Menettely : 2010/2040(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0266/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0266/2010

Keskustelut :

PV 21/10/2010 - 5
CRE 21/10/2010 - 5

Äänestykset :

PV 21/10/2010 - 7.10
CRE 21/10/2010 - 7.10
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0386

MIETINTÖ     
PDF 192kWORD 142k
5.10.2010
PE 442.886v02-00 A7-0266/2010

yhdennetystä meripolitiikasta – edistyksen arviointi ja uudet haasteet

(2010/2040(INI))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Gesine Meissner

Valmistelija(t) (*): Antonello Antinoro, kalatalousvaliokunta

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

TARKISTUKSET
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 kalatalousvaliokunnaN lAUSUNTO (*)
 aluekehitysvaliokunnaN lAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yhdennetystä meripolitiikasta – edistyksen arviointi ja uudet haasteet

(2010/2040(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista 17. kesäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY(1),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin yhdennetty meripolitiikka" (KOM(2007)0575),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kertomus EU:n yhdennetyn meripolitiikan edistymisestä" (KOM(2009)0540),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden työasiakirjan, joka on liitetty kertomukseen EU:n yhdennetyn meripolitiikan edistymisestä (SEC(2009)1343),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Kohti yhdennettyä meripolitiikkaa hallintotapojen parantamiseksi Välimerellä" (KOM(2009)0466),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisen ulottuvuuden kehittäminen" (KOM(2009)0536),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Merivalvonnan yhdentäminen: EU:n merialalle yhteinen tietojenvaihtoympäristö" (KOM(2009)0538),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan rajavalvontajärjestelmän (Eurosur) luomisesta (KOM(2008)0068),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM(2010)2020),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Komission työohjelma 2010 – Tekojen aika" (KOM(2010)0135),

–   ottaa huomioon komission valkoisen kirjan "Ilmastonmuutokseen sopeutuminen: Kohti eurooppalaista toimintakehystä" (KOM(2009)0147),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Merten aluesuunnittelua koskeva toimintasuunnitelma yhteisten periaatteiden saavuttamiseksi EU:ssa" (KOM(2008)0791),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Meripolitiikkaan sovellettavaa yhdennettyä lähestymistapaa koskevat suuntaviivat: kohti parasta toimintatapaa meriasioiden yhdennetyssä hallinnoinnissa ja sidosryhmien kuulemisessa" (KOM(2008)0395),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unionin strategia Itämeren aluetta varten" (KOM(2009)0248),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Euroopan unioni ja arktinen alue" (KOM(2008)0763),

–   ottaa huomioon komission yksiköiden työasiakirjan, joka koskee meriasioihin liittyvän osaamisen eurooppalaisen infrastruktuurin kehittämistä sekä toimintasuunnitelmaa Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon perustamiseksi ("Building a European marine knowledge infrastructure: Roadmap for a European Marine Observation and Data Network") (SEC(2009)0499),

–   ottaa huomioon Euroopan komission yksiköiden työasiakirjan merenkulkualan tietoinfrastruktuurista ja julkisen kuulemisen tuloksista ("Marine data infrastructure, outcome of public consultation") (SEC(2010)0073),

–   ottaa huomioon Euroopan komission yksiköiden työasiakirjan merivalvonnasta ("Non-paper on Maritime surveillance") (SEC(2008)2737),

–   ottaa huomioon Euroopan komission tiedonannon "Eurooppalainen strategia merien ja merenkulkualan tutkimusta varten: johdonmukaiset puitteet eurooppalaisella tutkimusalueella harjoitettavalle tutkimukselle merien kestävän käytön tukemiseksi" (KOM(2008)0534),

–   ottaa huomioon Euroopan komission tiedonannon "EU:n meriliikennepolitiikka vuoteen 2018 saakka: strategiset tavoitteet ja suositukset" (KOM(2009)0008),

–   ottaa huomioon 16. marraskuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät yhdennetystä meripolitiikasta,

–   ottaa huomioon 17. marraskuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät yhdennetystä merivalvonnasta,

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät yhdennetystä meripolitiikasta,

–   ottaa huomioon Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen ja sen pöytäkirjat(2),

–   ottaa huomioon 17.–18. kesäkuuta 2009 annetun alueiden komitean lausunnon meri- ja rannikkopaketista,

–   ottaa huomioon 12. heinäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman vihreästä kirjasta "Euroopan unionin tuleva meripolitiikka: Meriä ja valtameriä koskeva eurooppalainen näkemys"(3),

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan unionin yhdennetystä meripolitiikasta(4),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 ja 50 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön sekä kalatalousvaliokunnan ja aluekehitysvaliokunnan lausunnot (A7‑0266/2010),

A. ottaa huomioon, että valtameret ja meret ovat erittäin monimutkaisia kokonaisuuksia, joihin vaikuttavat monet eri toiminnot, etunäkökohdat ja politiikat; ottaa huomioon, että meriasioihin liittyviin moninaisiin haasteisiin vastaamiseksi tarvittava asiantuntemus ja myös niiden ratkaisemiseksi vaadittava toimivalta on jakautunut useille julkisen ja yksityisen sektorin toimijoille, jotka edustavat eri hallintotasoja,

B.  ottaa huomioon, että maailman valtameret ja meret ovat kytköksissä toisiinsa ja riippuvaisia toisistaan ja että tämän lisäksi esimerkiksi merenkulku-, kalastus-, energia-, matkailu- ja tutkimusalalla yhä intensiivisemmin harjoitettava valtamerten ja merten hyödyntäminen on yhdessä ilmastonmuutoksen kanssa lisännyt meriympäristöön kohdistuvaa painetta,

C. katsoo, että merenkulku ja laivanrakennusteollisuus edistävät merkittävästi EU-valtioiden taloudellista hyvinvointia ja tarjoavat arvokasta palvelua Euroopan ja koko maailman teollisuudelle sekä kuluttajille,

D. katsoo, että yhdennetyn meripolitiikan edustama lähestymistapa tarjoaa selkeän vastauksen siihen, miten voidaan lisätä yhtenäisyyttä merillä ja rannikkoalueilla vaikuttavien eri politiikkojen yhteydessä toteutettavien toimien ja sen välillä, että näiden ekosysteemien luonnonvaroja on käytettävä ympäristöystävällisesti,

E   ottaa huomioon, että meristrategian puitedirektiivi muodostaa EU:n tulevan meripolitiikan ympäristöpilarin; katsoo, että tämä lähestymistapa olisi liitettävä paremmin muihin politiikan aloihin,

F.  katsoo, että yhdennetyn meripolitiikan onnistuminen edellyttää, että se perustuu huippuosaamiseen meriä koskevan tieteellisen tutkimuksen, teknologian ja innovaation aloilla ja johtaa keskitettyyn lähestymistapaan päätöksenteossa ja tätä kautta kaksinkertaisen sääntelyvallan vähentämiseen niin, että samalla otetaan huomioon alueelliset ja paikalliset erityispiirteet,

G. katsoo, että integroitujen merihallintorakenteiden olisi parannettava kilpailevien merialan toimintojen koordinoitua suunnittelua, merialan strategista hallinnointia, valvontatoimien laatua sekä lakien täytäntöönpanon valvontaa, ja että näitä tavoitteita varten on kartoitettava hyvin kyseiset rakenteet, taattava niiden näkyvyys ja parannettava niiden välistä yhteistyötä avoimesti ja johdonmukaisesti,

H. ottaa huomioon, että Euroopan unioni on maailman johtava merivalta ja sen olisi nojattava yhdennettyyn meripolitiikkaan ja sen saavutuksiin toimiakseen liikkeellepanevana voimana kansainvälisellä tasolla, jotta voitaisiin parantaa meriä koskevien toimien suunnittelua, ympäristön suojelua ja meriä koskevien hyvien toimintatapojen edistämistä kansainvälisillä areenoilla,

I.   katsoo, että Euroopan rannikot ja syrjäisimmät saaret ovat erityisen merkittävässä asemassa, kun on kyse turvallisuudesta ja suojasta ympäristöuhkia ja rikollisuutta vastaan,

Yleistä

1.  panee tyytyväisenä merkille komission lokakuussa 2009 hyväksymän paketin yhdennetystä meripolitiikasta ja katsoo, että siinä kartoitetaan oikea-aikaisesti ja rohkaisevasti vuonna 2007 hyväksytyn toimintasuunnitelman eli ns. sinisen kirjan täytäntöönpanoa, ja panee samalla merkille, että jo käynnistetyt ja suunnitteilla olevat uudet aloitteet noudattavat kaikilta osin sinisen kirjan tavoitteita ja ovat niiden looginen jatkumo; vahvistaa meriasioita koskevan yhdennetyn lähestymistavan hyödyllisyyden;

2.  yhtyy komission näkemykseen, että vahva merenkulkuperinne on yksi Euroopan vahvuuksista; kehottaakin komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen eri merialojen tarjoamia mahdollisuuksia laatimalla kunnianhimoisen "sinisen kasvun" strategian; katsoo, että yhdennetyllä meripolitiikalla olisi pyrittävä kilpailukykyiseen, sosiaaliseen ja kestävään unioniin; on tässä yhteydessä sitä mieltä, että yhdennetyn meripolitiikan kehittämiseen on sisällytettävä saumattomasti talouskehitykselle, korkealle työllisyydelle – erityisesti tekemällä alasta kiinnostavamman nuorten koulutustoimilla ja "meri-Erasmus" -ohjelmalla – ja ympäristönsuojelulle asetetut tavoitteet; toteaa siksi, että yhdennetty meripolitiikka olisi liitettävä Eurooppa 2020 -strategian tavoitteisiin ja aloitteisiin;

3.  pyytää komissiota tämän vuoksi esittämään vuoteen 2013 mennessä merialojen ja rannikkoalueiden kestävää kehitystä koskevan laajan, eri aloille ulottuvan strategian, joka perustuu mahdollisuuksien ja toimintatapojen laaja-alaiseen tutkimukseen sekä sidosryhmien laajaan kuulemiseen; katsoo, että kyseisen strategian yhtenä osatekijänä olisi oltava yhdennetty lähestymistapa siihen, että vahvistetaan Euroopan maailmanlaajuista johtoasemaa merien ja merenkulkualan tutkimuksessa, teknologian kehittämisessä sekä laivakonetekniikassa eri aloilla, esimerkiksi laivanrakennuksessa, merivarojen kestävässä kehityksessä, puhtaassa merenkulussa, merellä tapahtuvassa energiantuotannossa ja teknologioissa; katsoo, kansainvälisellä tasolla on löydettävä ratkaisuja epäreilujen kilpailukäytäntöjen kitkemiseksi laivanrakennusteollisuudesta;

4.  kehottaa komissiota ryhtymään toimiin Meksikonlahdella tapahtuneen öljykatastrofin jälkeen ja luomaan oikeusvarmuuden Euroopan avomerillä tapahtuvan öljyntuotannon alalla esittämällä kansainvälisellä tasolla erityisesti rajatylittävien saastumistapausten yhteydessä yhdenmukaisen EU:n hätätoimintasuunnitelman porauslautoilla ja öljytankkereilla mahdollisesti tapahtuvien havereiden varalta; kehottaa komissiota kannustamaan jäsenvaltioita panemaan kaikilta osin täytäntöön jo voimassa olevan kansainvälisen lainsäädäntökehyksen sellaisena kuin se on määriteltynä asiaa koskevissa IMO:n kansainvälisissä yleissopimuksissa ja samalla kartoittamaan kaikki mahdolliset toimet tällaisten onnettomuuksien estämiseksi sekä kaikki EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädännöissä mahdollisesti olevat aukkokohdat ja tekemään EU:n toimiin ja lainsäädäntöön mahdollisimman nopeasti tarvittavat muutokset ottaen huomioon erilaiset olosuhteet Meksikonlahdella ja EU:n rannikkoalueilla ja merillä;

5.  kehottaa komissiota ulottamaan Euroopan meriturvallisuusviraston EMSA:n toimivaltuudet siitä annetun asetuksen tarkistamisen yhteydessä offshore-laitteistojen turvatarkastuksiin ja öljypäästöjen puhdistukseen;

6.  katsoo tässä yhteydessä, että ympäristövastuusta ympäristövahinkojen ehkäisemisen ja korjaamisen osalta annetun direktiivin (2004/35/EY) tarkistamisen yhteydessä on ryhdyttävä kiireesti toimiin, sillä direktiivissä ei säädetä vastuuvelvollisuudesta "saastuttaja maksaa" -periaatteen mukaisesti avomerellä tapahtuvan öljynporauksen yhteydessä;

7.  kehottaa komissiota tässä yhteydessä selvittämään, olisiko Euroopan meriturvallisuusviraston toimivaltuuksia lisättävä ja olisiko turvallisuutta koskevien vähimmäisvaatimusten noudattamisen valvonta avomerellä tapahtuvassa öljynporauksessa sekä hätäsuunnitelmien tarkistaminen siirrettävä tässä yhteydessä sen vastuulle;

8.  panee tyytyväisenä merkille komission selvityksen merialueilla toteutettavia EU:n rahoittamia hankkeita koskevasta tietokannasta ("Database on EU-funded projects in maritime regions")(5) ja kehottaa komissiota yhdennetyn meripolitiikan seuraavassa edistymiskertomuksessa esittämään täydellisen ja järjestelmällisen kokonaiskuvan kaikesta siitä rahoituksesta, joka eri budjettikohdista on myönnetty merialoihin, rannikkoalueisiin ja meriin liittyvään toimintaan;

9.  pyytää komissiota varmistamaan, että uuteen yhdennettyyn meripolitiikkaan osoitetaan seuraavissa rahoitusnäkymissä tarvittavat määrärahat, ja tutkimaan yhtenä vaihtoehtona alueiden komitean ehdotusta rannikkorahastosta ja erilaisten rahoitusjärjestelyjen koordinoinnista;

10. tukee komission ilmoittamaa aikomusta käyttää 50 miljoonaa euroa yhdennetyn meripolitiikan rahoittamiseen kahden seuraavan vuoden aikana eri toimia, hallintaa, kestävyyttä ja valvontaa koskevien aikaisempien hankkeiden edelleen kehittämiseen;

Meriasioiden hallinnointi

11. antaa tunnustusta niille jäsenvaltioille ja alueille, jotka ovat jo perustaneet meriasioiden hallinnointia koskevia yhdennettyjä toimintalinjoja ja rakenteita; pyytää kaikkia niitä jäsenvaltioita, joiden yhdennettyä meripolitiikkaa koskevat hallinnolliset rakenteet ovat vielä hajanaiset, luomaan viipymättä yhdenmukaisia yhdennetyn meriasioiden hallinnoinnin rakenteita;

12. yhtyy meriasioiden hallinnointia koskeviin komission suuntaviivoihin sekä komission analyysiin viime vuosina tapahtuneesta edistyksestä, jota se pitää lupaavana mutta ei edelleenkään riittävänä;

13. kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja rannikkoalueita tehostamaan toimiaan yhdennettyä meripolitiikkaa koskevien toimintalinjojen määrittelyssä ja meriasioiden hallinnointia koskevien asianmukaisten rakenteiden perustamisessa, jolloin päätökset voitaisiin tehdä parhaan käytettävissä olevan tiedon perusteella, ja ottamaan tässä yhteydessä mukaan kaikki osapuolet, jolloin erilaisia poliittisia tavoitteita voitaisiin kunnioittaa paremmin;

14. korostaa tarvetta kannustaa räätälöityihin paikallisiin kehitysstrategioihin, jotka perustuvat alhaalta ylöspäin suuntautuvaan kuulemisprosessiin, ja välttää "yhden koon" ratkaisuja; pitääkin meriasioiden yhdennettyä hallinnointia olennaisen tärkeänä, jotta voidaan välttää eri hallintotasojen toimivaltuuksien päällekkäisyyksiä sekä parantaa yhteistyötä ja vuoropuhelua paikallis- ja alueviranomaisten, rannikkoalueiden yhteisöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja muiden merialan sidosryhmien kanssa; kannattaa sellaisten EU:n merellisiä makroalueita koskevien strategioiden luomista ja kehittämistä, joilla pyritään tarkastelemaan kaikkea merialan toimintaa merialueisiin liittyvien strategisten linjausten laatimisen yhteydessä;

15. kehottaa komissiota arvioimaan yksityiskohtaisemmin ja tulosten perusteella meriasioiden hallinnointia koskevien rakenteiden laatua jäsenvaltioiden ja alueiden tasolla sekä vaihtamaan hyviä toimintatapoja yhdennetyn meripolitiikan tavoitteiden saavuttamiseksi; on sitä mieltä, että meriasioiden yhdennetty ja avoin hallinnointi takaa optimaalisen suunnittelun, luo lukuisia synergiaetuja ja edistää Euroopan rajattoman merialueen syntymistä;

16. yhtyy komission näkemykseen siitä, että myös sidosryhmien osallistuminen meripoliittiseen päätöksentekoon olisi sisällytettävä pysyvämmässä muodossa hallintorakenteisiin; pyytää tätä varten kaikkia niitä rannikkojäsenvaltioita, jotka eivät vielä ole tätä tehneet, nimeämään mahdollisimman pian yhdennetystä meripolitiikasta vastaavan kansallisen yhteyspisteen ja siten toimimaan komission pyynnön mukaisesti; korostaa, että tämä operatiivinen verkosto on saatava toimintaan mahdollisimman pian; kannattaa sellaisen monialaisen foorumin kehittämistä, jolla sidosryhmät voivat vaihtaa näkemyksiä meriasioista; pyytää ottamaan käyttöön komission ja alueiden kumppanuutta koskevia käytännön järjestelyjä ja vahvistaa tukensa Euroopan meripäivälle sekä pyytää, että kaikkien yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyvien näkökohtien yhteydessä kiinnitetään enemmän huomiota säädöksiin, jotka koskevat EU:n kansalaisille tiedottamista ja yleisön osallistumista

17. suhtautuu myönteisesti eurooppalaiseen meriklusteriverkostoon ja pyytää komissiota, jäsenvaltioita ja alueita tukemaan kyseisiä uusia organisaatioita kaikilla tasoilla erityisesti siten, että tuetaan niiden innovaatiokapasiteettia, niiden sisällyttämistä politiikkoihin ja kansallisiin ja yhteisön ohjelmiin, vahvistetaan valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä, parannetaan pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia ja parannetaan niiden näkyvyyttä;

18. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota vahvistamaan yhdennetystä meripolitiikasta ja muista meriaiheista toimivaltaisissa elimissä käymäänsä kansainvälistä vuoropuhelua, myös YK:n merioikeusyleissopimuksen ratifiointia ja täytäntöönpanoa koskevaa vuoropuhelua; ehdottaa, että Välimeren unionin jäsenvaltioiden olisi kokoonnuttava ministeritasolla vähintään kerran vuodessa käsittelemään yhdennettyä meripolitiikkaa;

19. kehottaa tästä syystä Euroopan unionia edistämään Välimeren unionissa sitä, että tämän uuden kansainvälisen järjestön ohjelmaan sisällytetään kalastus- ja vesiviljelyalalla esitys yhteiseksi hyvien käytäntöjen säännöstöksi;

20. kehottaa komissiota lujittamaan yhdennetyn meripolitiikan kansainvälistä ulottuvuutta ja kiinnittää komission ja jäsenvaltioiden huomiota siihen, että kansainvälisissä elimissä olisi esitettävä parannuksia merellä työskentelevien työoloihin, alusten turvallisuuteen ja ympäristöominaisuuksiin ja nämä olisi ratifioitava satama-, rekisteröinti- ja rannikkovaltioiden kansainvälisissä sopimuksissa, jotta merenkulkua voidaan parantaa kaikkialla maailmassa;

21. pyytää komissiota ja neuvostoa tukemaan yhdennetyn meripolitiikan sisällyttämistä rahoitusavun välineisiin sekä EU:n ulkopolitiikan eri tavoitteisiin siten, että hyväksytään saastumisen, laittoman kalastuksen ja merirosvouksen kaltaisten ongelmien torjuntaa koskevia asianmukaisia aloitteita;

Merialuekohtaiset aloitteet ja strategiat

22. panee tyytyväisenä merkille komission tähän mennessä ehdottamat alueelliset merialuekohtaiset aloitteet ja strategiat, sekä mereen liittyvät makroalueelliset strategiat; myöntää, että yhdennetyn meripolitiikan periaatteiden täytäntöönpano edellyttää niiden siirtämistä kohdennetuiksi strategioiksi ja kunkin merialueen – ja Välimeren tapauksessa monien eri osa-alueiden – erityispiirteiden mukaan räätälöidyiksi toimenpiteiksi; kehottaa jatkamaan vuoropuhelua ja yhteistyötä, jotta voidaan parantaa meri- ja rannikkoalueiden hallinnointia monitasoisen lähestymistavan puitteissa eri merialueilla, esimerkiksi Pohjanmeren, Itämeren, Atlantin, Mustanmeren sekä Välimeren alueella, ja pyytää komissiota ryhtymään jäsenvaltioiden kanssa pikaisesti yhteistyöhön laatiakseen ja toteuttaakseen toimia näillä alueilla;

23. kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota erityispiirteisiin Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla, joiden aluevesien ansiosta Euroopan unionin merialue muodostaa maailman suurimman yksinomaisen talousvyöhykkeen; katsoo tästä syystä, että näillä alueilla voisi olla ratkaiseva rooli yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisessä ulottuvuudessa, ja kehottaa komissiota sisällyttämään merialueita koskevan ulottuvuuden alueellisten alaryhmien kanssa tekemiinsä kansainvälisiin sopimuksiin;

24. toteaa, että suuri osa Välimeren ja Mustanmeren vesistä jää rannikkovaltioiden lainkäyttövaltaan kuuluvien alueiden ulkopuolelle, minkä vuoksi kyseisillä valtioilla ei ole määräys- ja täytäntöönpanovaltuuksia säännellä yhdennetysti ihmisten toimia kyseisten alueiden ulkopuolella;

25. pyytää tämän vuoksi asianomaisia rannikkojäsenvaltioita ratkaisemaan rajakysymykset YK:n merioikeusyleissopimuksen perusteella ja sopimaan merivyöhykkeistään;

Merten aluesuunnittelu

26. ymmärtää, että merialueiden hallinnon vakaus, ennustettavuus ja avoimuus ovat ratkaisevan tärkeitä taloudellisen toiminnan optimaalisen ja kestävän kehityksen sekä uuden kasvun ja työpaikkojen varmistamiseksi merillä, mukaan lukien uusiutuvien energiamuotojen, esimerkiksi tuuli- ja aaltovoiman, jatkokehitys, mikä ei kuitenkaan rajoita perinteisempiä toimia;

27. on sitä mieltä, että yhä tehokkaampien ja keskenään kilpailevien merten hyödyntämistapojen hallinnointi ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan mukaisesti edellyttää koordinoitua, virtaviivaistettua ja rajat ylittävää merten aluesuunnittelua, ja katsoo, että tämä olisi neutraali väline, joka voi omalta osaltaan edistää merkittävästi meristrategiapuitedirektiivin täytäntöönpanoa ja helpottaa meren eri käyttötarkoitusten rauhanomaista rinnakkaiseloa;

28. panee tyytyväisenä merkille merten aluesuunnittelua koskevan toimintasuunnitelman, joka pohjautuu ekosysteemiperusteiseen lähestymistapaan, sekä kymmenen suunnittelua koskevan periaatteen kehittämisen, ja pitää tätä monialaista poliittista välinettä keskeisenä yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanon kannalta; pyytää komissiota esittämään merten aluesuunnittelua koskevan direktiiviluonnoksen vuonna 2011 tai esittämään välinettä, jolla parhaiten taataan merten aluesuunnittelun ja muiden nykyisten välineiden (rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, Natura 2000, meristrategiapuitedirektiivi) johdonmukaisuus;

29. ehdottaa, että merialueen yhteiskäyttömahdollisuuksia olisi arvioitava eri aloilla (esim. merenkulku, uusiutuvat energiamuodot / tuulienergia ja vesiviljely);

30. pitää Euroopan merialueita koskevaa suunnittelua sekä soveltamista rannikkoalueilla ja erityisesti syrjäisimmillä alueilla ensisijaisen tärkeänä ja tähdentää, että haavoittuvimpien biologisten ja maantieteellisten alueiden suojelua on edistettävä ja annettava samalla kalastusalalle mahdollisuus kalavarojen kestävään pyyntiin;

Merivalvonta

31. odottaa, että hyvin koordinoitu ja integroitu pilarienvälinen, monialainen ja rajatylittävä lähestymistapa merivalvontaan parantaa jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin etujen suojelua samoin kuin meren pilaantumisen sekä laittoman toiminnan ehkäisemistä, sillä se antaa merillä toimivien viranomaisten käyttöön seuranta- ja valvontatietoja monilta asiaankuuluvilta toiminnan aloilta, mikä lisää tehokkuutta;

32. kehottaa tästä syystä komissiota, jäsenvaltioita, EU:n virastoja sekä erityisesti EMSA:a samoin kuin alalla toimivia organisaatioita tehostamaan toimiaan yhteistyön ja koordinoinnin parantamiseksi sekä tarvittavien muutosten tekemiseksi lainsäädäntöön;

33. kehottaa komissiota yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa kartoittamaan EU:n ja kansallisissa lainsäädännöissä sekä virastojen toimeksiannoissa olevat esteet, jotka vaikeuttavat tietojenvaihtoa, ottamaan oppia alueellisista ja kansallisista aloitteista, tutkimus- ja kokeiluhankkeista sekä merivalvontaa koskevista ja YTPP-operaatioista saaduista kokemuksista, jotta voidaan esittää vuonna 2010 yhdennettyä merivalvontaa koskeva toimintasuunnitelma sekä selvittää, millä aloilla voitaisiin tehdä yhteistyötä kolmansien maiden, erityisesti niiden Välimeren maiden, jotka ovat ratifioineet Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen, sekä alalla toimivien organisaatioiden kanssa;

34. pyytää komissiota kartoittamaan sekä EU:n että jäsenvaltioiden etujen mukaisesti hyvissä ajoin ennen seuraavaa rahoituskehystä, kuinka paljon lisärahoitusta yhteisen tietojenvaihtoympäristön perustamiseksi yhdennetyn merivalvonnan yhteydessä tarvitaan;

35. kehottaa komissiota esittämään merivalvonnan yhdentämistä koskevan lainsäädäntökehyksen yhteisen tietojenvaihtoympäristön perustamiseksi;

36. toistaa tukevansa jäsenvaltioiden kansallisten tarkastuslaitosten, rannikkovartiolaitosten ja laivastojen yhteistyön parantamista ja muistuttaa komissiota parlamentin aikaisemmin direktiivin 205/35/EY suhteen esittämästä vaatimuksesta, että sen on tehtävä toteutettavuustutkimus eri rannikkovartiolaitosten tiiviimmästä yhteistyöstä tai yhdentämisestä sekä eri valvontajärjestelmien paremmasta yhteentoimivuudesta, kun valmistaudutaan Euroopan rannikkovartioston täytäntöönpanoon lähitulevaisuudessa; katsoo, että näin voitaisiin kytkeä Euroopan meriturvallisuusvirasto tiiviimmin rannikkoalueiden valvontaan, ja antaa jäsenvaltioille lisää tukea merensaastumisen syiden selvittämiseksi;

Muut asiat

37. toistaa EU:n meriliikennepolitiikkaa vuoteen 2018 saakka koskevista strategisista tavoitteista ja suosituksista antamassaan päätöslauselmassa ilmaisemansa kannan ja pyynnöt;

38. pyytää komissiota liikenteen tulevaisuudesta annettavassa valkoisessa kirjassa ottamaan huomioon merirahtiliikenteen ratkaisevan tärkeän merkityksen nykypäivän kaupalle, edistämään toissijaisten ja vähemmän ruuhkaisten satamien kehittämistä sekä käsittelemään asianmukaisella tavalla kysymystä, joka koskee merikuljetusten turvallisuustoimia EU:ssa ja sen ulkopuolella, siten että investoidaan vaarallista rahtia ja sen tarkastuksia varten tarkoitettujen monikerroksisten riskinhallintajärjestelmien parantamiseen;

39. pitää esteetöntä merialuetta erittäin tärkeänä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita

–   arvioimaan ja säilyttämään pienet satamat;

–   laajentamaan lyhyen matkan merikuljetusten verkostoa, jotta maakuljetusten etäisyydet voitaisiin lyhentää mahdollisimman pieniksi;

–   tukemaan kuljetusmuotoihin, rahdin käsittelyyn ja logistisiin ratkaisuihin suuntautuvaa tutkimusta ja innovointia, jotta voidaan löytää ratkaisuja, jotka lyhentävät kuljetusaikoja ja vähentävät käsittelykuluja;

–   tukemaan satamainfrastruktuurin kehittämistä;

40. pyytää komissiota yhdistämään EU:n meripolitiikan ja sisävesipolitiikat, jotta voidaan maksimoida vesiliikenteen mahdollisuudet ja luoda tehokkaita ja monipuolisia liikennemuotoja;

41. kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja teollisuudenalaa tehostamaan tutkimus- ja kehittämistoimiaan, jotka koskevat uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja soveltamista sekä alusten käyttövoimana että aluksilla käytettävänä sähkövoimana;

42. kehottaa komissiota parantamaan asianmukaisilla toimilla merenkulkijoiden työoloja, panemaan ILO:n merityötä koskevan yleissopimuksen täytäntöön yhteisön lainsäädännössä ja ehdottamaan merenkulkijoiden ammattitaidon parantamista ja kouluttamista koskevaa ohjelmaa, jolla pyritään ottamaan työhön nuoria ja myös kolmansien maiden nuoria;

43. pyytää komissiota harkitsemaan yhteistä eurooppalaista teollisuuspoliittista aloitetta, joka parantaisi kilpailukykyä, tukisi Euroopan laivanrakennusalan vahvuuksia ja merenkulkualan turvallisuutta, ympäristötoimien tehokkuutta ja kilpailukykyä yhteisellä merialueella, jolla ei ole sisäisiä rajoja, ja hyödyntämään tässä yhteydessä täysimääräisesti Euroopan kilpailukykyistä laivanrakennuskapasiteettia siten, että käytetään ympäristöystävällisiä teknologioita ja vaihtoehtoisia meriliikenteen polttoaineita ympäristöystävällisen merenkulun periaatteiden mukaisesti; pyytää jäsenvaltioita ratifioimaan alusten turvallista ja ympäristöystävällistä kierrätystä koskevan Hongkongin kansainvälisen yleissopimuksen (vuodelta 2009);

44. huomauttaa, että SEUT-sopimuksessa viitataan alueelliseen koheesioon, ja pitää kulkuyhteyksien parantamiseksi olennaisen tärkeänä, että matkustajien ja tavaroiden liikkuvuus säilytetään sisämarkkinapolitiikan olennaisena osana edistämällä lähimerenkulkua ja alueiden välistä meriliikenteen kabotaasia ja huolehtimalla samalla perifeeristen merellisten alueiden, syrjäisimpien alueiden ja saarten sekä mantereen ja talouskeskusten välisten yhteyksien parantamisesta; huomauttaa samassa yhteydessä, että on ratkaisevan tärkeää puuttua EU:n saarialueiden, erityisesti pienten saariyhteisöjen, henkilö- ja tavaraliikenteen ongelmiin tukemalla meriyhteyksiä, joiden liikennöinnistä markkinat eivät huolehdi asianmukaisesti, ja takaamalla, että henkilöliikenteen kilometrikustannukset ovat samat sijaintipaikasta riippumatta; kehottaa ryhtymään syrjäisimpiä alueita koskeviin konkreettisiin toimiin ottaen huomioon niiden erityispiirteet;

45. kiinnittää huomiota meritalouden erityiseen merkitykseen niille jäsenvaltioille, joilla on laajoja yksinomaisia talousvyöhykkeitä, ja tarpeeseen edistää meritalousklustereita ja vahvistaa niiden vaikutusta Eurooppa 2020 -strategian mukaiseen kasvuun ja työllisyyteen;

46. korostaa, että kalastuksella ja vesiviljelyllä on paikkansa meritaloudessa ja usein sellaisten syrjäisten rannikkoalueiden kehittämisessä, joiden taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kehittämisen vahvistamiseen yhdennetyllä meripolitiikalla pyritään;

47. kehottaa ottamaan yhdennetyssä meripolitiikassa huomioon kalastus- ja vesiviljelyalan vaikeudet ja erityispiirteet, jotka liittyvät meren hyödyntämiseen ja etenkin kyseisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavien alueiden saatavuuteen sekä tarpeeseen suojella meren elinympäristöjä perustamalla merisuojelualueita ja muilla vastaavilla toimilla siten, että kiinnitetään erityistä huomiota paremmin suunniteltuun tutkimukseen ja huomioidaan täysin merialueiden maantieteelliset ja ilmastolliset erot;

48. muistuttaa, että rannikkoalueet ja saaret ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutukselle; korostaa, että kaikessa unionin pitkää rantaviivaa ja myös siihen liittyvää sisämaata koskevassa kehittämissuunnittelussa on otettava huomioon ilmastonmuutoksen seuraukset; ehdottaa, että alttius ilmastonmuutokselle otetaan huomioon tulevaisuuden aluepolitiikkaa suunniteltaessa, jottei yhdennetyn meripolitiikan toimeenpano vaarannu;

49. kehottaa komissiota sisällyttämään johdonmukaisesti hiilidioksidipäästöjen vähennystavoitteet merenkulkualalle ja ottamaan käyttöön markkinapohjaisia ohjauskeinoja sekä ilmastonmuutosta koskevan valkoisen kirjan seurantatoimena kehittämään strategian ilmastonmuutoksen erityisten vaikutusten vähentämiseksi rannikko- ja saarialueilla;

50. vahvistaa, että ekosysteemiin perustuvan yhdennetyn lähestymistavan yhteydessä on tarpeen vähentää meriympäristöön kohdistuvaa rannikkomaista lähtöisin olevaa rasitusta, kuten teollisuuden päästöjä ja maatalouden valumia sekä rannikkovyöhykkeiden huonoa hallintaa;

51. kehottaa jäsenvaltioita täyttämään velvoitteet, jotka niille on säädetty meristrategiapuitedirektiivissä, ja suorittamaan 15. heinäkuuta 2012 mennessä arvioinnin merivesiensä ekologisesta tilasta, asettamaan ympäristötavoitteita ja käynnistämään seurantaohjelmia; kehottaa jäsenvaltioita lisäksi käynnistämään kunnianhimoisia toimenpideohjelmia, jotta saavutettaisiin vesistöjen hyvä ekologinen tila;

52. kehottaa jäsenvaltioita täyttämään velvoitteet, jotka niille on säädetty meristrategiapuitedirektiivin 13 artiklassa, ja nimeämään merisuojelualueita; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita varmistamaan tehokkaalla tavalla, että suojelutoimia noudatetaan;

53. panee merkille, että Englannin kanaalissa sekä Pohjanmerellä ja Itämerellä on ollut 1. heinäkuuta 2010 alkaen voimassa uudet, laivojen polttoaineiden rikkidioksidipitoisuutta koskevat raja-arvot, kun kyseiset merialueet julistettiin IMO:n päätöksellä rikkipäästöjä koskeviksi valvonta-alueiksi; katsoo siksi, että kaikkia Euroopan rannikkoalueita olisi suojeltava vastaavalla tavalla ja että rikkidioksidipitoisuuksia koskevien uusien raja-arvojen soveltaminen vain tietyillä alueilla saattaa johtaa kilpailun vääristymiseen; katsoo, että olisi asetettava etusijalle yhdenmukainen sääntely koko EU:ssa ja vältettävä kaikin tavoin kuljetusten siirtymistä meriliikenteestä maanteille;

54. panee merkille, että meristä on tullut kaatopaikkoja, jonne hylätään valtavia ja yhä kasvavia määriä erilaisia jätteitä, joista suuri osa on muovia, sekä kontteja; kehottaa komissiota edistämään eurooppalaista ja kansainvälistä vuoropuhelua, jotta löydettäisiin keinoja vähentää tätä;

55. pyytää komissiota laatimaan kestävää rannikko-, saaristo- ja merimatkailua koskevan strategian, jotta näiden alueiden kestävyyttä ja houkuttavuutta asukkaiden ja matkailijoiden kannalta voidaan parantaa, mikä on yksi Waddenzeen kaltaisten merialueiden luonnon suojelemista koskevia tavoitteita; pyytää komissiota tässä yhteydessä hyödyntämään täysimääräisesti Lissabonin sopimukseen sisältyviä matkailua koskevia uusia määräyksiä ja edistämään Eden-verkoston kaltaisia lupaavia aloitteita;

56. huomauttaa, että kun otetaan huomioon meri- ja rannikkomatkailun ja siihen kytkeytyvien alojen valtavat kehitys- ja kasvumahdollisuudet, niin rannikkoalueet muodostavat Euroopan pääasiallisen matkailukohteen; pyytää komissiota sisällyttämään kyseiset aiheet kestävää rannikko- ja merimatkailua koskevaan strategiaansa;

57. korostaa merenkulku- ja meripolitiikan tuottaman lisäarvon merkitystä lisättäessä yhteistyötä naapurivaltioiden ja erityisesti jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden välillä;

58. panee tyytyväisenä merkille eurooppalaisen strategian merien ja merenkulkualan tutkimusta varten sekä valtamerten tulevaisuutta koskevan tutkimuksen puiteohjelman ("Oceans of Tomorrow") yhteydessä esitetyt yhteiset kehotukset, sillä ne ovat konkreettisia merkkejä yhdennetystä lähestymistavasta yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpanoon; ehdottaa, että meritieteet olisi otettava keskeiseksi aiheeksi tutkimuksen 8. puiteohjelmassa ja Euroopan merentutkimuslaitoksen perustamisen yhteydessä;

59. yhtyy näkemykseen, että Euroopan meristä ja rannikoista on olennaisen tärkeää koota monitieteellinen tiede- ja teknologiatietokanta; pyytää komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan yhteistyössä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa nykyisiä tietokantoja sekä havainnointiohjelmia ja nopeuttamaan toimintaansa, jotta Euroopan meripoliittinen seurantakeskus ja tietoverkko saataisiin toimiviksi mahdollisimman pian;

60. kehottaa komissiota auttamaan jäsenvaltioita käynnistämään hylkyjen ja vedenalaisten arkeologisten paikkojen kartoittamisohjelman – kun otetaan huomioon, että ne ovat tärkeä osa yhteisön historiallista kulttuuriperintöä – jolla edistettäisiin kyseisten paikkojen tuntemusta ja tutkimusta, estettäisiin niiden joutumista ryöstelyn kohteeksi ja mahdollistettaisiin siten niiden tarkoituksenmukainen suojelu;

61. on tyytyväinen komission äskettäin laatimaan Euroopan merikartastoon ja kannustaa sidosryhmiä tekemään merifoorumista uuden yhteistyövälineen ja lisäämään suuren yleisön kiinnostusta sitä kohtaan;

62. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja Euroopan komissiolle.

(1)

EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0128.

(3)

EUVL C 175 E, 10.7.2008, s. 531.

(4)

EUVL C 279 E, 19.11.2009, s. 30.

(5)

Loppuraportti. Puitesopimus FISH/2007/04, sopimus nro 4, joulukuu 2009.


PERUSTELUT

Tarvitaan uudenlaista tietoisuutta meriasioista.

Euroopan unionilla on 320 000 kilometriä rannikkoviivaa, kolmasosa EU:n kansalaisista elää rannikolla ja heidän määränsä on kasvussa. Merellä tapahtuva taloudellinen toiminta edustaa 40:ää prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta, ja kaikkien ennusteiden mukaan kehitysmahdollisuudet ovat suuret. Euroopan sisäisestä kaupasta 40 prosenttia ja Euroopan ulkopuolelle suuntautuvasta viennistä 95 prosenttia tapahtuu meriteitse. Ympäristöystävällisten ja turvallisten laivojen rakennus on keskeisen tärkeää ja tarjoaa suuren mahdollisuuden EU:n laivanrakennusteollisuudelle. Merten olisi jatkossakin oltava kasvua ylläpitävä voima, ja niiden entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen liittyy monia visioita ja suuria odotuksia. Merten ekosysteemi on kuitenkin herkkä, kuten Meksikonlahden öljykatastrofi on juuri osoittanut, ne edustavat elämänlaatua ja biologista monimuotoisuutta, joita on vaalittava ja tietyin paikoin myös parannettava.

Euroopan unionin eri meripolitiikkoja – meriliikennettä, meritaloutta, uusia teknologioita, rannikkoalueita, merellä tuotettavaa energiaa, kalastusta sekä merten vartiointia ja valvontaa, matkailua, meriympäristön suojelua sekä merentutkimusta – on tähän saakka kehitetty toisistaan irrallaan. Politiikkojen tarkastelu erikseen johtaa toistuvasti siihen, että toteutetaan keskenään ristiriitaisia toimia, jotka puolestaan vaikuttavat haitallisesti meriympäristöön, asetetaan kohtuuttomia vaatimuksia merellä tapahtuvalle kilpailevalle toiminnalle ja aiheutuu tehottomuutta, epäjohdonmukaisuutta ja käyttötapojen ristiriitaa. Kun päätökset tehdään yhden sektorin sisällä, on myös vaikeampaa ymmärtää keskinäisiä vuorovaikutuksia ja kartoittaa eri merielinkeinojen välisiä synergiavaikutuksia, jotka ovat tähän saakka jääneet käyttämättä.

EU:n nykyinen hajanainen lähestymistapa meriasioihin ei enää riitä, kun otetaan huomioon kasvava kilpailu merialueista, merien ja merielinkeinojen merkitys tulevaisuudelle ja ihmisen toiminnan kumulatiiviset vaikutukset meren ekosysteemeihin.

Näin syntyi käsitteenä yhdennetty meripolitiikka, jonka yhteydessä yhtäältä kartoitetaan päätöksenteon puitteet, jotka ulottuvat kaikille tasoille, ja toisaalta pyritään kehittämään monialaisia poliittisia välineitä.

Yhdennetyllä meripolitiikan tavoitteena on

–         lisätä eri politiikanalojen johdonmukaisuutta,

–         kehittää parempia valvontaa koskevia ja monialaisia välineitä (yhdennetty merivalvonta, merten aluesuunnittelu, rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, meriä ja meriasioita koskevan osaamisen yhdennetyn tietokannan kokoaminen, merialuekohtaiset strategiat),

        hyödyntää ympäristöllisesti ja taloudellisesti kestävällä ja tehokkaalla tavalla meriin ja merielinkeinoihin sisältyviä mahdollisuuksia,

–         välttää jäsenvaltioiden kansallisten ja alueellisten viranomaisten tekemää kaksinkertaista työtä sääntelyoikeuksien yhteydessä,

–         helpottaa merellä tapahtuvien kilpailevien toimintojen ja merialueiden strategisen hallinnoinnin koordinoitua suunnittelua,

–         varmistaa ekosysteemiperusteisen lähestymistavan täytäntöönpano, josta säädetään EU:n meristrategiapuitedirektiivissä,

–         koota luotettavia tietoja ja keskenään vertailukelpoisia tilastoja meripoliittisen päätöksenteon tueksi kaikilla tasoilla.

Esittelijän kanta

Euroopan parlamentti on ottanut kantaa yhdennettyyn meripolitiikkaan jo kahdesti (Piecykin I ja II mietintö). Esittelijä haluaa yhtäältä vahvistaa sen yleisesti ottaen myönteisen arvion, jonka Euroopan parlamentti on ilmaissut yhdennetystä meripolitiikasta antamissaan päätöslauselmissa, ja toisaalta arvioida sinisen kirjan toimintasuunnitelmassa esitettyjä toimia ja kartoittaa uusia haasteita.

Esittelijä on keskittynyt ehdotuksissaan yhdennetylle meripolitiikalle vaadittuihin hallintorakenteisiin sekä monialaisiin välineisiin, kuten merten aluesuunnitteluun, yhdennettyyn valvontaan ja merentutkimukseen. Näiden onnistunut täytäntöönpano on edellytys sille, että EU:n alakohtaiset politiikat ja toimet, jotka kohdistuvat EU:n meriin ja rannikoihin, sekä kalastus-, liikenne-, ympäristö-, energia-, yritys- tai tutkimuspolitiikka, suunnitellaan keskenään johdonmukaisemmin ja tehokkaammin.

Euroopan parlamentti voisi tässä arvioida ja vaatia monia muita alakohtaisia toimia. Esittelijä on tietoinen haasteista(1), jotka koskevat rikkidioksidipäästöjen ja typen oksidien päästöjen torjuntaa sekä laivojen kiinteitä jätteitä, sitä, että merkittävä osa merien pilaantumisesta tapahtuu maalla, merimiesten ongelmallisia elin- ja työoloja, merirosvousta, kalakantojen elvyttämiseksi toteutettujen toimien sosioekonomisia seurauksia tai kalastajia, jotka kärsivät ekosysteemien suojelusta. Esittelijä tietää ja panee tyytyväisenä merkille myös merenkulun kasvuennusteet, merentutkimuksen, meritalouden ja rannikkomatkailun, kalastuksen merkityksen maailman ravitsemukselle väestömäärän kasvaessa sekä kaikkiin näihin aloihin kytkeytyvät mahdollisuudet työmarkkinoilla.

Esittelijä katsoo kuitenkin, että Euroopan parlamentin olisi otettava kantaa erityisesti seuraaviin kysymyksiin:

1.        Kannattaako Euroopan parlamentti jatkossakin yhdennettyä meripolitiikkaa?

2.        Katsooko Euroopan parlamentti, että yhdennetyn meripolitiikan täytäntöönpano ja soveltaminen sujuu riittävän nopeasti Euroopan unionissa?

3.        Toteuttavatko Euroopan komissio, neuvosto ja jäsenvaltiot toimintasuunnitelmaa (jota myös EU pitää suurelta osin myönteisenä) tyydyttävällä tavalla?

4.        Miten monialaisten poliittisten välineiden (yhdennetty merivalvonta, merten aluesuunnittelu, rannikkoalueiden yhdennetty käyttö ja hoito, meriä ja meriasioita koskevan osaamisen yhdennetyn tietokannan kokoaminen, merialuekohtaiset strategiat) täytäntöönpano on edistynyt?

5.        Mitä muita toimia on vaadittava?

(1)

Ks. Euroopan parlamentin 5. toukokuuta 2010 antama päätöslauselma EU:n meriliikennepolitiikasta vuoteen 2018 saakka: strategiset tavoitteet ja suositukset.


kalatalousvaliokunnaN lAUSUNTO (*) (19.7.2010)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

yhdennetystä meripolitiikasta – edistymisen arviointi ja uudet haasteet

(2010/2040(INI))

Valmistelija (*): Antonello Antinoro

(*) Valiokuntien yhteistyömenettely – työjärjestyksen 50 artikla

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että on tärkeää sisällyttää kalastus- ja vesiviljelypolitiikka yhdennettyyn meripolitiikkaan täysivaltaisena politiikkana eikä toisen politiikan osana, jotta voidaan reagoida asianmukaisella tavalla yhteiskunnan ja kalastusalan ympäristö- ja talousongelmiin;

2.  katsoo, että on otettava käyttöön monialaisia, kalastuksen ja vesiviljelyn kattavia toimintatapoja, joilla voidaan muun muassa optimoida Euroopan merialueita koskeva suunnittelu, vahvistaa merialueita koskevaa tietoutta ja toteuttaa yhdennettyä merivalvontaa;

3.  kehottaa erityisesti ottamaan yhdennetyssä meripolitiikassa huomioon kalastus- ja vesiviljelyalan vaikeudet ja erityispiirteet, jotka liittyvät meren hyödyntämiseen ja etenkin kyseisen toiminnan harjoittamiseen tarvittavien alueiden saatavuuteen sekä tarpeeseen suojella meren elinympäristöjä perustamalla merisuojelualueita ja muilla vastaavilla toimilla siten, että kiinnitetään erityistä huomiota paremmin suunniteltuun tutkimukseen ja huomioidaan täysin eri merialueiden maantieteellinen ja ilmastollinen erilaisuus;

4.  korostaa erityisesti ehdotonta tarvetta toteuttaa monialaisia tutkimusohjelmia, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon varsinkin kaikki meriympäristössä harjoitettava toiminta, joka liittyy meren ekosysteemien säilyttämiseen ja uusiin tekniikkoihin (valikoivammat kalastusvälineet, ympäristöystävällisemmät moottorit, lajien allaskasvatuksen kehittäminen jne.), koska kaikki nämä hyödyttävät suoraan kalastus- ja vesiviljelyalaa;

5.  katsoo, että alueellisen yhteistyön lisääminen on välttämätöntä, jotta meren ja rannikkojen luonnonvaroja voidaan hoitaa kestävästi ja tehokkaasti erityisesti silloin, kun merialueilla harjoitettavat toiminnot ovat täydellisessä keskinäisessä riippuvuussuhteessa, kuten Välimerellä tai Itämerellä;

6.  on tietoinen siitä, että Välimereen rajoittuvien Euroopan maiden ja Välimeren alueen muiden maiden välisten rajalinjojen määrittäminen on poliittisesti monimutkaista ja arkaluonteista, mikä saattaa vaarantaa Välimeren alueen aidon yhdennetyn meripolitiikan luomisen ennen kaikkea kalavarojen hoidon suhteen;

7.  kehottaa tästä syystä Euroopan unionia edistämään Välimeren unionissa sitä, että tämän uuden kansainvälisen järjestön ohjelmaan sisällytetään kalastus- ja vesiviljelyalalla esitys yhteiseksi hyvien käytäntöjen säännöstöksi;

8.  pyytää yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan institutionaalisten toimijoiden välisten yhteyksien kehittämistä viimeksi mainitun tavoitteena olevan alueellistamisen yhteydessä, jotta yhdennetyn meripolitiikan ja yhteisen kalastuspolitiikan synergiaedut voidaan hyödyntää erityisesti kalastusalueisiin perustuvan lähestymistavan yhteydessä;

9.  pyytää myös vahvistamaan yhdennetyn meripolitiikan muodostavien eri toimintalinjojen, myös YKP:n, yhteistyömekanismeja päätösten tekemiseksi kunkin jäsenvaltion perustamien sellaisten yhteisten neuvotteluelimien kuulemisen perusteella, joissa kokoontuvat kaikkien asianomaisten alojen toimijat ja jotka mahdollistavat todellisen vuoropuhelun näiden toimijoiden välillä;

10.  korostaa, että tahto nähdä yhdennetty meripolitiikka turvaamassa taloudellisesti ja ympäristöllisesti toimintakykyistä eurooppalaista kalastusalaa, joka on ympäristöystävällinen ja samalla myös alan harjoittajien vaurauden lähde, tukee myös unionin työllisyyttä, taloudellista kehittämistä ja kauppapolitiikkaa sen ohella, että EU:hun tuodaan korkealaatuisia elintarvikkeita, joista EU:ssa on todella puutetta;

11.  pyytää, että resurssien tehokkaan käytön sekä kestävän tuotannon ja kulutuksen periaatteet otetaan huomioon yhdennetyn meripolitiikan toimissa;

12.  korostaa, että kalastuksella ja vesiviljelyllä on paikkansa meritaloudessa ja usein sellaisten syrjäisten rannikkoalueiden kehittämisessä, joiden taloudellisen, sosiaalisen ja ympäristön kehittämisen vahvistamiseen yhdennetyllä meripolitiikalla pyritään;

13.  korostaa Euroopan merialueita koskevan suunnittelun sekä sen rannikkoalueilla ja erityisesti syrjäisimmillä alueilla soveltamisen ensisijaista merkitystä sekä tähdentää tarvetta edistää haavoittuvimpien biologisten ja maantieteellisten alueiden suojelua ja mahdollistaa kalastusalalle kalavarojen kestävä pyynti;

14.  vahvistaa, että ekosysteemiin perustuvan yhdennetyn lähestymistavan yhteydessä on tarpeen vähentää meriympäristöön kohdistuvaa maa-alueilta lähtöisin olevaa rasitusta, kuten teollisuuden päästöjä ja maatalouden valumia sekä rannikkoalueiden huonoa hallintaa; korostaa edellä mainitun lisäksi myös suojeltujen merialueiden verkoston kiireellisen perustamisen tarvetta;

15.  korostaa kohdennetun ja yhdennetyn meritutkimuksen ja innovaatioiden edistämisen merkitystä, mikä edistää tehokkaammin toimijoiden tarpeiden täyttämistä ja meriympäristön biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä; kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisuuksia lisätä soveltavan tutkimuksen tukemista kahdeksannen puiteohjelman puitteissa esimerkiksi asianomaisten tutkimusohjelmien horisontaalisen koordinoinnin, määrärahojen lisäämisen tai yhteisen tutkimuskeskuksen alaisuudessa toimivan Euroopan merentutkimuslaitoksen perustamisen avulla

16.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan kiireellisesti uudelleen öljynporauslauttojen, mereen rakennettavien tuulivoimaloiden, hiekan ja soran oton sekä muiden tilaa vievien merialueiden käyttömuotojen toiminnasta aiheutuvia riskejä ja pitämään mielessä kalastusalan, kalastajien ja rannikkoyhteisöjen heikomman aseman;

17.  vaatii, että kalastusalan on päästävä entistä aktiivisemmin osallistumaan Euroopan meriklustereiden toimintaan;

18.  tukee komission ilmoittamaa aikomusta käyttää 50 miljoonaa euroa yhdennetyn meripolitiikan rahoittamiseen kahden seuraavan vuoden aikana eri toimia, hallintaa, kestävyyttä ja valvontaa koskevien aikaisempien hankkeiden edelleen kehittämiseen;

19.  korostaa tarvetta arvioida ja tarvittaessa täyttää rannikkojäsenvaltioiden lisärahoitustarpeet EU:n vesialueiden valvonnan yhteydessä;

20.  korostaa, että yhdennetyn meripolitiikan rahoitus yhteisön talousarviosta on taattava kaikkien kyseiseen politiikkaan liittyvien alojen suhteellisilla rahoitusosuuksilla siten, että eri aloja rahoitetaan EU:n talousarviosta eri tavalla;

21.  pyytää, että kaikkien yhdennettyyn meripolitiikkaan liittyvien seikkojen yhteydessä kiinnitetään enemmän huomiota EU:n kansalaisille tiedottamiseen ja heidän osallistumiseensa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

14.7.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

19

2

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Josefa Andrés Barea, Antonello Antinoro, Alain Cadec, João Ferreira, Carmen Fraga Estévez, Pat the Cope Gallagher, Marek Józef Gróbarczyk, Carl Haglund, Iliana Malinova Iotova, Werner Kuhn, Isabella Lövin, Guido Milana, Maria do Céu Patrão Neves, Ulrike Rodust, Struan Stevenson, Catherine Trautmann, Jarosław Leszek Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Izaskun Bilbao Barandica, Luis Manuel Capoulas Santos, Raül Romeva i Rueda, Ioannis A. Tsoukalas

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Veronica Lope Fontagné


aluekehitysvaliokunnaN lAUSUNTO (27.7.2010)

liikenne- ja matkailuvaliokunnalle

yhdennetystä meripolitiikasta – edistymisen arviointi ja uudet haasteet

(2010/2040(INI))

Valmistelija: Georgios Stavrakakis

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa liikenne- ja matkailuvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  huomauttaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa viitataan alueelliseen koheesioon, ja pitää kulkuyhteyksien parantamiseksi olennaisen tärkeänä, että matkustajien ja tavaroiden liikkuvuus säilytetään sisämarkkinapolitiikan olennaisena osana edistämällä lähimerenkulkua ja alueiden välistä meriliikenteen kabotaasia ja huolehtimalla samalla perifeeristen merellisten alueiden, syrjäisimpien alueiden ja saarten sekä mantereen ja talouskeskusten välisten yhteyksien parantamisesta; huomauttaa samassa yhteydessä, että on ratkaisevan tärkeää puuttua EU:n saarialueiden, erityisesti pienten saariyhteisöjen, henkilö- ja tavaraliikenteen ongelmiin tukemalla meriyhteyksiä, joiden liikennöinnistä markkinat eivät huolehdi asianmukaisesti, ja takaamalla, että henkilöliikenteen kilometrikustannukset ovat samat sijaintipaikasta riippumatta; kehottaa ryhtymään syrjäisimpiä alueita koskeviin konkreettisiin toimiin ottaen huomioon niiden erityispiirteet;

2.  muistuttaa, että rannikkoalueet ja saaret ovat erityisen alttiita ilmastonmuutoksen vaikutukselle; korostaa, että kaikessa unionin pitkää rantaviivaa ja myös siihen liittyvää sisämaata koskevassa kehittämissuunnittelussa on otettava huomioon ilmastonmuutoksen seuraukset; ehdottaa, että alttius ilmastonmuutokselle otetaan huomioon tulevaisuuden aluepolitiikkaa suunniteltaessa, jottei yhdennetyn meripolitiikan toimeenpano vaarannu;

3.  kiinnittää huomiota tarpeeseen parantaa alueellista merenkulkualan yhteistyötä yhdennetyissä puitteissa, jotta voidaan vahvistaa merielinkeinoja, luoda kestävää taloudellista kasvua ja uusia työpaikkoja merialueille, käsitellä saaristoaseman kielteisiä vaikutuksia, suojella meriekosysteemejä erityisesti tutkimuksen ja merivalvonnan avulla ja kannustaa parhaiden käytäntöjen vaihtoon ja siirtämiseen; korostaa tässä yhteydessä myös aluepolitiikan alueellisen yhteistyötavoitteen merkitystä; kehottaa luomaan kattavan ja selkeän rannikkoalueita ja meriä koskevan suojelujärjestelmän, jolla voidaan tukea aluesuunnittelua;

4.  painottaa meri- ja maa-alueiden aluesuunnittelun keskinäisen johdonmukaisuuden tarvetta ja ekosysteemiperusteista tarkastelutapaa; huomauttaa, että alueellinen yhteistyö on erityisen tärkeää haavoittuvien, rajat ylittävien merialueiden suojelemisessa;

5.  ottaa huomioon, että merialueilla, mukaan lukien rannikkoalueet, saaret ja syrjäisimmät alueet, on omat erityispiirteensä, jotka edellyttävät erityisratkaisuja, ja korostaa näin ollen tarvetta kannustaa räätälöityihin paikallisiin kehitysstrategioihin, jotka perustuvat alhaalta ylöspäin suuntautuvaan kuulemisprosessiin, ja välttää "yhden koon" ratkaisuja; pitääkin meriasioiden yhdennettyä hallinnointia olennaisen tärkeänä, jotta voidaan välttää eri hallintotasojen toimivaltuuksien päällekkäisyyksiä sekä parantaa yhteistyötä ja vuoropuhelua paikallis- ja alueviranomaisten, rannikkoalueiden yhteisöjen, kansalaisyhteiskunnan toimijoiden ja muiden merialan sidosryhmien kanssa; kannattaa tätä taustaa vasten sellaisten EU:n merellisiä makroalueita koskevien strategioiden luomista ja kehittämistä, joilla pyritään tarkastelemaan kaikkea merialan toimintaa merialueisiin liittyvien strategisten linjausten laatimisen yhteydessä;

6.  suosittelee kuitenkin komissiolle – ottaen huomioon Eurooppa 2020 -strategian ja jotta yhteisiä ongelmia, painopisteitä ja haasteita käsiteltäisiin laajemmalla maantieteellisellä alueella, mukaan lukien eri jäsenvaltiot – että se tarkastelisi mahdollisuutta edistää "makroalueellista" lähestymistapaa, joka perustuu rakennerahastoja koskevan asetuksen tavoitteeseen kolme, jonka mukaan makroaluestrategiat on sisällytettävä EU:n aluepolitiikkaan koordinoituna politiikkana, joka koskee koko EU:n aluetta; painottaa tarvetta arvioida tämän strategian lisäarvoa unionin alueellisen yhteenkuuluvuuden tavoitteen kannalta; katsoo, että näin olisi toimittava myös meripolitiikassa kehityksen edistämiseksi ja EU:n meripolitiikan täytäntöönpanon parantamiseksi rannikkoalueilla ja syrjäisimmillä alueilla johdonmukaisen ja kattavan strategian puitteissa;

7.  kiinnittää huomiota meritalouden erityiseen merkitykseen niille jäsenvaltioille, joilla on laajoja yksinomaisia talousvyöhykkeitä, ja tarpeeseen edistää meritalousklustereita ja vahvistaa niiden vaikutusta Eurooppa 2020 -strategian mukaiseen kasvuun ja työllisyyteen;

8.  ehdottaa, että yhteistyötä saaristo- ja rannikkoalueita koskevissa kysymyksissä tiivistettäisiin ja pyrittäisiin kartoittamaan mahdollista yhdennettyä lähestymistapaa meripolitiikkoihin ja merenkulkualan toimiin, jotta voidaan edistää niiden ominaispiirteitä ja painopisteitä osana yhdennettyä meripolitiikkaa;

9.  kannattaa syrjäisimpien merialueiden ja saarien integroimista "merten valtateihin", jotta voidaan edistää kestävää liikkuvuutta sekä kestäviä liikennemuotoja ja sisämarkkinoita; ehdottaa tässä yhteydessä Euroopan tärkeillä merialueilla sijaitseviin "merten moottoriteihin" liittyvien sellaisten alueellisten aloitteiden kehittämistä, joiden avulla kannustetaan uuden intermodaalisen, merikuljetuksiin perustuvan logistiikkaketjun käyttöönottoa Euroopassa sekä vahvistetaan merikaupan kehitystä; kehottaa komissiota lisäksi käynnistämään vaikutustenarvioinnin mahdollisuuksista ja ehdoista, jotka koskevat muiden "merten moottoriteiden" perustamista;

10. korostaa etenkin rannikkoalueisiin kohdistuvat riskit huomioon ottaen meriturvallisuuteen liittyvien toimien merkitystä ja toteaa niiden edellyttävän yhteisiä toimia, jotka kattavat meripolitiikan ja merenkulkualan toimet ja yhteistyön muilla politiikanaloilla EU:n tasolla;

11. kehottaa komissiota sen 26. toukokuuta 2004 antaman, syrjäisimpien alueiden tiiviimpää kumppanuutta koskevan tiedonannon (KOM(2004)0343) mukaisesti sisällyttämään syrjäisimmät alueet meripolitiikkaa koskevan kansainvälisen ulottuvuuden ytimeen EU:n etuvartioasemina kullakin merialueella ja laatimaan merialueita koskevia strategioita syrjäisimpiä alueita varten; katsoo tästä syystä, että näillä alueilla voisi olla ratkaiseva rooli yhdennetyn meripolitiikan kansainvälisessä ulottuvuudessa, ja kehottaa komissiota sisällyttämään merialueita koskevan ulottuvuuden alueellisten alaryhmien kanssa tekemiinsä kansainvälisiin sopimuksiin;

12. toteaa, että merestä saatavan energian tuotannon kasvu aiheuttaa tulevaisuudessa paineita, jotka kohdistuvat vapaa-aikaan, matkailuun, kalastukseen ja rahtiteollisuuteen, ja kehottaa alueita tekemään yhteistyötä näiden etujen suojelemiseksi ja kiinnittämään erityishuomiota kalastustoimintaan, jolla on erityisasema rannikkoalueiden meritaloudessa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

13.7.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

39

1

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Catherine Bearder, Victor Boştinaru, Zuzana Brzobohatá, John Bufton, Alain Cadec, Salvatore Caronna, Francesco De Angelis, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Seán Kelly, Evgeni Kirilov, Petru Constantin Luhan, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Miroslav Mikolášik, Franz Obermayr, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Markus Pieper, Monika Smolková, Georgios Stavrakakis, Csanád Szegedi, Nuno Teixeira, Michael Theurer, Michail Tremopoulos, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Karima Delli, Ivars Godmanis, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Vilja Savisaar, Elisabeth Schroedter


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.9.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

33

5

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Inés Ayala Sender, Georges Bach, Antonio Cancian, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Saïd El Khadraoui, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Juozas Imbrasas, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Eva Lichtenberger, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Hella Ranner, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Debora Serracchiani, Brian Simpson, Dirk Sterckx, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Thomas Ulmer, Peter van Dalen, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Burkhard Balz, Philip Bradbourn, Spyros Danellis, Zita Gurmai, Jan Mulder, Dominique Riquet, Laurence J.A.J. Stassen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool, Janusz Władysław Zemke

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Jutta Steinruck

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö