Menettely : 2010/2018(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0264/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0264/2010

Keskustelut :

PV 18/10/2010 - 13
CRE 18/10/2010 - 13

Äänestykset :

PV 19/10/2010 - 8.8
CRE 19/10/2010 - 8.8
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0365

MIETINTÖ     
PDF 180kWORD 129k
5.10.2010
PE 442.875v02-00 A7-0264/2010

epävarmassa asemassa olevista naistyöntekijöistä

(2010/2018(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijä: Britta Thomsen

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

epävarmassa asemassa olevista naistyöntekijöistä

(2010/2018(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 2009 annetun komission kertomuksen naisten ja miesten tasa-arvosta – 2010 (KOM(2009)0694),

–   ottaa huomioon 26. marraskuuta 2003 annetun komission tiedonannon "Työn laadun parantaminen: katsaus viimeaikaiseen edistykseen" (KOM(2003)0728),

–   ottaa huomioon vuonna 2004 annetun komission kertomuksen "Precarious Employment in Europe: A Comparative Study of Labour Market related Risks in Flexible Economies",

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista – Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa (KOM(2010)0193/3),

–   ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät joustoturvasta kriisiaikoina,

–   ottaa huomioon vuokratyöstä 19. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/104/EY(1),

–   ottaa huomioon miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa 5. heinäkuuta 2006 annetun direktiivin 2006/54/EY (uudelleenlaadittu toisinto)(2),

–   ottaa huomioon Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta 28. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY(3),

–   ottaa huomioon Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta 15. joulukuuta.1997 annetun neuvoston direktiivin 1997/81/EY(4),

–   ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (EUROFOUND) vuonna 2010 laatiman tausta-asiakirjan erittäin epätyypillisestä työstä,

–   ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön vuonna 2008 laatiman raportin pimeän työn torjumisesta Euroopan unionissa,

–   ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön vuonna 2007 laatiman raportin Euroopan unionin työoloista ja sukupuolinäkökulmasta,

–   ottaa huomioon Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön vuonna 1998 laatiman raportin Euroopan epävarmoista työpaikoista ja työoloista,

–   ottaa huomioon lokakuussa 2007 julkaistun eurobarometritutkimuksen pimeän työn torjumisesta Euroopan unionissa,

–   ottaa huomioon sukupuoli- ja työllisyyskysymyksiä käsittelevän Euroopan komission asiantuntijaryhmän vuonna 2009 laatiman raportin sukupuolten eriyttämisestä työmarkkinoilla,

–   ottaa huomioon sukupuoleen, sosiaaliseen osallisuuteen ja työllisyyteen liittyviä kysymyksiä käsittelevän Euroopan komission asiantuntijaryhmän vuonna 2006 laatiman raportin sukupuolten eriarvoisuudesta, kun on kyse heikoimmassa asemassa olevien ryhmien köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen riskeistä 30:ssä Euroopan unionin maassa,

–   ottaa huomioon Kansainvälisen työjärjestön (ILO) kesäkuussa 2010 pidettävään kansainvälisen työkonferenssin 99. istuntoon laatiman raportin kotiapulaisten kohtuullisista työoloista,

–   ottaa huomioon kansainvälisen työjärjestön ILO:n vuonna 2009 laatiman raportin kotitaloustyön sukupuolinäkökulmasta läntisessä Euroopassa,

   ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman talouden taantumaan ja rahoituskriisiin liittyvistä sukupuolinäkökulmista(5),

–   ottaa huomioon 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämiseksi(6),

–   ottaa huomioon 18. marraskuuta 2008 antamansa päätöslauselman suosituksista komissiolle miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisesta(7),

–   ottaa huomioon Lissabonin strategian tulevaisuudesta tasa-arvonäkökohdista tarkasteltuna 19. tammikuuta 2006 antamansa päätöslauselman(8),

–   ottaa huomioon osuuskuntien merkityksestä naisten työpaikkojen lisäämisessä 18. syyskuuta 1998 antamansa päätöslauselman(9),

–   ottaa huomioon 17. helmikuuta 1998 antamansa päätöslauselman ihmisoikeuksien kunnioittamisesta Euroopan unionissa (1996)(10),

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työllisyys-, sosiaali- ja kansalaisuusasioita käsittelevän osaston 12. toukokuuta 2010 antaman lausunnon kodinhoitotyön ammattimaistumisesta (SOC/372 – CESE 336/2010 fin),

–   ottaa huomioon Eurostatin julkaisun Statistics in focus No 12/2010 EU:n työmarkkinoilla jatkuvasta kriisistä,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön sekä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan lausunnon (A6-0264/2010),

A. katsoo, että työmarkkinoiden yksilöllistymisestä ja joustavuuden lisääntymisestä johtuvan työehtosopimusten harvinaistumisen myötä työntekijät ja erityisesti naiset, joilla on usein myös perhevelvollisuuksia hoidettavanaan, ovat haavoittuvammassa asemassa, mikä voi johtaa epävarmoihin työsuhteisiin, koska työnantajien on helpompi heikentää työehtoja,

B.  ottaa huomioon, että naiset ovat yliedustettuina työmarkkinoiden epävarmoissa työsuhteissa ja että tietyt naisten tekemän epävarman työn muodot, kuten palkattu kodinhoitotyö ja hoivatyö, ovat näkymättömiä työmarkkinoilla ja että nykyisestä lainsäädäntökehyksestä riippumatta naisten työllistymismahdollisuuksissa, työn laadussa, toimeentulossa ja samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaatteessa on edelleen suuria eroja EU:ssa,

C. katsoo, että edelleen suurina pysyvät sukupuolten palkkaerot johtuvat pitkälti siitä, että naistyöntekijät ovat yliedustettuina epävarmoissa työsuhteissa; katsoo siksi, että sukupuolten palkkaeroja voidaan kaventaa kohentamalla naisten työpaikkojen laatua,

D. ottaa huomioon, että ei-vapaaehtoinen osa-aikatyö on yleistä palvelusektorilla, ja etenkin hotelli- ja ravintola-alalla, opetusalalla, terveys- ja sosiaalityön alalla sekä muiden yhteisö-, sosiaali- ja kotiapupalvelujen aloilla, jossa naiset muodostavat enemmistön työvoimasta,

E.  ottaa huomioon, että naisten osallistuminen työmarkkinoille heijastaa naisten roolia kotitaloudessa ja että naiset ottavat yleensä vastaan työpaikkoja, jotka mahdollistavat palkkatyön ja palkattoman työn yhdistämisen,

F.  ottaa huomioon, että talous- ja finanssikriisillä on ollut kahdenlaisia vaikutuksia epävarmoihin työpaikkoihin, sillä monien yritysten päällimmäinen reaktio on tilapäisten työntekijöiden karsiminen, ja toisaalta monia taantuman aikana menetettyjä vakituisia työpaikkoja ei ehkä täytetä enää uudelleen, vaan korvataan epävarmoilla tai jopa epätyypillisillä työllistämisjärjestelyillä,

G. ottaa huomioon, että epävarmoilla työsuhteilla tarkoitetaan 'epätyypillisiä' työllisyyden muotoja, joilla on joku seuraavista ominaisuuksista:

·    vähäinen tai olematon työsuhdeturva, joka johtuu työn tilapäisestä ja usein epäsäännöllisestä luonteesta; työsopimuksissa on huonot työehdot tai sopimuksia ei ole lainkaan, kuten esimerkiksi tilapäiset ja ei-vapaaehtoiset osa-aikasopimukset; epämääräiset työajat ja -tehtävät, joita työnantaja voi muuttaa niin halutessaan;

·    alhainen palkkataso ja jopa palkkauksen epävirallisuus ja epämääräisyys;

·    ei sosiaaliturvaoikeuksia tai työpaikkaan liittyviä etuisuuksia;

·    ei suojelua syrjintää vastaan;

·    rajoitetut tai olemattomat etenemismahdollisuudet työmarkkinoilla;

·    työntekijöillä ei edustusta;

·    työympäristö ei vastaa terveyttä ja turvallisuutta koskevia vähimmäisnormeja,

H. ottaa huomioon, että epävarmoilla työehdoilla, kuten suullisilla sopimuksilla, ei-vapaaehtoisella osa-aikatyöllä ja jatkuvilla palkkaeroilla, on pitkän aikavälin vaikutuksia sosiaaliturvaan ja eläkkeisiin ja se lisää työntekijöiden köyhyysriskiä,

I.   katsoo, että naiset saattavat tietyissä olosuhteissa, etenkin raskaana ollessaan tai imettäessään, joutua epäinhimillisiin työoloihin, joten heidän tilanteeseensa on kiinnitettävä erityistä huomiota,

J.   katsoo, että globaalistuminen, talouden nykyperusta ja tekninen kehitys muuttavat työsuhteita ja työntekijöiden tehtäviä,

K. katsoo, että epävarmoissa työsuhteissa työskentelevät naiset eivät todennäköisemmin ole perillä oikeuksistaan ja että heillä on suurempia vaara jäädä vaille oikeussuojaa ja/tai joutua laittomasti irtisanotuiksi,

L.  ottaa huomioon, että olisi korostettava kaikkien työntekijöiden, epävarmoissa työsuhteissa työskentelevät naiset mukaan luettuina, oikeutta ammatilliseen täydennys- ja jatkokoulutukseen,

M. katsoo, että naisten määrittäminen perheen toissijaisiksi tulonsaajiksi antaa virheellisen kuvan suuresta osasta naispuolisia palkansaajia, jotka ovat kotitaloutensa ainoita palkansaajia,

N. ottaa huomioon, että naispuolisten pimeiden työntekijöiden lukumäärä on kasvanut etenkin kodinhoitoalalla,

O. ottaa huomioon, että useimmat kodinhoitotöitä, siivousta ja ruoanlaittoa tekevistä työntekijöistä ovat naisia; ottaa huomioon, että teollistuneissa maissa kodinhoitotyön osuus kaikista työpaikoista on viidestä yhdeksään prosenttia, että kyseinen työ on useimmiten epävarmaa, aliarvostettua ja epävirallista ja että kodinhoitotyötä tekevien henkilöiden haavoittuvuus tuo usein mukanaan syrjivää, epätasa-arvoista, epäoikeudenmukaista ja huonoa kohtelua,

P.  ottaa huomioon, että koulutusta vastaamattoman työn tekeminen on yleinen ongelma korkeasti koulutettujen työntekijöiden keskuudessa, erityisesti työpaikkansa menettäneiden ja siirtotyöläisten tapauksissa, jotka ottavat vastaan vähäistä ammattitaitoa vaativia työpaikkoja pysyäkseen mukana työelämässä, ja katsoo, että tämä tilanne, joka vaikuttaa erityisesti naisiin, vaarantaa urakehityksen ja hankittuja taitoja vastaavan palkkatason saavuttamisen,

Q. ottaa huomioon, että naispuoliset siirtotyöläiset, jotka ottavat vastaan vähäistä ammattitaitoa vaativia tilapäistöitä työmarkkinoiden laitamilla tai kodinhoitotöitä, saattavat joutua kaksinkertaisen syrjinnän kohteeksi, koska usein huonojen, epäsäännöllisten tai jopa lainvastaisten työolojen lisäksi heidän joutumisensa väärinkäytösten, väkivallan tai seksuaalisen hyväksikäytön kohteeksi on todennäköisempää; ottaa lisäksi huomioon, että heillä ei ole usein tietoa oikeuksistaan, heidän mahdollisuuksiaan julkisten palvelujen käyttämiseen on rajoitettu, he eivät juurikaan osaa paikallista kieltä eivätkä kykene verkostoitumaan; ottaa huomioon, että laittomassa työsuhteessa olevat eivät uskalla pyytää viranomaisilta suojelua pelätessään palautusta kotimaahansa,

R.  ottaa huomioon, että 24. marraskuuta 1969 päivätty Euroopan neuvoston sopimus au pair ‑työpaikoista on vanhentunut eikä siten ratkaise nykyisin monissa jäsenvaltioissa käytettäviä au paireja koskevia mahdollisia ongelmia,

S.  ottaa huomioon, että EU sitoutuu edelleen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen; katsoo, että työllisyyspolitiikassa on edistettävä aktiivisesti naisten ja miesten yhdenvertaisia mahdollisuuksia,

Epävarmojen työsuhteiden sukupuolisidonnainen luonne

1.  panee merkille epävarmojen työsuhteiden sukupuolisidonnaisen luonteen ja palauttaa mieliin, että työmarkkinoilla on tapahtunut muutos tavanomaisista työsuhteista epätavanomaisiksi työsuhteiksi, minkä vuoksi epätyypillisten työsuhteiden muuttumista epävarmoiksi työsuhteiksi on pyrittävä estämään; katsoo, että näiden ongelmien torjumiseksi jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia on kehotettava yhdenmukaistamaan suurelta osin niiden normaaleja tai epätyypillisiä työsuhteita koskevia sopimusehtoja ja lainsäädäntöä, jotta estetään tarkoituksenmukaisimpien ja edullisimpien työsuhteiden muuttuminen ensisijaisiksi, mutta otetaan kuitenkin huomioon pimeän työn mahdollinen lisääntymisriski;

2.  vaatii neuvostoa ja komissiota yksilöimään epävarmojen työsuhteiden ominaisuudet jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoihin ja uuteen sukupuolten tasa-arvoa koskevaan strategiaan;

3.  kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään lainsäädäntötoimiin, joilla lopetetaan nollatuntisopimukset, jotka ovat naisille tyypillisiä kodinhoito-, hoivatyö-, ravitsemus- ja hotellialoilla, ja ottamaan käyttöön kattavia valvontamekanismeja, joiden avulla voidaan säädellä kaikkia yritysten ja työpaikkojen toimintaan osallistumisen muotoja, joiden tarkoituksena on virallisesti ammatillinen ohjaus tai koulutus mutta joita on alettu käyttää väärin siten, että niiden varjolla teetetään varsinaisia työsuorituksia ilman asianmukaista palkkiota ja suojelua;

4.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään epävarmoja työsuhteita koskevia strategioita, joissa korostetaan kunnollisia ja ympäristöystävällisiä työpaikkoja ja sukupuolten tasapainon huomioon ottamista;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla vähennetään työn naisille aiheuttamaa kaksinkertaista rasitusta, joka on yhtenä syynä siihen, että naisten osuus epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien määrästä on ylisuuri; vaatii työelämän ja vapaa-ajan parempaa tasapainottamista vakinaisissa työsuhteissa, jotta epävarmojen työsuhteiden määrä vähenisi;

Sosiaaliset olot

6.  ilmaisee pettymyksensä siihen, että EU:n työlainsäädäntöpaketti ja edellä mainitut direktiivit määräaikaisesta, osa-aikaisesta ja tilapäisestä vuokratyöstä eivät puutu riittävällä tavalla työsuhteiden epävarmaan luonteeseen; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisää erityisiä lainsäädäntötoimia, kuten työntekijöiden sitovien sosiaalisten vähimmäisnormien käyttöönotto ja yhtäläisten mahdollisuuksien takaaminen äitiysloman, sairausvakuutuksen ja eläkkeiden kaltaisten sosiaalipalvelujen ja ‑etuisuuksien käyttämiseen sekä yleissivistävään ja ammatilliseen koulutukseen työehdoista riippumatta; kehottaa jäsenvaltioita myös panemaan täytäntöön lainsäädäntöä, jolla varmistetaan työntekijöiden työajan järkevä rajoittaminen, lepo ja vapaa-aika;

7.  kehottaa jäsenvaltioita saattamaan mahdollisimman pian oikeuden eteen työantajat, jotka kohtelevat naistyöntekijöitä väärin tai vahingollisesti;

8.  tähdentää, että on tärkeää tarjota epävarmoissa työsuhteissa oleville naistyöntekijöille mahdollisuus sellaisten oikeuksien kuin kohtuullisen palkan, äitiysloman, oikeudenmukaisten ja säännöllisten työaikojen sekä syrjimättömän työympäristön suojeluun järjestäytyneen toiminnan kautta, sillä näiden oikeuksien merkitys on ratkaisevan suuri näille naisille; kehottaa jäsenvaltioita rankaisemaan niitä, jotka yleensä asettavat esteitä ammattiyhdistystoiminnalle ja lisäksi tarjoamaan matalan osallistumiskynnyksen neuvontaa naisille, jotka eivät voi saada tukea yritysneuvostolta, kuten kotitaloustöitä tekeville naisille; kehottaa työmarkkinaosapuolia parantamaan sukupuolten tasa-arvoa organisaatioidensa kaikilla tasoilla;

9.  korostaa, että lainsäädäntötoimilla on turvattava sukupuolten tasa-arvoisuus ja vähennettävä eriarvoisuutta työmarkkinoilla; palauttaa siksi mieliin 18. marraskuuta 2008 antamansa päätöslauselman ja vaatii komissiota antamaan ehdotuksen miesten ja naisten samapalkkaisuuden periaatteen soveltamisesta ja muistuttaa jäsenvaltioita direktiivin 2006/54/EY(11) saattamisesta mahdollisimman pikaisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä;

10. kehottaa jäsenvaltioita saavuttamaan Barcelonassa asetetut lasten päivähoitoa koskevat tavoitteet, joilla pyritään kohentamaan naisten työmarkkinoille osallistumista ja heidän taloudellista riippumattomuuttaan; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan esteet, joiden vuoksi naiset eivät voi tehdä työtunteja haluamallaan tavalla – oli sitten kyse osa-aikatyöstä tai kokoaikatyöstä;

11. painottaa, että työmarkkinoiden ammatillinen ja sektorikohtainen eriytyminen on lopetettava jo nuoresta iästä lähtien tiedotuksella ja koulutuksella ja esimerkiksi lisäämällä naisellisiin taitoihin liitettyjen töiden kiinnostavuutta miesten keskuudessa ja päinvastoin, kannustamalla naisopiskelijoita kiinnostumaan tieteistä ja torjumalla käsitystä, että naiset olisivat toissijaisia tulonsaajia, siten, että myös Euroopan tasa-arvoinstituutti osallistuu tähän;

12. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan ja toteuttamaan toimia, joiden avulla tytöt ja nuoret naiset saavat riittävää yleissivistävää ja ammatillista koulutusta ja voivat opiskella ja joilla tuetaan erityisesti siirtolaistaustaisia tyttöjä ja nuoria naisia; korostaa lisäksi, että lapsen syntymän vuoksi työelämästä lähteneiden naisten olisi pyrittävä aktiivisesti palaamaan työelämään;

13. kehottaa jäsenvaltioita torjumaan pimeitä töitä muuttamalla ne osaksi tavanomaisia työmarkkinoita ennakoivilla toimilla muun muassa siten, että laittomiksi työntekijöiksi ilmoittautuville henkilöille myönnetään syytesuoja ja että työnantajia vastaan käynnistetään varoittavia toimia; kehottaa lisäksi komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan tiedonkeruu- ja seurantatoimiensa tehokkuutta tällä alalla;

14. korostaa, että sosiaaliturva on olennainen osa joustoturvaa; painottaa, että joustoturva vaikuttaa eri tavalla miehiin ja naisiin ja yleensä se vahvistaa kulloinkin voimassa olevia sukupuolisidonnaisia rooleja; muistuttaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia neuvoston 8. kesäkuuta 2009 hyväksymistä kriisiajan joustoturvaa koskevista päätelmistä ja etenkin sukupuolinäkökulman valtavirtaistamisen soveltamisesta joustoturvan periaatteiden täytäntöönpanon yhteydessä;

15. katsoo, että epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien naisten oloja voidaan kohentaa huolehtimalla eläkejärjestelmien kestävyydestä, keskinäisen avun hankkeiden lainoitusmahdollisuuksista, työpaikkojen synnyttämisestä ja vaihtoehtoisista tulonmuodostusjärjestelmistä;

16. pyrkii siihen, että keskivertotyöpaikat olisivat vastedes hyvän työn periaatteiden mukaisia ja että niitä ei muutettaisi epävarmoiksi; kehottaa sääntelemään työmarkkinoita paremmin työpaikoilla tehtävien tiukkojen tarkastusten avulla, jotta epävarmojen työsuhteiden määrä vähenisi;

17. kehottaa Eurooppa-neuvostoa pääsemään sopimukseen selvistä neuvoa-antavista suuntaviivoista ja konkreettisista toimista, joilla varmistetaan nykyiset työpaikat ja uusien työpaikkojen luominen EU 2020 -strategian mukaisesti;

18. kehottaa paikalla saavutettujen tulosten perusteella komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeita välittömän ja välillisen syrjinnän torjumisesta, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta ja naisten epävarmojen työsuhteiden vähentämisestä;

19. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sääntelemään lakiteitse kausityöntekijöiden sosiaalista ja oikeudellista asemaa ja varmistamaan heidän sosiaaliturvansa; muistuttaa tässä yhteydessä, että kausityöntekijöiksi katsotaan työvoima, joka tekee virallisen tai epävirallisen työsopimuksen, jossa sopimuksen tekemisen ajankohta ja kesto määräytyvät pitkälti kausiluontoisten tekijöiden perusteella (kuten vuodenajasta riippuvat sääolosuhteet, viralliset vapaapäivät ja/tai maatalouden sadonkorjuupäivät);

20. toteaa, että tutkimusten mukaan epävarmat työsuhteet, joissa terveyttä ja turvallisuutta koskevat vähimmäisvaatimukset on saatettu jättää huomioimatta, lisäävät loukkaantumisten määrää ja tuovat mukanaan suuremman tautiriskin ja alttiuden vaaroille; kehottaa siksi komissiota ja jäsenvaltioita tehostamaan terveyttä ja turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten seurantaa työpaikoilla ja kiinnittämään erityistä huomioita naistyöntekijöiden erityisiin riskeihin;

Kodinhoitoalan työntekijät

21. kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen ja rakennerahastojen, kuten Euroopan sosiaalirahaston, tarjoamien yhteisrahoitusmahdollisuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen, jotta varmistetaan kohtuuhintaiset ja laadukkaat päivähoitopalvelut ja vanhustenhoito ja jotta naisten ei ole pakko ottaa näitä velvollisuuksia epävirallisesti hoitaakseen; painottaa lisäksi tarvetta varmistaa, että epävarmoista kodinhoitotyöpaikoista tehdään mahdollisuuksien mukaan kunniallisia pitkän aikavälin työpaikkoja;

22. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita niiden kehittäessä kampanjaa, joilla vauhditetaan epävarmojen työpaikkojen muuntamista vakinaisiksi työpaikoiksi; kehottaa komissiota hyväksymään ohjelman, jolla pyritään valistamaan työntekijöitä epävarmojen työsuhteiden vaikutuksista muun muassa työterveyteen ja -turvallisuuteen;

23. kehottaa komissiota ehdottamaan sellaista uutta Euroopan tason sopimusta au pair ‑paikkoja koskevista säännöistä, jossa lasketaan ikärajaa nykyisestä 30 vuodesta, mikä estää lähes 30-vuotiaita aikuisia työntekijöitä pääsemästä au paireiksi, ja jossa korostetaan, että au pairien tehtävänä on auttaa perheen päivittäisissä rutiineissa ja osallistua toimintaan perheen parissa siten, että 30 viikkotunnin raja ei ylity, ja että tavoitteena on au pairin kulttuurintuntemuksen ja kielitaidon kehittäminen;

Siirtotyöläiset

24. kehottaa komissiota lujittamaan uudessa sukupuolten tasa-arvoa koskevassa strategiassaan sitoutumistaan sukupuolten tasa-arvon edistämiseen maahanmuutto- ja kotouttamispolitiikassa ja etenkin käyttämään hyväkseen naissiirtotyöläisten työllistymismahdollisuuksia;

25. huomauttaa, että naissiirtotyöläisten sosiaalinen kotouttaminen on vieläkin vaikeampaa kuin miessiirtotyöläisillä, koska he joutuvat kaksinkertaisen syrjinnän kohteeksi; kannustaa siksi työnantajia ryhtymään erityistoimiin naissiirtotyöläisten sosiaalisen kotoutumisen helpottamiseksi tarjoamalla näille esimerkiksi kielenopetusta ja/tai tukipalveluja ja varmistamaan, että siirtotyöläiset kirjataan virallisesti siten, että he ovat oikeutettuja etuisuuksiin;

Asiaa koskevat tutkimukset

26. kiinnittää erityistä huomiota epävarmoja työsuhteita koskevien tutkimusten puutteeseen; kehottaa komissiota ja Eurofoundia tekemään yhteistyötä Euroopan tasa-arvoinstituutin kanssa ja käynnistämään kohdennettuja tutkimuksia epävarmoissa työsuhteissa olevien henkilöiden koulutusta vastaamattomassa työssä olemisen ja hyvinvoinnin vähenemisen aiheuttamien kustannusten arvioimiseksi ottamalla huomioon sukupuolinäkökohdat; korostaa, että tulevaisuudessa Euroopan tutkimusohjelmissa olisi keskityttävä enemmän sosiaalisiin kysymyksiin, kuten epävarmoihin työsuhteisiin;

27. pitää myönteisenä pilottihankkeen kokonaistavoitteita epävarmojen työsuhteiden muuttamisesta oikeuksin varustetuiksi työsuhteiksi, ja painottaa, että hankkeen toteuttamisen yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota epävarmojen työsuhteiden sukupuolisidonnaiseen luonteen;

28. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioiden hallituksille.

(1)

EUVL L 327, 5.12.2008, s. 9.

(2)

EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23.

(3)

EYVL L 175, 10.7.1999, s. 43.

(4)

EYVL L 14, 20.1.1998, s. 9.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0231.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P6_TA(2009)0371.

(7)

EUVL C 16 E, 22.11.2010, s. 21.

(8)

EUVL C 287 E, 24.11.2006, s. 323.

(9)

EYVL C 313, 12.10.1998, s. 234.

(10)

EYVL C 80, 16.3.1998, s. 43.

(11)

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/54/EY, annettu 5 päivänä heinäkuuta 2006, miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta työhön ja ammattiin liittyvissä asioissa (uudelleenlaadittu toisinto) (EUVL L 204, 26.7.2006, s. 23).


PERUSTELUT

1. Johdanto

Vaikka epävarmat työsuhteet ovat olleetkin tärkeä aihe jo pitkään, nykyinen talous- ja finanssikriisi korostaa epävarmojen työpaikkojen merkitystä ja erityisesti kysymystä epävarmassa asemassa olevista naistyöntekijöistä. Kriisillä on ollut kahdenlaisia seurauksia epävarmojen työpaikkojen suhteen:

Ensinnäkin kriisiin joutuneet yritykset vähensivät tilapäistyövoimaa, kuten määräaikaisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä, vuokratyöntekijöitä ja muissa väliaikaisissa työsuhteissa olevia työntekijöitä.

Kriisin toinen pitemmän aikavälin seuraus saattaa olla se, että monet taantumassa menetetyt pysyvät työpaikat eivät palaa takaisin, vaan korvataan epätyypillisillä työsuhteilla, mikä antaa työnantajille mahdollisuuden siirtää työsuhteen riskejä työntekijöiden vastuulle yrityksen voittojen ja joustavuuden maksimoimiseksi.

Naiset ovat yliedustettuina epävarmoissa työsuhteissa; siksi edellä mainituilla kielteisillä vaikutuksilla on suhteettoman suuri vaikutus epävarmoissa työsuhteissa olevien naisten keskuudessa; Epävarmat työsuhteet eivät ole ainoastaan naisten ja miesten välisten palkkaerojen merkittävä lähde, vaan myös este urakehitykselle, joka johtaisi parempiin työpaikkoihin ja ammatissa etenemiseen.

Epävarmoja työsuhteita koskeva kysymys on ollut mukana useissa Euroopan parlamentin päätöslauselmissa monissa asiayhteyksissä, mutta epävarmoissa työsuhteissa olevien naistyöntekijöiden tilannetta ei kuitenkaan ole käsitelty kokonaisuudessaan.

2. Epävarmojen työsuhteiden määritelmä

Epävarmoilla työsuhteilla tarkoitetaan 'epätyypillisiä' työmuotoja, joilla on joku seuraavista ominaisuuksista:

·   vähäinen tai olematon työsuhdeturva, joka johtuu työn tilapäisestä ja usein epäsäännöllisestä luonteesta; työsopimuksissa on huonot työehdot tai sopimuksia ei ole lainkaan, kuten esimerkiksi tilapäiset ja ei-vapaaehtoiset osa-aikasopimukset; epämääräiset työajat ja -tehtävät, joita työnantaja voi muuttaa niin halutessaan;

·   alhainen palkkataso ja jopa palkkauksen epävirallisuus ja epämääräisyys;

·   ei sosiaaliturvaoikeuksia tai työpaikkaan liittyviä etuisuuksia;

·   ei suojelua syrjintää vastaan;

·   rajoitetut tai olemattomat etenemismahdollisuudet työmarkkinoilla;

·   työntekijöillä ei ole edustusta;

·   työympäristössä ei ole turvallisuutta ja terveyttä koskevia vähimmmäisnormeja.

Epävarmuus lisää riskeihin ja turvattomuuteen liittyviä seikkoja, kuten vähäistä ammatillista kokemusta, työttömyysjaksoja, ammattikoulutuksen puutetta, terveysongelmia ja puutteellista kykyä hoitaa tehtäviä. Jos työntekijällä on tämän lisäksi vielä erittäin lyhytaikainen työsopimus tai osa-aikaisia tai erittäin lyhyitä työsuhteita, riskinä on, että sosiaaliturvan taso on heikko ja ammattiyhdistysten ja työmarkkinasopimusten tarjoama suoja poistuu, kuten myös työpaikan sosiaaliset kontaktit ja tuki. Riskinä on, että epätyydyttävästä työtilanteesta ja pimeästä työstä aiheutuu kielteisiä vaikutuksia sosiaaliturvaan ja eläkeoikeuksiin.

3. Epävarmojen työsuhteiden sukupuolisidonnainen luonne

Yritystasolla osa-aikatyö on kaikkein yleisintä palvelusektorin toimialoilla, ja etenkin hotelli- ja ravintola-alalla, opetusalalla, terveys- ja sosiaalityön alalla sekä muiden yhteisö-, sosiaali- ja kotiapupalvelujen aloilla, eli aloilla, joissa naiset muodostavat enemmistön työvoimasta.

Kuten aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu, monissa yrityksissä osa-aikatyötä tekevät ainostaan naiset, ja noin 55 prosentissa osa-aikatyötä tarjoavista yrityksistä yksikään mies ei ole osa-aikatyössä. Viimeisimpien tietojen mukaan 31,5 prosenttia(1) työssäkäyvistä naisista oli osa-aikatyössä (vähemmän kuin 30 tuntia viikossa), kun miesten kohdalla luku oli 8,3 prosenttia.

Maataloussektorilla naiset olivat vieläkin enemmän yliedustettuja osa-aikatyössä, sillä osa-aikatyötä tekevien naisten osuus oli 86 prosenttia(2) työssäkäyvistä naisista.

Tuloja ja eläkkeitä koskevien kielteisten taloudellisten vaikutusten lisäksi osa-aikatyötä tekevät eivät saa yhtä paljon apua ja sosiaalista tukea kuin täysiaikaiset työntekijät, eivätkä he ole mukana ryhmätöissä. Myös esimiesasemaan pääsy on vaikeampaa. On todettava, että 36 prosenttia pitkälle koulutetuista miehistä (vähintään korkeakoulututkinto) on johtavassa asemassa, mutta pitkälle koulutetuista naisista vain 15 prosenttia.

Neljännen Euroopan työoloja koskevan tutkimuksen mukaan naistyöntekijöiden keskimääräinen työllistettävyys on huonompi. Työllistämiskuilun syntymiseen vaikuttavat tutkimuksen mukaan se, että vaikka naisten "muodollisen koulutuksen" osa-alue on korkeampi kuin miehillä, kaksi muuta osa-aluetta (oppiminen ja tehtävien kierrättäminen) ovat paljon alemmalla tasolla. Ei olekaan yllättävää, että työpaikat, jotka ovat epävarmimpia ovat myös työllistettävyyden suhteen heikossa asemassa, mikä vaikuttaa erityisesti naisiin ja nuorempiin työntekijöihin.

4. Sopimustyösuhde

Erittäin epävarmoihin työsuhteen muotoihin kuuluvat suulliset työsopimukset, alle 10 viikkotyötuntia käsittävät sopimukset ja erittäin lyhyet (alle 6 kk) määräaikaiset työsopimukset. Aiemmissa Eurofoundin tutkimuksissa on havaittu, että tilapäiset ja ei-vapaaehtoiset osa-aikatyösopimukset ovat yliedustettuina tällaisissa "pakolla tehtävissä töissä" (constrained work). Tällaisissa töissä ei ole itsenäisyyttä, mahdollisuutta työoloja tai yleensä työn järjestämistä koskeviin keskusteluihin, eikä työn suhteen voi esittää vaatimuksia. Tällainen työ on tyypillisesti sekalaista ja taitoja edellyttämätöntä suorittavaa työtä, ja naisten osuus on korkeimmillaan nuorimmassa (ale 25 vuotta) ja vanhimmassa (yli 55 vuotta) ikäluokassa. Sukupuolinäkökulmasta katsottuna epätyypillisten työsopimusten tai työehtojen mukaisesti työskentelevien 15–29 vuotiaiden miesten (22 prosenttia) ja naisten (21 prosenttia) osuus on samanlainen. Vanhemmissa ikäryhmissä sukupuolten välinen kuilu epätyypillisten töiden suhteen on kuitenkin leveämpi ja naiset ovat yliedustettuina.

5. Tulot: palkkasyrjintä

Euroopassa sukupuolten välinen palkkakuilu on noin 18 prosenttia (Eurostatin tiedot vuodelta 2008), mikä tarkoittaa sitä, että naisten tuntipalkka on lähes viidenneksen pienempi kuin miesten. Tässä lukemassa ei kuitenkaan oteta huomioon työtuntien määrää, erityyppisiä sopimuksia jne. Sukupuolten välinen kuilu voidaan suureksi osaksi selittää sillä, että naiset ovat tyypillisesti useammin osa-aikatyössä (ks. edellä), pitävät miehiä useammin pitempiä taukoja työelämästä perhesyistä (mikä vähentää heidän työkokemuksensa määrää), työskentelevät alhaisemman palkkatason teollisuustyössä ja matalapalkka-aloilla, joissa on vähemmän ammatillista järjestätytymistä ja neuvotteluvoimaa. Tutkimusten mukaan sukupuolisidonnaiset roolit lastenkasvatuksessa selittävät osaltaan kuilua.

6. Kodinhoitoalan työntekijät

Jotta työssäkäyvät naiset saisivat apua lasten ja kodin hoitamiseen ja työn, yksityiselämän ja perheen velvoitteisiin liittyvien jännitteiden purkamiseen, he usein siirtävät kotitöiden tekemisen kotiapulaisille, joista useimmat ovat myös naisia.

Kotiapulaisten töiden laatua leimaa epävarmuuden lisäksi pääasiassa se, että työtä ei arvosteta riittävästi. Sen seurauksena kotiapulaisia kohdellaan usein epätasa-arvoisesti, epäoikeudenmukaisesti tai huonosti.

7. Naissiirtotyöläiset

Vähemmän kehittyneiden maiden naiset jättävät usein lapsensa ja perheensä ja muuttavat toiseen maahan työskentelemään vähän taitoa vaativassa työssä epäsäännöllisissä olosuhteissa tai jopa laittomissa työsuhteissa. Monissa tapauksissa he eivät tiedä oikeuksiaan tai osaa paikallisia kieliä, mikä tekee heidän tilanteestaan vieläkin haavoittuvamman. Näitä naisia kohdellaan usein huonosti, pahoinpidellään, lyödään, käytetään seksuaalisesti hyväksi tai heidän palkkansa jätetään kokonaan maksamatta. Laittomassa työsuhteessa olevat eivät useinkaan uskalla ilmoittaa viranomaisille tällaisista tapauksista, koska he pelkäävät joutuvansa heti takaisin kotimaahansa.

8. Tutkimusten puute

Tällä hetkellä epävarmoista työsuhteista ja etenkään naisista epävarmoissa työsuhteissa ei ole olemassa ajantasaista tutkimustietoa. Tämä tarkoittaa, että tulevaisuudessa yksi tärkeimmistä tehtävistä on rahoittaa ja käynnistää tutkimus epävarmojen työsuhteiden sukupuolinäkökulmasta.

(1)

http://epp.eurostat.ec.europa.eu/tgm/refreshTableAction.do?tab=table&plugin=1&pcode=tps00159&language=en

(2)

http://osha.europa.eu/en/sector/agriculture/index_html/women


työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (14.7.2010)

naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalle

epävarmassa asemassa olevista naistyöntekijöistä

(2010/2018(INI))

Valmistelija: Thomas Händel

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että lähinnä naiset työskentelevät epävarmoissa työsuhteissa ja että nykyisestä lainsäädäntökehyksestä riippumatta naisten työllistymismahdollisuuksissa, työn laadussa, toimeentulossa ja samasta tai samanarvoisesta työstä maksettavan saman palkan periaatteessa on edelleen suuria eroja EU:ssa,

B.   katsoo, että edelleen suurina pysyvät sukupuolten palkkaerot johtuvat pitkälti siitä, että naistyöntekijät ovat miehiä useammin epävarmassa asemassa; katsoo siksi, että sukupuolten palkkaeroja voidaan kaventaa kohentamalla naisten työpaikkojen laadukkuutta,

C.  ottaa huomioon, että EU sitoutuu edelleen sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamiseen; katsoo, että työllisyyspolitiikassa on edistettävä aktiivisesti naisten ja miesten yhdenvertaisia mahdollisuuksia,

D.  katsoo, että naiset saattavat tietyissä olosuhteissa, etenkin raskaana ollessaan tai imettäessään, joutua epäinhimillisiin työoloihin, joten heidän tilanteeseensa on kiinnitettävä erityistä huomiota,

E.   katsoo, että globaalistuminen, talouden nykyperusta ja tekninen kehitys muuttavat työsuhteita ja työntekijöiden tehtäviä,

F.   katsoo, että epävarmoissa työsuhteissa työskentelevät naiset eivät todennäköisemmin ole perillä oikeuksistaan ja että heillä on suurempia vaara jäädä vaille oikeussuojaa ja/tai joutua laittomasti irtisanotuiksi,

G.  ottaa huomioon, että olisi korostettava kaikkien työntekijöiden, epävarmoissa työsuhteissa työskentelevät naiset mukaan luettuina, oikeutta ammatilliseen täydennys- ja jatkokoulutukseen,

H.  katsoo, että naisten köyhyysriski kasvaa epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien naisten määrän noustessa,

1.   kehottaa jäsenvaltioita panemaan direktiivin 2006/54/EY säännökset tehokkaammin täytäntöön;

2.   kehottaa Eurooppa-neuvostoa pääsemään sopimukseen selvistä neuvoa-antavista suuntaviivoista ja konkreettisista toimista, joilla varmistetaan nykyiset työpaikat ja uusien työpaikkojen luominen EU 2020 -strategian mukaisesti;

3.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita suunnittelemaan ja toteuttamaan toimia, joiden avulla tytöt ja nuoret naiset saavat riittävää yleissivistävää ja ammatillista koulutusta ja voivat opiskella ja joilla tuetaan erityisesti siirtolaistaustaisia tyttöjä ja nuoria naisia; korostaa lisäksi, että lapsen syntymän vuoksi työelämästä lähteneiden naisten olisi pyrittävä aktiivisesti palaamaan työelämään;

4.   kehottaa komissiota pyrkimään uuden työllisyysstrategian avulla saattamaan epävarmoissa työsuhteissa työskentelevät naiset työn statuksesta riippumatta sosiaaliturvajärjestelmien ja työlainsäädännön tarjoaman turvan piiriin; pitää erittäin tärkeänä, että epävarmoissa työsuhteissa työskenteleville naisille ja heidän perheilleen taataan työttömyys- ja äitiyspäiväraha; kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia lisäämään avustusten laajuutta ja kestoa, jotta tarjotaan riittävä sosiaaliturvaverkosto;

5.   kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita niiden kehittäessä kampanjaa, joilla vauhditetaan epävarmoissa työpaikoissa työskentelevien työntekijöiden työpaikkojen muuttamista vähitellen vakinaisiksi; kehottaa komissiota hyväksymään ohjelman, jolla pyritään valistamaan työntekijöitä epävarmojen työsuhteiden vaikutuksista muun muassa työterveyteen ja -turvallisuuteen;

6.   kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla vähennetään työn naisille aiheuttamaa kaksinkertaista rasitusta, joka on yhtenä syynä siihen, että naisten osuus epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien määrästä on ylisuuri; pyytää työelämän ja vapaa-ajan parempaa tasapainottamista vakinaisissa työsuhteissa, jotta epävarmojen työsuhteiden määrä vähenisi;

7.   kehottaa jäsenvaltioita helpottamaan lastenhoidon verkostoja ja hoitoverkostoja sekä saavuttamaan Barcelonan lastenhoitotavoitteet, tarjoamaan vaihtoehtoja tapauksissa, joissa lasten- ja omaishoitoverkostojen puute haittaa toivottua kokoaikatyöhön pääsemistä, helpottamaan kokoaikatyötä sitä haluaville naisille ja kohentamaan naisten työmarkkinoille osallistumista ja heidän taloudellista riippumattomuuttaan; kehottaa jäsenvaltioita poistamaan naisten esteet tehdä työtunteja haluamallaan tavalla – oli sitten kyse osa-aikatyöstä tai kokoaikatyöstä; korostaa, että palkalla on tultava toimeen ja että sosiaaliturvaetuudet on saatava täysimääräisinä riippumatta siitä, tehdäänkö kokoaikatyötä vai osa-aikatyötä; korostaa nykyisen vaarallisen kehityksen osoittavan, että epävarma työ on johtanut joillakin aloilla erityisesti pikkulasten äitien köyhyyteen;

8.   kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että myös osa-aikatyötä tekevät sisällytetään eläkejärjestelmiin;

9.   kehottaa jäsenvaltioita kehittämään eläke-, vero-, sosiaaliturva-, sosiaali- ja perhelainsäädäntöä siten, että sekä naimattomille että naimisissa oleville naisille ja miehille taataan oikeus itsenäiseen elämään;

10. katsoo, että epävarmoissa työsuhteissa työskentelevien naisten oloja voidaan kohentaa huolehtimalla eläkejärjestelmien kestävyydestä, keskinäisen avun hankkeiden lainoitusmahdollisuuksista, työpaikkojen synnyttämisestä ja vaihtoehtoisista tulonmuodostusjärjestelmistä;

11. kehottaa uudelleen komissiota ja jäsenvaltioita lujittamaan välineitä ja parantamaan lainsäädäntöjärjestelmää, jotta sukupuolten palkkaerot voitaisiin kuroa umpeen;

12. pyrkii siihen, että keskivertotyöpaikat olisivat vastedes hyvän työn periaatteiden mukaisia ja että niitä ei muutettaisi epävarmoiksi; kehottaa sääntelemään työmarkkinoita paremmin työpaikoilla tehtävien tiukkojen tarkastusten avulla, jotta epävarmojen työsuhteiden määrä vähenisi;

13. pyytää komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään epävarmoja työsuhteita koskevia strategioita, joissa korostetaan kunnollisia ja ympäristöystävällisiä työpaikkoja ja sukupuolten tasapainon huomioon ottamista;

14. edellyttää, että jäsenvaltiot käynnistävät toimia vähentääkseen vuoteen 2020 mennessä sukupuolten palkkaeroja kymmenellä prosentilla kussakin jäsenvaltiossa, jotta EU:n keskimääräisiä sukupuolten palkkaeroja ja eläke-eroja saadaan kavennettua, ja pitää tätä välttämättömänä elintason kohentamisen, köyhyyden torjumisen ja talouskasvun voimistamisen kannalta;

15. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia helpottamaan kaikkien työntekijäluokkien mahdollisuuksia osallistua niiden sopimusehdoista huolimatta ammattiyhdistystoimintaan, yritysneuvostojen toimintaan ja päätöksentekoon, helpottamaan tiedonsaantia työntekijöiden oikeuksista sekä poistamaan esteet ammattiyhdistystoimintaan osallistumiselle; kannustaa työmarkkinaosapuolia parantamaan naisten osallistumista niiden toimintaan kaikilla tasoilla; kannustaa lisäksi jäsenvaltioita tarjoamaan matalan osallistumiskynnyksen neuvontaa naisille, jotka eivät voi saada tukea yritysneuvostolta, kuten kotitaloustöitä tekeville naisille;

16. kehottaa paikalla saavutettujen tulosten perusteella komissiota antamaan jäsenvaltioille ohjeita välittömän ja välillisen syrjinnän torjumisesta, sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamisesta ja naisten epävarmojen työsuhteiden vähentämisestä.

17. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita sääntelemään lakiteitse kausityöntekijöiden sosiaalista ja oikeudellista asemaa ja varmistamaan heidän sosiaaliturvansa; muistuttaa, että kausityöntekijöiksi katsotaan työntekijät, jotka tekevät virallisen tai epävirallisen työsopimuksen, jossa sopimuksen tekemisen ajankohta ja kesto määräytyvät pitkälti kausiluontoisten tekijöiden perusteella, kuten vuodenajasta riippuvat sääolosuhteet, viralliset vapaapäivät ja/tai maatalouden sadonkorjuupäivät.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

14.7.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

41

6

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Mara Bizzotto, Milan Cabrnoch, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Sergio Gaetano Cofferati, Marije Cornelissen, Tadeusz Cymański, Frédéric Daerden, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Sari Essayah, Ilda Figueiredo, Pascale Gruny, Thomas Händel, Marian Harkin, Roger Helmer, Vincenzo Iovine, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Siiri Oviir, Rovana Plumb, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Georges Bach, Raffaele Baldassarre, Françoise Castex, Jelko Kacin, Ria Oomen-Ruijten, Antigoni Papadopoulou, Csaba Sógor, Emilie Turunen


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.9.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

4

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Edit Bauer, Emine Bozkurt, Andrea Češková, Silvia Costa, Tadeusz Cymański, Edite Estrela, Ilda Figueiredo, Iratxe García Pérez, Sophia in ‘t Veld, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Nicole Kiil-Nielsen, Astrid Lulling, Barbara Matera, Elisabeth Morin-Chartier, Siiri Oviir, Antonyia Parvanova, Raül Romeva i Rueda, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Britta Thomsen, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Vilija Blinkevičiūtė, Anne Delvaux, Antigoni Papadopoulou, Joanna Senyszyn

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö