MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta
27.10.2010 - (KOM(2010)0283 – C7‑0139/2010 – 2010/0150(COD)) - ***I
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Kathleen Van Brempt
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta
(KOM(2010)0283 – C7‑0139/2010 – 2010/0150(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0283),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 194 artiklan 1 kohdan c alakohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0139/2010),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[1],
– on kuullut alueiden komiteaa,
– ottaa huomioon neuvoston edustajan 22. lokakuuta 2010 päivätyllä kirjeellä antaman sitoumuksen hyväksyä parlamentin kanta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 4 kohdan mukaisesti,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan lausunnon (A7‑0246/2010),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. panee merkille tämän päätöslauselman liitteenä olevan neuvoston lausuman;
3. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä tähän ehdotukseen huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
4. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
|
PARLAMENTIN TARKISTUKSET* |
|
|
komission ehdotukseen |
|
|
--------------------------------------------------------- |
|
|
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta |
|
|
|
|
|
|
|
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 194 artiklan 1 kohdan c alakohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[2],
ovat kuulleet alueiden komiteaa,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[3],
sekä katsovat seuraavaa:
(1) Heinäkuun 13 päivänä 2009 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 663/2009[4] perustettiin talouden elpymisen tukemiseksi Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR), jolle varattiin vuosiksi 2009 ja 2010 3,98 miljardia euroa varoja.
(2) Tällä asetuksella ei saisi vaikuttaa kielteisesti tavoitteeseen myöntää 3,98 miljardin euron määrärahasta mahdollisimman suuri osa vuoden 2010 loppuun mennessä asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvussa tarkoitetuille alaohjelmille. On kuitenkin päätetty, että osaa edellä mainitusta summasta ei sidota kyseisiin alaohjelmiin.
(3) Uusiutuvien energialähteiden kehittämisellä ja energiatehokkuuden edistämisellä voitaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -strategian hengessä ja EU:n ilmasto- ja energiapaketin sekä sen energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman (2006) mukaisesti tukea "vihreämpää kasvua", rakentaa kilpailukykyistä ja kestävää taloutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Näitä aloja tukemalla Eurooppaan voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vihreitä markkinamahdollisuuksia, jotka edesauttavat kilpailukykyisen, vakaan ja kestävän talouden kehittymistä. Hallinnon eri tasojen välinen yhteistyö ("monitasoinen hallinto") on olennaisen tärkeää tässä yhteydessä.
(4) Taloudellisten kannustimien lisääminen on olennaisen tärkeää, jotta voitaisiin helpottaa suurista alkukustannuksista aiheutuvaa ongelmaa ja aikaansaada kestäviä energiaparannuksia. Siksi olisi luotava erityinen rahoitusväline (jäljempänä "rahoitusväline") sen asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvussa tarkoitetun rahoituksen käyttämiseksi, jota ei voida sitoa vuoden 2010 loppuun mennessä. Rahoitusvälineen luomista olisi harkittava komission ehdottama kestävän energian rahoitusaloite huomioon ottaen. Rahoitusvälineellä olisi tuettava energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeiden kehittämistä ja helpotettava paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointiohjelmien rahoittamista erityisesti kaupunkiympäristöissä. Tässä prosessissa olisi kiinnitettävä huomiota synergiaetuihin jäsenvaltioiden käytettävissä olevien muiden rahoituslähteiden kanssa, kuten rakenne- ja koheesiorahastot, ELENA-rahoitusohjelma (European Local Energy Assistance) ja Euroopan aluekehitysrahasto, sellaisena kuin se on muutettuna asetuksella (EY) N:o 397/2009[5], jotta vältetään päällekkäisyydet muiden rahoitusvälineiden kanssa.
(5) Kestävän energian alalla investointituki on tuloksellisinta ja hyödyllisintä, kun se kohdennetaan paikallistasolle. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa voi olla kuitenkin tarkoituksenmukaisempaa kohdentaa se kansalliselle tasolle, esimerkiksi kun on kyse hallinnollisten rakenteiden saatavilla olosta tai toiminnasta.
(6) Jotta EU:n rahoituksella olisi lyhyellä aikavälillä mahdollisimman suuri vaikutus, rahoitusvälineen hallinnoinnista vastaamaan olisi valittava yksi tai useampi rahoitusalan toimija, kuten kansainvälinen rahoituslaitos. Valinnan olisi perustuttava niiden osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti siten, että tavoitteena on muiden julkisten ja yksityisten sijoittajien mahdollisimman laaja ja pikainen osallistuminen ja EU-rahoituksen mahdollisimman suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta EU:ssa saataisiin aikaan merkittävä määrä investointeja. Aikana, jolloin rahoitus- ja talouskriisit vaikuttavat erityisen haitallisesti alue- ja paikallisviranomaisten talouteen, olisi kuitenkin varmistettava, ettei kyseisten viranomaisten vaikea taloudellinen tilanne estä niitä saamasta rahoitusvälineen varoja.
(7) Asetuksen (EY) N:o 663/2009 mukaisesti rahoitusvälineellä olisi rahoitettava ainoastaan sellaisia toimia, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen. Tällaiset hankkeet edistävät "vihreämpää kasvua", kilpailukykyisen, verkottuneen, kestävän ja ympäristöystävällisen talouden kehittymistä, työpaikkojen säilyttämistä ja luomista sekä ilmastonmuutoksen torjuntaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti. Uudella rahoitusvälineellä rahoitettavien hankkeiden valinnassa ja rahoituskelpoisuuden arvioinnissa olisi käytettävä asetuksessa (EY) N:o 663/2009 vahvistettuja kriteerejä. Myös hankkeiden maantieteellinen jakautuminen olisi otettava huomioon keskeisenä tekijänä, jotta varmistetaan tämän asetuksen taloutta elvyttävien vaikutusten ulottuvan koko unioniin sekä otetaan huomioon, että eräissä jäsenvaltioissa ei hankkeita ole rahoitettu tai on rahoitettu vain osittain asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvun nojalla.
(7 a) Kun otetaan huomioon tällä asetuksella tavoiteltujen taloudellisten vaikutusten lyhytaikaisuus, ei hanketta koskevan hakemuksen vastaanottamisen ja hakemusta koskevan lopullisen päätöksen tekemisen välinen aika saisi olla pidempi kuin kuusi kuukautta.
(8) ▌Asetuksen II a luvun mukaisten talousarviositoumusten täytäntöönpanoa koskevat yksittäiset oikeudelliset sitoumukset olisi tehtävä 31 päivään maaliskuuta 2011 mennessä.
(8 a) Rahoitusvälineestä ei saisi muodostua ennakkotapausta unionin talousarvion toteuttamisen ja mahdollisten tulevien, myös energia-alaa koskevien rahoitustoimien suhteen, vaan sitä olisi pikemminkin pidettävä taloudellisesti vaikeana aikana hyväksyttynä poikkeuksellisena toimenpiteenä.
(9) Koska talouskriisiin on vastattava viipymättä, olisi asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvun perusteella aiheutuneiden kustannusten oltava korvattavissa 13 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen, koska monet hakijat toivoivat kustannusten olevan tukikelpoisia avustushakemuksen jättämisestä lähtien Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[6] ("varainhoitoasetus") 112 artiklan mukaisesti. Asetuksen II a luvussa tarkoitettujen kustannusten olisi oltava tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen.
(10) Koska talouskriisi vaatii kiireellisiä toimia ▌, tämän asetuksen olisi tultava voimaan välittömästi sen jälkeen, kun se on julkaistu,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Asetuksen (EY) N:o 663/2009 muutokset
Muutetaan asetus (EY) N:o 663/2009 seuraavasti:
(1) Lisätään 1 artiklaan kohta seuraavasti:
"Tämä asetus mahdollistaa rahoitusvälineen luomisen energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien aloitteiden tukemiseksi."
(2) Muutetaan 3 artikla seuraavasti:
(a) Korvataan 2 kohta seuraavasti:
"2. Vuosina 2009 ja 2010 tehtyjen talousarviositoumusten täytäntöönpanoa koskevat II luvun mukaiset yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2010. Jäljempänä olevan II a luvun mukaiset yksittäiset oikeudelliset sitoumukset on tehtävä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2011."
(b) Lisätään kohta seuraavasti:
"3. Tämän asetuksen II luvussa tarkoitettujen rahoituksen välittäjien on pyrittävä kohdentamaan kaikki unionin osuuteen rahoitusvälineessä sisältyvät varat investointihankkeisiin ja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita koskevaan tekniseen apuun 31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä. Kyseisen päivän jälkeen ei unionin rahoitusosuudesta voi enää kohdentaa varoja. Kaikki unionin rahoitusosuuteen kuuluvat varat, joita rahoituksen välittäjät eivät ole kohdentaneet 31 päivään maaliskuuta 2014 mennessä, palautetaan unionin talousarvioon. Unionin rahoitusosuudesta investointihankkeisiin kohdennettujen varojen on pysyttävä sijoitettuina tietyn määräajan, jonka on päätyttävä viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2034. Unionilla on oikeus rahoitusvälineeseen tekemiensä investointien tuottamiin voittoihin rahoitusvälineen olemassaolon ajan siten, että voitot vastaavat unionin osuutta rahoitusvälineessä ja ovat unionin osakkeenomistajan oikeuksien mukaisia."
(3) Lisätään luku seuraavasti:
"II a LUKU: RAHOITUSVÄLINE
21 a artikla
Varat, joita ei voida sitoa II luvun nojalla ▌
1. Suuruudeltaan 146 344 644,50 euron erä, josta ei ole voitu tehdä 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti II luvussa tarkoitettuja yksittäisiä oikeudellisia sitoumuksia, on osoitettava 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuun välineeseen asianmukaisten rahoitusvälineiden kehittämiseksi yhdessä rahoituslaitosten kanssa, jotta voidaan merkittävästi edistää energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämiseen liittyviä hankkeita.
2. Rahoitusväline toteutetaan liitteen II mukaisesti. Siihen ei sovelleta 23 artiklan 1 kohtaa.
3. Unionin rahoitusriski rahoitusvälineen osalta hallinnolliset maksut ja muut tukikelpoiset kustannukset mukaan lukien rajoittuu 1 kohdan mukaisesti rahoitusvälineeseen osoitettuun unionin rahoitusosuuteen, eikä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon voi kohdistua muita vastuuvaateita."
(3a) Poistetaan 22 artikla.
(4) Muutetaan 23 artikla seuraavasti:
(a) Korvataan 2 kohdan toinen virke seuraavasti:
"Tämän asetuksen II luvussa tarkoitetut kustannukset voivat olla tukikelpoisia 13 päivästä heinäkuuta 2009 alkaen."
(b) Lisätään kohta seuraavasti:
"2 a. Tämän asetuksen II a luvun mukaisesti myönnetyllä rahoitustuella on katettava investointihankkeista ja uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita koskevasta teknisestä avusta liitteessä II tarkoitetuille edunsaajille aiheutuneita kustannuksia. Kustannukset voivat olla tukikelpoisia 1 päivästä tammikuuta 2011 alkaen."
(4 a) Muutetaan 27 artikla seuraavasti:
(a) Lisätään kohta seuraavasti:
"1 a. Komissio antaa 30 päivään kesäkuuta 2013 mennessä Euroopan parlamentille ja neuvostolle II a luvun mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä koskevan väliarviointikertomuksen, jossa tarkastellaan erityisesti:
a) sitä, missä määrin rahoitusvälineen kustannustehokkuus, vipuvaikutus ja täydentävyys ovat osoitettavissa;
b) todisteita moitteettomasta varainhoidosta;
c) sitä, missä määrin rahoitusvälineellä on saavutettu tässä asetuksessa vahvistetut tavoitteet;
d) sitä, missä määrin on tarpeen jatkaa energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyvien hankkeiden tukemista rahoitusvälineestä.
Väliarviointikertomukseen on tarvittaessa ja erityisesti siinä tapauksessa, että II a luvun mukaisesti toteutettuja toimenpiteitä koskevan komission arvioinnin tulos on myönteinen, liitettävä rahoitusvälineen jatkamista koskeva lainsäädäntöehdotus."
(b) Korvataan 3 kohta seuraavasti:
"3. Komissio antaa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle arviointikertomuksen Euroopan energia-alan elvytysohjelman tuloksista varainhoitoasetuksen 27 artiklan 4 kohdan mukaisesti."
(4 b) Lisätään 28 artiklaan alakohta seuraavasti:
"Kertomuksen on sisällettävä tiedot kaikista II a luvun mukaisesti perustetun rahoitusvälineen luomiseen ja täytäntöönpanoon liittyvistä yleiskustannuksista."
(5) Nimetään liite uudelleen liitteeksi I ja lisätään uusi liite II seuraavasti:
"Liite IIRahoitusväline ▌
A. Kestävän energian hankkeiden rahoitusvälineen toteutus
1. Rahoitusvälineen soveltamisala
Rahoitusvälinettä käytetään energian säästämisen, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeiden kehittämiseksi, ja sillä helpotetaan kunnallisten, paikallisten, alueellisten ja asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa kansallisten viranomaisten kyseisiin aloihin liittyvien investointien rahoittamista. Rahoitusväline toteutetaan noudattaen varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä vahvistettuja talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä koskevia säännöksiä.
Rahoitusvälinettä käytetään kestävän energian hankkeisiin erityisesti kaupunkiympäristöissä. Tähän sisältyvät erityisesti seuraavat hankkeet:
a) julkisia ja yksityisiä rakennuksia koskevat hankkeet, joissa toteutetaan uusiutuvaan energiaan ja/tai energiatehokkuuteen liittyviä ratkaisuja, myös tieto- ja viestintäteknologian käyttöön perustuvia ratkaisuja
b) investoinnit erittäin energiatehokkaisiin ja varsinkin uusiutuvia energialähteitä käyttäviin sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksiin, mikroyhteistuotantoyksiköt mukaan luettuina, ja kaukolämpö-/-jäähdytysverkkoihin
c) paikallisympäristöihin sulautetut hajautetut uusiutuvan energian lähteet ja niiden integrointi sähköverkkoihin
d) mikroyhteistuotanto uusiutuvista energialähteistä
e) puhdas kaupunkiliikenne, jolla tuetaan energiatehokkuutta ja uusiutuvien energialähteiden hyödyntämistä ja joka painottuu julkiseen liikenteeseen, sähkö- ja vetyajoneuvoihin sekä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen
f) paikallisinfrastruktuuri, mukaan luettuina tehokas katuvalaistus ja julkisen infrastruktuurin ulkovalaistus, sähkön varastointiratkaisut, älykkäät sähkönkulutuksen mittausmenetelmät ja älykäs sähköverkko, jossa hyödynnetään täysimääräisesti tieto- ja viestintäteknologiaa
g) innovointi- ja taloudellisia mahdollisuuksia sisältävät ja parhaita saatavilla olevia menettelyitä hyödyntävät energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskevat teknologiat.
Välineellä voidaan luoda kannustimia ja antaa teknistä apua sekä lisätä paikallisten, alueellisten ja kansallisten viranomaisten tietoisuutta asiasta, jotta voidaan varmistaa rakenne- ja koheesiorahastojen optimaalinen käyttö erityisesti aloilla, joissa on kyse energiatehokkuudesta ja uusiutuvaan energiaan liittyvistä parannuksista asunnoissa ja muun tyyppisissä rakennuksissa. Välineellä tuetaan investointihankkeita, joiden taloudellinen ja rahoituksellinen toimivuus on osoitettu, jotta rahoitusvälineestä rahoitetut investoinnit saadaan takaisin ja jotta houkutellaan julkisia ja yksityisiä investointeja. Rahoitusväline voi siten sisältää muun muassa varausten tekemisen ja pääoman kohdentamisen lainoja, takuita, omaa pääomaa ja muita rahoitustuotteita varten. Lisäksi voidaan enintään 15 prosentin osuus 21 a artiklassa tarkoitetusta rahoituksesta käyttää teknisen avun antamiseen paikallisille, alueellisille tai kansallisille viranomaisille energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä hankkeita koskevan teknologian valmistelemiseksi ja sen käyttöönottovaiheen toteuttamiseksi.
2. Synergiat
Päällekkäisyyksien välttämiseksi muiden rahoitusvälineiden kanssa on rahoituksellista tai teknistä apua myönnettäessä kiinnitettävä huomiota myös synergiaan muiden, rakenne- ja koheesiorahastojen ja ELENA-rahoitusohjelman (European Local Energy Assistance) kaltaisten jäsenvaltioissa saatavilla olevien rahoituslähteiden kanssa.
3. Tuensaajat
Rahoitusvälineen tuensaajia ovat viranomaiset ensisijaisesti paikallis- ja aluetasolla sekä viranomaisten puolesta toimivat julkiset tai yksityiset tahot. ▌
B. Yhteistyö rahoituksen välittäjien kanssa
1. Valintaa koskevat ja yleiset vaatimukset
Rahoitusväline perustetaan yhteistyössä yhden tai useamman rahoitusalan toimijan kanssa ja asianmukaiset sijoittajat voivat osallistua siihen. Rahoituksen välittäjien valinta perustuu niiden osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti tässä liitteessä esitettyjen sääntöjen ja kriteerien mukaisesti.
Komissio varmistaa, että rahoitusvälineen luomisesta ja toteuttamisesta aiheutuneiden yleiskustannusten, mukaan lukien hallintokustannukset ja muut hyväksyttävät rahoituksen välittäjien laskuttamat kustannukset, kokonaismäärä pysyy mahdollisimman pienenä vastaavia välineitä koskevien parhaiden käytäntöjen mukaisesti ja siten, että rahoitusvälineeltä edellytetty laatu taataan.
Komissio toteuttaa rahoitusvälineen unionin osuuden varainhoitoasetuksen 53 ja 54 artiklan säännösten mukaisesti.
Rahoituksen välittäjän on noudatettava varainhoitoasetuksessa ja sen soveltamissäännöissä vahvistettuja talousarvion toteuttamistehtävien siirtämistä koskevia säännöksiä, erityisesti hankintojen, sisäisen valvonnan, kirjanpidon ja ulkopuolisten tilintarkastusten osalta. Välittäjille ei anneta muita varoja kuin ne, jotka liittyvät hallintokustannuksiin ja rahoitusvälineen luomisesta ja toteuttamisesta aiheutuviin kustannuksiin.
Rahoitusvälineen perustamista sekä sen yleisiä periaatteita ja seurantaa ja valvontaa koskevat yksityiskohtaiset ehdot ja edellytykset vahvistetaan komission ja rahoituksen välittäjän välisessä yhdessä tai useammassa sopimuksessa.
2. Tietojen saatavuus
Rahoitusväline asettaa sähköisesti saataville kaikki eri osapuolten tarvitsemat ohjelmien hallinnointia koskevat tiedot; nämä tiedot koskevat erityisesti hakumenettelyjä ja parhaita käytäntöjä, ja niihin sisältyy katsauksia hankkeisiin ja raportteihin.
C. Rahoitusehdot sekä tukikelpoisuus- ja valintakriteerit
1. Rahoituksen kattavuus
Rahoitusvälineellä rahoitetaan ainoastaan tämän liitteen mukaisia:
a) investointihankkeita, joilla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, ja
b) uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen liittyviä hankkeita koskevia teknisen avun aloitteita.
2. Huomioon otettavat seikat
Hankkeiden valinnan yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota maantieteellisen jakautumisen tasapainoisuuteen.
Investointihankkeiden rahoituksessa on kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että unionin rahoituksella on suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta unionissa saataisiin aikaan merkittävä määrä uusia investointeja; yksittäisten investointihankkeiden vipuvaikutus voi kuitenkin vaihdella eri osatekijöiden, kuten hankkeen todellisen koon ja tyypin ja paikallisten olosuhteiden, kuten edunsaajan koon ja rahoitusvalmiuksien mukaan.
3. Viranomaisia koskevat ehdot rahoituksen saamiseksi rahoitusvälineestä
Investointihankkeille tai energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeita koskevalle tekniselle avulle rahoitusta hakevien viranomaisten on täytettävä seuraavat edellytykset:
a) ne ovat poliittisesti sitoutuneet tai ovat sitoutumassa poliittisesti ilmastonmuutoksen lieventämiseen ja ovat tarvittaessa asettaneet konkreettisia tavoitteita, jotka koskevat esimerkiksi energiatehokkuuden parantamista ja/tai uusiutuvista lähteistä saadun energian käytön lisäämistä
b) ne ovat joko laatimassa ilmastonmuutoksen lieventämistä ja tavoitteidensa toteuttamista koskevia monivuotisia strategioita tai ne osallistuvat paikallisen, alueellisen tai kansallisen tason monivuotiseen strategiaan ilmastonmuutoksen lieventämiseksi
c) ne hyväksyvät olevansa julkisesti vastuussa kokonaisstrategiansa edistymisestä.
4. Rahoitusvälineellä rahoitettavia investointihankkeita koskevat tukikelpoisuus- ja valintakriteerit
Rahoitusvälineellä rahoitettavien investointihankkeiden on täytettävä seuraavat tukikelpoisuus- ja valintakriteerit:
a) lähestymistavan järkevyys ja tekninen sopivuus
b) rahoitusjärjestelyn varmuus ja kustannustehokkuus toimen koko investointivaiheen osalta
c) kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien hankkeiden maantieteellisen jakautumisen tasapainoisuus
d) hankkeen kehitysaste, joka määritellään sen perusteella, onko hankkeen toteutuksessa päästy investointivaiheeseen ja syntyykö merkittäviä pääomakustannuksia mahdollisimman pian
e) missä määrin toimen toteuttaminen viivästyy rahoituksen puutteen vuoksi
f) missä määrin rahoitusvälineestä myönnetty rahoitus panee liikkeelle uutta julkista ja yksityistä rahoitusta
g) määritetyt sosioekonomiset vaikutukset
h) määritetyt ympäristövaikutukset.
5. Rahoitusvälineestä rahoitettavia teknisen avun hankkeita koskevat tukikelpoisuus- ja valintakriteerit
Rahoitusvälineellä rahoitettavien teknisen avun hankkeiden on täytettävä 4 kohdan a, c, e, f ja g alakohdassa tarkoitetut tukikelpoisuus- ja valintakriteerit."
2 artiklaVoimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämän asetuksen 1 artiklan 5 kohdan a alakohtaa sovelletaan 13 päivästä heinäkuuta 2009.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
- [1] Lausunto annettu 15. syyskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
- [2] Lausunto annettu 15 päivänä syyskuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
- [3] Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu ... (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä) ja neuvoston päätös, tehty...
- [4] EUVL L 200, 31.7.2009, s. 31.
- [5] Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 397/2009 Euroopan aluekehitysrahastosta annetun asetuksen (EY) N:o 1080/2006 muuttamisesta energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön asuntokannassa tehtävien investointien tukikelpoisuuden osalta.
- [6] EUVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
PERUSTELUT
Alkuperäinen ehdotus Euroopan energia-alan elvytysohjelmasta
Reagoidessaan rahoituskriisiin Euroopan komissio ehdotti tammikuussa 2009 viiden miljardin euron uudelleenkohdentamista (käyttämättömistä EU:n varoista) tukemaan pääasiassa energia-alan hankkeita. Suunnitelman mukaan 3,5 miljardin euron summalla, jota myöhemmin nostettiin 3,98 miljardiin euroon, keskityttäisiin siis energiahankkeisiin, jotka osaltaan auttaisivat EU:n talouden elpymisessä[1]. Ehdotetulla Euroopan energia-alan elvytysohjelmalla (EERP) pyritään tukemaan a) kaasu- ja sähköinfrastruktuuriin liittyviä (yleensä rajatylittäviä) hankkeita eli niin sanottuja rajayhdysjohtoja, b) merellä sijaitsevia tuulipuistoja ja c) hiilen talteenotto- ja varastointihankkeita.
Parlamentin pyyntö energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian hankkeista
Euroopan parlamentti katsoi, että EERP-ohjelmaan pitäisi sisällyttää myös tukitoimia energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyville hankkeille, kuten komissio oli alun perin suunnitellut. Energiatehokkuuteen ja uusiutuvista lähteistä peräisin olevaan energiaan liittyvien hankkeiden rahoittaminen edistää talouden elpymistä, luo työllistämismahdollisuuksia ja auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Nämä hankkeet ovat tehokkaimpia silloin, kun ne toteutetaan kunnallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla. Useimmat paikalliset hankkeet ovat leimallisesti työpainotteisia ja siksi niillä luodaan paljon uusia työpaikkoja, joita ei voida siirtää. Lisäksi niillä on suuria kerrannaisvaikutuksia ja niihin liittyy muita tärkeitä näkökohtia, kuten sosiaalinen yhteenkuuluvuus. Myös kyseisen alueen vetovoimaisuus lisääntyy. Tällä tavoin hankkeeseen osallistuvat kunnat voivat toimia roolimalleina muille kunnille, mikä puolestaan voi aiheuttaa hyvien käytäntöjen ketjureaktion kaikkialla Euroopan unionissa. Energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden rahoittamisen kautta tuetaan suoraan myös EU:n pyrkimyksiä saavuttaa tavoitteet uusiutuvista lähteistä tuotetun energian osuuden nostamiseksi 20 prosenttiin ja 20 prosentin energiansäästöstä tavanomaiseen kulutukseen verrattuna. Erityisesti energiatehokkuustoimien edistäminen rakennusalalla, joka kuluttaa 40 prosenttia energiasta EU:n alueella, aiheuttaisi heti myönteisiä vaikutuksia paitsi energiatehokkuuden paranemisen myötä myös paikallisten ja alueellisten pk-yritysten tukemisen myötä. Lisäksi tästä tuesta olisi hyötyä lupaavien paikallistason energiatehokkuusaloitteiden kehittämiselle. Näitä aloitteita ovat esimerkiksi kaupunginjohtajien ympäristösopimus ja "älykkäät kaupungit" -aloite, jotka kärsivät nykyisestä rahoituskriisistä ja siitä johtuvasta budjettivarojen puutteesta.
Vaikka parlamentti ei onnistunutkaan vakuuttamaan neuvostoa kolmikantaneuvotteluissa siitä, että on perustettava mekanismi merkitsemättömien varojen kohdentamiseksi energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskeville hankkeille, komissio otti parlamentin näkemyksen huomioon lopulliseen asetukseen liitetyssä julkilausumassa, jossa todettiin, että vuoden 2010 loppuun mennessä käyttämättömät varat olisi käytettävä energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin liittyviin hankkeisiin: "Jos komissio, raportoidessaan vuonna 2010 asetuksen täytäntöönpanosta 28 artiklan mukaisesti, toteaa, ettei ole mahdollista sitoa vuoden 2010 loppuun mennessä osaa varoista, jotka on tarkoitettu asetuksen liitteessä luetelluille hankkeille, se ehdottaa tarvittaessa ja maantieteellisesti tasapainotetulla tavalla sellaista muutosta asetukseen, joka mahdollistaa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alan hankkeiden rahoituksen edellä mainittujen aloitteiden lisäksi. Siihen sisältyvät myös kelpoisuuskriteerit, jotka ovat samanlaiset, kuin ne, joita sovelletaan tämän asetuksen liitteessä lueteltuihin hankkeisiin."
Täytäntöönpanokertomus ja uudelleenkohdennettavat varat
EERP-ohjelman täytäntöönpanokertomus julkaistiin 27. huhtikuuta 2010[2], ja siinä todettiin, että 115 miljoonaa euroa ei tähän mennessä ollut voitu sitouttaa valittuihin hankkeisiin. Lisäksi hankkeen toteuttamiseen liittyy riskejä niiden teknisen, hallinnollisen, juridisen ja rahoituksellisen monimutkaisuuden vuoksi. Jos hanke ei täytä kaikkia täytäntöönpanon ehtoja, komissio arvioi tilannetta. Tämän vuoksi vuoden 2010 loppuun mennessä uudelleenkohdentamiseen saattaa olla saatavilla lisää rahaa.
Rahoitusvälineen perustaminen kestävän energian rahoitusaloitteessa
Varojen uudelleenkohdentamiseksi energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alan hankkeisiin komissio esitti 31. toukokuuta 2010 tämän ehdotuksen EERP-ohjelman muuttamisesta. Ehdotus vastaa suurelta osin parlamentin EERP-neuvottelujen aikana ilmaisemia näkemyksiä. Mitä tulee mekanismeihin, joilla varoja käytettäisiin energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviin toimiin, komissio suunnittelee käyttämättä jääneiden varojen kohdentamista rahoitusvälineeseen kestävän energian rahoitusaloitteen puitteissa. Tällä välineellä tuetaan luottokelpoisia hankkeita energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla ja helpotetaan siten kunnallisten, paikallisten ja alueellisten viranomaisten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien hankkeiden rahoittamista. Täsmällisemmin sanottuna innovatiivisilla taloudellisilla kannustinjärjestelmillä, kuten lainatakuilla ja halpakorkoisilla pehmeillä lainoilla sekä teknisen avun rahoittamisella voidaan tukea suurta määrä hankkeita, joilla on suuria kerrannaisvaikutuksia. Esittelijä katsoo, että kokeneiden finanssisalan välittäjien olisi perustettava tämä mekanismi ja että komission pitäisi alkaa työskennellä kyseisten laitosten kanssa sopimusten tekemiseksi mahdollisimman pian. Heti kun nämä sopimukset on tehty, komission olisi ilmoitettava niistä avoimesti ja yksityiskohtaisesti Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille.
Harkittavia parannuksia komission ehdotukseen
Esittelijä pitää komission ehdotusta yleisesti ottaen myönteisenä ja toivoo nopean sovun löytymistä neuvoston kanssa (puheenjohtajavaltio Belgian johdolla). Esittelijä katsoo, että valiokunta voisi harkita seuraavien seikkojen parantamista komission alkuperäisestä ehdotuksesta:
§ Koko tekstissä olisi kiinnitettävä asiaankuuluvaa huomiota vihreän kasvun, työpaikkojen luomisen, kilpailukykyisen, sosiaalisen ja kestävän talouden kehittämisen sekä ilmastonmuutoksen torjunnan kaltaisiin elintärkeisiin näkökohtiin.
§ Innovaatiot ja innovoivat teknologiat ovat äärimmäisen tärkeitä Euroopan teollisuuden ja talouden kilpailukyvyn kannalta. Innovatiivisuus olisi myös otettava huomioon silloin, kun valitaan tällä välineellä tuettavia hankkeita.
§ Tiukkojen talous- ja budjettirajoitusten vuoksi uusien rahoitusvälineiden käytön olisi täydennettävä jo energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa koskeviin hankkeisiin tehtäviä investointeja tukevia nykyisiä EU:n välineitä synergiaetujen lisäämiseksi ja EU:n tukemien hankkeiden lisäarvon kasvattamiseksi mahdollisimman suureksi. erityisesti on painotettava synergiaetuja rakenne- ja koheesiorahastojen kanssa päällekkäisten investointien välttämiseksi.
§ Uuteen rahoitusvälineeseen kohdennettavat varat ovat edelleen hyvin rajallisia. Aloite on kuitenkin erittäin lupaava ja sillä on mahdollisesti suuria kerrannaisvaikutuksia. Siksi tälle uudelle rahoitusvälineelle olisi myönnettävä mahdollisimman paljon varoja. Tälle hankkeelle voidaan kohdentaa myös käyttämättä jääneitä varoja energia-alalta ja ilmastonmuutoksen torjunnan alalta. Ilmastotoimien pääosaston monivuotisessa ohjelmassa on jäljellä joitakin käyttämättä jääneitä varoja, jotka oli tarkoitettu energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskeviin toimiin. Näitä käyttämättä jääneitä varoja voitaisiin myös kohdentaa kestävän energian hankkeiden rahoitusvälineeseen.
§ Liitteessä määritellään ehdot rahoituksen välittäjille, joiden tehtävänä on kestävän energian hankkeiden rahoitusvälineen toteuttaminen. Asetuksessa on riittävillä varotoimilla osoitettava, että nämä rahoituksen välittäjät ovat osoittaneet kykenevänsä hoitamaan kyseisiä hankkeita erittäin rajallisessa ajassa ja noudattamaan asiaa koskevia EU:n talousarviovaatimuksia.
Päätteeksi on vielä todettava, että esittelijän mielestä on parlamentin etujen mukaista päästä nopeasti yhteisymmärrykseen neuvoston kanssa. Tällöin käyttämättä jääneet varat voidaan käyttää energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviin hankkeisiin. Nämä alat kaipaavat julkista tukea, koska rahahanat ovat nykyisin tiukalla.
- [1] Komission ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta, KOM(2009)0035.
- [2] Komission kertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille Euroopan energia-alan elvytysohjelman täytäntöönpanosta, KOM(2010)0191.
budjettivaliokunnaN LAUSUNTO (14.7.2010)
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta
(KOM(2010)0283 – C7‑0139/2010 – 2010/0150(COD))
Valmistelija: Jens Geier
LYHYET PERUSTELUT
Elvytyssuunnitelma
Eurooppa-neuvosto sopi maaliskuussa 2009 Euroopan talouden elvytyssuunnitelmasta. Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio päättivät huhtikuussa 2009 kahdesta osasta – energiahankkeista ja maaseudun laajakaistayhteyksistä – koostuvan elvytyssuunnitelman rahoitusta koskevista yksityiskohtaisista määräyksistä.
Kolmen toimielimen 2. huhtikuuta 2009 antamassa julistuksessa tarkoitettu rahoitus voidaan esittää yhteenvetona seuraavasti:
milj. euroa
|
Euroopan talouden elvytyssuunnitelma – hanketyyppi |
Vuosi 2009 |
Vuosi 2010 |
Yhteensä |
|
|
Energia |
2 000 miljoonaa |
1 980 miljoonaa |
3 980 miljoonaa |
|
|
Laajakaistainternet |
600 miljoonaa |
420 miljoonaa |
1 020 miljoonaa |
|
|
YHTEENSÄ |
2 600 miljoonaa |
2 400 miljoonaa |
|
|
Vuoden 2009 rahoitus järjestettiin lähinnä kohdentamalla varoja otsakkeesta 2 otsakkeeseen 1 a, mutta vuoden 2010 rahoituksesta päästiin sopimukseen 18. marraskuuta 2009 pidetyissä neuvotteluissa. Huomattava osa maksusitoumusmäärärahoista saatiin käyttöön tarkistamalla sekä vuoden 2009 että vuoden 2010 monivuotista rahoituskehystä.
Vuoden 2010 energiahankkeiden rahoitus, 1,98 miljardia euroa, muodostuu seuraavasti: 1 776 miljoonaa euroa (otsakkeen 1 a enimmäismäärien lisääminen), 120 miljoonaa euroa (joustovälineen käyttöön ottaminen) ja 81 miljoonaa euroa (otsakkeen 1 a sisäiset uudelleenjärjestelyt). Tätä varten luotiin vuonna 2009 erillinen momentti 06 04 14 (Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet)
Energiahankkeet – oikeusperusta
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 663/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta[1].
Asetuksella perustettiin rahoitusväline: Euroopan energia-alan elvytysohjelma (EEPR), sellaisten energia-alan hankkeiden kehittämiseksi yhteisössä, jotka edistävät rahoituksellisin keinoin talouden elpymistä, energian toimitusvarmuutta ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi perustettiin kolme alaohjelmaa, jotka koskevat kaasu- ja sähköinfrastruktuuria, merituulisähköä sekä hiilen talteenotto- ja varastointihankkeita. Asetuksessa yksilöitiin kussakin alaohjelmassa rahoitettavat hankkeet ja vahvistettiin perusteet, joiden mukaisesti yksilöidään ja toteutetaan toimia näiden hankkeiden toteuttamiseksi. EU:n talousarviossa otettiin käyttöön alamomentit 06 04 14 01, 06 04 14 02 ja 06 04 14 03.
Komissio korosti asetuksen liitteenä olevassa lausumassaan, että energiatehokkuus ja uusiutuvat energialähteet ovat EU:n energiapolitiikan keskeisiä tavoitteita sekä ympäristön että toimitusvarmuuden kannalta, mikä on Euroopan parlamentin pyyntöjen mukaista.
(10). Jos komissio, raportoidessaan vuonna 2010 asetuksen täytäntöönpanosta 28 artiklan mukaisesti, toteaa, ettei ole mahdollista sitoa vuoden 2010 loppuun mennessä osaa varoista, jotka on tarkoitettu asetuksen liitteessä luetelluille hankkeille, se ehdottaa tarvittaessa ja maantieteellisesti tasapainotetulla tavalla sellaista muutosta asetukseen, joka mahdollistaa energiatehokkuuden ja uusiutuvien energialähteiden alan hankkeiden rahoituksen edellä mainittujen aloitteiden lisäksi. Siihen sisältyvät myös kelpoisuuskriteerit, jotka ovat samanlaiset, kuin ne, joita sovelletaan tämän asetuksen liitteessä lueteltuihin hankkeisiin.
Energiahankkeet – ehdotus asetuksen tarkistamiseksi
Komissio hyväksyi lausumansa mukaisesti 31. toukokuuta 2010 ehdotuksen yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta.
Ehdotus tehtiin, koska 27. huhtikuuta 2010 annetussa EEPR-ohjelman täytäntöönpanokertomuksessa arvioitiin, että noin 114 miljoonan euron summa jää kuitenkin sitomatta EEPR-asetuksen nojalla. Sitomattomien varojen tarkka määrä on tiedossa vuoden 2010 loppuun mennessä.
Komissio ehdottaa, että luotaisiin erityinen rahoitusväline tukemaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä toimia kestävän energian rahoitusaloitteen puitteissa. Rahoitusvälineellä tuetaan luottokelpoisia hankkeita energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla ja helpotetaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointien rahoittamista erityisesti kaupunkiympäristöissä. Jotta saataisiin aikaan suuri määrä hajautettuja investointeja, tuensaajiksi on valittu kunnalliset, paikalliset ja alueelliset viranomaiset. Rahoitusvälineen toteuttaa yksi tai useampi rahoitusalan toimija, kuten kansainvälinen rahoituslaitos, ja valinnan olisi perustuttava osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti ja taata EU-rahoitukselle mahdollisimman suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta EU:ssa saataisiin aikaan merkittävä määrä investointeja.
Valmistelijan loppuhuomautukset
1. Valmistelija pitää myönteisenä komission ehdotusta käyttää käyttämättömät EEPR‑määrärahat uuteen välineeseen, energiatehokkuuden tukemiseen ja uusiutuvia energialähteitä koskeviin hankkeisiin. Hän kannattaa myös painokkaasti erillisen rahoitusvälineen perustamista tätä tarkoitusta varten. Siksi hän pyytää asianomaisia toimielimiä hyväksymään oikeusperustan, jotta sopimukseen päästään nopeasti.
2. Valmistelija muistuttaa, että elvytyssuunnitelman rahoittaminen oli yksi Euroopan parlamentin ensisijaisista tavoitteista vuoden 2009 talousarviomenettelyssä ja että lopulliseen sopimukseen neuvoston kanssa päästiin vasta hankalien neuvottelujen päätteeksi marraskuussa 2008 pidetyssä kokouksessa.
3. Valmistelija tähdentää, että nykyinen komission ehdotus vastaa täysin Euroopan parlamentin pyyntöä energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevien hankkeiden sisällyttämisestä Euroopan talouden elvytysohjelmaan, ja pitää myönteisenä komission aloitetta tämän tavoitteen saavuttamiseksi.
4. Hän pitää kuitenkin valitettavana, että Euroopan talouden elvyttämistä tukemaan ja voimistamaan pyrkivän EEPR-ohjelman täytäntöönpano on viivästynyt. Siksi hän esitti tarkistuksen, jossa kehotetaan komissiota toteuttamaan välittömästi tarvittavat budjettitoimet, jotta käyttämättömät määrärahat olisivat saatavilla mahdollisimman pian. Hän katsoo, että energiatehokkuushankkeita tukevaa uutta rahoitusvälinettä varten olisi luotava erityinen budjettikohta ennen vuoden 2010 päättymistä.
5. Valmistelija kehottaa komissiota tiedottamaan budjettivallan käyttäjälle avoimesti rahoitusvälineen perustamisesta, sen toiminnasta ja kansainvälisen rahoituslaitoksen valinnasta. Hän pyytää myös komissiota välittämään kummallekin budjettivallan käyttäjälle täytäntöönpanokertomukset, joiden on sisällettävä muun muassa tiedot välineen tuensaajista, tuetuista hankkeista ja välineiden vipuvaikutuksista hankkeiden toteuttamista varten.
6. Valmistelija tähdentää, että EU:n talousarviossa on nykyisten budjettirajoitusten vuoksi ja moitteettoman varainhoidon periaatteen noudattamiseksi edelleen kehitettävä energiatehokkuutta, uusiutuvia energialähteitä ja ilmastonmuutoksen torjuntaa tukevien nykyisten välineiden synergiaa.
TARKISTUKSET
Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös Johdanto-osan 3 kappale | |||||||||||||
|
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||
|
(3) Uusiutuvien energialähteiden kehittämisellä ja energiatehokkuuden edistämisellä voitaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -strategian hengessä tukea "vihreämpää kasvua", rakentaa kilpailukykyistä ja kestävää taloutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Näitä aloja tukemalla Eurooppaan voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vihreitä markkinamahdollisuuksia, jotka edesauttavat kilpailukykyisen, vakaan ja kestävän talouden kehittymistä. |
(3) Uusiutuvien energialähteiden kehittämisellä ja energiatehokkuuden edistämisellä voitaisiin kestävää kasvua ja työllisyyttä koskevan Eurooppa 2020 -strategian hengessä ja EU:n ilmasto- ja energiapaketin ja energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman mukaisesti tukea "vihreämpää kasvua", rakentaa kilpailukykyistä ja kestävää taloutta ja hillitä ilmastonmuutosta. Näitä aloja tukemalla Eurooppaan voidaan luoda uusia työpaikkoja ja vihreitä markkinamahdollisuuksia, jotka edesauttavat kilpailukykyisen, vakaan ja kestävän talouden kehittymistä. | ||||||||||||
Perustelu | |||||||||||||
Euroopan parlamentti ja neuvosto sopivat joulukuussa 2008 ilmasto- ja energiapaketista, josta tuli lainsäädäntöä kesäkuussa 2009. Se heijastaa ilmasto- ja energiapolitiikan yhdennettyä lähestymistapaa, jolla pyritään torjumaan ilmastonmuutosta ja lisäämään EU:n energian toimitusvarmuutta sekä lisäämään EU:n kilpailukykyä. | |||||||||||||
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös Johdanto-osan 5 kappale | |||||||||||||
|
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||
|
(5) Näin ollen asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvun mukaisten käyttämättä jääneiden varojen hyödyntämiseksi olisi perustettava erityinen rahoitusväline tukemaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä toimia kestävän energian rahoitusaloitteen puitteissa. Rahoitusvälineellä olisi tuettava luottokelpoisia hankkeita energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla ja helpotettava paikallis- ja alueviranomaisten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointiohjelmien rahoittamista erityisesti kaupunkiympäristöissä. |
(5) Näin ollen asetuksen (EY) N:o 663/2009 II luvun mukaisten käyttämättä jääneiden varojen hyödyntämiseksi olisi perustettava vuoden 2010 loppuun mennessä erityinen rahoitusväline tukemaan energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyviä toimia kestävän energian rahoitusaloitteen puitteissa. Tätä tarkoitusta varten olisi luotava erityinen budjettikohta, jotta kyseiset määrärahat voidaan ottaa EU:n talousarvioon. Rahoitusvälineellä olisi tuettava luottokelpoisia hankkeita energiatehokkuuden ja uusiutuvan energian alalla ja helpotettava paikallis- ja alueviranomaisten energiatehokkuuteen ja uusiutuvaan energiaan liittyvien investointiohjelmien rahoittamista erityisesti kaupunkiympäristöissä. | ||||||||||||
Perustelu | |||||||||||||
Energiatehokkuutta ja uusiutuvia energialähteitä koskevia hankkeita tukeva uusi rahoitusväline on perustettava mahdollisimman pian, jotta voidaan varmistaa, että siitä tulee toimintavalmis vuoden 2010 loppuun mennessä. Väline on myös esitettävä avoimesti EU:n talousarviossa; siksi olisi suotavaa luoda uusi erillinen budjettikohta. | |||||||||||||
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös Johdanto-osan 6 kappale | |||||||||||||
|
Komission teksti |
Tarkistus | ||||||||||||
|
(6) Jotta EU:n rahoituksella olisi lyhyellä aikavälillä mahdollisimman suuri vaikutus, rahoitusvälineen hallinnoinnista vastaamaan olisi valittava yksi tai useampi rahoitusalan toimija, kuten kansainvälinen rahoituslaitos. Valinnan olisi perustuttava osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti ja taata EU-rahoitukselle mahdollisimman suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta EU:ssa saataisiin aikaan merkittävä määrä investointeja. |
(6) Jotta EU:n rahoituksella olisi lyhyellä aikavälillä mahdollisimman suuri vaikutus, rahoitusvälineen hallinnoinnista vastaamaan olisi valittava yksi tai useampi rahoitusalan toimija, kuten kansainvälinen rahoituslaitos. Valinnan olisi perustuttava osoitettuun kykyyn käyttää rahoitusta mahdollisimman tehokkaasti ja tuloksellisesti ja taata EU-rahoitukselle mahdollisimman suuri vipuvaikutus kokonaisinvestointeihin, jotta EU:ssa saataisiin aikaan merkittävä määrä investointeja. Aikana, jolloin rahoitus- ja talouskriisi vaikuttaa erityisen haitallisesti alueellisten ja paikallisten viranomaisten rahoitustilanteeseen, on kuitenkin varmistettava, ettei mekanismin tuensaajien vaikea taloudellinen tilanne estä heitä saamasta rahaston varoja. | ||||||||||||
Perustelu | |||||||||||||
Komission ehdotuksen liitteessä II olevan III osan 2 kohdan mukaisesti on korostettava, että paikallisen tai alueellisen viranomaisen vaikea taloudellinen tilanne ei saa estää välineen käyttöön ottamista, koska sen tavoitteena on vastata talouskriisiin ja yhteisön polttaviin energiatarpeisiin, kuten komission ehdotuksen johdanto-osan 10 kappaleessa todetaan. | |||||||||||||
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 1 kohta Asetus (EY) N:o 663/2009 1 artikla – 4 kohta | |||||||||||||
| |||||||||||||
Perustelu | |||||||||||||
Valmistelijan mielestä on korostettava, että rahoitusvälineet on kohdennettava paikalliselle ja alueelliselle tasolle. Valmistelija kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat lainsäädäntö- ja budjettitoimet varmistaakseen, että väline on toimintakykyinen ennen vuoden 2010 päättymistä. | |||||||||||||
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 kohta Asetus (EY) N:o 663/2009 22 artikla – 1 kohta | |||||||||||||
| |||||||||||||
Perustelu | |||||||||||||
Valmistelija kannattaa ITRE-valiokunnan esittelijän näkemystä, että jo käytettävissä olevia varoja olisi käytettävä hyvin ja että siksi myös momentin 07 03 23 varat olisi siirrettävä rahoitusvälineeseen. Jotta momentilta 07 03 23 voidaan siirtää 15 miljoonaa euroa rahoitusvälineeseen, asia on lisättävä rahoitusvälineen perustamista koskevaan lisätalousarvioon. | |||||||||||||
Tätä asiaa voitaisiin käsitellä jossakin seuraavista talousarviota koskevista kolmikantakokouksista. | |||||||||||||
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 kohta Asetus (EY) N:o 663/2009 22 artikla – 1 a kohta (uusi) | |||||||||||||
| |||||||||||||
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 3 kohta Asetus (EY) N:o 663/2009 22 artikla – 2 a kohta (uusi) | |||||||||||||
| |||||||||||||
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi – muutossäädös 1 artikla – 5 kohta Asetus (EY) N:o 663/2009 Liite II – osa III – 3 alakohta – vi a alakohta (uusi) | |||||||||||||
| |||||||||||||
Perustelu | |||||||||||||
Valmistelija myöntää, että innovaatiopotentiaalin olisi aina oltava huomion kohteena ja keskeisessä asemassa hankkeita valittaessa. Hän pitää kuitenkin myös hankkeiden pitkän aikavälin tavoitetta tärkeänä. Tätä ei pitäisi rajoittaa pelkästään korkean tason energiatehokkuuteen vaan myös kohtuulliseen kustannustehokkuuteen, jolla on nopea, mitattavissa oleva ja merkittävä vaikutus EU:n talouden elpymiseen, energian toimitusvarmuuden parantumiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähenemiseen, kuten komission 31. toukokuuta 2010 tehdyn ehdotuksen liitteessä II olevan III osan 1 kohdassa todetaan. | |||||||||||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttaminen |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2010)0283 – C7-0139/2010 – 2010/0150(COD) |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
ITRE |
|||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
BUDG 15.6.2010 |
|
|
|
||||
|
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
Jens Geier 2.6.2010 |
|
|
|||||
|
Hyväksytty (pvä) |
14.7.2010 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
34 3 0 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Marta Andreasen, Reimer Böge, Lajos Bokros, Giovanni Collino, Andrea Cozzolino, Isabelle Durant, James Elles, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Carl Haglund, Jiří Havel, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Sergej Kozlík, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Claudio Morganti, Miguel Portas, Dominique Riquet, László Surján, Helga Trüpel, Derek Vaughan |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
François Alfonsi, Maria Da Graça Carvalho, Peter Jahr, Riikka Manner, Peter Šťastný, Theodor Dumitru Stolojan |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Lucas Hartong |
|||||||
- [1] EUVL L 200, 31.7.2009.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustukea energia-alan hankkeille koskevasta talouden elvytysohjelmasta annetun asetuksen (EY) N:o 663/2009 muuttamisesta |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2010)0283 – C7-0139/2010 – 2010/0150(COD) |
|||||||
|
Annettu EP:lle (pvä) |
31.5.2010 |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ITRE 15.6.2010 |
|||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
BUDG 15.6.2010 |
REGI 15.6.2010 |
|
|
||||
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) |
REGI 13.7.2010 |
|
|
|
||||
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Kathleen Van Brempt 15.6.2010 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
12.7.2010 |
|
|
|
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
2.9.2010 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
50 0 4 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Reinhard Bütikofer, Maria Da Graça Carvalho, Jorgo Chatzimarkakis, Giles Chichester, Christian Ehler, Ioan Enciu, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, Fiona Hall, Jacky Hénin, Romana Jordan Cizelj, Sajjad Karim, Lena Kolarska-Bobińska, Béla Kovács, Philippe Lamberts, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Miloslav Ransdorf, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Jens Rohde, Paul Rübig, Amalia Sartori, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Evžen Tošenovský, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Niki Tzavela, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Antonio Cancian, Francesco De Angelis, Françoise Grossetête, Andrzej Grzyb, Jolanta Emilia Hibner, Bernd Lange, Werner Langen, Vladko Todorov Panayotov, Mario Pirillo, Theodoros Skylakakis, Silvia-Adriana Ţicău, Catherine Trautmann, Lambert van Nistelrooij |
|||||||