen talousarvioon varauksena (momentti 40 02 43) tavanomaisessa talousarviomenettelyssä, kun komissio on yksilöinyt riittävät liikkumavarat ja/tai peruutetut maksusitoumukset. Vastaavat maksumäärärahat voidaan ottaa varaukseen, ne voivat olla peräisin budjettikohdista, joiden määrärahat on alitettu, tai ne voidaan ottaa EGR:n omaan budjettikohtaan (04 05 01).

Onko EGR:n jatkossakin oltava varaton rahasto?

EGR:n käyttöönottomenettelyssä on neljä vaihetta:

–    jäsenvaltio esittää EGR-tukihakemuksen komissiolle kymmenen viikon kuluessa päivästä, jona EGR:n toiminnan edellytykset täyttyvät, ja se voi täydentää hakemusta jälkikäteen;

–    komissio tutkii hakemuksen jäsenvaltiota kuullen ja aloittaa tarvittaessa talousarviomenettelyn tekemällä ehdotuksen päätökseksi EGR:n käyttöönotosta, jossa vahvistetaan myönnettävän rahoitustuen määrä ja esitetään pyyntö vastaavien määrärahojen siirtämiseksi;

–    budjettivallan käyttäjät tutkivat ehdotuksen päätökseksi EGR:n käyttöönotosta ja määrärahasiirtopyynnön ja tarvittaessa hyväksyvät ne tarkistuksin tai ilman tarkistuksia;

–    jäsenvaltiolle myönnetty rahoitustuki maksetaan kertasuorituksena periaatteessa 15 päivän kuluessa siitä, kun budjettivallan käyttäjä on hyväksynyt päätöksen EGR:n käyttöönotosta.

Onko tapauskohtainen budjettivallan käyttäjän päätös rahaston käyttöönotosta yhä välttämätön? Ovatko säädetyt määräajat tarpeen, ja noudatetaanko niitä? Miten jäsenvaltiot voisivat paremmin ennakoida, mihin tulokseen hakemuksen tarkastelu komissiossa johtaa?

EGR:n toteutusmenettely voidaan jakaa kolmeen vaiheeseen:

–    jäsenvaltio käyttää rahoitustuen 24 kuukauden kuluessa hakemuksen jättöpäivästä tai toteutettavien toimenpiteiden alkamispäivästä edellyttäen, että toimenpiteet on aloitettu viimeistään kolmen kuukauden kuluttua hakemuksen jättöpäivästä (12 kuukauden kuluessa hakemuksen jättöpäivästä ennen vuotta 2009);

–    jäsenvaltio esittää kuuden kuukauden kuluessa rahoitustuen viimeisestä käyttöpäivästä kertomuksen rahoitustuen käytöstä;

–    komissio päättää rahoitustuen tilit kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun sille on toimitettu rahoitustuen käyttöä koskeva kertomus.

Onko riittävää antaa jäsenvaltioille kaksi kertaa enemmän aikaa käyttää rahoitustuki? Onko menetelmä, jolla komissio valvoo rahoitustuen käyttöä, optimaalinen?

II. EGR:N KÄYTTÖ VUODEN 2007 ALUN JA HUHTIKUUN 2010 VÄLILLÄ

·   EGR:n käyttöönottoa koskevien päätösten ja hakemusten analyysi

Pääosan hakemuksista esittää ja eniten tukea hakee pieni määrä jäsenvaltioita, joilla ei ole suurten varallisuuserojen ja työttömyyden ongelmaa:

Vuoden 2007 alun ja huhtikuun 2010 välillä hyväksyttiin 27 päätöstä EGR:n käyttöönotosta ja esitettiin ja vahvistettiin 58 hakemusta. Päätökset koskivat 13:a jäsenvaltiota ja hakemuksia oli esittänyt 17 jäsenvaltiota. Näin ollen 10 jäsenvaltiota ei ole vielä halunnut tai voinut käyttää rahastoa.

Suurimpia tukimääriä hakeneen viiden jäsenvaltion (Ranska, Italia, Espanja, Irlanti ja Saksa) osuus kaikista haetuista määrärahoista oli noin 70 %, kun taas pienimpiä tukimääriä hakeneiden viiden jäsenvaltion (Tšekin tasavalta, Puola, Malta, Suomi ja Liettua) osuus mainitusta kokonaismäärästä oli noin 2 %.

EGR:n käyttöönottopäätökset koskivat NUTS II -tason alueita, joiden keskimääräinen BKTL asukasta kohti on 109,3 % Euroopan unionin keskiarvosta ja joiden keskimääräinen työttömyysaste on vain 5,9 %(5).

Miksi EGR hyödyttää pääasiassa alueita, joiden asukasta kohden laskettu BKT on yli Euroopan unionin keskiarvon ja työttömyysaste melko alhainen, ja miten korjata tämä vinouma?

Hakemusten ja haetun rahoitustuen määrä kasvavat tasaisesti, mutta määrät ovat yhä vaatimattomat käytettävissä oleviin määrärahoihin verrattuna:

Ennen asetuksen muuttamista kesäkuussa 2009 oli hyväksytty vain 16 päätöstä, jotka koskivat kahdeksaa jäsenvaltiota ja yhteensä 80 miljoonan euron käyttöönottoa.

Eri varainhoitovuosien vertailu paljastaa, että käyttöaste on kasvanut muun muassa EGR:n käyttöedellytysten joustavoittamisen vuonna 2009 ja talous- ja rahoituskriisin vuoksi. Määrärahojen käyttöaste on kasvanut 3,7 prosentista vuonna 2007 (18,6 miljoonaa euroa) 9,8 prosenttiin vuonna 2008 (49 miljoonaa euroa) ja 10,5 prosenttiin vuonna 2009 (52 miljoonaa euroa). Suuntaus näyttäisi jatkuvan vuonna 2010. Kesäkuun 2009 ja huhtikuun 2010 välillä hyväksyttiin, tutkittiin tai jätettiin 42 hakemusta, jotka koskivat 36 712:ta uutta työntekijää, ja tukea haki yhdeksän uutta jäsenvaltiota yhteensä 197 miljoonan euron arvosta.

Onko hakemusten ja haetun rahoitustuen määrän merkittävä kasvu pysyvää ja jos on, mistä se johtuu ja miten siihen voidaan reagoida tehokkaasti?

Työntekijäkohtainen haetun tuen määrä vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen:

Hyväksytyt päätökset koskevat 29 292:ta vähennettyä työntekijää ja jätetyt hakemukset 54 867:ää tukea tarvitsevaa työntekijää.

Rahoitustukea pyydetään keskimäärin 5 253 euroa työntekijää kohden. Haetuista työntekijäkohtaisista rahoitustuista pienimmän (511 euroa) ja suurimman (22 031 euroa) välinen suhdeluku on yhden suhde 40:een(6).

Ovatko jäsenvaltioiden väliset erot työntekijää kohden käytetyissä varoissa täysin perusteltuja ja jos eivät ole, miten korjata tilanne?

EGR-rahoitustukihakemuksissa viitataan kaikkiin toimintakriteereihin, mutta epäsuhtaisesti:

Jäsenvaltioiden hakemuksista 57,7 % perustuu EGR-asetuksen 2 artiklan b alakohdassa tarkoitettuun toimintakriteeriin, 36,5 % 2 artiklan a alakohdassa tarkoitettuun kriteeriin ja 5,8 % 2 artiklan c alakohdassa tarkoitettuun kriteeriin. Vain yksi jäsenvaltio (Liettua) on ainakin yhdessä hakemuksessa vedonnut kaikkiin kolmeen toimintakriteeriin.

Kesäkuun 2009 jälkeen on hakemusperusteena käytetty aiempaa enemmän 2 artiklan b alakohdan mukaista toimintakriteeriä (60 prosentissa hakemuksista aiemman 50 prosentin sijasta).

Miten jäsenvaltioiden väliset erot eri toimintakriteerien käytössä ovat selitettävissä?

EGR:n rahoitustukea annetaan vain muutamille taloudenaloille, vaikka ne ovatkin monipuolistumassa:

EGR:n perustamisasetuksen nojalla tehdyt 16 päätöstä koskivat yksinomaan tekstiilialaa (50 %), autoteollisuutta (31 %) ja matkapuhelinalaa (19 %), mutta muutetun asetuksen nojalla jätetyissä hakemuksissa on kyse myös uusista aloista, kuten mekaniikka, elektroniikka, painatus ja rakennus.

Ovatko erot alojen edustuksessa aina perusteltavissa globalisaatioon tai kriisiin liittyvillä seikoilla?

·  EGR:n käyttöönotto- ja toteutusmenettelyn analyysi

Vaikka EGR:lla ei ole tähän asti ollut omia määrärahoja, tilanne saattaa muuttua vuodesta 2011:

Kaikki maksumäärärahat sitoumusten kattamiseksi on otettu budjettikohdista, joissa määrärahojen käytön alittuminen oli odotettavissa. Tarpeista 97,6 % katettiin ESR:oon liittyvistä budjettikohdista ja loput määrärahoista otettiin siviili- ja rikosoikeuden budjettikohdasta. Mahdollisuutta ottaa maksumäärärahoja varaukseen maksusitoumusmäärärahojen rinnalle ei ole vielä käytetty, mutta vuoden 2011 talousarviossa on tarkoitus ensi kertaa ottaa EGR:n budjettikohtaan maksumäärärahoja yhteensä 50 miljoonaa euroa.

Miten maksumäärärahojen ottaminen EGR:n budjettikohtaan vaikuttaisi käyttöönoton kestoon?

EGR:n käyttöönottomenettely on aivan liian hidas, mikä heikentää rahaston tehokkuutta ja sen kiinnostavuutta jäsenvaltioiden kannalta:

EGR-tukihakemuksen jättämisestä myönnetyn rahoitustuen maksamiseen kuluu keskimäärin yli 9 kuukautta.

Eri vaiheisiin kuluu aikaa seuraavasti:

–    6 kuukautta jäsenvaltion hakemuksen jättämisestä siihen, kun komissio hyväksyy ehdotuksen päätökseksi EGR:n käyttöönotosta;

–    2 kuukautta EGR:n käyttöönottoa koskevan päätösehdotuksen hyväksymisestä komissiossa siihen, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyy sen;

–    1 kuukausi siitä, kun budjettivallan käyttäjä hyväksyy EGR:n käyttöönottopäätöksen, siihen, kun komissio maksaa rahoitustuen(7).

Hitaus vähentää EGR:n houkuttavuutta jäsenvaltioiden silmissä, koska jäsenvaltiot joutuvat rahoittamaan työmarkkinatoimet alustavasti menettelyn lopputulosta tietämättä. Se selittää osaksi eroja niiden työntekijöiden määrän, joille haetaan EGR-tukea, ja tukea tosiasiallisesti saaneiden työntekijöiden määrän välillä, koska vähennetyt työntekijät voivat päättää jättäytyä pois työmarkkinoilta, tai he saattavat saada töitä tukea odoteltaessa. Ääritapauksessa jäsenvaltio saattaa näiden erojen vuoksi joutua maksamaan myönnetyn tuen kokonaisuudessaan takaisin, jos työntekijöiden lukumäärää koskeva peruste ei enää jälkikäteen täytykään.

Miten lyhentää EGR:n käyttöönottomenettelyn kestoa, jotta rahasto olisi jäsenvaltioiden kannalta kiinnostavampi?

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta.

(2)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 546/2009, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2009, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1927/2006 muuttamisesta.

(3)

Artiklaviittaukset ovat asetukseen (EY) N:o°1927/2006.

(4)

Neuvoston päätös 2006/702/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 2006, yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista.

(5)

Lähde: Eurostat, tiedot BKTL:sta asukasta kohti vuodelta 2007 ja tiedot työttömyysasteista vuodelta 2008.

(6)

EGF/2010/010, Unilever (Tšekin tasavalta).

(7)

Tiedot ajasta, joka kuluu koko prosessiin ja myönnetyn tuen maksamiseen, perustuvat 15 ensimmäiseen päätökseen EGR:n käyttöönotosta, koska myöhemmistä päätöksistä ei ole tietoja. Kaksi muuta kestoa on laskettu kaikkien hyväksyttyjen päätösten perusteella.


työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan LAUSUNTO (25.6.2010)

budjettivaliokunnalle

Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta

(2010/2072(INI))

Valmistelija(*): Elisabeth Morin-Chartier

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Euroopan globalisaatiorahasto (EGR) ei edellytä jäsenvaltioilta aktiivisia työmarkkinatoimenpiteitä, jotka on toteutettava rahaston soveltamisen puitteissa, mutta siitä on myönnettävä rahoitustukea aktiivisiin työmarkkinatoimenpiteisiin, jotka ovat osa koordinoitua yksilöllisten palvelujen pakettia, jonka tarkoituksena on integroida työttömiksi joutuneet työntekijät uudelleen työmarkkinoille, kuten säädetään EGR-asetuksen(1) 3 artiklassa, minkä vuoksi jäsenvaltiot voivat täysin joustavasti mukauttaa työttömiksi joutuneisiin työntekijöihin kohdistuvat toimet kunkin hakemuksen paikallisiin ja yksilöllisiin tarpeisiin,

1.  panee merkille, että sosiaali- ja työllisyyspolitiikka kuuluu jäsenvaltioiden toimivaltaan ja että sitä koordinoidaan avointa koordinointimenettelyä noudattaen ja kaikki mahdolliset synergiat hyödyntäen, jotta unionin kehitys globaalistuvassa ympäristössä olisi myönteistä ja jotta jäsenvaltioissa ja niiden välillä kyettäisiin vastaamaan yhteiskuntaan ja työelämään sopeuttamisen haasteeseen; muistuttaa, että Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tarkoitus on tukea tätä tavoitetta ja avustaa joukkoirtisanomisen kohteeksi joutuneita työntekijöitä;

2.  pyytää EGR:n toiminnan jatkamista tulevaisuudessa ja sen työn selkeää koordinointia vuonna 2009 tarkistetussa muodossa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tarkistamisen kanssa myös seuraavan puolivälin rahoituskehyksen jälkeen, jotta sitä voidaan käyttää kriisiapuvälineenä;

3.  kehottaa komissiota ehdottamaan EGR-asetuksen muuttamista hakemusmenettelyn nopeuttamiseksi lyhyellä aikavälillä niin, että varat saataisiin käyttöön kuuden kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta, ja tarkastelemaan muun muassa mahdollisia tapoja käynnistää hakemusmenettely heti kun irtisanomisista ilmoitetaan eikä vasta niiden toteuduttua ja selkeyttämään komission päätöksentekoa mahdollisimman tehokkaasti sekä luomaan vakiomuotoisia menettelyjä; kehottaa komissiota myös kehittämään seuraavaa rahoituskehystä varten ideoita, jotta voidaan saavuttaa toisaalta tavoitteena oleva jäsenvaltioiden kanssa tehtävä yhteistyö, jolla helpotetaan tulevaisuuteen suuntautuvia perinpohjaisia muutoksia kestävän talouden ja kestävien työmarkkinoiden aikaansaamiseksi, ja toisaalta helpottaa nopean ja joustavan avun antamista kansantalouden odottamattomien sokkien johdosta irtisanotuille työntekijöille;

4.  muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että niiden on toteutettava välittömiä työmarkkinainterventioita samalla kun ne hakevat EGR:n tukea;

5.  pyytää komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeistusta EGR-tukihakemusten laadinnassa ja toteutuksessa tavoitteena nopea hakumenettely ja sidosryhmien laaja yksimielisyys sovellettavasta strategiasta ja toteutettavista toimenpiteistä, joilla työntekijät voidaan integroida tehokkaasti uudelleen työmarkkinoille; kehottaa jäsenvaltioita nopeuttamaan menettelyä ennakkorahoittamalla toimia, jotka olisi käynnistettävä soveltamispäivästä lähtien, jotta EGR:n täytäntöönpanoaika voidaan käyttää täysimääräisesti asianomaisten työntekijöiden hyväksi;

6.  muistuttaa jäsenvaltioita siitä, että ne ovat toisaalta velvollisia ottamaan työmarkkinaosapuolet alusta alkaen mukaan hakemusten valmisteluun EGR-asetuksen 5 artiklan mukaisesti ja toisaalta noudattamaan asetuksen 9 artiklaa, jonka mukaan jäsenvaltion on tiedotettava rahoitettavista toimista ja tehtävä niitä tunnetuiksi ja osoitettava tiedotus asianomaisille työntekijöille, paikallis- ja aluehallinnon viranomaisille ja työmarkkinaosapuolille sekä yhdenmukaistettava menettelyjä; kehottaa jäsenvaltioita varmistumaan yritysneuvostojen osallistumisesta aina ennen ohjelmien käynnistymistä, jotta voidaan varmistaa, että työmarkkinaosapuolet ovat aidosti mukana sellaisten rakenneuudistusohjelmien määrittelyssä, joissa yritysten tarpeiden sijasta otetaan huomioon työntekijöiden tarpeet;

7.  vaatii komissiota valvomaan, että direktiiviä 2002/14/EY työntekijöille tiedottamisesta ja heidän kuulemisestaan ja direktiiviä 94/45/EY eurooppalaisesta yritysneuvostosta sovelletaan asianmukaisesti, jotta työmarkkinaosapuolilla on käytettävissään kaikki keinot arvioida kaavailtuja irtisanomis- tai rakenneuudistussuunnitelmia ennen niistä ilmoittamista ja jotta ne voivat hoitaa osuutensa täysimääräisesti;

8.  kehottaa Euroopan komissiota ehdottamaan, että EGR-asetukseen lisätään jäsenvaltioiden velvollisuus tukea työntekijäjärjestöjen osallistumista asetuksen täytäntöönpanon aikana; kehottaa komissiota järjestämään kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoa siitä, miten työntekijät osallistuvat EGR:n täytäntöönpanoon, jotta työntekijät nykyisissä ja tulevissa tapauksissa voivat hyötyä aiemmista tapauksista saaduista kokemuksista;

9.  pyytää jäsenvaltioita perustamaan EGR:a koskevasta tiedottamisesta ja sen hallinnosta vastaavan kansallisen elimen, joka toimisi kaikkien osapuolten ja erityisesti työmarkkinaosapuolten yhteyspisteenä, ja vaihtamaan parhaita käytäntöjä unionin tasolla, mikä mahdollistaa EGR:n nopean ja tehokkaan reagoinnin joukkoirtisanomisiin;

10. huomauttaa, että asetuksen (EY) N:o 1927/2006 mukaan useat jäsenvaltiot voivat jättää yhdessä EGR:n rahoitustukea koskevan hakemuksen, kun tietyllä maantieteellisellä alueella tai tietyllä alalla irtisanotut työntekijät eivät ole keskittyneet yhteen ainoaan jäsenvaltioon;

11. pyytää komissiota esittämään ehdotuksen siitä, miten EGR-asetusta olisi muutettava, jotta kaikki eri aloilla ja alueilla samasta syystä irtisanotut työntekijät pääsisivät osallisiksi EGR:n tuesta;

12. kehottaa Euroopan komissiota tarkastelemaan mahdollisuuksia päästä eroon EGR-hakemuksella tukeen oikeutettujen irtisanottujen ja muiden saman alan irtisanottujen työntekijöiden erottelusta;

13. kehottaa EGR:n tuesta hyötyviä jäsenvaltioita parantamaan täytäntöönpanon tehokkuutta ja tarjoamaan irtisanotuille työntekijöille yksilöllistä sosiaalista tukea sekä erityisesti joukkoirtisanomisten tapauksessa edistämään uudelleen- ja täydennyskoulutusta, jotta työntekijöillä olisi paremmat mahdollisuudet selviytyä suuria rakennemuutoksia kokevilla työmarkkinoilla; vaatii, että on huolehdittava siitä, että kansallista täytäntöönpanoa koskevilla asetuksilla ei rajoiteta rahaston soveltamista; kehottaa jäsenvaltioita ja paikallisviranomaisia tekemään kaikkensa tuotannon muualle siirtämisestä kärsineiden paikkakuntien elvyttämiseksi ja asianomaisen alueen taloudellisten toimintaedellytysten säilyttämiseksi ottaen huomioon, että EGR on tarkoitettu yksinomaan työntekijöille; suosittelee tässä yhteydessä, että jäsenvaltiot tehostavat parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja hyödyntävät siinä erityisesti Progress-ohjelmaa ja ennen kaikkea uutta mikrorahoitusvälinettä;

14. pitää myönteisinä neuvoston päätelmiä uudenlaisten työpaikkojen edellyttämien uusien taitojen hankkimisesta ja korostaa, että jäsenvaltiot voivat hakea EGR:n lisärahoitusta irtisanottujen työntekijöiden uudelleenkouluttamiseksi tulevaisuuden työpaikkoihin sekä toimiin heidän liikkuvuutensa lisäämiseksi;

15. kehottaa jäsenvaltioita käyttämään EGR:n tukea Euroopan unionin tavoitteiden saavuttamiseen asianomaisilla alueilla ja edistämään sen avulla uudenlaisten, kestävien, vihreiden ja laadukkaiden työpaikkojen edellyttämien uusien taitojen hankkimista, yrittäjyyttä ja elinikäistä oppimista työntekijöiden urakehityksen ja unionin kilpailukyvyn parantamiseksi globaalistuvassa toimintaympäristössä;

16. kehottaa jäsenvaltioita EGR:n tukea hyödyntäen luomaan EGR:n, ESR:n ja mikroluototuksen välisiä synergioita, jotta saadaan ihanteellinen ja kuhunkin yksittäistapaukseen parhaiten sopiva ratkaisu;

17. kannustaa jäsenvaltioita toteuttamaan EGR-asetuksen mukaisia toimia, joilla edistetään työntekijöiden liikkuvuutta siinä tapauksessa, että jonkin alueen työllisyysnäkymät ovat epäsuotuisat;

18. katsoo, että EU:n tuleva kilpailukyky globaalissa toimintaympäristössä voidaan varmistaa jatkossa vain, jos huolehditaan määrätietoisesti siitä, että EU-alueen työntekijät ovat mahdollisimman ammattitaitoisia; katsoo sen vuoksi, että työttömyysjaksojen täyttämiseen tehokkailla täydennys- ja uudelleenkoulutustoimilla tarvitaan myös EGR:n tukea;

19. muistuttaa yrityksiä niiden yhteiskuntavastuusta, jonka mukaisesti niiden on tehtävä kaikkensa, jotta työntekijöillä olisi ennen työttömyyskautensa alkua näyttöä työkokemuksestaan ja koulutuksestaan, jotta heidän uudelleenkoulutuksensa tapahtuisi mahdollisimman kohdennetusti ja nopeasti ja jotta he löytäisivät elinkelpoiselta alalta uuden, "laadukkaan" ja kehitysmahdollisuuksia tarjoavan vakituisen työpaikan;

20. toteaa, että tapauksissa on suuria eroja, koska tilanteet jäsenvaltioissa vaihtelevat suuresti; kehottaa näin ollen komissiota antamaan ehdotuksen, jossa pyritään jäsenvaltiokohtaisten toimintakriteerien joustavuuteen, jotta väline mukautuisi paremmin jäsenvaltion talouden erityispiirteisiin, ja arvioimaan mahdollisuutta jatkaa viitekautta ja laajentaa aluetta, jolta yrityksiä voidaan ottaa huomioon, sekä huolehtimaan jäsenvaltioiden tasapuolisista mahdollisuuksista hyödyntää välinettä;

21. vaatii, että EGR:n täytäntöönpanossa jäsenvaltioilta on edellytettävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että rahaston tukeen oikeutetuilla toisen valtion kansalaisilla on mahdollisuus hyödyntää tukea;

22. pyytää komissiota avustamaan myös jäsenvaltioita, työmarkkinaosapuolia ja työntekijäjärjestöjä toimenpiteiden täytäntöönpanossa;

23. kehottaa komissiota välttämään kilpailun vääristämistä ja edistämään yritysten niiden velvoitteiden yhtenäistämistä unionin tasolla, jotka koskevat irtisanomista kannattavuussyistä;

24. korostaa erityisesti, että Euroopan komission ja jäsenvaltioiden on tehtävä tiivistä yhteistyötä ja seurattava tarkkaan monikansallisille yhtiöille annettua tukea sekä investoitava vahvasti työntekijöiden oikeudet huomioon ottavien työpaikkojen luomiseen sosiaalisen dumppauksen estämiseksi;

25. kehottaa komissiota huolehtimaan toimintalinjojensa ja välineidensä johdonmukaisuudesta, jotta kasvu- ja kilpailukykytavoitteet eivät ole ristiriidassa työllisyyttä, koheesiota ja sosiaalista osallisuutta koskevien tavoitteiden kanssa;

26. kehottaa komissiota esittämään vuosikertomuksessaan tilastotietoja EGR:n tehokkuudesta sekä koulutusstrategioita, joilla edistetään uudelleentyöllistymistä, ja arvioimaan työmarkkinarakenteen vaikutusta tähän tehokkuuteen;

27. korostaa, että tiukassa taloustilanteessa komission on yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa arvioitava EGR:sta rahoitettavien toimien tehokkuutta ja kestävyyttä; katsoo, että tätä varten olisi luotava vakioperusteita, kuten koulutustoimien loppuun saattaminen, rekrytoinnin onnistuminen ja uuden työsuhteen kesto;

28. pyytää, että komissio esittää viipymättä EGR:n tähänastista käyttöä koskevan selvityksen, josta ilmenee yksityiskohtaisesti, miten varoja on käytetty ja kuinka suuri niiden osuus on ollut muihin kansallisiin ja yrityskohtaisiin tukitoimiin verrattuna; kehottaa komissiota tekemään selvityksestä alustavia päätelmiä sekä antamaan viipymättä ehdotuksia rahaston käytön tehostamisesta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.6.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

34

1

7

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Edit Bauer, Pervenche Berès, Mara Bizzotto, Milan Cabrnoch, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Sergio Gaetano Cofferati, Marije Cornelissen, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Thomas Händel, Marian Harkin, Roger Helmer, Nadja Hirsch, Liisa Jaakonsaari, Martin Kastler, Ádám Kósa, Jean Lambert, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Rovana Plumb, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Elisabeth Schroedter, Georgios Stavrakakis, Jutta Steinruck

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Raffaele Baldassarre, Julie Girling, Dieter-Lebrecht Koch, Jan Kozłowski, Ria Oomen-Ruijten, Csaba Sógor

(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1927/2006, annettu 20 päivänä joulukuuta 2006, Euroopan globalisaatiorahaston perustamisesta sellaisena kuin se on muutettuna 18 päivänä kesäkuuta 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 546/2009.)


talous- ja raha-asioiden valiokunnan LAUSUNTO (29.6.2010)

budjettivaliokunnalle

Euroopan globalisaatiorahaston rahoituksesta ja toiminnasta

(2010/2072(INI))

Valmistelija: Sharon Bowles

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  kehottaa komissiota esittämään viipymättä Euroopan globalisaatiorahaston (EGR) tähänastisesta käytöstä selvityksen, josta ilmenee yksityiskohtaisesti, kuinka suuri osuus varoista on käytetty globalisaatiosta johtuneiden irtisanomisten rahoittamiseen suhteessa talouskriisistä aiheutuneiden irtisanomisten osuuteen ja kuinka suuri niiden osuus on ollut muihin kansallisiin ja yritysten suorittamiin tukitoimenpiteisiin verrattuna; kehottaa komissiota tekemään selvityksestä alustavia päätelmiä sekä tekemään ehdotuksia rahaston tulevaisuudesta;

2.  painottaa, että EU:n rakennerahastoilla ja EIP:n lainoilla ja aloitteilla on tärkeä merkitys, sillä niiden avulla tarjotaan sijoituspääomaa eurooppalaisille yrityksille, myös pk-yrityksille, ja myötävaikutetaan näin ensisijaisesti ja EGR:n ohella unionin teollisen perustan uusiutumiseen;

3.  kehottaa komissiota ottamaan käyttöön kriteerit tuen myöntämiseksi EGR:sta ensisijaisesti työllisyyttä turvaaviin ja uusia työpaikkoja luoviin rakenneuudistuksiin, joiden avulla tuetaan elinikäistä oppimista (näin lisätään työntekijöiden ja paikallistalouksien kilpailukykyä) ja edistetään siirtymistä ekologisesti kestävään ja sosiaalisesti tasapainoiseen kehitykseen tukea tarvitsevilla alueilla; kehottaa komissiota myös tarkistamaan kriteerejä, jotta otettaisiin huomioon asianomaisen alueen työikäisen väestön määrä eikä ainoastaan irtisanomisten absoluuttinen määrä;

4.  kehottaa komissiota laajentamaan EGR:n käytön kriteereitä edellä mainittujen ehtojen mukaisesti koskemaan EU:n alueella tapahtuvia liiketoiminnan siirtoja sekä tarvittaessa yksinkertaistamaan selkeästi hakemusmenettelyä;

5.  kehottaa komissiota arvioimaan EGR:n rahoituskehyksen tulevaisuuden tarpeita.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.6.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

37

5

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Sharon Bowles, Udo Bullmann, Pascal Canfin, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Markus Ferber, Vicky Ford, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Othmar Karas, Jürgen Klute, Werner Langen, Astrid Lulling, Arlene McCarthy, Ivari Padar, Antolín Sánchez Presedo, Edward Scicluna, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marta Andreasen, Sophie Auconie, Elena Băsescu, Pervenche Berès, Sari Essayah, Ashley Fox, Danuta Maria Hübner, Danuta Jazłowiecka, Philippe Lamberts, Olle Ludvigsson, Sirpa Pietikäinen

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Bendt Bendtsen, Gesine Meissner, Marit Paulsen, Britta Reimers, Joachim Zeller


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

14.7.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

27

9

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marta Andreasen, Reimer Böge, Lajos Bokros, Giovanni Collino, Andrea Cozzolino, Isabelle Durant, James Elles, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Carl Haglund, Jiří Havel, Monika Hohlmeier, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Claudio Morganti, Miguel Portas, Dominique Riquet, László Surján, Helga Trüpel, Derek Vaughan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

François Alfonsi, Maria Da Graça Carvalho, Frédéric Daerden, Peter Jahr, Riikka Manner, Georgios Stavrakakis, Theodor Dumitru Stolojan

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Lucas Hartong

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö