MIETINTÖ Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2009
6.10.2010 - (2010/2059(INI))
Vetoomusvaliokunta
Esittelijä: Mariya Nedelcheva
PR_INI_AnnOmbud
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksesta 2009
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomuksen 2009,
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 24 artiklan kolmannen kohdan ja 228 artiklan,
– ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 41 ja 43 artiklan,
– ottaa huomioon oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9. maaliskuuta 1994 tehdyn Euroopan parlamentin päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom[1],
– ottaa huomioon 15. maaliskuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin ja Euroopan oikeusasiamiehen yhteistyötä koskevan puitesopimuksen, joka tuli voimaan 1. huhtikuuta 2006,
– ottaa huomioon 5. lokakuuta 2005 annetun komission tiedonannon "Empowerment to adopt and transmit communications to the European Ombudsman and authorise civil servants to appear before the European Ombudsman" (SEC(2005)1227),
– ottaa huomioon 18. kesäkuuta 2008 antamansa päätöslauselman Euroopan parlamentin päätöksen tekemiseksi oikeusasiamiehen ohjesäännöstä ja hänen tehtäviensä hoitamista koskevista yleisistä ehdoista 9 päivänä maaliskuuta 1994 tehdyn päätöksen 94/262/EHTY, EY, Euratom muuttamisesta[2],
– ottaa huomioon oikeusasiamiehen toteuttaman täytäntöönpanosäännösten tarkistamisen, jolla otetaan huomioon ohjesääntöön tehdyt muutokset ja joka tuli voimaan 1. tammikuuta 2009,
– ottaa huomioon aikaisemmat Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta antamansa päätöslauselmat,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 205 artiklan 2 kohdan toisen ja kolmannen virkkeen,
– ottaa huomioon vetoomusvaliokunnan mietinnön (A7‑0275/2010),
A. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiehen vuosikertomus 2009 luovutettiin virallisesti parlamentin puhemiehelle 19. huhtikuuta 2010 ja että oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksen vetoomusvaliokunnalle Brysselissä 4. toukokuuta 2010,
B. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 24 artiklassa määrätään, että "jokainen unionin kansalainen voi kääntyä 228 artiklan mukaisesti asetettavan oikeusasiamiehen puoleen",
C. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 41 artiklan mukaan "jokaisella on oikeus siihen, että unionin toimielimet, elimet ja laitokset käsittelevät hänen asiansa puolueettomasti, oikeudenmukaisesti ja kohtuullisessa ajassa",
D. ottaa huomioon, että perusoikeuskirjan 43 artiklan mukaan "jokaisella unionin kansalaisella sekä jokaisella luonnollisella henkilöllä ja oikeushenkilöllä, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka on jäsenvaltiossa, on oikeus tehdä Euroopan oikeusasiamiehelle kantelu, joka koskee unionin toimielinten, elinten tai laitosten toiminnassa ilmenneitä epäkohtia, lukuun ottamatta Euroopan unionin tuomioistuimen toimintaa lainkäyttöelimenä",
E. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen voimaantulon seurauksena yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka sekä Eurooppa-neuvoston toiminta kuuluvat oikeusasiamiehen toimialaan,
F. ottaa huomioon, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 228 artiklan mukaan oikeusasiamies tästä lähtien "valitaan jokaisten Euroopan parlamentin vaalien jälkeen Euroopan parlamentin vaalikauden ajaksi", joten parlamentti ei enää "nimeä" oikeusasiamiestä,
G. ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen työ edistää sellaisen unionin toteutumista, "jossa päätökset tehdään mahdollisimman avoimesti ja mahdollisimman lähellä kansalaisia", kuten Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 1 artiklan toisessa kohdassa vahvistetaan,
H. ottaa huomioon, että oikeusasiamies sai vuonna 2009 kaikkiaan 3 098 kantelua (3 406 kantelua vuonna 2008) ja että kanteluista 727:n (23 prosenttia) katsottiin kuuluvan oikeusasiamiehen toimivaltaan, kun vuonna 2008 vastaava luku oli 802,
I. ottaa huomioon, että vuonna 2009 oikeusasiamies käynnisti 335 tutkimusta kantelujen perusteella ja sai 318 tutkimusta päätökseen ja että päätökseen saaduista tutkimuksista 311 perustui kanteluihin ja seitsemän oli oma-aloitteisia tutkimuksia,
J. ottaa huomioon, että 179:ssä vuonna 2009 päätökseen saadussa tapauksessa (eli 56 prosentissa kaikista tapauksista) asianomainen toimielin hyväksyi sovintoratkaisun tai sopi asian, mikä osoittaa toimielinten ja elinten olevan selvästi halukkaita pitämään oikeusasiamiehelle tehtyjä kanteluita tilaisuutena virheiden korjaamiseen ja yhteistyöhön oikeusasiamiehen kanssa kansalaisten hyväksi,
K. ottaa huomioon, että vuonna 2009 oikeusasiamies havaitsi hallinnollisia epäkohtia 12 prosentissa tapauksista (37 tutkimusta), mikä johti kriittisiin lausuntoihin 35 tapauksessa,
L. ottaa huomioon, että vuonna 2009 annettiin 15 suositusluonnosta,
M. ottaa huomioon, että yleisimpien hallinnollisten epäkohtien syynä oli avoimuuden puute, mukaan luettuna kieltäytyminen antamasta tietoja (36 prosenttia tapauksista), epäoikeudenmukaisuus tai toimivallan väärinkäyttö (14 prosenttia), vältettävissä ollut viivästys (13 prosenttia), epätyydyttävä menettely (13 prosenttia), huolimattomuus (6 prosenttia), komission laiminlyönti sen tehtävässä perussopimusten valvojana (6 prosenttia), oikeudellinen virhe (6 prosenttia) ja syrjintä (5 prosenttia),
N. ottaa huomioon, että kantelujen keskimääräinen käsittelyaika lyheni 13 kuukaudesta (vuonna 2008) yhdeksään kuukauteen (vuonna 2009), mikä on osoitus oikeusasiamiehen ponnisteluista tutkimustensa keskimääräisen keston lyhentämiseksi ja asianosaisten toimielinten kesken vallitsevasta yhteistyöhengestä,
O. ottaa huomioon, että yksikään hallinnollinen epäkohta ei antanut aihetta laatia erityiskertomusta Euroopan parlamentille vuonna 2009,
P. ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen kriittiset huomautukset ja suositukset eivät ole oikeudellisesti sitovia, vaan niiden tavoitteena on edistää Euroopan unionin toimielimissä ja elimissä harjoitettavaa omaa valvontaa sekä välttää virheiden ja epäkohtien toistumista tulevaisuudessa,
Q. ottaa huomioon, että oikeusasiamiehen rooli on kehittynyt viran perustamisesta lähtien oikeusasiamiehen riippumattomuuden ja hänen toimintaansa kohdistuvan Euroopan parlamentin ja vetoomusvaliokunnan demokraattisen valvonnan ansiosta,
R. pitää olennaisena, että unionin toimielimet ja elimet hyödyntävät tarvittavia resursseja täysimääräisesti täyttääkseen velvollisuutensa, jotta voidaan varmistaa, että kansalaisten tiedusteluihin, kanteluihin ja vetoomuksiin vastataan ripeästi ja konkreettisesti,
S. ottaa huomioon hyvän hallintotavan säännöstön, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 6. syyskuuta 2001 antamallaan päätöslauselmalla[3],
T. ottaa huomioon, että Euroopan oikeusasiamiesten verkosto auttaa ohjaamaan kantelujen esittäjät kääntymään oikeusasiamiesten tai sellaisten muiden vastaavien elinten puoleen, joiden on annettava asianmukaisinta apua sekä vaihdettava tietoja ja parhaita käytäntöjä,
U. katsoo, että oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan toiminta on toisiaan täydentävää ja tehostaa molempien työtä,
1. hyväksyy Euroopan oikeusasiamiehen antaman vuosikertomuksen 2009;
2. korostaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo vahvistaa oikeusasiamiehen demokraattista legitiimiyttä, koska parlamentti valitsee oikeusasiamiehen, ja laajentaa toimivaltuudet yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan sekä Eurooppa-neuvoston toimintaan;
3. pitää ilahduttavana, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon myötä nyt oikeudellisesti sitovassa perusoikeuskirjassa lisätään unionin kansalaisuudesta johtuviin perusoikeuksiin oikeus hyvään hallintoon; kehottaa tästä syystä oikeusasiamiestä noudattamaan perusoikeuskirjaa kanteluja käsitellessään;
4. katsoo, että avoimuus, oikeus tutustua tietoihin ja oikeuden hyvään hallintoon kunnioittaminen ovat keskeisiä ennakkoedellytyksiä sille, että pidetään yllä kansalaisten luottamusta toimielinten kykyyn valvoa heidän oikeuksiaan;
5. katsoo, että ilmaisua "hallinnolliset epäkohdat" olisi jatkossakin tulkittava laajasti siten, että se käsittää oikeudellisten sääntöjen tai eurooppalaisen hallinto-oikeuden yleisten periaatteiden, kuten puolueettomuuden, suhteellisuuden ja yhdenvertaisuuden, syrjimättömyyden sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen, rikkomisen lisäksi myös tapauksia, joissa toimielin ei toimi johdonmukaisesti ja hyvässä uskossa tai ei ota huomioon kansalaisten oikeutettuja odotuksia, mukaan luettuina tapaukset, joissa toimielin itse on luvannut kunnioittaa tiettyjä sääntöjä ja vähimmäisvaatimuksia, vaikka sen ei välttämättä tarvitsisi tehdä niin perussopimusten tai johdetun oikeuden mukaisesti;
6. panee tyytyväisenä merkille oikeusasiamiehen toiminnastaan laatiman selkeän ja helppotajuisen esityksen; ehdottaa kuitenkin, että tulevissa kertomuksissa tiivistelmässä ja aihekohtaisessa analyysissa keskitytään enemmän rakenteellisiin ongelmiin ja yleisiin suuntauksiin;
7. katsoo, että oikeusasiamies on kertomuksen käsittämän ajanjakson aikana käyttänyt toimivaltaansa aktiivisesti ja tasapainoisesti, kun hän on tutkinut ja käsitellyt kanteluja sekä tehnyt ja päättänyt tutkimuksia, pitänyt yllä rakentavia suhteita Euroopan unionin toimielimiin ja elimiin sekä rohkaissut kansalaisia käyttämään oikeuksiaan suhteissaan näihin toimielimiin ja elimiin;
8. pitää myönteisenä oikeusasiamiehen ja vetoomusvaliokunnan välisiä erinomaisia suhteita toimielinjärjestelmässä kummankin kunnioittaessa toisten toimivaltaa; kannattaa jatkoa oikeusasiamiehen jo vakiinnuttamalle käytännölle, jonka mukaan kaikkiin vetoomusvaliokunnan kokouksiin osallistuu oikeusasiamiehen edustaja;
9. tunnustaa Euroopan oikeusasiamiesten 32 maassa ja 94 virastossa toimivan verkoston, johon vetoomusvaliokunta kuuluu yhtenä jäsenenä, toissijaisuusperiaatteen mukaisen tärkeän roolin; panee tyytyväisenä merkille Euroopan oikeusasiamiehen ja kansallisten oikeusasiamiesten ja vastaavien elinten välisen yhteistyön kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla jäsenvaltioissa;
10. ottaa huomioon, että vuonna 2009 oikeusasiamies vastaanotti 3 098 kantelua ja sai päätökseen 318 tutkimusta;
11. pitää myönteisenä, että merkittävä määrä menettelyjä päättyi sovintoratkaisuun tai kyseinen toimielin sopi asian (56 prosenttia), mikä ilmentää rakentavaa yhteistyötä oikeusasiamiehen ja unionin toimielinten ja elinten välillä; rohkaisee oikeusasiamiestä sekä unionin toimielimiä ja elimiä toimimaan edelleenkin näin;
12. pitää tervetulleina oikeusasiamiehen toimia, joiden avulla tutkimusten keskimääräinen kesto saatiin lyhennettyä yhdeksään kuukauteen; kehottaa myöntämään kaikille EU:n toimielimille ja elimille niiden velvollisuuksien täyttämiseen tarvittavat budjetti- ja henkilöstöresurssit, jotta voidaan varmistaa nopea reagointi kanteluihin ja vetoomuksiin;
13. panee merkille, että yli kolmasosa oikeusasiamiehen vuonna 2009 käynnistämistä tutkimuksista koski avoimuuden puutetta; edellyttää siksi, että asetuksen (EY) N:o 1049/2001 käynnissä olevalla muuttamisella ei rajoiteta nykyistä oikeutta saada tutustua tietoihin ja asiakirjoihin vaan vahvistetaan ennakoivampi lähestymistapa;
14. pitää myönteisenä, että oikeusasiamiehen oikeus tutustua neuvoston luottamuksellisiin asiakirjoihin lisääntyi vuonna 2009;
15. panee merkille viestinnän ja verkkosivuston kehittämisstrategian, joka oikeusasiamiehen mukaan auttaa vähentämään sellaisten kantelujen määrää, joita ei voida ottaa tutkittavaksi, ja rohkaisee oikeusasiamiestä jatkamaan toimiaan tiedottaakseen Euroopan kansalaisille tehtävästään ja toimivaltuuksiensa rajoista sekä kansalaisten oikeuksista;
16. kannattaa oikeusasiamiehen näkemystä, jonka mukaan hallintoon sovellettavien sitovien sääntöjen noudattamisen lisäksi on kehitettävä kansalaisille tarkoitettu todellinen palvelukulttuuri, jotta varmistetaan hyvä hallinto; kehottaa näin ollen oikeusasiamiestä tekemään lisää aloitteita edistääkseen tällaista palvelukulttuuria unionin toimielimissä ja kansalaisten keskuudessa;
17. pitää valitettavana niiden kantelujen määrää, jotka liittyvät pyyntöjen rekisteröintien, tapausten käsittelyn ja päätöksenteon viivästyksiin, jotka olisivat vältettävissä; ehdottaa, että varainhoitoasetuksen muuttamisen yhteydessä siihen lisätään säännös, jonka mukaan huomattavista ja pitkittyneistä viivästyksistä maksetaan taloudellinen korvaus;
18. panee merkille, että oikeusasiamies on saanut päätökseen oma-aloitteisen tutkimuksen, joka koskee sääntöjä, joita komissio on soveltanut kansalaisten pyyntöihin saada tutustua rikkomismenettelyjä koskeviin asiakirjoihin; rohkaisee vahvistamaan vetoomusvaliokunnan kanssa tehtävää yhteistyötä ja kehottaa oikeusasiamiestä tiedottamaan valiokunnalle säännöllisesti tekemistään oma-aloitteisista tutkimuksista ja niiden tuloksista; kehottaa komissiota omaksumaan avoimemman ja myönteisemmän asenteen rikkomismenettelyjä koskevien tietojen antamiseen;
19. katsoo, että oikeusasiamiehen ehdottama hyvän hallintotavan säännöstö, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi 6. syyskuuta 2001 antamallaan päätöslauselmalla, toimii oppaana ja apuvälineenä unionin kaikkien toimielinten ja elinten henkilöstölle; pitää myönteisenä, että Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on hyväksynyt hyvän hallintotavan säännöstön; panee tyytyväisenä merkille, että oikeusasiamies on tehnyt kantelujen käsittelyä koskevan yhteisymmärryspöytäkirjan Euroopan investointipankin kanssa; kehottaa oikeusasiamiestä tarkastelemaan hyvän hallintotavan säännöstön muuttamista kymmenen viime vuoden aikana saatujen kokemusten pohjalta ja edistämään näin parhaita käytäntöjä ja niiden vaihtoa;
20. pitää valitettavana, että kansallisten oikeusasiamiesten vastaanottamat kantelut, jotka liittyvät EU:n lainsäädännön puutteelliseen soveltamiseen jäsenvaltioissa, eivät sisälly Euroopan oikeusasiamiehen rekisteriin; ehdottaa, että Euroopan oikeusasiamies tarkastelee kantelujen yhdistämistä samaan rekisteriin, jotta ongelmaa voidaan ymmärtää paremmin;
21. kehottaa oikeusasiamiestä rohkaisemaan kansallisia oikeusasiamiehiä säännölliseen keskusteluun kansallisten parlamenttien kanssa Euroopan oikeusasiamiehen ja parlamentin mallin mukaisesti;
22. kehottaa Euroopan komissiota laatimaan kaikkien unionin elinten, toimielinten ja laitosten hallintoa koskevan yhteisen säädöksen;
23. kiinnittää oikeusasiamiehen huomion EPSOn uuteen henkilöstövalintamenettelyyn ja kehottaa seuraamaan sen soveltamista sekä laatimaan analyysin havaitusta kehityksestä;
24. kannattaa ajatusta perustaa yhteinen sisäinen verkkopalvelu kaikille Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenille, jotta voitaisiin varmistaa tulosten säännöllinen levittäminen;
25. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman ja vetoomusvaliokunnan mietinnön neuvostolle, komissiolle, Euroopan oikeusasiamiehelle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille ja niiden oikeusasiamiehille tai vastaaville toimivaltaisille elimille.
PERUSTELUT
Johdanto
Euroopan oikeusasiamiehen toimintaa koskeva vuosikertomus 2009 luovutettiin virallisesti Euroopan parlamentin puhemiehelle Jerzy Buzekille 19. huhtikuuta 2010, ja Euroopan oikeusasiamies Nikiforos Diamandouros esitteli kertomuksensa vetoomusvaliokunnalle 4. toukokuuta 2010.
Kertomus antaa yleiskuvan Euroopan oikeusasiamiehen toiminnasta vuonna 2009. Tutkimustulokset on eritelty luokittain väitettyjen hallinnollisten epäkohtien luonteen tai asianomaisen toimielimen mukaan. Kertomukseen sisältyy kuusisivuinen tiivistelmä. Julkaisussa esitetään kanteluista saadut tärkeimmät tulokset ja kerrotaan pääkohdat kuluneen vuoden aikana käsitellyistä asioista.
Kantelut ja tutkimukset
Oikeusasiamies sai vuonna 2009 kaikkiaan 3 098 kantelua, vuonna 2008 niitä oli ollut 3 406. Tämä on yhdeksän prosenttia vähemmän kuin vuonna 2008. Kanteluista 727:n katsottiin kuuluvan oikeusasiamiehen toimivaltaan. Näistä 162 otettiin tutkittaviksi, mutta tutkimuksen käynnistämiselle ei ollut perusteita, 335 tapauksessa kantelun perusteella käynnistettiin tutkimus ja 230:tä kantelua ei otettu tutkittavaksi.
Suurin osa oikeusasiamiehen vuonna 2009 käynnistämistä tutkimuksista koski komissiota (56 prosenttia). Kanteluita tehtiin myös Euroopan parlamentin hallinnosta (11 prosenttia), Euroopan yhteisöjen henkilöstövalintatoimistosta (EPSO) (yhdeksän prosenttia), neuvostosta (neljä prosenttia) ja Euroopan petostentorjuntavirastosta (OLAF) (kolme prosenttia). Lisäksi 59 tutkimusta (17 prosenttia) koski 23 muuta EU:n toimielintä ja elintä.
Tärkeimmät väitetyt hallinnolliset epäkohdat olivat avoimuuden puute (36 prosenttia käynnistetyistä tutkimuksista), mukaan lukien kieltäytyminen tietojen tai asiakirjojen antamisesta. Tapausten suuri määrä huolestuttaa vetoomusvaliokuntaa, sillä vastuullinen ja avoin EU:n hallinto on ratkaiseva tekijä, kun halutaan saada kansalaiset luottamaan EU:hun.
Vuonna 2009 saatettiin päätökseen 318 tutkimusta. Suurin osa saatiin päätökseen alle vuodessa (70 prosenttia) ja kolmasosa (55 prosenttia) kolmen kuukauden kuluessa. Näistä 311 liittyi kanteluihin, ja seitsemän tapausta oli oikeusasiamiehen oma-aloitteisia tutkimuksia.
Asioita tutkittaessa 58 tapauksessa ei käynyt ilmi hallinnollisia epäkohtia, mikä ei välttämättä ole kielteistä kantelijan kannalta, sillä hän saa täydellisen selvityksen kyseiseltä toimielimeltä tai elimeltä, ja samalla saattaa tarjoutua tilaisuus parantaa toimielimen tai elimen hallinnon laatua.
Vuonna 2009 kantelun kohteena ollut toimielin tai elin sopi 166 tapausta (56 prosenttia) kantelijaa tyydyttävällä tavalla. Toimielin joko sopi tapauksen tai asiassa päästiin sovintoratkaisuun. Tämä ilmentää kasvanutta halukkuutta käyttää oikeusasiamiehelle tehtyjä kanteluita tilaisuutena korjata epäkohtia ja tehdä yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa Euroopan kansalaisten hyväksi. Oikeusasiamiehen vuosikertomuksessa otetaan esille yhdeksän tapausta, jotka ovat kuvaavia esimerkkejä parhaista käytännöistä. Nämä tapaukset toimivat kaikille EU:n toimielimille ja elimille mallina siitä, miten on parasta reagoida oikeusasiamiehen esille ottamiin kysymyksiin.
Jos sovintoratkaisuun ei päästä, oikeusasiamies päättää tapauksen kriittisellä huomautuksella tai antaa suositusluonnoksen. Kriittinen huomautus osoittaa kantelijalle hänen kantelunsa oikeutuksen ja kyseiselle toimielimelle tai elimelle sen, mitä on tehty väärin, jotta hallinnolliset epäkohdat voidaan vastaisuudessa välttää. Vuonna 2009 oikeusasiamies päätti 35 tutkimusta kriittiseen huomautukseen.
On tärkeää, että toimielimet ja elimet noudattavat oikeusasiamiehen kriittisiä huomautuksia ja ryhtyvät toimiin esitettyjen ongelmien ratkaisemiseksi ja siten epäkohtien välttämiseksi vastaisuudessa. Sen varmistamiseksi, että toimielimet ja elimet oppivat virheistään ja että epäkohtien syntyminen voidaan jatkossa välttää, oikeusasiamies on julkistanut verkkosivustollaan selvityksen, jossa seurataan, mitä toimia toimielimet ovat toteuttaneet kaikkien vuonna 2008 annettujen kriittisten huomautusten ja muiden huomautusten johdosta. On syytä panna merkille, että kriittisten huomautusten seurannan tyytyväisyysprosentti on 79.
Silloin kun kyseinen toimielin voi korjata epäkohdan tai kun epäkohta on erityisen vakava tai sillä on yleisiä vaikutuksia, oikeusasiamies laatii kyseiselle toimielimelle tai elimelle osoitetun suositusluonnoksen, johon on vastattava kolmessa kuukaudessa yksityiskohtaisella lausunnolla. Vuonna 2009 annettiin 15 suositusluonnosta. Lisäksi seitsemän vuonna 2008 annettua suositusluonnosta päätettiin vuonna 2009, ja kaksi tapausta päätettiin vuonna 2007 annettujen suositusluonnosten johdosta.
Jollei yhteisön toimielin tai elin reagoi tyydyttävästi suositusluonnokseen, oikeusasiamies voi lähettää Euroopan parlamentille erityiskertomuksen.
Vuonna 2009 oikeusasiamies ei antanut parlamentille yhtään erityiskertomusta.
Oikeusasiamies käynnisti neljä tutkimusta omasta aloitteestaan. Tutkimuksissa oli kyse oikeusasiamiehen oma-aloitteisesta toimivallasta käynnistää tutkimus käsitelläkseen asiaa, joka oli toimielimissä ilmennyt nähtävästi systeeminen ongelma, kuten esimerkiksi komissiossa esiin noussut ongelma rikkomismenettelyihin liittyviin asiakirjoihin tutustumisesta. Tavoitteena oli huolehtia siitä, että kansalaiset tietäisivät, miten he pääsevät tutustumaan rikkomuksia käsitteleviin asiakirjoihin, ja että tapauksissa, joissa asiakirjoihin tutustuminen evättäisiin heiltä, he pystyisivät määrittämään, epäsikö komissio vaiko jäsenvaltio asiakirjoihin tutustumisen ja perustuiko epääminen kansalliseen vai Euroopan unionin lainsäädäntöön.
Euroopan oikeusasiamiehen tärkeimmät tehtävät
Euroopan oikeusasiamiehen tärkeimpiä tehtäviä on varmistaa, että EU:n lainsäädännössä vahvistettuja kansalaisten oikeuksia kunnioitetaan unionin kaikilla tasoilla ja että EU:n toimielimet ja elimet noudattavat hallinnon korkeimpia vaatimuksia.
Oikeusasiamies on edelleen pyrkinyt parantamaan kansalaisille ja mahdollisille kantelijoille välitettävän tiedon laatua, erityisesti heidän EU:n lainsäädäntöön perustuvista oikeuksistaan, käyttäen Euroopan oikeusasiamiesten verkostoa. Verkostoon, jossa on mukana myös vetoomusvaliokunta, kuuluu noin 94 virastoa 32 maasta. Verkoston yhtenä tavoitteena on helpottaa kantelujen siirtämistä nopeasti toimivaltaiselle oikeusasiamiehelle tai vastaavalle laitokselle. Oikeusasiamies välitti hänelle osoitettuja kanteluja 977:ssä vuonna 2009 käsitellyssä tapauksessa Euroopan oikeusasiamiesten verkoston jäsenelle. Oikeusasiamies neuvoi 792 kantelijaa kääntymään kansallisen tai alueellisen oikeusasiamiehen puoleen ja saattoi 185 kantelua vetoomusvaliokunnan käsiteltäväksi. Joissakin tapauksissa hän katsoo paremmaksi siirtää kantelun komissiolle tai komission perustamalle SOLVIT-verkostolle, jonka tarkoituksena on auttaa ihmisiä, joilla on vaikeuksia käyttää oikeuksiaan unionin sisämarkkinoilla. Oikeusasiamies on myös tiivistänyt yhteistyötä Europe Direct -palvelun kanssa.
Oikeusasiamies pyrkii varmistamaan, että EU:n toimielimet ja elimet soveltavat kaikessa toiminnassaan kansalaisten tarpeiden mukaisia toimintatapoja, ja käyttää hyväkseen jokaista mahdollisuutta saada sovintoratkaisuja kanteluihin ja tekee entistä enemmän tutkimuksia omasta aloitteestaan tunnistaakseen ongelmat ja rohkaistakseen parhaiden käytäntöjen soveltamista. Tämän saavuttamiseksi hän kehittää edelleen yhteyksiä EU:n toimielinten ja elinten jäseniin ja virkamiehiin edistääkseen palvelukulttuuria EU:n hallinnossa.
Koska on tärkeää varmistaa, että ne, joilla voi olla ongelmia EU:n hallinnon kanssa, tuntevat oikeutensa tehdä kanteluja oikeusasiamiehelle, todettakoon, että vuonna 2009 oikeusasiamies ja hänen henkilöstönsä esiintyivät 145 eri konferenssissa, seminaarissa ja kokouksessa. Lisäksi oikeusasiamies vieraili Kyproksessa, Slovakiassa, Tšekin tasavallassa, Suomessa, Virossa ja Italiassa lisätäkseen kyseisten maiden kansalaisten tietoisuutta oikeusasiamiehen roolista. Hän piti myös kuusi lehdistötilaisuutta ja antoi yli 40 haastattelua, ja 21 lehdistötiedotetta jaettiin toimittajille. Oikeusasiamiesten verkosto julkaisee säännöllisesti kuukausitiedotetta ja on ottanut käyttöön sähköisen keskustelufoorumin jäseniään varten.
Kiinnostavimpiin vuonna 2009 laadittuihin ja jaettuihin julkaisuihin kuuluvat vuosikertomus ja uusi yhteenvetoasiakirja "Yleiskatsaus 2008".
Oikeusasiamiehen uusi verkkosivusto avattiin 5. tammikuuta 2009, ja sitä päivitetään säännöllisesti. Tätä uutta, kansalaisille tarkoitettua palvelua kehitetään jatkuvasti. On syytä korostaa erityisen hyödyllistä interaktiivista opasta, jonka tarkoituksena on auttaa kansalaista löytämään elin, joka parhaiten soveltuu juuri hänen kantelunsa hoitamiseen. Kyseinen interaktiivinen opas antoi vuonna 2009 vastauksen 26 000 henkilölle. Suurin osa internetsivuston käyttäjistä on Espanjasta. Tämän jälkeen suurimmat käyttäjämäärät ovat Italiasta, Saksasta, Ranskasta ja Belgiasta.
Johtopäätös
Vetoomusvaliokunta kannustaa oikeusasiamiestä toimimaan jatkossakin yhteistyössä toimielinten kanssa hyvän hallinnon ja palvelukulttuurin edistämiseksi ja tehostamaan tiedotusta niin, että kansalaiset, jotka ehkä joutuvat käyttämään hänen palvelujaan, tietävät tarkoin, miten toimia.
Vetoomusvaliokunta rohkaisee oikeusasiamiestä selvittämään tapaukset sovintoratkaisuilla. Tämä ilmentää kasvanutta halukkuutta käyttää oikeusasiamiehelle tehtyjä kanteluita tilaisuutena korjata epäkohtia ja osoittaa toimielinten halua tehdä yhteistyötä oikeusasiamiehen kanssa.
Vetoomusvaliokunta rohkaisee oikeusasiamiestä käyttämään toimivaltaansa käynnistääkseen oma-aloitteisia tutkimuksia systeemisten ongelmien käsittelemiseksi toimielimissä, kuten hän teki vuonna 2009 avoimuuden puutteen ja tietojen epäämisen vuoksi.
Tukemalla oikeusasiamiestä Euroopan parlamentti ja sen vetoomusvaliokunta osoittavat luottavansa oikeusasiamiehen työhön ja hänen pyrkimyksiinsä parantaa kansalaisille tarjoamiaan palveluja ja siten lisätä näiden luottamusta Euroopan unioniin ja sen toimielimiin sekä parantaa kansalaisten käsitystä niistä.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
29.9.2010 |
|
|
|
||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
14 0 1 |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Elena Băsescu, Victor Boştinaru, Pascale Gruny, Ágnes Hankiss, Carlos José Iturgaiz Angulo, Peter Jahr, Erminia Mazzoni, Mariya Nedelcheva, Chrysoula Paliadeli, Ernst Strasser, Diana Wallis, Jarosław Leszek Wałęsa |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Kinga Göncz, Keith Taylor |
|||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Herbert Dorfmann |
|||||