MIETINTÖ Lazaros Stavrou Lazaroun nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

29.9.2010 - (C7-0188/2010 – 2010/0818(NLE))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Inés Ayala Sender

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

Lazaros Stavrou Lazaroun nimittämisestä tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

(C7-0188/2010 – 2010/0818(NLE))

(Kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0188/2010),

–   ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 27. syyskuuta 2010 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 108 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7‑0254/2010),

A. toteaa, että Lazaros Stavrou Lazarou täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset,

1.  antaa myönteisen lausunnon ehdotuksesta nimittää Lazaros Stavrou Lazarou tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

LIITE 1: Lazaros Stavrou LazarouN ANSIOLUETTELO

Kyproksen tasavallan päätilintarkastaja

Syntynyt Famagustan Liopetrissä Kyproksella vuonna 1958

Akateemiset tutkinnot

Hallintotieteiden maisterintutkinto 1996, Harvardin yliopiston Kennedy School of Government

Kansainvälisen verotuksen opetusohjelma 1996, Harvardin yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta

Taloustieteen Bachelor-tutkinto 1982, Hullin yliopisto, Yhdistynyt kuningaskunta

Ammatilliset tutkinnot ja jäsenyydet

Tilintarkastajien kansainvälisen yhdistyksen jäsen (Association of Chartered Certified Accountants) vuodesta 1987

Kyproksen tilintarkastajien yhdistyksen (Institute of Certified Public Accountants of Cyprus) jäsen vuodesta 1988

Ammattiura

Tammikuusta 2000 nykyhetkeen:    Kyproksen tasavallan päätilintarkastaja,

vastuualueena julkisten varojen perustuslain mukaisen,

lakisääteisen ja vastuullisen käytön valvonta ja seuranta.

Muut tehtävät:

Euroopan unionin Kyproksen tasavallalle myöntämien varojen todentamisviranomainen.

Kyproksen julkisen sektorin julkisista hankinnoista vastaava toimivaltainen viranomainen.

Petostentorjunnan koordinointiviraston (AFCOS) yhteyshenkilö, joka vastaa epäsäännönmukaisuuksien ilmoittamisesta EU:n petostentorjuntavirastolle (OLAF).

Syyskuu 1989 – joulukuu 1999:     Kyproksen tasavallan verohallinnon palveluksessa, lopuksi sen pääjohtajan virassa.

Helmikuu 1988 – elokuu 1989:      Johtava tilintarkastaja Deloitte, Haskins & Sells -yhtiössä, Larnaca, Kypros.

Syyskuu 1982 – tammikuu 1988:   Harjoittelu ja työskentely ammattitilintarkastajana tilintarkastustoimistoissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa.

Kyproksen parlamentin vuonna 2008 nimittämä jäsen tarkastuskomiteassa, joka valvoo poliitikkojen ja valtion virkamiesten ammatillista toimintaa havaitakseen mahdolliset eturistiriidat heidän poliittisten tehtäviensä kanssa.

Tilintarkastajien kansainvälisen yhdistyksen (Association of Chartered Certified Accountants, ACCA) jäsenistön vuonna 2004 valitseman ACCA:n 36-jäsenisen neuvoston jäsen; vuonna 2007 valinta uudelle kolmivuotiselle kaudelle.

Valtioneuvoston vuonna 2004 nimittämä Nikosian englantilaisen koulun johtokunnan jäsen; nimitettiin vuonna 2008 toiselle kaudelle.

Valtioneuvoston vuonna 2002 nimittämä Kyproksen tasavallan sisäisen tarkastuslautakunnan jäsen.

LIITE 2: Lazaros Stavrou LazarouN VASTAUKSET KYSELYLOMAKKEESEEN

Ammattikokemus

1.  Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen varainhoidon tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa?

Työurani viimeiset 21 vuotta olen ollut julkisen sektorin palveluksessa toimien aina Kyproksen kansalaisten parhaaksi. Minulle on kunnia-asia saada tilaisuus omistaa seuraavat kuusi vuotta työurastani Euroopan kansalaisten etujen ajamiseen.

Syyskuusta 1989 joulukuuhun 1999 työskentelin Kyproksen tasavallan verohallinnon palveluksessa, lopuksi päällikkönä ja viimeiset kaksi vuotta Limassolin toimiston johtajana. Verohallintourani aikana kesäkuusta 1995 kesäkuuhun 1996 suoritin Fulbright-stipendiaattina jatko-opintoja Harvardin yliopistossa. Sain hallintotieteiden maisterin arvon Harvardin yliopiston Kennedy School of Government ‑laitoksesta ja kansainvälisen verotuksen tutkintotodistuksen Harvardin yliopiston oikeustieteellistä tiedekunnasta.

Tammikuussa 2000 Kyproksen tasavallan presidentti nimitti minut perustuslain 126 pykälän nojalla Kyproksen tasavallan päätilintarkastajaksi. Perustuslain ja muiden relevanttien lakien mukaan päätilintarkastaja, joka on valtiovarainministeriön päällikkö, on virkamies, joka on valtiovarainministerin välityksellä vastuussa valtioneuvostolle ja jonka virkakausi päättyy virkamiesten eläkeiän saavuttamisen myötä. Valtiovarainministeriö, jossa on lähes 400 tilinpitäjää, on perustuslain mukaan julkisten varojen hallinnoinnista vastaava viranomainen. Tehtäväni perustuvat perustuslakiin, muihin relevantteihin lakeihin ja valtioneuvoston päätöksiin, ja niihin kuuluu seuraavaa:

·   vuositilinpäätöksen, jossa yksilöidään, punnitaan ja esitetään rahoitustaloustoimet julkisen sektorin kansainvälisten tilinpäätösstandardien (IPSAS) mukaisesti, laatiminen ja allekirjoittaminen ja sen toimittaminen valtioneuvoston välityksellä kansallisen parlamentin hyväksyttäväksi

·   ministeriöissä ja valtionhallinnon yksiköissä toimivien tilinpitäjien valtion rahoitustaloustoimien tilinpidossa ja talousarvion toteuttamisen valvonnassa käyttämän yhdennetyn finanssi- ja hallintotietojärjestelmän (IFMIS) toiminnan valvonta

·   finanssitietojen toimittaminen säännöllisesti ja lisäksi pyynnöstä eri sidosryhmille eli ministeriöille, valtionhallinnon yksiköille ja kansalliselle parlamentille

·   Kyproksen hallituksen resurssisuunnittelujärjestelmän (ERP System) täytäntöönpanossa tarvittavien toimien käynnistäminen ja seuranta

·   varainhoidossa ja valvonnassa tarvittavien säännösten, ohjeiden ja menettelyjen tarkistaminen ja uusien laatiminen

·   valtionvelan (kotimainen ja ulkomainen) ja hallituksen myöntämien takuiden hoitaminen.

EU-varojen hoidossa vastuulleni kuuluvat lisäksi seuraavat tehtävät:

·   Kansallinen tulojen ja menojen hyväksyjä, joka vastaa liittymistä edeltävän ja siirtymäjärjestelyä koskevan tuen hallinnoinnista ja varmistaa, että noudatetaan varainhoitoa koskevia säännöksiä ja menettelyjä ja että tiedonanto- ja raportointijärjestelmät toimivat moitteettomasti. Olen tässä ominaisuudessa vastuussa Euroopan komissiolle kunkin erillisen ohjelman rahoituksesta ohjelmien päättymiseen saakka.

·   Rakenne-, koheesio-, kalatalous- ja solidaarisuusrahastovarojen todentamisviranomaisen päällikkö, joka todentaa Euroopan komissiolle, että korvattavaksi ilmoitetut menot ovat täsmällisiä ja perustuvat luotettavaan kirjanpitojärjestelmään ja että niissä on noudatettu sovellettavia yhteisön ja kansallisia säännöksiä.

Vuoden 2003 loppuun saakka olin vastuussa valtion sisäisestä tarkastuksesta valtiovarainministeriön sisäisen tarkastuksen pääosaston välityksellä. Tässä tehtävässä vastasin sisäisen tarkastuksen käsikirjan sekä sisäisen tarkastuksen peruskirjan valmistelusta ja olin mukana laatimassa lakia toiminnallisesti riippumattomasta sisäisestä tarkastuksesta, joka on ollut voimassa vuoden 2003 lopusta. Toimintani sisäisessä tarkastuksessa jatkuu; valtioneuvoston päätöksellä olen valtion sisäisen tarkastuslautakunnan jäsen.

Tehostaakseen valtion sisäistä varainhoidon valvontaa (PIFC) Euroopan parhaiden käytäntöjen mukaisesti valtiovarainministeriö ryhtyi vuosien 2005 ja 2006 aikana tekemään vertaisarviointeja. Ministeriö teki johdollani ja yhteistyössä tärkeimpien sidosryhmien kanssa yhteistyötä muiden EU-maiden riippumattomista asiantuntijoista koostuneen OECD-SIGMA-vertaisarviointitiimin kanssa. Vertaisarvioinnin suositukset saivat hallituksen poliittisen hyväksynnän ja tuen, ja niitä on toteutettu pitkän aikavälin strategiasuunnitelmassa, joka toimii johdollani ja valvonnassani.

Toukokuussa 2004 tilintarkastajien kansainvälisen yhdistyksen (Association of Chartered Certified Accountants, ACCA) jäsenistö valitsi minut ACCA:n 36-jäseniseen neuvostoon, ja vuonna 2007 seurasi valinta uudelle kolmivuotiskaudelle. Olen toiminut ACCA:n neuvoston komiteoissa seuraavasti: tarkastuskomiteassa toukokuusta 2005 toukokuuhun 2009, finanssikomiteassa toukokuusta 2006 nykyhetkeen sekä julkisen sektorin teknisessä komiteassa toukokuusta 2008 (jolloin komitea perustettiin) nykyhetkeen. Tällä hetkellä olen ehdolla ACCA:n neuvostoon kolmannelle ja viimeiselle kolmivuotiskaudelle. Valinnan tulos julkistetaan vuosikokouksessa 16. syyskuuta 2010.

2.  Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana?

Olen työurani aikana (sekä päätilintarkastajana että päätöksentekokomiteoiden puheenjohtajana) ollut mukana tekemässä monia tärkeitä päätöksiä, joilla on ollut merkittäviä vaikutuksia Kyproksen julkisten palvelujen alaan. Merkittävimpinä pidän seuraavia:

a)        Tietojärjestelmien käyttöönotto valtiovarainministeriön toiminnan tehostamiseksi

Tammikuussa 2004 valtiovarainministeriö otti käyttöön yhdennetyn finanssi- ja hallintotietojärjestelmän (IFMIS), jolla tietokoneistettiin kaikki julkisen sektorin tilinpitotoiminnot ja automatisoitiin valtion maksumenettelyt. Jo meneillään olevassa seuraavassa vaiheessa kaikki valtion varainhoitotoiminnot sisällytetään uuteen resurssisuunnittelujärjestelmään (ERP System), joka on entistä kattavampi ja ajanmukaisempi. Paraikaa ollaan viimeistelemässä vaatimuksia, jotka koskevat järjestelmän hankkimista ja toteuttamista tarjouskilpailumenettelyllä.

Tammikuussa 2007 Kyproksen julkisissa hankinnoissa toimivaltainen valtiovarainministeriö käynnisti tärkeän hankkeen sähköisen hankintajärjestelmän luomiseksi. Hanke toteutettiin yhteistyössä tärkeiden sidosryhmien kanssa alkuperäisellä budjetilla ja alkuperäisessä aikataulussa. Marraskuusta 2009 lähtien sähköinen hankintajärjestelmä on ollut kaikkien Kyproksen hankintaviranomaisten ja kaikkien kansainvälisten talouden toimijoiden käytettävissä. Unioni on antanut tunnustusta Kyproksen sähköiselle hankintajärjestelmälle ja valtiovarainministeriön tavalle hallinnoida sitä sekä asettanut Kyproksen kahdeksannessa sähköisen hallinnon vertailumittauksessa ykköstilalle EU-maiden hankintamenettelyjen joukossa.

b)        Julkisten tarjouskilpailumenettelyjen hajauttaminen

Julkiset tarjouskilpailumenettelyt oli maaliskuuhun 2004 saakka keskitetty lailla siten, että keskuslautakunta (CTB) päätti tietyn kynnysarvon ylittävistä hankinnoista. Saman lain nojalla päätilintarkastaja oli CTB:n puheenjohtaja. Kansallista tilintarkastuselintä edusti CTB:ssä äänivallaton tarkkailija, jolla oli oikeus ilmaista ei-sitovia mielipiteitä ja saada ne kirjatuiksi pöytäkirjaan.

Toimiessani CTB:n puheenjohtajana ja nähdessäni julkisiin hankintoihin liittyvät haasteet Kyproksen EU-jäsenyysprosessissa laadin vuonna 2003 tärkeiden sidosryhmien tuella erityiskertomuksen, jossa suosittelin hallitukselle julkisten tarjouskilpailumenettelyjen hajauttamista tehokkuuden ja avoimuuden nimissä. Hallitus hyväksyi suosituksen, minkä johdosta annettiin valtiovarainministeriön valmistelemia uusia lakeja ja asetuksia, joilla tarjouskilpailumenettelyt siirrettiin hankintoja tekevien ministeriöiden ja valtionhallinnon yksiköiden tarjouskilpailulautakunnille.

Samojen lakien ja asetusten nojalla valtiovarainministeriöllä on julkisten hankintojen osaston välityksellä strateginen rooli toiminnan suunnittelussa ja valvonnassa Kyproksen julkisten hankintojen toimivaltaisena viranomaisena. Minun vastuualueeseeni tässä ominaisuudessa kuuluu lakisääteinen oikeus nimetä yhdessä kansallisen tilintarkastuselimen kanssa kaikkiin tarjouskilpailulautakuntien kokouksiin tarkkailija, jolla on oikeus ilmaista ei-sitovia mielipiteitä ja saada ne kirjatuiksi pöytäkirjaan. Julkisten tarjouskilpailumenettelyjen hajauttaminen on lisännyt Kyproksen julkisen hankintatoiminnan vastuullisuutta, avoimuutta, taloudellisuutta, tehokkuutta ja toimivuutta.

c)        Taloudellisesti ja poliittisesti arkaluonteisten asioiden käsittely

i)         Päätilintarkastaja on lakisääteisesti julkisia hankintasopimuksia käsittelevän valituslautakunnan (CCVC) puheenjohtaja. CCVC on viimekäden hallintoviranomainen, joka päättää asioista ennen kuin ne menevät sovitteluun tai tuomioistuimiin. Kansallista tilintarkastuselintä edustaa CCVC:ssä tarkkailija, jolla oli oikeus ilmaista ei-sitovia mielipiteitä ja saada ne kirjatuiksi pöytäkirjaan.

Vuonna 1997 valtio teki julkista tarjouskilpailumenettelyä noudattaen sopimuksen Nikosian uuden sairaalan rakentamisesta; sairaalan piti olla valmis vuoden 2002 alussa. Rakennustyön kuluessa hankkeen kokoa kasvatettiin huomattavasti, mistä aiheutui suuria viiveitä.

Vuoden 2002 alussa tarkistettu hanke oli 60-prosenttisesti valmis, ja sopimuksen alkuperäinen arvo oli ylitetty reilusti. Urakoitsijan taloudellisten vaikeuksien ja rakennusviiveiden vuoksi hanke oli tuolloin lähes pysähdyksissä eikä valmistumisajankohta ei ollut tiedossa, joten myöskään laitehankintoja ja ‑asennuksia eikä sairaalan toimintaa voitu suunnitella. Asiasta seurasi julkinen kohu, ja protesteja esittivät kansalaiset, hallitus, parlamentti ja tiedotusvälineet, koska valtavasti kasvaneiden kustannusten lisäksi ongelmana oli, että vanha sairaala ei kyennyt enää palvelemaan tehokkaasti kansalaisia.

Asia tuli CCVC:n käsiteltäväksi ja ratkaistavaksi. Otin asian vastuulleni täysin tietoisena asian arkaluonteisuudesta, kuulin avoimesti ja ilman oikeudellisia ja hallinnollisia velvoitteita henkilökohtaisesti tärkeimpiä sidosryhmiä (hallitus, kansallinen tilintarkastuselin ja kansallisen parlamentin asianomaisten valiokuntien eli valtiontalouden tarkastusvaliokunnan ja terveysvaliokunnan puheenjohtajia ja jäseniä) ja pyrin niiden tuella siihen, että CCVC saisi aikaan sopuratkaisun.

Syyskuussa 2002 asiassa käytiin muutaman päivän kestäneet työläät neuvottelut CCVC:n ja urakoitsijan kesken ja saatiin aikaan alustava ei-sitova sopimus kiistan ratkaisemiseksi; ratkaisua kannatti myös kansallinen tilintarkastuselin. Ennen kuin CCVC äänesti asiasta, kuulin uudelleen edellä mainittuja sidosryhmiä sopimuksen ehdoista ja sain heidän tukensa sille, että CCVC voi vahvistaa sopimuksen. Täydentävä rakennussopimus allekirjoitettiin, ja Nikosian uusi sairaala otettiin käyttöön lokakuussa 2006.

ii)        Kuten edellä 2 b kohdassa totesin, julkiset tarjouskilpailumenettelyt oli maaliskuuhun 2004 saakka keskitetty lailla siten, että keskuslautakunta (CTB) päätti tietyn kynnysarvon ylittävistä hankinnoista. Saman lain nojalla päätilintarkastaja oli CTB:n puheenjohtaja. Kansallista tilintarkastuselintä edusti CTB:ssä äänivallaton tarkkailija, jolla oli oikeus ilmaista ei-sitovia mielipiteitä ja saada ne kirjatuiksi pöytäkirjaan.

Kyproksessa järjestettiin kansainvälinen tarjouskilpailu kahden uuden lentokentän rakentamisesta ja niiden toiminnanharjoittamisesta elinkaarimallia (Build, Operate and Transfer, BOT) noudattaen. Joulukuun 2002 lopulla saatiin päätökseen tekniset ehdotukset, jotka toimitettiin hyväksyttäviksi CTB:lle, joka tekisi päätöksen rahoitusehdotusten tarkastelusta ja arvioinnista. Ajankohta osui yhteen helmikuun 2003 presidentinvaaliajankohdan kanssa. Vaikka Kyproksen julkishallinto toimii erillään politiikasta, saatoin nähdä, että mikäli CTB olisi edennyt asiassa normaalitavalla, hanke olisi voinut joutua uhatuksi, mikä olisi vaarantanut Kyproksen uskottavuuden kansainvälisten sijoittajien silmissä.

Otin asian vastuulleni ollen täysin tietoinen asian arkaluonteisuudesta, ja CTB käsitteli asiaa saaden aikalisän presidentinvaaleihin saakka. Vaalien jälkeen valtaan tuli uusi hallitus, ja pyysin hallitukselta poliittista sitoutumista hankkeeseen, sain sitoumuksen, ja sen jälkeen CTB teki päätöksen rahoitusehdotusten tarkastelusta ja arvioinnista.

Marraskuussa 2003, kun oltiin päättämässä, kuka urakan saa, kaikki sidosryhmät ja tiedotusvälineet seurasivat tiiviisti asiaa. Jotta CTB:n toiminta, joka kesti muutaman päivän, olisi avointa, kutsuin kokouksiin kaikki hankinta- ja arviointivaiheissa mukana olleet tahot. Kokoukset pidettiin kuulemisten muodossa, ja puheenvuorot nauhoitettiin kaikkien osallistujien suostumuksella. Pafosin ja Larnakan uudet kansainväliset lentokentät otettiin käyttöön marraskuussa 2008 ja joulukuussa 2009.

Riippumattomuus

3.  Perussopimuksessa määrätään, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina. Miten sovellatte tätä vaatimusta tulevissa tehtävissänne?

Tilintarkastuksen ammattilaisena ja päätilintarkastajana, jonka Kyproksen tasavallan presidentti on nimennyt ehdokkaaksi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, olen täysin samaa mieltä perussopimuksen määräyksestä, jonka mukaan tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä täysin riippumattomina. Tilintarkastajien kansainvälisen yhdistyksen ja Kyproksen tilintarkastajien yhdistyksen jäsenenä olen velvollinen noudattamaan ammattieettisiä sääntöjä sekä koskemattomuuden, puolueettomuuden ja riippumattomuuden periaatteita.

Kyproksen tasavallan päätilintarkastaja on virkamies, joka on valtiovarainministerin välityksellä vastuussa valtioneuvostolle. Tässä mielessä voitaisiin ehkä väittää, että päätilintarkastaja ei voi olla riippumaton. Olen kuitenkin toiminut kolmen eri hallituksen alaisuudessa ja hoitanut tehtäväni aina poliittisista ja/tai muista seikoista riippumattomasti. Kaikkien sidosryhmien ja instituutioiden käsitys on, että päätilintarkastaja on riippumaton.

Olen tehtävääni hoitaessani joutunut tekemään usein päätöksiä, jotka eivät ehkä aina ole olleet hallitukselle myönteisiä. Toisinaan olen joko omasta aloitteestani tai hallituksen tai kansallisen parlamentin valiokuntien pyynnöstä laatinut erityiskertomuksia, joissa olen esittänyt päätelmiä ja suosituksia, jotka nekään eivät aina ole olleet hallitukselle myönteisiä. Ottaen kuitenkin huomioon ansioni koskemattomuudessa, puolueettomuudessa, avoimuudessa ja riippumattomuudessa kaikki sidosryhmät ovat aina kunnioittaneet päätöksiäni, päätelmiäni ja suosituksiani.

Päätilintarkastajana osallistun yhdessä kansallisen tilintarkastuselimen johtajan kanssa säännöllisesti kansallisen parlamentin valiokuntien kokouksiin ja erityisesti valtiontalouden tarkastusvaliokunnan kokouksiin, kun parlamentti valvoo ministeriöitä ja valtionhallinnon yksiköitä, ja esitän niissä riippumattomia asiantuntijamielipiteitä julkisten varojen hallinnointiin ja julkisiin hankintamenettelyihin liittyvistä asioista.

Vuonna 2007 eettinen komitea käsitteli parlamentin aloitteesta lakialoitetta, josta tuli vuonna 2008 laki. Sillä perustettiin erityinen tarkastuskomitea, joka valvoo poliitikkojen ja valtion virkamiesten ammatillista toimintaa havaitakseen mahdolliset eturistiriidat heidän poliittisten tehtäviensä kanssa. Tarkastuskomitean puheenjohtajana toimii tuomari, ja sen jäseninä on asianajaja, oikeusasiamiehen edustaja, kansallisen parlamentin pysyvä sihteeri ja päätilintarkastaja. Eettisen komitean kannan mukaisesti tarkastuskomitean jäseniltä vaaditaan riippumattomuutta ja kaikkien poliittisten puolueiden hyväksyntää.

Jos minusta tulee Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, noudatan sovellettavaa ohjesääntöä, en aio hyväksyä minkäänlaista poliittista tai institutionaalista vaikuttamista tehtäviini enkä osallistua mihinkään toimintaan, joka voisi vaarantaa riippumattomuuteni. Vastaukseni kysymyksiin 2, 5, 6 ja 7 ilmentävät myös sitoutumistani riippumattomaan toimintaan.

4.  Oletteko saanut vastuuvapauden aikaisemmin hoitamistanne hallintotehtävistä, mikäli sellaista menettelyä on sovellettu?

Kyproksen tasavallan päätilintarkastajana minulla on perustuslaillinen ja lakisääteinen velvollisuus laatia ja allekirjoittaa valtion vuositilinpäätös ja toimittaa se valtioneuvoston välityksellä kansallisen parlamentin hyväksyttäväksi. Olen myös velvollinen toimittamaan valtiovarainministeriön toiminnasta laaditun vuosikertomuksen valtioneuvostolle. Valtiovarainministeriön toiminnan tarkastaa myös kansallinen tilintarkastuselin, jonka havainnot ja suositukset sisällytetään vuotuiseen tarkastuskertomukseen, joka toimitetaan tasavallan presidentille ja kansalliselle parlamentille vastuuvapausmenettelyä varten. En ole päätilintarkastajan toimessani kohdannut milloinkaan ongelmia vastuuvapausmenettelyissä.

5.  Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena meneillään olevissa oikeuskäsittelyissä, voisitteko kertoa niistä?

Minulla ei ole liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia eikä muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa. Kansallisten tuloverosäännösten mukaan olen velvollinen toimittamaan säännöllisin aikavälein ilmoituksen perheen netto-omaisuudesta. Olen valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistani ja muista sitoumuksistani tilintarkastustuomioistuimen presidentille, eikä minulla ole mitään sitä vastaan, että ne julkistetaan tilintarkastustuomioistuimen käytännön ja yhteisön säännösten mukaisesti.

En ole enkä ole koskaan ollut osallisena missään oikeuskäsittelyssä.

6.  Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin teidät on valittu, ja luopumaan kaikista vastuutehtävistä poliittisissa puolueissa, kun Teidät on nimitetty tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

Ainoa tämänlaatuinen tehtäväni on tilintarkastajien kansainvälisen yhdistyksen (ACCA) neuvoston jäsenyys. Toimintani ACCA:ssa on vapaaehtoista, enkä saa siitä palkkaa, vaan ainoastaan kulukorvauksen. Jos minusta tulee Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäsen, luovun ACCA:n neuvoston jäsenyydestä – mikäli tulen uudelleenvalituksi –, jos tehtävä on ristiriidassa tulevien tehtävieni kanssa.

En ole minkään puolueen jäsen enkä hoida mitään tehtäviä missään poliittisessa puolueessa.

7.  Miten selvittäisitte huomattavat väärinkäytökset tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena kotijäsenvaltionne toimijoita?

Jos minut valitaan Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, tehtäväni on turvata Euroopan unionin taloudelliset edut ja sitä kautta Euroopan kansalaisten taloudelliset edut. Aion käsitellä jokaista asiaa täsmälleen samalla tavalla jäsenvaltiosta riippumatta. Säännönvastaisuuden, petoksen tai korruption alkuperä ei vaikuta mitenkään riippumattomuuteeni, ammatilliseen toimintaani eikä päätöksiini.

Komission nykysääntöjen mukaan on niin, että jos EU-varojen hallinnoinnissa epäillään petosta, korruptiota tai muita laittomuuksia (joko tarkastuksen tuloksena tai kolmannelta osapuolelta saatujen tietojen perusteella), jäsenvaltion on ilmoitettava asiasta välittömästi Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF). Sama velvollisuus koskee Euroopan tilintarkastustuomioistuinta. Toimin tämän velvollisuuden mukaisesti todentamisviranomaisen päällikkönä sekä säännönvastaisuuksista ja petosepäilyistä raportoivan kansallisen petostentorjuntaelimen (AFCOS) koordinaattorina.

Päätilintarkastajana minulla on vastaavanlainen velvollisuus kansallisten varojen käytön valvonnassa. Kaikista säännönvastaisuuksista ja perustelluista rikosepäilyistä olisi ilmoitettava toimivaltaisille viranomaisille.

Tehtävien hoitaminen

8.  Mitkä seikat ovat tärkeimpiä julkisen palvelun terveessä varainhoitokulttuurissa?

Kyproksen tasavallan valtiovarainministeriön tehtävänä on valvoa ja seurata, että valtion rahoitustoimia hallinnoidaan perustuslaillisesti, laillisesti ja vastuullisesti niin, että sillä tuetaan päätöksentekoa ja varmistetaan Kyproksen tasavallan talous- ja finanssipolitiikan tehokas täytäntöönpano. Kokemukseni perusteella tärkeimmät seikat julkisen palvelun terveessä varainhoitokulttuurissa ovat:

·    organisaatiorakenne, tavoitteet, strategiat ja toimintalinjat

·    vastuullisuus

·    henkilöstön ammattitaito

·    lait ja asetukset, menettelyt ja sisäinen valvonta

·    tietojärjestelmät ja automatisointi

·    ulkoinen ja sisäinen tarkastus.

Julkisen palvelun rakenteen olisi oltava sellainen, että se määrää toiminnan ja suorituskyvyn. Tavoitteet olisi laadittava kirjallisesti, ja niitä olisi ajantasaistettava säännöllisesti.

Julkisen palvelun taloudellisten resurssien myöntämisessä käytetään strategiasuunnitelmia, joiden avulla johdon on mahdollista saavuttaa toiminta- ja suorituskykytavoitteet.

Julkisen palvelun tavoitteiden saavuttamisessa on myös tärkeää asettaa tavoitteita johdolle ja henkilöstölle.

Selkeät määritelmät vastuista ovat tekijöitä, joilla motivoidaan johtoa ja henkilöstöä hyviin tuloksiin.

Organisatoristen järjestelyjen lisäksi terve varainhoitokulttuuri tarvitsee pätevää henkilöstöä, jolla on tarvittava tekninen tietämys, kokemus ja kohdallaan olevat eettiset arvot.

Julkishallinnon sisäisillä valvontajärjestelmillä olisi varmistettava, että erityisesti seuraavat tavoitteet täyttyvät:

·   toiminnan tehokkuus

·   resurssien taloudellinen ja tehokas käyttö

·   soveltuvien toimintalinjojen, menettelyjen, lakien ja asetusten noudattaminen

·   varojen suojaaminen kaikenlaisilta menetyksiltä, petokset, säännönvastaisuudet ja korruptio mukaan luettuina

·   tietojen ja tilien eheys ja luotettavuus.

Vakailla tietojärjestelmillä ja automatisoinnilla voidaan tehostaa sisäistä valvontaa edellyttäen, että toteutus tapahtuu yksityiskohtaisen ja kattavan suunnitelman mukaisesti ja että toiminta on tarkoituksenmukaista.

Ulkoiset ja sisäiset tarkastukset ovat erottamaton osa julkishallinnon varainhoitoa, niillä tuetaan hyvää hallintoa, vastuullisuutta, avoimuutta ja valvontaa sekä lisätään uskottavuutta ja tehostetaan tervettä varainhoitokulttuuria.

Edellä mainittujen osatekijöiden tasapainoinen yhdistelmä mahdollistaa julkishallinnon terveen varainhoitokulttuurin luomisen ja ylläpitämisen ja näin ollen optimaalisen suorituskyvyn, taloudellisuuden ja tehokkuuden.

9.  Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvan talousarvion toteuttamista koskevan valvontavallan hoitamisessa. Miten kuvailisitte raportointitehtäväänne Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle?

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklassa määrätään, että tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia ja neuvostoa talousarvion toteutumisen valvonnassa. Sopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin antaa kummallekin toimielimelle lausuman tilien luotettavuudesta sekä tilien perustana olevien toimien laillisuudesta ja asianmukaisuudesta.

Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa unionin kaikki tuloja ja menoja koskevat tilit sekä sen, että varainhoito on ollut moitteetonta. Siksi kaikki tilintarkastustuomioistuimen Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle toimittamat kertomukset (vuosikertomukset ja erityiskertomukset) ovat erittäin tärkeitä.

Tilintarkastustuomioistuimen toiminta muodostaa tärkeän perustan vuotuiselle vastuuvapausmenettelylle, jossa Euroopan parlamentti päättää neuvoston suositusten perusteella, onko komissio huolehtinut edellisen varainhoitovuoden talousarvion toteuttamisesta.

Myös talousarvion valvontavaliokunta voi tilintarkastustuomioistuimen toiminnan ansiosta keskittyä erityisiin alueisiin ratkaistakseen ongelmia, minimoidakseen riskit ja maksimoidakseen EU-varojen käytön taloudellisuuden ja tehokkuuden Euroopan kansalaisten eduksi.

Tilintarkastustuomioistuimen kertomusten on oltava täsmällisiä ja luotettavia, ja niihin on sisällyttävä tarkastuselinten suositukset ja vastaukset, jotta talousarvion valvontavaliokunta saa niistä parhaan avun tehtäviensä hoitamisessa.

Kertomusten havaintojen ja suositusten mahdollisimman suuren vaikuttavuuden kannalta on tärkeää käyttää selkeää ja ytimekästä kieltä ja välttää teknisiä termejä tai ainakin käyttää niitä oikein.

Kokemuksesta tiedän, että kansallisen tarkastuselimen ja kansallisen parlamentin rakentava yhteistyö on hyödyllistä ja välttämätöntä.

Päätilintarkastajana olen yhdessä kansallisen tilintarkastuselimen johtajan kanssa tiiviisti mukana kansallisen parlamentin valtiontalouden tarkastusvaliokunnan työssä. Minut kutsutaan säännöllisesti kokouksiin, kun parlamentti valvoo ministeriöitä ja valtionhallinnon yksiköitä, ja esitän niissä riippumattomia asiantuntijamielipiteitä julkisten varojen hallinnointiin ja julkisiin hankintamenettelyihin liittyvistä asioista. Tämä yhteistyö perustuu keskinäiseen luottamukseen ja kunnioitukseen, ja pyrin muodostamaan tällaisen suhteen talousarvion valvontavaliokuntaan, mikäli minut nimitetään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Pyrin tähän toiminnassani tilintarkastustuomioistuimen tarkastusryhmissä/jaostoissa ja kollegiossa ja henkilökohtaisten kontaktien kautta keskusteluissa talousarvion valvontavaliokunnan puheenjohtajan ja jäsenten kanssa.

10. Mitä lisäarvoa mielestänne on toiminnantarkastuksilla, ja miten niiden tulokset pitäisi ottaa huomioon johtamisessa?

Toiminnantarkastus on ulkoinen tarkastus, jolla selvitetään julkisten palvelujen, varojen ja hankkeiden taloudellisuus ja tehokkuus käytettävissä olevien resurssien hyödyntämisessä.

Toiminnantarkastus tunnetaan myös kustannustehokkuustarkastuksena eli sillä selvitetään, onko julkisissa palveluissa käytetylle rahalle saatu paras mahdollinen vastine.

Laadukkailla toiminnantarkastuksilla saadaan lisäarvoa sekä tarkastajalle että tarkastettavalle. Tarkastaja saa kuvan tarkastettavan toiminnasta ja toimintaympäristöstä, mikä auttaa ymmärtämään riskejä, ja tuloksena on parempi ja tehokkaampi tarkastus. Tarkastettava saa apua toimintansa tehostamiseen ja tulosten laadun optimointiin, kun varat jakautuvat paremmin, mikä hyödyttää kansalaisia.

Toiminnantarkastuksen lisäarvo riippuu mielestäni tarkastustyön laadusta ja sekä tarkastajan että tarkastettavan suorituskyvystä sekä näiden yhteistyön ja viestinnän toimivuudesta.

Tärkeitä menestystekijöitä ovat:

a)  Tarkastuksen olisi oltava

·   oikeudenmukainen,

·   siinä olisi keskityttävä mittaamaan tuloksia ja raportoimaan niistä, ja

·   sillä olisi lisättävä vastuullisuutta ja luottamusta.

b)  Tarkastussuositusten olisi oltava

·   näyttöön perustuvia (riittävä, relevantti, luotettava) ja selkeitä, ja

·   ne olisi voitava pannan täytäntöön kustannustehokkaalla tavalla.

c)  Tarkastuskertomuksen olisi oltava tasapuolinen, eikä siinä pitäisi keskittyä vain negatiivisiin asioihin.

d)  Tarkastushavainnoista olisi keskusteltava tarkastettavan kanssa jo varhaisessa vaiheessa rehellistä ja avointa vuoropuhelua käyden.

e)  Varsinkin monimutkaisissa ja arkaluonteisissa tarkastuksissa olisi oltava kattavaa kokemusta ja laajaa ammatillista ja akateemista asiantuntemusta.

Tarkastettavan hallintoprosessia koskevien toiminnantarkastuksen havaintojen ja suositusten toteuttamiseen päästään tiiviissä yhteistyössä ja kontaktissa tarkastajan kanssa. Johto olisi otettava aktiivisesti mukaan, ja sen olisi oltava yhtä mieltä toiminnantarkastuksen havaintojen ja suositusten kanssa ja hyväksyttävä siis heikkoudet ja toteutettava suositukset. Näin johto on vastuullinen ja panee suositukset täytäntöön nopeasti ja tehokkaasti. Johdon sitoutumista asiaan arvioidaan uudelleen seurantakäynneillä.

11. Miten tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa Euroopan unionin talousarvion tarkastamista koskevassa asiassa?

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 287 artiklassa määrätään, että tilintarkastustuomioistuin ja kansalliset tilintarkastuselimet toimivat luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuutensa säilyttäen. Kuten myös tilintarkastustuomioistuimen presidentti on todennut, poliittisen (Euroopan parlamentti) ja ammatillisen (tilintarkastustuomioistuin) valvonnan tiiviimmällä yhteistyöllä voidaan edelleen tehostaa EU-varojen hallinnointia.

Kaikkien edellä mainittujen toimiva yhteistyö on erittäin tärkeää, kun valvotaan veronmaksajien rahojen käytön taloudellisuutta ja tehokkuutta tarkastustoimissa ja parlamentin valvontatoimissa. Yhteistyön tehostamiseksi edelleen voitaisiin harkita korkean tason yhteistyökomitean perustamista Euroopan parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan, kansallisten parlamenttien valtiontalouden tarkastusvaliokuntien, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tilintarkastuselinten välille. Tavoitteeksi olisi otettava yhdenmukaisen tarkastusmallin kokonaisvaltainen soveltaminen sekä unionin ja kansallisella tasolla tarvittavien oikeudellisten ja hallinnollisten muutosten toteuttaminen.

Yhteyskomitea, jossa ovat mukana EU:n jäsenvaltioiden kansallisten tilintarkastuselinten johtajat ja tilintarkastustuomioistuimen presidentti/jäseniä, on perustettu nimenomaan tehostamaan tilintarkastustuomioistuimen ja kansallisten tilintarkastuselinten yhteistyötä. Yhteistyö toimii jo tyydyttävästi, mutta sitä on edelleen vara parantaa esimerkiksi seuraavasti:

·   Turvautuminen enenevässä määrin kansallisten tilintarkastuselinten toimiin

Tässä voisivat tulla kysymykseen kansalliset lausumat, kansalliset tarkastuskertomukset sekä todistukset ja vuotuiset yhteenvedot.

·   Päällekkäisyyksien välttäminen eri tarkastustahojen toiminnassa

On syytä panna merkille, että vaikka 80 prosenttia unionin varoista käytetään yhteishallinnoidusti, vastuu käytettyjen varojen tarkastamisesta jakautuu epäsuhtaisesti. Yhdenmukaisen tarkastusmallin käyttöönotolla voitaisiin säästää tarkastusresursseja EU-kansalaisten eduksi.

·   Kansainvälisten tilintarkastusstandardien ja yhteisten tarkastusmenetelmien soveltaminen

Yhteisiä tilintarkastusstandardeja käsittelevän työryhmän toimintaa olisi tehostettava entisestään, ja kaikkien sidosryhmien sitoutuminen olisi varmistettava, jotta päästään tarvittavaan yhteisymmärrykseen.

Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin yhteistyö on erittäin tärkeää, ja sillä voidaan tehostaa edelleen EU-varojen hallinnointia. Yhteistyö on jo toimivaa, ja sitä voidaan tehostaa seuraavasti:

·   järjestetään säännönmukaisia tapaamisia jäsenten tasolla

·   perustetaan erikoistuneita yhteyskomiteoita

·   luodaan yhteyksiä eri toimialojen henkilöstön välille.

Mainittujen toimielinten tehtävät EU:n talousarvion toteuttamisessa vaikuttavat toisiinsa. Euroopan parlamentti keskittyy valvonnassaan ottamaan huomioon tilintarkastustuomioistuimen havainnot ja suositukset, ja tilintarkastustuomioistuin kehittää tarkastusohjelmaansa ottaen huomioon parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan huomautukset ja huolenaiheet. Eri tasoilla (jäsenet, yhteyskomitea, henkilöstö) tapahtuvan yhteistyön luominen ja vakiinnuttaminen tuo lisäarvoa sekä tilintarkastustuomioistuimen että parlamentin tekemään työhön.

Jos minut nimitetään Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, minulla on tilaisuus tehostaa tilintarkastustuomioistuimen ja muiden toimielinten, erityisesti parlamentin talousarvion valvontavaliokunnan, kanssa tehtävää yhteistyötä riippumattomuuden periaatetta noudattaen.

Muita kysymyksiä

Luopuisitteko ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi olisi kielteinen?

Olen vakaasti sitä mieltä, että kaikissa julkishallinnon tehtävissä on äärimmäisen tärkeää, että viranomaisen johtajalla on kaikkien sidosryhmien, erityisesti Euroopan parlamentin, luottamus; muuten hänen roolinsa on heikko, mikä puolestaan vahingoittaa kansalaisten etuja. Olen aina soveltanut tätä periaatetta Kyproksen julkishallinnon palveluksessa ja sovellan sitä ehdokkaana tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi. Talousarvion valvontavaliokunnan ja Euroopan parlamentin luottamus tilintarkastustuomioistuimen yksittäisiin jäseniin ja koko toimielimeen on erittäin tärkeää Euroopan kansalaisten taloudellisten etujen turvaamisessa. Minulle on kunnia-asia saada Euroopan parlamentin hyväksyntä jäsenyydelleni tilintarkastustuomioistuimessa, ja pyrin tulevassa tehtävässäni olemaan tämän luottamuksen arvoinen.

Olen luonnollisesti valmis luopumaan ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta on kielteinen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	27.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Jorgo Chatzimarkakis, Andrea Cozzolino, Ryszard Czarnecki, Luigi de Magistris, Tamás Deutsch, Jens Geier, Gerben-Jan Gerbrandy, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Aldo Patriciello, Christel Schaldemose, Theodoros Skylakakis, Bart Staes, Georgios Stavrakakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Monika Hohlmeier, Ivailo Kalfin