MIETINTÖ neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 – kaikki pääluokat

11.10.2010 - (12699/2010 – C7‑0202/2010 – 2010/2001(BUD))

ja oikaisukirjelmistä nro 1/2011 (SEC(2010)1064), 2/2011 (SEC(2010)xxxx) ja 3/2011 (SEC(2010)xxxx) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011
Osa 1: Päätöslauselmaesitys
Budjettivaliokunta
Esittelijät: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska – (Pääluokka III – Komissio)
Helga Trüpel – (Muut pääluokat)

Tarkistukset

• 001-003 (PDF - 95 KB)
• 001-003 (DOC - 219 KB)
• 004-004 (PDF - 85 KB)
• 004-004 (DOC - 207 KB)
• 005-006 (PDF - 91 KB)
• 005-006 (DOC - 214 KB)
• 007-010 (PDF - 101 KB)
• 007-010 (DOC - 224 KB)
• 011-016 (PDF - 109 KB)
• 011-016 (DOC - 237 KB)
• 017-022 (PDF - 116 KB)
• 017-022 (DOC - 238 KB)
• 023-028 (PDF - 112 KB)
• 023-028 (DOC - 235 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 – kaikki pääluokat (12699/2010 – C7-0202/2010 – 2010/2001(BUD)) ja oikaisukirjelmistä nro 1/2011 (SEC(2010)1064), 2/2011 (SEC(2010)xxxx) ja 3/2011 (SEC(2010)xxxx) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom[1],

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[2],

–       ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[3],

–       ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman vuoden 2011 talousarvion painopisteistä – pääluokka III – Komissio[4],

–       ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman vuoden 2011 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista[5],

–       ottaa huomioon komission 27. huhtikuuta 2010 esittelemän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 (KOM(2010)0300),

–       ottaa huomioon neuvoston 12. elokuuta 2010 vahvistaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 (12699/2010 – C7-0202/2010),

–       ottaa huomioon komission 15. syyskuuta 2010 esittelemän oikaisukirjelmän nro 1/2011 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 75 b artiklan,

–       ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7‑0284/2010),

PÄÄLUOKKA III

Vuoden 2011 talousarvion keskeiset kysymykset ja ensisijaiset tavoitteet

1.      on vakaasti sitä mieltä, että uuden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) mukainen talousarviomenettely edellyttää kaikkien asianomaisten toimielinten täysimääräistä korkean tason poliittista panosta; korostaa, että sovittelumenettelyssä pyritään sovittamaan yhteen kummankin budjettivallan käyttäjän näkemykset ja että vuoden 2011 talousarviota koskeva yhteinen teksti edellyttää kummankin budjettivallan käyttäjän hyväksyntää niiden omien sääntöjen ja perussopimuksen 314 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

2.      pitää kirjallista menettelyä, jolla neuvoston kanta vahvistetaan, erityisen epäasianmukaisena talousarviomenettelyssä ja kyseenalaisena, koska tämä EU:n lainsäädännön olennainen osa jää neuvostossa vaille julkista ja selkeää ministeritason poliittista hyväksyntää;

3.      on lisäksi melko ymmällään siitä, miten neuvoston kantaa talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 pitäisi arvioida, sillä tehdyt leikkaukset eivät perustu selkeästi määritettyihin tavoitteisiin, vaan näyttää siltä, että ne kohdistuvat umpimähkään ja radikaalisti kaikkialle talousarvioon; pitää sattumanvaraisia määrärahaleikkauksia järkevän budjetoinnin periaatteiden vastaisina;

4.      toteaa, että SEUT-sopimuksella vahvistetaan EU:n toimintalinjoja ja luodaan uusia toimivaltuuksia – etenkin sellaisilla aloilla kuin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kilpailukyky ja innovointi, avaruuspolitiikka, matkailu, ilmastonmuutoksen torjunta, sosiaalipolitiikka, energiapolitiikka sekä oikeus- ja sisäasiat – ja että sen voimaantulo tarkoittaa talousarvion "lissabonisoitumista", joten budjettivallan käyttäjien on oltava johdonmukaisia kasvaneiden rahoitusvalmiuksien suhteen;

5.      palauttaa mieliin, että lukuisista perussopimusten muutoksista ja unionille siirrettyjen velvollisuuksien lisääntymisestä huolimatta EU:n talousarvion osuus BKTL:stä on vain prosentti; vastustaa näin ollen neuvoston hyväksymiä suuria leikkauksia;

6.      ymmärtää joidenkin neuvoston valtuuskuntien ilmaiseman huolen siitä, että jäsenvaltioiden talousarviot ovat erityisen paineen alla varainhoitovuonna 2011 ja että säästöt ovat sen vuoksi aivan välttämättömiä, mutta pitää maksumäärärahojen sattumanvaraisia leikkauksia silti järkevän budjetoinnin periaatteiden vastaisina ja katsoo myös, että maksusitoumusmäärärahojen sattumanvarainen leikkaaminen vaarantaa unionin toimintalinjojen ja jo hyväksyttyjen ohjelmien toteutuksen;

7.      muistuttaa jälleen kerran, ettei EU:n talousarviota pitäisi katsoa ja arvioida pelkäksi menoeräksi, joka rasittaa jäsenvaltioiden talousarvioita, vaan sitä olisi sen sijaan pidettävä mahdollisuutena terästää aloitteita ja investointeja, jotka ovat koko EU:n edun mukaisia ja tuovat sille lisäarvoa ja joista useimmista päättävät parlamentti ja neuvosto yhdessä ja joilla on siten myös kansallisen tason legitimiteetti; pyytää EU:n toimielimiä määrittelemään asianmukaisen mekanismin, jolla voidaan arvioida ja mitata riittämättömästä yhdentymisestä Euroopan tasolla aiheutuvat kustannukset, jotta voitaisiin korostaa resurssien yhdistämisen avulla jäsenvaltioiden talousarvioissa aikaansaatuja säästöjä;

8.      toistaa, että EU:n talousarvion täydentävyyttä jäsenvaltioiden talousarvioihin nähden ja sen kannustinvaikutusta ei pitäisi hillitä ja taltuttaa sattumanvaraisilla leikkauksilla, joissa on kyse vain häviävän pienistä summista (alle 0,02 prosenttia) verrattuna 27 jäsenvaltion yhteenlaskettuihin talousarvioihin;

9.      muistuttaa, että parlamentti on asettanut nuorisoon, koulutukseen ja liikkuvuuteen liittyvät toimet yhdeksi vuoden 2011 talousarvion tärkeimmistä painopisteistään, jotka se luetteli kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista kesäkuussa 2010 antamassaan päätöslauselmassa, koska ne ovat Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ja Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä ja välttämättömiä osa-alueita; korostaa, että tiettyjen budjettikohtien ehdotettu määrärahalisäys palvelee EU:n tulevaisuuteen suuntautuvia lyhyen ja pitkän aikavälin strategioita;

10.    toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että niukkojen aikojen vallitessa ja maailmanlaajuisessa talouden laskusuhdanteessa EU:n toimintalinjojen rahoitusta olisi seurattava tarkasti, jotta vältetään menot, joiden takana ei ole selvää ja tarkasti määritettyä tavoitetta, pitäen mielessä unionin talousarviosta saatavan eurooppalaisen lisäarvon, joka ilmentää solidaarisuutta ja tehokkuutta, kun muuten kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle hajaantuneet taloudelliset resurssit saatetaan yhteen; korostaa myös, että huomattavalla osalla EU:n talousarviomenoista tuetaan pitkän aikavälin investointeja, jotka ovat tarpeen EU:n talouskasvun stimuloimiseksi;

11.    huomauttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen jättämä marginaali ei tarjoa todellista liikkumavaraa etenkään alaotsakkeissa 1a ja 3b ja otsakkeessa 4 ja että se heikentää EU:n valmiutta reagoida toimintalinjojen muutoksiin ja odottamattomiin tarpeisiin ensisijaisista tavoitteistaan luopumatta; huomauttaa, että EU:n kohtaamat haasteet ovat niin suuret, että niitä varten tarvittavat määrärahat ylittäisivät selvästi monivuotisen rahoituskehyksen nykyiset enimmäismäärät; muistuttaa tässä mielessä, että on ehdottoman välttämätöntä tarkastella talousarviota perinpohjaisesti uudelleen ja että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien sekä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen eräiden määräysten välitön tarkistaminen on välttämätöntä ilmaantuneiden uusien haasteiden ja painopisteiden vuoksi;

12.    kehottaa neuvostoa ottamaan tinkimättä huomioon selkeät ehdot, jotka parlamentti esitti päätöslauselmassaan 22. syyskuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (KOM(2010)0072 – 2010/0048(APP))[6] ja joiden perusteella parlamentti antaa hyväksyntänsä uudelle monivuotista rahoituskehystä koskevalle asetukselle SEUT-sopimuksen mukaisesti;

13.    muistuttaa, että sen uusien painopisteiden ja perussopimuksen voimaantuloon liittyvien uusien toimintalinjojen rahoitus ei olisi ollut mahdollista monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa; korostaa, että parlamentti on sovittelukomiteassa käytävien neuvottelujen helpottamiseksi ja vaikeiden kompromissien kustannuksella ehdottanut näiden toimintalinjojen rahoittamista enimmäismäärien puitteissa; huomauttaa kuitenkin, että tämä voidaan saada aikaan vain vähentämällä määrärahoja muissa, tarkasti valikoiduissa budjettikohdissa;

14.    ei suostu pitämään maksumäärärahojen osalta lopullisena tavoitteena neuvoston kannan kokonaismäärää, joka on saatu vähentämällä tai lisäämällä eri budjettikohtien menoja arvioimatta perusteellisesti todellisia tarpeita;

15.    muistuttaa, että neuvoston käytäntö voi vaikuttaa saman vuoden maksusitoumusten toteutusasteeseen hidastamalla uusien sopimusten allekirjoittamista etenkin viimeisellä neljänneksellä, jolloin EU:n ohjelmien monivuotinen elinkaari häiriintyy;

16.    on yleisesti sillä kannalla, ettei EU:n ohjelmia tukevia hallintomenoja pitäisi leikata, jotta taataan ohjelmien ripeä toteutus ja sen laatu ja riittävä seuranta; palauttaa sen vuoksi kaikki neuvoston näiden ohjelmien hallintomenoja koskevista budjettikohdista leikkaamat määrärahat;

Alaotsake 1a

17.    muistuttaa, että nuoriso, koulutus ja liikkuvuus ovat parlamentin painopisteitä kautta linjan vuoden 2011 talousarviossa, minkä vuoksi niihin tarvitaan eri toimintalinjojen yhteydessä monialaisia kohdennettuja investointeja EU:n kasvun ja kehityksen tukemiseksi; toteaa näin ollen haluavansa lisätä kaikkien näihin painopisteisiin liittyvien ohjelmien, kuten elinikäisen oppimisen ohjelman, Ihmiset-ohjelman ja Erasmus Mundus ‑ohjelman, määrärahoja;

18.    katsoo erityisesti, että nuorison liikkuminen työmarkkinoilla on keskeinen tekijä, kun pyritään varmistamaan kilpailukykyisten ja dynaamisten työmarkkinoiden kehittyminen Euroopassa, ja tämän vuoksi sitä on syytä tukea; puoltaa näin ollen Euresin (European Employment Service) määrärahojen lisäämistä ja kannattaa voimakkaasti "Eka Eures-työpaikka" ‑valmistelutoimen käynnistämistä, sillä sen tarkoituksena on auttaa nuoria pääsemään työmarkkinoille tai erityisosaamista vaativaan työhön muissa jäsenvaltioissa ja se on ensimmäinen askel kohti erityistä nuorten ei-akateemista liikkuvuusohjelmaa;

19.    tunnustaa EU:n rahoittamaan tutkimukseen sisältyvän lisäarvon, koska se antaa lisäpontta erillisille jäsenvaltioiden tutkimusaloitteille ja -investoinneille ja etenkin energia-alan, muun muassa uusiutuvan energian, tutkimukselle, ja tunnustaa myös pk-yritysten keskeisen roolin kasvun ja työllisyyden edistämisessä Euroopassa; toistaa vastaavasti tukevansa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ja erityisesti yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa sekä älykkään energiahuollon ohjelmaa ja lisää sen vuoksi tiettyjen budjettikohtien maksusitoumus- ja maksumäärärahoja; toteaa, että tutkimus- ja kehittämisohjelmien kitkaton toteuttaminen olisi taattava, jotta vältettäisiin määrärahojen siirtäminen varainhoitokauden päättyessä muihin käyttötarkoituksiin;

20.    on erittäin huolissaan siitä, etteivät käytettävissä olevat resurssit riitä toimintalinjojen rahoittamiseen kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn keskeisillä osa-alueilla ja että tilanne on heikentynyt Eurooppa 2020 -strategian tulevan rahoituksen vuoksi; muistuttaa, että investoinnit esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, liikenteeseen (erityisesti Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin) sekä matkailuun edistävät ratkaisevasti kasvua ja työllisyyttä;

21.    pitää äärimmäisen tärkeänä, että juuri perustetuille Euroopan finanssivalvontaviranomaisille annetaan alusta alkaen asianmukainen ja riittävä rahoitus, jonka avulla ne voivat osaltaan edistää eurooppalaisen ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakautta;

22.    on vakaasti sitä mieltä, että eurooppalaiselle ITER-yhteisyritykselle myönnettävää rahoitusta olisi mietittävä uudelleen ITER-hankkeen rahoitusta vuosiksi 2012 ja 2013 koskevan komission ehdotuksen valossa; ei ole valmis hyväksymään määrärahojen uudelleenkohdentamista nykyisen eli seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman sisällä, jotta voidaan rahoittaa lisääntyneitä rahoitustarpeita, jotka eivät enää ole alkuperäisen ehdotuksen mukaisia; katsoo näin ollen toteutuksen viivästymisen huomioon ottaen, että paras vaihtoehto on vähentää budjettikohdan 08 20 02 maksusitoumus- ja maksumäärärahoja 47 miljoonalla eurolla, jotta voidaan aloittaa neuvoston kanssa neuvottelut ITER-hankkeen tulevasta rahoituksesta;

23.    tukee komission ehdotusta ottaa Euroopan globalisaatiorahastoa koskevaan budjettikohtaan maksumäärärahoja ja yksinkertaistaa näin budjettivallan käyttäjien hyväksymiin hakemuksiin liittyviä rahoitusmenettelyjä; palauttaa näin ollen oletusarvoisen määrän mutta toteaa, ettei se välttämättä riitä kattamaan vuoden 2011 tarpeita;

24.    on vakuuttunut siitä, että Euroopan energiatilannetta on tarkasteltava strategisesta näkökulmasta; panee merkille, että komissio on vahvistanut Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman eli SET-suunnitelman, jonka rahoitustilanne on yhä epäselvä; on siksi luonut p.m.-merkinnällä varustetut budjettikohdat useita SET-suunnitelman aloja varten, joilla on tarkoitus pian ryhtyä toimeen;

Alaotsake 1b

25.    panee merkille, että neuvoston kannassa ei muuteta komission esittämiä maksusitoumusmäärärahoja, ja korostaa, että tämä maksusitoumusmäärärahoja koskeva kanta vastaa hyvin monivuotista rahoituskehystä ottaen huomioon siihen 17. kesäkuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 17 kohdan mukaisesti vuotta 2011 varten tehdyn teknisen mukautuksen;

26.    pitää valitettavana neuvoston pyrkimystä rajoittaa maksumäärärahoja, joita leikattiin 1 075 miljoonalla eurolla (joista puolet koski ohjelmakauden 2006–2010 hankkeiden loppuunsaattamista) verrattuna komission ennakkoarvioihin maksumäärärahojen tarpeesta vuodeksi 2011; korostaa, että Euroopan parlamentti oli jo arvioinut nämä jälkimmäiset arviot mahdollisesti liian alhaisiksi ja että neuvoston linja saattaa uhata mahdollisuuksia vauhdittaa ohjelmien toteutusta, joka pääsi hitaasti käyntiin kauden 2007–2013 alussa, sekä parlamentin ja neuvoston äskettäin sopimia Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan liittyviä lainsäädännön muutoksia;

27.    palauttaa näin ollen neuvoston leikkaamat maksumäärärahat talousarvioesityksen tasolle ja pitäytyy samalla alkuperäisessä kannassaan, että komission ja neuvoston olisi esitettävä ja hyväksyttävä ripeästi lisätalousarvio, jos käy niin, että maksumäärärahat eivät riitä kattamaan tarpeita; pitää tervetulleena neuvoston lausumaa tästä asiasta;

28.    palauttaa mieliin, että Itämeren aluetta varten laaditun EU:n strategian toimintasuunnitelman mukaan ehdotetut toimet olisi mahdollisuuksien mukaan rahoitettava nykyisistä lähteistä, kuten rakennerahastoista ja koheesiorahastosta; huomauttaa, että Itämeren aluetta varten laadittua strategiaa koskevien neuvoston päätelmien mukaan strategia edellyttää nykyisten EU:n välineiden ja rahastojen sekä muiden olemassa olevien resurssien ja rahoitusvälineiden entistä tehokkaampaa käyttöä; korostaa, että strategialle on annettava asiaankuuluva tunnustus ja rahoitus;

Otsake 2

29.    huomauttaa, että YMP:n ensisijaisena tavoitteena on taata markkinoiden vakaus, elintarviketurva, oikeudenmukaiset tulot viljelijöille sekä ympäristön ja maisemien suojelu, ja kehottaa siksi komissiota huolehtimaan siitä, että vuoden 2011 talousarviossa rahoituksen saamista helpotetaan tarvittavin keinoin siltä varalta, että markkinoilla esiintyy heilahteluja vuonna 2011;

30.    myöntää, että vuoden 2010 talousarviossa maitoalalle myönnettiin poikkeuksellinen 300 miljoonan euron rahoitus; kannattaa uuden budjettikohdan luomista maitorahastoksi, jotta voidaan tukea nykyaikaistamista, monipuolistamista ja rakenneuudistusta sekä parantaa markkinointia; huomauttaa, että komissio on jo hyväksynyt maitorahaston;

31.    katsoo, että viinialan kansalliset tukiohjelmat olisi säilytettävä, vaikkakin määrärahoja olisi vähennettävä; huomauttaa, että viinialan markkinajärjestelyä uudistettaessa komissio nimenomaisesti totesi, että uudistuksen ei pitäisi vaikuttaa talousarvioon;

32.    korostaa, että parlamentti on jo nimenomaisesti torjunut määrärahojen kohdentamisen eläville eläimille, joita on tarkoitus käyttää kuolemaan johtavassa härkätaistelussa, ja huomauttaa, että se odottaa komission varmistavan, että tällainen rajoitus otetaan käyttöön;

33.    toteaa, että kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmä ovat tärkeitä ohjelmia, sillä ne edistävät terveellistä ruokavaliota lasten keskuudessa; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen näiden järjestelmien määrärahojen lisäämisestä ja päättää vielä lisätä niiden määrärahoja; korostaa vähävaraisimmille tarkoitetun ohjelman merkitystä ja päättää lisätä sen määrärahoja mutta muistuttaa, että se on pantava täytäntöön unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäsittelyn valossa;

34.    kannattaa ensisijaisten tavoitteidensa mukaisesti sellaisen pilottihankkeen luomista, jonka tarkoituksena on edistää nuorten maataloustuottajien välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ottaen huomioon etenkin Euroopan maatalousalan edessä olevat haasteet;

35.    on vakuuttunut, että rahoitusta ympäristöalan rahoitusvälineelle vuosiksi 2007–2013 (Life+) olisi edelleen lisättävä, jotta se olisi sopusoinnussa lisätoimenpiteiden kanssa; korostaa, että ympäristö- ja maatalouspolitiikassa painopiste on ympäristöalan toimissa ja että rahoituksen lisääminen on keskeisen tärkeää luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi; katsoo, että kestävän kehityksen kriteerit olisi Life+ -välineen lisäksi sisällytettävä kaikkiin asiaankuuluviin EU:n välineisiin;

Alaotsake 3a

36.    pitää useita ohjelmia, kuten terrorismin ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa, keskeisinä Tukholman ohjelman toteuttamisessa sekä toistaa tukevansa väkivallan torjuntaa koskevaa Daphne-ohjelmaa, jonka puitteissa rahoittamisen arvoisia ohjelmia ei pystytä rahoittamaan määrärahojen vähyyden vuoksi, sekä huumetorjuntaa ja ‑tiedotusta; korostaa tässä yhteydessä erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan, kuten pakkoaborttien, naisten sukuelinten silpomisen, pakkosterilisaation tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun, torjuntaa;

37.    katsoo, että parlamentille SIS II -hankkeen seuraavista vaiheista annettujen vähäisten tietojen vuoksi määrärahojen ottaminen varaukseen on paras keino saada pyydetyt tiedot tarvittavista parannuksista;

38.    katsoo, ettei 21. syyskuuta 2010 päivätyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetty suunnitelma ole riittävä vastaus parlamentin pyyntöihin saada tietoa tarvittavista parannuksista ja täysi selvitys SIS II -hankkeen määrärahoista;

Alaotsake 3b

39.    palauttaa mieliin, että alaotsakkeeseen 3b sisältyy toimintalinjoja, jotka vaikuttavat suoraan Euroopan kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja on täysin vakuuttunut siitä, ettei sen tämänhetkisiä mahdollisuuksia voida täysin hyödyntää nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen suppean liikkumavaran puitteissa; korostaa, ettei neuvoston näihin välineisiin ehdottama rahoitus vastaa alaotsakkeen keskeisiä prioriteetteja, ja tähdentää erityisesti, että nuoriso-ohjelmien erittäin korkeat käyttöasteet ovat osoitus siitä, että niihin on panostettava paljon nykyistä enemmän;

40.    toistaa aikovansa lisätä nuorisotoimintaohjelman, Special Olympics ‑kesämaailmankisojen, tiedotustoimipisteiden ja urheilun alalla parhaillaan toteutettavan valmistelutoimen määrärahoja; panee merkille neuvoston aloitteen uudesta valmistelutoimesta, joka koskee Euroopan muistomerkkejä, ja katsoo, että valmistelutoimi voisi edistää EU:n kansalaisuutta säilyttämällä Euroopan yhteisiä historiallisia muistomerkkejä ja parantamalla mahdollisuuksia tutustua niihin;

Otsake 4

41.    on täysin vakuuttunut siitä, ettei EU:n roolia maailmanlaajuisena toimijana voida rahoittaa asianmukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavaran puitteissa ja etteivät budjettivallan käyttäjät saisi ratkaista tällaista resurssipulaa viime hetken kompromisseilla pohtimatta asianmukaisesti keskipitkän aikavälin tarpeita; palauttaa mieliin, että monivuotisen rahoituskehyksen uudelleentarkastelu ja otsakkeen 4 enimmäismäärän tarkistaminen sellaisten ilmenneiden tarpeiden huomioon ottamiseksi, joita ei voitu ennakoida vuonna 2006, on tämän otsakkeen hallittavuuden ja kestävyyden ennakkoehto;

42.    katsoo, että tämän otsakkeen erittäin kapean liikkumavaran vuoksi ja neuvoston hakemien säästöjen saamiseksi painopisteiden rahoitus voidaan taata vain vähentämällä määrärahoja valikoidusti suppeassa määrässä budjettikohtia; katsoo, että määrärahoja, jotka on tarkoitettu tukeen Afganistanin kunnostamiseksi ja makrotaloudelliseen apuun, voitaisiin osittain vähentää ilman, että se merkittävästi haittaa operaatioita; päättää samassa hengessä palauttaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrärahat vuoden 2010 talousarvion tasolle toimielinten välisen sopimuksen 42 kohdan mukaisesti;

43.    toistaa sitoutuneensa siihen, ettei Palestiinalle, rauhanprosessille ja UNRWA:lle tarkoitetun tuen määrärahoja vähennetä mielivaltaisesti; on kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei epäsuhtaa EU:n rahoitusavun kokonaismäärän – EU on kokonaisuudessaan merkittävin avunantaja – ja sillä rauhanprosessissa olevan vähäisen vaikutusvallan välillä voida perustella eikä ymmärtää ja että siihen on puututtava määrätietoisesti etenkin äskettäin perustetun Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteydessä;

44.    toistaa vastustavansa ehdotusta, että useiden välineiden ja ohjelmien määrärahoja kohdennettaisiin uudelleen banaanialan liitännäistoimenpiteisiin ja teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineeseen (ICI+), joiden rahoitusta ei ennakoitu nykyistä monivuotista rahoituskehystä hyväksyttäessä, mutta toistaa silti tukevansa kyseisiä välineitä; korostaa, ettei kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä voida pitää rahastona, johon voitaisiin turvautua kaikkien otsakkeen 4 alalla ilmenevien uusien tarpeiden rahoittamiseksi, vaan että se on perustettu ja sille on myönnetty rahoitusta tiettyjä tavoitteita varten, jotka EU on useissa yhteyksissä sitoutunut saavuttamaan; kehottaa näin ollen neuvostoa sopimaan näiden toimenpiteiden monivuotisesta rahoittamisesta kaikkien toimielinten välisen sopimuksen tarjoamien keinojen avulla;

45.    päättää ottaa osan ympäristöä ja luonnonvarojen kestävää hoitoa, energia mukaan luettuna, koskevista määrärahoista varaukseen, kunnes komissio on esittänyt poliittisesti sitovan asiakirjan, jossa osoitetaan, että nopeasti saatavaa ilmastorahoitusta koskeva paketti on aidosti täydentävä, että siitä jaetaan EU:n varoja kumppanialueille maantieteellisesti tasapainotetulla tavalla ja ettei sitä toteuteta nykyisten kehitysyhteistyöohjelmien kustannuksella, sekä antanut selkeät tiedot edunsaajien valintaperusteista ja yksityiskohtaiset tiedot sopimuksista kehitysmaiden kanssa;

46.    katsoo, että EU:n tuki reilulle kaupalle olisi sisällytettävä talousarvioon kautta linjan;

47.    katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevien neljän osapuolen neuvottelujen mukaisesti olisi pyrittävä tehostamaan YUTP- ja YTPP-operaatioiden määrittelyä, jotta voidaan parantaa avoimuutta ja helpottaa talousarviokatsausta; päättää sen vuoksi jakaa budjettikohdat 19 03 01, 19 03 03 ja 19 03 07 ja luoda erilliset budjettikohdat Georgiassa toteutettavalle EU:n tarkkailuoperaatiolle, Kosovossa toteutettavalle EU:n oikeusvaltio-operaatiolle ja Afganistanissa toteutettavalle EU:n poliisioperaatiolle, jotka ovat tärkeimmät YUTP- ja YTPP-operaatiot vuonna 2011;

48.    katsoo transatlanttisista suhteista antamiensa päätöslauselmien mukaisesti, että EU:n ja Yhdysvaltojen strateginen kumppanuus on määritettävä selkeästi luomalla erillinen Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön budjettikohta;

49.    on vakuuttunut, että kokonaisrahoitusta Kyproksen turkkilaisen yhteisön tukemiseksi on edelleen lisättävä, jotta varmistetaan Kyproksen kadonneita henkilöitä käsittelevän komitean toiminnan sekä teknisen kulttuuriperintökomitean toteuttamien restaurointihankkeiden riittävä rahoitus; pitää näiden komiteoiden toimintaa erittäin tärkeänä Kyproksen molempien yhteisöjen kannalta;

Otsake 5

50.    torjuu otsakkeen 5 menoja koskevan neuvoston yleisen kannan eli yli 115 miljoonan euron kokonaisvähennyksen, joka koostuu siitä, että palkkoihin ja eläkkeisiin tehtävä 1,85 prosentin mukautus on jätetty budjetoimatta ja että Eurooppa-koulujen budjettikohtia on supistettu yleisesti nuorisoa, koulutusta ja liikkuvuutta koskevien parlamentin painopisteiden vastaisesti;

51.    korostaa, että tällainen rajoittava lähestymistapa tuo tosin lyhyellä aikavälillä säästöjä EU:n talousarvioon ja jäsenvaltioille mutta vaarantaa samalla EU:n toimintalinjojen ja ohjelmien toteuttamisen; painottaa myös, että toimielimille olisi annettava tehtäviensä hoitamiseksi riittävät resurssit etenkin SEUT-sopimuksen voimaantulon jälkeen;

52.    palauttaa sen vuoksi yleisesti neuvoston leikkaamat määrärahat ja ottaa varaukseen palkkoihin tehtävää 1,85 prosentin mukautusta vastaavat määrät siihen saakka, että unionin tuomioistuin on antanut tuomionsa; pitää tällaisten menojen budjetointia osoituksena moitteettomasta ja järkevästä talousarviohallinnosta;

53.    palauttaa komission talousarvioesityksen kaikkien edellä mainittujen leikkausten osalta lukuun ottamatta konferenssi-, kokous- ja valiokuntatoimintaa; ei hyväksy Eurooppa-koulujen määrärahoihin tehtyjä leikkauksia; ihmettelee myös, miten neuvosto kykenee arvioimaan komission yksiköiden mahdollisen henkilöstömäärän tarkemmin kuin komissio itse;

54.    pyytää neuvostoa hyväksymään pikaisesti oikaisukirjelmän nro 1/2011, jotta Euroopan ulkosuhdehallinto voi aloittaa toimintansa riittävin resurssein heti vuoden 2011 alussa, mutta päättää ottaa määrärahat varaukseen, kunnes parlamentin toimivaltaiset yksiköt ovat kuulleet lähemmin komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa painopisteistä, joihin kohdennetaan komission ja neuvoston nykyisten rakenteiden sulauttamisesta vapautuneet resurssit;

55.    ottaa tiettyjä hallintomenoja varaukseen, kunnes komissio toteuttaa erityis- tai jatkotoimia tai tekee ehdotuksia tai kunnes siltä saadaan lisätietoja; pyytää erityisesti tarkistamaan komission jäsenten toimintasääntöjä ja soveltamaan niitä tarkasti, kun on kyse entisten jäsenten eläkkeiden maksamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotta tietyt näistä varauksista voidaan vapauttaa;

Virastot

56.    hyväksyy pääsääntöisesti komission arviot virastojen määrärahatarpeista ja torjuu seuraavat periaatteet, joihin neuvoston kanta EU:n erillisvirastojen määrärahoista vuoteen 2010 verrattuna perustui:

-  nousu rajoitetaan 1,5 prosenttiin toiminnassaan "vauhtiin" päässeiden virastojen osalta,

-  nousu rajoitetaan 3 prosenttiin niiden virastojen osalta, joille on osoitettu uusia tehtäviä,

-  vain puolet pyydetyistä viroista myönnetään,

-  komission ehdotusta ei muuteta uusien virastojen osalta;

57.    katsoo kuitenkin, ettei EU:n tukea tuloja saaville virastoille saisi vähentää käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrällä, jotta ne saisivat rahoitukseensa riittävästi joustavuutta niiden saamien tulojen vaihdellessa;

58.    päättää edelleen lisätä vuoden 2011 talousarvion määrärahoja kolmelle uudelle finanssivalvontaviranomaiselle neuvoston kanssa käytävien neuvottelujen lopputuloksen talousarviovaikutuksia koskevien saatavilla olevien ennusteiden mukaisesti, ottaa Euroopan poliisiakatemian määrärahat varaukseen, kunnes vuoden 2008 vastuuvapausmenettely on saatettu päätökseen, lisätä EU:n rahoitusta Euroopan koulutussäätiölle parlamentin painopisteiden mukaisesti ja lisätä kalastuksenvalvontaviraston määrärahoja, jotta se pystyy hoitamaan valvontatehtävänsä kansainvälisillä vesillä;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

59.    korostaa, että pilottihankkeita ja valmistelutoimia, joita on hyväksytty vain vähäinen määrä, on harkittava ja arvioitava perusteellisesti myös komission heinäkuussa 2010 toteuttaman hyödyllisen ja rakentavan alustavan arvioinnin valossa, jotta voidaan välttää toimien päällekkäisyys EU:n nykyisten ohjelmien kanssa; palauttaa mieliin, että pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tarkoituksena on muotoilla poliittisia painopisteitä ja esitellä uusia aloitteita, joista saattaa tulevaisuudessa tulla EU:n toimintoja ja ohjelmia;

***

PÄÄLUOKAT I, II, IV, V, VI, VII, VIII, IX

Yleinen kehys

60.    palauttaa mieliin, että toimielinten olisi laadittava talousarvionsa moitteettoman ja tehokkaan varainhoidon pohjalta ja nykyisen talouskriisin vaikutukset huomioon ottaen pyrittävä käyttämään resurssit tehokkaasti, jotta ne voivat hoitaa Lissabonin sopimuksen mukaiset velvoitteensa ja samalla hakea mahdollisuuksien mukaan säästöjä;

61.    kiinnittää huomiota komission unionin tuomioistuimessa vireille panemaan kanteeseen, joka koskee palkkoihin tehtävää mukautusta, ja on päättänyt talousarvion varovaisuusperiaatetta noudattaen ottaa määrärahat varaukseen, joka kattaisi vaikutukset vuodeksi 2011 siltä varalta, että unionin tuomioistuin ratkaisee palkkoihin tehtävää 1,85 prosentin mukautusta koskevan asian komission hyväksi;

62.    panee merkille, että neuvosto on supistanut Kroatian määrärahoja käyttäen erilaista Kroatian liittymispäivää koskevaa oletusta kuin komissio; päättää noudattaa komission lähestymistapaa, kunnes saadaan uusia tietoja, joiden takia tässä vaiheessa tehtävä muutos olisi perusteltu;

63.    päättää kunkin toimielimen pyynnöt arvioituaan palauttaa osan neuvoston toimielinten määrärahoihin tekemistä leikkauksista niissä tapauksissa, joissa toimielimen nimenomaisia pyyntöjä pidetään täysin perusteltuina;

64.    korostaa, ettei neuvosto ole toistaiseksi vahvistanut kantaansa alueiden komiteaa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa koskevasta lisätalousarviosta nro 2/2010, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää kyseisen lisätalousarvion sisällön käsittely vuoden 2011 talousarviota koskevissa keskusteluissa;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

Yleinen kehys

65.    korostaa, että neuvottelut käytiin kahdessa sovittelumenettelyä edeltäneessä kokouksessa maalis- ja huhtikuussa 2010 ja että ennakkoarviota vahvistettaessa päästiin selkeään tulokseen useassa kysymyksessä; suhtautuu myönteisesti näissä kokouksissa ilmaistuun hyvään tahtoon ja niiden rakentavaan luonteeseen; pitää myönteisenä, ettei puhemiehistön syyskuussa 2010 hyväksymä oikaisukirjelmä aiheuta merkittäviä muutoksia ennakkoarvioon;

66.    on tietoinen siitä, että on vaikeaa mutta tärkeää sovittaa yhteen tarve hoitaa täysimääräisesti Lissabonin sopimuksessa vahvistetut parlamentin tehtävät, jotka edellyttävät resurssien lisäämistä, sekä noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatteita ja talousarvion kurinalaisuutta rahoituskriisin aikana; on sen vuoksi tarkastellut eri budjettikohtia ja tehnyt joitakin mukautuksia ennakkoarvion mukaisiin määrärahoihin;

67.    huomauttaa, että sen määrärahat ovat yhteensä 1 700 349 283 euroa eli 20,21 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 (hallintomäärärahat) menoista ja vastaavat siten sen aiempia päätöslauselmia, joiden mukaan menojen olisi oltava noin 20 prosenttia;

68.    korostaa tältä osin, että määrässä on otettu huomioon toimivaltuuksien huomattava lisääntyminen Lissabonin sopimuksen mukaisesti sekä siitä aiheutuva henkilöstön ja muiden resurssien tarve;

69.    huomauttaa, että budjettivallan käyttäjän päättämä lopullinen määrä merkitsee 6 198 071 euron nettovähennystä verrattuna talousarvioesitykseen ja 25 029 014 euron nettovähennystä verrattuna alkuperäisiin ehdotuksiin ennen sovittelua puhemiehistön kanssa;

70.    katsoo edelleen, että säästömahdollisuuksien selvittäminen ja jatkuva pyrkimys nykyisten resurssien uudelleenjärjestelyyn ovat silti olennainen osa sen budjettipolitiikkaa etenkin nykyisen talouskriisin aikana;

Henkilöresurssit

71.    panee merkille, että puhemiehistön ehdotuksesta ja budjettivaliokunnan hyväksymänä välillistä apua jäsenille on painotettu vahvasti lujittamalla selkeästi esimerkiksi parlamentin tutkimusta ja politiikan analyysia koskevia valmiuksia, kirjastopalveluja, toimialayksiköitä ja niihin liittyviä aloja; palauttaa mieliin, että näin täydennetään parlamentin uuden ja lujitetun roolin mukaisesti jo vuoden 2010 talousarviossa ja lisätalousarviossa nro 1/2010 tehostettua suoraa apua;

72.    palauttaa mieliin 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta varainhoitovuodeksi 2011 ja siihen sisältyvän henkilöstötaulukon; päättää nyt tehdä siihen jäljempänä kuvattuja mukautuksia;

73.    muistuttaa päätöksestään tehostaa kirjastopalvelujen valmiuksia, 15 uuden toimen hyväksymisestä vuodeksi 2011 ja 13 sopimussuhteisen toimihenkilön toimien muuttamisesta vakinaisiksi viroiksi osana tätä prosessia; päättää vähentää kahdeksaan näistä toimista liittyviä määrärahoja, jotta palvelukseenotto voidaan toteuttaa asteittain kahden vuoden aikana;

74.    on päättänyt säilyttää varauksessa määrärahat, jotka liittyvät 30 toimeen (6 AD5-toimea ja 24 AST1-toimea) muilla toimintalohkoilla, kunnes saadaan pyydetyt lisätiedot;

75.    päättää hyväksyä oikaisukirjelmässä ehdotetun akkreditointipalvelun muuttamisen sisäiseksi yksiköksi ja samalla luoda 16 uutta toimea henkilöstötaulukkoon (1 AD5-toimi ja 15 AST1-toimea) sekä asettaa käyttöön vastaavat määrärahat;

76.    hyväksyy oikaisukirjelmän perusteella seuraavat toimenpiteet, joilla ei ole vaikutusta talousarvioon:

-  viiden nykyisen väliaikaisen toimen muuntaminen vakinaisiksi viroiksi (1 väliaikainen AD9-toimi 1 vakinaiseksi AD5-viraksi, 1 väliaikainen AD8-toimi 1 vakinaiseksi AD5-viraksi, 1 väliaikainen AD5-toimi 1 vakinaiseksi AD5-viraksi ja 2 väliaikaista AST3-toimea 2 vakinaiseksi AST1-viraksi),

-  kahden väliaikaisen AD11-toimen korottaminen AD12-toimiksi,

-  15 AST-toimen (5 AST10-toimea, 5 AST6-toimea ja 5 AST5-toimea) muuntaminen 15 AD5-toimeksi;

77.    on vapauttanut Kroatiaa koskevasta varauksesta 3 miljoonaa euroa määrärahasiirtoa C1/2010 koskevan aiemman päätöksensä mukaisesti ja siirtänyt nämä varat sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamista koskevaan budjettikohtaan;

Suora apu jäsenille

78.    päättää säilyttää nämä määrärahat varauksessa lisätalousarvion nro 1/2010 yhteydessä avustajakorvauksesta käydyn aiemman kattavan keskustelunsa ja toista lisäystä vuodeksi 2011 koskevien puhemiehistön ehdotusten perusteella; panee merkille hallinnon saamat vastaukset mutta katsoo, ettei niillä voida tässä vaiheessa perustella lisäkorotusta; palauttaa mieliin vuoden 2011 talousarviomenettelyn suuntaviivoista 25. maaliskuuta 2010 annetussa päätöslauselmassa esittämänsä pyynnön saada tietoja;

79.    torjuu puhemiehistön pyynnön korottaa kvestorien avustajien toimet AST4-toimista AST8-toimiksi;

Kiinteistöpolitiikka

80.    on muuttanut budjettikohdan 2 0 0 8 nimikettä lisätäkseen avoimuutta eri kiinteistöhankkeiden osalta;

81.    pyytää saada säännöllisesti tietoa sellaisten KAD-rakennuksen kaltaisten kiinteistöhankkeiden uusimmista vaiheista, joilla on merkittävä vaikutus talousarvioon, ja odottaa saavansa vastauksia mahdollisten Brysselissä toteutettavien samanaikaisten kiinteistöhankkeiden vaikutuksesta talousarvioon;

Tiedotus- ja viestintäpolitiikka

82.    panee merkille vastauksen, joka on annettu tietämyksen hallintajärjestelmän tilanteesta, mutta toteaa, ettei hankkeen tässä vaiheessa voida vielä arvioida, vastaako se odotuksia; korostaa, että järjestelmän täytäntöönpanolle on asetettava aikataulu; palauttaa mieliin suuntaviivoista antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä vaatimuksen, että järjestelmän olisi oltava helposti Euroopan kansalaisten käytettävissä internetissä; pyytää tietoja siitä, mitä säästöjä voidaan saada aikaan tietämyksen hallintajärjestelmän täytäntöönpanon seurauksena;

83.    panee merkille, että useat jäsenet ovat nostaneet esille kysymyksiä liikkuvuutta koskevan tietotekniikkahankkeen sisällöstä ja tilanteesta, ja toteaa, että se saattaa edellyttää lähempää analyysia ja keskustelua; on päättänyt ottaa tähän hankkeeseen liittyvät määrärahat toistaiseksi varaukseen, jotta tällainen keskustelu ja analyysi voidaan toteuttaa;

84.    pyytää, että sille tiedotetaan parlamentin televisiokanavan (Web TV) kehityksestä, ja päättää ottaa varaukseen miljoona euroa;

Ympäristöön liittyvät asiat

85.    toistaa tukevansa konkreettisten aloitteiden ja toimien toteuttamista, jotta voidaan lisätä ja tehostaa lentokoneita ja autoja vähemmän saastuttavien liikennemuotojen, kuten joukkoliikenteen ja polkupyörien, käyttöä ja mahdollisesti myös löytää tulevia säästöjä ajoneuvoja koskevista budjettikohdista;

86.    korostaa samassa hengessä tarvetta toteuttaa lisätoimia resurssitehokkuuden parantamiseksi niin talousarvion kuin ympäristönkin kannalta;

87.    on tyytyväinen siihen, että jäsenten matkakuluja ja energiankulutusta koskevissa budjettikohdissa voidaan saada aikaan lisäsäästöjä yhteensä 4 miljoonaa euroa;

Monivuotiset hankkeet ja muut menoerät

88.    päättää Euroopan historian talon osalta ottaa varaukseen jatkotutkimuksiin pyydetyt 2,5 miljoonaa euroa; panee merkille, että arkkitehtien ehdotusten arvioinnin ollessa kesken hankkeen kokonaiskustannuksista ei ole vielä käsitystä; viittaa myös parlamentin muissa päätöslauselmissa esitettyihin pyyntöihin, joihin ei ole vielä saatu vastausta, kuten mahdolliseen yhteistyöhön muiden toimielinten ja sidosryhmien kanssa;

89.    päättää mukauttaa määrärahoja muissakin budjettikohdissa ja luoda varauksia budjettikohtiin, joissa määrärahojen täsmällistä tarvetta on vaikea ennustaa tai joissa saattaa ilmetä lisätarpeita tai on vaihtoehtoisesti mahdollisuus säästöihin vuoden aikana;

90.    palauttaa mieliin, että ennakkoarviovaiheessa ja budjettivaliokunnan ja puhemiehistön välisen sovittelumenettelyn aikana alkuperäinen 1,2 miljoonan euron määrä, jolla oli tarkoitus rahoittaa viimeksi mainitun päätös ottaa talousarvioon parlamentin tai jonkin sen elimen tehtävissä toimivia jäseniä koskeva määräraha, leikattiin 400 000 euroon; muistuttaa lisäksi, että tällainen tehtävien hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen edellyttää kattavien tositteiden esittämistä; huomauttaa, että muut lisäykset varainhoitovuoteen 2010 verrattuna koskevat lähinnä protokollayksikön edustustuotteiden uusimista; toteaa, että mikäli tuotteet uusitaan tänä vuonna, tämän budjettikohdan menoja voidaan leikata tulevina vuosina; korostaa, että virkamatkoja parlamentin toimipaikkojen välillä ja muita virkamatkoja koskevissa pyynnöissä on noudatettava talousarvion varovaisuusperiaatetta ja että edustuskuluissa on noudatettava äärimmäistä itsehillintää talouskriisin aikana; panisi näin ollen tyytyväisenä merkille näiden menojen supistumisen vuoden kuluessa alkuperäisiin menoennusteisiin nähden;

Pääluokka IV – Unionin tuomioistuin

91.    päättää luoda 29 uutta toimea 39 pyydetystä toimesta lähinnä siksi, että tapausten määrä ja samalla työmäärä ovat kasvaneet merkittävästi ja lingvistijuristien ja käännösten kysyntä on samalla lisääntynyt (24 toimea liittyy tähän), ja toteaa, että on myös muita perusteltuja lisäyksiä;

92.    panee merkille, että neuvosto supisti käsittelyssään tämän budjettikohdan määrärahoja ottamatta asianmukaisesti huomioon, että tuomioistuimen toimien täyttöaste oli korkea vuonna 2009 ja vuoden 2010 alkupuoliskolla; päättää sen vuoksi, että neuvoston tekemä 3 prosentin leikkaus (joka vastaa perusvähennyksen korottamista 2,5 prosentista 5,5 prosenttiin) on alennettava 1 prosenttiin, jotta tuomioistuimen henkilöstötaulukkoa koskevat tarpeet voidaan tyydyttää ja tuomioistuin voi hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti;

93.    kannattaa kompromissia useissa tukimenoja koskevissa budjettikohdissa eli myöntää määrärahoja enemmän kuin neuvosto mutta vähemmän kuin talousarvioesityksessä ehdotettiin; tekee poikkeuksen joissakin tietotekniikkaan liittyvissä menoissa, joissa ulkoisen tarkastuksen suositusten perusteella täysi määrä säilytetään kahdessa budjettikohdassa;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

94.    panee merkille, että neuvosto muutti tilintarkastustuomioistuimen talousarvioesitystä vain vähän ja että määrät voidaan yleisesti ottaen hyväksyä; toteaa, että sen jälkeen, kun kahden viime vuoden aikana luotiin 32 uutta tilintarkastuksen virkaa, lisähenkilöstöä ei alkuperäisistä suunnitelmista poiketen ole pyydetty, mikä on osoitus kurinalaisuudesta;

95.    pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on järjestelmällisesti sitoutunut vähentämään hallinnollisen tuen kustannuksia ja tekemään sisäisiä talousarviotarkastuksia; haluaa selvittää lähemmin, missä määrin muut toimielimet voivat hyödyntää tilintarkastustuomioistuimen asiantuntemusta tällä alalla;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

96.    päättää tehdä kompromissiratkaisun, joka koskee Lissabonin sopimuksen takia pyydettyjä uusia toimia puheenjohtajavaltio Espanjan jo kesällä tekemän ehdotuksen perusteella ja jossa luodaan 11 uutta toimea toimivaltuuksien ja työmäärän lisääntymisen vuoksi seuraavasti: 6 AD5-virkaa, 3 väliaikaista AD9-toimea ja 2 AST3-virkaa;

97.    panee merkille, että nämä toimet on tarkoitettu muun muassa talous- ja sosiaalikomitean valmiuksien tehostamiseen neuvoa-antavassa työssä, ohjelmasuunnittelussa ja suhteissa kansalaisyhteiskuntaan ja että ne ovat hyväksyttävä kompromissi talous- ja sosiaalikomitean alkuperäisten pyyntöjen ja neuvoston esityksen välillä;

98.    on pannut merkille nykyisen avointen virkojen osuuden ja kuullut talous- ja sosiaalikomiteaa tästä kysymyksestä ja päättää soveltaa palkkoihin 4,5 prosentin vähennystä neuvoston ehdottaman 5,5 prosentin sijasta, jotta avointen virkojen täyttäminen ei esty;

99.    korostaa, että on viipymättä pantava täytäntöön talous- ja sosiaalikomitean periaatepäätös jäsenten matkalippujen korvaamisesta todellisten kustannusten perusteella ja nykyisen kiinteämääräisen korvauksen poistamisesta; pitää periaatepäätöstä myönteisenä, on asettanut käyttöön muutokseen liittyvät määrärahat ja seuraa jatkossakin tätä kysymystä;

100.  suostuu neuvoston kantaan verrattuna suppeaan määrään korotuksia, jotka kuitenkin merkitsevät säästöä useissa tukimenoja koskevissa budjettikohdissa talousarvioesitykseen verrattuna;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

101.  päättää tehdä kompromissiratkaisun, joka koskee Lissabonin sopimuksen takia pyydettyjä uusia toimia puheenjohtajavaltio Espanjan jo kesällä tekemän ehdotuksen perusteella ja jossa luodaan 18 uutta toimea toimivaltuuksien ja työmäärän lisääntymisen vuoksi seuraavasti: 2 AD9-toimea, 5 AD7-toimea, 7 AD5-toimea, 2 AST3-toimea ja 2 AST1-toimea;

102.  panee merkille, että nämä toimet on tarkoitettu muun muassa alueiden komitean valmiuksien tehostamiseen toissijaisuusperiaatteen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla, vaikutustenarvioinneissa, neuvoa-antavassa työssä ja laajentuneessa alueiden välisessä toiminnassa;

103.  päättää ottaa käyttöön yleisen 5 prosentin vähennyksen kuultuaan alueiden komitean perustelut palvelukseenotosta ja avointen virkojen osuudesta;

104.  kannattaa kompromissia alueiden komitean pyyntöjen ja neuvoston vähennysten välillä useissa tukimenoja koskevissa budjettikohdissa;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

105.  pitää oikeusasiamiehen talousarvioesitystä suurelta osin tyydyttävänä ja panee myös merkille, että neuvosto teki siihen vain vähän muutoksia;

106.  korostaa kuitenkin olevansa neuvoston kanssa eri mieltä yhden väliaikaisen toimen luomisesta, josta ei ole vaikutuksia talousarvioon, sillä samat menot maksetaan nykyisin sopimusten perusteella, ja päättää sen vuoksi hyväksyä sen;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

107.  ottaa aiempien velvoitteiden ja Lissabonin sopimuksen mukaisten uusien velvoitteiden perusteella huomioon tietosuojavaltuutetun yhteenlasketun työmäärän, jossa kuulemiset ennen tietosuojaan vaikuttavan lainsäädännön antamista ovat lisääntyneet, ja on päättänyt luoda kaksi uutta toimea vuodeksi 2011 (1 AD6-toimi ja 1 AD9-toimi);

108.  haluaa rajoittaa muihin budjettikohtiin pyydettyjä korotuksia ja pyytää tietosuojavaltuutettua hallinnoimaan kyseisiä tarpeita sisäisesti nykyisten määrärahojen puitteissa;

***

109.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä muille asianomaisille toimielimille ja elimille.

• [1]  EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
• [2]  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
• [3]  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0086.
• [5]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0205.
• [6]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0328.

PERUSTELUT

I.         Johdanto

1.        Lissabonin sopimus muuttaa merkittävästi EU:n rahoitusrakennetta. Muutosten seurauksia analysoitiin Lissabonin sopimuksen rahoituskysymyksiä koskevassa päätöslauselmassa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi toukokuussa 2009 Catherine Guy-Quintin budjettivaliokunnan puolesta laatiman mietinnön pohjalta. Tämä työasiakirja perustuu edellä mainittuun päätöslauselmaan. Työasiakirjassa käsitellään joitakin tärkeimpiä muutoksia, joita Lissabonin sopimus aiheuttaa talousarviomenettelyssä muun muassa Euroopan parlamentin työn sisäisen organisoinnin, toimielinten välisen vuoropuhelun kehittämisen sekä aikataulun osalta. Työasiakirjassa otetaan huomioon edellä mainitussa päätöslauselmassa esitetyt poliittiset suuntaviivat, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä lausumassa sopimat periaatteet siirtymäkauden toimenpiteistä, joita sovelletaan talousarviomenettelyyn Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, sekä Euroopan parlamentin työjärjestykseen tehdyt muutokset. Yhteinen lausuma on luonteeltaan väliaikainen. Aikatauluun liittyvät ongelmat huomioon ottaen väliaikainen sopimus pitäisi muuttaa pysyväksi vuotta 2011 koskevassa talousarviomenettelyssä saatujen kokemusten perusteella.

2.        Rahoituskysymyksissä Lissabonin sopimus tuo muutoksia erityisesti monivuotiseen rahoituskehykseen sekä vuotuiseen talousarviomenettelyyn.

3.        Monivuotisesta rahoituskehyksestä tulee laillisesti sitova asiakirja, jonka neuvosto hyväksyy yksimielisesti, kunhan Euroopan parlamentti on ensin hyväksynyt sen (jäsentensä enemmistöllä).

4.        Vuotuisen talousarvion osalta tärkein muutos on se, ettei pakollisia menoja (PM) ja ei-pakollisia menoja (EPM) enää eroteta toisistaan. Näin ollen Euroopan parlamentti ja neuvosto vastaavat jatkossa tasavertaisina kaikista EU:n menoista, joista ne myös yhdessä päättävät.

Tämä muuttaa merkittävästi vuotuista talousarviomenettelyä, koska talousarvio hyväksytään jatkossa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen (talousarvio hyväksytään asetuksella). Sitä voidaan pitää yhteispäätösmenettelyn erityistapauksena tai – sekaannuksen välttämiseksi – Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisenä päätöksenä.

Lissabonin sopimus myös yksinkertaistaa menettelyä, koska kummassakin toimielimessä järjestetään asiasta vain yksi käsittely. Jos budjettivallan käyttäjät eivät pääse asiasta sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä, koolle kutsutaan sovittelukomitea.

Yleensä ottaen toimielinten välinen tasapaino säilyy ja talousarvion demokraattinen valvonta vahvistuu, koska Euroopan parlamentti osallistuu jatkossa tasavertaisena kaikkeen talousarviota koskevaan päätöksentekoon. Talousarviota ei voida myöskään koskaan hyväksyä vastoin Euroopan parlamentin tahtoa, mutta tietyssä erityistapauksessa Euroopan parlamentti voi (ainakin teoriassa) hyväksyä talousarvion vastoin neuvoston tahtoa.

II.       Uusi vuotuinen talousarviomenettely

1. Aloite: komissio esittelee alustavan talousarvioesityksen sijasta talousarvioesityksen

Alustavaa talousarvioesitystä (ATE) ei enää ole. Sen sijaan komissio esittelee talousarvioesityksen (TE). Se sisältää ehdotuksen, jonka pohjalta menettely käynnistetään (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, SEUT:n, 314 artiklan 2 kohta).

Komissio voi muuttaa talousarvioesitystä sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 2 kohta). Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia, jotka liittyvät mahdollisuuteen saada tietoja maatalousvuodesta ja esittää maataloutta koskeva perinteinen oikaisukirjelmä hyvissä ajoin ennen sovittelukomitean koollekutsumista.

Aikataulu: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 2 kohdan mukaan talousarvioesityksen sisältävä ehdotus on tehtävä viimeistään 1. syyskuuta.

Käytännön aikataulu[1]: Yhteisen lausuman 5 kohdan mukaan komissio esittelee talousarvioesityksen huhtikuun lopulla / toukokuun alussa (viimeistään viikolla 18). Tämä vastaa käytännössä tähän asti noudatettua menettelyä.

(Maaliskuussa käydyt kolmikantaneuvottelut: katso sivu 7 jäljempänä.)

2. Käsittely neuvostossa

Neuvosto vahvistaa kantansa talousarvioesitykseen viimeistään 1. lokakuuta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 3 kohta).

Käytännön aikataulu: Neuvosto esittelee kantansa heinäkuun loppuun mennessä (viimeistään viikolla 30 – yhteisen lausuman 5 kohta).

(Heinäkuussa käydyt kolmikantaneuvottelut: katso sivu 7 jäljempänä.)

3. Käsittely Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentilla on 42 päivää aikaa (lokakuun ensimmäisestä päivästä lukien) hyväksyä neuvoston tekemät muutokset sisältävä talousarvioesitys tai tehdä siihen tarkistuksia (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohta).

Käytännön aikataulu: Euroopan parlamentti äänestää käsittelystään viikolla 42 (lokakuun puolivälissä); budjettivaliokunta äänestää käsittelystä viikon 39 loppuun mennessä (yhteisen lausuman 5 kohta).

Euroopan parlamentin käsittelyn mahdolliset seuraukset (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohta):

–      Jos Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kannan talousarvioesitykseen tai ei ole tehnyt ratkaisuaan määräajassa, talousarvio katsotaan hyväksytyksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdat).

–      Jos Euroopan parlamentti tekee (jäsentensä enemmistöllä) tarkistuksia neuvoston kantaan, parlamentin puhemies kutsuu viipymättä sovittelukomitean koolle yhteisymmärryksessä neuvoston puheenjohtajan kanssa (314 artiklan 4 kohdan c alakohta).

Sovittelukomitea ei kuitenkaan kokoonnu, jos neuvosto ilmoittaa kymmenen päivän kuluessa Euroopan parlamentille hyväksyvänsä kaikki tämän tekemät tarkistukset (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan c alakohta).

Tällöin talousarvio katsotaan hyväksytyksi sellaisenaan.

4. Sovittelukomitea

Sovittelukomitealla on 21 päivää aikaa päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 6 kohta). Sovittelukomitean olisi saatava työnsä päätökseen viikon 45 loppuun mennessä (yhteisen lausuman 5 kohta).

Kokoonpano:

Sovittelukomiteassa kokoontuu yhtä monta neuvoston ja Euroopan parlamentin edustajaa (kumpaankin valtuuskuntaan kuuluu yleensä 27 jäsentä).

Poliittiset ryhmät nimittävät Euroopan parlamentin valtuuskunnan jäsenet "mielellään talousarvioasioista vastaavan valiokunnan ja muiden valiokuntien, joita asia koskee, jäsenten keskuudesta" (työjärjestyksen 75 d artiklan 3 kohta). Valtuuskuntaa johtaa parlamentin puhemies, joka "voi siirtää tehtävän varapuhemiehelle, jolla on kokemusta talousarviokysymyksistä, tai talousarvioasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle".

Organisaatio ja toimintatavat:

Yhteisen lausuman 7 kohdan mukaan toimielimet hyväksyvät yhdessä sovittelukomitean organisaation ja toimintatavat. Edellä mainittu päätöslauselma Lissabonin sopimuksen rahoituskysymyksistä sisältää joitakin suuntaviivoja sovittelukomitean työskentelyn järjestämisestä, ja niitä sovelletaan myös Euroopan parlamenttia sovittelukomiteassa edustavien jäsenten tämänhetkisiin neuvotteluvaltuuksiin. Vielä sovittavia asioita ovat muun muassa sovittelukomitean jäsenten läsnäolo, kokousten poliittinen valmistelu, sovittelukomitean sihteeristön organisaatio sekä asiakirjojen valmistelu sovittelukomitean työtä varten.

Seuraava tapaus on selkeä esimerkki vielä ratkaisematta olevista sisäisistä tai toimielinten välisistä kysymyksistä: sovittelukomitean tavoitteena on päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä, jotta talousarvio voidaan lopulta hyväksyä. Käytännössä kummassakin valtuuskunnassa on 27 jäsentä ja yhtä monta neuvonantajaa, jotka eivät voi tehdä kaikkea työtä yhdessä. Kuten ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa oli tapana, päätöstä voitaisiin valmistella pienemmässä ryhmässä. Vaikuttaisi järkevältä, että neuvotteluihin osallistuisi Euroopan parlamentista budjettivaliokunnan puheenjohtajan ja talousarvion esittelijän lisäksi kulloinkin käsiteltävästä aiheesta riippuen myös muiden erityisvaliokuntien esittelijöitä tai valmistelijoita. Osa neuvotteluryhmän jäsenistä voisi siis vaihtua kulloinkin käsiteltävänä olevan asian mukaan.

Toistaiseksi toimielimet ovat onnistuneet sopimaan ainoastaan siitä, että ne "tekevät tiivistä yhteistyötä saadakseen sovittelukomitean työn päätökseen 21 päivän kuluessa", ja että "toimielimet vaihtavat keskenään tarvittavia asiakirjoja mahdollisimman pian, jotta sovittelukomitea voi päästä yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä" (yhteisen lausuman 5 kohta). Esittelijät voisivat laatia uuden työasiakirjan ja tehdä ehdotuksia asioista, joista Euroopan parlamentin on joka tapauksessa päätettävä.

Päätöksentekomenettely:

Sovittelukomitea tekee päätöksensä neuvoston valtuuskunnan jäsenten määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentin valtuuskunnan jäsenten enemmistöllä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 5 kohta).

Sovittelukomitean työ perustuu neuvoston ja Euroopan parlamentin kantoihin.

Kun sovittelukomitea on kutsuttu koolle, komissio ei voi enää virallisesti muuttaa talousarvioesitystään, mutta se toimii tärkeässä roolissa edistääkseen sopimuksen syntymistä budjettivallan käyttäjien välillä.

Sovittelukomitean työ päättyy – yhteisestä tekstistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen:

Jos sovittelukomitea ei pääse 21 päivän määräajassa yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, komissio tekee uuden talousarvioesityksen ja menettely alkaa uudelleen alusta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 8 kohta).

Sovittelukomitean työ päättyy – yhteisestä tekstistä on päästy yhteisymmärrykseen:

Jos sovittelukomitea pääsee yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, teksti toimitetaan budjettivallan käyttäjille, joilla kummallakin on 14 päivää aikaa hyväksyä se (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 6 kohta). Yhteisen lausuman 5 kohdassa toimielimet sopivat, että ne "pyrkivät hyväksymään sovittelukomitean työn tuloksen mahdollisimman pian SEUT-sopimuksen 314 artiklan 6 kohdan ja omien sisäisten menettelysääntöjensä mukaisesti.

Sovittelukomitean hyväksyttyä yhteisen tekstin erilaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia. Ne voidaan tiivistää seuraavasti:

Talousarvio katsotaan hyväksytyksi seuraavissa tapauksissa:

– Euroopan parlamentti hyväksyy tekstin. + Neuvosto hyväksyy tekstin.

– Euroopan parlamentti hyväksyy tekstin. + Neuvosto ei anna lausuntoa.

– Euroopan parlamentti hyväksyy tekstin. + Neuvosto hylkää tekstin (talousarvio hyväksytään Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten tai yhteisen tekstin mukaisena).

– Euroopan parlamentti ei anna lausuntoa. + Neuvosto hyväksyy tekstin.

– Euroopan parlamentti ei anna lausuntoa. + Neuvosto ei anna lausuntoa.

Talousarvio katsotaan hylätyksi seuraavissa tapauksissa:

– Euroopan parlamentti ei anna lausuntoa. + Neuvosto hylkää tekstin.

– Euroopan parlamentti hylkää tekstin. + Neuvosto hyväksyy tekstin.

– Euroopan parlamentti hylkää tekstin. + Neuvosto ei anna lausuntoa.

– Euroopan parlamentti hylkää tekstin. + Neuvosto hylkää tekstin.

Huomattakoon, että yhteisen tekstin hylkääminen Euroopan parlamentissa edellyttää parlamentin jäsenten enemmistöä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 7 kohta sekä työjärjestyksen 75 d artiklan 6 kohta), mutta sen hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö (yhteinen teksti katsotaan kuitenkin aina hyväksytyksi, jos päätöstä ei ole tehty).

Työjärjestyksen 75 d artiklan 6 kohdan mukaan yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei parlamentin jäsenten enemmistö hylkää sitä (työjärjestyksen 75 d artiklan 6 kohta).

Yhteisen tekstin hylkääminen:

Jos yhteinen teksti hylätään, komissio tekee uuden talousarvioesityksen ja menettely alkaa uudelleen alusta.

Tarvittaessa voidaan soveltaa väliaikaisia kahdestoistaosia (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 315 artikla).

Vahvistusta koskeva äänestys:

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy yhteisen tekstin mutta neuvosto hylkää sen, Euroopan parlamentti voi 14 päivän kuluessa (neuvoston hylkäämispäivästä) vahvistaa äänestyksessä tarkistukset, jotka se oli käsittelyssään hyväksynyt (tämä edellyttää kuitenkin parlamentin jäsenten enemmistöä sekä kolmea viidesosaa annetuista äänistä). Vaikka kyse on lähinnä teoreettisesta mahdollisuudesta, Euroopan parlamentin pitäisi vuotuisesta kalenterista päättäessään huomioida mahdollinen tarve järjestää täysistunto 14 päivän kuluessa neuvoston kielteisestä päätöksestä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi myös hyvä sopia yleisistä suuntaviivoista, joiden avulla voitaisiin välttää aikataulun tiukkuuteen liittyvät ongelmat[2].)

Tällöin talousarvio katsotaan hyväksytyksi Euroopan parlamentin hyväksymien tarkistusten mukaisena. Yhteinen teksti pysyy voimassa niiden budjettikohtien osalta, joita koskevia Euroopan parlamentin tarkistuksia ei vahvisteta vaadittavalla enemmistöllä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 7 kohta).

Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan budjettivaliokunta jättää täysistunnon käsiteltäväksi tarkistukset, joiden vahvistamisesta on sen mukaan äänestettävä (työjärjestyksen 75 d artiklan 7 kohta). On vielä pohdittava sitä, miten budjettivaliokunnan pitäisi tässä tilanteessa menetellä (laatiiko se esimerkiksi päätöslauselman, jossa eritellään kaikki ne tarkistukset, joista pitäisi äänestää täysistunnossa?).

Vaikka aikataulu on erittäin tiukka, yleisesittelijän ja muiden erityisvaliokuntien esittelijöiden välillä voisi olla poliittisesti järkevää järjestää epävirallinen kuulemismenettely. Näin budjettivaliokunta saisi muilta valiokunnilta palautetta ennen kuin päättää, mitä tarkistuksia se esittää vahvistettavaksi täysistuntoäänestyksessä.

III.      Valmistelutyö ja toimielinten välinen epävirallinen vuoropuhelu

Vuotuisen talousarviomenettelyn muutokset edellyttävät sisäisen valmistelutyön parantamista sekä toimielinten välisen vuoropuhelun vahvistamista, jotta menettelyn onnistuminen voitaisiin taata.

Sisäisen työskentelyn osalta puheenjohtajakokous on hyväksynyt budjettivaliokunnan käytännön järjestää tapaamisia muiden valiokuntien talousarvioesittelijöiden kanssa kunkin varainhoitovuoden alusta lähtien. Puheenjohtajakokous on kehottanut perustamaan talousarviosta ja lainsäädäntötyön suunnittelusta vastaavien esittelijöiden kokouksen[3], jonka tehtävänä olisi parantaa vuotuisesta toimintastrategiasta ja talousarvion suuntaviivoista käytävien keskustelujen valmistelua sekä seurata ja valmistella esimerkiksi vuotuisesta lainsäädäntöohjelmasta käytävää keskustelua osana Lissabonin sopimuksen mukanaan tuomaa uudistettua lainsäädännön ja talousarvion suunnittelua.

Vuonna 2010 ei järjestetä keskustelua vuotuisesta toimintastrategiasta uuden komission nimittämiseen liittyvän erityistilanteen vuoksi. Budjettivaliokunnan koordinaattorit tukivat kuitenkin yleisesittelijän aloitetta, jonka mukaan talousarvion suuntaviivoista keskusteltaisiin ja budjettivaliokunnan laatimasta päätöslauselmasta äänestettäisiin.

Tämä vahvistaa tarvetta aloittaa työskentely erityisvaliokuntien esittelijöiden kanssa. Ensimmäinen valmistelukokous voitaisiin järjestää jo Strasbourgin helmikuun I täysistunnossa.

Talousarvion suuntaviivoista voitaisiin keskustella jossakin maaliskuun täysistunnossa (katso kalenteri liitteessä I).

Kuten Catherine Guy-Quintin mietinnössä todettiin, toimielinten välistä vuoropuhelua on vahvistettava ja aikaistettava, jotta talousarvioesitykseen voitaisiin vaikuttaa komission vielä valmistellessa sitä ja jotta kummankin budjettivallan käyttäjän talousarvioesitystä koskeva käsittely voitaisiin järjestää parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

Tässä mielessä kevään perinteisistä kolmikantaneuvotteluista voisi muodostua tärkeä vaihe, jonka aikana parlamentti ja neuvosto keskustelevat talousarviota koskevista ensisijaisista tavoitteistaan. Tätä varten Euroopan parlamentin olisi hyväksyttävä talousarvion suuntaviivoja koskeva mietintönsä ennen kolmikantaneuvotteluita myös tämän vuoden kaltaisissa erityistilanteissa, jolloin komissio ei esittele vuotuista toimintastrategiaansa.

Perinteisiä heinäkuun kolmikantaneuvotteluita pitäisi myös aikaistaa hieman, jotta budjettivallan käyttäjät voisivat keskustella talousarviota koskevista ensisijaisista tavoitteistaan komission talousarvioesityksen pohjalta. Kolmikantaneuvotteluissa voitaisiin myös määrittää tärkeimmät erimielisyydet, joista on keskusteltava myöhemmin, sekä arvioida ne osa-alueet, joilla toimielimet näyttäisivät pääsevän sopimukseen.

Liitteessä I esitetty aikataulu muodostaa ensimmäisen luonnoksen toimielinten välisen vuoropuhelun tärkeimmistä päivämääristä.

vuoden 2011 talousarviomenettely – alustava aikataulu

(päivitetty 3. helmikuuta 2010)

Viikko	Tapahtuma
Viikko 6 (10. helmikuuta)	Ensimmäinen kokous muiden erityisvaliokuntien talousarvioesittelijöiden kanssa
Viikko 8 (23. helmikuuta)	Vuoden 2011 talousarviota koskevia ensisijaisia tavoitteita käsittelevän mietintöluonnoksen esittely
Viikko 9 (4. maaliskuuta)	Vuoden 2011 talousarviota koskevia ensisijaisia tavoitteita käsittelevän mietinnön hyväksyminen budjettivaliokunnassa
Viikko 11 (16. maaliskuuta)	Talousarviota koskevat suuntaviivat (Ecofin-neuvosto)
Viikko 12 (24.–25. maaliskuuta)	Vuoden 2011 talousarviota koskevia ensisijaisia tavoitteita käsittelevän mietinnön hyväksyminen täysistunnossa
Viikko 11 (17. maaliskuuta) tai viikko 12 (23. maaliskuuta)	Kolmikantaneuvottelut (vahvistetaan myöhemmin)
Viikko 17 (28. huhtikuuta)	Komissio hyväksyy talousarvioesityksen ja esittelee sen budjettivaliokunnalle 28. huhtikuuta.
Viikko 20 (17.–20. toukokuuta)	Toinen kokous muiden erityisvaliokuntien talousarvioesittelijöiden kanssa (vahvistetaan myöhemmin)
Viikko 25 (22. kesäkuuta) tai viikko 26 (30. kesäkuuta)	Kolmikantaneuvottelut (vahvistetaan myöhemmin)
Viikko 27 (5.–8. heinäkuuta)	Neuvoston käsittely: neuvosto hyväksyy kantansa talousarvioesitykseen.
Viikko 36 (6.–9. syyskuuta)	Valiokuntien ja yksittäisten Euroopan parlamentin jäsenten esittämien tarkistusten jättämisen määräaika
Viikko 37 (13–17. syyskuuta)	Poliittisten ryhmien esittämien tarkistusten jättämisen määräaika
Viikko 38 (20–24. syyskuuta)	Kolmas kokous muiden erityisvaliokuntien talousarvioesittelijöiden kanssa (vahvistetaan myöhemmin)
Viikko 39 (28–30. syyskuuta)	Budjettivaliokunta käsittelee talousarvioon esitettyjä tarkistuksia ja äänestää niistä.
Viikko 40 (4.–8. lokakuuta) tai viikko 41 (11–15. lokakuuta)	Budjettivaliokunta hyväksyy mietintöluonnokset (pääluokka III ja muut pääluokat).
viikko 42 (18–22. lokakuuta)	Euroopan parlamentin käsittely: Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kantaan esittämänsä tarkistukset. Euroopan parlamentin puhemies kutsuu sovittelukomitean koolle.
Viikot 43–45 (25. lokakuuta–12. marraskuuta)	Sovittelukomitea laatii yhteisen tekstin 21 päivän kuluessa (12. marraskuuta mennessä). Sovitteluvaihe/valmistelukokoukset[4]
Viikko 47 (22.–25. marraskuuta)	Yhteisen tekstin hyväksyminen (täysistunnossa)

1.        Vuotuinen rahoitussuunnitelma

1.        Monivuotisesta rahoituskehyksestä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 46 kohdassa määrätään rahoitussuunnitelman säännöllisestä päivittämisestä: kahdesti vuodessa, talousarvion vahvistamisen jälkeen ja yhdessä alustavan talousarvioesityksen kanssa. Komissio toimittaa liitteenä täydellisen suunnitelman, joka sisältää molempien budjettivallan käyttäjien päätöksen joulukuussa, ja johon sisältyvät komission määrittämät painopiste-ehdotukset. Rahoitussuunnitelma on siis "staattinen" kuva, jota mukautetaan säännöllisesti.

2.        Kuten monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia koskevassa työasiakirjassa (esittelijä Reimer Böge) korostetaan, suunnitelma on ohjeellinen, sillä budjettivallan käyttäjä vahvistaa määrärahat vuotuisen menettelyn puitteissa.

3.        Lisäksi on muistettava, että on olemassa jonkinlainen liikkumavara:

–         vaikka yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttävä ohjelma on ensisijainen ohje (toimielinten välisen sopimuksen 37 kohta), budjettivallan käyttäjällä on mahdollisuus aikaistaa ja lykätä määrärahoja vuosien kuluessa

–         ainoastaan neuvoston hyväksymät ohjelman kokonaismäärärahat ovat "rahoitusohje" (eivät rahoituspuitteet), ja niissä jätetään liikkumavaraa joustolle ja mukautukselle (toimielinten välisen sopimuksen 38 kohta)

–         komission toimivaltansa nojalla rahoittamia toimia, kuten ne on määritetty toimielinten välisen sopimuksen 49 kohdan 6 alakohdassa, voidaan myös harkita rajoitettujen rahoitusvalmiuksien tilanteessa. Luettelo komission institutionaalisten etuoikeuksiensa nojalla toteuttamien toimien rahoitusta koskevista budjettikohdista on liitteenä.

4.        Näitä eri mahdollisuuksia lisäjoustoon voidaan täydentää toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdan määräyksellä, jonka mukaan viiden prosentin poikkeama yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttäviä ohjelmia koskevaan kokonaismäärään on hyväksyttävä (tietyissä olosuhteissa). Esittelijä korostaa, että koska vuoden 2011 talousarvio on neljäs monivuotisen rahoituskehyksen seitsemästä talousarviosta, joustovara on nyt täysin järkevä, ja sitä on selvästi harkittava vuotuisen talousarviomenettelyn aikana.

2.        Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien sisällyttäminen talousarvioon

5.        Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan mukaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien osalta voidaan poiketa periaatteesta, jonka mukaan määrärahat voidaan sisällyttää EU:n talousarvioon vain, jos niitä koskeva perussäädös on ensin hyväksytty.

6.        Niiden enimmäismäärien osalta toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistetaan määrärahojen kokonaismääräksi 140 miljoonaa euroa varainhoitovuotta kohden: 40 miljoonaa pilottihankkeisiin ja 100 miljoonaa valmistelutoimiin (joista 50 miljoonaa uusiin valmistelutoimiin).

7.        Komissio ei sisällytä pilottihankkeiden/valmistelutoimien suunniteltuja määrärahoja päivittäessään rahoitussuunnitelmaa vuodelle N+1. Tämä viittaa siihen, että toimielinten välisessä sopimuksessa ennakoidut pilottihankkeiden/valmistelutoimien enimmäismäärät riippuvat monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääristä: jos budjettikohdissa ei ole vähintään vastaavaa marginaalia, budjettivallan käyttäjä ei voi käyttää toimielinten välisen sopimuksen pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevia enimmäismääriä. Pilottihankkeiden/valmistelutoimien määrärahat pienentävät vastaavasti käytettävää liikkumavaraa.

3.        Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden tilanne

Otsake 1a

8.        On muistettava, että vuoden 2010 talousarviossa jätettiin hyvin pieni 147 000 euron liikkumavara. Sopimukseen pääsy alaotsakkeen 1a rahoituksesta oli vaikeaa, sillä painopisteet ja tarve rahoittaa elvytyssuunnitelmaa olivat ristiriidassa rajoitettujen rahoitusvalmiuksien kanssa.

9.        Mitä tulee Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamiseen, monivuotiseen rahoituskehykseen ei sisällytetty varausta, vaikka asia oli tarkoin yksilöity. Vuoden 2010 talousarviomenettelyssä sovittiin väliaikaisesta ratkaisusta mobilisoimalla joustovälineestä 75 miljoonaa euroa Bulgariaa kohtaan tehdyn poliittisen sitoumuksen noudattamiseksi. Vuosina 2011–2013 on kuitenkin löydettävä vielä 225 miljoonaa euroa lisää, vuotuiset määrärahat ovat 75 miljoonaa euroa.

10.      GMESin rahoittaminen on toinen jäljellä oleva täyttämistä odottava sitoumus. Määrärahat ovat 10 miljoonaa euroa vuonna 2011.

11.      Hiljattain hyväksytyn mikrorahoitusjärjestelyn määrärahat, 25 miljoonaa euroa vuonna 2011, kompensoidaan otsakkeessa 1a vastaavalla uudelleenkohdentamisella Progress-ohjelmasta, kuten sovittelussa sovittiin.

12.      Lopuksi kolmelle uudelle rahoituspalveluita, tilinpäätösraportointia ja tilintarkastusta käsittelevälle erillisvirastolle osoitetaan yhteensä 15 miljoonan euron määrärahat.

13.      Komissio ehdottaa näiden tarpeiden rahoittamista

–         uudelleenkohdentamalla muun muassa kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman määrärahoja: ohjelman määrärahoja vähennetään 6,5 miljoonaa euroa vuonna 2011 (19 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2011–2013), vaikka tämä oli yksi harvoja painopisteitä, jotka parlamentti onnistui turvaamaan ja edistämään toisessa käsittelyssä.

–         vähentämällä liikkumavaraa: toukokuussa 2009 vuoden 2011 talousarviolle ennakoitu liikkumavara oli 127 miljoonaa euroa. Tammikuussa 2010 suunniteltu liikkumavara oli kutistunut 37 miljoonaan euroon.

14.      Esittelijä on täysin tietoinen siitä, ettei näin vähäinen liikkumavara jätä lokakuun käsittelyyn mitään liikkumavaraa. Esittelijä muistuttaa, että vuoden 2010 alustavassa talousarvioesityksessä liikkumavara oli 119 miljoonaa euroa, ja parlamentti katsoi jo tuolloin sen liian vähäiseksi mahdollistamaan painopisteiden rahoituksen.

15.      Kuten edellä jo mainittiin, pilottihankkeet/valmistelutoimet eivät sisälly rahoitussuunnitelmaan. Otsakkeen 1a pilottihankkeiden/valmistelutoimien määrärahat olivat 28,1 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarviossa: jos parlamentti haluaa ainoastaan säilyttää saman määrärahatason pilottihankkeille/valmistelutoimille (ja hyväksyä uusia pilottihankkeita/valmistelutoimia vastaamaan toteutuneiden määrää), liikkumavara laskee alle yhdeksän miljoonan euron, mikä vastaa 0,07 prosenttia otsakkeen 1a enimmäismäärästä.

16.      Tilanne paljastaa, että vuoden 2011 talousarvion painopisteiden rahoitus sellaisena kuin se on määritetty maaliskuussa 2010 annettavassa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa on matemaattisesti mahdotonta ilman uudelleenkohdentamista tietyistä ohjelmista ja välineistä (kenties epätyydyttävien täytäntöönpanoasteiden perusteella), tai jälleen kerran ajanjaksolla 2007–2013 toimielinten välisen sopimuksen tarjoamien keinojen hyödyntämistä.

	Talousarvio	rahoitussuunnitel-ma
	2010	2011
OTSAKE 1A – KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄ KILPAILUKYKY
Yhteispäätösohjelmat	12 969,288	11 600,469
Tutkimuksen puiteohjelma (EY)	6 932,938	7 959,302
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma	525,708	557,860
PROGRESS	109,570	88,631
Saastumisen torjuntatoimet	20,500	23,000
Marco Polo II	63,940	66,000
Galileo	894,400	195,942
TEN liikenne	1 062,440	1 242,000
TEN energia	21,460	22,100
Safer Internet plus -ohjelma
Safer Internet plus -ohjelma (jatkoa)	11,070	11,000
Maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalainen digitaalinen sisältö (eContent plus)
Tulli 2008–2013 -ohjelma	51,450	55,900
Valmisteverojen tietokoneistaminen
Fiscalis 2003–2007 -ohjelma
Fiscalis 2008–2013 -ohjelma	24,000	27,800
Erasmus Mundus
Erasmus Mundus 2	97,988	98,838
Euroopan teknologiainstituutti	30,200	62,800
Elinikäinen oppiminen	1 009,301	1 037,000
Herkules II	14,100	14,200
HVTYK
Yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA)	23,800	26,000
Tilastotietojen tuottaminen
Yhteisön tilasto-ohjelma 2008–2012	54,519	58,546
MEETS	10,655	11,200
Tuki rahoituspalveluille ja tilintarkastukselle	6,000	7,350
Euroopan energia-alan elvytysohjelma	1 980,000
Euroopan mikrorahoitusjärjestely	25,250	25,000
Euroopan maanhavainnointiohjelma (GMES)		10,000
Neuvoston päätökset	885,887	896,865
Tutkimuksen puiteohjelma (EURATOM)	609,487	631,365
Tutkimuksen puiteohjelma (EURATOM) lisäsuurvuoreaktori
Ydinlaitosten poistaminen käytöstä: Bohunice	60,000	62,000
Ydinlaitosten poistaminen käytöstä: Ignalina	120,000	121,000
Ydinlaitosten poistaminen käytöstä: Kozloduy	75,000	75,000
Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi (2007) – Tavoitteena oikeudenmukainen yhteiskunta
Perikles-ohjelma	0,900	1,000
Petostentorjunta-alan varmennettu tietoverkko	5,500	6,500
Irlannin kansainvälinen rahasto	15,000
Otsakkeen 1A ohjelmat yhteensä (ilman EGR:a)	13 855,176	12 497,334
Muut menot	506,678	452,625
OTSAKE 1A YHTEENSÄ (ilman Euroopan globalisaatiorahastoa)	14 361,853	12 949,959
Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä	14 167,000	12 987,000
Liikkumavara	0,147	37,041
FLEX	195,000
Varaus Euroopan globalisaatiorahastoa varten	500,000

Kaikki taulukot miljoonissa euroissa, lähde: Euroopan komissio.

Otsakkeet 1b, 2 ja 3a

17.      Alaotsakkeen 1b liikkumavaran tarkastelu on merkityksetöntä, koska rahoitussuunnitelma on mukautettu jäsenvaltioiden määrittelemiin tarpeisiin.

           Otsakkeen 2 liikkumavara pysyi muuttumattomana, vaikka 53 miljoonaa euroa siirretään markkinoihin liittyvistä menoista ja suorista tuista maaseudun kehittämiseen, komission päätöksen mukaisesti.

           Alaotsakkeen 3a liikkumavara säilyi muuttumattomana 19,7 miljoonassa eurossa vuonna 2011, mutta tässä vaiheessa komissiolta ei ole saatu selville sisältyykö Tukholman ohjelma suunnitelmaan.

	Talousarvio	rahoitussuunnitel-ma
	2010	2011
OTSAKE 1B – KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄ KOHEESIO
Rakennerahastot yhteensä	39 191,847	39 688,663
Koheesiorahastot yhteensä	10 190,245	10 961,150
Otsakkeen 1B ohjelmat yhteensä	49 382,092	50 649,813
Muut menot	5,500
OTSAKE 1B YHTEENSÄ	49 387,592	50 649,813
Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä	49 388,000	50 651,000
Liikkumavara	0,408	1,187
OTSAKE 2 – LUONNONVAROJEN SUOJELU JA HALLINTA
Yhteispäätösohjelmat	306,855	326,057
Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet (maaseudun kehittämiseen tehdyn siirron jälkeen) sisältäen seuraavat yhteispäätösohjelmat: Maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruu	306,855	326,057
Maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruu (sisältyy markkinoihin liittyviin menoihin ja suoriin tukiin)	15,100	0,550
Neuvoston päätökset	59 104,925	59 865,062
Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet (maaseudun kehittämiseen tehdyn siirron jälkeen)	43 819,802	44 437,590
Maaseudun kehittäminen	14 363,565	14 465,117
Yhteinen kalastuspolitiikka ja merioikeus	277,530	304,070
Euroopan kalatalousrahasto	644,029	658,285
Otsakkeen 2 ohjelmat yhteensä	59 411,780	60 191,119
Muut menot	87,053	44,807
Ilmastonmuutosta koskevat toimet	15,000
OTSAKE 2 YHTEENSÄ	59 498,833	60 235,926
Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä	59 955,000	60 338,000
Liikkumavara	456,167	102,074
OTSAKE 3A – VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS
Yhteispäätösohjelmat	403,850	507,080
Euroopan pakolaisrahasto	102,650	104,030
Ulkorajarahasto	208,000	254,000
Daphne	18,350	18,000
Siviilioikeus	15,800	16,000
Huumetorjunta ja -tiedotus	3,050	3,050
Schengenin tietojärjestelmä (SIS II)	35,000	(1)
Viisumitietojärjestelmä (VIS)	21,000	112,000
Neuvoston päätökset	348,200	419,950
Kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen	111,000	132,000
Perusoikeudet	14,000	14,100
Rikosoikeus	26,300	26,850
Terrorismi	20,520	23,400
Rikollisuus	86,380	109,600
Euroopan pakolaisrahasto
Euroopan paluurahasto	88,000	114,000
Eurodac	2,000
Otsakkeen 3A ohjelmat yhteensä	752,050	927,030
Muut menot	254,437	259,310
OTSAKE 3A YHTEENSÄ	1 006,487	1 186,340
Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä	1 025,000	1 206,000
Liikkumavara	18,513	19,660

Otsake 3b

18.      Otsake 3b on otsakkeen 1a kanssa perustava osatekijä Euroopan parlamentin painopisteiden rahoittamisessa vuoden 2011 talousarviossa ja yleisemmin "kansalaisten Euroopan" muodostamisessa.

19.      Vuonna 2009 määrärahoja aikaistettiin EU:n vastaukseksi sikainfluenssapandemiaan, joten vuodelle 2011 suunnitellaan hienoista korotusta ja 9,4 miljoonan euron liikkumavaraa. Vuoden 2010 alustavassa talousarvioesityksessä liikkumavara oli kaksinkertainen, 18,7 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä äänesti joulukuussa 2009 talousarviosta, jossa otsakkeen 3b liikkumavara on nollassa.

20.      Suunniteltu liikkumavara ei varmasti anna mahdollisuutta rahoittaa uusia painopisteitä nuoritoimintaa koskevasta kohdasta, koska esimerkiksi pilottihankkeet/valmistelutoimet olivat jo yhdeksän miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarvion otsakkeessa 3b. Mahdollinen jäljelle jäävä 400 000 euron liikkumavara (laskettu kaikkien pilottihankkeiden/valmistelutoimien mahdollisen jatkon vähennyksenä liikkumavarasta) ei ole hyväksyttävä lähtökohta, ja sama päätelmä koskee otsaketta 1a.

	Talousarvio	rahoitussuunnitel-ma
	2010	2011
OTSAKE 3B – KANSALAISUUS
Yhteispäätösohjelmat	406,134	415,614
Kansanterveys	51,370	52,700
Kuluttajansuoja	21,920	22,800
Kulttuuri 2007	58,164	61,514
Nuoriso	127,800	127,700
Media 2007	111,005	114,000
Kansalaiset	35,875	31,900
Media Mundus		5,000
Neuvoston päätökset	18,000	19,150
Pelastuspalvelun rahoitusväline	18,000	19,150
Otsakkeen 3B ohjelmat yhteensä	424,134	434,764
Muut menot	243,866	238,900
OTSAKE 3B YHTEENSÄ	668,000	673,664
Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä	668,000	683,000
Liikkumavara		9,336

Otsake 4

21.      Vuoden 2010 talousarvioon jätetty liikkumavara oli vain 900 000 euroa, mikä oli seurausta Euroopan parlamentin perinteisten painopisteiden ja talousarviomenettelyn aikana kolmansissa maissa ilmenneiden ennakoimattomien tarpeiden ilmaantumisen välisestä kilpailusta.

22.      Otsakkeeseen 4 on suunniteltu 128 miljoonan euron liikkumavaraa vuodelle 2011, mikä vastaa vain 1,5 prosenttia enimmäismäärästä. Banaanien liitännäistoimenpiteiden 25 miljoonan euron rahoitus on vähentänyt vastaavasti suunniteltua liikkumavaraa huolimatta parlamentin voimakkaasta haluttomuudesta käyttää liikkumavaraa sellaisten toimenpiteiden rahoitukseen, joita ei ennakoitu monivuotisessa rahoituskehyksessä. Kuten toistuvasti on vaadittu, "uudet toimenpiteet edellyttävät uusia varoja".

23.      Lisäksi on muistettava, että Euroopan parlamentti on aina vastustanut voimakkaasti komission toistuvasti käyttämää menetelmää, jossa se aliarvioi ehdotuksessaan Palestiinan määrärahatarpeen väittäen, ettei todellisia tarpeita voida arvioida tähän vuodenaikaan.

24.      Otsakkeen 4 liikkumavaraa on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että otsakkeen 4 pilottihankkeille/valmistelutoimille osoitettiin 26 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarviossa ja ettei vuoden 2011 suunnitelmaan sisälly mitään EU:n Itämeren strategian tai yhteisön ulkopuolisiin maihin suunnattujen tiedotus- ja viestintäohjelmien osalta (20 ja 10 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarviossa). Olisi mielenkiintoista tietää tässä komission talousarvioluonnoksen alustavassa vaiheessa syy tähän EU:n Itämeren strategiaa koskevan suunnittelun puuttumiseen, sillä se on aina selkeästi tunnustettu Euroopan parlamentin painopisteeksi.

	Talousarvio	rahoitussuunnitel-ma
	2010	2011
OTSAKE 4 – EUROOPAN UNIONI MAAILMANLAAJUISENA TOIMIJANA
Yhteispäätösohjelmat	5.329,491	5.514,847
Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI)	1.675,359	1.704,675
Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	2.469,857	2.532,166
Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR)	164,198	163,112
Vakautusväline (IfS)	219,559	290,200
Humanitaarinen apu	800,518	824,693
Neuvoston päätökset	2.226,637	2.622,229
Liittymistä valmisteleva väline	1.587,100	1.796,793
Ydinturvallisuusalan yhteistyöväline	70,453	75,813
Makrotaloudellinen apu	98,985	114,869
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka	281,541	327,374
Lainavakuusvaraus	93,810	200,000
Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline	24,094	24,663
Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline ICI +	34,500	45,000
Pelastuspalvelun rahoitusväline	8,000	9,000
Yhteistyö Grönlannin kanssa	28,154	28,717
Otsakkeen 4 ohjelmat yhteensä	7.556,128	8.137,076
Muut menot	165,996	164,832
OTSAKE 4 YHTEENSÄ (ilman Euroopan jälleenrakennusvirastoa)	7.892,124	8.301,908
Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä	7.893,000	8.430,000
Liikkumavara	0,876	128,092
Varaus hätäapua varten	248,882	253,860

Otsake 5

25.      Otsakkeen liikkumavaran tilanne vuonna 2011 perustuu osittain komission ja Euroopan parlamentin yhteisöjen tuomioistuimessa nostaman maksujen lisääntymistä vuonna 2009 koskeneen kanteen tulokseen. Koska EYTI on hiljattain kieltäytynyt ottamasta asiaa nopeutettuun menettelyyn, on todennäköistä, että (päätöstapauksessa) lisämaksut on otettava vuoden 2011 talousarvioon.

26.      Muistettakoon, että maksettava erotus voi taannehtivine vaikutuksineen olla jopa 135 miljoonaa euroa kaikissa toimielimissä verrattuna vuoden 2011 suunniteltuun 109 miljoonan euron liikkumavaraan.

27.      Lopuksi esittelijä haluaa muistuttaa, että parlamentti on aina ilmaissut toivovansa kaikkien hallintomenojen kuuluvan otsakkeeseen 5 ja vastustanut joidenkin hallintomenojen jakamista muihin otsakkeisiin.

	Talousarvio	rahoitussuunnitel-ma
	2010	2011
OTSAKE 5 – HALLINTO
Komission menot, ilman eläkkeitä ja Eurooppa-kouluja	3.604,622	3.749,042
Eläkkeet (kaikki toimielimet)	1.192,789	1.302,764
Eurooppa-koulut	154,212	162,861
Muiden toimielinten menot, ilman eläkkeitä	2.937,432	3.091,950
OTSAKE 5 YHTEENSÄ	7.889,055	8.306,617
Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä	7.962,000	8.416,000
Liikkumavara	72,945	109,383

LIITE:

I.  Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien oikeudellinen kehys

1.        Euroopan parlamentti otti pilottihankkeet ja valmistelutoimet ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1975, ja ne ovat kehittyneet eri toimielinten välisten neuvottelujen myötä tärkeiksi välineiksi, joilla muotoillaan politiikan ensisijaisia tavoitteita ja otetaan käyttöön uusia aloitteita, jotka saattavat kehittyä EU:n toimiksi ja ohjelmiksi.

2.        Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdassa annetaan niille oikeusperusta mainitsemalla poikkeukset yleiseen sääntöön, jonka mukaan talousarvioon osoitettujen määrärahoja voidaan käyttää vain, jos aiemmin on annettu perussäädös. Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien osalta määrärahoja koskeva päätös tehdään siksi ennen oikeudellista päätöstä.

3.        Varainhoitoasetuksessa määritetään yksiselitteisesti näiden kahden välineen luonne ja       tarkoitus:

Pilottihankkeet määritellään kokeiluluonteisiksi hankkeiksi, joiden tarkoituksena on toiminnan toteutettavuuden ja sen hyödyllisyyden selvittäminen. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon vain kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi;

Valmistelutoimet määritellään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan atomienergiajärjestöstä tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston soveltamisalalla toteutettaviksi toimiksi, joilla valmistellaan yhteisön tulevia toimia koskevia ehdotuksia. Valmistelutoimissa noudatetaan yhdenmukaista lähestymistapaa, ja ne voivat olla muodoltaan erilaisia. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kolmeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi; Lainsäädäntömenettely on saatettava päätökseen ennen kolmannen varainhoitovuoden päättymistä.

4.        Vuonna 2006 17. toukokuuta tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määritellään tarkemmin pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanoa koskevat puitteet ja säännöt. Toimielinten välisen sopimuksen liitteen II D kohdassa säädetään, että jotta komissio voi arvioida hyvissä ajoin sellaisten budjettivallan käyttäjän suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatketaan entisiä valmistelutoimia tai pilottihankkeita, budjettivallan käyttäjät ilmoittavat komissiolle aikeistaan tältä osin kesäkuun puoliväliin mennessä; näin asiasta voidaan keskustella alustavasti jo neuvottelukokouksessa neuvoston ensimmäisen käsittelyn yhteydessä.

5.        Enimmäismäärien osalta toimielinten välisessä sopimuksessa säädetään, että toimielimet sopivat lisäksi pilottihankkeille myönnettävien määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 40 miljoonaan euroon varainhoitovuoden aikana. Ne sopivat myös uusille valmistelutoimille myönnettävien määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 50 miljoonaan euroon varainhoitovuoden aikana sekä valmistelutoimien toteuttamiseen tosiasiallisesti sidottujen määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 100 miljoonaan euroon.

II.       Lissabonin sopimuksesta johtuvat muutokset

6.        Lissabonin sopimuksella ei oteta käyttöön uusia säännöksiä, joilla olisi välitön vaikutus pilottihankkeisiin tai valmistelutoimiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat varainhoitoasetusta koskevat uudet säännöt ja uutta toimielinten välistä sopimusta koskevat uudet säännöt on kuitenkin otettava käyttöön.

7.        Komissio muuttaa äskettäin ehdottamassaan "paketissa" toimielinten välisen sopimuksen ja varainhoitoasetuksen muuttamisesta kehystä pilottihankkeille ja valmistelutoimille:

–         Toimielinten sopimuksen liitteen II D kohdassa ei enää viitata pilottihankkeiden ja valmistelutoimien enimmäismääriin:

–         kaksi budjettivallan käyttäjää sitoutuu tiedottamaan komissiolle kesäkuun puoliväliin mennessä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevista aikomuksistaan, jotta ensimmäinen neuvottelu voitaisiin käydä jo kesäkuun kolmenvälisissä neuvotteluissa;

–         varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 32 artiklassa säädetään enimmäismääristä, jotka ovat muuttumattomia.

Esittelijät korostavat, että näiden tekijöiden nojalla ei voida tietää ennakolta tarkistettua toimielinten välistä sopimusta ja varainhoitoasetusta koskevien toimielinten välisten neuvottelujen tulosta.

8.        Näiden sangen teknisten muutosten lisäksi on muistutettava selkeästi, että Lissabonin sopimuksella käyttöön otetuilla muutoksilla voisi olla selkeä vaikutus pilottihankkeiden ja valmistelutoimien hyväksymiseen: Vuoden 2010 talousarviomenettelyyn asti pilottihankkeet ja valmistelutoimet luokiteltiin "ei‑pakollisiksi menoiksi", ja siksi ne kuuluivat Euroopan parlamentin toimivaltaan, ja se sai sanoa viimeisen sanan näistä menoista. Menoluokkia koskeva poikkeus tarkoittaa, että neuvosto voi nyt esittää ehdotuksia pilottihankkeiksi ja valmistelutoimiksi ja pyytää sisällyttämään perinteisen pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan "kompromissipaketin" vuoden 2010 talousarviota koskeviin yleisiin neuvotteluihin sovittelumenettelyn aikana.

III.      Pilottihankkeet ja valmistelutoimet vuoden 2010 talousarviossa: tiedot ja luvut

9.        Vuoden 2010 talousarviossa on hyväksytty 56 pilottihanketta ja 47 valmistelutointa. Pilottihankkeille on osoitettu maksusitoumusmäärärahoja 2,5 miljoonan euron (seksuaalisen väkivallan uhreille annettavan terveydenhoidon parantamista koskeva pilottihanke Kongon demokraattisessa tasavallassa) ja yhden miljoonan (kyseessä on 18 pilottihanketta, muiden osalta on vain p.m.-merkintä) välillä.

10.       Valmistelutoimien osalta määrärahat vaihtelevat 7,5 miljoonasta eurosta (EU:n nopeita reagointivalmiuksia koskeva valmistelutoimi) 0,5 miljoonaan euroon (toimittajien Erasmus-ohjelmaa koskeva valmistelutoimi).

11.       Pilottihankkeiden osalta vuonna 2010 hyväksytty kokonaismäärä on 40 miljoonaa maksusitoumusmäärärahoina (toimielinten välisessä sopimuksessa säädetty enimmäismäärä) ja 61,9 miljoonaa maksumäärärahoina (toimielinten välisessä sopimuksessa ei ole säädetty rajoituksista). Valmistelutoimia on rahoitettu 63,24 miljoonaan euroon asti (sadan miljoonan enimmäismäärän nojalla) ja se on jaettu uusien valmistelutoimien (13,75 miljoonaa euroa, 50 miljoonan enimmäismäärän nojalla) ja meneillään olevien valmistelutoimien (49,5 miljoonaa, 50 miljoonan enimmäismäärän nojalla) välillä.

IV.  Pilottihankkeet ja valmistelutoimet vuoden 2010: talousarviossa: täytäntöönpano

12.       Komissio antoi 3. maaliskuuta ensimmäisen välikertomuksensa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanosta vuonna 2010 ja esitti tavan, jolla se aikoo panna ne täytäntöön (tämä asiakirja on liitteenä). Yksityiskohtaisempi ja kattavampi kertomus toimitetaan yhdessä vuoden 2011 talousarvioesityksen kanssa, ja se esitetään 28. huhtikuuta. Esittelijät odottavat, että tässä uudessa kertomuksessa korostetaan selkeästi täytäntöönpanon toteutettavuutta ja parasta toteutusmekanismia.

V. Euroopan parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn valmistautumista koskevat päätelmät

13.       Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien hyväksymistä koskevan aikataulun osalta esittelijät haluaisivat ehdottaa seuraavaa ohjeellista aikataulua:

– viikko 6 (10. helmikuuta):       talousarvion esittelijöiden erityisvaliokuntien ensimmäinen kokous

– viikko 9 (3. maaliskuuta):        komission ensimmäinen välikertomus pilottihankkeiden/valmistelutoimien täytäntöönpanosta talousarviossa

– viikko 11 (16.−17. maalisk.):   pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevan työasiakirjan esittely budjettivaliokunnassa

           – viikko 17 (28. huhtikuuta):      komissio antaa talousarvioesityksen

– viikko 20 (19. toukokuuta):     talousarvion esittelijöiden erityisvaliokuntien toinen kokous

– viikko 22 (31. toukokuuta –

                  4. kesäkuuta):        talousarvion esittelijöiden erityisvaliokunnat toimittavat                            pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevat ehdotukset         budjettivaliokunnalle ja laativat konsolidoidun asiakirjan

           – viikko 23 (7.−11. kesäkuuta):  pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevien                                                          ehdotusten toimittaminen komissiolle

           – viikko 25 (21.−25. kesäkuuta): kolmenvälinen neuvottelu

           – viikko 27 (5.−8. heinäkuuta):   komission arviointikertomus                                                                             pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevista ehdotuksista

– viikko 36 (6.−10. syyskuuta):  valiokuntien talousarviota koskevien tarkistusten määräaika

– viikko 38 (20.−24. syyskuuta): talousarvion esittelijöiden erityisvaliokuntien kolmas kokous

           – viikko 39 (27.−30. syyskuuta): äänestys talousarviota koskevista tarkistuksista                                                   budjettivaliokunnassa

– viikko 42 (18.−22. lokakuuta): Euroopan parlamentin vuoden 2011 talousarviota koskeva ensimmäinen käsittely

Komission ensimmäinen välikertomus pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanosta vuonna 2010

PILOTTIHANKKEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

Pilottihankkeiden täytäntöönpano

Otsake 1a

Lähetettyjen työntekijöiden työ- ja elinolot (04 03 09)

Toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi (04 03 10)

Työntekijöiden liikkuvuuden ja kotouttamisen edistäminen EU:ssa (04 03 11)

Viranomaisten, liikeyritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kattava yhteistyö ihmisten integroimiseksi yhteiskuntaan ja työmarkkinoille (04 03 12)

Epävarmojen työsuhteiden muuttamisen oikeudet tarjoaviksi työpaikoiksi edistäminen

Ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäiseminen (04 04 11)

Autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden työllistäminen (04 04 13)

Portplus − Satamien kestävä energiasuunnitelma (06 04 08)

Jätteiden talteenotto ja hyödyntäminen puhtaana energiana (06 04 15)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista tulevien opiskelijoiden opiskelun ja siihen liittyvän akateemisen toiminnan kustannukset (15 02 31)

Euroopan naapuruuspolitiikka − Koulutuksen tukeminen apurahoilla ja vaihdoilla (15 02 32)

Avoimuus ja vakaus rahoitusmarkkinoilla (17 02 04)

Otsake 1B

Alueellisen ja paikallisen yhteistyön tehostaminen tuomalla EU:n aluepolitiikkaa esille maailmanlaajuisesti (13 03 23)

Tekstiili- ja jalkinealan toimet (13 03 25)

Otsake 2

Tuki maatalousosuuskunnille (05 02 17 01)

Euroopan maataloustuotteiden hintojen ja marginaalien seurantakeskus (05 02 17 02)

Tuki alhaisia hiilidioksidipäästöjä, alhaista energiankulutusta ja paikallisesti markkinoitavaa elintarviketuotantoa koskeville viljelijöiden ja kuluttajien aloitteille (05 02 17 03)

Ennalta ehkäisevien toimien kehittäminen Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi (07 03 16)

Muuhun kuin ammattikalastukseen tarkoitettujen, käytöstä poistettujen alusten talteenotto (07 03 18)

Suurten vuotovesimäärien kaupungeille aiheuttamat taloudelliset menetykset (07 03 19)

Vähähiilisten maatalouskäytäntöjen sertifiointi

Tuoksukkien ja siitepölyallergioiden leviämisen hillitsemiskeinoja koskeva monitahoinen tutkimus (07 03 22)

Euroopan kauppalaivaston alusten korvaamisen edistäminen ympäristövaikutuksiltaan vähäisillä aluksilla (11 09 03)

Alumiinisten juomatölkkien eurooppalainen palautusjärjestelmä (17 03 18)

Otsake 3a

Sopimusoikeudellisten lainsäädäntötoimien vaikutusten arvioiminen (18 06 09)

Otsake 3b

Kulttuuriperintöön liittyvät hälytysverkostot (15 04 46)

Otsake 4

Tuki yhteisön alusten valvonta- ja suojelutoimenpiteille alueilla, joilla uhkana on merirosvous (19 06 07)

Valtiosta riippumattomien järjestöjen johdolla toteutettava rauhanrakentamisohjelma (19 06 09)

Maataloustuotannon rahoittaminen (21 02 04)

Seksuaalisen väkivallan uhreille annettavan terveydenhoidon parantaminen Kongon demokraattisessa tasavallassa (21 05 01 08)

Otsake 5

Kansainvälisen tutkivan journalismin eurooppalaiset tutkimusapurahat (16 02 05)

Toimielinten välinen järjestelmä EU:n pitkän aikavälin kehityssuuntien yksilöimiseksi (25 01 09)

Valmistelutoimien täytäntöönpano

Otsake 1a

Erasmus nuorille yrittäjille (02 02 03 05)

Eurooppalaiset matkailun huippukohteet (02 02 08 01)

Kestävä matkailu (02 02 08 02)

Sosiaalinen matkailu Euroopassa (02 02 08 03)

Otsake 1B

Mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa (13 03 24)

Otsake 2

Karpaattien altaan ilmasto (07 03 17)

Euroopan unionin nopeat avustustehtävät (07 04 05)

Eläinkuljetusten valvontapisteet (pysähdyspaikat) (17 04 03 03)

Otsake 3b

Erasmus toimittajille (09 06 05)

Valmistelutoimi urheilun alalla (15 05 11)

Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011 (15 06 11)

Kuluttajapolitiikan toimien seuranta (17 02 03)

Otsake 4

Valmistelutoimi – Mustanmeren alueen ympäristövalvonta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten (07 02 04)

MEDIA 2007 -ohjelmien täytäntöönpano kolmansissa maissa (09 06 01 02)

Rahoitus- ja talouskriisiä koskeva hätäapu kehitysmaissa (19 06 08)

Vähemmistöt Venäjällä – Kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen (19 08 01 05)

EU–Aasia − Politiikan ja käytännön integrointi (19 10 01 06)

Vesihuoltoa kehitysmaissa koskeva valmistelutoimi (21 04 06)

Kehitysmaiden hyväksi toteutettava lääkealan tekniikan siirto (21 05 01 06)

Köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia käsittelevä tutkimus- ja kehitystyö

Kulttuuriperinnön suojeleminen ja restaurointi konfliktialueilla (22 02 09)

Otsake 5

Julkishallinnon Erasmus-ohjelma (26 03 03)

Liite: vastaava pääosasto ja yhteyshenkilöt

LAUSUNTO ulkoasiainvaliokunnalta

LAUSUNTO kehitysyhteistyövaliokunnalta

LAUSUNTO kansainvälisen kaupan valiokunnalta

LAUSUNTO talousarvion valvontavaliokunnalta

LAUSUNTO talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTO työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta

LAUSUNTO sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta

LAUSUNTO liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTO aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTO maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

LAUSUNTO kalatalousvaliokunnalta

LAUSUNTO kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta

LAUSUNTO kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta

LAUSUNTO perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalta

LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Tämä on komission ensimmäinen välikertomus pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanosta vuonna 2010.

Se kattaa budjettivallan käyttäjän vuoden 2010 talousarviota varten hyväksymät hankkeet/toimet, ja siinä keskitytään 32 uuteen hankkeeseen ja 22 uuteen toimeen ja olemassa oleviin hankkeisiin/toimiin, joiden osalta hyväksyttiin täydentävät maksusitoumusmäärärahat. Siinä määritellään näiden toimien täytäntöönpanosta vastaavat tulojen ja menojen hyväksyjät ja hahmotellaan täytäntöönpanosuunnitelmia. Toinen kertomus toimitetaan vuoden 2011 talousarvioesityksen mukana tarkistetun varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti. Se on yksityiskohtaisempi ja siinä myös annetaan tietoa pilottihankkeista ja valmistelutoimista, jotka ovat päätösvaiheessa, eli joista ei ole uusia sitoumuksia vuonna 2010, mutta joilla on edelleen maksumäärärahoja.

Pilottihankkeiden täytäntöönpano

Otsake 1a

Lähetettyjen työntekijöiden työ- ja elinolot (04 03 09)

1. Tavoite

Viime vuoden toimien perusteella yleisenä tavoitteena on saada enemmän tietoa siitä, miten työntekijöiden lähettäminen käytännössä tapahtuu.

2. Täytäntöönpano

Tavoite pyritään saavuttamaan kolmen erillisen toimen avulla:

1.  Tukien myöntäminen aloitteille, joiden avulla voidaan tutkia lähetettyjen työntekijöiden tosiasiallisia työ- ja elinoloja ja sitä, miten jäsenvaltiot, työmarkkinaosapuolet ja työsuojeluhallinnot toimivat käytännössä. Tämän toimenpiteen erityistavoitteet ovat seuraavat:

– asiaa koskevien tietojen vaihdon edistäminen, parhaiden käytäntöjen laatiminen ja jäsenvaltioita koskevan tilannekatsauksen julkaiseminen ja

– kaikkien sellaisten kysymysten ja vaikeuksien tarkastelu, joita saattaa liittyä työntekijöiden lähettämistä koskevan lainsäädännön käytännön soveltamiseen sekä sen täytäntöönpanon käytännön valvontaan;

2.  palvelujen tarjoamista Euroopan unionissa koskevissa puitteissa työntekijöiden lähettämisen oikeudellisia näkökulmia käsittelevä tutkimus, jossa tutkitaan kaikkia vaikeuksia, joita voi liittyä työntekijöiden lähettämistä koskevan lainsäädännön käytännön soveltamiseen sekä sen täytäntöönpanon käytännön valvontaan;

3.  työntekijöiden lähettämisen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Euroopan unionissa koskeva tutkimus, jossa pyritään arvioimaan työntekijöiden lähettämistä koskevaan ilmiöön liittyviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia rajaylittävän palveluntarjonnan puitteissa ja keskitytään niihin aloihin, joilla työntekijöiden lähettäminen on laajimmalle levinnyttä, ja niihin jäsenvaltioihin, joissa on suhteellisen paljon lähetettyjä työntekijöitä joko vastaanottavina tai lähettävinä maina.

Vuoden 2009 aikana tehtiin tarjouspyynnöt kaikista kolmesta toimesta ja sopimukset allekirjoitettiin vuoden 2009 lopussa.

3. Ennuste vuodelle 2010

Ensimmäisiä tuloksia näistä toimista odotetaan vuoden 2010 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Vuoden 2010 toiselle kolmen kuukauden jaksolle suunnitellaan toista ehdotuspyyntöä aloitteista, joissa tutkitaan lähetettyjen työntekijöiden todellisia työ- ja elinoloja ja sitä, miten tilannetta käytännössä käsitellään. Työntekijöiden lähettämisen oikeudellisia näkökulmia koskeva tutkimus, jossa katetaan ne jäsenvaltiot, joita ei voitu ottaa mukaan ensimmäiseen tutkimukseen, käynnistetään vuonna 2010.

Toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi (04 03 10)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarvioon sisällytetyn selvitysosan mukaan olisi nykyisen kriisin työllisyyteen ja yhteiskuntaa kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi käynnistettävä pilottihanke, jolla tutkitaan uusia tapoja vahvistaa kollektiivisia ponnistuksia kriisin kielteisen vaikutuksen vähentämiseksi EU:n tasolla. Pilottihankkeessa olisi analysoitava, missä määrin rahoituskriisin vaarantamat työpaikat voidaan säilyttää tehokkaasti lyhennetyn työajan ja henkilöstökoulutuksen kaltaisten toimenpiteiden käyttöönoton avulla. Olisi laadittava parhaat käytännöt ja edistettävä asiaa koskevien tietojen vaihtoa.

2. Täytäntöönpano

Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana julkaistaan kolme tarjouspyyntöä seuraavista asioista.

Tutkimus lyhennetystä työajasta kriisin aikana ja mitä siitä voidaan oppia

Monissa jäsenvaltioissa työmarkkinoiden ensimmäinen reaktio kriisiin on ollut tuotannon mukauttaminen ja työajan ryhmittäminen pikemmin kysynnän laskuun vastaamiseksi kuin työllisyystason laskemiseksi. Lyhytaikaiset korvausohjelmat, joissa työnantajat voivat hakea tilapäistä valtiontukea vähennettyä työaikaa tekevien työntekijöiden palkkojen maksamiseksi, ovat suojelleet EU:n työpaikkoja taantuman alkuperäiseltä vaikutukselta. Tutkimuksessa olisi analysoitava sitä, miten paljon nämä järjestelmät todella ovat vaikuttaneet Euroopan unionin työmarkkinoiden tähänastiseen suhteelliseen joustavuuteen, joka johtuu näistä sisäisistä mukautustoimenpiteistä (esimerkiksi lyhennettyä työaikaa koskevat järjestelmät ja lyhyempi työaika, väliaikaiset sulkemiset jne.), ja miten se vertautuu samanlaisia toimenpiteitä koskeviin aikaisempiin kokemuksiin edellisissä kriisitilanteissa. Tutkimuksessa olisi myös arvioitava hallitusten toimenpiteitä, joita ne ovat toteuttaneet varmistaakseen näiden järjestelyjen mahdollisimman suuren tehokkuuden, esimerkiksi analysoimalla kelpoisuusperusteita koskevia säännöksiä. Tutkimuksessa olisi myös analysoitava niiden toimenpiteiden tehokkuutta, joissa yhdistetään lyhennettyä työaikaa koskevat järjestelyt työhön liittyvään koulutukseen, sen osalta, miten ne vaikuttavat kyseisten työntekijöiden työllistettävyyteen (esimerkiksi, jos se helpottaa mahdollista siirtymistä uusiin työpaikkoihin). Tutkimuksessa olisi myös analysoitava, onko näihin toimenpiteisiin liittyviä puhdasta tappiota koskevia uhkia rajoitettu, ja jos on, niin miten. Tutkimuksessa olisi myös analysoitava erilaisten sidosryhmien asemaa tässä yhteydessä, mukaan luettuna kansalliset viranomaiset, julkiset työllisyyspalvelut, työmarkkinaosapuolet, kunnat ja muut työmarkkinoiden sidosryhmät.

Tutkimus harjoittelupaikkojen tarjonnasta jäsenvaltioissa

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida kriisin vaikutusta koulutustaan päättämässä olevien (nuorten) ihmisten tilanteeseen ja sitä, mikä on riski, että he joutuvat työttömyyden ja toimettomuuden kierteeseen, ja sitä, onko tällä mahdollisia muita vaikutuksia heidän työllistettävyyteensä myös elpymisen jälkeen. Tutkimuksessa pitäisi antaa suosituksia siitä, miten voidaan parhaiten tukea nuoria ihmisiä, jotka nyt yrittävät päästä työmarkkinoille, esimerkiksi työnvälityksen, käytännöllisen työhön liittyvän koulutuksen tai tulevaisuuden työmarkkinoilla menestymiseen tarvittavien avaintaitojen oppimista koskevien lisäopintojen avulla. Tutkimuksessa olisi myös arvioitava nykyisiä harjoittelukäytäntöjä yrityksissä ja julkisella sektorilla ja arvioitava mahdollisuutta asettaa kansallisia tavoitteita ja laatia enemmän mahdollisuuksia opiskelun liikkuvuuteen, myös harjoittelupaikkoja ja ammattikoulutusta ja valmistuneita harjoittelijoita varten. Tutkimuksessa olisi myös määriteltävä EU:n asema parhaiden käytäntöjen levittämisessä ja keskinäisissä oppimishankkeissa sekä harjoittelupaikkojen laadun lisäämisessä sekä sellaisten mahdollisia toimenpiteitä koskevien suositusten antamisessa, joilla pyrittäisiin kannustamaan yrityksiä tarjoamaan enemmän harjoittelupaikkoja ja investoimaan uuden henkilöstön, myös harjoittelijoiden, työllistettävyyden lisäämiseen.

Tutkimus harjoittelujärjestelyjen kattavasta katsauksesta jäsenvaltioissa

Viime vuosien aikana nuorten ihmisten työmarkkinoille integroitumisessa on sitkeästi ollut kaksi tärkeää rakenteellista heikkoutta: nuorisotyöttömyyden korkea taso monissa jäsenvaltioissa ja monien nuorten ihmisten työpaikkojen heikko laatu ja epävarmuus. Heikkoudet koulutuksen ja työn yhdistämisessä aikaisessa vaiheessa ja niiden nuorten ihmisten pysyvästi suuri määrä, joiden taito- ja valmiustaso on liian alhainen (erityisesti "koulun keskeyttäjät"), haittaavat onnistunutta ja sujuvaa siirtymistä koulutuksesta työllisyyteen. Monissa maissa ongelmat keskittyvät tiettyihin nuorten ihmisten, maahanmuuttajien ja joidenkin etnisten vähemmistöjen ryhmiin. Se on erityisen huolestuttavaa, koska nämä nuoret ihmiset muodostavat kasvavan osan nuoresta väestöstä erityisesti kaupunkialueilla. Samalla on koko ajan vaikeampaa vastata erittäin ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntään, koska korkealaatuisen ja houkuttelevan ammattikoulutuksen tarjonta on riittämätöntä monissa jäsenvaltioissa. Tutkimuksessa pitäisi tarkastella, miten jäsenvaltioiden harjoittelujärjestelyissä käsitellään näitä ongelmia. Sitä varten tutkimuksessa esitetään jäsenvaltioittain katsaus yrityksen sisäisten ja julkisten harjoittelupaikkojen saatavuudesta nuorille ihmisille ja näiden harjoittelupaikkojen oloista. Tutkimuksessa määritellään viiden viime vuoden aikana näissä puitteissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset ja käsitellään erityisesti kriisin seurauksia. Tutkimuksessa arvioidaan harjoitteluohjelmien mahdollisuuksia turvallisuuden tarjoamisessa nuorille ihmisille ja näiden ohjelmien ja koulutuspolkuja koskevien henkilökohtaisten valintojen välistä suhdetta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös vaihtoehtoja, jotka sisältävät kouluun perustuvan ammattikoulutuksen ja väliaikaiset työjärjestelyt, joilla edistetään nuorten pääsyä työmarkkinoille. Tutkimuksessa analysoidaan myös harjoitteluohjelmien tehokkuutta sen kannalta, miten niillä tarjotaan työmahdollisuuksia nuorille ja vältetään nuorten ihmisten pidemmät työttömyysjaksot.

Toisaalta, asiaa koskevien tietojen vaihdon edistämiseksi ja käynnistettävien tutkimusten tulosten mukaisten parhaiden käytäntöjen laatimiseksi ja julkaisemiseksi järjestetään tiedotustapahtumia.

Komissio julkaisee kolme tarjouspyyntöä, jotka sisältävät edellä mainitut toimet. Komissio käyttää tätä toimea varten osoitetut miljoona euroa.

3. Ennuste vuodelle 2010

Tarjouspyynnöt julkaistaan vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana. Tämä toimi pannaan täytäntöön vuoden 2010 kolmannen neljänneksen aikana, ja se loppuu vuoden 2011 aikana.

Työntekijöiden liikkuvuuden ja kotouttamisen edistäminen EU:ssa (04 03 11)

1. Tavoite

Vaikka työntekijöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa on pääosin myönteistä, siinä on mahdollisesti kielteisiä sivuvaikutuksia, erityisesti heikossa asemassa olevien työntekijöiden osalta. Tämän pilottihankkeen tavoitteena on siten auttaa voittamaan joitakin näistä vaikeuksista, mukaan luettuna erilaiset sosiaaliset vaikeudet, joita heikossa asemassa olevilla työntekijöillä on vastaanottajamaassa. Hankkeessa tunnustetaan, että kansalaisyhteiskunta täyttää usein heikossa asemassa olevien työntekijöiden tuessa olevat aukot. Sen asemaa pitäisi siksi tukea siten, että voitaisiin luoda verkostoja ja kumppanuuksia ja jotta neuvontapalveluja voitaisiin yhdistää neuvontarakenteisiin.

2. Täytäntöönpano

Komission on esittänyt joulukuussa 2009 suuntaviivoja EURESin toiminnalle vuosiksi 2010−2013. Näitä suuntaviivoja käsitellessään komissio otti huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan eurooppalaista ammatillisen liikkuvuuden toimintaohjelmaa (2007−2013) koskevan lausunnon, jossa muun muassa kehotetaan komissiota helpottamaan väestön heikossa asemassa olevien ryhmien liikkuvuutta ja auttamaan poistamaan heidän kohtaamansa esteet luomalla enemmän laadukkaita työpaikkoja, torjumalla syrjintää, puuttumalla sosiaalisen syrjäytymisen uusiin muotoihin, tukemalla sukupuolten tasa-arvoa, tukemalla perhettä ja varmistamalla tehokkaasti pääsyn työpaikalle, majoituspalveluihin ja liikenteeseen.

Komissio esitti EURESin suuntaviivoja koskevassa ehdotuksessaan toimintaa, jossa EURESin jäseniä kehotetaan perustamaan yhteistyömekanismeja sellaisten järjestön kanssa, jotka toimivat työntekijöiden ja heidän perheidensä, erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien kotouttamista koskevan tiedon ja avun tarjoamisessa. Vastaanottajamaiden olisi toteutettava tämä toiminta.

Komissio ehdottaa, että tätä toimintaa varten osoitetaan miljoona euroa ja että se pannaan täytäntöön EURESille annettavien vuotuisten tukien avulla vuoden 2010 kesäkuusta alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa tiettyä maaryhmää pyydetään panemaan täytäntöön nämä toimet.

Komissio julkaisi joulukuussa 2009 ehdotuspyynnön (VP/2009/008), joka sisältää edellä mainitut toimet. Komissio on osoittanut tätä toimintaa varten miljoona euroa, ja se toteutetaan EURESille annettavien vuotuisten tukien avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Tämä toimi alkaa kesäkuussa 2010 ja loppuu toukokuussa 2011. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan odottaa, että vastaanottajamaat panevat nämä toimet täytäntöön.

Viranomaisten, liikeyritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kattava yhteistyö ihmisten integroimiseksi yhteiskuntaan ja työmarkkinoille (04 03 12)

1. Tavoite

Yhteisötalouden yritysten kehitys lisää vakaata ja laadukasta työllisyyttä, eikä vain sosiaalitukea koskeviin toimiin liittyvissä palveluissa. Euroopan parlamentin yhteisötaloudesta, Lissabonin strategiasta ja sosiaalipoliittisesta ohjelmasta antaman päätöslauselman mukaisesti on tärkeää edistää tämän alan yritysten kehitystä hallitusten ja yritysten välisillä yhteistyöhankkeilla, riippumatta siitä, tavoitellaanko niissä voittoa vai ei, edistämällä siirrettäviä malleja ja käytäntöjä, erityisesti kriisin aikana, kun syrjäytyminen uhkaa yhä useampia ihmisiä.

Siksi hankkeessa olisi lisättävä yritysyhteisön tietoisuutta sen yhteiskuntavastuusta tukemalla asiaankuuluvia yrityksiä työvoiman integroinnissa ja siten lisäämällä sellaisten työelämän alojen määrää, joiden kautta heikossa asemassa olevat väestönosat voidaan integroida yhteiskuntaan ja työmarkkinoille (esimerkiksi maatalous, teollisuus ja elinkeinoelämän alat).

2. Täytäntöönpano

Hankkeet pannaan täytäntöön vuonna 2010 järjestettävän ehdotuspyynnön perusteella annettavien tukien avulla.

Hakemuksissa olisi ehdotettava tehokkaita ja toimivia ratkaisuja kohdeväestöjen alueelle ominaisiin talouteen ja yhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin, erityisesti tekemällä yhteistyötä hallintojen, voittoa tavoittelevien ja sosiaalisten yritysten kanssa. Hankkeissa pitäisi siksi luoda verkostoja sellaisten julkisten laitosten ja yritysten välille, jotka voivat omaksua hallintoa koskevan innovatiivisen lähestymistavan tai jotka voivat laatia sosiaalista hyvinvointia koskevia indikaattoreita ja arvioida määrällisen vaikutuksen kohdeväestöihin. Vuonna 2010 käytettävissä olevan talousarvion määrä on 1 500 000 euroa. Yhteisön osuuden ei pitäisi olla yli 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3. Ennuste vuodelle 2010

Ohjeellinen aikataulu:

Ehdotuspyyntöjen julkaisu                     Touko-kesäkuu 2010

Tarjousten jättämisen määräaika            Syyskuu 2010

Päätös sopimuksen tekemisestä            Joulukuu 2010

Hankkeen/hankkeiden täytäntöönpano   Vuoden 2011 aikana

Epävarmojen työsuhteiden muuttamisen oikeudet tarjoaviksi työpaikoiksi edistäminen

1. Tavoite

Pilottihankkeen yleisenä tavoitteena on ymmärtää paremmin "epävarmaa työtä" koskevaa ilmiötä sen laajimmassa merkityksessä koko Euroopan unionissa ja edistää epävarmojen työsuhteiden muuttamista enemmän sosiaalisia oikeuksia tarjoaviksi työsopimuksiksi, erityisesti tutkimalla perusteellisesti jäsenvaltioiden tasolla kyseisen muutoksen kannustamiseksi toteutettuja toimenpiteitä.

2. Täytäntöönpano

Tavoite pyritään saavuttamaan kahden erillisen toimen avulla:

Tukien myöntäminen kansainvälisille hankkeille epävarmojen työsuhteiden muuttamista oikeudet tarjoaviksi työpaikoiksi koskevalla alalla. Tämä toimenpiteen erityistavoitteet ovat seuraavat:

–   epävarmoissa työpaikoissa työskentelevien oikeuksien parantamiseksi toteutettujen konkreettisten toimenpiteiden analysoinnin ja/tai valvonnan edistäminen;

–   sellaisia kansallisia käytäntöjä tai yhteistyöaloitteita koskevien tietojen vaihtaminen ja levittäminen, joilla pyritään käsittelemään epävarmojen työpaikkojen muuttamista oikeudet tarjoaviksi työpaikoiksi;

–   epävarman työn aseman tutkiminen yleisissä yhteiskunnan, talouden ja väestörakenteen kehityksen puitteissa ja keskittyminen sosiaaliseen syrjäytymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen sekä sen erityiseen vaikutukseen nuorten työntekijöiden, naisten ja maahanmuuttajien työ- ja elinoloihin;

–   epävarman työn taloudellisen merkityksen, syiden ja seurausten analysointi tämänhetkisten työmallien perusteella ja sen työmarkkinoiden joustavuuteen kohdistuvan vaikutuksen analysointi.

Tutkimuksessa kuvaillaan ja analysoidaan niitä poliittisia toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä, jotka on pantu äskettäin täytäntöön jäsenvaltioissa ja joilla edistetään epävarmojen työsuhteiden muuttamista enemmän sosiaalisia oikeuksia tarjoaviksi sopimuksiksi. Tutkimuksen pitäisi auttaa kehittämään selkeä käsite työsuhteiden epävarmuudesta ja määrittelemään, mistä sosiaaliset perusoikeudet voisivat muodostua.

3. Ennuste vuodelle 2010

Ehdotuspyyntö ja tarjouspyyntö on suunniteltu vuoden 2010 toiselle neljännekselle.

Ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäiseminen (04 04 11)

1. Tavoite

Selvitysosan mukaisesti pilottihankkeessa pyritään rahoittamaan aloitteita, joilla autetaan saamaan selville iäkkäiden ihmisten kaltoinkohtelun laajuus Euroopan unionissa. Pilottihankkeessa keskitytään erityisesti

·    arvioimaan iäkkäiden kaltoinkohtelun tasoa Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän (fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen kaltoinkohtelu) mukaisesti,

·    ymmärtämään paremmin iäkkäiden kaltoinkohtelun syitä,

·   määrittämään jäsenvaltioiden nykyiset poliittiset lähestymistavat ja hyvät käytännöt iäkkäiden kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi ja antamaan suosituksia siitä, miten iäkkäiden hoidon laatua voidaan parantaa. Tämän kohdan osalta on pantava merkille, että sillä yritetään mahdollisuuksien mukaan vastata siihen, mitä talousarviota koskevissa huomioissa on pyydetty.

Olisi pantava merkille, että viimeinen kohta ei ole niin kunnianhimoinen kuin mitä talousarviota koskevissa huomautuksissa pyydettiin (jäsenvaltioiden poliittisten vastausten tehokkuuden mittaaminen).

2. Täytäntöönpano

Komissio panee pilottihankkeen täytäntöön ehdotuspyynnön, puheenjohtajavaltio Belgian johdolla järjestetyn konferenssin ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Ehdotuspyynnön tarkoituksena on tukea aloitetta, jossa pitäisi tutkia, miten voidaan parhaiten ehkäistä iäkkäiden ihmisten kaltoinkohtelua, varmistamalla laadukkuus ja ihmisarvo pitkäaikaisissa hoitopalveluissa. Tuen tarkoituksena on järjestää eri jäsenvaltioissa keskusteluharjoitus, jossa tuodaan yhteen pitkäaikaisten hoitopalvelujen valvonnasta vastaavien viranomaisten, palveluntarjoajien, hoitajien ja pitkäaikaisia hoitopalveluja käyttävien edustajat. Nykyisten suositusten ja Euroopan tason ja kansallisen tason sopimusten perusteella hankkeessa olisi tutkittava, miten nämä normit voidaan toteuttaa käytännössä. Puheenjohtajavaltio Belgia järjestää kokouksen (vuoden 2010 toisella puoliskolla), ja siinä tutkitaan, miten voidaan varmistaa hauraiden iäkkäiden ihmisten ihmisarvo, ja kartoitetaan iäkkäiden ihmisten kaltoinkohtelua koskevat loppuunsaatetut tai meneillään olevat tutkimushankkeet, joita Euroopan unioni on rahoittanut.

Komissio aikoo jatkaa OECD:n kanssa soveltavaa hanketta, jossa tutkitaan saatavilla olevia aloitteita ja annetaan suosituksia Euroopan unionin pitkäaikaishoitoa koskevien järjestelmien laatua ja asiakastyytyväisyyttä koskevien toimien kehittämiseksi ja edistetään uudistuksia, joilla vähennetään iäkkäiden ihmisten kaltoinkohtelun riskiä. Hankkeessa keskitytään kolmeen tärkeimpään osaan: i) laadun seuranta- ja valvontajärjestelmät, ii) pitkäaikaishoitoa koskevien järjestelmien laadun sääntely, iii) toimet laadun puutteiden käsittelemiseksi, mukaan luettuna hoitajien ja pitkäaikaishoidon työntekijöiden koulutus.

3. Ennuste vuodelle 2010

1. Ehdotuspyyntö:

Toukokuu 2010: ehdotuspyynnön julkaisu

Elokuu 2010:               ehdotusten jättämisen määräaika

Lokakuu 2010:             arviointikomitean tarjousta koskeva päätös

Marraskuu 2010:          sopimuksen allekirjoittaminen (24 kuukaudeksi)

Marraskuu 2012:          lopullisten tulosten esittäminen ja levittäminen

2. Puheenjohtajavaltio Belgian konferenssi

Konferenssi olisi järjestettävä vuoden 2010 toisella puoliskolla. Komissio on ollut monesti yhteydessä Belgian hallitukseen, mutta se odottaa silti Belgian virallista vahvistusta tästä aloitteesta. Jos suunniteltua konferenssia ei järjestetä Belgian puheenjohtajakaudella, komissio voisi järjestää sen vuoden 2011 alussa.

3. Yhteistyö OECD:n kanssa

Hankkeessa olisi kehitettävä OECD:n meneillään olevaa hanketta, jossa kartoitetaan pitkäaikaishoidon kattavuutta ja työvoimapoliittisia toimia ja niiden vaikutusta epävirallisten hoitajien hyvinvointiin, saatavuuteen ja kestävään pitkäaikaishoidon rahoitukseen.

Marraskuu 2010:          sopimuksen allekirjoittaminen

Marraskuu 2012:          lopullisten tulosten esittäminen ja levittäminen

Autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden työllistäminen (04 04 13)

1. Tavoite

Tavoitteena on rahoittaa aloitteita, joiden avulla kehitetään menettelytapoja autististen henkilöiden työllistämiseksi ja yhteiskuntaan integroimiseksi. Siinä olisi tuettava innovoivia ja integroituja hankkeita, joissa puututaan autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kohtaamiin moninaisiin ongelmiin ottaen huomioon heidän vahvuutensa. Hankkeiden pitäisi auttaa määrittämään tehokkaita toimintapoliittisia vastauksia ja laatimaan hyviä käytäntöjä ja edistämään niiden vaihtoa.

2. Täytäntöönpano

Pilottihankkeet pannaan täytäntöön ehdotuspyyntöjen avulla. Ehdotetuissa hankkeissa kehitetään tai testataan lähestymistapoja, joilla parannetaan autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden työhön pääsyä ja sen säilyttämistä käytännössä, mukaan luettuna kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. Hankkeet pitäisi kehittää todellisten tapausten perusteella, ja niiden nojalla pitäisi antaa riittävän määrään autismista kärsiviä henkilöitä tehdä palkattua työtä osallistavissa oloissa. Ehdotetuissa hankkeissa on oltava mukana yksityiskohtainen arviointi, jota voidaan käyttää hankkeen tulosten levittämiseen. Hankkeet on suunniteltava niin, että voidaan saadaan aikaan riittävä kestävyys sen jälkeen, kun EU:n rahoitus on loppunut.

3. Ennustus vuodelle 2010

Ohjeellinen aikataulu:                  Ehdotuspyyntö julkaistaan vuoden 2010 toisen neljänneksen aikana

                                                 Tukisopimusten allekirjoittaminen vuoden 2010 neljännen neljänneksen aikana (hankkeiden 3 ja 6 välillä)

Ohjeellinen määrä:                     miljoona euroa

Osarahoituksen enimmäismäärä:  80 prosenttia toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Komission osarahoitus jokaisen rahoitetun hankkeen osalta on 150 000−400 000 euroa. Hankkeiden kestoaika on enintään 24 kuukautta.

Portplus − Satamien kestävä energiasuunnitelma (06 04 08)

1. Tavoite

Euroopan parlamentin asettama tavoite on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä,    lisätä energiatehokkuutta satamarakennuksiin ja -rakenteisiin kohdennettujen toimien avulla ja antaa yksityisille satamatoiminnan harjoittajille käytännön mahdollisuus investoida energiansäästöä tuovaan teknologiaan. Tämä ehdotus on kiinnostava, koska siinä yhdistetään teollisuuden taloudelliset toimet ja energiatoimenpiteet.

2. Täytäntöönpano

Kuten tiedetään, suuri osa tutkimuksen puiteohjelmasta (FP7) osoitetaan energiatehokkuuteen. Siksi ehdotettu toimi sopii hyvin tutkimuksen puiteohjelman kehykseen. Komissio ehdottaa tämän hankkeen sisällyttämistä sen seuraavaan toimintaohjelmaan, joka julkaistaan heinäkuussa 2010. Kun ehdotettu hanke on sisällytetty toimintaohjelmaan, siinä seurataan tutkimuksen puiteohjelman hankkeen elinkaaren tavallisia vaiheita ja siihen sovelletaan sovellettavia komitologiaa koskevia sääntöjä.

3. Ennuste vuodelle 2010

Menoja ei suunnitella, koska kaikki rahoitus tulee tutkimuksen puiteohjelmasta.

Jätteiden talteenotto ja hyödyntäminen puhtaana energiana (06 04 15)

1. Tavoite

Euroopan parlamentin asettama tavoite koskee jätteiden sijoituspaikoille heitetyn/varastoidun kotitalousjätteen hyödyntämistä.

2. Täytäntöönpano

Keskustelujen jälkeen näyttää siltä, että kiinteän yhdyskuntajätteen ylöskaivaminen vanhoilta kaatopaikoilta on tekniikka, jonka toimimista ei ole vielä osoitettu ja jonka onnistuneella kaupallistamisella ja käyttöönotolla on vain hyvin pienet mahdollisuudet. Kaatopaikoilla oleva kiinteä yhdyskuntajäte on osittain (tai erittäin) maatunutta ja se on jo menettänyt huomattavan määrän energiatiheydestään aerobisessa ja/tai anaerobisessa prosessissa. Kosteutta on myös suhteellisen paljon, ja siksi kaivukustannusten lisäksi on vastattava koon yhtenäistämiseen ja kuivattamiseen liittyvistä huomattavista kustannuksista (sekä talouden että energiankulutuksen osalta). Koska kiinteä yhdyskuntajäte on ollut kaatopaikalla kauan, se kertoo siitä, että kaikki osat ovat saastuneet erilaisten saasteiden takia.

Vanhojen kaatopaikkojen kaivaminen voi johtaa vakaviin vaaroihin ympäristölle ja terveydelle. Kaivuprosessin aikana vapautuu myös huomattavia määriä metaania, joka on 2−4 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, ja sen takia kyseisestä prosessista lopulta koituvat edut kasvihuonekaasun osalta ovat negatiiviset tai ainakin hyvin pienet.

Tämän pilottihankkeen osalta komissio katsoo, että on huomattavasti tehokkaampaa välttää kaatopaikkojen käyttöä kokonaan mahdollistamalla jätepuitedirektiiviin perustuvat toimet. Mikäli kaatopaikkoja edelleen käytetään, olisi sovellettava kattavaa kaatopaikkakaasujen keräämistä ja käyttöä energiana. Komissio katsoo, että tällaisenaan ehdotettu pilottihanke ei edistä tehokkaasti puhdasta ja halpaa energiankäsittelyä, ja suosittaa siksi, että sitä ei panna täytäntöön.

3. Ennuste vuodelle 2010

Menoja ei ole suunniteltu.

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista tulevien opiskelijoiden opiskelun ja siihen liittyvän akateemisen toiminnan kustannukset (15 02 31)

1. Tavoite

Pilottihankkeen tavoitteena on antaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista tulevien opiskelijoiden tutustua Euroopan unionin politiikkaan ja toimielimiin osallistumalla apurahajärjestelmien avulla tarjotuille erityiskursseille uuden parannetun Euroopan naapuruuspolitiikan mukaisesti.

2. Täytäntöönpano

Euroopan parlamentti on määrännyt, että College of Europe (Bruggessa ja Natolinissa/Varsovassa sijaitsevat kaksi kampusta) on se akateeminen laitos, jossa osallistujat seuraavat tätä pilottihanketta varten räätälöityjä ohjelmia, joissa otetaan huomioon Collegen ominaispiirteet ja korkea erikoistumisen taso. Siksi College of Europe on tosiasiallisesti monopoliasemassa tämän pilottihankkeen tehtävien suorittamisessa, kuten varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 168 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään.

Euroopan komission odotetaan hyväksyvän tämän hankkeen vuotuisen toimintaohjelman maaliskuuhun 2010 mennessä. Toimintaohjelmassa määritellään koulutusohjelmien laji (kurssit, kesto jne.), Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista osallistuvien/valittujen opiskelijoiden ohjeellinen määrä, arviointiperusteet (valinta ja päätös), opiskelijoiden hakemuslomakkeiden ehdot ja aikataulu ja apurahan määrä ja kattavuus (kiinteä hinta).

3. Ennuste vuodelle 2010

Opiskelijat valitaan vuoden 2010 huhti- ja kesäkuun välillä. Yhteisön rahoitustukea myönnetään tukisopimuksen nojalla.

Euroopan naapuruuspolitiikka − Koulutuksen tukeminen apurahoilla ja vaihdoilla (15 02 32)

1. Tavoite

Pilottihankkeella katetaan Euroopan naapuruuspolitiikan kohdemaista [5] tuleville opiskelijoille tarjottavat apurahat sellaisia kursseja varten, jotka johtavat Eurooppa-asioiden maisterintutkintoon kaudella 2010−11. Tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia, jotta he voivat käsitellä yhteisön politiikkaa. Aloitteella voitaisiin edistää sitä, että Euroopan naapuruuspolitiikan kohdemaihin muodostuu uusi Eurooppa-myönteisten virkamiesten sukupolvi.

2. Täytäntöönpano

Hanke pannaan täytäntöön Eurooppa-asioiden maisterintutkinnon tarjoaville EU:n korkeakouluille osoitetun ehdotuspyynnön kautta. Korkeakouluja pyydetään toimittamaan hakemuksensa ja valitsemaan ennakolta loppututkinnon suorittaneita opiskelijoita, jotka ovat jonkin Euroopan naapuruspolitiikan kohdemaan kansalaisia ja jotka asuvat siellä (kolme järjestykseen asetettua opiskelijaa sekä kaksi varalle).

Euroopan komissio vastaa apurahojen myöntämisestä osallistuvien korkeakoulujen ehdottamille esivalituille tutkinnon suorittaneille ehdokkaille Eurooppa-opintojen maisteriopintojen suorittamiseksi.

3. Ennuste vuodelle 2010

Apurahat katetaan sopimuksella kaikkien niiden korkeakoulujen kanssa, joihin ENP:n kohdemaiden opiskelijoille on myönnetty apuraha. On odotettavissa, että täysiä apurahoja myönnetään 30–40 (maisterintutkinnon kestosta riippuen). Apurahat kattavat opetusmaksut, asumiskustannukset (kiinteä hinta maittain) ja matkustuskustannukset.

Ehdotuspyyntöjen aikataulu ja ohjeellinen määrä ovat seuraavat:

– Maaliskuu 2010: Ehdotuspyyntöjen julkaisu

– 30. huhtikuuta 2010: haun määräaika

– Touko-kesäkuu 2010 ratkaisumenettely ja päätös

– 30. kesäkuuta 2010: Euroopan komissio tiedottaa korkeakouluille.

Ohjeelliset määrät ovat apurahojen osalta 960 000 euroa ja hankinnan (asiantuntijat ehdotuspyyntöjen perusteella saatujen hakemusten arviointia varten) 40 000 euroa.

Avoimuus ja vakaus rahoitusmarkkinoilla (17 02 04)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan perusteella komissio on huolellisesti käsitellyt tämän pilottihankkeen perustelua ja kuvausta.

Vakaammat ja avoimemmat rahoitusmarkkinat ovat todellakin EU:n toimielinten ja EU:n kansallisten hallitusten toiminnan keskeinen tavoite. Äskettäisessä tiedonannossaan "Tehokkaiden, turvallisten ja vakaiden johdannaismarkkinoiden varmistaminen" (KOM(2009)0332) komissio ilmoitti jo tulevista poliittisista toimistaan johdannaismarkkinoiden avoimuuden lisäämiseksi.

Osana vastaustaan rahoituskriisiin Euroopan komissio kehotti tiedonannossaan "Elvytys Euroopassa" (KOM(2009)0114) edistämään edelleen rahoitukseen liittyvää opetusta koko EU:ssa, vahvistamaan eurooppalaisten sijoittajien ääntä ja tarjoamaan suoraa rahoitusta investoinnin sidosryhmien valmiuksien kehittämisen helpottamiseksi, jotta ne voivat edustaa etujaan EU:n tason rahoituspalveluja koskevassa politiikassa, koulutuksen, tutkimuksen ja tiedotuksen avulla.

Kyseinen tavoite huomioon ottaen komission yksiköt ottivat yhteyttä Euroopan parlamenttiin vaihtaakseen ajatuksia parhaasta lähestymistavasta tämän pilottihankkeen panemiseksi täytäntöön, ja sovittiin toimintatavasta, jossa keskitytään koulutuksen ja tiedon tarjoamiseen tietyillä rahoituspalvelujen aloilla.

On totta, että monimutkaisempia rahoitustuotteita, jotka oli alun perin tarkoitettu ammattimaisille toimijoille, ei enää rajoiteta rahoituslaitosten ammattimaiseen käyttöön Ennen rahoituskriisin puhkeamista kyseisiä tuotteita jaettiin laajasti kuluttajille, joita saatiin ostamaan niitä ilman, että he olisivat tienneet riittävästi niiden riskeistä ja seurauksista.

Kyseisten rahoitustuotteiden avoimuuden puute johtuu niiden teknisestä monimutkaisuudesta, jolla estetään kuluttajia saamasta riittävästi tietoa taustalla olevista riskeistä. Lisäksi useinkaan ei tarjota kuluttajille ja muille loppukäyttäjille henkilökohtaisesti räätälöityä neuvontaa, minkä takia he hankkivat rahoitustuotteita, jotka eivät sovi heidän tarpeisiinsa.

Kuluttajansuoja-alalla tiedottamisen ja neuvonnan alalla toimiville järjestöille ja yksiköille suunnatut koulutus- ja tiedotustoimet voivat olla tehokas tapa parantaa rahoitukseen liittyvän päätöksenteon laatua sekä kuluttajille tarjottavaa neuvontaa. Kun järjestöt tarjoavat kuluttajille neuvontaa, tällaisella rahoitusopetuksella kehitetään kuluttajien valmiuksia ja annetaan kuluttajille mahdollisuudet tehdä tietoon perustuvia valintoja ja annetaan heille tarvittavat tiedot heidän tarpeisiinsa sopivien tuotteiden ostamiseksi ja tarpeettomien riskien välttämiseksi.

2. Täytäntöönpano

Komissio järjestää kurssin, jonka tarkoituksena on kouluttaa kuluttajaneuvojia rahoituspalveluun liittyvissä eri asioissa. Kurssin tavoitteena on kouluttaa neuvojia monissa rahoituskysymyksissä, kuten rahanhallintaa ja perheen talousarviota koskeva neuvonta, luottotuotteet ja investointitoimet, mukaan luettuna riskinarviointi.

Kohderyhmänä olisivat vapaaehtoiset hallituksen rahoittamat tai riippumattomat kansalaisjärjestöt, yhteisöjen osat, kuluttajajärjestöt ja kaikki muut kuluttajaneuvonnassa toimivat asiaankuuluvat elimet. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan näille kursseille osallistumista laajennettaisiin paikallishallintojen yhdistyksiin. Komission kanssa toimivaa sopimusosapuolta pyydetään määrittämään asiaankuuluvien järjestöjen rahoitusasioita koskevat koulutustarpeet ja järjestämään räätälöityjä koulutuksia. Nämä toimet toteutettaisiin kerrannaisvaikutuksen aikaansaamiseksi jakamalla tietoja ja taitoja asiaankuuluvalle kohdeyleisölle.

Resurssien käyttämiseksi tehokkaasti ja toimivasti kursseja ei voida järjestää kaikissa 27 jäsenvaltioissa, ja siksi on suunniteltu, että kurssit järjestetään valituissa jäsenvaltioissa tai jäsenvaltioiden ryhmissä.

Komissio valitsee kurssien järjestäjän tarjouspyynnön avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hankintailmoitus julkaistaan kesäkuussa 2010 ja mahdollisten tarjousten tekijöiden tarjousten jättämisen määräaika on syyskuussa 2010. Arvioinnit järjestetään lokakuussa 2010, ja sisäinen hankintamenettely marraskuussa 2010.

Otsake 1B

Alueellisen ja paikallisen yhteistyön tehostaminen tuomalla EU:n aluepolitiikkaa esille maailmanlaajuisesti (13 03 23)

1. Tavoite

Pilottihankkeen tavoitteena on

·    edistää tehokkaammin komission ja kolmansien maiden strategista kumppanuutta viimeksi mainittujen tämän alan yhteistyön lisäämistä koskevien merkittävien pyyntöjen mukaisesti;

·   jakaa edut EU:n pitkästä kokemuksesta siitä, miten aluepolitiikalla ja koheesiopolitiikalla tuetaan taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen prosessia ja edistetään samalla kasvua, kestävää kehitystä, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja rajatylittävää yhteistyötä;

·    edistää unionin kansainvälisen kuvan edistämistä;

·   edistää eurooppalaisten arvojen, perusperiaatteiden, niiden levittämisrakenteiden ja -toimien tuntemista paremmin. Pilottihankkeen tärkeä osa on tarttua tilaisuuksiin tehdä yhteistyötä ja tukea kansainvälisiä järjestöjä alueellisten kumppanuuksien luomisessa.

Tällaisena komission määrittelemät pilottihankkeen tavoitteet vastaavat parlamentin äänestämässä selvitysosassa määriteltyjä ensisijaisia tavoitteita, jotka myös vahvistettiin vuonna 2009 Lambert van Nistelrooijin, Euroopan parlamentin jäsenen ja parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsenen kanssa pidetyssä kahdessa kokouksessa.

Vuoden 2010 täydentävillä resursseilla autetaan kehittämään vasta alustavalla asteella olevaa vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa. Näillä resursseilla autetaan komissiota syventämään ja laajentamaan toimiaan ja todella auttamaan kolmansia maita niiden ponnisteluissa parantaa aluekehitystä koskevaa julkista politiikkaa ja alue- ja paikallishallinnon asioita.

2. Täytäntöönpano

Pilottihanke pannaan vuonna 2010 täytäntöön vuoden 2009 tavoin käyttämällä puitesopimuksia tai tukia. Tuettuihin toimiin kuuluu kansainvälisten konferenssien ja muiden tapahtumien, tiedotustoimien, opintokäyntien, verkostoitumisen ja opintojen järjestäminen.

Tiettyjen opintojen osalta esitetään myös tarjouspyyntö.

3. Ennuste vuodelle 2010

Opinnot (OECD:n ja muiden kanssa) − ohjeellinen talousarvio 700 000 euroa

Ukrainassa valmistellaan alueellista katsausta yhteistyössä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa. Lisäksi tutkitaan Kiinan alueellisten innovaatiojärjestelmien kehitysmahdollisuuksia, ja siihen kuuluu yhteistutkimus OECD:n ja Kiinan kansallisten kehitys- ja uudistuskomission kanssa. Monia tutkimuksia suunnitellaan muun muassa seuraavista aiheista:

·    Kiinan alueellisten innovaatiojärjestelmien kehitysmahdollisuudet (OECD:n kanssa);

·    Ukrainan alueellinen katsaus (OECD:n kanssa);

·    rajatylittävä yhteistyö Afrikassa;

·    alueellisten innovaatiojärjestelmien seuranta Latinalaisessa Amerikassa;

·    vertaisarviointitutkimukset valituilla Ukrainan alueilla.

Tiedotusseminaarit (opintokäynnit ja seminaarit) − ohjeellinen talousarvio 750 000 euroa

Seminaarit ovat tärkeä väline tietojen vaihtamisessa ja keskinäisen ymmärryksen edistämisessä kolmansien maiden kanssa. Kolmannet maat pyytävät koko ajan enemmän välitöntä tietoa EU:n aluepolitiikan täytäntöönpanosta erilaisten puitteiden perusteella. Pilottihankkeella tämä mahdollistetaan, vastaamalla nimettyjen asiantuntijoiden ja kolmansien maiden osallistujien matkustus- ja majoituskuluista.

Tärkeimpien kumppanimaiden kanssa suunnitellaan pidettäväksi monia seminaareja muun muassa seuraavista aiheista: strategiset ja hallinnolliset kysymykset, tiedotusjärjestelmät, arviointi, alueelliset innovaatiojärjestelmät, rajatylittävä yhteistyö jne.

·   Brasilia: seminaari EU:n ja Brasilian aluepolitiikkaa koskevasta yhteistyöstä;

·   Brasilia: työpaja tiedotuksesta, arvioinnista, rahoitusvalvonnasta ja tarkastuksesta;

·   Kiina: korkean tason seminaari EU:n ja Kiinan aluepolitiikkaa koskevasta yhteistyöstä ja osallistuminen Shanghain maailmannäyttelyyn (seminaari, esittelypiste, verkostoituminen);

·   Kiina: kaksi koulutusohjelmaa Trierin Eurooppa-oikeuden akatemian kanssa (nykyisen puitesopimuksen tai tarjouspyynnön nojalla);

·   Argentiina: seminaari alueellisista innovaatiojärjestelmistä Latinalaisessa Amerikassa (OECD:n kanssa) ja mahdollisesti seminaari rajatylittävästä yhteistyöstä;

·   Ukraina: sarja johdantoseminaareja eurooppalaisesta aluepolitiikasta valituilla alueilla (Odessa, Tšernivtsi, Harkova ja Donetsk), yhdessä komission virkailijoiden ja EU:n alueasiantuntijoiden kanssa;

·   Etelä-Afrikka: hallituksen järjestämä aluepolitiikkaseminaari, jossa on mukana EU:n virkamiehiä ja EU:n alueasiantuntijoita;

·   Australia: ensimmäinen aluepoliittinen konferenssi.

Monia vaihto-ohjelmia suunnitellaan, muun muassa Brasilian alueellisille edustajille ja Kiinan kansallisille ja alueellisille virkailijoille. Ukraina, Länsi-Afrikka (Länsi-Afrikan talous- ja rahaliitto, (Waemu), Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö (Ecowas)) ja Etelä-Afrikka voisivat myös osallistua näihin vaihto-ohjelmiin, mikäli ne ilmaisevat kiinnostuksensa.

·   Brasilia: toinen ohjelmavaihto 40 alueelliselle edustajalle, vierailut Euroopan alueille ja Open Days Euroopan kaupunkien ja alueiden viikko;

·   Ukraina: Ukrainalaisten virkamiesten vierailu Brysseliin, ESPON-ohjelmaan (European Spatial Planning Observation Network), EU:n alueille ja Open Days Euroopan kaupunkien ja alueiden viikolle;

·   Muut mahdollisuudet: Länsi- ja/tai Etelä-Afrikka: virkamiesten vierailut Brysseliin, ESPONiin, EU:n alueille ja Open Days Euroopan kaupunkien ja alueiden viikolle Keski-Amerikan maita koskevat seurantayhteydet tai -vierailut EU:n kanssa assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen puitteissa.

Tuki tiedotus- ja viestintävälineille − ohjeellinen talousarvio 50 000 euroa

Aluepolitiikan toimien ja ensisijaisten tavoitteiden näkyvyyden lisäämiseksi on tärkeää laatia, ja kääntää eri kielille, tieto- ja viestintätuotteita.

Komission jäsentä ja/tai aluepolitiikan pääosastoa kehotetaan usein antamaan esityksiä sekä tarjoamaan esittelypisteitä konferensseissa kaikkialla maailmassa. Koska kaikkiin näihin pyyntöihin ei voida vastata, on järkevää laatia valmiit aineistot tai esittelypisteet, jotka voidaan kuljettaa näihin kohteisiin. Tämä toimi pannaan täytäntöön palvelusopimuksen nojalla.

Tekstiili- ja jalkinealan toimet (13 03 25)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksyttyjen osoitettujen määrärahojen mukaisesti tällä pilottihankkeella pyritään kehittämään yhteisön strategiaa tekstiili‑/vaatetus- ja jalkinealalla, erityisesti epäsuotuisilla alueilla.

Näissä puitteissa määrärahat pyritään käyttämään perusteellisen tilannearvion tekemiseen tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealalla Euroopan unionissa mukaan luettuna niiden tulevaa kehitystä koskevat näkymät. Arvioinnissa keskitytään selvitysosassa korostettuihin alueisiin, erityisesti tutkimukseen ja innovointiin, rakenneuudistukseen, ammatilliseen koulutukseen ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja siinä on alueellinen ulottuvuus. Siinä korostetaan strategista kehitystä, jota tarvitaan EU:n tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan kilpailukyvyn edistämiseksi.

2. Täytäntöönpano

Hanke pannaan täytäntöön tarjouspyynnön avulla, ja siinä pyritään rahoittamaan perusteellinen arviointi alan tilanteesta ja sen tulevista kehitysnäkymistä.

Tarjouspyynnössä, joka käynnistetään vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla, on kaksi erää, joista ensimmäisessä keskitytään EU:n tekstiili- ja vaatetusalan perusteelliseen arviointiin ja toisessa perusteelliseen arviointiin EU:n jalkinealasta.

Kussakin erässä hanke koostuu kuudesta riippumattomasta raportista/arvioinnista seuraavasti:

a.     tutkimus EU:n tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan tilanteesta ja tulevista kehitysnäkymistä;

b.     arviointi siitä, miten erityiset tutkimus- ja innovaatiotutkimukset ovat yhteydessä tai miten niillä siirretään tekniikkaa tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealalla eri Euroopan unionin alueilla; parhaiden käytäntöjen, menestystekijöiden ja vaikeuksien määrittely; mahdollisen tulevan kehityksen määrittely;

c.     tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan pk‑yritysten suurimpien vaikeuksien arviointi Euroopan unionin eri alueilla ja mahdollisuudet näiden vaikeuksien voittamiseksi;

d.     aiemman tai meneillään olevan tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisprosessin arviointi Euroopan unionin eri alueilla; tulevan nykyaikaistamis- ja rakenneuudistusprosessin ennakointi;

e.     tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan yrityksiin sovellettujen parhaiden mahdollisten koulutusta koskevien lähestymistapojen (parhaat käytännöt) määrittely Euroopan unionin eri alueilla; tulevien koulutustarpeiden määrittely;

f.      tutkimus- ja innovaatiokäytäntöjen kehityksen arviointi Euroopan unionin eri tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan alueilla; alan tulevat tutkimusta ja innovaatiota koskevat näkymät.

Hankkeessa keskitytään erityisesti Euroopan unionin erityisalueisiin.

Lopullisessa yhteenvetoraportissa, jossa laaditaan lopulliset päätelmät kuudesta riippumattomasta arvioinnista, korostetaan molempien alojen tietä eteenpäin.

Kokonaistalousarvio: 1 000 000 euroa (630 000 euroa erälle 1 ja 370 000 euroa erälle 2)

3. Ennuste vuodelle 2010

–  Tarjouspyyntö, jossa on kaksi erää, käynnistetään vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon aikana.

–  Tärkeimpänä haasteena on houkutella monialaiset ryhmät vastaamaan tarjouspyyntöön, sillä niillä on perusteellista tietoa tekstiili- ja/tai jalkinealasta ja perusteellista tietoa eri aloista, joihin on puututtava.

Otsake 2

Tuki maatalousosuuskunnille (05 02 17 01)

Komissio käsittelee edelleen toteutettavuutta ja asianmukaisinta toteutusmekanismia.

Euroopan maataloustuotteiden hintojen ja marginaalien seurantakeskus (05 02 17 02)

Komissio käsittelee edelleen toteutettavuutta ja asianmukaisinta toteutusmekanismia.

Tuki alhaisia hiilidioksidipäästöjä, alhaista energiankulutusta ja paikallisesti markkinoitavaa elintarviketuotantoa koskeville viljelijöiden ja kuluttajien aloitteille (05 02 17 03)

Komissio käsittelee edelleen toteutettavuutta ja asianmukaisinta toteutusmekanismia.

Ennalta ehkäisevien toimien kehittäminen Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi (07 03 16)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaisesti tässä hankkeessa pyritään määrittämään ja kehittämään ehkäisytoimenpiteitä Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi.

Koska selvitysosalla katetaan erittäin paljon aloitteita, Euroopan parlamentin kanssa järjestettiin useita kokouksia, jotta voitaisiin määritellä mahdollinen painopiste, jota muilla politiikanaloilla ei ole vielä katettu (esimerkiksi tutkimus ja maatalous).

Parlamentin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella pilottihankkeessa keskitytään konkreettisten pilottialoitteiden kehittämisen tukemiseen, jotta voidaan edistää hyvin käytäntöjen vaihtoa ja paikallisen tason innovaatioita neljällä ensisijaisella alalla (sade- ja pintaveden säilyttäminen, vaihtoehtoiset kastelumuodot, vedensäästämistä ja vedenkäytön tehokkuutta koskevat toimenpiteet ja vähemmän vettä kuluttavat satokasvit) Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi. Hankkeessa keskitytään erityisesti suunniteltuihin matalan kustannustason tekniikoihin, veden puutetta ja kuivuutta käsitteleviin tekniikoihin tai käytäntöihin ihmisten elinolojen ja ympäristöolojen parantamiseksi Euroopan eri alueilla (mahdollisesti määritellyillä ensisijaisilla alueilla) Hankkeella katettaisiin 3−5 konkreettisen pilottihankkeen määrittely, rahoitustuki, täytäntöönpanon valvonta ja arviointi.

2. Täytäntöönpano

Hankkeen maksusitoumukset olivat miljoona euroa jo vuoden 2009 talousarvion nojalla.

Vuoden 2010 talousarviossa osoitettiin täydentäviä maksusitoumusmäärärahoja 1 500 000 euroa.

Täydentävät määrärahat sisällytetään samaan ehdotuspyyntöön ja niillä mahdollistetaan 3−5 pilottihankkeen täytäntöönpano, useamman kuin alun perin suunniteltiin.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hanke pannaan täytäntöön kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin palvelusopimus, jolla autetaan komissiota valitsemaan, valvomaan ja arvioimaan pilottihankkeita. Sopimus allekirjoitettiin vuonna 2009 ja se on meneillään.

Toinen vaihe alkaa vuonna 2010, ja siinä käynnistetään ehdotuspyyntömenettely ohjeelliselle 2 400 000 euron määrälle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Pilottiehdotukset valitaan ja tukisopimukset allekirjoitetaan vuoden toisella puoliskolla (ohjeellinen aika on lokakuu 2010).

Muuhun kuin ammattikalastukseen tarkoitettujen, käytöstä poistettujen alusten talteenotto (07 03 18)

1. Tavoite

Budjettivallan käyttäjän määrittämän pilottihankkeen kattamia laivatyyppejä on paljon. Ehdotetaan, että keskitytään vain laivoihin, jotka liittyvät Eurooppaan: Euroopan unionissa toimivat pienet laivat, laivaston alukset ja muut valtioiden alukset ja EU:hun liittyvät suuret merialukset (EU:n satamissa pysähtyvät, jonkin EU:n jäsenvaltion lipun alla purjehtivat tai laivat, joiden tosiasiallinen edunsaaja on eurooppalainen). EU:n ulkopuolella toimivia suuria merialuksia ei käsitellä.

Selvitysosan ja perustelun perusteella ei lisäksi ole selvää, onko tarkoituksena toteuttaa kirjallisuustutkimus vai todellinen toimiva hanke, joka koskee materiaalien kierrätystä ja hyödyntämistä ja jäljelle jäävien vaarallisten jätteiden asianmukaista käsittelyä.

Vuodelle 2010 ehdotetun lähestymistavan mukaan tehtäisiin kartoittava tutkimus, jossa laadittaisiin luettelo laivojen määrästä ja kokoonpanosta ja määriteltäisiin jo käytössä olevat tai kehitteillä olevat kierrätysprosessit. Tämän tutkimuksen tulokset johtaisivat lopulta toiseen vaiheeseen (vuonna 2011), jossa analyysia voitaisiin kehittää ja jakaa parhaita käytäntöjä järjestämällä tiedotustilaisuuksia asiaankuuluvissa jäsenvaltioissa (vaihe 2).

Hanke koostuu seuraavista vaiheista:

Vaihe 1 (2010): laaditaan luettelo laivoista, niiden kokoonpanosta, niiden purkupaikasta ja -menetelmistä (mukaan luettuna vaikutus ihmisten terveyteen ja ympäristöön); määritellään parhaat käytännöt.

Vaihe 2 (2011): järjestetään tiedotustilaisuuksia jäsenvaltioissa tiedon jakamiseksi parhaista käytännöistä, julkisen keskustelun edistämiseksi ja uusien ratkaisujen ja ajatusten määrittelemiseksi asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa (paikallisviranomaiset, laivanomistajat, laivojen kierrätystilat, kansalaisjärjestöt jne.).

Näiden vaiheiden tulos voisi auttaa määrittämään mahdollista tulevaa kehitystä esimerkiksi uusien jätteenkäsittelytekniikoiden osalta, kierrättämään ja hyödyntämään laivojen sisältämiä materiaaleja, kuten lasikuitua ja hartsia ja käsittelemään paremmin laivan kierrätyksestä peräisin olevia vaarallisia jätteitä. Kyseistä kehitystä voitaisiin edistää ehdottamalla erityistä ensisijaista asemaa hankkeille, jotka rahoitetaan tulevan ehdotuspyynnön avulla seitsemännen puiteohjelman nojalla.

2. Täytäntöönpano

Vaihe 1:

Asiaankuuluvat tiedot suurista merialuksista neuvotellun menettelyn nojalla (kaupallinen tietokanta on olemassa).

Näitä tietoja käytetään sitten tutkimuksen avulla (tarjouspyyntö).

Vaihe 2: Järjestetään tiedotustilaisuuksia yhden tai useamman erityisen tarjouspyynnön avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hanke olisi toteutettava kahdessa vaiheessa. Vain vaihe 1 (300 000 euroa) pitäisi rahoittaa vuoden 2010 talousarviosta hankintamenettelyn nojalla. Vaiheesta 2 olisi päätettävä ja sitä pitäisi kehittää yksityiskohtaisesti vasta, kun vaiheesta 1 on saatu perustiedot. Se olisi myös pantava täytäntöön hankintamenettelyn nojalla (vuoden 2011 talousarvio).

Vaihetta 1 koskevan rahoituspäätöksen hyväksymistä ehdotetaan huhtikuuhun 2010 mennessä.

Tarjouspyyntömenettely käynnistetään mahdollisimman pian vuoden 2010 toisella puoliskolla. Hankintamenettelyn takia sopimuksen allekirjoittamista voidaan odottaa vasta vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Mahdolliset vaikeudet voivat liittyä suurten merialusten purkamiseen, joka tapahtuu pääasiassa kolmansissa maissa, ja kierrätysmenetelmien vaikutusta koskevan tiedon saatavuuteen.

Suurten vuotovesimäärien kaupungeille aiheuttamat taloudelliset menetykset (07 03 19)

1. Tavoite

Hankkeen tarkoituksena on arvioida vuotovesitilannetta ja siitä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä Euroopan unionin suurimmissa kaupungeissa. Ehdotetut tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:

1)  vuotovesimäärien arviointi ja laskeminen eri esimerkkikaupungeissa;

2)  seurausten, vastaavien taloudellisten menetysten ja ympäristövaikutusten analysointi.

Vesivarojen menetys on tärkeää sekä resurssien että talouden kannalta. Hankkeessa pyritään siksi laatimaan yhteys veden menetysten ja veden arvon välille kyseisissä vesistöissä.

2. Täytäntöönpano

Pilottihanke pannaan täytäntöön avoimen tarjouspyynnön nojalla.

Hankkeessa pyritään laatimaan perusta, jolla kuvaillaan veden menetyksiä tietyissä EU:n suurissa kaupungeissa.

Kuten selvitysosassa todettiin, hankkeet pitäisi liittää EU:n sitoumukseen torjua veden niukkuutta ja kuivuutta, ja valitut maat ovat niitä, joilla on huomattavia ongelmia veden niukkuuden ja/tai kuivuuden kanssa, joissa menetysten tiedetään olevan suuria ja joissa mahdollisuudet menetysten pienentämiseen ovat siten myös suuria, sekä kaupunkeja, jotka ovat vähentäneet veden menetystään, parhaiden käytäntöjen tutkimiseksi.

Vesivarojen menetys on tärkeää sekä resurssien että talouden kannalta. Hankkeessa pyritään siksi laatimaan yhteys veden menetysten ja veden arvon välille kyseisissä vesistöissä.

3. Ennuste vuodelle 2010

Komissio käynnistää avoimen tarjousmenettelyn vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla edellä mainittujen tavoitteiden panemiseksi täytäntöön.

Sopimus aiotaan allekirjoittaa vuoden loppuun mennessä.

Vähähiilisten maatalouskäytäntöjen sertifiointi

1. Tavoite

Komissio ottaa huomioon selvitysosassa esitetyt tavoitteet, ja se haluaisi lähestyä pilottihankkeen täytäntöönpanoa kolmen päätehtävän mukaisesti:

–         ensiksi vertaillaan nykyisiä tilatasoisia hiilidioksidilaskureita, jotta voidaan löytää sopivin tai sekamuotoinen sopiva, jota voidaan testata hankkeen kolmannessa vaiheessa; selvitysosassa annetun kuvauksen ylittämistä suunnitellaan, jotta voidaan ottaa mukaan muita viljelyjärjestelmien ja lieventämistoimenpiteiden ympäristövaikutuksia, jotta ilmastonmuutosta koskeva hiilidioksidilaskuri ei johtaisi esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vahingoittumiseen;

–         toiseksi tutkitaan, minkälaista hallintoa tarvitaan sertifiointijärjestelmän perustamiseksi;

–         ja kolmanneksi, testataan hiilidioksidilaskuria (tehtävästä 1) ja hallinnollisten ehdotusten (tehtävästä 2) käytännöllisyyttä alueellisella tasolla toteutettavuuden arvioimiseksi koko Euroopan unionissa.

2. Täytäntöönpano

Kuten komission marraskuussa 2009 päivätyssä kirjeessä vuoden 2010 talousarvion ensimmäisessä käsittelyssä äänestettyjen tarkistusten toteutettavuudesta todettiin, komissio tekee jo tutkimuksia pilottihankkeen kattamista asioista. Näiden tutkimusten tulokset ovat saatavilla vuoden 2010 loppuun mennessä, ja niiden pitäisi olla perustana pilottihankkeen toimien kehittämiselle.

Täytäntöönpanon osalta suunnitellaan, että ympäristöasioiden pääosasto toimii yhdessä yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa kolmen tehtävän panemiseksi täytäntöön.

3. Ennuste vuodelle 2010

Alustavan tutkimuksen käynnistämistä koskevaa rahoituspäätöstä ehdotetaan hyväksyttäväksi huhtikuuhun 2010 mennessä.

Odotetaan, että tehtäviä 1 ja 2 koskevat sopimukset ja/tai hallinnolliset järjestelyt allekirjoitetaan yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa vuoden 2010 toisella puoliskolla, ja tuloksia saadaan vuosina 2011 ja 2012. Tehtävän 3 osalta ei ole vielä määritetty, voidaanko tehtävä rahoittaa vuoden 2010 määrärahoista.

Tuoksukkien ja siitepölyallergioiden leviämisen hillitsemiskeinoja koskeva monitahoinen tutkimus (07 03 22)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaan hankkeessa pyritään

–   analysoimaan tuoksukkien erilaisia hillitsemiskeinoja ja määrittämään niistä tehokkain;

–   kehittämään ehkäisymekanismeja tuoksukkien leviämisen hillitsemiseksi.

Tuoksukin kaltaisia haitallisia vieraslajeja pidetään maailmanlaajuisesti toiseksi suurimpana uhkana luonnon monimuotoisuudelle. Ongelman odotetaan pahenevan tulevana vuosisatana ilmastonmuutoksen ja kaupan ja matkailun lisääntymisen takia.

Tämä tavoite sisältää parlamentin äänestämät tavoitteet 1, 2 ja 6. Se ei sisällä tavoitteita 3, 4 ja 5, jotka liittyvät tuoksukin allergisoiviin vaikutuksiin. Tästä sovittiin komission (ympäristöasioiden pääosasto ja terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto) ja Euroopan parlamentin jäsenen János Àderin välisessä kokouksessa 8. joulukuuta 2009. Allergisoivia vaikutuksia ja niiden hoitoa koskevien tutkimusten ei katsottu sopivan pilottihankkeeseen.

Koska Euroopan parlamentti antoi talousarviossa käyttöön huomattavan määrän, komissio keskittyy pilottihankkeessa seuraaviin asioihin:

–   tuoksukin leviäminen koko Euroopan unioniin suunnittelemalla ja laatimalla varhaisvaroitusjärjestelmän tuoksukin leviämisen valvomiseksi; kyseinen järjestelmä määritellään tiiviissä yhteistyössä muun meneillään olevan toiminnan kanssa (esimerkiksi Euroopan ympäristövirastossa) ja haitallisia vieraslajeja koskevan EU:n strategian kehityspuitteissa; mahdollisuutta suunnitella järjestelmä, jota voidaan laajentaa muihin haitallisiin lajeihin, tutkitaan;

–   tuoksukin haitalliset vaikutukset kansanterveyteen, luonnon monimuotoisuuteen ja tuotantojärjestelmiin;

–   monien kokeilujen toteuttaminen, jotta voidaan arvioida hävittämiskäytäntöjen tuloksia ja niiden vaikutusta muihin kuin kohdelajeihin ja analysoida tuoksukin hävittämiseen liittyviä agronomisia ja organisatorisia malleja;

Näiden toimien odotetaan edistävän tuoksukin leviämisen torjuntaa koskevien tulevien toimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

2. Täytäntöönpano

Hanke, jonka kokonaismääräksi on vuoden 2010 talousarviossa suunniteltu 1 500 000 euroa, pannaan täytäntöön seuraavien vaiheiden mukaisesti:

–  ehdotuspyynnöt, joiden ohjeellinen määrä on 500 000 euroa, sellaisten monien kokeilujen täytäntöönpanon tueksi, joilla arvioidaan tuoksukin hävittämismenetelmiä ja joilla tuotetaan ja levitetään suosituksia valvontatoimenpiteiden tuloksista, niiden agronomisista ja organisatorisista malleista, niiden menestystekijöistä ja niiden vaikutuksesta muihin kuin kohdelajeihin; tarjouspyyntö julkaistaan maalis-huhtikuussa 2010 (tarvittavan rahoituspäätöksen hyväksymisen jälkeen) ja hankkeen odotetaan käynnistyvän vuoden 2010 loppuun mennessä enintään kolmen vuoden ajaksi;

–  palvelusopimus allekirjoitetaan maaliskuussa 2010 julkaistavan avoimen tarjouspyyntömenettelyn jälkeen enimmillään 500 000 euron määrästä; sopimus tehdään varhaisvaroitusjärjestelmän rakennetta koskevien mahdollisten vaihtoehtojen analysoinnista; odotetaan, että sopimus allekirjoitetaan ja työ alkaa marraskuussa 2010;

–  palvelusopimus allekirjoitetaan maaliskuussa 2010 julkaistavan avoimen tarjouspyyntömenettelyn jälkeen enimmillään 500 000 euron määrästä; sopimus tehdään kansanterveyteen, luonnon monimuotoisuuteen ja tuotantojärjestelmiin kohdistuvien tuoksukin vaikutusten taloudellisesta arvioinnista; se sisältää sekä välittömät että välilliset kustannukset.

3. Ennuste vuodelle 2010

Maaliskuussa 2010 julkaistaan avoin tarjouspyyntö varhaisvaroitusjärjestelmän suunnittelua ja perustamista koskevasta palvelusopimuksesta. Maaliskuussa 2010 julkaistaan myös avoin tarjouspyyntö tuoksukin vaikutuksia EU:ssa koskevasta palvelusopimuksesta.

Työn odotetaan molemmissa sopimuksissa alkavan marraskuussa 2010.

Tarjouspyyntö tuoksukin hillitsemistä ja hävittämistä koskevista kokeiluista julkaistaan rahoituspäätöksen hyväksymisen jälkeen. Päättymispäivämäärä asetetaan toukokuuksi ja tukisopimuksen viimeistelyn odotetaan tapahtuvan vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä.

Mahdolliset vaikeudet, erityisesti tarjouspyynnön osalta, johtuvat siitä, että samanaikaisesti valmistellaan haitallisia lajeja koskevaa EU:n strategiaa, jonka säännökset pitäisi ottaa mukaan, kun suunnitellaan ja analysoidaan varhaisvaroitusjärjestelmää koskevia vaihtoehtoja, mutta sitä ei saateta saada loppuun siihen mennessä. Tällä hetkellä tarkistetaan lisäksi EU:n kasvinterveysstrategiaa. Myös tämän prosessin tulokset olisi otettava huomioon. Vaikeuksia saattaa myös aiheutua siitä, että varhaisvaroitusjärjestelmässä keskitytään yhteen tiettyyn lajiin, kun samalla tutkitaan säännöksiä, jotka koskevat yleisempää haitallisia lajeja koskevaa varhaisvaroitusjärjestelmää.

Euroopan kauppalaivaston alusten korvaamisen edistäminen ympäristövaikutuksiltaan vähäisillä aluksilla (11 09 03)

Komissiossa keskustellaan edelleen siitä, mille pääosastolle hanke osoitetaan, ja asianmukaisimmasta toteutusmekanismista.

Alumiinisten juomatölkkien eurooppalainen palautusjärjestelmä (17 03 18)

1. Tavoite

Hankkeen tavoitteena on arvioida Euroopan laajuisen alumiinisten juomatölkkien palautusjärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia ja − jos vaikutukset osoittautuvat myönteisiksi − ottaa käyttöön kyseisen järjestelmän pilottivaihe valitussa jäsenvaltioiden ryhmässä. Sitä varten olisi tehtävä perusteellinen vaikutustenarviointi, joka kattaa ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan ja hallinnollisiin rasituksiin liittyvät kysymykset ja jossa otetaan huomioon sisämarkkinoiden sujuva toiminta, ja laadittava yksityiskohtainen suunnitelma, jossa hahmotellaan pilottihankkeen yksityiskohdat.

Tehtävää suorittaessaan komissio aikoo käynnistää vaikutustenarviointitutkimuksen ongelman kartoittamiseksi ja mahdollisten ratkaisujen toteutettavuuden arvioimiseksi (300 000 euroa).

Ensimmäisessä vaiheessa sopimusosapuoli arvioi tölkkien palautusta koskevien yhteisten sääntöjen käyttöönoton ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaa ja hallinnollisiin rasituksiin liittyvät vaikutukset. Vaikutukset arvioidaan laadullisesti ja määrällisesti.

Toiseksi, sopimusosapuoli määrittää ratkaisut, joiden nojalla saadaan todennäköisesti eniten hyötyä ja joista koituu yhteiskunnalle kokonaisuudessaan vähiten kustannuksia. Arvioinnissa tehdään kustakin vaihtoehdosta kustannus-hyötyanalyysi. Olisi laadittava malleja kyseisen järjestelmän mahdollisten (ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan liittyvien) etujen ennustamiseksi kymmenen vuoden ajalta, ja siihen liittyvistä kustannuksista koko Euroopan unionin yhteiskunnalle kullekin jäsenvaltiolle.

Arvioinnissa määritellään myös asianmukainen hallinnon taso, jossa toimet toteutetaan, perustamissopimuksen ja toissijaisuutta ja suhteellisuutta koskevien pöytäkirjojen mukaisesti.

Mikäli EU:n taso osoittautuu asianmukaisimmaksi toiminnan tasoksi, arvioinnin pitäisi sisältää tarvittavat oikeudelliset puitteet (mukaan luettuna asianmukaisia toimenpiteitä koskevat ehdotusluonnokset) ja tarkka aikataulu, jossa kuvataan vaiheet ja tarvittavat investoinnit EU:n tasolla ja kussakin jäsenvaltiossa.

Mikäli kansallinen ja alueellinen taso osoittautuu asianmukaisimmaksi toiminnan tasoksi, olisi ehdotettava toimenpiteitä, joilla vahvistetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä alumiinisten tölkkien panttijärjestelmien yhteensopivuuden edistämiseksi. Kyseisiä toimenpiteitä voisivat olla kohdennetut tiedotuskampanjat, sidosryhmien väliset kansainväliset työpajat, kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen jne. Kyseisten toimenpiteiden kustannukset ja edut ja kunkin toimen aikataulut ja vaiheet olisi kuvailtava.

Vaikutustenarvioinnin tulokset voisivat lopulta johtaa toiseen vaiheeseen, joka voi sisältää toteutettavuuden käytännön testauksen ja tutkimuksessa todetun parhaan vaihtoehdon tai parhaiden vaihtoehtojen lisäarvon.

2. Täytäntöönpano

Komissio aikoo käynnistää vuoden 2010 talousarviosta rahoitettavan vaikutustenarvioinnin hankintamenettelyn avulla. Ohjeellinen talousarvio on 300 000, ja siihen sisältyy ongelman käsittelyn mahdollisten vaihtoehtojen määrittely ja arviointi, suunnitelmien kehittäminen ja niiden ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten arviointi.

Vaihetta 1 koskevan rahoituspäätöksen hyväksymistä ehdotetaan huhtikuuhun 2010 mennessä.

Tarjouspyyntömenettely käynnistetään mahdollisimman pian vuoden 2010 toisella puoliskolla. Hankintamenettelyn takia sopimuksen allekirjoittamista voidaan odottaa vasta vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Vaikutustenarvioinnin tuloksesta riippuen voidaan suunnitella toista vaihetta, johon kuuluu käytännön täytäntöönpano. Toisen vaiheen tarpeellisuudesta ja lisäarvosta olisi päätettävä vasta, kun vaikutustenarvioinnista on saatu perustiedot.

3. Ennuste vuodelle 2010

Alustavan tutkimuksen käynnistämistä koskevaa rahoituspäätöstä ehdotetaan hyväksyttäväksi huhtikuuhun 2010 mennessä.

Tarjouspyyntömenettely käynnistetään vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla.

Sopimuksen allekirjoittamisen odotetaan tapahtuvan vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Vaikutustenarvioinnin tuloksia odotetaan vuoden 2011 lopussa.

Otsake 3a

Sopimusoikeudellisten lainsäädäntötoimien vaikutusten arvioiminen (18 06 09)

1. Tavoite

Hankkeen yleiset tavoitteet ovat

a)        oikeudellisten esteiden poistaminen jäsenvaltioiden yritysten välisten rajatylittävien toimien tehokkaalta toiminnalta;

b)        ihmisten ja yritysten päivittäisen elämän parantaminen antamalla mahdollisuus puolustaa omia oikeuksia koko Euroopan unionissa;

c)        eurooppalaisen sopimusoikeuden yhteisen viitekehyksen tutkimisen ja kehittämisen edistäminen ja

d)        28. sopimusjärjestelmän hyödyllisyyttä koskevan keskustelun jatkaminen.

2. Täytäntöönpano

Pilottihanke sisältää seuraavat vuonna 2010 aloitettavat toimet:

(a)       eurooppalaisen sopimusoikeuden yhteisen viitekehyksen luonnoksen ja sitä koskevien huomioiden ja muistiinpanojen sekä muun eurooppalaista sopimusoikeutta koskevan tieteellisen tutkimuksen kääntäminen viidelle suurelle kielelle eli saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, italiaksi ja puolaksi; rajallisten resurssien koko yhteisen viitekehyksen luonnoksen kääntäminen ei ole mahdollista; suunniteltu ratkaisu on vain suoraan tai välillisesti sopimusoikeuteen liittyvien osien kääntäminen; laajan keskustelun aikaansaamiseksi on myös välttämätöntä kääntää muut tieteelliset tutkimukset edellä mainituille viidelle kielelle; tässä yhteydessä on käännettävä myös eurooppalaisen sopimusoikeuden ohjaavat periaatteet (eurooppalaisessa sopimusoikeudessa)[6]. tutkimus on laadittu ranskaksi ja siinä on noin 170 sivua; se on jo käännetty englanniksi, mutta keskustelujen takia olisi hyvin hyödyllistä saada se käännettyä saksaksi, italiaksi, espanjaksi ja puolaksi.

(b)       tutkimus eurooppalaisten yritysten 28. sopimusjärjestelmää koskevasta asenteesta: tämä järjestelmä olisi samanlainen kuin muilla sisämarkkinoiden aloilla laaditut järjestelmät (esimerkiksi eurooppayhtiö, eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä tai yhteisön tavaramerkki) ja sillä kannustettaisiin yhteisön sisäisen kaupan kehittämistä laatimalla yhtenäiset, suoraan sovellettavissa olevat oikeudelliset puitteet;

(c)       enintään viisi seminaaria sopimusoikeutta koskevista erityisistä kysymyksistä, esimerkiksi niin kutsuttua blue button ‑järjestelmää (blue button ‑järjestelmän ajatus on se, että rajatylittävän sähköisen kaupankäynnin osapuolet voivat painaa näytöllä sinistä nappia hyväksyäkseen, että heidän sopimukseensa sovellettaisiin eurooppalaista vaihtoehtoista välinettä kansallisten järjestelmien sijasta);

näitä toimia varten komissio viittaa voimassa oleviin eri puitesopimuksiin.

3. Ennuste vuodelle 2010

Ensimmäinen neljännes: lopullisen päätöksen hyväksyminen

Toinen neljännes: käännöksen ja tutkimuksen aloittaminen

Kolmas ja neljäs neljännes: konferenssien järjestäminen

Otsake 3b

Kulttuuriperintöön liittyvät hälytysverkostot (15 04 46)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaan luodaan verkosto suoran tiedon välittämiseksi kussakin jäsenvaltiossa yhden virallisen yhteyspisteen välityksellä siten, että voidaan viestiä kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden tai suojeltujen historiallisten monumenttien varkauksista ja laittomasta kaupasta tai viennistä ja antaa kaikki asiaan liittyvät tiedot, sekä tarjotaan tähän tarkoitukseen tarvittava infrastruktuuri.

Verkosto perustuisi erityisesti tietokantaan, johon asianmukaisesti rekisteröidään varastetut esineet ja kaikki merkittävät tiedot, jotta helpotetaan näiden varastettujen esineiden löytämistä ja takaisin saamista, sovitaan yhteyspisteiden kesken tiettyjä toimia kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden varkauksien ja laittoman kaupan torjumiseksi ja lopuksi tarjotaan näitä tietoja nopeasti poliisi-, satama-, lentokenttä-ja tulliviranomaisille.

2. Täytäntöönpano

Euroopan parlamentin pilottihanke kuuluu oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 27.−28. marraskuuta 2008 antamien päätelmien puitteisiin. Niissä muun muassa kehotetaan komissiota laatimaan tilannekatsaus Euroopan unionissa varastettujen kulttuuriesineiden alaan kuuluvista oikeudellisista, normatiivisista ja operatiivisista välineistä ja tiedottamaan siitä 31. joulukuuta 2010 mennessä.

Niissä korostetaan myös kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjuntaan erikoistuneiden jäsenvaltioiden yksikköjen välistä tiivistä yhteistyötä, esimerkiksi nimeämällä kussakin jäsenvaltioissa yhteyspisteet, ja suositetaan tutkimaan mahdollisuutta antaa nopeammin ja enemmän nykyisissä kansallisissa järjestelmissä olevia tietoja varastetuista kulttuuriesineistä

Komissio käynnisti juuri tämän kehotuksen perusteella tiettyjä toimia.:

Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 27.−28. marraskuuta 2008 antamien päätelmien perusteella Europolin tehtäväksi on annettu kehittää tietokantaansa sekä hälytysjärjestelmäänsä. Perustettu työryhmä antaa suosituksensa vuoden 2010 puolivälissä, ja ne toteutetaan panemalla täytäntöön oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston johtama rikollisuuden estämistä ja torjuntaa koskeva ohjelma.

Parhaillaan on käynnissä myös kulttuuriesineiden laittoman kaupan estämistä EU:ssa koskeva tutkimus, jonka odotetaan päättyvän vuoden 2010 lopussa tai vuoden 2011 alussa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella pitäisi olla mahdollista määrittää eurooppalaisen yhteistyön tarpeet ja yksityiskohdat.

-  Koulutuksen ja kulttuurin pääosaston johtama kokoelmien liikkuvuutta käsittelevä asiantuntijaryhmä työstää tällä hetkellä keinoja, joilla voidaan vahvistaa kulttuuriesineiden laittoman kaupan ehkäisemistä ja torjuntaa jäsenvaltioissa. Ryhmän työn tuloksia odotetaan vuoden 2010 aikana.

3. Ennuste vuodelle 2010

Komission mielestä olisi suotavaa odottaa näiden eri aloitteiden tuloksia ennen kuin pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin hyväksymässä pilottihankkeessa suunniteltuja operatiivisempia toimia. On selvää, että komissio tiedottaa Euroopan parlamentille käynnissä olevien toimien tuloksista.

Aikataulun rajoitusten takia ei ole kovin todennäköistä, että komissio voisi käynnistää pilottihankkeen ennen vuoden 2010 loppua.

Mikäli vuoden aikana kuitenkin saadaan vakuuttavia tuloksia, komissio voisi arvioida mahdollisuutta käyttää käynnissä olevien aloitteiden päättämiseksi saatavilla olevia määrärahoja.

Otsake 4

Tuki yhteisön alusten valvonta- ja suojelutoimenpiteille alueilla, joilla uhkana on merirosvous (19 06 07)

1. Tavoite

Ensimmäinen ja tärkein tulos on Somalian rannikon aluetta koskevan alueen merivalvonnan tiedot, jotka toimitetaan automaattisesti alan operatiivisille käyttäjille, esimerkiksi Euroopan unionin johtamille merivoimille niiden toimeksiannon pituuden mukaisesti ja sen jälkeen asianmukaiselle valvontayksikölle. Tietojen luottamuksellisuuden suojelemiseksi Euroopan unionin järjestelmistä saatuja merivalvontatietoja ei saa antaa yksiköille, joita ei ole valtuutettu suojelemaan ja turvaamaan yhteisön aluksia alueella tai joiden kanssa ei ole voimassa olevaa sopimusta kyseisten tietojen suojasta.

Toinen tulos on merialan tilannetietoisuuden lisääminen ja siitä johtuva riskinarviointi. Oletetaan, että tämä johtaisi suuren riskien alueilla purjehtivien alusten parempaan suojeluun.

2. Täytäntöönpano

Ehdotettu täytäntöönpanotapa on suora keskitetty hallinto. Hanke koostuu palvelusta, eli yhdennettyjen meritietojen tarjoamista koskevien mahdollisuuksien tutkimisesta, mukaan luettuna testivaihe. Näiden ehtojen nojalla yhteinen tutkimuskeskus vastaa asiaankuuluvien tehtävien toteuttamisesta.

3. Ennuste vuodelle 2010

Pilottihankkeessa suunnitellut toimet ovat seuraavat:

Asiaankuuluvia toimijoita ja käynnissä olevia aloitteita koskevan luettelon täydentäminen.

Merivalvonnan tietojenkeruun, viestinnän ja yhteyksien perustaminen ja testaaminen valituissa maissa Afrikan sarven ja Adeninlahden alueella.

Jatkuvan merivalvontaa koskevien tietojen virran saaminen monista lähteistä.

Järjestelmän tärkeimpien osien käyttäminen testausvaiheessa valituissa maissa Somalian rannikolla[7], jotta voidaan havaita, mitkä erilaisista mahdollisista menetelmistä ovat käytännössä toteuttamiskelpoisia ja tehokkaita.

Kustannus-hyötyanalyysin laatiminen tiettyjen valvonta- tai viestintäkeinojen käytöstä, jotta operatiivisessa vaiheessa päätökset voidaan perustaa niiden jatkuvaan käyttöön.

Valtiosta riippumattomien järjestöjen johdolla toteutettava rauhanrakentamisohjelma (19 06 09)

1. Tavoite

Komissio on jo ilmoittanut toteutettavuutta koskevassa kirjeessään, että erityistä pilottihanketta, jossa toimitaan kansalaisyhteiskunnan kanssa rauhan rakentamiseksi, ei tarvita, koska se jo tekee huomattavaa työtä kansalaisjärjestöjen kanssa vakautusvälineen nojalla.

Kansalaisjärjestöt panevat maailmanlaajuisesti täytäntöön miltei neljänneksen vakautusvälinettä koskevan asetuksen (19.060101) 3 artiklan vakautusvälineiden kriisinhallintarahastoista, noin 60 miljoonaa euroa, vuodesta 2007 alkaen tehdyssä yli 80 sopimuksessa. Tärkeimmät esimerkit ovat Zimbabwe, Etelä-Thaimaa, Kolumbia, Georgia, Bangladesh, Filippiinit ja Kuuba.

Vakautusvälinettä koskevan asetuksen 4 artiklan 3 kohdannojalla kansalaisjärjestöjen rahoitus oli vuosina 2007−2009 noin yhdeksän miljoonaa euroa, ja arvioidaan, että vuosina 2010−2013 kansalaisjärjestöille osoitetaan vuosittain keskimäärin kymmenen miljoonaa euroa tai enemmän.

Katso http://ec.europa.eu/external_relations/grants_contracts/grants/awards/index_en.htm

Komissio on lisäksi tehnyt vakautusvälinettä koskevan asetuksen 3 artiklan nojalla rahoituspäätöksen − Poliittista neuvontaa, teknistä tukea, sovittelua ja sovintoa sisältäviin kriisitilanteessa olevien kolmansien maiden hyväksi tehtäviin kiireellisiin toimiin liittyvä kolmas väline (PAMF 3), ja julkaisi sen Internet-sivullaan (http://ec.europa.eu/external_relations/ifs/index_en.htm). Tällä välineellä annetaan yli kolme miljoonaa euroa, jotka on kohdennettu kansalaisjärjestöjen johtamille toimille kriisitilanteissa pilottihankkeessa luetelluilla aloilla.

Tämän perusteella pilottihankkeessa säädetyt täydentävä miljoona euroa pannaan vastaavasti täytäntöön tämän olemassa olevan kehyksen mukaisesti parlamentin äänestämän selvitysosan mukaisesti.

2. Täytäntöönpano

Pilottihanke aiotaan panna täytäntöön poliittista neuvontaa, teknistä tukea, sovittelua ja sovintoa sisältäviin kriisitilanteissa olevien kolmansien maiden hyväksi tehtäviin kiireellisiin toimiin liittyvää neljättä välinettä koskevan vuoden 2010 uuden rahoituspäätöksen nojalla. Siinä säädetään erityisestä rahoituksesta kansalaisjärjestöjen johtamille toimille.

Päätöksellä valtuutetaan menot kohtien 19.0601 ja 19.0609 nojalla (pilottihanke). Rajoitettua ehdotuspyyntöä saatetaan harkita, erityisesti toimille, jotka toteutetaan vakaissa oloissa eikä kriisitilanteessa. Pilottihankkeen menoja, toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia varten laaditaan seuranta- ja raportointimenetelmä.

3. Ennuste vuodelle 2010

Edellä mainittu rahoituspäätös hyväksytään vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja tuista kansalaisjärjestöjen johtamille toimille tehdään päätös vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä.

Maataloustuotannon rahoittaminen (21 02 04)

1. Tavoite

Pilottihankkeen yleisenä tavoitteena on lisätä pienviljelijöiden mahdollisuuksia saada rahoitusta, jota olisi käytettävä edistämään maataloustuotantoa kehitysmaissa.

Komissio suunnittelee tällä hetkellä (helmikuu 2010) tiedonkeruumatkoja Malawiin tarkistaakseen mikrorahoitukseen erikoistuneiden järjestöjen, myös paikallispankkien ja yhdistysten olemassaolon ja rahoitusta koskevan moitteettomuuden. Tiedonkeruumatkojen perusteella määritellään mahdolliset mikroluottoja koskevat hankkeet pienviljelijöille, joihin elintarvikekriisi on vaikuttanut eniten ja jotka etsivät taloudellisia resursseja lisätäkseen tuotantoa ja satoja. Siten tarvittaisiin asianmukaista kohdentamista mahdollisiin loppukäyttäjiin.

2. Täytäntöönpano

Tiedonkeruumatkojen tulosten perusteella komissio tarkastelee, onko mahdollista tehdä suora sopimus sellaisten paikallisten mikrorahoituslaitosten kanssa, jotka jo toimivat maassa ja jotka ovat tosiasiallisessa monopoliasemassa. Se olisi valittavista vaihtoehdoista paras: kohdennettu hanke.

Mikäli tätä vaihtoehtoa ei voida panna täytäntöön, komissio harkitsee varajärjestelmänä vaihtoehtoa, jossa käynnistetään tarjouspyyntömenettely, jonka kohteena on erikoistuneiden mikrorahoituslaitosten toiminta.

3. Ennuste vuodelle 2010

Kun tehtävän määrittely on saatettu loppuun (ennuste: maalis-huhtikuu 2010), mikäli toteutetaan kohdennetut hankkeet, komissio käynnistää maksusitoumusmenettelyn, joka johtaa komission päätökseen (ennuste: toukokuu 2010) ja myöhemmin sopimusten allekirjoittamiseen (ennuste: syyskuu 2010).

Mikäli on käynnistettävä ehdotuspyyntömenettely, odotettu menettely on seuraava:

– huhti-lokakuu 2010: suuntaviivojen julkaisu

– joulukuu 2010 ehdotustiivistelmien toimittaminen

– tammikuu 2011: arvioinnin aloittaminen

– huhtikuun 2011 puoliväli: täydellisten hakemusten toimittaminen

– toukokuun 2011 loppu: voittaneiden hakemusten valinta

– kesäkuu 2011: tukisopimusten allekirjoittaminen

Seksuaalisen väkivallan uhreille annettavan terveydenhoidon parantaminen Kongon demokraattisessa tasavallassa (21 05 01 08)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaan pilottihankkeella pyritään parantamaan seksuaalisen väkivallan uhreille annettavaa terveydenhoitoa Kongon demokraattisessa tasavallassa.

2. Täytäntöönpano

Koska hankkeesta on sovittu vasta äskettäin, komission lähetystö Kongon demokraattisessa tasavallassa suunnittelee edelleen hanketta.

Ensimmäisessä vaiheessa lähetystö tekee lyhytaikaisen neuvojan kanssa sopimuksen hankkeen vaihtoehtojen tutkimisesta, ja vaihtoehtoja voivat olla muun muassa seuraavat:

o Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa olemassa olevien seksuaalisen väkivallan uhreja tukevien terveyskeskusten suora tukeminen

o sellaisten vaihtoehtojen tutkiminen, joilla voidaan tarjota terveydenhuoltoalan koulutusta ja laitteita Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa seksuaalisen väkivallan uhrien parissa työskenteleville terveyskeskuksille.

3. Ennuste vuodelle 2010

o Määrittelyä koskevan tehtävänannon saattaminen loppuun: helmikuun loppu

o Neuvojan valintaa koskeva menettely (puitesopimus, erä 8): maaliskuu

o Tutkimus valmis: heinäkuu

o Rahoitusehdotus toimitettu Brysseliin: syyskuu

Otsake 5

Kansainvälisen tutkivan journalismin eurooppalaiset tutkimusapurahat (16 02 05)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaan hankkeen tarkoituksen on helpottaa ja kehittää vakavasti otettavaa rajatylittävää journalistista tutkimusta Euroopan unionin tasolla. Kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen avulla valitaan yhteisiä tutkimushankkeita, joihin osallistuu journalisteja vähintään kahdesta Euroopan unionin jäsenvaltioista, ja valitaan aihe, jolla on rajatylittävä tai eurooppalainen ulottuvuus ja jota sitten käsitellään kansallisesta, alueellisesta tai paikallisesta näkökulmasta.

Tässä vaiheessa komissio on ottanut alustavasti yhteyttä Euroopan parlamentin hallintoon. Viestinnän pääosasto aikoo jatkaa yhteydenpitoa asianosaisiin Euroopan parlamentin jäseniin.

2. Täytäntöönpano

Komissio tutkii parhaillaan vaihtoehtoja, joita sillä on pilottihankkeen täytäntöönpanemiseksi. Hanke on poliittisesti arkaluontoinen, koska se koskee julkisen rahan antamista yksittäisille journalisteille.

3. Ennuste vuodelle 2010

Täytäntöönpanovaihe määritellään perusteellisen arvioinnin jälkeen.

Toimielinten välinen järjestelmä EU:n pitkän aikavälin kehityssuuntien yksilöimiseksi (25 01 09)

Komissiossa käydään edelleen keskusteluja asianmukaisimmasta toteutusmekanismista. Samaan aikaan komission yksiköt ovat ottaneet yhteyttä Euroopan parlamenttiin vaihtaakseen ajatuksia parhaasta lähestymistavasta pilottihankkeen panemiseksi täytäntöön.

Valmistelutoimien täytäntöönpano

Otsake 1a

Erasmus nuorille yrittäjille (02 02 03 05)

1. Tavoite

EU tarvitsee lisää yrittäjiä. Yrittäjyys on olennaista talouskasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Monilla pienten ja keskisuurten yritysten perustajilla ei ole johtamiskokemusta ja avaintaitoja. Tämä ja pk‑yritysten suuren enemmistön toimiminen vain yhdessä maassa rajoittavat kasvua.

Nuorten yrittäjien Erasmus‑ohjelmalla autetaan Euroopan unionin yrittäjiä lisäämään kokemuksiaan, oppimaan ja verkottumaan kokeneiden yrittäjien kanssa näiden yrityksissä muissa EU:n jäsenvaltioissa. Valmistelutoimen yleisenä tavoitteena on edistää eurooppalaisten pk‑yritysten yrittäjyyttä, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä ja parantaa mahdollisten aloittavien yrittäjien ja juuri perustettujen mikro- ja pienyritysten menestysmahdollisuuksia EU:ssa.

Valmistelutoimella edistetään myös oikeusperustan laatimista pysyvälle ohjelmalle vuoden 2011 jälkeen.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimi pannaan täytäntöön ehdotuspyyntöjen avulla. Ehdotuspyyntö julkaistaan suunnilleen maaliskuussa 2010. Odotetaan, että noin 30−35 ehdotusta valitaan.

3. Ennuste vuodelle 2010

Vuoden 2010 tavoitteet ovat seuraavat:

o Vuoden 2010 ehdotuspyynnön täytäntöönpano

o Vuoden 2009 tukisopimuksia ja liikkuvuusvaihtoja koskevan pyynnön hallinnointi

o Päämäärä: 1 200 vaihtoa vuoden 2011 kesäkuuhun mennessä

o Pilottihankkeen ja valmistelutoimen arviointi

o Sidosryhmien konferenssin järjestäminen nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelman tulevasta kehityksestä

o Oikeusperustan laatiminen pysyvälle ohjelmalle

Odotettu aikataulu on seuraava:

AIKA	TAVOITE	ODOTETTU TULOS
Maaliskuu 2010	Ehdotuspyynnön julkaiseminen valmistelutoimen toista vaihetta varten	Asiaankuuluvien järjestöjen EU:n laajuinen osallistuminen ehdotuspyyntöön
12.−13. huhtikuuta 2010	Sidosryhmien konferenssi (Bryssel)	Pilottihankkeen ja valmistelutoimen arvioinnin tuloksen nojalla voidaan laatia oikeusperusta
Heinäkuu 2010	Ehdotusten arviointi	Parhaiden ehdotusten valinta (noin 25−35), arviointiraportin hyväksyminen ja sopimusta koskevan päätöksen allekirjoittaminen
Syyskuu 2010	Ensimmäinen väliarviointiraportti	Oikeusperustan laatimiseen osallistuminen
Loka-joulukuu 2010	Tukisopimusten laatiminen ja allekirjoittaminen	Tukisopimusten allekirjoittamiseen osoitettujen määrärahojen hyödyntäminen mahdollisimman hyvin
Kesä-joulukuu 2010	Oikeusperustan laatiminen	Oikeusperustan teksti laadittu tiedottamista ja hyväksymistä varten

Eurooppalaiset matkailun huippukohteet (02 02 08 01)

1. Tavoite

Hankkeen käynnistämisestä alkaen aloitteen tavoitteena on ollut kiinnittää huomiota eurooppalaisten matkailukohteiden arvoon, monimuotoisuuteen ja yhteisiin piirteisiin ja mainostaa sekä EU:ssa että kolmansissa maissa eurooppalaisia kohteita, joissa pyritään saavuttamaan talouskasvua koskeva tavoite takaamalla matkailun yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvä kestävyys. Toimenpiteellä pyritään myös auttamaan EU:n kansalaisia tutustumaan paremmin toisiinsa.

Vuonna 2006 budjettivallan käyttäjä todellakin hyväksyi pilottihankkeen "Eurooppalaiset matkailun huippukohteet" (EDEN) keinona aloittaa eurooppalaista matkailua tukeva yhteisön toiminta, ja sen vuotuinen talousarvio on miljoona euroa. Pilottihankkeesta päätettiin vuonna 2007 Budjettivallan käyttäjä hyväksyi 2,5 miljoonan euron talousarvion vuonna 2008 pilottihankkeen seurannan varmistavan valmistelutoimen käynnistämistä varten. Vuonna 2009 hyväksyttiin sama talousarvio. Valmistelutoimen kolmatta ja viimeistä vuotta varten budjettivallan käyttäjä äänesti talousarvion korottamisesta kolmeen miljoonaan euroon.

Hankkeen tavoitteet ovat tarkemmin esitettynä seuraavat:

·     nousevien eurooppalaisten matkailun huippukohteiden, erityisesti vähemmän tunnettujen, näkyvyyden parantaminen,

·     Euroopan matkailun moninaisuutta ja laatua koskeva tiedottaminen,

·     kaikkien Euroopan maiden ja alueiden mainostaminen sekä Euroopassa että tärkeimmillä kolmansien maiden markkinoilla,

·     ruuhkien vähentämisessä auttaminen, kausittaisuuden torjuminen ja matkailijavirtojen suuntaaminen muihin kuin perinteisiin kohteisiin,

·     kestävien matkailumuotojen palkitseminen,

·     EU:n tason foorumin luominen hyvien käytäntöjen vaihdolle,

·     palkittujen kohteiden välisen verkostoitumisen edistäminen, jolla voitaisiin saada muut kohteet ottamaan käyttöön kestävän matkailun kehittämismalleja.

Hanke sai myös konkreettista tukea Euroopan parlamentilta sen toimitilassa joulukuussa 2009 järjestetyssä EDEN-valokuvakilpailun palkintoseremoniassa.

2. Täytäntöönpano

Vuonna 2009 komissio

1.  pani täytäntöön EDEN III ‑hankkeen (nimeltään "Matkailu ja suojelualueet") ja tuki jäsenvaltioita antamalla tukea (75 prosenttiin asti tukikelpoisista kustannuksista) kansallisille huippukohteiden valintamenettelyille; tämä valinta suoritettiin kansallisella tasolla vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla 22 maassa (20 jäsenvaltiota ja kaksi ehdokasvaltiota): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Puola, Ranska, Romania, Slovenia, Tšekin tasavalta, Turkki, Unkari, Viro.

Kesäkuussa 2009 saatiin päätökseen 22 voittajan valinta. Valintakelpoiset kohteet olivat sellaisia suojelualueita (eli maa-alue ja/tai meri- tai sisävesialue, joka on erityisesti tarkoitettu luonnon monimuotoisuuden ja siihen liittyvien luonnonvarojen ja kulttuurivarojen suojeluun ja säilyttämiseen ja joita johdetaan oikeudellisilla tai muilla tehokkailla tavoilla) ja/tai niihin rajoittuvia alueita, joilla on kehitetty taloudellisesti kannattava matkailutuote käyttämällä suojelualuetta etuna ja samalla kunnioitettu sen suojeltua ympäristöä ja samalla vastattu paikallisten asukkaiden ja vierailijoiden tarpeisiin;

2.  pani lisäksi täytäntöön seuraavat yhteisön toimet antaakseen valmistelutoimelle lisää näkyvyyttä:

a.  audiovisuaalisen aineiston tuottaminen palkituista kohteista ja EDEN-palkintoseremoniasta,

b.  EDEN-palkintoseremonian ja EDEN-näyttelyn järjestäminen Brysselissä 7.−8. lokakuuta 2009 järjestetyn Euroopan matkailufoorumin aikana,

c.  mainosmateriaalien (esimerkiksi lehdistöpaketti, esitteet, julisteet) tuottaminen,

d.  Facebook-fanisivun luominen, EDENiä koskevan sivun julkaiseminen Wikipediassa, artikkelien julkaiseminen eri lehdissä, parlamentin lehden kilpailulle omistetun erikoisnumeron laatiminen,

e.  asiaa käsittelevän verkkosivuston (www.edenineurope.eu) ylläpito ja päivittäminen,

f.   kestävää matkailua koskevan valokuvauskilpailun käynnistäminen ja sen lopullisen palkintoseremonian isännöinti Euroopan parlamentin toimitiloissa.

3.  antaakseen kohteille tukea verkostoitumis-, mainostus- ja markkinointitoimissa, joilla edistetään kestävyysnäkökulmia eurooppalaisten kohteiden hallinnassa komissio

a.  piti yllä EDEN-kohteiden verkostoa

b.  ehdotti niin sanotun Brysselin julkilausuman allekirjoittamista EDEN II ‑hankkeen voittaneille kohteille, jotka liittyivät siten verkostoon

c.  järjesti kaksi verkoston kokousta (yhden Irlannissa helmikuussa ja yhden Brysselissä lokakuussa)

d.  yritti saada kansalliset matkailutoimistot mukaan voittaneiden kohteiden mainostamiseen.

3. Ennuste vuodelle 2010

Jatketaan samoja tavoitteita ja menettelyä kuin edellisenä vuonna: jäsenvaltioiden kanssa sovittu suunniteltu teema on "matkailu ja fyysisten tilojen elvyttäminen".

Helmikuuksi suunnitellaan ehdotuspyynnön julkaisemista kiinnostuneille jäsenvaltioille, ehdokasvaltioille ja Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) valtioille. Valintamenettelyn tukia varten osoitettu määrä on sama kuin vuonna 2009 (miljoona euroa).

Määrärahojen kasvun ansioista käytetään enemmän varoja viestintäkampanjaan, jonka tarkoituksena on lisätä hankkeen näkyvyyttä Euroopassa ja sen ulkopuolella sekä parantaa EDEN-verkoston toimintaa, sillä se voisi olla viitefoorumi paikallisviranomaisille, jotka haluavat käyttää kestävää matkailutarjontaa kasvuaan varten.

EDEN IV ‑hanke saatetaan loppuun vuoden viimeisen kolmen kuukauden aikana järjestettävässä lopullisessa palkintoseremoniassa, joka järjestetään merkittävässä matkailutapahtumassa mahdollisimman monen ihmisen houkuttelemiseksi paikalle.

Tätä varten vahvistetaan yhteistyötä eri sidosryhmien, erityisesti Euroopan matkailukomission ja asiaankuuluvien televisiokanavien ja lehtien kanssa.

Vuoden tärkein yleinen tavoite on lisätä suuren yleisön tietoisuutta muista kuin perinteisistä nousevista kohteista koko Euroopassa. Tarkemmin sanottuna, 25 kohdetta nimetään ennen kesää 2010 EDEN-kohteiksi niiden vesimatkailun alalla tarjoaman kestävän matkailun takia; EDEN-hankkeen seuraavan kierroksen valinnat käynnistetään ennen vuoden loppua; EDEN-verkostoa laajennetaan ja vahvistetaan kohteiden markkinoinnin ja omaleimaisuuden luomisen asiantuntijan johdolla.

Mahdolliset vaikeudet liittyvät yleiseen talouskriisiin. Monilla osallistuvilla viranomaisilla on jo vaikeuksia hankkeen hallinnassa sekä taloudellisten resurssien että henkilöresurssien leikkausten takia. On olemassa konkreettinen mahdollisuus, että hankkeeseen osallistuvien maiden määrää ei voida lisätä.

Kestävä matkailu (02 02 08 02)

1. Tavoite

Valmistelutoimen täytäntöönpano toteutettiin vuonna 2009 käyttämällä nykyisiä puitesopimuksia ja edullista tarjousta (alle 60 000 euroa). Siinä keskityttiin tiedottamista koskevaan kahteen aloitteeseen. Ensimmäisessä aloitteessa tuotettiin lyhyt video, jota käytettiin edistämään pyöräilyä vapaa-ajan toimintana mutta myös kestävän matkailuliikenteen muotona ja tuomaan esille nykyisiä EuroVelo-reittejä.

Toisessa aloitteessa järjestettiin Euroopassa kolme alueellista työpajaa, joiden tarkoituksena oli

-    korostaa pyöräilymatkailun kasvavaa merkitystä ja sen hyötyjä ja alueellisia taloudellisia vaikutuksia ja korostaa, että on tärkeää kehittää Rautaesirippu-pyöräilyreittiä EuroVelo-reittinä, sillä syrjäisimmät alueet hyötyvät siitä;

-    esitellä nykyisistä EuroVelo-reiteistä saatuja parhaita kokemuksia ja Rautaesirippu-reitin täytäntöönpanomalleja;

-    tutkia entisen rautaesiripun varrella sijaitsevien maiden ja alueiden etuja kyseisen pyöräilyreitin täytäntöönpanossa ja etenemistapaa määrittämällä toteuttamiskelpoisia/konkreettisia aloitteita siitä, miten komissio voisi auttaa sen täytäntöönpanossa vuosina 2010 ja 2011;

-    edistää entisen rautaesiripun varrella sijaitsevien maiden ja alueiden verkostoitumista tulevan kansainvälisen pyöräilyreitin, "Rautaesirippu-reitin", perustamiseksi;

-    muistaa entisen rautaesiripun varrella olevien maiden ja asuvien ihmisten yhteistä historiaa ja antaa samalla näkyvyyttä heidän eurooppalaisuudelleen.

Molemmat kahdesta ensimmäisestä työpajasta keräsivät 90−120 osallistujaa paikallisista, alueellisista ja kansallisista liikenne- ja matkailuviranomaisista ja muista asiaankuuluvista sidosryhmistä sekä toimittajia ja tiedotusvälineiden edustajia, jotka osoittivat valtavaa kiinnostusta pyöräilymatkailua kohtaan. Euroopan parlamentin jäsen Michael Cramer, Rautaesirippu-pyöräilyhankkeen käynnistäjä ja eteenpäin viejä kutsuttiin puhujaksi työpajaan.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimen täytäntöönpano vuonna 2010 toteutetaan ehdotuspyynnön avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Näyttää siltä, että pyöräilymatkailua koskevien uusien tiedotustoimien täytäntöönpano on parasta toteuttaa seuraaville edunsaajille kohdennettujen ehdotuspyyntöjen avulla: kansalliset ja/tai alueelliset viranomaiset ja muut jäsenvaltioissa aluekehityksestä ja/tai matkailusta vastaavat yhdistykset

Aikataulu 2010 (ohjeellinen):

Huhtikuu: rajatylittävää kestävää pyöräily- ja junamatkailuverkkojen parhaita käytäntöjä koskevan ehdotuspyyntömenettelyn käynnistäminen

Marraskuu: tulosten julkaiseminen

Joulukuu: päätös sopimuksen tekemisestä

Odotettu tulos

Odotetaan, että tehdään sopimus vähintään kolmesta ja enintään kymmenestä rajatylittävästä verkostosta (hankkeen laajuudesta riippuen).

Mahdolliset vaikeudet:

– asianmukaisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintaohjelmien vastaavien tarjouspyyntöjen kanssa.

Sosiaalinen matkailu Euroopassa (02 02 08 03)

1. Tavoite

Hankkeen täytäntöönpano olisi todellinen tilaisuus edistää Euroopan unionin tukemia työmarkkinaosapuolten sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia. Alueelliset vaihto-ohjelmat (kuten Interreg, jota osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta, EAKR) kuvastavat todellakin alueellisen ja rajatylittävän yhteistyön kannustaminen mahdollisuuksia. Näissä puitteissa Calypson on tarkoitus olla väline, jolla laajennetaan nykyisiä alueellisia hyviä käytäntöjä muille eurooppalaisille alueille ja varmistetaan samalla erilaisten matkailuvaihtojen avulla eri kohderyhmien pääsy, jotta voidaan ottaa huomioon uusi Euroopan väestöryhmä.

Vuonna 2009 käynnistettiin tutkimus (vuoden 2009 määrärahoilla), joka kertoo selkeästi Calypson päätavoitteista. Tutkimuksessa pyritään

– kartoittamaan tärkeimmät (edustavimmat) hyvät käytännöt keinona rohkaista matkailua erityisesti hiljaisempana aikana ja luomaan siten työmahdollisuuksia, kun matkailualan kysyntä on perinteisesti alhaalla;

– määrittämään EU:n tasolla ja kansallisella tasolla olemassa olevat toimenpiteet, joiden nojalla mahdollistetaan seuraavien ryhmien vaihto: iäkkäät kansalaiset, nuoret ihmiset, vammaiset kansalaiset ja vaikeissa sosiaalisissa oloissa elävät perheet;

– tutkimaan kyseisiin vaihtoihin liittyviä vaikeuksia ja ehdottamaan asianmukaisimpia ratkaisuja;

– ehdottamaan matkailun hiljaisempaa kautta koskevaa yhtä tai useampaa mekanismia, jonka avulla tietyt kohderyhmät (iäkkäät kansalaiset, nuoret ihmiset, vammaiset kansalaiset ja vaikeissa sosiaalisissa oloissa elävät perheet) voivat lähteä lomalle toisiin jäsenvaltioihin/ehdokasvaltioihin sellaisten aihekohtaisten ohjelmien ja majoitustarjousten nojalla, joita jäsenvaltioiden/ehdokasvaltioiden viranomaiset (kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset) koordinoivat kunnat, hyväntekeväisyysjärjestöt, seurakunnat, ammattiliitot, työmarkkinaosapuolet, osuuskunnat ja muut voittoa tavoittelemattomat järjestöt sisältävien sidosryhmien aloitteiden perusteella.

2. Täytäntöönpano

Vuonna 2010 pannaan − muiden aloitteiden muassa − täytäntöön tämä tutkimus. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisella edistettäisiin

– yleistä taloudellista toimintaa ja kasvua koko Euroopassa (helpottamalla eurooppalaisten matkailuohjelmien kehittämistä kohderyhmille);

– matkailun kausittaisten mallien parantamista koko Euroopassa, erityisesti matkailun sosiaalipoliittisen tehtävän avulla (matkailun kasvua koskevat mallit, kohderyhmien taloudellisen toiminnan kannustaminen hiljaisemman kauden aikana keinona vähentää matkailualan työntekijöiden työttömyysriskiä; kehittyneiden kohteiden fyysisen infrastruktuurin paineiden lieventäminen edistämällä matkailua hiljaisempina aikoina; pienten nousevien kohteiden kehittämisen tukeminen aluekehityksen puitteissa),

– useampien ja parempien työpaikkojen luomista matkailualalla (matkailun kestävyyttä koskevien haasteiden noudattaminen[8]; kokoaikatyötä koskevien mahdollisuuksien vahvistaminen suhteessa kausittaiseen osa-aikatyöhön; työolojen parantaminen korostamalla laadukkaan työympäristön merkitystä koko matkailun toimitusketjussa),

– eurooppalaisuuden edistämistä (tarjoamalla konkreettisia mahdollisuuksia parantaa liikkuvuutta, riippumattomuutta, yhteiskuntaan sopeutumista ja aktiivista oppimista perheiden, nuorten ja iäkkäiden osalta).

3. Ennuste vuodelle 2010

On suunniteltu, että tällä hetkellä täytäntöön pantavassa tutkimuksessa annetaan asianmukaiset suositukset Calypson tulevasta suunnasta. Tavoitteenaan helpottaa vaihtoja ja sosiaalisen matkailun kehitystä EU:n tasolla komissio aikoo antaa alustavasti ehdotuspyynnön kaikissa valmistelutoimeen liittyvissä Euroopan maissa. Talousarvio on noin 800 000 euroa.

Tutkimuksen täytäntöönpanon lisäksi muita suunniteltuja toimia ovat viestintäkampanja (jossa hyödynnetään nykyistä puitesopimusta) ja Euroopan eri osissa järjestettävät kokoukset, joiden tarkoituksena on varmistaa lisänäkyvyys valmistelutoimelle. Viestintäkampanjaan kuuluu muun muassa tunnuksen, lehtisten ja esitteiden tuottaminen sekä kohdennettujen tietokantojen laatiminen ja suhteiden vahvistaminen sidosryhmiin. Kokoukset toisaalta järjestetään vaiheittain, jotta ne sopivat tutkimuksen eri täytäntöönpanovaiheisiin, ja niihin kuuluu kesäkuussa 2010 (yhteistyössä puheenjohtajavaltio Espanjan kanssa) järjestettävä päätöskonferenssi.

Komissiota tukee sen pyrkimyksissä monen alan sidosryhmistä koostuva asiantuntijaryhmä (johon kuuluu komission virkailijoita, Euroopan matkailua edistäviä elimiä, matkailun kestävyyttä käsittelevän ryhmän jäseniä, työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöjä jne.), jota kuullaan säännöllisesti täytäntöönpanon eri vaiheissa.

Otsake 1B

Mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa (13 03 24)

1. Tavoite

Euroopan komissio antoi 13. marraskuuta 2007 tiedonannon (KOM (2007)0708) nimeltä "Mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskeva eurooppalainen aloite" ([9]) (eurooppalainen aloite), jonka tavoitteena on edistää mikroluottojen kehitystä Euroopan unionissa. Aloite koostuu neljästä eri osasta:

e.   oikeudellisen ja institutionaalisen ympäristön parantaminen jäsenvaltioissa;

f.    ilmapiirin kehittäminen yrittäjyydelle suotuisaksi;

g.   parhaiden käytäntöjen levittämisen edistäminen;

h.   lisäpääoman tarjoaminen mikroluottolaitoksille.

Komission tiedonannossa korostetaan erityisesti, että tarvitaan riittävästi teknistä ja taloudellista tukea, jotta mikrorahoituslaitoksia ja mikroluoton tarjoajia voidaan auttaa hyödyntämään mahdollisuutensa.

Komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) käynnistivät 10. ja 11. syyskuuta 2008 Euroopan mikrorahoituslaitoksia tukevan yhteisen JASMINE-aloitteen (Joint Action to Support Micro-finance Institutions in Europe) tukemaan muita mikroluoton tarjoajia kuin pankkeja, jotta niitä voidaan auttaa parantamaan toimintansa laatua, laajentumaan ja kehittymään kestäviksi.

Aloitteen pilottivaiheessa pyritään testaamaan EU:n markkinoiden valmiuksia antaa kaupallista tukea mikroluoton tarjoajille ja mikrorahoituslaitoksille. JASMINE-aloitteen kehitys ja täytäntöönpano alkoi vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Pilottivaihe kestää kolme vuotta vuosista 2009−2011 alkaen, ja sen kohteena on noin 30 EU:n muuta mikrorahoituslaitosta kuin pankkia.

Komissio ja EIP ovat sopineet edellä mainitun pilottivaiheen osalta seuraavasti:

i.   Euroopan investointirahasto (EIR) vastaa JASMINE-aloitteesta ja hallinnoi sitä,

j.   komissio rahoittaa muille mikroluoton tarjoajille ja mikrorahoituslaitoksille kuin pankeille annettavaan tekniseen tukeen liittyviä toimia, esimerkiksi arviointeja/luokituksia ja koulutusta, kuten tiedonannon KOM(2007)0708 (ensimmäinen pilari) ehdotuksessa 2 todetaan, ja

k.  EIP tarjoaa rahoitusta valituille mikrorahoituslaitoksille kaupalliselta pohjalta riskipääomaa koskevaan toimeksiantoon kuuluvan mikroluottojen pilottivälineen (toinen pilari) 20 miljoonan euron avulla; viimeksi mainitulla pyritään tukemaan erittäin pienten mikroyritysten kehitystä sellaisten mikrorahoitusyksikköjen avulla, jotka ovat lähes riippumattomia tai yleisesti sellaisessa kehitysvaiheessa, että ne pyrkivät kehittymään täysin voittoa tuottaviksi, rahoitusjärjestelmät sisältävät rahoitettuja ja rahoittamattomia riskinjakovälineitä ja pääomasijoituksia, ja niitä rahoitetaan yhdessä osarahoitukseen osallistuvien kumppanien, kuten pankkien tai sijoitusrahastojen kanssa.

Euroopan parlamentti teki mikroluotoille suotuisampaa ympäristöä edistävien valmistelutoimien käynnistämistä koskevan päätöksen, joka on yhdenmukainen komission 13. marraskuuta 2007 antaman tiedonannon "Mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskeva eurooppalainen aloite" (KOM(2007)0708) säännösten kanssa. Päätöksen mukaisesti komissio ja EIR katsoivat, että määrärahojen osoittamista Euroopan parlamentista voidaan käyttää täydentämään JASMINE-aloitteessa suunniteltuja toimia, millä mahdollistetaan laajempien palvelujen tarjoaminen eurooppalaisille mikrorahoituslaitoksille eli

täydentävä riskipääomatuki ja rahoitustuki auttamaan toisen pilarin kohteena olevia laitoksia pienempiä tai vähemmän kestäviä mikrorahoituslaitoksia saavuttamaan järkevän koon ja taloudellisen aseman (kolmas pilari); valmistelutoimen nojalla saatavilla olevat varat (Euroopan parlamentin valmistelutoimiin liittyvät varat) käytetään sitä varten yhdessä riskipääomaa koskevaan toimeksiantoon kuuluvan mikroluottojen pilottivälineen tai muiden uusien mikrorahoitukseen liittyvien EU:n välineiden kanssa;

näitä kolmea pilaria pidetään rahoituksen erillisinä osina ja niitä hallinnoidaan sen mukaisesti.

2.  Toimen soveltamisala ja tavoite

Toimen tavoitteena on panna valmistelutoimi täytäntöön. Valmistelutoimen tavoitteena on edistää mikroluottojen kehitystä kestävästi, erityisesti tarjoamalla alkurahoitusta EU:n muille mikrorahoituslaitoksille kuin pankeille.

Toimeen osoitettua talousarviota (neljä miljoonaa euroa) käytetään alkurahoituksen ja muun rahoitustuen tarjoamiseen valituille EU:n mikrorahoituslaitoksille tai muille mikrorahoituksen tarjoajille kuin pankeille. Sen tarkoituksena on auttaa pieniä mikrorahoituslaitoksia ja mikrorahoituksen tarjoajia saavuttamaan järkevä koko ja taloudellinen asema.

Toimella pitäisi parantaa mikrorahoituksen kehittämistä EU:ssa yhteistyössä komission ja EIP-ryhmän vuonna 2008 käynnistämän ja perustaman JASMINE-aloitteen kanssa ja siihen pitäisi yhdistää tekninen tuki (ensimmäinen pilari) ja riskipääomaa koskevaan toimeksiantoon kuuluva mikroluottojen pilottiväline (toinen pilari).

Koska kaikki mikrorahoituslaitokset ja mikroluoton tarjoajat eivät ole kelpoisia saamaan rahoitusta riskipääomaan koskevaan toimeksiantoon kuuluvan mikroluottojen pilottivälineen nojalla, koska siinä todetaan, että sen rahoitukseen liittyvänä tavoitteena on saada aikaan täysimääräinen kustannusten kattavuus ja säilyttää asiaankuuluvan investoinnin todellinen arvo, Euroopan parlamentin valmistelutoimiin liittyvien varojen avulla voidaan rahoittaa uusia aloitteita, joilla on vahva oikeutus sosiaaliselta kannalta, ja auttaa niitä saavuttamaan kestävyys keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Alkupääoma on yrityksen aloittamiseen käytettävä alkuperäinen pääoma. Rahan määrä on tavallisesti suhteellisen pieni, koska yritys on edelleen suunnitteluvaiheessa. Kyseinen yritys on tavallisesti vaiheessa, jossa ei vielä saada tuloja, ja alkupääomaa tarvitaan kattamaan ensimmäiset toimintakustannukset siihen asti, että palvelu alkaa tuottaa tuloja, ja houkuttelemaan yksityisten investoijien mielenkiintoa.

3. Täytäntöönpano

Hanke pannaan täytäntöön komission suoraan EIR:lle antaman avustuksen (neljä miljoonaa euroa) avulla 23. joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 168 artiklan d ja f kohdan mukaisesti. EIR:n johtokunta hyväksyi 22. joulukuuta 2009 tämän määrän lisäämisen 250 000 eurolla. EIR:n kanssa voidaan siten allekirjoittaa osallistumissopimus vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Valmistelutoimelle osoitettuja varoja käytetään auttamaan viittä muuta mikroluoton tarjoajaa kuin pankkia saavuttamaan kestävyys ja kaupallinen asema keskipitkällä aikavälillä. Niitä aletaan jakaa tapauskohtaisesti valituille mikrorahoituslaitoksille ja mikroluoton tarjoajille vuoden 2010 aikana. Osa rahoituksesta osoitetaan myös yhteistyön aloittamiseksi JASMINE-aloitteen kanssa. Hankkeen hallinnointiin liittyvien hallintokulujen odotetaan olevan seitsemän prosenttia hankkeen koko keston aikana.

EIR suunnittelee, että varat käytetään pääasiassa kahdella seuraavalla tavalla:

Erillisen rahoituksen tarjoaminen varoista alkupääoman tarjoamiseksi uusille mikrorahoituslaitoksille tai mikroluoton tarjoajille, joiden vaikutuksen työpaikkojen luomiseen ja osallisuuden edistämiseen rahoituksen avulla voidaan olettaa olevan merkittävä mutta jotka eivät voi saada lainaa kaupallisilla ehdoilla. Tässä tapauksessa EIR tukee taloudellisesti mikrorahoituslaitosten ja mikroluoton tarjoajien (eli Länsi-Euroopan maiden paikalliset aloitteet) aloittamista/kasvua alkupääoman rahoituksella. Varoja koskevan erillisen rahoituksen puitteissa lopullisena tavoitteena on edistää uusien mikroluoton tarjoajien kehittymistä ja säilymistä.

Alkupääoman / Euroopan parlamentin valmistelutoimien rahoituksen ja riskipääomaa koskevaan toimeksiantoon kuuluvan mikroluottojen pilottivälineen kaupallisen rahoituksen yhdistelmä, jolla katetaan sellaisten mikrorahoituslaitosten ja mikroluoton tarjoajien riskit, joilla on laadukas valikoima mutta jotka tarvitsevat pääomarahoitusta kasvavaan kysyntään vastaamiseksi (eli nykyisten mikrorahoituslaitosten ja mikroluoton tarjoajien uusien toimipaikkojen avaaminen, työhönotto, toimitilojen laajentaminen jne.) tai muut mikrorahoitukseen liittyvät EU:n välineet.

4. Ennuste vuodelle 2010

Toimi alkaa vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja se kestää vuoden 2020 joulukuun 31. päivään asti. Investointikausi on enintään neljä vuotta, ja se alkaa siitä päivämäärästä, kun EIR:n rahoitus otetaan vastaan.

Aluepolitiikan pääosasto, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto pyrkivät koordinoimaan toimiaan saadakseen aikaan enemmän vuorovaikutusta mikroyrityksille ja mahdollisten yritysten rahoituksen avulla tapahtuvaan osallisuuden edistämiseen tarkoitettujen nykyisten välineiden välillä. Näitä välineitä ovat muun muassa JEREMIE- ja JASMINE-aloitteet, kilpailukyvyn ja innovoinnin väline ja juuri esitelty mikrorahoituksen väline PROGRESS.

Otsake 2

Karpaattien altaan ilmasto (07 03 17)

1. Tavoite

Valmistelutoimen tavoitteena on tutkia Karpaattien vuoriston ja Karpaattien altaan yksityiskohtaista säähän liittyvää ja alueellista rakennetta yhdennetyin tai ainakin vertailevin menetelmin. Perustavoitteena on edistää alueellisia ilmastonvaihtelua ja -muutosta koskevia tutkimuksia ja soveltavaa ilmastotutkimusta.

Tämä on pilottihankkeen toinen vuosi: vuoden 2009 talousarviosta osoitettiin 2,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2010 talousarvioon on nyt sisällytetty kaksi miljoonaa euroa.

Jo käynnissä olevassa hankkeessa keskitytään asiaankuuluvien tietojen keräämiseen ja käsittelyyn, jotta voidaan valvoa tosiaikaisesti Karpaattien alueen kuivuutta ja kehittää tietojenvaihtoa varten protokolla/alusta.

Komissio katsoo, että tänä toisena vuonna ei ole asianmukaista investoida enää tietojen keräämiseen ja käsittelyyn, ellei ensimmäisen vuoden rahoituksen tuloksia ole kerätty ja analysoitu.

Komissio ehdottaa, että vuonna 2010 keskitytään ilmastonmuutoksen sopeutumisesta annetun komission valkoisen kirjan mukaisesti ja ottaen huomioon Karpaattien/Kaakkois-Euroopan alueen tarpeet alueen haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille koskevaan analyysiin ja mahdollisia sopeutumistoimenpiteitä koskeviin ehdotuksiin. Tämän analyysin tulokset liittyvät kiinteästi meneillään olevaan työhön, ja niillä edistetään myös Euroopan unionin Adaptation Clearinghouse ‑tutkimusta, joka on verkkoalusta ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja sopeutumista koskevien tietojen vaihdolle ilmastonmuutokseen sopeutumisesta annetun valkoisen kirjan mukaisesti.

2. Täytäntöönpano

Komissio haluaisi tehdä yhden tai useamman sopimuksen analyysista, joka koskee haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja mahdollisia sopeutumistoimenpiteitä.

3. Ennuste vuodelle 2010

Vuoden 2010 toisella puoliskolla, rahoituspäätöksen tekemisen jälkeen, käynnistetään yksi tai useampi avoin tarjousmenettely

Euroopan unionin nopeat avustustehtävät (07 04 05)

1. Tavoite

Valmistelutoimella pyritään vastaamaan väestönsuojelun haasteisiin Euroopan parlamentin luonnonkatastrofien torjunnasta antaman päätöslauselman, komission Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta antaman tiedonannon ja Euroopan parlamentin kesällä 2009 metsäpaloista antaman päätöslauselman mukaisesti. Sillä katetaan valmiusryhmät ja laitteet, jotka kattavat monia katastrofeja ja vähentävät katastrofivalmiuksien nykyisiä puutteita. Se käynnistettiin alun perin vuoden 2008 talousarvion nojalla mutta uudistettiin vuonna 2009, kun se ja EU:n metsäpalojen torjuntaa koskevaa taktista varausta koskeva pilottihanke yhdistettiin vuonna 2008 yhdeksi valmistelutoimeksi. Se johtuu siitä, että pilottihanke ja vuoden 2008 valmistelutoimi kattoivat toisiinsa tiiviisti liittyvät toimet, kun pilottihanke rajattiin metsäpaloihin.

Valmistelutoimen laajentamisella vuonna 2010 (kolmas ja viimeinen talousarviovuosi) mahdollistetaan vuonna 2008 ja 2009 perustettujen nopeiden avustustehtävien jatkaminen, vahvistaminen ja monipuolistaminen. Se edellyttää komission esittelyä ja sitä, että lainsäätäjä hyväksyy ehdotuksen pysyvien nopeiden avustustehtävien perustamisesta.

Ehdotetut määrät ovat samat kuin tälle budjettikohdalle vuoden 2009 talousarviossa osoitettu määrä.

2. Täytäntöönpano

Varoja käytetään seuraavasti:

1) ehdotuspyyntö (tuet), jolla pyritään parantamaan Euroopan unionin yleisiä valmiuksia vastata välittömästi kaikenlaisista suurista katastrofeista EU:ssa ja EU:n ulkopuolella johtuviin kriittisiin tarpeisiin; ja

2) tarjouspyyntö (tutkimussopimus), jolla pyritään arvioimaan erilaisia hallintomalleja ja -järjestelyjä EU:n nopeiden avustustehtävien kehittämiseksi.

3. Ennuste vuodelle 2010

Väliaikaista rahoituspäätöstä ollaan hyväksymässä.

Suunnitelmien mukaan helmikuussa 2010 käynnistetään menettely 7 350 000 euron arvoisesta ehdotuspyynnöstä, ja tukisopimukset allekirjoitetaan huhtikuussa 2010. Tiedotuspäivän järjestämistä on suunniteltu helmikuuksi 2010.

Lisäksi suunnitelmien mukaan helmikuussa 2010 käynnistetään tarjousmenettely 150 000 euron arvoisesta tutkimussopimuksesta, ja sopimus allekirjoitettaisiin huhtikuussa 2010.

Odotetaan, että tuet annetaan edunsaajille ennen kesää. Valmistelutoimen nojalla pitäisi olla mahdollista testata enemmän eri järjestelyjä, joiden avulla saadaan resursseja EU:n väestönsuojelutoimiin.

Niitä voisivat olla muun muassa

–   EU:n nopeiden avustustehtävien valmiusjoukot, jotka voidaan ottaa käyttöön komission tai seuranta- ja tiedotuskeskuksen pyynnöstä;

–   valmiusaikojen laajentaminen edelleen ja vuoden 2008 ja 2009 valmistelutoimia koskevien tarjouspyyntöjen puitteissa käyttöön annettujen resurssien täydentävä käyttöönotto;

–   ilmasammutusvalmiuksien täydentävä taktinen varaus metsäpalojen valtaamien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden avustamiseksi.

Eläinkuljetusten valvontapisteet (pysähdyspaikat) (17 04 03 03)

1. Tavoite

Eläinten lisääntyvä kuljettaminen pitkiä matkoja maanteillä on saanut aikaan tarpeen parantaa valvontapisteitä, joissa eläimet voivat levätä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin takia on ollut välttämätöntä ottaa käyttöön erityistoimenpiteitä, jotta voidaan välttää stressin tuottaminen eläimille ja tartuntatautien leviäminen. Toimen tavoite on lisätä valvontapisteiden käyttöä ja edistää korkealaatuisia valvontapisteitä.

Vuoden 2010 valmistelutoimessa seurataan vastaavia vuosina 2009 ja 2008 hyväksyttyjä valmistelutoimia.

2. Täytäntöönpano

Hanke pannaan täytäntöön tuilla, joiden avulla korjataan tai rakennetaan korkealaatuisia valvontapisteitä ja mahdollinen sertifiointijärjestelmä, jotta voidaan edistää niiden käyttöä karjankuljettajien keskuudessa.

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto vastaa täytäntöönpanosta.

3. Ennuste vuodelle 2010

Tällä hetkellä on käynnissä alustava toteutettavuustutkimus avustuksia koskevien parhaiden kriteerien määrittämiseksi, ja tuloksia odotetaan toukokuussa 2010 (vuonna 2009 äänestettyjen määrärahojen perusteella).

Nykyisen toimen rahoituspäätöstä valmistellaan, ja se hyväksytään pian.

Yksi kahden miljoonan euron arvoinen ehdotuspyyntö julkaistaan. Toimi toteutetaan 24 kuukauden kuluessa tukisopimuksen allekirjoittamisesta. Menettely käynnistetään alustavan toteutettavuustutkimuksen päättämisen jälkeen.

Mahdolliset vaikeudet:

Vuonna 2008 samasta aiheesta toteutetussa edellisessä menettelyssä vain harvat osapuolet osoittivat kiinnostustaan hankkeeseen. Hakijoilla ei myöskään ollut riittävästi muuta rahoitusta tai taloudellista kestävyyttä, jotta ne olisivat voineet taataa johdonmukaisen osallistumisen ehdotettuihin hankkeisiin.

Tuleva menettely laaditaan siten, että se saa suuremman julkisuuden ja että asianosaiset osapuolet ovat tietoisia hankkeidensa taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden merkityksestä.

Otsake 3b

Erasmus toimittajille (09 06 05)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyssä selvitysosassa todetaan, että "moniarvoisuuden varmistaminen Euroopassa on yksi EU:n joukkoviestintäpolitiikan tärkeimmistä tavoitteista. Moniarvoisuutta voidaan lisätä tehokkaasti antamalla toimittajille mahdollisuus tutustua erilaisiin arvoihin. Tämä voitaisiin saavuttaa rahoittamalla eri maiden ja viestinten välisiä toimittajavaihtoja Euroopan unionissa. Tavoitteena on antaa toimittajille mahdollisuus saada laajempi ja kattavampi käsitys Euroopan unionista ja sen eri viestimistä ja kulttuureista."

Valmistelutoimen ensimmäisenä vuonna annetaan muuttujat, joiden nojalla Euroopan parlamentin (Euroopan parlamentin jäsen Paul Rübig) pyytämä toimi voidaan panna menestyksellisesti täytäntöön.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimen ensimmäisenä vaiheena on tilattu tiedonkeruu-/toteutettavuustutkimus. Tutkimuksessa testataan taustalla olevaa toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja määritellään täytäntöönpanosäännöt mahdolliselle "Erasmus toimittajille" ‑ohjelmalle. Tuloksena on pikemminkin omaperäinen analyysi kuin vain toissijaisten lähteiden kokoaminen. Siinä otetaan huomioon jo käynnissä olevat Erasmus-ohjelmat, jotta niistä saaduista kokemuksista voidaan oppia ja jotta voidaan välttää kaikki päällekkäisyydet ja ehdottaa vaihtoehtoisia keinoja. Tutkimuksessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa pitäisi käsitellä mahdollisen ohjelman laatimisen ja täytäntöönpanon yksityiskohtia. Tutkimuksen toisessa olisi tarjottava taustatietoja journalismin ja joukkoviestintäalan nykyisestä tilasta Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tässä tutkimuksen osassa pitäisi rakentaa tietokanta ja laatia analyysi siitä, miten ulkoinen toimija voisi hallinnoida mahdollista ohjelmaa.

3. Ennuste vuodelle 2010

Päämäärä: Tilataan tiedonkeruu-/toteutettavuustutkimus. Tutkimus on päätettävä 12 kuukauden kuluessa siten, että ensimmäinen osa on saatavilla syyskuussa 2010.

Aikataulu:

Aika	Päätehtävät
23. tammikuuta	Käynnistetään tarjousmenettely toteutettavuustutkimuksesta
Helmi-maaliskuu 2010	Tiedonkeruututkimusta koskevien ehdotusten arviointi, päätöksenteko ja sopimuksen allekirjoittaminen
Syyskuu 2010	Alustava raportti ensimmäisestä osasta sekä pilottihankkeen valmisteluun vaikuttavat osat saatavilla
Maaliskuu 2011	Hankkeen hallinnoinnin tilastolliset taustatiedot sisältävän toisen osan toimittaminen

Odotettu tulos

Tiedonkeruu-/toteutettavuustutkimus, jolla tarjotaan tarvittavat tiedot toimittajien Erasmus-ohjelmaa koskevan hankkeen panemiseksi täytäntöön.

Mahdolliset vaikeudet

Odotettavissa ei ole erityisiä vaikeuksia. Journalismin ja joukkoviestintäalan nykyistä tilannetta koskevan tarvittavan tilastotietokannan laatiminen voi herättää erilaisia kysymyksiä työn toisen osan osalta. Sopimusosapuolen säännöllisellä kuulemisella tutkimuksen hallinnoinnin osana käsitellään tätä kysymystä.

Valmistelutoimi urheilun alalla (15 05 11)

1. Tavoite

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan mukaan "unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän". Vuoden 2010 valmistelutoimen tavoitteena on antaa poliittista tukea tulevien poliittisten toimien määrittelemiseksi urheilun alalla (tutkimukset, kyselyt, konferenssit ja seminaarit) ja testata asianmukaisten verkostojen ja hyvien käytäntöjen perustamista ja toimintaa.

2. Täytäntöönpano

Ehdotuspyyntö kattaa tuen verkostoille ja hyville käytännöille kolmella tärkeimmällä alalla:

·   dopingin torjunta (hankkeiden ohjeellinen määrä: 5. Ohjeellinen määrä: miljoona euroa);

·   sosiaalisen osallisuuden edistäminen urheilussa ja sen avulla (hankkeiden ohjeellinen määrä: 5. Ohjeellinen määrä: miljoona euroa);

·   vapaaehtoisuuden edistäminen urheilussa (hankkeiden ohjeellinen määrä: 1. Ohjeellinen määrä: 0,5 miljoonaa euroa);

Mahdollisia edunsaajia ovat viranomaiset, urheilujärjestöt, koulutuslaitokset ja kansalaisyhteiskunnan elimet.

Tämän toimen osalta otettiin epävirallisesti yhteyttä Euroopan parlamenttiin. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan tammikuussa 2010 pidetyssä kokouksessa komissio ilmoitti, että se on juuri käynnistämässä kuulemisprosessia urheilun sidosryhmien kanssa perustana tämän alan tuleville aloitteille ja että se aikoo laatia urheilua koskevan poliittisen lähestymistapansa vastauksena Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 2 kohtaan.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hankinnat: toteutetaan tutkimuksia, kyselyjä, konferensseja ja seminaareja tukemaan komission jäsenneltyä vuoropuhelua urheilun sidosryhmien kanssa ja määrittelemään tulevat toimet urheilun alalla vuonna 2007 urheilusta annetussa valkoisessa kirjassa määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden perusteella.

Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011 (15 06 11)

1. Tavoite

Vuoden 2010 valmistelutoimen tarkoituksena on laatia perusta Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden aktiivista kansalaisuutta edistäville onnistuneille toimille vuonna 2011. Budjettikohdan 15.06.11 huomautusten mukaisesti valmistelutoimissa keskitytään tiedotus- ja viestintäkampanjoiden kehittämiseen ja käynnistämiseen ja kansalaisyhteiskunnan koordinoituun mukaan saamiseen.

Asianmukaisesti kohdennetut ja ammattimaiset tiedotus- ja viestintäkampanjat ovat olennaiset tärkeitä Euroopan teemavuoden onnistumisessa. Kampanjaa kehitetään ja se käynnistetään vuoden 2010 aikana, jotta voidaan varmistaa hyvä tietoisuuden taso vuonna 2011. Rinnakkaisen puitesopimuksen nro EAC/20/2008 nojalla laaditaan erityissopimus ja uudistettu kilpailukykyinen tarjous yhdennettyjen viestintäpalvelujen tarjoamisesta. Valittu tarjoaja vastaa Euroopan teemavuotta koskevan viestintäkampanjan ja strategian suunnittelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta, viestintävälineiden ja mainosmateriaalien kehittämisestä ja levittämisestä mukaan luettuna EU:n verkkosivu ja tiedotustilaisuuksien järjestämisestä.

Vapaaehtoiset ja vapaaehtoisia edustavat ja heidän kanssaan työskentelevät kansalaisjärjestöt ovat Euroopan teemavuoden tärkeimmät sidosryhmät. Tuki annetaan koordinointirakenteelle, joka yhdistää tärkeimmät sidosryhmät EU:n tasolla vapaaehtoisten liikkeelle saamiseksi ja kansalaisyhteiskunnan teemavuotta koskevan sitoutumisen edistämiseksi.

Allianssi on ainoalaatuinen Euroopan laajuinen ryhmittymä, jossa on 22 kansainvälistä ja eurooppalaista kansalaisjärjestöjen verkostoa ja joka yhdistää vertaansa vailla olevan määrän tietoa ja kokemusta. Se edustaa noin 1 500 kansallisella ja alueellisella tasolla toimivaa kansalaisjärjestöä ja kattaa kaikki vapaaehtoistyön osat ja lajit sekä kaikenikäiset vapaaehtoiset, ja siksi se on tosiasiallisesti monopoliasemassa suorittamaan kansalaisyhteiskunnan koordinointirakennetta koskevat tehtävät täytäntöönpanoasetuksen 168 artikla 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Mikään muu elin ei voi kilpailla Allianssin laajan soveltamisalan, maantieteellisen kattavuuden ja edustavuuden kanssa. Allianssin sihteeristöä kehotetaan esittämään tukihakemus, jossa eritellään, miten se aikoo suunnitella ja toteuttaa erityisesti vapaaehtoisiin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdennetut toimet, joilla pyritään rohkaisemaan vapaaehtoistyön tunnustamista, vauhdittamaan hankkeita ja edistämään kumppanuuksien rakentamista kansalaisyhteiskunnan, yritysten, tutkimuksen ja viranomaisten välillä, tukemaan keskustelua ja jakamaan kokemuksia, jotta voidaan parantaa vapaaehtoistyön poliittisia puitteita ja luomaan paremmat edellytykset vapaaehtoistoimille Euroopan unionissa.

2. Täytäntöönpano

Nämä kaksi tointa kattava toimintaohjelma on laadittu ja se on tällä hetkellä toimielinten välisessä kuulemismenettelyssä. Toimintaohjelma olisi hyväksyttävä noin maaliskuun alussa, jotta viestintäkampanjaa ja kansalaisyhteiskunnan koordinointirakennetta koskevat sopimukset voidaan allekirjoittaa ja työ saada käyntiin maaliskuun lopussa tai huhtikuussa vuonna 2010.

Tämän toimen osalta otettiin epävirallisesti yhteyttä Euroopan parlamenttiin.

3. Ennuste vuodelle 2010

Suora sopimuksentekomenettely olisi toteutettava vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kuluttajapolitiikan toimien seuranta (17 02 03)

1. Tavoite

Toimen tarkkaa lajia ja kerättäviä tietoja tutkitaan edelleen. Yleisenä tavoitteena on ymmärtää paremmin sisämarkkinoiden toimintaa kuluttajan ja kysynnän hallinnan näkökulmasta. Siihen pyritään jatkamalla nykyisiä kyselyitä ja tutkimuksia, tutkimalla, miten tuloksia voidaan levittää parhaiten ja miten voidaan parhaiten käyttää määritettyjä menetelmiä, sekä uusien markkinatutkimusten mahdollista rahoitusta − ja parantaa siten kuluttajamarkkinoiden tulostaulun laatua.

2. Täytäntöönpano

Käynnissä olevien keskustelujen tulosten perusteella toimen eri osien täytäntöönpanossa käytetään tukiehdotuksia tai puitesopimusta.

3. Ennuste vuodelle 2010

Tulevan kolmannen kuluttajamarkkinoiden tulostaulun (maaliskuussa 2010) tulosten perusteella terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto määrittelee kuluttajamarkkinat, joissa on havaittavissa vakavimpia merkkejä kuluttajaa koskevista puutteista. Siten valitaan yksi tai useampi näistä markkinoista perusteellisempaa markkinatutkimusta varten.

Jotta luokittelua ja raportointia koskevien yhtenäisten menetelmien EU:n laajuisessa käyttöönotossa voidaan edistyä edelleen, toteutetaan tutkimus siitä, miten voidaan parhaiten voittaa esteet sen tekemiseksi. Mahdollisuudet levittää paremmin tulostaulun nojalla kerättyä tietoa tutkitaan myös.

Otsake 4

Valmistelutoimi – Mustanmeren alueen ympäristövalvonta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten (07 02 04)

1. Tavoite

Valmistelutoimella pyritään edistämään Mustanmeren alueen meri- ja rantaympäristön laadun säännöllistä valvontaa ja pilaantumisen torjuntaa koskevia toimenpiteitä.

Sen tavoitteena on erityisesti

–   tutkia meri- ja rantaympäristön pilaantumista, tutkia pilaantumisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja meri- ja rantaympäristöön kytkeytyviin työpaikkoihin,

–   kehittää uutta ympäristönsuojelutekniikkaa ja hätäpuhdistusmenetelmiä,

–   suunnitella alueelle integroitu meren ja rannikon valvontajärjestelmä ja ottaa se käyttöön,

–   perustaa meren, rannikon ja jokien muodostaman kokonaisuuden dynaamista etävalvontaa varten verkosto,

–   kouluttaa kansalaisia ja valmentaa henkilöstöä valvontaa liittyvien tehtävien suorittamiseen.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimella jatketaan vuonna 2008 käynnistettyä, Mustanmeren alueen ympäristövalvontaa ja yhteistä eurooppalaista puiteohjelmaa Mustanmeren alueen kehittämistä varten koskevaa puiteohjelmaa.

Vuosien 2008 ja 2009 talousarvioiden nojalla osoitettiin kaksi avustusta, molemmat arvoltaan miljoona euroa, Mustanmeren komissiolle, ainoalle järjestölle, joka valmiuksiensa ja rakenteensa puolesta voi taata pilaantumista koskevan tehokkaan vuoropuhelun rantavaltioiden välillä.

–   Ensimmäinen tukisopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2008 ja tammikuussa 2009 alkanut toimi kestää 24 kuukautta. Hankkeella pyritään vahvistamaan institutionaalista yhteistyötä yhteisymmärryksen rakentamiseksi öljysaasteongelmien käsittelyn osalta ja valmistelemaan öljysaastetta koskevan valvonta- ja tiedotusalustan täytäntöönpanoa.

–   Toinen tukisopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2009, ja hankkeen odotetaan päättyvän vuoden 2011 loppuun mennessä. Siinä keskitytään sellaisten tieto- ja valvontavalmiuksien kehittämiseen, joita tarvitaan, jotta rantavaltiot voivat paremmin käsitellä öljyn aiheuttamaa pilaantumista.

Näiden kahden hankkeen tulokset ovat tiedossa vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuten parlamentille marraskuussa 2009 toimitetussa toteutettavuutta koskevassa kirjeessä jo ilmaistiin, komissio katsoo, että on suotavaa odottaa edellä mainittujen hankkeiden tuloksia ennen öljysaastetta koskevien uusien toimien käynnistämistä.

Kun otetaan huomioon Bukarestin yleissopimuksen ministerikokouksessa vuonna 2009 hyväksytty Bukarestin yleissopimuksen strateginen toimintasuunnitelma, Mustanmeren yleissopimuksen nykyinen toimintasuunnitelma, Euroopan unionin ensisijainen tavoite meristrategiapuitedirektiivin täytäntöönpanosta sekä muut alueelliset aloitteet, kuten EU:n vesialoite ja Tonavan ja Mustanmeren toimintaryhmä, vuonna 2010 saatettaisiin tarvita lisää toimia muun muassa seuraavilla aloilla:

–   yhteistyö Mustanmeren yleissopimuksen ja Tonavan kansainvälisen suojelukomission välillä,

–   yhteistyön vahvistaminen muiden Euroopan alueellisten merten yleissopimusten kanssa,

–   tuki EU:n vesialoitteelle (Kaukasian alueen kattava maantieteellinen osa).

Kyseisillä toimilla edistetään saastumisen tutkimista, integroidun meren ja rannikon valvontajärjestelmän suunnittelua ja käyttöönottoa ja henkilöstön kouluttamista valvontaan liittyvien toimien tosiasiallisessa täytäntöönpanossa Euroopan parlamentin tavoitteiden mukaisesti. Arvioidaan, että tarvittavat talousarvio on enintään 500 000 euroa.

3. Ennuste vuodelle 2010

Komissio ryhtyy kaikkiin tarvittaviin ponnistuksiin, myös epävirallisiin kuulemisiin tärkeimpien sidosryhmien kanssa, pannakseen täytäntöön valmistelutoimen, jolla pyritään edistämään edelleen Mustanmeren ympäristönsuojelua, ja ottaa huomioon, että on kehitettävä nykyisiä hankkeita ja tuloksia, vältettävä päällekkäisyyksiä meneillään olevien tai jo suunniteltujen asiaankuuluvien toimien kanssa ja käsiteltävä alueen mahdollisten täytäntöönpanevien järjestöjen vastaanottovalmiuksia.

MEDIA 2007 -ohjelmien täytäntöönpano kolmansissa maissa (09 06 01 02)

1. Tavoite

Koska audiovisuaalipolitiikan kansainvälinen ulottuvuus on koko ajan merkittävämpi, kansainvälistä MEDIA-ohjelmaa koskevalla valmistelutoimella pyritään vahvistamaan kaupallisia ja kulttuurisia suhteita Euroopan elokuvateollisuuden ammattilaisten ja heidän kolmansien maiden kollegoidensa välillä. Audiovisuaalialan maailmanlaajuisen yhteistyön odotetaan tarjoavan kuluttajille suuremman valikoiman tuottamalla kulttuurisesti monipuolisempia tuotteita eurooppalaisille ja kansainvälisille markkinoille ja luovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

2. Täytäntöönpano

Kansainvälistä MEDIA-ohjelmaa koskevan valmistelutoimen kolmatta vuotta varten on äänestetty miljoonan euron määrästä verrattuna viiteen miljoonaan euroon vuonna 2009. Tätä on tarkasteltava laajemmassa yhteydessä, joka liittyy MEDIA Mundus ­ohjelman käynnistämiseen vuodesta 2011 alkaen viiden miljoonan euron vuotuisten määrärahojen nojalla.

Kuten toteutettavuutta koskevassa kirjeessä jo selitettiin, talousarvion leikkaamisen takia helmikuussa 2010 käynnistettävässä vuoden 2010 tarjouspyynnössä on vuonna 2010 vain kaksi toimintalinjaa (verrattuna viiteen vuonna 2009), eli ammattilaisten koulutus ja markkinoille pääsy. Talousarvion nojalla ei voida jatkaa joitakin aiemmin valittuja arvokkaita hankkeita[10].

3. Ennuste vuodelle 2010

Tarjouspyyntö julkaistaan helmikuussa. Hankkeet valitaan huhti-toukokuussa. Ennakoidaan noin kymmenen hankkeen tukemista verrattuna 18:aan vuonna 2008 ja 40:een vuonna 2009. Hankkeet voisivat alkaa vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Vaikka vuoden 2009 ehdotuspyyntö oli avoin peruskoulutusta, jatkuvaa koulutusta, mainontaa, levitystä, elokuvateoksia koskeville hankkeille ja yleisön kannustamista koskeville hankkeille, vuoden 2010 ehdotuspyynnössä on keskityttävä jatkuvaan koulutukseen ja markkinoille pääsyyn.

Rahoitus- ja talouskriisiä koskeva hätäapu kehitysmaissa (19 06 08)

1. Tavoite

Yhteisön talousarviossa ei ole välineitä puuttua suoraan rahoitus- ja talouskriisin seurauksiin 50:ssä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen piiriin kuuluvassa maassa eikä sillä voida korvata kansainvälisten rahoituslaitosten makrotaloudellista ja alakohtaista asemaa ja toimeksiantoa.

On myös tärkeää muistaa, että elintarvikevälineessä otettiin käyttöön täydentävä miljardi euroa, josta osa on osoitettu kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen kuuluville maille; huomattava osa tuosta miljardista on osoitettu tänä vuonna ja sitä jaetaan edelleen tulevien kuukausien aikana.

Rajatun määrän takia tämän valmistelutoimen tarkoituksena olisi pikemminkin oltava Euroopan parlamentin tavoitteen mukaisesti rahoitus- ja talouskriisin seurausten arviointi kehitysmaissa.

2. Täytäntöönpano ja ennuste vuodelle 2010

Komissio ehdottaa täytäntöönpanon aloittamista vuoden 2010 aikana käynnistämällä kriisin vaikutusta kehitysmaissa koskevan tutkimuksen. Arvioidaan, että 500 000 euron määrä olisi asianmukainen tutkimuksen tekemiseen.

Vähemmistöt Venäjällä – Kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen (19 08 01 05)

1. Tavoite

Yleisenä tavoitteena on jatkaa valmistelutoimen edellisessä vaiheessa suunniteltuja toimia ("Etniset ja kansalliset vähemmistöt Venäjällä: yhtenäisyyden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen", jonka täytäntöönpano on tarkoitus aloittaa vuonna 2011). Koko Euroopan parlamentin ehdottamassa valmistelutoimessa "Vähemmistöt Venäjällä: Kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen" keskitytään edistämään Venäjän etnisiä ja kansallisia vähemmistöjä ja parantamaan niiden yhtenäisyyden tunnustamista kielten, kulttuurin, koulutuksen, viestinten ja kansalaisyhteiskunnan osalta.

2. Täytäntöönpano

Tämä vaihe (kuten kaksi edellistäkin) pannaan täytäntöön yhteistyössä kansainvälisen järjestön kanssa (käytetään vakiomuotoista osallistumissopimusta). Määritelty kansainvälinen järjestö on Euroopan neuvosto.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hankeasiakirjojen luonnosten suunnitellaan olevan valmiina kesään 2010 mennessä, sopimuksen allekirjoituksen suunnitellaan tapahtuvan vuoden 2011 aikana, kun edellisten toimien asiaankuuluvat tulokset ovat saatavilla. Koska tämä vaihe on jatkoa edellisille, siitä odotetut tulokset ovat toisesta vaiheesta odotettujen tulosten mukaisia.

Koska toimessa käsiteltävät kysymykset ovat arkaluonteisia, Venäjän viranomaisten täysimääräinen hyväksyntä on olennaisen tärkeä.

EU–Aasia − Politiikan ja käytännön integrointi (19 10 01 06)

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyssä selvitysosassa Euroopan parlamentti on pyytänyt komissiota käyttämään täytäntöönpanoa varten suoraa tukea erityisesti mainitulle järjestölle. Se on varainhoitoasetuksen vastaista.

Komissio ehdottaa, että valmistelutoimi pannaan täytäntöön ehdotuspyynnön tai tarjouspyynnön avulla varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti, ja siksi se harkitsee edelleen, miten täytäntöönpano olisi muotoiltava.

Vesihuoltoa kehitysmaissa koskeva valmistelutoimi (21 04 06)

1. Tavoite

Vuonna 2007 pilottihankkeena aloitetun ja myöhemmin valmistelutoimeksi laajennetun toimen tarkoituksena on edistää yhdennettyä vesivarojen hoitoa kehitysmaissa, ja erityisesti keskitytään yhteistyön edistämiseen alueellisella ja maanosan laajuisella tasolla pyrkimyksenä saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet.

Vuonna 2010 korostetaan erityisesti vesihuoltoa koskevien toimien ja käytäntöjen sopeuttamista ilmastonmuutoksesta odotettavissa oleviin vaikutuksiin veden puutteesta johtuvien uhkien vähentämiseksi ja siihen liittyvien ristiriitojen vähentämiseksi.

2. Täytäntöönpano

Tämän budjettikohdan nojalla rahoitetut hankkeet määritellään ja muotoillaan yhdessä kehitysyhteistyön pääosaston, ulkosuhteiden pääosaston, EuropeAid-yhteistyötoimiston ja EU:n lähetystöjen kanssa.

Tähän mennessä rahoitetut hankkeet:

Vuosi	Nimi	Yhteisön osuus euroina	Täytäntöönpanokumppani
2007	Kestäviä vesi- ja jätevesipalveluja koskevien paikallisten valmiuksien kehittäminen rajatylittävissä vesistöissä osallistavan lähestymistavan avulla Keski-Amerikassa (2008−2010)	1,5 miljoonaa	YK:n projektipalvelutoimisto
	Yhdennetyn vesivarojen hoidon edistäminen ja rajatylittävän vuoropuhelun edistäminen Keski-Aasiassa	1,5 miljoonaa	YK:n kehitysohjelma
2008	Yhdennetyn vesivarojen hoidon ja hallitustenvälisen yhteistyön edistäminen vesialalla Afrikassa	1,5 miljoonaa	Yhteinen tutkimuskeskus (YTK)
	Afrikan unionin komission tukeminen yhdennetyn vesivarojen hoidon parantamisessa hallitustenvälisen yhteistyön avulla	1,5 miljoonaa	Deutsche Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit (GTZ)
2009	Vesitalouden hallinnan parantaminen vesistöalueiden tasolla	1 miljoona
	Latinalaisen Amerikan vesialan tietokeskusten verkosto	2 miljoonaa

Vettä koskevien tarpeiden mukaisesti sovittiin, että tämän budjettikohdan nojalla rahoitettuja toimia toteutettaisiin joka toinen vuosi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Maantieteellisen jakautumisen ja edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti ja alalla käynnissä olevat aloitteet huomioon ottaen vuonna 2010 rahoitettavaksi harkitut vaihtoehdot ovat seuraavat:

i)    Valmistelutoimet rajatylittävän vesihuollon kehittämiseksi Afrikassa, missä keskityttäisiin erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukseen vesihuoltoon sekä konfliktinestoon. Tätä työtä kehitetään Afrikan unionin, AMCOW-neuvoston ja alueellisten elinten välisen tiiviimmän yhteistyön perusteella (tuettu tästä budjettikohdasta vuonna 2008) ja tiiviimmän avunantajien koordinoinnin perusteella. Tiedonvaihtoa kehitetään EU:n vesialoitteen tutkimusosaa koskevan työn perusteella, erityisesti SPLASH ERANET-hankkeessa tehtävän työn perusteella, ja yhteistyötä tiivistetään asiaankuuluvien järjestöjen ja verkostojen kanssa, esimerkiksi Global Water Partnership (joka tukee AMCCOW-neuvostoa rajatylittävissä kysymyksissä), IUCN jne. Tavoitteena on auttaa laatimaan ja kehittämään vakaita rajatylittäviä vesihuolto-ohjelmia, jotka pystyvät houkuttelemaan varoja täytäntöönpanoa varten, myös EU:n ja Afrikan välisen infrastruktuurikumppanuuden puitteissa.

ii)   Afrikan huippuyksiköiden verkoston laajentaminen (katso vuoden 2008 ohjelma) uusille alueille.

Tuki kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle rajatylittäviin vesistöjen hallintaohjelmiin, kuten Nile Basin Discourse ‑verkostoon, sen varmistamiseksi, että rajatylittävien vesistöjen kehittäminen perustuu osallistaviin lähestymistapoihin ja sidosryhmien osallistumiseen.

3. Ennuste vuodelle 2010

Suunnitellut toimet ovat tällä hetkellä eri määrittelyvaiheissa. Määrittelyvaiheen tuloksien perusteella kaikki tai vain osa edellä mainituista kolmesta toimesta toteutetaan lopulta.

Komission odotetaan tekevän vuoden 2010 määrärahojen käyttöä koskevan rahoituspäätöksen viimeistään lokakuussa 2010.

Kehitysmaiden hyväksi toteutettava lääkealan tekniikan siirto (21 05 01 06)

1. Tavoite

Valmistelutoimen tavoitteena on tukea lääkealan tutkimus-, kehitys- ja tuotantovalmiuksien parantamista kehitysmaissa köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia sekä tarttumattomia tauteja koskevien terveydenhoitotuotteiden saatavuuden parantamiseksi erityisesti köyhissä ja vähiten kehittyneissä maissa.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimen ensimmäisen vuoden − vuoden 2008 talousarvion − nojalla Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa allekirjoitettiin joulukuussa 2008 sopimus sidosryhmien laajan kuulemisen täytäntöönpanosta. Tutkimuksen tarkoituksena on määritellä suurimmat haasteet ja esteet paikallisessa lääketuotannossa ja lääkealan tekniikan siirrossa kehitysmaissa ja antaa suosituksia ja ohjeita tulevalle toiminnalle tällä alalla. Tutkimus käynnistettiin tammikuussa 2009, ja se kestää 24 kuukautta.

Osa valmistelutoimen toisen vuoden määrärahoista − vuoden 2009 talousarvio − käytettiin laajentamaan tutkimusta rokotteisiin ja diagnosointiin muuttamalla WHO:n kanssa tehtyä alkuperäistä sopimusta (519 000 euroa). Tuleva toiminta määritellään yhdessä WHO:n ja YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin kanssa, kun tutkimuksen ensimmäiset osatulokset tulevat saataville maaliskuussa 2010. Tässä toisessa vaiheessa (4 481 000 euroa) luodaan perusta tutkimuksen suositusten täytäntöönpanolle ja luodaan puitteet konkreettisille valmiuksien kehittämistä koskeville toimille määriteltyjen tarpeiden ja ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti. Sen täytäntöönpanon odotetaan tapahtuvan asianmukaisimman YK:n viraston kanssa tehtävän osallistumissopimuksen avulla.

Toimen toista vaihetta on suunniteltu joustavasti, jotta valmiuksien kehittämistä koskevia suunnitelmia voidaan alkaa kehittää henkilöresurssien alalla ja jotta tutkimuksen ensimmäiset tulokset voidaan ottaa huomioon heti, kun ne ovat saatavilla. Koska nämä toimet katetaan jo vuoden 2009 talousarviossa, muiden alojen tuen olisi perustuttava tutkimuksen suosituksiin. Siksi olisi ennenaikaista ja hyvin vaikeaa määritellä täydentäviä toimia ennen vuotta 2011.

Köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia käsittelevä tutkimus- ja kehitystyö

1. Tavoite

Toimen tavoitteena on tukea köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä, jotta voidaan lisätä erityisesti köyhissä ja vähiten kehittyneissä maissa julkisen terveydenhuollon, tehokkaiden terveyspalvelujen, lääkkeiden ja rokotteiden saatavuutta kyseisten tautien torjumiseksi.

2. Täytäntöönpano

Vuonna 2008, valmistelutoimen ensimmäisenä vuonna, toimi määriteltiin ja valmisteltiin yhteistyössä asiaankuuluvan komission yksikön, eli tutkimuksen pääosaston kanssa. Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa allekirjoitettiin joulukuussa 2008 osallistumissopimus sidosryhmien laajan kuulemisen täytäntöönpanosta tarkoituksena määrittää ensisijaisimmat painopistealat köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia käsittelevässä tutkimuksessa ja kehityksessä ja antaa suosituksia alan tulevalle toiminnalle. Kuuleminen pannaan täytäntöön trooppisia sairauksia käsittelevää tutkimusta ja kehitystä koskevan erityisohjelman (TDR) puitteissa ja se on osa laajempaa ohjelmaa. Tärkein tulos on yleinen raportti köyhyyteen liittyvien tartuntatautien tutkimuksesta sekä suositukset tutkimuksen painopistealoista.

Vuonna 2009 allekirjoitettiin WHO:n ja TDR:n kanssa uusi osallistumissopimus, jolla tuetaan kestävää alueellista terveystuotetta koskevan tutkimuksen ja kehityksen innovaatioverkostojen perustamista, tuotteita koskevan tutkimus- ja kehitysinnovaatioita koskevien valmiuksien kehittämiseksi Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa etelä-etelä‑yhteistyön edistämiseksi tällä alalla. Tällä toimella tuetaan alueellisen verkostojärjestelmän perustamista Afrikassa ja strategisten liiketoimintasuunnitelmien kehittämistä Aasian ja Latinalaisen Amerikan verkostoille.

Tutkimuksen ja kehityksen alan uusien toimien määrittelyssä olisi pyrittävä etsimään opastusta meneillään olevan kuulemisen loppusuosituksista, jotka eivät ole saatavilla ennen vuoden 2010 loppua. WHO:n ja TDR:n kanssa käynnistetään kuulemiset tiiviissä yhteistyössä tutkimuksen pääosaston kanssa niiden tutkimuksen ja kehityksen alojen määrittämiseksi, joilla yhteisistä aloitteista saataisiin lisäarvoa, erityisesti kansanterveyttä, innovointia ja henkistä omaisuutta koskevan yleisen strategian ja toimintasuunnitelman perusteella. Mahdollisuuksia valmiuksien kehittämistä koskevien toimien tukemiseen alueellisella tasolla tutkitaan myös.

3. Ennuste vuodelle 2010

Vuoden 2010 talousarvion nojalla täytäntöönpantava tuleva toiminta määritellään tiiviissä yhteistyössä tutkimuksen pääosaston kanssa ja WHO:n epävirallisten kuulemisten avulla, ja siinä otetaan huomioon, että on vältettävä päällekkäisyyttä EU:n tutkimusta ja kehitystä koskevan puiteohjelman kanssa ja että sen on perustuttava meneillään oleviin toimiin.

Maalis-kesäkuu 2010: asiaankuuluvien komission yksiköiden ja sidosryhmien kuuleminen toiminnan määrittelemiseksi

Heinä-syyskuu 2010: toiminnan muotoilu

Loka-marraskuu 2010: rahoituspäätöstä koskeva menettely.

Kulttuuriperinnön suojeleminen ja restaurointi konfliktialueilla (22 02 09)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarvioon liitetyn selvitysosan mukaan määräraha tukemaan sodassa tai muussa poliittisessa konfliktissa vahingoittuneiden tai tuhoutuneiden arvokkaiden kulttuurikohteiden tai uskonnollisten kohteiden (kirkot, moskeijat, kirjastot, museot, monumentit jne.) suojelu- tai restaurointihankkeita. Määrärahasta voidaan tukea julkisia laitoksia ja kansalaisjärjestöjä, jotka toteuttavat tähän alaan liittyviä hankkeita.

Komissio on valmis panemaan tätä tavoitetta koskevan valmistelutoimen täytäntöön Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Se on myös pannut merkille, että vuosien 2008−2009 pilottihankkeista saadun kokemuksen perusteella sen pitäisi kehittää tätä edelleen, mukaan luettuna pysyvä oikeusperusta. Länsi-Balkanin ja Turkin osalta vastaavat toimet voidaan tulevaisuudessa todellakin kattaa liittymistä valmistelevalla tukivälineellä, joten erillistä oikeusperustaa ei tarvita.

Osoitettujen varojen käytön osalta ja maailman muiden osien kulttuuriperintöä koskevan pysyvän ja erityisen oikeusperustan kehittämistä koskevan mahdollisuuden osalta komission on arvioitava, miten tätä kokemusta voitaisiin laajentaa muille alueille.

2. Täytäntöönpano

Käynnissä olevasta arvioinnista riippuen Länsi-Balkania ja Turkkia varten voitaisiin käyttää budjettikohdan 22 02 09 nojalla osoitettuja varoja joko osittain tai kokonaan. Täytäntöönpano suoritetaan kansalaisjärjestöille avoimen ehdotuspyynnön avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Ehdotuspyyntömenettelyn käynnistämistä koskevat valmistelut tehdään vuoden 2010 aikana.

Otsake 5

Julkishallinnon Erasmus-ohjelma (26 03 03)

1. Tavoite

Valmistelutoimi on jatkoa samannimiselle pilottihankkeelle, jota rahoitettiin budjettikohdasta 26 03 02 varainhoitovuosien 2008 ja 2009 aikana ja jonka komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto pani täytäntöön yhdessä Euroopan yhteisöjen henkilöstökoulutuskeskuksen (EAS) kanssa. Osallistujien tyytyväisyystaso oli hyvin korkea, miltei 98 prosenttia, jo järjestettyjen neljän kauden aikana, ja yleisen tyytyväisyyden osalta ohjelmalle annettiin pisteitä 4−5 (asteikko oli 1−5). Kaikki jäsenvaltiot kahta lukuun ottamatta ovat lähettäneet osallistujia ja monilla on huomattavat ehdokkaiden varallaololuettelot.

Päämääränä on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden (kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason) hallintojen ja Euroopan unionin toimielinten välillä antamalla suhteellisen äskettäin nimettyjen EU:hun liittyviä kysymyksiä käsittelevien kansallisten virkailijoiden tutustua toimielimiin paremmin konferenssi-, vierailu- ja koulutusjaksojen avulla.

2. Täytäntöönpano

Vuodeksi 2010 on suunniteltu neljä kahden viikon koulutus-, vierailu- ja konferenssijaksoa kaikissa EU:n toimielimissä Brysselissä, Luxemburgissa ja Strasbourgissa. Tähän mennessä on hyväksytty enimmäismäärä eli 60 osallistujaa, mutta sitä voitaisiin hieman nostaa.

Osallistujien on täytettävä monia kriteerejä, joista tärkeimmät ovat ne, että he eivät ole työskennelleet osastossaan yli viittä vuotta, että he työskentelevät EU:hun liittyvien asioiden parissa ja että he eivät ole koskaan työskennelleet missään ominaisuudessa EU:n toimielimissä. Näillä kriteereillä pyritään varmistamaan valmistelutoimen suurin mahdollinen vaikutus.

Ehdokkaita koskeva menettely käynnistetään pilottihankkeen tavoin jäsenvaltioiden pysyvien edustustojen kautta. Päätöksen ehdokkaiden hyväksymisestä tekee komission kriteerien mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltioiden mieltymykset huomioon ottaen valintapaneeli, joka koostuu komission yksiköiden ja EAS:n edustajista.

Ehdottaessaan tätä valmistelutointa Euroopan parlamentti pyysi komissiota selvittämään, "miten näitä toimenpiteitä (julkishallinnon Erasmus-ohjelmaa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpano) voitaisiin kehittää edelleen". Ehdotettiin, että EAS järjestää vuodessa neljä lyhyttä koulutusohjelmaa, jotka ovat avoimia jäsenvaltioiden hallinnoissa työskenteleville johtajille ja jotka perustuvat sen edellisenä vuonna aloittamaan onnistuneeseen kokeilutoimeen. Kyseinen kehitys olisi julkishallinnon Erasmus-ohjelmaa koskevan valmistelutoimen yleisen tavoitteen mukainen, sillä siinä vahvistetaan jäsenvaltioiden hallintojen ja toimielinten välisiä yhteyksiä vastavuoroisilla oppimistapahtumilla ja mahdollisuudella vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä edistetään hyödyllisten verkostojen luomista. EAS käyttää sisäisiä kouluttajiaan ja voimassa olevia asiantuntijasopimuksiaan näiden kurssien järjestämiseksi.

3. Ennuste vuodelle 2010

Pilottihankkeen käynnistämistä varten tarvitun ajan takia kolme neljästä vuoden 2008 talousarviosta rahoitetusta jaksosta järjestettiin vuonna 2009 ja vuoden 2009 määrärahoja käytetään vuoden 2010 neljän jakson rahoittamiseen.

Suurin osa vuoden 2010 määrärahoista käytetään vastaavasti rahoittamaan kahden viikon vierailua vuonna 2011, vaikka osa käytetäänkin vuonna 2010, muun muassa rahoittamaan osallistujien joka jaksolla kasvavaa määrää ja kohdassa 2 tarkoitettua ohjelmaa johtajille.

Siksi vuonna 2011 ei tarvita määrärahoja. Komissio ja EAS tutkivat aktiivisesti kysymystä, joka koskee ehdotusta tulevasta oikeusperustasta.

Liite: vastaava pääosasto ja yhteyshenkilöt

PILOTTIHANKKEET

Budjettikohta	Nimike	Vastaava pääosasto	Yhteyshenkilö
Otsake 1a
04 03 09	Pilottihanke − Lähetettyjen työntekijöiden työ- ja elinolot	EMPL	Tim RENTROP
04 03 10	Pilottihanke – Toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi	EMPL	Egbert HOLTHUIS
04 03 11	Pilottihanke – Työntekijöiden liikkuvuuden ja kotouttamisen edistäminen EU:ssa	EMPL	Marco FERRI
04 03 12	Pilottihanke − Viranomaisten, liikeyritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kattava yhteistyö ihmisten integroimiseksi yhteiskuntaan ja työmarkkinoille	EMPL	Peter SZATMARI
04 04 08	Pilottihanke, jolla edistetään epävarmojen työpaikkojen muuttamista turvatuiksi työpaikoiksi	EMPL	Bertrand MULLER SCHLEIDEN
04 04 11	Pilottihanke – Ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäiseminen	EMPL	Sven MATSKE
04 04 13	Pilottihanke – Autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden työllistäminen	EMPL	Daniel SCHMIDT
06 04 08	Pilottihanke: Portplus — Satamien kestävä energiasuunnitelma	ENER	Stefan TOSTMANN
06 04 15	Jätteiden talteenottoa ja hyödyntämistä puhtaana energiana koskevat pilottihankkeet
15 02 31	Pilottihanke, josta katetaan Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista tulevien opiskelijoiden opiskelun ja siihen liittyvän akateemisen toiminnan kustannukset	EAC	Ana MAGRANER
15 02 32	Pilottihanke − Euroopan naapuruuspolitiikka − Koulutuksen tukeminen apurahoilla ja vaihdoilla	EAC	Pedro MARTINEZ MACIAS
17 02 04	Pilottihanke: Avoimuus ja vakaus rahoitusmarkkinoilla	SANCO	Myriam CAZZANIGA
Otsake 1B
13 03 23	Pilottihanke – Alueellisen ja paikallisen yhteistyön tehostaminen tuomalla EU:n aluepolitiikkaa esille maailmanlaajuisesti	REGIO	Raphael GOULET
13 03 25	Tekstiili- ja jalkinealan toimia koskeva pilottihanke	ENTR	Ivone KAIZELER
Otsake 2
05 02 17 01	Pilottihanke − Tuki maatalousosuuskunnille
05 02 17 02	Pilottihanke − Euroopan maataloustuotteiden hintojen ja marginaalien seurantakeskus
05 02 17 03	Pilottihanke − Tuki alhaisia hiilidioksidipäästöjä, alhaista energiankulutusta ja paikallisesti markkinoitavaa elintarviketuotantoa koskeville viljelijöiden ja kuluttajien aloitteille
07 03 16	Pilottihanke – Ennalta ehkäisevien toimien kehittäminen Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi	ENV	Andrea NAM
07 03 18	Pilottihanke − Muuhun kuin ammattikalastukseen tarkoitettujen, käytöstä poistettujen alusten talteenotto	ENV	Laurence MATRINGE
07 03 19	Pilottihanke suurten vuotovesimäärien kaupungeille aiheuttamista taloudellisista menetyksistä	ENV	Henriette FAERGEMANN
07 03 21	Pilottihanke: vähähiilisten maatalouskäytäntöjen sertifiointi	ENV	Jana POLAKOVA
07 03 22	Pilottihanke − Tuoksukkien ja siitepölyallergioiden leviämisen hillitsemiskeinoja koskeva monitahoinen tutkimus	ENV	WAKENHUT François
11 09 03	Pilottihanke, jossa edistetään Euroopan kauppalaivaston alusten korvaamista ympäristövaikutuksiltaan vähäisillä aluksilla
17 03 18	Pilottihanke: Alumiinisten juomatölkkien eurooppalainen palautusjärjestelmä	ENV	Diana OANCEA
Otsake 3a
18 06 09	Pilottihanke sopimusoikeudellisten lainsäädäntötoimien vaikutusten arvioimiseksi	JLS	Lenka ZDRAHALOVA
Otsake 3b
15 04 46	Kulttuuriperintöön liittyviä hälytysverkostoja koskeva pilottihanke	JLS	F. KNECHCIAK
Otsake 4
19 06 07	Pilottihanke – Tuki yhteisön alusten valvonta- ja suojelutoimenpiteille alueilla, joilla uhkana on merirosvous	AIDCO	Elisabeth SANDFUCHS
19 06 09	Pilottihanke: Valtiosta riippumattomien järjestöjen johdolla toteutettava rauhanrakentamisohjelma	RELEX	Christian MEUNIER
21 02 04	Pilottihanke − Maataloustuotannon rahoittaminen	AIDCO	Simona MARI
21 05 01 08	Pilottihanke − Seksuaalisen väkivallan uhreille annettavan terveydenhoidon parantaminen Kongon demokraattisessa tasavallassa	AIDCO	Bronte FLECKER
Otsake 5
16 02 05	Kansainvälisen tutkivan journalismin eurooppalaisia tutkimusapurahoja koskeva pilottihanke	COMM	Stefaan DE RYNCK
25 01 09	Pilottihanke, joka koskee toimielinten välistä järjestelmää EU:n pitkän aikavälin kehityssuuntien yksilöimiseksi	SG	Julien MOUSNIER

VALMISTELUTOIMET

Budjettikohta	Nimike	Vastaava pääosasto	Yhteyshenkilö
Otsake 1a
02 02 03 05	Valmistelutoimi – Erasmus nuorille yrittäjille	ENTR	Gloria LORENZO LERONES
02 02 08 01	Valmistelutoimi – Eurooppalaiset matkailun huippukohteet	ENTR	Francesca TUDINI / Iuliana ALUAS
02 02 08 02	Valmistelutoimi – Kestävä matkailu	ENTR	Renate PENITZ
02 02 08 03	Valmistelutoimi – Sosiaalinen matkailu Euroopassa	ENTR	Alan VELLA
Otsake 1B
13 03 24	Valmistelutoimi – Mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa	REGIO	Philippe DELVAUX
Otsake 2
07 03 17	Valmistelutoimi – Karpaattien altaan ilmasto	ENV	Jacques DELSALLE
07 04 05	Euroopan unionin nopeita avustustehtäviä koskeva valmistelutoimi	ENV	Martine BETRI DE MEYER
17 04 03 03	Valmistelutoimi – Eläinkuljetusten valvontapisteet (pysähdyspaikat)	SANCO	Andrea GAVINELLI / Denis SIMONIN
Otsake 3b
09 06 05	Valmistelutoimi – Erasmus toimittajille	INFSO	Kalman DEZSERI
15 05 11	Valmistelutoimi urheilun alalla	EAC	Jaime BARDOLET
15 06 11	Valmistelutoimi − Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011	COMM	Jennifer WANNAN
17 02 03	Valmistelutoimi – Kuluttajapolitiikan toimien seuranta	SANCO	David MAIR / Marie-Loise ALTMUTTER
Otsake 4
07 02 04	Valmistelutoimi – Mustanmeren alueen ympäristövalvonta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten	ENV	Michail PAPADOYANNAKIS
09 06 01 02	MEDIA 2007 -ohjelmien täytäntöönpanoa kolmansissa maissa koskeva valmistelutoimi	EAC	Irina ORSSICH
19 06 08	Valmistelutoimi − Rahoitus- ja talouskriisiä koskeva hätäapu kehitysmaissa	AIDCO	Angelo BAGLIO
19 08 01 05	Valmistelutoimi − Vähemmistöt Venäjällä – Kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen	AIDCO	Jyrki TORNI
19 10 01 06	Valmistelutoimi: EU–Aasia − Politiikan ja käytännön integrointi	AIDCO	Thierry ROMMEL
21 04 06	Vesihuoltoa kehitysmaissa koskeva valmistelutoimi	AIDCO	Louis du BREIL de PONTBRIAND
21 05 01 06	Kehitysmaiden hyväksi toteutettavaa lääkealan tekniikan siirtoa koskeva valmistelutoimi	AIDCO	Cristina TORRES
21 05 01 07	Köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia käsittelevää tutkimus- ja kehitystyötä koskeva valmistelutoimi	AIDCO	Cristina TORRES
22 02 09	Kulttuuriperinnön suojelemista ja restaurointia konfliktialueilla koskeva valmistelutoimi	ELARG	Anna Claire MICHAEL
Otsake 5
26 03 03	Valmistelutoimi − Julkishallinnon Erasmus-ohjelma	HR	Hendrik VANTILBORGH

Työasiakirja koheesiopolitiikasta – monivuotisen rahoituskehyksen otsake 1b

1.        Tässä työasiakirjassa käsitellään koheesiopolitiikan vaikutuksia talousarvioon. Koheesiopolitiikkaan kuuluvat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja koheesiorahasto, ja painopisteenä on vuoden 2011 talousarvio.

2.        Kun otetaan huomioon kauden 2000–2006 tukikelpoisten kustannusten määräajat, vuonna 2011 odotettavissa on hyvin alhainen maksujen taso edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Tästä syystä työasiakirjassa keskitytään pääosin kauteen 2007–2013, vaikka esittelijän mielestä vuosien 2000–2006 (ja aikaisempien) ohjelmakausien pikainen päättäminen on myös tärkeää.

Tilannekatsaus

3.        Vuosien 2007–2013 ohjelmakaudella jäsenvaltioita vaaditaan toimittamaan seuraavat asiakirjat komission hyväksyttäviksi: riippumattoman tilintarkastajan laatima vaatimustenmukaisuuden arviointi, lausunto[11] kunkin toimintaohjelman järjestelmän kuvauksesta (yhteensä 434 toimintaohjelmaa kaikista jäsenvaltioista) ja tarkastusstrategia. Nämä asiakirjat ovat osa kauden 2007–2013 hallinta- ja valvontajärjestelmää, jonka perusrakenne koostuu kansallisella tasolla hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisista, kuten asetuksessa (EY) N:o 1083/2006[12] säädetään.

4.        Komissio odotti aluksi vaatimustenmukaisuuden arviointien valmistumista vuoden 2008 loppuun mennessä ja ensimmäisten välimaksujen suorittamista vuoden 2009 alussa. Komission suorittama useimpien jäsenvaltioiden hallinta- ja valvontajärjestelmien hyväksyntä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 71 artiklan mukaisesti eteni kuitenkin hitaasti ja toteutui pääosin vuoden 2009 toisella puoliskolla erityisesti siksi, että kansallisella tasolla oli ilmennyt ongelmia EU:n monimutkaisten sääntelyvaatimusten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tai uusissa organisaatiojärjestelyissä, jotka aiheuttivat vaivalloisia menettelyjä (ks. myös jäljempi kohta). Tämä viivästys vaikutti jäsenvaltioille suoritettuihin maksuihin, ja vuoden 2009 lopussa useat jäsenvaltiot olivat saaneet vain ennakkorahoitusmaksut. Samaan aikaan eli kolme vuotta ohjelmakauden alkamisesta koheesiopolitiikan talousarvion täytäntöönpanoaste oli noin puolet (12 prosenttia) edellisellä ohjelmakaudella samassa vaiheessa saavutetusta.

5.        Vaikka Euroopan parlamentti (ja neuvosto) korostivat toistuvasti käytettävissä olevien määrärahojen kattavan ja tehokkaan käytön tärkeyttä, EU:n kaikkien rakennerahastojen alhainen käyttöaste viime vuosien aikana aiheutti kasvavan kuilun tämän otsakkeen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välille (ks. jäljempänä oleva taulukko) ja huomattavan kasvun maksamatta oleviin maksusitoumuksiin.

Koheesiopolitiikan talousarvion täytäntöönpano 2007–2013 (euroa)

	Toteutus 2009		Toteutus 2008		Toteutus 2007
	MSM	MM	MSM	MM	MSM	MM
13 03 16 EAKR - Lähentyminen	22 417 259 853	11 719 113 679	22 214 199 721	5 042 066 871	20 980 317 541	2 962 793 999
13 03 17 EAKR - PEACE	31 466 303	9 678 184	30 849 316	6 745 369	30 244 428	4 496 913
13 03 18 EAKR - Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys	4 633 542 658	2 088 250 347	4 988 612 298	975 969 847	5 325 424 141	592 878 567
13 03 19 EAKR – Euroopan alueellinen yhteistyö	1 044 712 714	291 003 601	1 148 761 991	248 832 150	884 635 554	129 987 703
13 03 20 EAKR - Operatiivinen tekninen apu	38 518 918	28 402 091	39 092 010	41 100 334	28 622 403	1 290 670
Euroopan aluekehitysrahasto yhteensä	28 165 500 446	14 136 447 902	28 421 515 336	6 314 714 571	27 249 244 067	3 691 447 852
13 04 02 Koheesiorahasto	9 287 121 769	4 302 640 240	8 142 934 367	2 797 798 864	7 115 314 105	1 582 788 048
04 02 17 ESR - Lähentyminen	7 305 903 755	4 390 658 515	7 007 279 761	1 604 058 625	6 759 975 961	1 035 501 851
04 02 18 ESR - PEACE	0	0	0	0
04 02 19 ESR – Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys	3 477 243 743	2 616 162 792	3 603 844 752	764 099 609	3 726 328 031	478 419 579
04 02 20 ESR – Operatiivinen tekninen apu	7 932 259	3 678 982	9 635 899	2 084 758	7 969 537	31 999
Euroopan sosiaalirahasto yhteensä	10 791 079 757	7 010 500 289	10 620 760 412	2 370 242 992	10 494 273 529	1 513 953 429
EAKR + KR + ESR YHTEENSÄ	48 243 701 972	25 449 588 431	47 185 210 115	11 482 756 427	44 858 831 701	6 788 189 329

(jatkoa)	Talousarvio 2010		Toteutus 2007–2009 yhteensä
	MSM	MM	MSM	MM
13 03 16 EAKR - Lähentyminen	22 782 329 782	14 884 200 000	65 611 777 115	19 723 974 548
13 03 17 EAKR - PEACE	32 095 629	15 600 000	92 560 047	20 920 467
13 03 18 EAKR - Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys	4 261 005 835	3 330 700 000	14 947 579 097	3 657 098 761
13 03 19 EAKR – Euroopan alueellinen yhteistyö	1 069 579 848	520 400 000	3 078 110 259	669 823 454
13 03 20 EAKR - Operatiivinen tekninen apu	50 000 000	41 600 000	106 233 330	70 793 095
Euroopan aluekehitysrahasto yhteensä	28 195 011 094	18 792 500 000	83 836 259 848	24 142 610 325
13 04 02 Koheesiorahasto	10 185 294 880	4 350 000 000	24 545 370 241	8 683 227 152
04 02 17 ESR - Lähentyminen	7 473 667 217	5 256 700 000	21 073 159 477	7 030 218 992
04 02 18 ESR - PEACE	p.m.	p.m.
04 02 19 ESR – Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys	3 343 826 311	2 416 700 000	10 807 416 526	3 858 681 980
04 02 20 ESR – Operatiivinen tekninen apu	10 471 454	10 500 000	25 537 695	5 795 739
Euroopan sosiaalirahasto yhteensä	10 827 964 982	7 683 900 000	31 906 113 698	10 894 696 710
EAKR + KR + ESR YHTEENSÄ	49 208 270 956	30 826 400 000	140 287 743 787	43 720 534 187
Maksamatta olevat maksusitoumukset (vain kaudelle 2007–2013)	-		96 567 209 600

Lähde: Komission kertomukset talousarvion toteutumisesta, yleinen talousarvio 2010 ja oma laskelma.

6.        Yllä kuvatusti budjetoidut ja toteutuneet maksusitoumusmäärärahat oli sisällytetty rahoituspuitteisiin, joista päätettiin etukäteen kullekin kauden 2007–2013 vuodelle ja kaikille rahastoille. Tästä syystä ne ovat yhdenmukaisia otsakkeen 1b vuosittaisen rahoituksen kanssa monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.

7.        Otsakkeen 1b rahoitussuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 (maksusitoumukset) on esitetty alla. Kuten esittelijän aiemmassa rahoitussuunnitelmaa koskevassa työasiakirjassa mainittiin, on otettava huomioon, että keskustelu alaotsakkeen 1b liikkumavarasta on tarpeeton, koska rahoitussuunnittelua muokataan kunkin jäsenvaltion määrittämien tarpeiden mukaan.

Rahoitussuunnittelu - otsake 1b (miljoonaa euroa)

	OTSAKE 1B – KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄ KOHEESIO
		2010	2011
RY	Rakennerahastot yhteensä	39 191,847	39 688,663
KY	Koheesiorahastot yhteensä	10 190,245	10 961,150
	Otsakkeen 1B ohjelmat yhteensä	49 382,092	50 649,813
	Muut menot	5,500
	OTSAKE 1B YHTEENSÄ	49 387,592	50 649,813
	Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä	49 388,000	50 651,000
	Liikkumavara	0,408	1,187

Lähde: Euroopan komissio.

8.        Toimenpideohjelmiin verrattuna tärkeiden hankkeiden tilanne on vieläkin herkempi, koska niillä on alhaisin hallinta- ja valvontajärjestelmien hyväksyntäaste (101 hyväksyttyä 949:stä 1. maaliskuuta 2010) ja siksi hyvin alhainen toteutusaste. Aluepolitiikan pääosaston pääjohtajan[13] mukaan talouskriisi ja siitä seuranneet kansallisten talousarvioiden rajoitukset aiheuttavat todennäköisesti sen, että osa niistä perutaan.

9.        Kauden hyvin hitaan käynnistymisen ilmoitettiin johtuneen pääosin seuraavista:

-         EU:n talousarvioon liittyvien sopimusten, asetusten hyväksymisen ja ohjelmien neuvottelujen viivästymiset

-         kansallisille viranomaisille asetettu vaatimus ottaa käyttöön hallinta- ja valvontajärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointi

-         hallinta- ja valvontajärjestelmän pakollinen hyväksyntä ennen välimaksujen suorittamista

-         päällekkäisten ohjelmakausien hallintaan liittyvä työ: kansalliset viranomaiset laativat edelleen vuosien 2000–2006 ohjelmien päätelmiä

-         monissa tapauksissa tehtävien epäselvä jako kansallisella tasolla, sekä hallintoviranomaisten että edunsaajien riittämätön kokemus tai hallinnollisten valmiuksien puute ja julkisen hallinnon sisäiset uudelleenjärjestelyt

-         syksyllä 2008 alkaneen maailmanlaajuisen taloustaantuman vaikutukset.

10.      Seuraavassa taulukossa ovat viimeisimmät saatavilla olevat toteutuneet luvut kustakin jäsenvaltiosta (24. helmikuuta 2010) kaikille kolmelle rahastolle yhteensä.

Käyttöasteet ja luvut jäsenvaltioittain (kaikki rahastot) 24. helmikuuta 2010 (miljoonaa euroa)

Maa	Päätetyt	Maksusitoumukset	Maksetut	Maksettu / maksusitoumus	Maksettu / päätetty
AT	1 204,479	679,586	245,575	36,14 %	20,39 %
BE	2 063,501	1 276,387	418,387	32,78 %	20,28 %
CB	7 815,225	4 271,354	791,157	18,52 %	10,12 %
CY	612,435	480,393	93,348	19,43 %	15,24 %
CZ	26 302,604	14 035,435	3 280,128	23,37 %	12,47 %
DE	25 488,616	14 393,826	4 915,749	34,15 %	19,29 %
DK	509,577	282,512	78,783	27,89 %	15,46 %
EE	3 403,460	1 690,292	780,239	46,16 %	22,92 %
ES	34 657,734	21 649,371	4 793,282	22,14 %	13,83 %
FI	1 595,966	952,314	279,693	29,37 %	17,52 %
FR	13 449,221	7 456,226	2 102,815	28,20 %	15,64 %
GB	9 890,937	5 822,786	1 754,316	30,13 %	17,74 %
GR	20 210,261	11 761,802	2 236,584	19,02 %	11,07 %
HU	24 921,149	13 115,732	3 298,703	25,15 %	13,24 %
IE	750,725	572,948	219,708	38,35 %	29,27 %
IT	27 965,315	15 742,591	3 367,328	21,39 %	12,04 %
LT	6 775,493	3 418,579	1 530,561	44,77 %	22,59 %
LU	50,487	27,990	7,210	25,76 %	14,28 %
LV	4 530,448	2 272,505	763,077	33,58 %	16,84 %
MT	840,123	465,645	98,987	21,26 %	11,78 %
NL	1 660,003	920,315	225,693	24,52 %	13,60 %
PL	65 221,853	35 049,048	9 555,918	27,26 %	14,65 %
PT	21 411,561	12 034,498	2 863,450	23,79 %	13,37 %
SE	1 626,092	901,514	262,692	29,14 %	16,15 %
SI	4 101,049	2 250,815	578,510	25,70 %	14,11 %
SK	11 360,620	5 770,092	1 302,742	22,58 %	11,47 %
BG	6 673,628	3 189,422	645,324	20,23 %	9,67 %
RO	19 213,037	8 669,953	1 82,597	22,87 %	10,32 %
Summa:	344 305,598	189 153,933	48 472,557	25,63 %	14,08 %

Lähde: Aluepolitiikan pääosasto.

11.      Yllä mainittuja jäsenvaltioiden välisiä eroja käyttöasteessa on selitetty muun muassa seuraavilla syillä:

-         Ohjelmien strategiat ja sisältö vaihtelevat. Esimerkiksi ohjelmissa, jotka koskevat monimutkaisia ja laajoja infrastruktuureja, on pidempi toteutusaika kuin muissa.

-         Erot kansallisten hallintorakenteiden välillä.

-         Jäsenvaltiot eivät olleet samalla tasolla edellisen ohjelmakauden ohjelmien valmiiksi saattamisessa ja tämä on viivyttänyt uuden kauden käynnistämistä. Lisäksi monet kauden 2000–2006 ohjelmien tukikelpoisuuksien jatkamisista (ESR:n ja EAKR:n kohdalla 1. heinäkuuta 2010 saakka) vaativat edelleen joidenkin jäsenvaltioiden resursseja, jotka olisi muussa tapauksessa käytetty kautta 2007–2013 varten.

12.      Yhteisissä julistuksissaan koheesiopolitiikan toimeenpanosta marraskuussa 2008, huhtikuussa 2009 ja marraskuussa 2009 toimielimet korostivat tarvetta nopeuttaa entisestään rakenne- ja koheesiorahastojen täytäntöönpanoa pyytämällä, että hallinta- ja valvontajärjestelmien hyväksyntää nopeutetaan.

13.      Marraskuussa 2009 toimielimet huomauttivat myös, että hallinta- ja valvontajärjestelmien ja tärkeiden hankkeiden hyväksyntäaste oli noussut vähitellen, mutta ne pitivät hyväksyntänopeutta kuitenkin liian hitaana.

14.      Vuoden 2011 talousarvion painopistealueissaan parlamentti oli tyytyväinen jäsenvaltioiden lähes kaikille toimenpideohjelmille esittämiin hallinta- ja valvontajärjestelmien kuvauksiin ja komission 87 prosentin hyväksyntäasteeseen vuoden 2009 loppuun mennessä

15.      Komission viimeisimmän päivityksen mukaan (12. maaliskuuta 2010) jäsenvaltiot olivat toimittaneet lähes kaikki hallinta- ja valvontajärjestelmiä koskevat kertomukset (428 ohjelmaa 434:stä). Ohjelmista 94 prosentissa (406) hallinta- ja valvontajärjestelmä oli hyväksytty ja 87 prosentissa (377) oli suoritettu vähintään yksi välimaksu. Kun komissio hyväksyy viimeiset hallinta- ja valvontajärjestelmät, tämän voidaan odottaa aiheuttavan huomattavaa kasvua välimaksuissa vuosina 2010 ja 2011.

16.      Tämän vahvistaa seuraava taulukko, jossa on erittely kyseisistä luvuista (samana ajankohtana) Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston/koheesiorahaston välillä.

Maksut tyypeittäin 12. maaliskuuta 2011 saakka (miljoonaa euroa)

Rahasto	Kokonaismäärärahat 2007–13	Ennakkomaksut 2007–09	Välimaksut 2008 ja 2009	Välimaksut 2010
ESR	76 253,0	6 093,0	4 795,9	454,9
EAKR/koheesiorahasto	269 400,2	23 290,4	9 447,5	4 920,3
YHTEENSÄ	345 653,1	29 383,4	14 243,4	5 375,2

Lähde: Komission vastaus budjettivaliokunnan kysymykseen koskien 17. maaliskuuta 2010 pidettyä koheesiopolitiikkaa käsitellyttä seurantaryhmän kokousta.

17.      Taulukosta käy ilmi, että vuoden 2010 ensimmäisten 70 päivän aikana suoritetut välimaksut vastaavat jo noin 38 prosenttia vuosina 2008 ja 2009 suoritetuista. Tätä voidaan pitää kannustavana merkkinä koheesiopolitiikan nopeasta täytäntöönpanosta tulevina kuukausina ja vuonna 2011.

18.      Tästä huolimatta komission tulisi jatkaa tiivistä yhteistyötä erityisesti niiden jäsenvaltioiden kanssa, joissa oli alhainen käyttöaste edellisen ohjelmakauden aikana, jotta vauhti säilyy ja tilannetta voidaan parantaa.

Yksinkertaistaminen, ennakkomaksut ja viimeaikaiset lakiehdotukset

19.      Komissio käynnisti keväällä 2009 Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, joka sisältää joukon toimenpiteitä rahastojen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. Aloite sisälsi lainsäädäntökehyksen muutoksen, joka tuo 6,25 miljardin euron lisäennakot ja sisältää joukon yksinkertaistamistoimia, joilla on tarkoitus lisätä joustavuutta ohjelman täytäntöönpanoon (esimerkiksi valtiontukijärjestelmien täysmääräisen korvaamisen ennen niiden täytäntöönpanoa). Kaikki Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan kuuluvat ennakkomaksut maksettiin jäsenvaltioille huhtikuussa 2009.

20.      Euroopan parlamentti ja neuvosto totesivat yhteisessä julistuksessaan marraskuussa 2009 uskovansa, että rakennerahastojen tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää tarkemmin kohdennettuihin toimenpiteisiin, jotka edistävät taloustaantuman vaikutuksista selviämistä, erityisesti niihin, jotka tukevat kasvua ja kilpailukykyä sekä vähentävät työpaikkojen menetyksiä.

21.      Viimeaikaisella ja meneillään olevalla yksinkertaistamistoimella ja sen aiheuttamilla asetusten muutoksilla (erityisesti ennakkomaksujen lisäämisellä entisestään ja vuoden 2007 määrärahojen vapauttamisella) on epäilemättä myönteinen vaikutus täytäntöönpanon nopeuteen jäsenvaltioissa ja niiden odotetaan vähentävän edunsaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollista rasitusta[14].

22.      Teknisestä näkökulmasta katsottuna lisätietoja voitaisiin pyytää menetelmästä, jolla vuoden 2007 määrärahojen uudelleen sidottavat kuudesosat jaetaan vuosille 2008–2013. Tarkoittako tämä, että vuoden 2007 määrärahoja ei makseta ja että vuosien 2007–2013 ensimmäiset maksut suoritetaan vuoden 2008 määrärahoista? Miten kyseistä mekanismia käsitellään talousarviossa? Onko tällä vaikutusta monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän liikkumavaraan?

23.      Yksinkertaistamista koskevien muutosten kohdalla nykyinen muutosehdotus on niistä kolmas ja seuraa asetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan muutosta ja elvytyspaketin yhteydessä keväällä 2009 tehtyjä ehdotuksia. Kaikki nämä yksinkertaistamistoimet pyrkivät tekemään säännöistä yksinkertaisempia, selkeämpiä ja vähemmän byrokraattisia ja samalla houkuttelevampia edunsaajille tai mahdollisille edunsaajille. Siksi komissio odottaa, että useammat hankkeiden vetäjät kiinnostuvat hakemaan rahoitusta, minkä puolestaan pitäisi nopeuttaa käyttöönottoa.

24.      On kuitenkin otettava huomioon, että kansallisella tasolla ilmeni ongelmia, esimerkiksi EU:n sääntelyvaatimusten[15] saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, uusissa organisaatiojärjestelyissä (hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisten perustaminen), henkilöresursseissa ja vaadittujen työkalujen kehittämisessä (sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä käyttöönotto-ohjeet). Esittelijä haluaa korostaa viimeistään seuraavan ohjelmakauden ensisijaisena painopisteenä, että (enemmän) rakenteellisia parannuksia ja yksinkertaistamistoimia tarvitaan, jotta vältetään toistuva alhainen toteutumisaste ja varmistetaan, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti maksusitoumusmäärärahoihin verrattuna.

25.      Silti viimeaikaisten yksinkertaistamistoimien tulisi yhdessä korotettujen ennakkomaksujen mekaanisen vaikutuksen kanssa ja siitä syystä, että vuoden 2007 määrärahoja on edelleen saatavilla kauden aikana, johtaa maksumäärärahojen kasvavaan tarpeeseen vuonna 2011.

Vuoden 2011 näkymät

26.      Koheesiopolitiikka kattaa 35,6 prosenttia vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä. Vuonna 2011 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1b ylärajaksi on asetettu 50,65 miljardia euroa nykyisillä hinnoilla.

27.      Esittelijä haluaa korostaa vuoden 2011 talousarvion kohdalla, että maksusitoumusmäärärahoissa ei ole varsinaista liikkumavaraa, koska niiden tulisi vastata vuosittaisia ennakkoon määritettyjä puitteita, jotka päätetään kauden alussa ja joita voidaan muuttaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen 17 artiklan mukaisesti.

28.      Lisäksi viimeaikaisten lakimuutosten seurauksena osa vuoden 2007 vapauttamatta jätetyistä määrärahoista on saatavilla vuonna 2011. Tärkein kysymys liittyy siis talousarvioon sisällytettävien maksumäärärahojen tasoon.

29.      Edellä esitettyjen syiden perusteella maksumäärärahoja on todellakin korotettava huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Niiden tulisi riittää seuraaviin tarpeisiin:

-         kattaa ennakkomaksujen mahdollinen kasvu, jota ei ole vielä rahoitettu vuoden 2010 talousarviomäärärahoilla

-         vuosi 2011 on todennäköisesti ensimmäinen kokonainen vuosi, jona kaikki hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat hyväksyttyjä ja tästä syystä kaikille toimenpideohjelmille suoritetaan välimaksuja: ohjelmakausi pääsee viidentenä toteutusvuotenaan vihdoin vauhtiin

-         lisäsitoumuksia on saatavilla, koska kuudesosa vuoden 2007 maksusitoumuksista lisätään kullekin kauden 2008–2013 vuodelle. Tämä tarjoaa lisämahdollisuuksia maksamattomien sitoumusten kanavointiin kentällä[16]

-         tämän lisäksi vuoden 2007 vuosille 2009 ja 2010 ohjatut määrärahat saattavat kasvattaa vuodelle 2011 siirrettävien määrärahojen tasoa

-         hankkeiden konkreettisen toteuttamisen voidaan myös kohtuudella odottaa lisääntyvän erityisesti edellä mainittujen yksinkertaistamistoimien seurauksena

-         edellinen ohjelmakausi ei enää häiritse jäsenvaltioita.

30.      Vaikka komission kahdesta viimeisestä yksinkertaistamisehdotuksesta ei tehty vaikutusten arviointia kiireellisyyden takia, tulevina vuosina myönnettävää lisärahoitusta, erityisesti vuoden 2011 kohdalla, ei voida tällä hetkellä varmuudella arvioida. On kuitenkin pidettävä mielessä, että ainoastaan ESR:n ja koheesiorahaston lisäennakkomaksujen viidelle jäsenvaltiolle arvioidaan olevan 775 miljoonaa euroa. Ei kuitenkaan voida taata, että vuodelle 2010 budjetoidut maksut ovat riittäviä, mikä saattaa aiheuttaa lisäpainetta vuoden 2011 talousarvioon.

31.      Edellä kuvattujen syiden takia esittelijä on kuitenkin sitä mieltä, että otsake 1b vaatii huomattavasti korotettua maksujen tasoa vuodelle 2011.

Koheesiopolitiikan täytäntöönpanon laatu

32.      Parlamentin vuoden 2011 talousarviota koskevien painopistealueiden mukaan menojen toteuttamisen ja laadun parantamisen olisi toimittava ohjaavana periaatteena, jolla saavutetaan EU:n talousarvion paras mahdollinen käyttö ja näyttöön perustuva poliittinen päätöksenteko. Paremmat valvonta- ja arviointijärjestelmät ovat tässä keskeisiä ja niissä on huomioitava selvästi määritellyt tavoitteet, päämäärät ja toimintalogiikat. Tässä suhteessa komission strateginen koosteraportti, joka julkaistaan huhtikuussa 2010, saattaa tarjota huomattavia panostuksia koheesiopolitiikan toteutuksen arviointiin kentällä.

33.      Tavoitteena olisi saavuttaa parempi tasapaino ensinnäkin EU:n menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseen vaadittujen sääntöjen ja menettelyjen ja toisaalta sen välillä, että koheesiopolitiikkaa viedään tulossuuntautuneempaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan Euroopan parlamentin vuoden 2011 talousarvioon liittyvien painopisteiden mukaisesti. Joidenkin kansallisen tason tarkkailijoiden ja toimijoiden mielestä kauden 2007–2013 sääntelyvaatimukset liittyvät edelleenkin enemmän valvontaan kuin sisältöön (ts. valvonta vie jossain määrin huomiota sisällöltä). Näin ollen rakennerahastojen hoitajat käyttävät enemmän aikaa siihen, että he arvioivat yhdenmukaisuutta varainhoidon ja valvonnan vaatimusten kanssa, kuin ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

34.      Näyttää siis olevan tarpeen panostaa vahvemmin tavoitteiden saavuttamiseen kuin rahastojen käytön laillisuuteen ja asianmukaisuuteen. Vuonna 2009 lainsäädäntökehykseen tehdyt muutokset, joilla pyrittiin vähentämään jäsenvaltioiden valvontavelvoitteita poikkeamatta moitteettoman varainhoidon tärkeimmistä säännöistä, sekä rakennerahastojen[17] parhaillaan käynnissä oleva toimintasuunnitelma tulisi ottaa huomioon tässä yhteydessä.

35.      Vastauksissaan budjettivaliokunnan kysymyksiin liittyen 17. maaliskuuta pidettyyn koheesiopolitiikkaa käsitelleeseen seurantaryhmän kokoukseen komissio korosti, että se ei varsinaisesti seurannut ennakkomaksujen käyttöä[18]. Asetuksen viimeaikaisten muutosten mukaiset ennakkomaksujen lisäykset osoittavat näin ollen, että suurempaa osaa rakennerahastoista valvotaan vähemmän tai ei lainkaan, mikä on huolestuttavaa. Komission jäsen Samecki lähetti hiljattain kirjeen, jossa hän pyysi jäsenvaltioita ilmoittamaan lisäennakkomaksujen käytöstä, mutta komissiota saatetaan vielä pyytää käsittelemään tätä ongelmaa valvomalla tarkemmin ennakkomaksuja. Komissiota saatetaan myös pyytää antamaan kertomus Euroopan parlamentille ennakkomaksujen käytöstä Euroopan parlamentin vuoden 2011 talousarvion niiden painopisteiden mukaisesti, joissa kehotetaan toimittamaan ajoissa täydelliset ja päivitetyt tiedot budjettivallan käyttäjälle.

Alustavat päätelmät: EU:n painopisteiden saavuttaminen

36.      Komissio painotti jo uuden EU 2020 ‑strategian yhteydessä huomattavaa panostusta, jonka koheesiopolitiikka voisi tuoda, samalla tavoin kuin nykyinen ja aiempi ohjelmakausi vaikuttivat Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaan. Se sitoutui yhdenmukaistamaan koheesiopolitiikan tavoitteet Eurooppa 2020 ‑vision kanssa edistämällä älykästä, vihreämpää ja kilpailukykyistä alueellisten talouksien kasvua, joka perustuu tietoon, innovaatioon ja luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön sekä tukemalla yhteisiä toimia ja hyödyntämällä toisiinsa liittyvien yhteisön politiikkojen synergioita.

37.      Komissio mainitsi, että koheesiopolitiikkaan kaudelle 2007–2013 myönnetyistä 350 miljardin euron määrärahoista 200–250 miljardia euroa varattaisiin EU 2020 ‑tavoitteita varten[19].

38.      Edellä esitettyjen syiden lisäksi viimeinen kommentti tekee esittelijän mielestä entistä suuremmaksi tarpeen sopivan kunnianhimoisille koheesiopolitiikan määrärahoille vuoden 2011 talousarviossa. Vuosi 2011 on viides toteuttamisvuosi nykyisellä ohjelmakaudella ja toimenpideohjelmat saavuttavat kehitysasteen, mikä tarkoittaa, että ne toteutetaan nopeasti.

39.      Edellä esitettyjen päätelmien perusteella esittelijä haluaa korostaa alla olevia avoimia kysymyksiä ja pyyntöjä seuraavaa talousarviomenettelyä varten:

-         komission tulisi jatkaa tiivistä yhteistyötä erityisesti niiden jäsenvaltioiden kanssa, joissa oli alhainen käyttöaste edellisen ohjelmakauden aikana, jotta vauhti säilyy ja tilannetta voidaan parantaa

-         saatetaan tarvita enemmän rakenteellisia parannuksia ja yksinkertaistamistoimia, jotta vältetään toistuva alhainen toteutumisaste

-         parlamentille on ilmoitettava rahoituspuitteiden mahdollisten muutosten sisällöstä toimielinten sopimuksen 17 artiklan mukaisesti

-         komission tulisi esitellä menetelmä, jolla vuoden 2007 määrärahojen uudelleen sidottavat kuudesosat jaetaan vuosille 2008–2013. Miten vuoden 2007 vapauttamatta jätetyt määrärahat tuodaan saataville vuonna 2011? Tarkoittaako tämä, että vuoden 2007 määrärahoja ei makseta? Miten kyseistä mekanismia käsitellään talousarviossa? Onko tällä vaikutusta monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän liikkumavaraan?

-         koska ei voida taata, että vuodelle 2010 budjetoidut varat riittävät kattamaan lisäennakkomaksut ja välimaksut, parlamentille on ilmoitettava säännöllisesti molempien talousarviovaikutuksista: mahdollisesta lisätalousarviosta vuonna 2010 ja mahdollisesta lisäpaineesta vuoden 2011 talousarvioon

-         komission tulisi ehdottaa, miten voidaan keskittyä tavoitteiden saavuttamiseen laillisuuden ja asianmukaisuuden sijaan poikkeamatta moitteettoman varainhoidon tärkeimmästä säännöstä

-         komission tulisi käsitellä aloitusvaiheen heikkoihin valvontatoimenpiteisiin liittyvää ongelmaa erityisesti valvomalla tarkemmin ennakkomaksuja ja ilmoittamalla Euroopan parlamentille niiden käytöstä.

Johdanto

Tässä työasiakirjassa esitellään talousarvion näkökulmasta nuorisoa, koulutusta ja liikkuvuutta tukevat ohjelmat ja toiminnot, analysoidaan EU:n talousarviosta näihin välineisiin osoitettua rahoitustukea ja toteutusastetta vuosina 2009 ja 2010 verrattuna vuoden 2011 talousarvioesityksessä ehdotettuihin määriin sekä arvioidaan tarpeen mukaan niiden kehitystä. Tavoitteena on antaa budjettivaliokunnan jäsenille lisätietoa vuoden 2011 talousarviomenettelyä varten.

Tämän työasiakirjan ensimmäisessä osassa yksilöidään Nuoriso-ohjelmaa suoraan tai välillisesti tukevat ohjelmat ja toiminnot, ja sen toisessa osassa esitellään toimintalohkoittain talousarvion pääkohdat, joista käyvät ilmi Nuoriso-ohjelmaan vuosien 2009 ja 2010 talousarvioissa osoitettujen vuotuisten määrärahojen kehitys ja toteutusasteet sekä vuoden 2011 talousarvioesityksen määrät. Työasiakirjan kolmannessa osassa kuvataan nuorisoon liittyviä ohjelmia ja toimintoja toteuttavien virastojen taloudellista tilannetta.

I. NUORISOA, KOULUTUSTA JA LIIKKUVUUTTA KOSKEVIEN TALOUSARVIOVÄLINEIDEN MÄÄRITTELY

1.1. Nuoriso-ohjelmaa suoraan tukevat talousarviovälineet

EU:n talousarviossa Nuoriso-ohjelmaa tukevat suoraan erityiset monivuotiset ohjelmat, kuten elinikäisen oppimisen ohjelma, Erasmus Mundus, nuorisotoimintaohjelma ja tutkijoiden liikkuvuutta koskeva Ihmiset-erityisohjelma (seitsemännen puiteohjelman alaohjelma), ja sitä täydentävät useat erityiset pilottihankkeet ja valmistelutoimet. Monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeesta 3b rahoitettujen nuorisotoimintaohjelman ja joidenkin nuorisoa koskevien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien lisäksi näitä ohjelmia ja toimintoja rahoitetaan alaotsakkeesta 1a. Nuoriso-ohjelmaa tukevien toimintojen kansainvälistä ulottuvuutta rahoitetaan talousarvion otsakkeesta 4 (koulutusyhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa ja Euroopan koulutussäätiö).

1.1.1. Elinikäisen oppimisen ohjelma kattaa neljä alakohtaista ohjelmaa, jotka koskevat kouluopetusta (Comenius), korkea-asteen koulutusta (Erasmus), ammatillista koulutusta (Leonardo da Vinci) ja aikuisopetusta (Grundtvig), sekä Jean Monnet ‑toimen ja laaja-alaisen ohjelman, jossa tuetaan erityisiä avaintoimintoja, kuten kieltenoppimista, ja tarjotaan oppijoille, opettajille ja kouluttajille mahdollisuuksia opiskella tai opettaa toisessa jäsenvaltiossa.

Ohjelman tavoitteena on edistää EU:n kehittymistä edistyneenä osaamisyhteiskuntana, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Sen tavoitteena on erityisesti edistää vuorovaikutusta, yhteistyötä ja liikkuvuutta unionin koulutusjärjestelmien välillä, jotta niistä tulisi maailmanlaajuinen laadun esikuva. Ohjelmassa tuetaan monenvälisiä kumppanuuksia ja hankkeita, rajat ylittävää liikkuvuutta ja unionin laajuista vaihtoa.

1.1.2. Erasmus Mundus II ‑ohjelma on EU:n yhteistyö- ja liikkuvuusohjelma korkea-asteen koulutuksen alalla. Sen tavoitteena on parantaa Euroopan korkea-asteen koulutuksen laatua ja edistää kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Se myös osaltaan parantaa Euroopan korkea-asteen koulutuksen houkuttelevuutta maailmanlaajuisesti.

1.1.3. Nuorisotoimintaohjelmalla pyritään edistämään aktiivista kansalaisuutta nuorten keskuudessa ja erityisesti Euroopan kansalaisuutta. Se sisältää eurooppalaista vapaaehtoistyötä koskevan osuuden, jonka tavoitteena on edistää nuorten osallistumista erilaisiin vapaaehtoistyön muotoihin, sekä avustuksen Euroopan nuorisofoorumille.

Nuorisotoimintaohjelman lisäarvo liittyy sen kahteen päätavoitteeseen: henkilöresurssien edistämiseen Euroopassa tukemalla erityisesti epävirallisia oppimiskokemuksia ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden (myös Euroopan kansalaisuuden) kehittämiseen. Kummallakin osa-alueella lisäarvoa saadaan unionin kyvystä osoittaa nuorten liikkuvuutta tukevien aloitteiden hyödyt sekä nuorison parissa toimiville kansalaisjärjestöille työn laajentamisesta unionin tasolla koituvat hyödyt. Useimmissa maissa tällaisia liikkuvuutta koskevia ohjelmia ei ole.

Mahdollisuudet parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen (etenkin levittämällä hankkeissa saatuja tuloksia) tai nuorisotoimintaohjelman "siemenrahoituksen" täydentämiseen kansallisella tai alueellisella tasolla tuovat myös voimakkaita kerrannaisvaikutuksia, joiden vuoksi Euroopan tason toiminta on perusteltua. Tällä liikkuvuutta koskevalla hankkeella ja muilla tuetuilla hankkeilla voidaan myös osaltaan tuoda unioni lähemmäs nuoria ja ottaa mukaan ne nuoret, joilla muuten olisi heikommat mahdollisuudet osallistua muihin eurooppalaisiin ohjelmiin.

1.1.4. Tutkijoiden liikkuvuutta koskeva Ihmiset-erityisohjelma: Kyky houkutella Eurooppaan monia korkeasti koulutettuja tutkijoita ja saada heidät pysymään siellä on välttämätön edellytys tieteen edistämiseksi ja innovoinnin tukemiseksi sekä tärkeä tekijä, jonka avulla julkisia ja yksityisiä tahoja houkutellaan investoimaan tutkimukseen.

Kilpailun kiristyessä maailmanlaajuisesti Ihmiset-erityisohjelmalla (seitsemäs puiteohjelma) pyritään tekemään Euroopasta parhaiden tutkijoiden kannalta houkuttelevampi siten, että

–         edistetään tutkijoiden sellaisten avointen eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämistä, joilla ei esiinny minkäänlaista syrjintää ja joilla voidaan monipuolistaa tutkijoiden osaamista ja uranäkymiä;

–         kannustetaan ihmisiä ryhtymään tutkijoiksi ja rohkaistaan eurooppalaisia tutkijoita jäämään Eurooppaan muun muassa uudelleenintegrointiavustusten kautta;

–         yhtenäistetään kaikkialla Euroopassa tutkijankoulutuksen järjestämistä, toteutusta ja laatua, tutkijoiden aktiivista urakehitystä, tutkijoiden kautta tapahtuvaa osaamisen vaihtoa elinkeinoelämän sekä yliopistomaailman ja tutkimuslaitosten välillä ja naispuolisten ja aloittelevien tutkijoiden vahvaa osallistumista tutkimukseen ja kehittämiseen.

Marie Curie ‑toimilla edistetään tutkijoiden osaamisen parantamista kaikissa tutkijanuran vaiheissa työllistyvyyden parantamiseksi niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla tutkimusohjelmissa, joilla pyritään tehostamaan innovointia Euroopassa.

1.2. Nuoriso-ohjelmaa välillisesti tukevat talousarviovälineet

Nuorisoa, koulutusta ja liikkuvuutta tukevien varsinaisten ohjelmien lisäksi nuoria tuetaan myös joissakin muissa EU:n ohjelmissa. Täydentävää rahoitusta saadaan työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkosta (Progress-ohjelma, Eures, liikkuvuutta koskevat toimet ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR)), aluepolitiikan toimintalohkosta (Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)) sekä yhteisestä maatalouspolitiikasta, erityisesti nuoria viljelijöitä tukevasta maaseudun kehittämistä koskevasta politiikasta, ja Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR), jotka rahoitetaan EU:n talousarvion mukaisesti alaotsakkeista 1a ja 1b ja otsakkeesta 2. Näissä toimintalohkoissa ei kuitenkaan ole Nuoriso-ohjelmaa koskevia erillisiä budjettikohtia tai nimenomaan siihen korvamerkittyjä määrärahoja.

1.2.1. Progress-ohjelma on yksi niistä välineistä, joilla jäsenvaltioita tuetaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa viidellä osa-alueella: työllisyys, sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen, työolot, syrjinnän torjuminen ja sukupuolten tasa-arvo. Sen kohteena ovat jäsenvaltiot, paikallis- ja alueviranomaiset, julkiset työvoimapalvelut ja kansalliset tilastolaitokset. Siihen voivat osallistua myös erityiselimet, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt.

Progress-ohjelmassa tarjotaan analyyseja ja toimintaohjeita EU:n toimintalinjoja varten, valvotaan ja arvioidaan EU:n lainsäädännön ja toimintalinjojen täytäntöönpanoa sekä raportoidaan siitä, edistetään toimintalinjojen siirtoa, määritetään ja levitetään hyviä käytäntöjä liitännäisillä toimintalohkoilla, edistetään vastavuoroista oppimista ja tukea jäsenvaltioiden keskuudessa, kootaan tukea sekä edistetään EU:n ja jäsenvaltioiden keskeisten sidosryhmien osallistumista. Siinä ei suoraan tueta nuorisoa ja liikkuvuutta koskevia toimintoja.

1.2.2. Eures (European Employment Service) on yli 800 Eures-neuvojasta ja verkkosivustosta koostuva verkosto, joka kokoaa kaikki avoimet työpaikat Eures-verkoston jäsenvaltioiden (EU-maat, ETA-maat ja Sveitsi) julkisista työvoimapalveluista sekä tietoa elin- ja työoloista jäsenvaltioissa.

Eures-verkoston tavoitteena on edistää työntekijöiden maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta Euroopassa, jotta voidaan poistaa jäljellä olevat vapaan liikkuvuuden esteet ja edistää todellisten Euroopan tasoisten työmarkkinoiden syntymistä.

1.2.3. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on koheesiopolitiikan tärkein väline koulutukseen tehtäville investoinneille. Aihekohtaisten ja alueellisten toimenpideohjelmien strategisten painopisteiden puitteissa toimia voidaan aina keskittää eri kohderyhmille, myös nuorille. Kunkin jäsenvaltion ja alueen erityistilanteen mukaan ESR:stä tuetaan erilaisia nuorille kohdennettuja hankkeita joko helpottamalla heidän siirtymistään koulusta työelämään tai auttamalla heitä kouluttautumaan lisää taitojensa parantamiseksi.

1.2.4. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tuetaan lähinnä koulutusinfrastruktuureja. Tukea ei kuitenkaan kohdenneta erityisesti nuorille eikä sillä edistetä liikkuvuutta. EAKR:stä koulutukseen (infrastruktuuria lukuun ottamatta) annettava tuki on vähäistä.

1.2.5. Yhteisen maatalouspolitiikan maaseudun kehittämistä koskevasta pilarista (nuorten viljelijöiden aloitustuki) tuetaan useita toimia, jotka koskevat nuoria viljelijöitä. Nuoret viljelijät voivat hyötyä myös esimerkiksi ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevista toimista sekä maatilojen nykyaikaistamisesta. Näihin sisältyy usein nuoria koskevia erityistoimia.

1.2.6. Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) Nuoriso-ohjelman kannalta merkitykselliset toimet sisältyvät yhteisön kalastuslaivastoa koskevien järjestelyjen sosioekonomiseen korvaamiseen[20]. Jäsenvaltiot voivat itse päättää, minkä verran ne haluavat käyttää tällaisiin toimiin. Näihin erityistoimiin osoitetuista määrärahoista ei ole mahdollista esittää lukuja.

II. NUORISOA, LIIKKUVUUTTA JA KOULUTUSTA KOSKEVIEN OHJELMIEN JA TOIMINTOJEN TALOUSARVION RAKENNE

Talousarvion osasto 15 kattaa valtaosan nuorisoa koskevista ohjelmista ja toiminnoista. Useita liikkuvuutta koskevia toimia rahoitetaan talousarvion osaston 04 työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkosta. Tässä toimintalohkossa ei kuitenkaan ole suoraan nuorisolle omistettuja ohjelmia.

2.1. Koulutuksen ja kulttuurin toimintalohko (15)

Taulukko: Osastosta 15 rahoitetut nuorisoa, koulutusta ja liikkuvuutta koskevat ohjelmat

			Talousarvio 2009				Talousarvio 2010				TE 2011
Budjetti-kohta	Nimike	RHK	MSM	Tot. %	MM	Tot. %	MSM	Tot.[21] %	MM	Tot.[22] %	MSM	MM
15 02 02 05	Erasmus Mundus	1 a	75 523 024	100	75 894 879	99,9	94 163 000	-	78 800 000	0,76	94 540 000	88 000 000
15 01 04 14	Erasmus Mundus – Hallintomenot	1 a	1 326 664	99,6	1 326 664	48,0	770 000	18,8	770 000	10,3	996 000	996 000
15 02 03	Koulutusyhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa	4	7 598 370	98,9	3 569 764	97,9	8 000 000	0,4	5 200 000	31,1	9 000 000	5 000 000
15 01 04 17	Koulutusyhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa – Hallintomenot	4	114 983	100	114 983	48,0	65 000	-	65 000	5,4	80 000	80 000
15 02 22	Elinikäinen oppiminen	1 a	1 087 476 158	100	1 018 078 157	100	982 313 500	74,9	953 200 000	22,0	1 009 655 000	956 000 000
15 01 04 22	Elinikäinen oppiminen – Hallintomenot	1 a	9 371 661	100	9 371 661	61,3	8 843 000	23,8	8 843 000	12,1	9 000 000	9 000 000
15 05 55	Nuorisotoiminta-ohjelma	3 b	144 087 708	100	137 645 004	100	124 106 000	61,2	121 000 000	20,1	126 108 000	117 000 000
15 01 04 55	Nuorisotoiminta-ohjelma – Hallintomenot	3 b	986 063	100	986 063	69,2	780 000	32,8	780 000	12,6	780 000	780 000
15 07 77	Tutkijoiden liikkuvuutta koskeva Ihmiset-erityisohjelma	1 a	543 908 038	100	412 891 192	100	534 190 000	0,5	284 000 000	11,2	754 407 000	500 000 000

Lähde: Komission valmisteluasiakirjat – talousarvioesityksen 2011 luvut

Osaston 15 budjettikohtien erittäin korkeasta eli valtaosin 100 prosentin toteutusasteesta huolimatta maksusitoumusmäärärahoja on lisätty varsin vähän vuoden 2011 TE:ssä lukuun ottamatta Ihmiset-erityisohjelmaa, jossa niin maksusitoumus- kuin maksumäärärahojakin on lisätty tuntuvasti.

Maksujen taso on yleisesti ottaen ennallaan. Erasmus Mundus ‑ohjelmaan on ehdotettu tuntuvampaa korotusta (+12 %), kun taas nuorisotoimintaohjelman maksuja on vähennetty 3,3 prosenttia vuoden 2011 TE:ssä.

2.1.1. Erasmus Mundus: Vuoden 2011 TE:ssä ehdotetut määrärahat ovat yhteensä 94,5 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 88,0 miljoonaa euroa maksuina toimintamenoihin ja 0,996 miljoonaa euroa hallintomenoihin. Ohjelman toimintamenoja on vuoteen 2010 verrattuna korotettu hieman eli 0,3 miljoonaa euroa maksusitoumuksina (+0,4 %) ja 9 miljoonaa euroa maksuina (+11,7 %).

Vuonna 2011 ohjelmassa rahoitetaan edelleen uusia yksittäisten apurahojen luokkia (jatko-opiskelijoille ja eurooppalaisille opiskelijoille, jotka osallistuvat Erasmus Mundus master -ohjelmiin). Vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi, jolloin uuden Erasmus Mundus II ‑ohjelman kaikki osa-alueet käynnistyvät kokonaan.

Ensimmäisen Erasmus Mundus ‑ohjelman (2004–2008) jälkiarviointi osoitti, että ohjelman myötä kolmansien maiden opiskelijoiden määrä on lisääntynyt ohjelmaan osallistuvissa yksiköissä ja laitoksissa. Monet arviointiin osallistuneet kurssivastaavat totesivat, että Erasmus Mundus ‑ohjelman ansiosta heidän yksikkönsä on kyennyt houkuttelemaan kolmansien maiden opiskelijoita entistä useammasta maasta ja siten murtamaan perinteisiä sisääntulomalleja. Lisäksi 89 prosenttia haastatelluista kurssikoordinaattoreista sanoi, että Erasmus Mundus ‑ohjelman opiskelijat joko "ylittivät merkittävästi" (53 %) tai "ylittivät" (36 %) heidän yliopistonsa master-opiskelijoiden keskimääräisen tason[23].

2.1.2. Elinikäinen oppiminen: Vuoden 2011 TE:ssä elinikäisen oppimisen ohjelmaan ehdotetaan yhteensä 1 009,6 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 956 miljoonaa euroa maksuina. Määrärahojen lisäys vuoden 2010 talousarvion lukuihin verrattuna on 27 miljoonaa euroa maksusitoumuksina (+2,8 %) ja 2,8 miljoonaa euroa maksuina (+0,3 %).

Määrärahalla on vuonna 2011 tarkoitus tukea kolmea seuraavaa erityistavoitetta:

– eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen kehittäminen ja liikkuvuuden edistäminen, jotta voidaan lujittaa Euroopan kilpailukykyä, rakentaa sen osaamisintensiivistä taloutta sekä syventää eurooppalaisen identiteetin ja Euroopan kansalaisuuden kokemusta (896,125 miljoonaa euroa)

– EU:n koulutusjärjestelmien uudenaikaistaminen ja uudistaminen Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti (101,730 miljoonaa euroa)

– EU:n koulutusjärjestelmien uudenaikaistaminen ja uudistaminen Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti; monikielisyyden edistäminen siten, että Euroopan kansalaiset pystyvät käyttämään useita kieliä, tutustumaan kulttuureihin ja osallistumaan yhteiskuntaan aktiivisina kansalaisina ja näin hyötymään paremmasta viestinnästä, osallisuudesta sekä laajemmista työllistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksista (11,800 miljoonaa euroa)

2.1.3. Nuorisotoimintaohjelma: Vuoden 2011 TE:ssä nuorisotoimintaohjelmaan ehdotetut määrärahat ovat yhteensä 126,1 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 117,0 miljoonaa euroa maksuina toimintamenoihin ja vain 0,78 miljoonaa euroa hallintomenoihin.

Vuoden 2010 talousarvioon verrattuna maksusitoumuksia on lisätty vain 1,6 prosenttia ja maksuja vähennetty 3,3 prosenttia. Edellä olevasta taulukosta voidaan nähdä, että toteutusaste oli jo 61,2 prosenttia 19. huhtikuuta 2010 ja 100 prosenttia vuoden 2009 lopussa.

Komission arvio Nuoriso-ohjelmasta (2000–2006) vahvisti ohjelman vaikuttavuuden nuorten työllistyvyydessä ja ammatillisessa suuntautumisessa (nuorten taidot kehittyvät sellaisten epävirallisten oppimiskokemusten kautta, joita he saavat osallistumalla ohjelmaan) sekä heidän kansalaisuutensa, yhteisvastuullisuuden ja eurooppalaisuuden kokemuksen kehittymisessä.

2.1.4. Ihmiset-erityisohjelma: Vuoden 2011 TE:ssä tähän ohjelmaan ehdotetaan yhteensä 754,407 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 500 miljoonaa euroa maksuina. Määrärahojen lisäys vuoden 2010 talousarvioon verrattuna on 41,2 prosenttia euroa maksusitoumuksina (+220 miljoonaa euroa) ja 76 prosenttia maksuina (+216 miljoonaa euroa).

Komission valmisteluasiakirjojen[24] mukaisesti Ihmiset-erityisohjelman määrärahojen tuntuva lisäys vuoden 2011 TE:ssä on seurausta ohjelman eri tavoitteiden ja siinä hahmoteltujen keskeisten toimintalohkojen kysynnän lisääntymisestä. Valtaosalla vuoden 2011 talousarviosta tuetaan edelleen tutkijoiden peruskoulutusta Marie Curie ‑toimien peruskoulutusverkostoissa. Samalla voidaan lisätä tutkijoiden Euroopan sisäisen ja kansainvälisen liikkuvuuden määrärahoja ja tukea heidän urakehitystään yksilöllisillä stipendeillä ja osarahoittamalla alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä ohjelmia (COFUND), kansainvälisiä stipendiaattiohjelmia (OIF, IIF ja IRSES) ja alojen välistä liikkuvuutta (ITN sekä yritysten ja tiedelaitosten yhteisten toimintamuotojen ja kumppanuuksien (IAPP) toimet).

Toimia viidennen vapauden hyväksi toteuttamalla eurooppalainen kumppanuus tutkijoita varten parempien uranäkymien ja suuremman liikkuvuuden edistämiseksi – mihin sisältyy EURAXESS Researchers in Motion ‑toimintoja, sidosryhmien kuulemisia ja tiedonkeruuta sekä tutkimus EU:n eläkerahastosta – on tarkoitus jatkaa vuonna 2011. Lisäksi käynnistetään uusia toimintoja, kuten EURAXESS-linkkien laajentaminen, tutkijakorttia koskeva toteutettavuustutkimus sekä tutkijoiden liikkuvuutta ja uranäkymiä koskevia lisäanalyyseja ja niitä koskevien toimintalinjojen laatiminen tutkijoiden eurooppalaista kumppanuutta koskevaa tiedonantoa silmällä pitäen.

Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) vastaa Ihmiset-erityisohjelman kaikkien osa-alueiden hallinnoinnista lukuun ottamatta toimintalinjoihin liittyviä toimia tutkijoiden avointen työmarkkinoiden kehittämiseksi. Uuden komission muodostamisen jälkeen tämä kuuluu koulutuksen ja kulttuurin pääosaston toimivaltaan. Samalla nimikkeistö muuttui siten, että kyseessä on nyt momentti 15 07 77 (osasto 15: koulutus ja kulttuuri) eikä 08 11 01 (osasto 08: tutkimus).

2.2. Työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohko (osasto 04)

2.2.1. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja EU:n työmarkkina-alue (04 03 03)

			Talousarvio 2009			Talousarvio 2010			TE 2011
Budjetti-kohta	Nimike	RHK	MSM	MM	Tot. (MSM) %	MSM	MM	Tot.[25] (MSM) %	MSM	MM
04 03 03 01	Työmarkkina-suhteet ja työmarkkina-osapuolten vuoropuhelu	1 a	15 328 292	13 679 843	99	16 000 000	14 000 000	7	16 390 000	14 000 000
04 03 03 02	Työmarkkina-järjestöjä koskevat koulutus- ja tiedotustoimet	1 a	16 922 212	16 209 903	100	16 400 000	15 000 000	19	16 700 000	15 000 000
04 03 03 03	Yritysten edustajille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa	1 a	6 873 440	5 271 298	94	7 300 000	5 500 000	-	7 300 000	5 500 000
Yhteensä			39 123 944	55 161 044		39 700 000	34 500 000		40 390 000	34 500 000

Lähde: Komission valmisteluasiakirjat – talousarvioesityksen 2011 luvut

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja EU:n työmarkkina-aluetta koskevilla toiminnoilla pyritään lujittamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun roolia ja edistämään sopimusten hyväksymistä työmarkkinaosapuolten välillä. Niillä tuetaan työmarkkinaosapuolten toteuttamia toimia työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi ja toimia, jotka koskevat globalisaation vaikutuksia EU:n toimijoihin. Niillä osarahoitetaan myös erään ammattiyhdistysinstituutin koulutus- ja tutkimustoiminnan työohjelmaa (ETUI-REHS) ja tuetaan työntekijäjärjestöjen koulutustoimintaa, Euroopan työmarkkinasuhteita koskevaa tutkimusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, työmarkkinaosapuolten toimia Lissabonin strategian parantamiseksi ja edistämiseksi sekä yritysten edustajille tiedottamista, heidän kuulemistaan ja osallistumistaan.

TE 2011: Määrärahat ovat ennallaan. Vuoden 2011 TE:ssä näiden budjettikohtien määrärahoja ei ole yleisesti lisätty lukuun ottamatta vähäistä korotusta budjettikohtien 04 03 03 01 ja 04 03 03 02 maksusitoumuksissa (0,39 miljoonaa ja 0,3 miljoonaa euroa).

2.2.2. Eures (European Employment Service) (04 03 04)

Eures: Talousarviomäärärahat ja toteutusaste

			Talousarvio 2009			Talousarvio 2010			TE 2011
Budjettikohta	Nimike	RHK	MSM	MM	Tot. (MSM) %	MSM	MM	Tot.[26] (MSM) %	MSM	MM
04 03 04	Eures	1 a	19 838 034	15 121 218	100	19 100 000	16 000 000	7	19 500 000	16 000 000
04 01 04 04	Eures – Hallintomenot	1 a	477 975	477 975	99	470 000	470 000	36	470 000	470 000

Lähde: Komission valmisteluasiakirjat – talousarvioesityksen 2011 luvut

Komission valmisteluasiakirjan mukaan Eures-verkoston käyttö on lisääntynyt voimakkaasti nykyisen kriisin takia. Sen vuoksi komissio aikoo kehittää edelleen palvelua ja etenkin lujittaa Eures-verkoston kohtaantopalveluja.

Vuoden 2011 TE:ssä ehdotetut määrärahat ovat ennallaan, ja maksusitoumuksiin on ehdotettu vain 0,4 miljoonan euron korotusta vuodeksi 2011. Toimintamenot ovat 19,5 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 16 miljoonaa euroa maksuina.

Eures-verkoston vuoden 2011 rahoitussuunnitelma (maksusitoumuksina):

2,3 miljoonaa euroa:    Eures-verkkosivuston ja neuvontapisteen sekä ammatillisen liikkuvuuden portaalien kehittäminen

15 miljoonaa euroa:     Julkisten työvoimapalvelujen tukeminen, jotta ne voivat osaltaan kehittää kaikille avoimia ja kaikkien saavutettavissa olevia eurooppalaisia työmarkkinoita Eures-verkoston kautta

2,2 miljoonaa euroa:    Tiedotus- ja viestintätoimet, koulutus, Eures-verkostointi ja työpaikkapäivien järjestäminen

2.2.3. Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva EU:n Progress-ohjelma (04 04 01)

Progress: Talousarviomäärärahat ja toteutusaste

			Talousarvio 2009			Talousarvio 2010			TE 2011
Budjettikohta	Nimike	RHK	MSM	MM	Tot. (MSM) %	MSM	MM	Tot.[27] (MSM) %	MSM	MM
04 04 01 01	Työllisyys	1 a	22 839 918	13 644 597	9	23 400 000	19 000 000	2	19 787 500	17 000 000
04 04 01 02	Sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen	1 a	30 693 237	22 585 865	98	32 450 000	25 000 000	-	27 755 000	26 500 000
04 04 01 03	Työolot	1 a	11 652 418	7 380 312	100	10 320 000	7 500 000	10	8 425 000	8 500 000
04 04 01 04	Syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus	1 a	22 720 684	18 843 184	97	24 050 000	19 000 000	20	20 137 500	18 000 000
04 04 01 05	Sukupuolten tasa-arvo	1 a	12 966 402	10 698 941	94	13 470 000	10 000 000	5	11 790 000	10 000 000
04 04 01 06	Täytäntöönpanon tukeminen	1 a	1 393 077	853 514	54	1 750 000	1 500 000	-	1 355 000	1 200 000
04 01 04 10	Progress – Hallintomenot	1 a	3 706 021	3 706 021	99	4 130 000	4 130 000	27	4 380 000	4 380 000
YHTEENSÄ			105 971 757	77 712 434		109 570 000	86 130 000		93 630 000	85 580 000

Lähde: Komission valmisteluasiakirjat – talousarvioesityksen 2011 luvut

2.3. Muut toimintalohkot (välillinen tuki Nuoriso-ohjelmalle)

Niiden tietojen mukaan, jotka komissio antoi Nuoriso-ohjelmaa koskevien toimintavälineiden toteutusta käsittelevän talousarvion valvontaryhmän kokouksessa 4. toukokuuta 2010, seuraavista toimintalohkoista saadaan lisärahoitusta nuorten hyväksi:

·   Osasto 04: Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) saadaan suoraan 8,3 miljardia euroa – jotka ovat noin 11 prosenttia sen koko talousarviosta (2007–2013) – pääasiassa nuorille kohdennettujen jäsenvaltioiden koulutusjärjestelmien uudistuksiin. Uusimpien saatavilla olevien tietojen mukaan noin kolmasosa ESR:n tuensaajista on nuoria (2,5 miljoonaa nuorta vuonna 2008).

·   Osasto 05: Yhteisellä maatalouspolitiikalla tuetaan nuoria viljelijöitä seuraavin toimin:

"Nuorten viljelijöiden aloitustuki" – 2 894 miljoonaa euroa noin 186 800 tuensaajalle komission ehdotuksen mukaan. Tammikuuhun 2010 mennessä jäsenvaltiot olivat ilmoittaneet käyttäneensä tähän toimeen yhteensä 537,7 miljoonaa euroa eli 2,7 prosenttia maaseuturahaston kokonaismäärästä nykyisen ohjelmakauden alusta lähtien.

"Ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevat toimet" ja "Maatilojen nykyaikaistaminen" – yhteenlasketut määrät 1 085,9 miljoonaa euroa ja 10 619,1 miljoonaa euroa vuosiksi 2007–2013.

·   Osasto 13: Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) tuki koulutukseen (infrastruktuuria lukuun ottamatta) on noin 1,6 miljardia euroa ohjelmakaudella 2007–2013.

III. VIRASTOT – OHJELMIEN HAJAUTETTU HALLINNOINTI

3.1. Erillisvirastot

Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop) ja Euroopan koulutussäätiö tukevat aktiivisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvän toiminnan, taitojen ja työllisyysasioiden kehittämistä, jotka ovat kaikki hyvin tärkeitä nuorille. On kuitenkin huomattava, että ne eivät suoranaisesti pane ohjelmia tai toimia täytäntöön.

Erillisvirastot: Cedefop ja Euroopan koulutussäätiö – määrärahat ja henkilöstö

				TA 2009		TA 2010		TAE 2011
Momentti	Virasto	Toimipaikka	RHK	Hyv. TA	Henkilöstö	Hyv. TA	Henkilöstö	Hyv. TA	Henkilöstö
15 02 25	Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)	Thessaloniki	1a	16,8	101	16,9	101	15,7	101
15 02 27	Euroopan koulutussäätiö	Torino	4	19,9	96	18,3	96	19,8	96

(miljoonaa euroa)

Lähde: Komission työasiakirjat – talousarvioesityksen 2011 luvut

3.1.1. Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (Cedefop)

Cedefop on EU:n virasto, joka huolehtii ammatillista koulutusta koskevasta eurooppalaisesta politiikasta. Cedefopin tavoitteena on avustaa komissiota EU:n tasolla ammatillisen koulutuksen ja täydennyskoulutuksen kehittämiseen ja edistämiseen kannustamisessa. Tässä tarkoituksessa se osallistuu EU:n hyväksymien suuntaviivojen puitteissa tieteellisten ja teknisten toimien kautta yhteisen ammattikoulutuspolitiikan täytäntöönpanoon.

Cedefop tukee seuraavien täytäntöönpanoa:

·   eurooppalainen tutkintojen viitekehys, jonka avulla voidaan vertailla pätevyyksiä kaikkialla Euroopassa ja siten tukea elinikäistä oppimista ja opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta

·   ammatillisen koulutuksen eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä (ECVET), joka mahdollistaa opintosuoritusten siirtämisen yhdestä tutkintojärjestelmästä toiseen tai yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen välillä elinikäisen oppimisen edistämiseksi ammatillisen koulutuksen avulla

·   Europass, joka koostuu viidestä välineestä, joiden avulla ihmisten taidot ja pätevyydet ovat helpommin ymmärrettävissä Euroopassa

·   Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma, jolla laaditaan taitojen kysyntää ja tarjontaa koskevia ennusteita

3.1.2. Euroopan koulutussäätiö

Euroopan koulutussäätiö toimii EU:n ulkomaanavun politiikkojen puitteissa ja tarkemmin EU:n laajentumis-, naapuruus- sekä kehitys- ja yhteistyöpolitiikkojen puitteissa. Sen tavoitteena on osaltaan tukea inhimillisen pääoman kehittämistä ammattikoulutusjärjestelmiä parantamalla. Politiikkojen analysoinnin, neuvonnan ja valmiuksien kehittämisen avulla Euroopan koulutussäätiö tukee tiedon levittämistä ja politiikan ohjausta realistisen painopisteiden määrittämisen ja tavoitteiden asettelun edistämiseksi.

3.2. Koulutuksen, audiovisuaalialan ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA)

Osaston 15 kattamien ohjelmien täytäntöönpano on laajalti ulkoistettu (epäsuora keskitetty hallinto) EACEA:lle ja kansallisten virastojen verkostolle, joiden tehtävät eivät rajoitu hallinnolliseen johtamiseen vaan niihin kuuluu myös ohjelmien täytäntöönpano.

EACEA hallinnoi suurinta osaa koulutus- ja kulttuuripolitiikan alan ohjelmista[28], eli elinikäisen oppimisen ohjelmaa, nuorisotoimintaohjelmaa, Erasmus Mundus I ja II -ohjelmia, Tempus III ja IV -ohjelmia sekä Yhdysvaltojen ja Kanadan kanssa tehtyjä sopimuksia.

Vuosi 2010 on EACEA:n viides toimintavuosi. Vuodelle 2011 pyydetyt määrärahat ovat pysyneet suhteellisen vakaina verrattuna vuoteen 2010. Vuoden 2011 kokonaistalousarvion nettolisäys on 0,2 miljoonaa euroa (0,5 prosenttia).

EACEA:n toimintatalousarvio – määrärahat ja henkilöstö:

(miljoonaa euroa)

				TA 2009		TA 2010		TAE 2011
Momentti	Virasto	Toimipaikka	RHK	Hyv. TA	Hen-kilöstö	Hyv. TA	Hen-kilöstö	TAE	Hen- kilöstö
15 01 04 30 15 01 04 31 15 01 04 32 16 01 04 30 19 01 04 30 22 01 04 30	Koulutuksen, audiovisuaali-alan ja kulttuurin toimeenpano-virasto	Bryssel	1a 3b 4 3b 4 4	22,40 16,10 0,60 3,33 4,02 1,24	99 295	21,20 15,84 0,59 3,37 4,32 1,34	102 310	21,44 15,64 0,60 3,37 4,62 1,22	102 314
EACEA kokon.				47,69	394	46,67	412	46,90	416

Lähde: Komission työasiakirjat – talousarvioesityksen 2011 luvut

Yllä olevassa taulukossa esitetyt EACEA:n henkilöstöresursseja koskevat luvut vastaavat henkilöstötaulukon toimia ja kursiivilla merkityt luvut sopimussuhteisten toimihenkilöiden määrää vuotta kohti.

IV. Eurooppa 2020 -strategia

Eurooppa 2020 -strategian tavoitteena on luoda malli kasvulle ja työpaikoille innovointiin ja ihmisiin perustuvaa kestävää yhteiskuntaa varten. Uudessa komission esittämässä strategiassa[29] nuoret, liikkuvuus ja koulutus ovat ratkaisevan tärkeässä asemassa. Nk. “Nuoret liikkeellä -lippulaivahanke on strategian kulmakiviä. Nuoria koskeviin kysymyksiin viitataan myös muissa lippulaivahankkeissa, kuten Innovaatiounioni-hankkeessa, eurooppalaisessa digitaalistrategiassa ja uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelmassa, mikä saattaa vahvistaa tulevaisuudessa nuorison, koulutuksen ja liikkuvuuden välisiä yhteyksiä.

"Innovaatiounioni", jolla parannetaan tutkimuksen ja innovoinnin reunaehtoja ja rahoituksensaantia, jotta voidaan varmistaa, että innovatiiviset ajatukset voidaan jalostaa kasvua ja työllisyyttä luoviksi tuotteiksi ja palveluiksi.

"Nuoret liikkeellä (Youth on the move)", jolla parannetaan koulutusjärjestelmien tuloksia ja helpotetaan nuorten pääsyä työmarkkinoille.

"Eurooppalainen digitaalistrategia", jolla vauhditetaan nopeiden internetyhteyksien leviämistä ja jonka avulla kotitaloudet ja yritykset pääsevät nauttimaan verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoiden eduista.

"Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma", jolla uudistetaan työmarkkinoita ja voimaannutetaan ihmisiä kehittämällä heidän osaamistaan koko heidän elämänsä ajan, jotta voitaisiin lisätä osallistumista työmarkkinoille ja saada työvoiman kysyntä ja tarjonta vastaamaan toisiaan, myös työvoiman liikkuvuuden avulla.

(Ks. liite 2.)

ESITTELIJÄN PÄÄTELMÄT

Euroopan parlamentti on jo määrittänyt nuorison yhdeksi talousarvion 2011 tärkeimmistä painopistealueista[30]. Tässä yhteydessä nuorisoa olisi pidettävä EU:n kaikki toimintalinjat kattavana teemana kehittäen synergioita nuorisoon, koulutukseen ja liikkuvuuteen liittyvien eri toimintalinjojen välille sekä helpottaen ja kannustaen samalla nuorten sosiaalista osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia, taitojen kehittämistä ja liikkuvuutta heidän koulutustaustastaan riippumatta.

Tästä työasiakirjasta käy ilmi käytännöllisesti katsoen kaikkien nuorisoon liittyvien yhteisön ohjelmien vaikuttava täytäntöönpanoaste: usein kaikki saatavilla olevat varat on käytetty. Näillä ohjelmilla on runsaasti kysyntää, ja niinpä lisäinvestoinnit tälle alalle olisivat hyvin tervetulleita.

Esittelijä korostaa, että nämä nuorisovälineet tuovat kiistattomasti eurooppalaista lisäarvoa ja tukevat osaltaan vahvan eurooppalaisen kansalaisyhteiskunnan luomista ja eurooppalaisen identiteetin vaalimista. Korostettakoon myös, että tällaisen kunnianhimoisen tehtävän täyttäminen on ristiriidassa niiden hyvin vaatimattomien määrärahojen kanssa, jotka EU:n talousarviossa myönnetään nuoriso-ohjelmille. Esimerkiksi viimeisimpien nuorisotoimintaohjelmaa koskevien tietojen mukaan pelkästään vuonna 2008 ohjelmasta tuettiin 7380:tä hanketta, joihin osallistui 132 510 henkilöä[31].

Tähän liittyen esittelijä arvostaa komission päätöstä omistaa yksi Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeista nuoriso-, koulutus- ja ammattikoulutusasioille, sillä tämä antaa ennennäkemättömän virikkeen kattavan EU:n nuorisostrategian kehittämiselle. Talouskriisi on myös tehnyt välttämättömäksi nuorten tukemisen, erityisesti heidän siirtyessään koulutusjärjestelmästä työmarkkinoille.

Näistä syistä olisi varmistettava riittävät talousarviomäärärahat nuorisoon liittyville ohjelmille ja välineille. Talousarvion 2011 käsittelyä lokakuun istunnossa silmällä pitäen esittelijä aikoo esittää konkreettisia ehdotuksia siitä, mitä budjettikohtia olisi kasvatettava tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

Liite nro 1

Nuorisoon liittyvät pilottihankkeet ja valmistelutoimet

miljoonaa euroa

Pilottihanke/Valmistelutoimi	Budjettikohta	RHK	Vaihe	TE 2011MSM MM		Talousarvio 2010 MSM MM		Talousarvio 2009 MSM MM		Huomioita
Pilottihankkeet (PP)
Pilottihanke – Toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi	04 03 10	1a	PP 2	-	0,7	1	0,6			Vuoden 2010 pilottihanke, kolme tutkimusta käynnistetty vuoden 2010 1. neljänneksellä; tiedotus ja hyvien käytäntöjen vaihto vuonna 2011
Pilottihanke – Työntekijöiden liikkuvuuden ja kotouttamisen edistäminen EU:ssa	04 03 11	1a	PP 2	-	0,7	1	0,5			Vuoden 2010 pilottihanke, sisällytetään EURESin erityisiin tukisopimuksiin
Pilottihanke – Toimet, joilla edistetään epävarmojen työpaikkojen muuttamista turvatuiksi työpaikoiksi	04 04 08	1a	PP 2	-	0,7	1	1			Vuoden 2010 pilottihanke, sopimukset allekirjoitetaan vuoden 2010 loppuun mennessä
Pilottihanke – Työntekijöiden auttaminen teollisuuden muutosten aikana	04 04 10	1a	Cpp	-	p.m.	p.m.	0,5	0,-	0,19	-
Pilottihanke, josta katetaan Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista tulevien opiskelijoiden opiskelun ja siihen liittyvän akateemisen toiminnan kustannukset	15 02 31	1a	PP 2	1,5	1,5	1,5	1,5			Vuoden 2010 pilottihanke, stipendit College of Europe -oppilaitoksiin (Brügge ja Natolin) naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville maille
Pilottihanke — Euroopan naapuruuspolitiikka — Koulutuksen tukeminen apurahoilla ja vaihdoilla	15 02 32	1a	PP 2	p.m.	p.m.	1	1			Vuoden 2010 pilottihanke, stipendit Eurooppa-asioiden maisterintutkintoon vuosina 2010–2011 naapuruuspolitiikan piiriin kuuluville maille
Valmistelutoimet (PA)
Valmistelutoimi – Erasmus nuorille yrittäjille	02 02 03 05	1a	PA 3	2	4,6	5	3,6	4,99	0,18	Vuoden 2009 valmistelutoimi, komissio aikoo laatia ehdotuksen oikeusperustaksi vuoden 2010 loppuun mennessä
Valmistelutoimi — Erasmus-tyyppinen ohjelma oppisopimusoppilaille	15 03 23	1a	Cpp	-	0,3	-	0,3	0,99	1,05	Vuoden 2008 valmistelutoimi
Valmistelutoimi – Amicus – EU:n yleisen yhteiskuntapalvelun toteuttamiseen osallistuvien jäsenvaltioiden yhteenliittymä	15 05 10	3b	Cpp	-	0,4	-	1,06	0, -	1,16	Vuoden 2008 valmistelutoimi, entinen pilottihanke
Valmistelutoimi – Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011	16 05 03 01 ent 15 06 11	3b	PA 2	-	3	3	2,2			Vuoden 2010 valmistelutoimi, jolla valmistellaan onnistunutta vapaaehtoistyön teemavuotta; oikeusperusta hyväksytty 2009
Valmistelutoimi – Julkishallinnon Erasmus-ohjelma	26 03 03	5	PA 2	p.m.	1	2	1			Vuoden 2010 valmistelutoimi, entinen pilottihanke, 26 03 02

Liite 2

Otteita Eurooppa 2020 -strategiasta – Nuoriin liittyvät lippulaivahankkeet

Lippulaivahanke: Nuoret liikkeellä (Youth on the move)

Päämääränä on parantaa eurooppalaisten korkea-asteen oppilaitosten tasoa ja kansainvälistä houkuttelevuutta sekä parantaa koulutuksen ja opetuksen laatua EU:ssa kaikilla tasoilla yhdistäen sekä huippuosaaminen että tasa-arvo edistämällä opiskelijoiden ja harjoittelijoiden liikkuvuutta. Päämääränä on myös parantaa nuorten työllisyystilannetta.

EU:n tasolla komissio aikoo

yhdentää ja parantaa EU:n liikkuvuusohjelmia ja korkeakouluille ja tutkijoille suunnattuja ohjelmia (kuten Erasmus, Erasmus Mundus, Tempus ja Marie Curie) sekä niveltää ne kansallisiin ohjelmiin ja resursseihin;

viedä eteenpäin korkea-asteen koulutuksen uudistamista (opintosuunnitelmat, hallinto ja rahoitus) muun muassa suorittamalla yliopiston suoriutumisen ja koulutustulosten vertailuanalyysejä maailmanlaajuisessa kontekstissa;

tutkia tapoja edistää yrittäjyyttä korkeasti koulutettujen nuorten liikkuvuusohjelmien avulla;

edistää epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamista;

ottaa käyttöön nuorten työllistämispuitteet, joissa hahmotellaan toimia nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi; jäsenvaltioiden ja työmarkkinaosapuolten kanssa on tarkoitus edistää nuorten pääsyä työmarkkinoille oppisopimuskoulutuksen, harjoittelujaksojen tai muunlaisen työkokemuksen avulla, muun muassa ohjelmalla ("Eka Eures-työpaikka"), jonka avulla pyritään lisäämään nuorten työllistymismahdollisuuksia edistämällä liikkuvuutta kaikkialla EU:ssa.

Kansallisella tasolla jäsenvaltioiden on tarpeen:

varmistaa tehokas investoiminen koulutusjärjestelmiin kaikilla tasoilla (esikoulusta korkea-asteen koulutukseen);

parantaa koulutustuloksia toteuttamalla kussakin segmentissä (esikoulu, peruskoulun ala-aste ja yläaste, ammattikoulu ja korkea-aste) toimia yhdennettyä lähestymistapaa noudattaen ja ottaen huomioon keskeiset kompetenssit ja pyrkien vähentämään koulunkäynnin varhaista keskeyttämistä;

lisätä koulutusjärjestelmien avoimuutta ja merkitystä luomalla kansalliset tutkintojen viitekehykset ja suuntaamalla oppimistulokset paremmin työmarkkinoiden tarpeita vastaaviksi;

parantaa nuorten pääsyä työmarkkinoille integroiduin toimin, joihin kuuluu muun muassa ohjausta, neuvontaa ja työharjoittelua.

Lippulaivahanke: Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma

Päämääränä on luoda edellytykset työmarkkinoiden uudistamiselle ja lisätä työllisyyttä sekä varmistaa sosiaalisten malliemme kestävyys. Ihmisiä on voimaannutettava antamalla heille mahdollisuus hankkia uutta osaamista, jolla nykyinen ja tuleva työvoima voi sopeutua uusiin olosuhteisiin ja mahdollisiin uranvaihdoksiin, työttömyys vähenee ja työvoiman tuottavuus kasvaa.

EU:n tasolla komissio aikoo

määrittää ja toteuttaa joustoturvaohjelman toisen vaiheen yhdessä eurooppalaisten työmarkkinaosapuolten kanssa, jotta voidaan määrittää keinoja, joilla talouden siirtymiä voidaan hallita paremmin sekä torjua työttömyyttä ja nostaa työvoimaosuuksia;

mukauttaa säädöksiä niin, että ne vastaavat työelämän muutoksia (esim. työaika, työskentelypaikka) ja uusia työterveys- ja työturvallisuusriskejä, järkevän sääntelyn periaatteita noudattaen;

helpottaa ja edistää EU:n sisäistä työvoiman liikkuvuutta ja saattaa työvoiman kysynnän ja tarjonnan vastaamaan paremmin toisiaan rakennerahastojen, erityisesti Euroopan sosiaalirahaston (ESR), asianmukaisella taloudellisella tuella sekä edistää tulevaisuuteen suuntautuvaa ja kattavaa työvoiman muuttoliikettä, joka vastaisi joustavasti työmarkkinoiden prioriteetteihin ja tarpeisiin;

vahvistaa työmarkkinaosapuolten valmiuksia ja hyödyntää täysimääräisesti mahdollisuuksia ratkaista ongelmia työmarkkinaosapuolten välisellä vuoropuhelulla kaikilla tasoilla (EU, kansallinen/alueellinen, toimiala, yritys) sekä edistää yhteistyön vahvistamista työmarkkinalaitosten välillä, jäsenvaltioiden julkiset työvoimapalvelut mukaan lukien;

antaa vahvan sysäyksen kaikki sidosryhmät kattavan koulutusyhteistyön strategisille puitteille; tämän pitäisi johtaa elinikäisen oppimisen periaatteiden toteuttamiseen (yhteistyössä jäsenvaltioiden, työmarkkinaosapuolten ja asiantuntijoiden kanssa) muun muassa eri koulutusalojen ja -asteiden välisten joustavien oppimispolkujen avulla ja vahvistamalla ammattikoulutuksen houkuttelevuutta; Euroopan tason työmarkkinaosapuolten kanssa olisi neuvoteltava siinä tarkoituksessa, että ne kehittäisivät tästä oman hankkeen;

varmistaa, että yleisen, ammatillisen, korkea- ja aikuiskoulutuksen avulla voidaan hankkia yleisesti tunnustettu opintojen jatkamisen tai työmarkkinoiden edellyttämä pätevyys, ja kehittää koulutusta ja työelämää varten yhteisen kielen ja työkalun: eurooppalaisen taito-, osaamis- ja ammattiluokittelun (European Skills, Competences and Occupations framework, ESCO).

Kansallisella tasolla jäsenvaltioiden on tarpeen:

toteuttaa kansalliset joustoturvasuunnitelmat, kuten Eurooppa-neuvostossa on sovittu, vähentää työmarkkinoiden segmentoitumista, helpottaa siirtymistä työelämään ja helpottaa työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista;

tarkastella ja säännöllisesti seurata vero- ja etuusjärjestelmien tehokkuutta työnteon kannattavuuden näkökulmasta keskittyen erityisesti niihin, joilla on alhainen koulutustaso, ja poistaa toimenpiteitä, jotka estävät itsenäistä ammatinharjoittamista;

edistää uusia tapoja tasapainottaa työ ja vapaa-aika ja tukea aktiivista ikääntymistä sekä parantaa sukupuolten tasa-arvoa;

edistää ja seurata työmarkkinaosapuolten välisen vuoropuhelun tulosten toteutumista;

antaa vahva sysäys eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen toteuttamiseen perustamalla kansallisia tutkintojen viitekehyksiä;

varmistaa, että yleisen, ammatillisen, korkea- ja aikuiskoulutuksen sekä epävirallisen ja arkioppimisen avulla voidaan hankkia yleisesti tunnustettu opintojen jatkamisen tai työmarkkinoiden edellyttämä pätevyys;

luoda kumppanuussuhteita koulutustahojen ja työelämän välille, erityisesti ottamalla työmarkkinaosapuolet mukaan koulutustarjonnan suunnitteluun.

Lippulaivahanke: Eurooppalainen digitaalistrategia

Päämääränä on saada kestäviä taloudellisia ja sosiaalisia etuja nopeisiin ja ultranopeisiin internetyhteyksiin ja yhteentoimiviin sovelluksiin perustuvilla verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinoilla, joilla laajakaistayhteys on kaikkien ulottuvilla vuoteen 2013 mennessä ja paljon nopeammat (30 Mb/s tai enemmän) internetyhteydet vuoteen 2020 mennessä ja vähintään 50 prosentilla eurooppalaisista kotitalouksista on internetyhteys, jossa tiedonsiirtonopeus on yli 100 Mb/s.

EU:n tasolla komissio aikoo

tarjota vakaat oikeudelliset puitteet, jotka kannustavat investoimaan avoimeen ja kilpailukykyiseen internetinfrastruktuuriin ja siihen liittyviin palveluihin;

kehittää tehokkaan taajuuspolitiikan;

helpottaa EU:n rakennerahastojen käyttöä näiden asioiden ajamiseen;

luoda verkkosisällöille ja -palveluille todelliset sisämarkkinat (eli rajattomat ja turvalliset verkkopalvelujen ja digitaalisten sisältöjen EU-markkinat, joilla vallitsee voimakas luottamus, tasapainoinen sääntelykehys, johon kuuluu selvyys oikeuksien hallinnasta, usean maan kattavien lisenssien edistäminen, asianmukainen suoja ja asianmukaiset korvaukset oikeuksienhaltijoille ja aktiivinen tuki Euroopan rikkaan kulttuuriperinnön digitoimiseksi) ja muokata internetin globaalia hallintaa;

uudistaa tutkimus- ja innovointirahastoja ja lisätä tukea tieto- ja viestintätekniikan alalla, jotta Euroopan teknologista osaamista voidaan vahvistaa keskeisillä strategisilla aloilla ja luoda voimakkaasti kasvaville pk-yrityksille edellytykset olla nousevien markkinoiden kärjessä sekä kannustaa tieto- ja viestintätekniikan innovaatioihin kaikilla teollisuuden aloilla;

edistää internetin saamista kaikkien Euroopan kansalaisten ulottuville ja käyttöön, erityisesti toteuttamalla toimia digitaalisen lukutaidon ja esteettömyyden tukemiseksi.

Kansallisella tasolla jäsenvaltioiden on tarpeen:

laatia nopeita internetyhteyksiä koskevia toimintastrategioita ja kohdistaa julkisia varoja, rakennerahastovarat mukaan lukien, alueille, joilla kaikkialle ei saada nopeita yhteyksiä yksityisin investoinnein;

luoda oikeudelliset puitteet julkisten töiden koordinoinnille, jotta verkon rakentamisen kustannuksia voidaan vähentää;

edistää nykyaikaisten helppopääsyisten verkkopalvelujen käyttöä (esim. hallinto, terveyspalvelut, älykäs koti, digitaaliset taidot, turvallisuus).

Lippulaivahanke: Innovaatiounioni

Päämääränä on kohdistaa T&K- ja innovaatiopolitiikka yhteiskuntaamme kohtaaviin haasteisiin, joita ovat ilmastonmuutos, energia- ja resurssitehokkuus, terveys sekä väestönmuutos. Innovaatioketjun jokaista lenkkiä – uteliaisuustutkimuksesta kaupallistamiseen – pitäisi vahvistaa.

EU:n tasolla komissio aikoo

saattaa Euroopan tutkimusalueen valmiiksi, kehittää strategiset tutkimuslinjaukset, joissa keskitytään haasteisiin, joita ovat energiavarmuus, liikenne, ilmastonmuutos ja resurssitehokkuus, terveys ja ikääntyminen, ympäristöystävälliset tuotantomenetelmät ja alueidenkäytön suunnittelu, sekä lisätä yhteistä suunnittelua jäsenvaltioiden ja alueiden kanssa;

parantaa yritysten innovoinnin reunaehtoja (eli luoda EU:n yhteisen patentin ja erikoistuneen patenttituomioistuimen, uudistaa tekijänoikeus- ja tavaramerkkisäännöstön, parantaa pk-yritysten immateriaalioikeuksien suojaa, nopeuttaa yhteentoimivien standardien hyväksymistä, parantaa pääomansaantia ja hyödyntää kysyntäpuolen toimia täysimääräisesti esim. julkisten hankintojen ja älykkään sääntelyn välityksellä);

käynnistää "eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia" EU:n ja kansallisten tasojen välille määritettyjen haasteiden vastaamisessa tarvittavan tekniikan kehittämiseksi ja hyödyntämiseksi; ensimmäisiä tällaisia ovat "biotalouden rakentaminen vuoteen 2020 mennessä", "Euroopan teollisuuden tulevaisuutta muokkaava keskeinen teknologia" ja "teknologia, jonka avulla vanhukset voivat asua yksin ja olla aktiivisia";

vahvistaa ja kehittää edelleen innovointia tukevien EU:n välineiden roolia (esim. rakennerahastot, maaseudun kehittämisrahastot, T&K:n puiteohjelma, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma CIP, Euroopan strateginen energiateknologiasuunnitelma SET) muun muassa työskentelemällä tiiviimmin EIP:n kanssa ja virtaviivaistamalla hallintomenettelyjä, jotta erityisesti pk-yritysten olisi helpompi saada rahoitusta, ja luoda nopeille toimijoille hiilimarkkinoihin liittyviä innovatiivisia kannustimia;

edistää osaamiskumppanuuksia ja vahvistaa koulutuksen, yritysmaailman sekä tutkimuksen ja innovoinnin välisiä yhteyksiä muun muassa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin (EIT) välityksellä ja edistää yrittäjyyttä tukemalla uusia innovatiivisia yrityksiä.

Kansallisella tasolla jäsenvaltioiden on tarpeen:

uudistaa kansallisia (ja alueellisia) T&K- ja innovointijärjestelmiä huippuosaamisen ja älykkään erikoistumisen edistämiseksi, vahvistaa yhteistyötä yliopistojen, tutkimuksen ja yritysten välillä, toteuttaa yhteistä ohjelmasuunnittelua ja lisätä valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä aloilla, joissa se tuo lisäarvoa, ja mukauttaa kansallisia rahoitusmenettelyjä vastaavasti, jotta teknologian levittäytyminen kaikkialle EU:n alueelle voidaan varmistaa;

varmistaa, että luonnontieteellisen, matemaattisen tai insinööritutkinnon suorittaneita on riittävästi ja keskittää koulujen opetussuunnitelmat luovuuteen, innovointiin ja yrittäjyyteen;

asettaa osaamiseen liittyvät menot etusijalle muun muassa käyttämällä verokannustimia ja muita rahoitusvälineitä yksityisten T&K-investointien lisäämiseksi.

A. Yleistä

Coreper hyväksyi 8. heinäkuuta kantansa talousarvioesitykseen 2011. Neuvosto hyväksyy sen virallisesti elokuun puolivälissä konsultoituaan kansallisia parlamentteja. Esittelijä panee merkille, että vaikka Lissabonin sopimus on tuonut mukanaan uuden menettely- ja toimielinympäristön, neuvosto ei ole ollut halukas ottamaan huomioon vuoden 2011 talousarviota koskevia Euroopan parlamentin prioriteetteja. Näin ollen 30. kesäkuuta pidetyssä kolmikantakokouksessa tulivat esiin kahden budjettivallan käyttäjän väliset mielipide-erot eikä todellista liikkumavaraa mahdollisia kompromisseja varten jäänyt.

Kertauksena todettakoon, että Euroopan parlamentin valtuuskunnan neuvotteluvaltuudet kolmikantakokouksessa kattoivat tiettyjä erityisen mielenkiinnon kohteita kuten

-      Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin vaikutukset talousarvioon,

-      EU 2020 -strategian vaikutukset talousarvioon,

-      nuoriso-ohjelmat,

-      otsakkeen 1 a rahoitukseen liittyvä kestävyys ja toteutettavuus Lissabonin sopimuksella tehdyt muutokset huomioon ottaen,

-      otsake 4 ja Euroopan ulkosuhdehallinnon perustaminen,

-      vuoden 2011 talousarvioesityksen rajalliset liikkumavarat ja tarve tarkistaa tämänhetkistä monivuotista rahoituskehystä.

Neuvosto esitti useita poliittisia kannanottoja, jotka kuvastavat sen kantaa talousarvioesitykseen vuodeksi 2011:

-      kurinalaisuuden pitäisi leimata talousarviota vuodeksi 2011 eli määrärahoja pitäisi edelleen leikata,

-      liikkumavaraa on lisättävä, jotta voidaan mahdollistaa Euroopan unionin poliittinen kehittyminen ja odottamattomien tapahtumien hoitaminen,

-      maksumäärärahojen määrää pitäisi tarkkailla tiiviisti ja se pitäisi pitää kurissa.

Yleisten määrien osalta voidaan todeta, että neuvosto hyväksyi talousarvioesityksessä (TE) 2011 maksusitoumusmäärärahojen leikkaamisen 788 miljoonalla eurolla (koskee kaikkia otsakkeita) ja leikkasi talousarvion lisäyksen vuoden 2010 talousarvioon verrattuna ainoastaan 0,21 prosenttiin (komissiokin oli ehdottanut vain 0,77 prosentin korotusta).

Maksujen osalta neuvosto hyväksyi jälleen kerran huomattavat leikkaukset kaikkiin otsakkeisiin ja ehdotti 3,6 miljardin euron leikkausta siten, että jäljelle jää 126 538 miljoonaa euroa. Neuvoston kannassa maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen erotus on näin ollen yli 15 miljardia euroa.

B. Tilanne otsakkeittain

Otsake	Neuvoston kanta		Erotus vuoden 2011 TE:en verrattuna		Erotus vuoden 2010 talousarvioon verrattuna (lisätalousarviot 1 ja 2 mukaan lukien) (%)		Nykyisen rahoitus-kehyksen liikkuma-vara
	Maksusitoumukset	Maksut	Maksu- sitoumukset	Maksut	Maksu-sitoumukset	Maksut
1. Kestävä kasvu
1 a. Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	12 890 302 270	11 218 574 170	-46 550 000	-841 140 000	-10.25	-1.10	96 697 730
Euroopan globalisaatiorahasto	500 000 000	0	0	-50 000 000
1a yhteensä	13 390 302 270	11 218 574 170	-46 550 000	-891 140 000	-9.91	-1.10	96 697 730
1 b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio	50 970 093 784	41 465 796 740	0	-1 075 000 000	+3.21	+13.97	16 906 216
1 yhteensä (globalisaatiorahasto mukaan lukien)	64 360 396 054	52 684 370 910	-46 550 000	-1 966 140 000	+0.17	+10.39	113 603 946
2. Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	59 011 601 738	57 314 977 696	-474 646 651	-820 707 600	-0.82	-1.41	1 326 398 262
markkinoihin liittyvien menojen ja suorien tukien osuus	43 277 214 300	43 181 073 758	-470 187 600	-475 687 600	-1.24	-1.19	1 189 375 700
3. Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus
3 a. Vapaus, turvallisuus ja oikeus	1 124 342 740	802 963 740	-10 910 000	-49 610 000	+11.71	+8.72	81 657 260
3 b. Kansalaisuus	667 977 000	619 674 000	+160 000	-19 305 000	0	-6.02	15 023 000
3 yhteensä	1 792 319 740	1 422 637 740	-10 750 000	-68 915 000	+7.04	+1.77	96 680 260
4. EU maailmanlaajuisena toimijana	8 265 929 377	7 010 864 867	-93 740 000	-387 899 000	+4.74	-7.00
Varaus hätäapua varten	253 860 000	0	0	-203 000 000	+2.00	-100.00
4 yhteensä	8 519 789 377	7 010 864 867	-93 740 000	-590 899 000	+4.65	-9.98	164 070 623
5. Hallinto	8 093 227 556	8 094 282 556	-162 146 733	-162 146 733	+2.47	+2.49
KAIKKI YHTEENSÄ	141 777 334 465	126 527 133 769	-787 833 384	-3 608 808 333	+0.22	+2.91	2 023 525 535
Maksumäärärahat prosentteina BKTL:sta		1.02

1. Otsake 1 a – Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailu

Neuvosto leikkaa 43,5 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoista (MSM) ja 889 miljoonaa euroa maksumäärärahoista (MM), eli vähennys vuoden 2011 talousarvioesitykseen verrattuna on 0,3 prosenttia ja 7,3 prosenttia. Nämä leikkaukset koskevat pääasiassa joitakin toimintalinjoja, jotka myötävaikuttavat suoraan Euroopan talouden elpymiseen, kilpailukyvyn kohentamiseen ja liikkuvuuden edistämiseen: yritystoiminta (-9,7 miljoonaa euroa MSM ja -102,4 miljoonaa euroa MM), työllisyys ja sosiaaliasiat (-1,65 miljoonaa euroa MSM ja -63,55[32] miljoonaa euroa MM), liikenne ja liikkuminen (-8,5 miljoonaa euroa MSM ja -130,0 miljoonaa euroa MM), tutkimus (-9,2 miljoonaa euroa MSM ja -344,7 miljoonaa euroa MM), energia ( 0,9 miljoonaa euroa MSM ja -29,0 miljoonaa euroa MM), koulutus ja kulttuuri ( 2,9 miljoonaa euroa MSM ja -136,4[33] miljoonaa euroa MM) sekä tietoyhteiskunta ja viestimet (-8,3 miljoonaa euroa MSM ja -67,9 miljoonaa euroa MM).

Lisäksi on huomattava, että maksumäärärahoja on leikattu Progress-ohjelmasta, Marco Polo II ‑ohjelmasta ja seitsemännestä tutkimuksen puiteohjelmasta (7,45 miljoonaa euroa / Progress, 9 miljoonaa euroa / Marco Polo II ja lähes 400 miljoonaa euroa / seitsemäs puiteohjelma).

Merkittävintä on, että EP:n painopistealueita eli nuorisoa, koulutusta ja liikkuvuutta koskevien budjettikohtien maksumäärärahoja on leikattu huomattavasti: Eures (European Employment Services) 1 miljoonaa euroa, Erasmus Mundus 8 miljoonaa euroa, elinikäinen oppiminen -ohjelma 25,5 miljoonaa euroa ja Ihmiset-ohjelma 100 miljoonaa euroa.

2. Otsake 1 b – Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio

Neuvoston kannassa TE:hen ei muuteta komission esittämiä maksusitoumusmäärärahoja. Ne pysyvät siis 50 970 miljoonassa eurossa (+3,2 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna), joista 39 891,5 miljoonaa euroa kohdennetaan rakennerahastoihin (EAKR ja ESR) – se vastaa vuoden 2010 määrää – ja 11 078,6 miljoonaa euroa koheesiorahastoon.

Tämä maksusitoumusmäärärahoja koskeva kanta vastaa hyvin monivuotista rahoituskehystä ottaen huomioon siihen toimielinten välisen sopimuksen 17 kohdan mukaisesti vuotta 2011 varten tehdyn teknisen mukautuksen (336 miljoonan euron lisäys).

Neuvosto on kuitenkin maksumäärärahojen osalta omaksunut tiukan linjan ja leikkaa niitä 1 075 miljoonaa euroa komission vuotta 2011 koskeviin maksutarvearvioihin verrattuna; Euroopan parlamentin mukaan jo nämä arviot olivat mahdollisesti liian alhaiset[34]. Puolet leikkauksista (560 miljoonaa euroa) koskevat aiemman ohjelmakauden määrärahoja ja etenkin koheesiorahastojen vuosien 2000–2006 hankkeiden loppuunsaattamista. Nykyisen 2007–2013 ohjelmakauden määrärahojen osalta suurimmat leikkaukset koskevat maksumäärärahoja, jotka on osoitettu "Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) – Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys" ‑tavoitteen loppuunsaattamiseen (‑328 miljoonaa euroa).

Tässä ei kuitenkaan ole otettu huomioon ohjelman hidasta käynnistymistä kauden 2007–2013 alussa, minkä vuoksi nyt vuonna 2011 on erityisesti kiihdytettävä toimintaa. Huomioon ei myöskään ole otettu seuraavia olosuhteita, jotka määriteltiin edellä mainituissa parlamentin neuvotteluvaltuuksissa, joissa myös pyydetään kunnianhimoisempaa korotusta maksumäärärahoihin:

-   viimeaikaiset lainsäädäntömuutokset, joilla pyritään etenkin helpottamaan EU:n myöntämän rahoituksen hallinnointia ja nopeuttamaan investointeja;

-   kaikki hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat vuonna 2011 hyväksyttyinä voimassa ensimmäisen kerran koko vuoden ajan, joten myös välimaksut voidaan maksaa ja ohjelmien täytäntöönpanossa päästään vauhtiin; maaliskuun 2010 loppuun mennessä hankkeita oli valittu yli 93 miljardin euron edestä eli 27 prosenttia koko kauden rahoituksesta;

-   vuosien 2000–2006 ohjelmien päätökseen saattaminen jatkuu vuonna 2011, ja se edellyttää loppumaksuja mutta merkitsee myös määrärahojen vapautumista ja nopeuttaa kauden 2007–2013 ohjelmien täytäntöönpanoa edelleen.

Komission ehdotuksesta poistettu 1 075 miljoonaa euroa maksumäärärahoja, mikä rajoittaa vuoden 2011 nousun 13,9 prosenttiin (41 466 miljoonaa euroa), antaa siis aihetta huoleen. Olisi kuitenkin pidettävä mielessä, että alaotsakkeeseen 1b kuuluviin maksumäärärahoihin sovellettavaa erityismenettelyä[35] koskeva lausumaehdotus on täysin linjassa sen EP:n kannan kanssa, joka esitettiin kolmikantakokousta koskevissa neuvotteluvaltuuksissa.

3. Otsake 2 – Luonnonvarojen suojelu ja hallinta

Neuvoston menettelytapa pitää maataloutta vararahastona muiden velvoitteiden täyttämiseksi vahvistuu, kun leikkauksia tehdään 474 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 820 miljoonaa euroa maksumäärärahoina. Jo nyt on selvää, että tällä tavoin kertynyttä liikkumavaraa (1 326,4 miljoonaa euroa) käytetään muiden Euroopan unionin prioriteettien rahoittamiseen. Näin on tapahtunut neljä kertaa viimeksi kuluneina vuosina (vuosittaisista talousarvioista oli mahdollista sopia ainoastaan joko käyttämällä eri otsakkeissa olevaa liikkumavaraa tai turvautumalla 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 23 kohdassa tarkoitettuun uudelleentarkasteluun ja käyttämällä otsakkeen 2 enimmäismäärien puitteissa käytettävissä olevaa liikkumavaraa).

Otsakkeen 2 leikkausten johdosta jäävä keinotekoisen pieni liikkumavara saa aikaan sen, että EU:n on hyvin vaikea reagoida asianmukaisesti markkinakriiseihin, eläintauteihin, markkinoiden heilahteluihin ja odottamattomiin globaaleihin tapahtumiin.

Mitä tulee merkittäviin maksumäärärahojen leikkauksiin (820 miljoonaa euroa, joista 98 miljoonaa euroa / Maaseudun kehittäminen ja 38 miljoonaa euroa / LIFE+), ne todennäköisesti vaarantavat myös maksusitoumusmäärärahojen käytön vuonna 2011. Jotta olisi tarpeeksi määrärahoja nykyisten sitoumusten maksamiseksi (ja jotta vältetään myöhästyneiden maksujen ja siitä aiheutuvien kulujen riski), komission varainhoitoyksikkö osoittaisi itse asiassa ensin maksumäärärahoja jo tehtyjen oikeudellisten sitoumusten kattamiseksi, jotka lankeavat maksettaviksi vuonna 2011 (kuten väli- ja loppumaksut), koska allekirjoitettujen maksusitoumusten kokonaisarvo on alempi kuin talousarvion maksusitoumusmäärärahat. Maksujen huomattavat leikkaukset saisivat komission varainhoitoyksiköt luultavasti hidastamaan uusien oikeudellisten sitoumusten allekirjoittamista etenkin viimeisellä vuosineljänneksellä.

On pidettävä mielessä, että YMP:n osuus Euroopan unionin talousarviosta on vähentynyt tasaisesti vuoden 1985 75 prosentista vuodeksi 2013 ennustettuun 39,3 prosenttiin ja että markkinatoimiin käytettyjen talousarviovarojen lasku on ollut vieläkin merkittävämpi eli 74 prosenttia kaikista YMP-menoista vuonna 1992 ja nykyään alle 10 prosenttia.

Lopuksi on syytä korostaa, että yhteisen kalastuspolitiikan poliittinen merkitys ei heijastu tarpeeksi vuoden 2011 TE:ssä ja että neuvoston kanta vaikeuttaa tilannetta, koska neuvosto leikkaa maksumäärärahoja merkittävästi Euroopan kalatalousrahastoa koskevissa budjettikohdissa (95 miljoonaa euroa ja 44 miljoonaa euroa).

4. Otsake 3 a – Vapaus, turvallisuus ja oikeus

Päätelmissään vuoden 2011 talousarvion suuntaviivoista neuvosto kommentoi otsaketta 3 a ainoastaan muistuttamalla, "että on tärkeää osoittaa riittävästi varoja EU:n politiikkoihin, kuten maahanmuuttopolitiikkaan". Tästä huolimatta neuvoston keskeisimmät maksumäärärahaleikkaukset (25,65 miljoonaa euroa 41,25 miljoonasta eurosta) kohdistuvat kolmeen keskeiseen maahanmuuttopolitiikan toteuttamisen budjettikohtaan (ulkorajarahasto, kolmansien maiden kansalaisten kotouttamista koskeva eurooppalainen rahasto ja Euroopan paluurahasto) ja vähennys on 7,37 prosenttia TE:een 2011 verrattuna.

Suurin maksusitoumusmäärärahojen leikkaus (miljoona euroa eli 18,52 prosentin vähennys) koskee Prince-ohjelmaa (tiedotustoimet, jotka liittyvät vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen perustamiseen, kuten sisäiset verkkosivustot, yleisötapahtumat, viestintätuotteet, eurobarometritutkimukset jne.). Tämän myötä on noussut esiin kysymyksiä Tukholman ohjelman onnistumisesta, etenkin kun otetaan huomioon hiljattain esitetty ehdotus neuvoston päätelmiksi komission toimintasuunnitelmasta Tukholman ohjelman toteuttamiseksi, jossa todetaan, että "osa komission ehdottamista toimista ei ole Tukholman ohjelman mukaisia, ja toisia, Tukholman ohjelmaan sisältyviä toimia, ei ole otettu komission tiedonannossa huomioon", ja kehotetaan "kaikkia osapuolia, joita asia koskee, varmistamaan kaikkien tarvittavien Tukholman ohjelman mukaisten toimien asianmukainen täytäntöönpano, mukaan lukien myös ne, jotka eivät sisältyneet edellä mainittuun komission ehdotukseen".

Mitä tulee SIS II:een, jonka määrärahoja EP halusi ottaa varaukseen, neuvosto ei muuta maksusitoumusmäärärahoja ja ehdottaa maksumäärärahojen leikkausta 11,9 prosentilla (-2,5 miljoonaa euroa).

5. Alaotsake 3b – Kansalaisuus

Ainoa neuvoston ehdottama määrärahojen nosto koko TE:ssä 2011 (4 miljoonaa euroa) koskee uutta valmistelutoimea Euroopan muistomerkkien säilyttämiseksi (mm. Auschwitz-Birkenaun keskitysleiri). Tämän uuden budjettikohdan vastapainona on leikattu maksusitoumusmäärärahoja pelastuspalvelumekanismia koskevassa budjettikohdassa (2,1 miljoonan euron leikkaus eli yli 11 prosentin vähennys).

Maksumäärärahojen suurimmat leikkaukset koskevat EU:n toimia terveyden alalla (‑8,1 miljoonaa euroa eli lähes 23 prosentin vähennys) ja kulttuuriohjelmaa 2007–2013 (-3,85 miljoonaa euroa).

Yhteensä neuvosto leikkaa vuoden 2011 TE:hen verrattuna maksumäärärahoja 19,3 miljoonaa euroa (-3,02 %) ja lisää maksusitoumusmäärärahoja 1,65 miljoonaa euroa (+ 0,25 %).

6. Otsake 4 – EU maailmanlaajuisena toimijana

Neuvosto aikoo luoda tähän otsakkeeseen liikkumavaran, jotta voidaan reagoida kolmansissa maissa mahdollisesti tapahtuviin kriiseihin. Jos verrataan talousarvioesitykseen 2011 (70,3 miljoonaa euroa), liikkumavara nostaa määrän 164 miljoonaan euroon.

Liikkumavaran nostamiseksi tällaiselle tasolle on tehtävä leikkauksia (lähes 94 miljoonaa euroa), jotka koskevat pääasiassa seuraavia:

-   laajentumisvälineiden / ehdokasmaiden kanssa tehtävän rajat ylittävän yhteistyön toimintamenot (-52 miljoonaa euroa): tällainen lähestymistapa on kyseenalainen, koska kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että vuosi 2011 on virstanpylväs kaikille liittymisprosessin eri vaiheissa oleville maille. Komissio ehdotti TE:ssä 2011 itse asiassa laajentumista koskevien maksusitoumusmäärärahojen nostamista yli 13 prosenttia. EP piti tätä ehdotusta myönteisenä päätöslauselmassaan kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista.

-   Hallintomenot: 24,65 miljoonan euron leikkaus, josta 16 miljoonaa euroa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä, 4,75 miljoonaa euroa liittymistä valmistelevasta tukivälineestä, 1,2 miljoonaa euroa eurooppalaisesta naapuruuden ja kumppanuuden välineestä, 1,2 miljoonaa euroa vakautusvälineestä, 1 miljoonaa euroa demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevasta eurooppalaisesta välineestä ja 0,5 miljoonaa euroa humanitaarisen avun välineestä). On syytä pitää mielessä, että hallintomäärärahojen ehdotetut leikkaukset eivät korreloi välineille osoitettujen toimintamäärärahojen kanssa eivätkä liity käyttöasteeseen, joka oli näiltä osin yli 80 prosenttia kesäkuun 2010 puolivälissä (poikkeuksena oli humanitaarisen avun hallintomenot).

-   Makrotaloudellinen rahoitusapu (maksusitoumusmäärärahojen 15 miljoonan euron leikkaus): neuvosto ehdottaa, että määrärahat palautetaan lähes vuoden 2010 talousarvion tasolle.

Maksumäärärahojen osalta ehdotetut leikkaukset ovat 591 miljoonaa euroa (mukaan lukien maksumäärärahojen totaalinen poisto hätäapuvarauksesta, 203 miljoonaa euroa). Komissio oli TE:ssä 2011 jo ehdottanut 186 miljoonan euron leikkausta vuoden 2010 talousarvioon verrattuna ja todennut, että maksamatta olevat maksusitoumukset (RAL) päätettävänä olevissa budjettikohdissa olivat vähentyneet huomattavasti.

Tämä neuvoston ehdottama 591 miljoonan euron lisäleikkaus, jossa maksumäärärahat vähenevät lähes 10 prosenttia vuoteen 2010 verrattuna, ei vaikuta päätettävänä oleviin budjettikohtiin vaan kaikkien käynnissä olevien ohjelmien toimintakohtiin (ei kuitenkaan YUTP).

7. Otsake 5 – Hallinto

Neuvosto haluaa leikata komission ehdotusta (TE) 162,15 miljoonalla eurolla, minkä jälkeen kaikkien toimielinten hallintomenot ovat 8 094 miljoonaa euroa eli 2,5 prosenttia korkeammat kuin vuonna 2010. Liikkumavaraa on 323 miljoonaa euroa.

Eräät leikkausten taustalla olevat olettamukset ja neuvoston lähestymistapa eli kiinteä perusvähennys palkkoihin, kun otetaan huomioon nykyinen avointen virkojen osuus, saattavat johtaa siihen, että toimielinten sujuva toiminta vaikeutuu. On syytä korostaa, kuten parlamentti totesi suuntaviivoissaan, että kutakin toimielintä on arvioitava yksilöllisesti.

Neuvoston leikkaukset vähentävät komission alkuperäistä ehdotusta kokonaisuudessaan noin 2 prosenttia. Leikkaukset koskevat lähinnä seuraavia:

-   komission menot, mukaan lukien yhteisön virastot (-80 miljoonaa euroa eli ‑2,1 prosenttia; virastojen leikkaukset vaihtelevat EPSOn 0,75 prosentista henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimiston 3,15 prosenttiin),

-   Eurooppa-koulut (-13 miljoonaa euroa eli -7,5 %),

-   talous- ja sosiaalikomitea (-14 miljoonaa euroa eli -10,3 %),

-   alueiden komitea (-10 miljoonaa euroa eli -11,2 %),

-   eläkkeet (-23 miljoonaa euroa eli -1,8 %).

On myös mielenkiintoista panna merkille, että parlamentin (jonka menoihin sovelletaan herrasmiessopimusta) ja oikeusasiamiehen (jonka menot ovat marginaaliset) jälkeen, neuvosto leikkasi vähiten omia menojaan (ainoastaan -1,3 %), kun taas komiteoiden leikkaukset ovat yli 10 prosenttia.

Yleisesti ottaen neuvosto haluaa rajoittaa kaikkien toimielinten leikkaukset enintään 2 prosenttiin (paitsi tietosuojavaltuutettu), eikä uusia virkoja luoda (paitsi Eurooppa-neuvostoon). Neuvosto sivuuttaa myös 1,85 prosentin vuosittaisen korotuksen palkkoihin ja eläkkeisiin odotettaessa tuomioistuinkäsittelyä. Tämä ei ole moitteetonta talousarviohallintoa, koska alkuperäinen vuonna 2009 ehdotettu täysi 3,7 prosentin mukautus saattaa tulla kokonaisuudessaan maksettavaksi, jos tuomioistuin päättää asian komission hyväksi. Näin ollen se olisi viisasta ottaa talousarvioon nyt.

Neuvoston yksi leikkaus koskee Kroatian mahdollista liittymispäivää, jonka neuvosto arvioi nyt olevan 1. heinäkuuta 2012. Tämä ei vastaa nykyisiä/aiempia olettamuksia, joten parlamentti voisi jättää nykyisen skenaarion (1. tammikuuta 2012) voimaan. Myös komissio on tietojemme mukaan käyttänyt talousarvioesityksessä oletuksenaan 1. päivää tammikuuta 2012 eikä ole ainakaan esittänyt muuta. Neuvoston on syytä selventää kantaansa yksityiskohtaisemmin.

8. Erillisvirastot

Neuvoston kanta EU:n erillisvirastoihin perustui seuraaviin periaatteisiin, jotka koskevat niiden määrärahojen kehittymistä vuoteen 2010 verrattuna:

-   nousu rajoitetaan 1,5 prosenttiin toiminnassaan "vauhtiin" päässeiden virastojen osalta,

-   nousu rajoitetaan 3 prosenttiin niiden virastojen osalta, joille on osoitettu uusia tehtäviä, ja vain puolet pyydetyistä viroista myönnetään,

-   komission ehdotusta ei muuteta uusien virastojen osalta.

Tähän pitää vielä lisätä komission oma rajoitus, joka koskee virastojen käyttötarkoitukseensa sidottujen, edellisen vuoden ylijäämistä tai vajaakäytöstä saatavien tulojen leikkausta. Näin erillisvirastojen menot vakaannutettiin yleisesti 679 miljoonaan euroon, ja nyt ne vähennetään 666 miljoonaan euroon.

Virastojen budjeteista leikataan yhteensä 13,5 ja 11,8 miljoonaa euroa (MSM ja MM) komission alkuperäiseen ehdotukseen verrattuna. Tämä maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välinen epäsuhta johtuu siitä, että Euroopan ympäristökeskuksen ja Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen maksusitoumusmäärärahoja leikattiin, mutta maksumäärärahat jätettiin rauhaan.

Nämä leikkaukset koskevat noin puolta (15) Euroopan unionin erillisvirastoista eri tavoin: yleisesti ottaen leikkaukset ovat useimpien virastojen osalta alle 1 prosenttia, mutta Euroopan rautatieviraston ja Euroopan poliisiakatemian osalta ne ovat lähes 5 prosenttia tai jopa yli. Lisähenkilöstöä on leikattu neljä AD:tä ja kolme AST:tä.

Neuvosto on ottanut puolet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavan viraston alkuperäisistä määrärahoista varaukseen oletuksenaan, että lainsäädäntöprosessin edistyminen ei mahdollista viraston toiminnan aloittamista ennen vuoden 2011 puoliväliä.

C. Liitteet

– Yhteenveto rahoituskehyksen otsakkeittain ja ohjelmittain, sellaisena kuin se on hyväksytty Coreperissä

– Neuvoston ehdotukset lausumiksi maksumäärärahoista

– Sovittelukomitean työskentelyn aikataulua ja toimintatapoja vuonna 2010 koskevat kolmikantakokouksessa hyväksytyt päätelmät

– Talousarviomenettely 2011 – alustava aikataulu

C. Liitteet

Yhteenveto rahoituskehyksen otsakkeittain ja ohjelmittain, sellaisena kuin se on hyväksytty Coreperissä

Otsake, osasto ja enimmäismäärä	Talousarvio 2010		Talousarvioesitys 2011		Neuvoston kanta 2011		Ero (neuvosto/TE)
	Maksusitoumukset	Maksut	Maksusitoumukset	Maksut	Maksusitoumukset	Maksut	Maksusitoumukset		Maksut
1: Kestävä kasvu	64.249.445.345	47.727.155.803	64.406.946.054	54.650.510.910	64.360.396.054	52.684.370.910	-46.550.000	-0,07%	-1.966.140.000	-3,60%
63.974.000.000	Liikkumavara*		67.053.946		113.603.946
1.1: Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky	14.862.853.253	11.343.270.803	13.436.852.270	12.109.714.170	13.390.302.270	11.218.574.170	-46.550.000	-0,35%	-891.140.000	-7,36%
12.987.000.000	Liikkumavara*		50.147.730		96.697.730
Seitsemäs tutkimuksen puiteohjelma	7.542.425.000	6.373.875.000	8.586.667.000	7.018.286.100	8.558.552.000	6.462.771.100	-28.115.000	-0,33%	-555.515.000	-7,92%
(sisältää kuudennen tutkimuksen puiteohjelman)
Ydinvoimaloiden poistaminen käytöstä (Slovakia,	255.000.000	220.000.000	258.000.000	200.000.000	258.000.000	200.000.000	0	0
Liettua, Bulgaria)
Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	500.000.000	0	500.000.000	50.000.000	500.000.000	0	0	0	-50.000.000	-100%
Talouden elpymistä edistävät energiahankkeet	1.980.000.000	1.027.482.000	0	1.074.766.600	0	1.074.766.600	0	0
Käytöstä poisto (suora tutkimustoiminta)	26.900.000	33.000.000	26.270.000	30.000.000	26.270.000	30.000.000	0	0
Euroopan laajuiset verkot	1.083.900.000	931.794.000	1.266.150.000	935.300.000	1.265.070.000	824.720.000	-1.080.000	-0,09%	-110.580.000	-11,82
Galileo	894.400.000	453.500.000	195.941.800	554.000.000	194.491.800	552.550.000	-1.450.000	-0,74%	-1.450.000	-0,26%
Marco Polo	63.940.000	36.675.000	65.865.000	33.665.000	65.725.000	24.525.000	-140.000	-0,21%	-9.140.000	-27,15
Elinikäinen oppiminen ja Erasmus Mundus	1.107.288.500	1.075.812.000	1.135.635.000	1.076.240.000	1.135.435.000	1.042.540.000	-200.000	-0,02%	-33.700.000	-3,13%
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma	302.113.000	198.622.200	316.044.000	163.069.000	314.744.000	97.769.000	-1.300.000	-0,41%	-65.300.000	-40,04
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman tieto- ja viestintäpolitiikan tukiohjelma	112.400.000	95.160.000	120.600.000	103.400.000	120.600.000	88.400.000	0	0	-15.000.000	-14,51
Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma – Älykäs energiahuolto	111.195.000	65.903.300	112.000.000	53.301.000	111.300.000	46.601.000	-700.000	-0,63%	-6.700.000	-12,57
Sosiaalipoliittinen ohjelma	214.550.000	180.510.000	191.330.000	175.110.000	189.290.000	161.560.000	-2.040.000	-1,07%	-13.550.000	-7,74%
Tulli 2013 -ohjelma ja Fiscalis 2013 -ohjelma	75.450.000	47.432.000	81.932.000	58.932.000	81.932.000	58.932.000	0	0
Erillisvirastot	251.081.753	247.397.803	237.994.470	237.994.470	234.949.470	234.949.470	-3.045.000	-1,28%	-3.045.000	-1,28%
Muut toimet ja ohjelmat	342.210.000	356.107.500	342.423.000	345.650.000	333.943.000	318.490.000	-8.480.000	-2,48%	-27.160.000	-7,86%
1.2: 1 b. Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio	49.386.592.092	36.383.885.000	50.970.093.784	42.540.796.740	50.970.093.784	41.465.796.740	0	0	-1.075.000.000	-2,53%
50.987.000.000	Liikkumavara	16.906.216			16.906.216
Lähentymistavoite	30.255.996.999	22.519.800.000	31.406.373.076	25.831.400.000	31.406.373.076	25.831.400.000	0	0
Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys	7.604.832.146	6.095.900.000	7.084.823.108	7.835.400.000	7.084.823.108	7.093.400.000	0	0	-742.000.000	-9,47%
-tavoite
Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoite	1.242.911.613	818.200.000	1.312.201.407	1.040.300.000	1.312.201.407	982.300.000	0	0	-58.000.000	-5,58%
Tekninen apu	88.106.454	88.035.000	88.100.000	72.900.000	88.100.000	72.900.000	0	0
Koheesiorahasto	10.190.244.880	6.854.950.000	11.078.596.193	7.752.750.000	11.078.596.193	7.477.750.000	0	0	-275.000.000	-3,55%
Muut toimet ja ohjelmat	4.500.000	7.000.000	0	8.046.740	0	8.046.740	0	0
2: Luonnonvarojen suojelu ja hallinta	59.498.833.302	58.135.640.809	59.486.248.389	58.135.685.296	59.011.601.738	57.314.977.696	-474.646.651	-0,80%	-820.707.600	-1,41%
60.338.000.000	Liikkumavara		851.751.611		1.326.398.262
Maatalousmarkkinat	43.417.420.000	43.416.522.586	43.374.505.132	43.376.461.358	42.913.692.532	42.915.648.758	-460.812.600	-1,06%	-460.812.600	-1,06%
Kalatalouden markkinat	30.496.768	31.000.000	29.996.768	27.500.000	29.996.768	27.500.000	0	0
Eläinten ja kasvien terveys	371.885.000	253.685.000	342.900.000	252.800.000	333.525.000	237.925.000	-9.375.000	-2,73%	-14.875.000	-5,88%
Maaseudun kehittäminen	14.363.564.633	13.399.280.000	14.436.116.552	13.404.365.000	14.435.651.552	13.260.900.000	-465.000	0,00%	-143.465.000	-1,07%
Euroopan kalatalousrahasto	644.028.678	481.080.000	658.285.042	488.822.859	658.020.991	345.772.859	-264.051	-0,04%	-143.050.000	-29,26
Kalatalouden hallinta ja kansainväliset	277.530.000	252.460.000	262.175.000	250.473.000	260.510.000	245.378.000	-1.665.000	-0,64%	-5.095.000	-2,03%
sopimukset
Life+	306.855.000	215.820.000	333.500.000	268.225.000	331.900.000	215.125.000	-1.600.000	-0,48%	-53.100.000	-19,8
Erillisvirastot	42.953.223	43.113.223	43.769.895	43.769.895	43.304.895	43.459.895	-465.000	-1,06%	-310.000	-0,71%
Muut toimet ja ohjelmat	44.100.000	42.680.000	5.000.000	23.268.184	5.000.000	23.268.184	0	0
3: Kansalaisuus, vapaus, turvallisuus ja oikeus	1.674.487.370	1.397.957.870	1.803.069.740	1.491.552.740	1.792.319.740	1.422.637.740	-10.750.000	-0,60%	-68.915.000	-4,62%
1.889.000.000	Liikkumavara		85.930.260		96.680.260
3.1: Vapaus, turvallisuus ja oikeus	1.006.487.370	738.570.370	1.135.252.740	852.573.740	1.124.342.740	802.963.740	-10.910.000	-0,96%	-49.610.000	-5,82%
1.206.000.000	Liikkumavara	70.747.260	81.657.260
Yhteisvastuu ja maahanmuuttovirtojen hallinta	517.150.000	349.290.000	612.590.000	431.110.000	611.340.000	403.410.000	-1.250.000	-0,20%	-27.700.000	-6,43%
Turvallisuus ja vapauksien suojelu	106.900.000	73.729.000	133.000.000	66.700.000	133.000.000	62.400.000	0	0	-4.300.000	-6,45%
Perusoikeudet ja oikeusasiat	77.500.000	58.690.000	78.000.000	64.920.000	77.700.000	60.620.000	-300.000	-0,38%	-4.300.000	-6,62%
Erillisvirastot	239.837.370	213.837.370	252.462.740	241.137.740	244.102.740	232.777.740	-8.360.000	-3,31%	-8.360.000	-3,47%
Muut toimet ja ohjelmat	65.100.000	43.024.000	59.200.000	48.706.000	58.200.000	43.756.000	-1.000.000	-1,69%	-4.950.000	-10,16
3.2: Kansalaisuus	668.000.000	659.387.500	667.817.000	638.979.000	667.977.000	619.674.000	160.000	0,02%	-19.305.000	-3,02%
683.000.000	Liikkumavara		15.183.000		15.023.000
Kansanterveys- ja kuluttaja-asiaohjelma	73.290.000	63.300.000	75.350.000	73.850.000	75.350.000	65.750.000	0	0	-8.100.000	-10,97
Kulttuuri 2007	54.165.000	44.529.000	57.572.000	49.550.000	57.572.000	45.700.000	0	0	-3.850.000	-7,77%
Nuorisotoimintaohjelma	124.886.000	122.380.000	126.888.000	118.280.000	126.888.000	118.030.000	0	0	-250.000	-0,21%
Media 2007	102.078.500	93.500.000	110.035.000	101.210.000	109.810.000	100.985.000	-225.000	-0,20%	-225.000	-0,22%
Kansalaisten Eurooppa	32.505.000	23.365.000	28.530.000	21.700.000	28.500.000	21.670.000	-30.000	-0,11%	-30.000	-0,14%
Pelastuspalvelun rahoitusväline	18.450.000	12.450.000	18.350.000	18.350.000	16.250.000	12.250.000	-2.100.000	-11,44%	-6.100.000	-33,24
Tiedotus- ja viestintätoimet.	95.280.000	86.540.000	93.685.000	86.400.000	93.685.000	84.900.000	0	0	-1.500.000	-1,74%
Euroopan solidaarisuusrahasto	0	0	0	0	0	0	0	0
Erillisvirastot	125.296.000	116.557.000	125.103.000	125.305.000	123.618.000	125.305.000	-1.485.000	-1,19%	0
Muut toimet ja ohjelmat	42.049.500	96.766.500	32.304.000	44.334.000	36.304.000	45.084.000	4.000.000	12,38%	750.000	1,69%
4: EU maailmanlaajuisena toimijana	8.141.006.470	7.787.695.183	8.613.529.377	7.601.763.867	8.519.789.377	7.010.864.867	-93.740.000	-1,09%	-590.899.000	-7,77%
8.430.000.000	Liikkumavara*		70.330.623		164.070.623
Liittymistä valmisteleva väline (IPA)	1.587.100.000	1.782.174.400	1.796.793.000	1.513.666.157	1.740.043.000	1.317.757.157	-56.750.000	-3,16%	-195.909.000	-12,94
Teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline (ICI)	23.740.000	17.063.000	25.121.000	20.100.000	24.121.000	14.100.000	-1.000.000	-3,98%	-6.000.000	-29,85
Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva rahoitusväline (EIDHR)	164.198.200	157.974.000	163.113.000	148.673.000	162.113.000	117.673.000	-1.000.000	-0,61%	-31.000.000	-20,85
Ydinturvallisuuden yhteistyöväline (INSC)	70.452.882	61.800.000	75.813.000	71.268.300	75.813.000	71.268.300	0	0
Väline teollisuusmaiden kanssa tehtävää yhteistyötä varten (ICI)	34.500.000	9.500.000	45.000.000	7.060.000	45.000.000	7.060.000	0	0
Eurooppalainen naapuruus ja kumppanuus	1.672.867.627	1.359.833.000	1.726.993.000	1.348.092.600	1.725.793.000	1.321.892.600	-1.200.000	-0,07%	-26.200.000	-1,94%
ENPI-väline
Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)	2.467.932.439	2.061.364.301	2.612.193.240	2.255.997.488	2.596.193.240	2.194.997.488	-16.000.000	-0,61%	-61.000.000	-2,70%
Vakautusväline	219.559.000	191.405.160	290.188.000	207.088.000	288.988.000	161.888.000	-1.200.000	-0,41%	-45.200.000	-21,83
Humanitaarinen apu	800.518.000	800.518.000	824.693.000	824.693.000	824.193.000	824.193.000	-500.000	-0,06%	-500.000	-0,06%
Makrotaloudellinen apu	98.985.000	90.000.000	114.868.567	103.500.000	99.868.567	88.000.000	-15.000.000	-13,06%	-15.500.000	-14,98
Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka (YUTP)	281.541.000	225.650.000		327.374.000	286.036.000	327.374.000	286.036.000	0	0
Lainanannon yhteydessä annetut EY:n takaukset	93.810.000	93.810.000	138.880.000	138.880.000	138.880.000	138.880.000	0	0
Varaus hätäapua varten	248.882.000	248.882.000	253.860.000	203.000.000	253.860.000	0	0	0	-203.000.000	-100%
Erillisvirastot	18.282.000	18.282.000	19.850.000	19.850.000	19.760.000	19.760.000	-90.000	-0,45%	-90.000	-0,45%
Muut toimet ja ohjelmat	358.638.322	669.439.322	198.789.570	453.859.322	197.789.570	447.359.322	-1.000.000	-0,50%	-6.500.000	-1,43%
5: Hallinto	7.898.452.499	7.897.947.499	8.255.374.289	8.256.429.289	8.093.227.557	8.094.282.557	-162.146.732	-1,96%	-162.146.732	-1,96%
8.334.000.000	Liikkumavara*		160.625.711		322.772.443
Komissio	3.604.622.000	3.604.117.000	3.709.015.360	3.710.070.360	3.629.405.560	3.630.460.560	-79.609.800	-2,15%	-79.609.800	-2,15%
Eläkkeet (kaikki toimielimet)	1.192.789.000	1.192.789.000	1.274.979.000	1.274.979.000	1.252.318.000	1.252.318.000	-22.661.000	-1,78%	-22.661.000	-1,78%
Eurooppa-koulut	154.212.044	154.212.044	173.514.000	173.514.000	160.611.000	160.611.000	-12.903.000	-7,44%	-12.903.000	-7,44%
Euroopan parlamentti	1.616.760.399	1.616.760.399	1.706.547.354	1.706.547.354	1.706.547.354	1.706.547.354	0	0
Neuvosto	633.552.000	633.552.000	651.580.000	651.580.000	643.155.000	643.155.000	-8.425.000	-1,29%	-8.425.000	-1,29%
Euroopan unionin tuomioistuin	329.300.000	329.300.000	345.293.000	345.293.000	334.388.440	334.388.440	-10.904.560	-3,16%	-10.904.560	-3,16%
Tilintarkastustuomioistuin	147.945.731	147.945.731	146.879.500	146.879.500	144.265.731	144.265.731	-2.613.769	-1,78%	-2.613.769	-1,78%
Talous- ja sosiaalikomitea	123.173.749	123.173.749	139.220.719	139.220.719	124.845.420	124.845.420	-14.375.299	-10,33%	-14.375.299	-10,33
Alueiden komitea	79.660.950	79.660.950	91.067.355	91.067.355	80.842.683	80.842.683	-10.224.672	-11,23%	-10.224.672	-11,23
Euroopan oikeusasiamies	9.332.275	9.332.275	9.395.100	9.395.100	9.395.100	9.395.100	0	0
Euroopan tietosuojavaltuutettu	7.104.351	7.104.351	7.882.901	7.882.901	7.453.269	7.453.269	-429.632	-5,45%	-429.632	-5,45%
Kokonaistalousarvio	141.462.224.986	122.946.397.164	142.565.167.849	130.135.942.102	141.777.334.466	126.527.133.770	-787.833.383	-0,55%	-3.608.808.332	-2,77%
Monivuotisen rahoituskehyksen yleinen enimmäismäärä: 131.487.000.000	Liikkumavara yhteensä		1.235.692.151		2.023.525.534

Neuvoston ehdotukset lausumiksi maksumäärärahoista

1.      Maksumäärärahat

"Neuvosto pyytää komissiota esittämään lisätalousarvion siinä tapauksessa, että vuoden 2011 talousarvion määrärahat eivät riitä kattamaan alaotsakkeesta 1a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky), alaotsakkeesta 1b (Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio) ja otsakkeesta 2 (Luonnonvarojen suojelu ja hallinta) ja otsakkeesta 4 (EU maailmanlaajuisena toimijana) johtuvia menoja."

2.        Alaotsakkeeseen 1b kuuluviin maksumäärärahoihin sovellettava erityismenettely

"Neuvosto pyytää komissiota esittämään syyskuun 2011 loppuun mennessä alaotsakkeeseen 1b (Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio) kuuluvien maksumäärärahojen tilannetta ja arvioita koskevat tuoreimmat ajantasaistetut luvut ja esittämään tarvittaessa lisätalousarvioesityksen tätä nimenomaista tarkoitusta varten.

Neuvosto muodostaa kantansa lisätalousarvioesitykseen mahdollisimman nopeasti, jottei maksumäärärahoihin synny vajeita."

Sovittelukomitean työskentelyn aikataulua ja toimintatapoja vuonna 2010 koskevat kolmikantakokouksessa hyväksytyt päätelmät

Sovittelukomitean työskentelyn aikataulu ja toimintatavat vuonna 2010

Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio palauttavat mieliin siirtymätoimenpiteistä 30. marraskuuta 2009 antamansa yhteisen lausuman ja erityisesti sen 7 kohdan, jossa ne sopivat määrittelevänsä sovittelukomitean organisaation periaatteet ja toimintatavat.

Tämän osalta ne sopivat seuraavista keskeisistä ajankohdista vuodelle 2010:

1.      Kolmikantakokous kutsutaan koolle 11. lokakuuta ennen Euroopan parlamentin käsittelyä.

2.      SEUT 314 artiklan 4 kohdan c alakohdan määräysten mukaisesti sovittelukomitea kutsutaan tarvittaessa koolle 26. lokakuuta 2010, jolloin 314 artiklassa määrätyn 21 päivän määräajan viimeinen päivä on 15. marraskuuta 2010, edellä mainitussa yhteisessä lausumassa hyväksytyn käytännön aikataulun mukaisesti.

3.      Sovittelukomitea kokoontuu 27. lokakuuta iltapäivällä Euroopan parlamentin isännöimänä ja 11. marraskuuta neuvoston isännöimänä. Sovittelukomitean kokoukset valmistellaan kolmikantakokouksissa 27. lokakuuta aamupäivällä, 4. marraskuuta ja 8. marraskuuta. Lisäksi kolmiviikkoisen sovittelujakson kuluessa voidaan järjestää muita kolmikantakokouksia.

Toimielimet hyväksyvät myös liitteessä esitetyt, sovittelukomitean työskentelyssä sovellettavat toimintatavat.

Sovittelukomitean työskentelyssä vuonna 2010 sovellettavia toimintatapoja koskeva liite

1.      Jos Euroopan parlamentti hyväksyy äänestyksessään tarkistuksia neuvoston kantaan, neuvoston puheenjohtaja panee merkille näiden kahden toimielimen kantojen eroavuudet täysistunnossa äänestyksen jälkeen. Euroopan parlamentin kirje, jolla kutsutaan koolle sovittelukomitea, lähetetään sen jälkeen yhteisellä sopimuksella neuvoston puheenjohtajan kanssa ennen viikkoa 42. Jos neuvosto ei voi hyväksyä kaikkia Euroopan parlamentin tekemiä tarkistuksia, asia vahvistetaan neuvoston 25. lokakuuta 2010 lähettämällä kirjeellä.

2.      Sovittelukomitean käyttöön annetaan yhteinen asiakirjakokonaisuus (valmisteluasiakirjat), jossa esitetään talousarviomenettelyn eri vaiheet[36]. Nämä asiakirjat sisältävät budjettikohtaiset luvut, rahoituskehyksen kunkin otsakkeen osalta lasketut yhteenlasketut määrät ja konsolidoidun asiakirjan, jossa esitetään luvut ja huomautukset kaikkien sellaisten budjettikohtien osalta, joiden katsotaan olevan edelleen teknisesti "avoinna". Erillisessä asiakirjassa luetellaan kaikki budjettikohdat, joiden katsotaan olevan teknisesti loppuun käsiteltyjä, sen rajoittamatta kuitenkaan sovittelukomitean lopullista päätöstä[37]. Nämä asiakirjat luokitellaan budjettinimikkeistön mukaisesti.

Sovittelukomitealle annettaviin valmisteluasiakirjoihin voidaan liittää muita asiakirjoja[38].

3.      Sovittelukomitean ensimmäisessä kokouksessa voitaisiin määritellä neuvottelujen kohdeala ja kolmikantakokouksissa käsiteltävät aiheet. Siinä voitaisiin myös vahvistaa teknisesti loppuun käsitellyiksi katsottujen budjettikohtien luettelo, vaikkakin sopimukseen pääsyn edellytyksenä on yhteisymmärrys kaikista kysymyksistä.

Sovittelukomitean ensimmäisessä kokouksessa määritellyistä kysymyksistä ja muista vielä avoimista kohdista keskusteltaisiin kolmikantakokouksissa tavoitteena mahdollinen yhteisymmärrys viimeisessä sovittelukomitean kokouksessa.

Kolmikantakokouksissa voitaisiin käsitellä kysymyksiä aihekohtaisesti, myös monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeittain. Alustavat päätelmät laaditaan yhdessä kunkin kolmikantakokouksen aikana tai välittömästi sen jälkeen samalla, kun laaditaan seuraavan kokouksen esityslista. Ehdotuksen päätelmiksi viimeistelee kokousta isännöivä toimielin, ja se katsotaan hyväksytyksi 24 tunnin kuluttua, tämän kuitenkaan rajoittamatta sovittelukomitean lopullista päätöstä.

Sovittelukomitean toisessa kokouksessa olisivat saatavilla kolmikantakokousten päätelmät ja sellaiset budjettikohdat sisältävä asiakirja, joista on päästy alustavasti yhteisymmärrykseen kolmikantakokouksissa, mahdollista hyväksyntää varten.

4.      Sovittelukomitea voi hyväksyä päätelmiä ja mahdollisia yhteisiä lausumia. Sen olisi myös päästävä yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, joka sisältää oikeudellisen johdantoasiakirjan ja liitteet[39].

Yhteinen teksti käännetään kaikille kielille (Euroopan parlamentin käännöspalvelussa) ja toimitetaan hyväksyttäväksi molemmille budjettivallan käyttäjille 14 päivän kuluessa.

Talousarvio viimeistellään sen jälkeen, kun molemmat budjettivallan käyttäjät ovat hyväksyneet yhteisen tekstin, sisällyttämällä yhteisen tekstin liitteet niihin budjettikohtiin, joita ei ole muutettu sovittelumenettelyssä.

5.      Kutakin kokousta (sovittelukomitean kokousta tai kolmikantakokousta) isännöivä toimielin huolehtii tulkkausjärjestelyistä ja tarjoaa sovittelukomiteassa sovellettavien kielijärjestelyjen mukaisen täyden kielivalikoiman ja kolmikantakokouksiin ad hoc ‑kielijärjestelyjen mukaisen kielivalikoiman.

Kokousta isännöivä toimielin huolehtii kokousasiakirjojen tuottamisesta ja jakelusta.

Kaikkien kolmen toimielimen yksiköt toimivat yhteistyössä neuvottelutulosten kirjaamisessa yhteisten asiakirjojen viimeistelyä varten.

________________________

Talousarviomenettely 2011 – alustava aikataulu

tilanne 9. Heinäkuuta 2010

Viikko	Tapahtuma
viikko 26 (28. kesäkuuta − 2. heinäkuuta)	–  30. kesäkuuta: kolmikantakokous
viikko 28 (15.–16. heinäkuuta)	–  8. heinäkuuta: COREPER –  13. elokuuta: neuvoston talousarvio
viikko 36 (6.–10. syyskuuta)	–  7. tai 8. syyskuuta: ministeri esittelee neuvoston kannan täysistunnossa –  8. syyskuuta (klo 12.00): MÄÄRÄAIKA täysistuntotarkistusten jättämiselle – valiokunnat ja jäsenet (40 allekirjoitusta) –  8. syyskuuta (klo 12.00): MÄÄRÄAIKA tarkistusten jättämiselle budjettivaliokunnalle – yksittäiset jäsenet (alle 40 allekirjoitusta)
viikko 37 (13.–17. syyskuuta)	–  15. syyskuuta (klo 12:00) – MÄÄRÄAIKA täysistuntotarkistusten jättämiselle – poliittiset ryhmät
viikko 40 (4.–8. lokakuuta)	–  4., 5. ja 7. lokakuuta: budjettivaliokunnan kokous: äänestys tarkistuksista ja päätöslauselmasta
viikko 41 (11.–15. lokakuuta)	–  11. lokakuuta: kolmikantakokous
viikko 42 (18.–22. lokakuuta)	–  20. lokakuuta: EP:n äänestys –   komissio esittää oikaisukirjelmän maatalousmenoista –   äänestyksen jälkeen täysistunnossa mahdollinen ministerin lausuma "jossa pannaan merkille neuvoston ja EP:n kantojen eroavuudet"   –  22. lokakuuta: EP:n puhemies lähettää kirjeen sovittelukomitean kutsumiseksi koolle
viikko 43 (25.–29. lokakuuta)	–  25. lokakuuta: neuvosto toimittaa virallisen kirjeen, jossa se ilmoittaa hyväksyvänsä / hylkäävänsä EP:n tarkistukset   –  27. lokakuuta aamupäivällä: – budjettivaliokunta – mahdollisesti kolmikantakokous   –  27. lokakuuta iltapäivällä: EP:n puhemies käynnistää virallisesti sovittelukomitean työn (SEUT 314 art. 4 kohta) (EP:n tiloissa) (tarkka ajankohta ilmoitetaan myöh.)
viikko 44 (1.–5. marraskuuta)	(4. marraskuuta?) valmistelukokoukset (esittelijät) –   4. marraskuuta: kolmikantakokous (muodosta päätetään myöh.)
viikko 45 (8.–12. marraskuuta)	–   8. marraskuuta: kolmikantakokous –   9. marraskuuta: budjettivaliokunta –   11. marraskuuta: toinen sovittelukokous (neuvoston tiloissa)   Sovittelu päättyy
viikko 46 (15.–19. marraskuuta)	–    EP: valmistellaan poliittisten ryhmien kanta yhteiseen tekstiin –  15. marraskuuta: kolmikantakokous (jos tarpeen)
Viikko 47 (22.–26. marraskuuta)	–  parlamentti ja neuvosto hyväksyvät yhteisen tekstin

• [1]  Toimielimet ovat vuosien kuluessa sopineet käytännön aikataulusta, koska ovat tietoisia tarpeesta ryhtyä toimiin ennen perussopimuksissa määrättyjä määräaikoja. Vuotta 2011 koskevan talousarviomenettelyn käytännön aikataulu hahmotellaan osittain yhteisessä julistuksessa, joka käsittää tekstissä mainitut siirtymäsäännöt.
• [2]  Tämä koskee esimerkiksi neuvoston hylkäämispäätöstä koskevan virallisen ilmoituksen ajoittamista siten, että Euroopan parlamentti kokoontuu täysistuntoon niiden 14 päivän kuluessa, joiden aikana Euroopan parlamentin on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen mukaan järjestettävä vahvistusäänestys.
• [3]  Puheenjohtajakokouksen 18. syyskuuta 2008 tekemä päätös Euroopan parlamentin uudistamista käsittelevän työryhmän toisesta väliraportista.
• [4]  Kokousten kokoonpano määritetään käsiteltävien asioiden perusteella: Euroopan parlamentin puhemies, puheenjohtaja sekä esittelijät, erityisvaliokunnat, esittelijöiden kokous ja niin edelleen.
• [5]  Algeria, Armenia, Azerbaidžan, Egypti, Georgia, Israel, Jordania, Libanon, Libya, Moldova, Marokko, Palestiinalaishallinto, Syyria, Tunisia, Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä.
• [6]  teoksessa: European Contract Law, Material for a Common Frame of Reference, toim. Bénédicte Fauvarque-Cosson ja Denis Mazeaud, Sellier, München 2008, s.421.
• [7]  Ainoastaan ne maat on otettu mukaan, joiden kanssa on tehty täytäntöönpanokelpoinen sopimus tietosuojasta.
• [8]  Kuten tiedonannossa "Kestävää ja kilpailukykyistä eurooppalaista matkailua koskeva toimintaohjelma"(KOM(2007)0621 lopullinen) on määritelty.
• [9] () Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle: Mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskeva eurooppalainen aloite - KOM (2007)0708 lopullinen.
• [10]  Vuosi 2008 oli kansainvälistä MEDIA-ohjelmaa koskevan valmistelutoimen ensimmäinen vuosi, ja sen talousarvio oli kaksi miljoonaa euroa 18 hankkeelle (33 ehdotuksesta). Vuodelle 2009 Euroopan parlamentti äänesti huomattavasta määrärahojen lisäyksestä, jotta voitaisiin valita 40 hanketta (95 ehdotuksesta) yhteensä viiden miljoonan euron arvosta. Kaikki kansainväliset MEDIA-hankkeet perustuvat EU:n ja kolmansien maiden ammattilaisten välisiin kumppanuuksiin, joissa pyritään saamaan aikaan mahdollisimman suuri ja kestävä kansainvälistä verkostoitumista koskeva vaikutus. Vuosina 2008 ja 2009 valituilla hankkeilla edistettiin onnistuneesti kansainvälisten audiovisuaalimarkkinoiden rakennetta ja todellakin luotiin odotuksia ammattilaisten keskuudessa, sillä he investoivat jo valtavasti uusien kumppanuuksien ja laadukkaiden hankkeiden luomiseen vuosina 2008 ja 2009 ja valmistelivat uuden MEDIA Mundus ‑ohjelman käynnistämistä vuonna 2011.
• [11]  Asetuksen (EY) N:o 1083/2006 71 artiklan 2 kohta.
• [12]  Ehdotus Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä.
• [13]  Budjettivaliokunnan seurantaryhmän kokous koheesiopolitiikasta 17. maaliskuuta 2010.
• [14]  Jäsenvaltio voi nyt esimerkiksi alkaa toteuttaa laaja-alaisia hankkeita ja jopa saada korvausta ennen kyseisen hankkeen virallista jättämistä tai komission hyväksyntää.
• [15]  Näin ollen eräät tarkkailijat suosittelevat säädösten vaikutusten arvioinnin suorittamista sen varmistamiseksi, että kansallisen lainsäädännön osaksi saattaminen ei lisää monimutkaisuutta (ks. Latvian parhaat käytännöt).
• [16]  Tämä myös kasvattaa mekaanisesti maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välistä eroa sekä maksamatta olevien sitoumusten tasoa, jonka olisi pitänyt laskea määrärahojen automaattisten vapauttamisen myötä. Sen odotetaan kuitenkin tasoittuvan maksujen tahdin nopeutuessa.
• [17]  Sisällytetty rakennetoimien yhteiseen tarkistusstrategiaan 2009–2011.
• [18]  Sen sijaan komissio keskittyi ohjelmien rahoituksen toteutumisen valvomiseen osallistumalla valvontakomiteoihin, hallintoviranomaisten toimittamiin vuotuisiin täytäntöönpanoselvityksiin, vuotuisiin arviointikokouksiin ja kansallisten viranomaisten suorittamia välimaksuja koskevien hakemusten käsittelyyn.
• [19]  Se sitoutui myös lisäämään koheesiopolitiikan varoista vastuussa olevien kansallisten ja alueellisten viranomaisten tietoisuutta ja vastuuta EU 2020 -tavoitteista sekä edistämään yhteisön tuen nopeaa ja tehokasta käyttöä alueella.
• [20]  Euroopan kalatalousrahastosta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1198/2006 27 artikla.
• [21]  Komission täytäntöönpanokertomus 19. huhtikuuta 2010.
• [22]  Komission täytäntöönpanokertomus 19. huhtikuuta 2010.
• [23]  Vuoden 2011 talousarvioesitystä koskeva komission valmisteluasiakirja (osa I).
• [24]  Vuoden 2011 talousarvioesitystä koskeva komission valmisteluasiakirja (osa I).
• [25]  Komission täytäntöönpanokertomus 19. huhtikuuta 2010.
• [26]  Komission täytäntöönpanokertomus 19. huhtikuuta 2010.
• [27]  Komission täytäntöönpanokertomus 19. huhtikuuta 2010.
• [28]  Lukuun ottamatta Ihmiset-erityisohjelmaa, jota hallinnoi tutkimuksen toimeenpanovirasto.
• [29]  KOM(2010)2020 lopullinen, 3.3.2010.
• [30]  Euroopan parlamentin 25. maaliskuuta 2010 antama päätöslauselman vuoden 2011 talousarvion painopisteistä – pääluokka III – Komissio.
• [31]  Ks. komission vastausta EP:n nuoriso-asioita käsitelleen seurantaryhmän (4. toukokuuta 2010) jälkeen esitettyihin kysymyksiin.
• [32]  Josta 50 miljoonaa euroa leikattu EGR-maksuista.
• [33]  Josta 100 miljoonaa euroa leikattu Ihmiset-ohjelman maksuista.
• [34]  Euroopan parlamentin päätöslauselma, annettu 15. kesäkuuta 2010, vuoden 2011 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista (A7-0183/2010).
• [35]  Lisätalousarvion esittäminen ja hyväksyminen heti, jos maksumäärärahat eivät riitä tarpeiden kattamiseen.
• [36]          Eri vaiheet ovat seuraavat: varainhoitovuoden 2010 talousarvio (hyväksytyt lisätalousarviot mukaan lukien); alkuperäinen talousarvioesitys; neuvoston kanta talousarvioesitykseen; Euroopan parlamentin neuvoston kantaan tekemät tarkistukset ja komission esittämät oikaisukirjelmät (jolleivät kaikki toimielimet ole niitä vielä täysin hyväksyneet).
• [37]          Budjettikohta katsotaan teknisesti loppuun käsitellyksi, jos siitä ei ole neuvoston ja Euroopan parlamentin kesken erimielisyyksiä ja jos sen osalta ei ole esitetty oikaisukirjelmää.
• [38]         Näihin kuuluvat neuvoston kannan ja Euroopan parlamentin tarkistusten osalta toteutettavuutta koskeva komission kirje, maataloutta (ja mahdollisesti muitakin aloja) koskeva oikaisukirjelmä, mahdollisesti komission syksyllä antama talousarvioennustevaroitusta koskeva tiedote ja mahdolliset neuvoston kantaa ja Euroopan parlamentin tarkistuksia koskevat muiden toimielinten kirjeet.
• [39]         Yhteiseen tekstiin lisättävät liitteet sisältävät budjettikohtaiset luvut kaikista budjettikohdista, rahoituskehyksen kunkin otsakkeen osalta lasketut yhteenlasketut määrät, konsolidoidun asiakirjan (kaikkien niiden budjettikohtien luvut ja lopullisen tekstin, joita on muutettu sovittelun kuluessa) sekä luettelon niistä budjettikohdista, joita ei ole muutettu talousarvioesitykseen tai neuvoston kantaan nähden.

ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO (13.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 – kaikki pääluokat
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toistaa, että EU:n aktiivinen rooli maailmassa edellyttää riittäviä määrärahoja EU:n talousarviossa; korostaa, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamiseen osoitettujen hallinnollisten lisäresurssien osoittamisen on heijastuttava siinä, että asianmukaisesti lisätään EU:n ulkoisen toiminnan rahoitusta ja asetetaan selvät poliittiset painopistealueet, mukaan luettuna konfliktinesto; on tässä yhteydessä edelleen vakavasti huolissaan jatkuvasta ristiriidasta, joka vallitsee toisaalta otsakkeen 4 erittäin alhaisen budjettimarginaalin ja toisaalta sen välillä, että EU:lla on pakottava tarve toimia ja sitoutua maailmassa varsinkin silloin, kun sattuu merkittävä luonnonkatastrofi tai poliittinen tai humanitaarinen kriisi;

2.  ymmärtää, että taloudellisten ongelmien ja budjettirajoitusten aikana on ponnisteltava mahdollisten säästöjen löytämiseksi; vaatii kuitenkin, että säästöjä ei tehdä EU:n ulkopolitiikan keskeisten painopistealueiden eikä jo tehtyjen sitoumusten kustannuksella, jolloin vaarannettaisiin vakaus ja vauraus EU:n naapurustossa ja kauempanakin sekä heikennettäisiin EU:n uskottavuutta globaalina toimijana;

3.  vaatii EU:n toimintakyvyn säilyttämiseksi neuvostoa ja komissiota monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamisen yhteydessä toteuttamaan kaikki tarvittavat toimenpiteet, joilla huomattavasti lisätään otsakkeen 4 puitteissa käytettävissä olevia varoja;

4.  pahoittelee erityisesti komission ehdottamia epärealistisia leikkauksia Palestiinan rahoitustukeen ja vaatii, että tukea lisätään niin, että voidaan auttaa kattamaan Palestiinan kansan kaikkein tärkeimmät tarpeet ja vahvistaa palestiinalaisviranomaisen institutionaalisia valmiuksia; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa tehostamaan EU:n poliittista roolia Lähi-idän rauhanprosessissa, kun Israelin ja palestiinalaisten väliset suorat neuvottelut käynnistetään uudelleen, ja siten myötävaikuttamaan kahden valtion ratkaisun konkreettiseen edistymiseen;

5.  vahvistaa tukensa laajentumisprosessille ja vastustaa jyrkästi neuvoston esittämää liittymistä valmistelevan tukivälineen toimintamääräahojen vähentämistä aikana, jolloin EU:n uskottava sitoutuminen alueen eurooppalaiseen tulevaisuuteen on oleellisen tärkeää sen kannalta, että voidaan toteuttaa lisäuudistuksia ehdokasvaltioissa ja mahdollisissa ehdokasvaltioissa;

6.  korostaa, että Lissabonin sopimuksella käyttöön otettua uutta talousarviomenettelyä sovelletaan täysimääräisesti YUTP:n talousarvioon ja odottaa voivansa yhdessä korkean edustajan / varapuheenjohtajan kanssa – hänen parlamentille Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamisesta käytyjen neuvottelujen yhteydessä antamansa sitoumuksen mukaisesti – lisätä avoimuutta tässä talousarviossa, myös luomalla erityisiä budjettikohtia tärkeimpiä ETPP:n operaatioita varten;

7.  ei hyväksy neuvoston ehdotusta, että poistetaan kaikki hätäapuvaraukseen kuuluvat maksumäärärahat, koska se olisi vastoin kyseisen mekanismin henkeä, että annetaan nopeasti varoja hätätilanteissa;

8.  pahoittelee, että Euroopan ulkosuhdehallinnon talousarviota vuodelle 2011 ei ole vielä esitetty; kehottaa korkeaa edustajaa / varapuheenjohtajaa ja komissiota antamaan täysipainoisen ja realistisen budjettiesityksen, jolla pyritään välttämään päällekkäisyyksiä komission ja neuvoston rakenteissa, luodaan synergioita ja siten optimoidaan henkilöresurssien käyttöä, joka on ratkaiseva tekijä kurinalaisen varainkäytön aikana.

kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO (5.10.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 – kaikki pääluokat
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Thijs Berman

EHDOTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  suhtautuu myönteisesti pakettiin, josta saadaan lyhyen aikavälin ilmastorahoitusta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen, mutta vaatii komissiolta takeita siitä, että vuodeksi 2011 budjettikohtaan 21 04 01 ehdotetut 65 miljoonaa euroa ovat aidosti täydentäviä eivätkä toteudu nykyisten kehitysyhteistyöohjelmien kustannuksella, sekä selvitystä jäsenvaltioiden rahoitusosuuksista tähän lyhyen aikavälin mekanismiin;

2.  torjuu jyrkästi kaikki yritykset rahoittaa AKT-maiden banaanintuottajille tarkoitettua ohjelmaa kohdentamalla uudelleen otsakkeen 4 mukaisia kehitysyhteistyömäärärahoja, etenkin ehdotuksen siirtää tähän tarkoitukseen 13 miljoonaa euroa kehitysyhteistyön rahoitusvälineestä ja 5 miljoonaa euroa pelastuspalvelun rahoitusvälineestä (19 09 01, 19 10 01 01, 21 02 01, 21 03 01, 21 05 01 01, 21 06 02 ja 23 03 06);

3.  suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen muuttaa teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 21. joulukuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1934/2006[1] mutta vastustaa päättäväisesti sen rahoittamista määrärahoista, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen (19 09 01, 19 10 01 01, 19 09 03, 19 10 04 ja 21 06 06);

4.  kiinnittää huomiota humanitaarisen avun määrärahojen vähyyteen vuonna 2010 ja pyytää lisäämään tällaista rahoitusta (23 02 01) sekä vaatii, että hätäapuvaraukseen (40 02 42) on saatavilla riittävästi maksumäärärahoja, jotta EU pystyy toimimaan nopeasti ja tehokkaasti;

5.  pyytää lisäämään budjettikohdan 23 03 06 "Pelastuspalveluoperaatiot EU:n ulkopuolisissa maissa" määrärahoja, sillä äskettäinen Haitin katastrofi osoitti selkeästi, että unionin pelastuspalvelumekanismia on vahvistettava;

6.  korostaa, että hallintomenoja koskevat otsakkeen 4 budjettikohdat ovat tarpeellisia monivuotisten ohjelmien tehokkaan ja täysimääräisen toteuttamisen kannalta ja että komission ehdotuksia on sen vuoksi tuettava (19 01 04 01, 19 01 04 07, 21 01 04 01 ja 23 01 04 01).

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	5.10.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Thijs Berman, Michael Cashman, Corina Creţu, Leonidas Donskis, Charles Goerens, Catherine Grèze, Enrique Guerrero Salom, András Gyürk, Eva Joly, Gay Mitchell, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Maurice Ponga, David-Maria Sassoli, Birgit Schnieber-Jastram, Michèle Striffler, Alf Svensson, Eleni Theocharous, Ivo Vajgl, Anna Záborská, Gabriele Zimmer
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Kriton Arsenis, Santiago Fisas Ayxela, Isabella Lövin, Miguel Angel Martínez Martínez, Vincent Peillon, Bart Staes
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Róża Gräfin von Thun und Hohenstein

• [1]  EUVL L 405, 30.12.2006, s. 41.

kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO (1.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 – pääluokka III – komissio
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Peter Šťastný

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   korostaa, että parlamentilla on uusia toimivaltuuksia kansainvälisten kauppasopimusten suhteen; edellyttää komission ottavan täysipainoisesti huomioon parlamentin uudet valtaoikeudet etenkin avoimuuden ja tiedonkulun osalta; korostaa saattavansa käyttää kaikkia käytettävissään olevia keinoja, jos se ei ole tyytyväinen siihen, miten komissio kohtelee sitä tässä suhteessa;

2.   korostaa, että parlamentin on voitava valvoa EU:n talousarviovarojen käyttöä, jotta täytetään komission sitoumukset, jotka koskevat muun muassa makrotaloudellista apua, teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälinettä, kauppaan liittyvää tukea ja erityisesti kauppaa tukevaa apua;

3.   kehottaa komissiota selvittämään, kuinka se myöntää kaupan alan apua, ja varmistamaan, että sitä ei tehdä kehitysyhteistyövarojen kustannuksella;

4.   suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen muuttaa teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 21. joulukuuta 2006 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1934/2006[1] mutta vastustaa päättäväisesti sen rahoittamista määrärahoista, jotka on tarkoitettu käytettäviksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen; korostaa, että kehitysyhteistyöhön korvamerkityt varat on suunnattava köyhyyden lieventämiseen; kehottaa komissiota antamaan säännöllisesti yksityiskohtaista tietoa ICI-välineen rahoittamiseen käytettävistä budjettikohdista; toistaa, että makrotaloudellista apua varten tarvitaan tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen annettu puiteasetus;

5.   panee merkille, että vuoden 2011 talousarvioesityksessä ehdotetaan makrotaloudellisen avun budjettikohdan (01 03 02) määrärahojen korottamista vuoden 2010 talousarvioon nähden; muistuttaa, että välineen käyttöönotto kunkin kolmannen maan kohdalla kuuluu tavallisen lainsäätämisjärjestyksen piiriin, ja pyytää komissiota antamaan lisäselvityksiä ehdotetusta lisäyksestä;

6.   huomauttaa, että valmistelutoimen nojalla rahoitettavien EU:n ulkopuolisten liikealan tiedotuskeskusten (Beijingissä ja neljällä paikkakunnalla Intiassa sijaitsevat keskukset sekä ASEAN Trade Centre Thaimaassa) asianmukainen toiminta on turvattava, jotta eurooppalaiset liikeyritykset ja etenkin pk-yritykset löytävät Euroopan ulkopuolisille markkinoille päästäkseen kumppaneita, joilla on tarvittavat valmiudet, ja saavat kaikki palvelut, jotka tukevat niiden vienti- ja kansainvälistymisvalmiuksia, ja jotta näin voidaan avata uusia markkinoita ja mahdollistaa yhteisten markkinointistrategioiden laatiminen kolmansiin maihin;

7.   panee merkille komission laatiman kauppaa tukevan avun arviointiraportin, joka kattaa vuonna 2010 toteutetut toimet; pahoittelee sitä, että raportissa ei anneta yksityiskohtaisempaa tietoa; pyytää komissiota esittämään parlamentille vastedes vuosiraportin, jossa ilmoitetaan tarkasti rahoituksen lähteet (unionin monivuotiset ohjelmat ja Euroopan kehitysrahasto) jaoteltuna maan, alueen ja tuen tyypin mukaan; pyytää sisällyttämään kertomukseen myös täsmällisiä tietoja rahoitettujen toimien kulusta, asianomaisten kumppaneiden osallistumisesta sekä lupausten toteuttamisesta;

8.   painottaa, että banaanialan liitännäistoimenpiteiden asianmukainen rahoittaminen on taattava siten, että banaanintuottajamaat pystyvät säilyttämään tuotantonsa pitkällä aikavälillä ja että etusijalle asetetaan poikkeuksetta eniten kärsineet maat; katsoo, että lisävaroja tarvitaan korvaamaan uudet myönnytykset, joita tehtiin dollarialueen banaanintuottajille ja -viejille Geneven sopimusten jälkeen Andien ja Keski-Amerikan maiden kanssa käytyjen vapaakauppasopimusneuvottelujen aikana;

9.   toistaa julki tuomansa tavoitteen täydentää WTO:n neuvotteluja parlamentaarisella prosessilla; korostaa, että tätä erittäin tärkeää toimintaa varten tarvitaan jatkuvaa rahoitusta; panee merkille, että vuonna 2011 järjestetään ainakin Maailman kauppajärjestöä käsittelevän parlamentaarisen konferenssin vuotuinen istunto joko yhtä aikaa WTO:n ministerikokouksen – jos sellainen järjestetään – kanssa tai muussa tapauksessa Brysselissä tai Genevessä ja että sen ohjauskomitea aikoo pitää kaksi kokousta Genevessä;

10. painottaa WTO:n parlamentaarista ulottuvuutta, jota WTO:ta käsittelevän parlamentaarinen konferenssi ilmentää, jotta voidaan vahvistaa WTO‑neuvottelujen demokraattista legitiimiyttä ja avoimuutta; on päättänyt varmistaa, että käytössä on riittävät määrärahat, jotka kattavat muun muassa teknisen tuen vähemmän kehittyneiden maiden sopimukseen perustuvana oikeutena, jonka myötä maat voivat osallistua merkittävällä tavalla monenväliseen kauppajärjestelmään, sekä AKT-maiden kuuden edustajan matka- ja oleskelukulut;

11.  huomauttaa, että jos WTO:n ministerikokous järjestetään vuonna 2011, parlamentti takaisi, että budjettikohtaan 3 0 4 4 siirretään lisämäärärahoja, joiden avulla katetaan ministerikokouksen kanssa samaan aikaan pidettävän Maailman kauppajärjestön parlamentaarisen konferenssin istunnon järjestämisestä aiheutuvat kulut;

12. pitää ehdottomasti kiinni siitä, että parlamentin on saatava riittävästi määrärahoja, jotta se pystyy hoitamaan Lissabonin sopimuksesta johtuvat yhteiseen kauppapolitiikkaan liittyvät velvoitteensa;

13. korostaa, että on edelleen myönnettävä rahoitusta köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia koskevaan tutkimus- ja kehitystyöhön; pyytää komissiota toimittamaan mahdollisimman pian tätä toimenpidettä koskevat edistymiskertomukset ja ehdotukset.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	30.8.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	19 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	William (The Earl of) Dartmouth, Kader Arif, Daniel Caspary, Marielle De Sarnez, Christofer Fjellner, Yannick Jadot, Metin Kazak, Bernd Lange, David Martin, Emilio Menéndez del Valle, Vital Moreira, Niccolò Rinaldi, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Robert Sturdy, Keith Taylor, Iuliu Winkler, Pablo Zalba Bidegain
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	George Sabin Cutaş, Carl Schlyter, Jarosław Leszek Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Edit Bauer

• [1]  EUVL L 405, 30.12.2006, s. 41.

talousarvion valvontavaliokunnaN LAUSUNTO (29.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 – pääluokka III – komissio
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Bogusław Liberadzki

LYHYET PERUSTELUT

Valmistelija on halunnut tässä lausunnossa varmistaa, että talousarviossa otetaan huomioon parlamentin hyväksymät Euroopan unionin varojen moitteetonta varainhoitoa ja seurattavuutta koskevat periaatteet ja suositukset ja että unionin eri alojen politiikan kustannustehokkuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.

EHDOTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   pyytää komissiota järjestämään toimielinten välisen korkean tason kokouksen, johon kutsutaan ensimmäisessä vaiheessa parlamentin, neuvoston, komission ja tilintarkastustuomioistuimen edustajia ja toisessa vaiheessa jäsenvaltioiden, kansallisten hallitusten ja ylimpien tarkastuselinten edustajia ja jossa keskustellaan perusteellisesti nykyisestä vastuuvapausmenettelystä[1];

2.   ehdottaa, että komissiolle annetaan tulevassa talousarviomenettelyssä tarvittavat määrärahat kyseisen keskustelun järjestämistä varten[2];

3.   ehdottaa, että talousarviossa harkitaan hallinnollisen tuen tehtävissä ja koordinointitehtävissä toimivan henkilöstön määrän leikkausta (yleiskustannukset) ja kohdennetaan varoja uudelleen keskeisille aloille, kuten päätöksentekoon ja unionin oikeuden täytäntöönpanon valvontaan; katsoo, että kun varat on kohdennettu uudelleen, ehdotuksella ei liene vaikutusta talousarvioon;

4.   harkitsee niiden virastojen määrärahojen jäädyttämistä vuoden 2010 tasolle, jotka eivät saavuttaneet tyydyttävää tasoa (95 prosenttia) talousarvion toteutuksessa;

5.   ehdottaa, että viraston hallintoneuvostolle ja pääjohtajalle lähetetään virallinen varoituskirje, jos talousarvion toteutus ei ole tyydyttävää (alle 95 prosenttia) tai jos on poikettu moitteettoman varainhoidon periaatteesta;

6.   kehottaa komissiota esittämään parlamentille vuoden loppuun mennessä tilannekatsauksen liittymistä valmistelevien EU:n varojen käytöstä oikeusjärjestelmissä ja julkishallinnon korruption torjunnassa Länsi-Balkanilla, mukaan luettuna katsaus oikeusjärjestelmän ruuhkautumisesta;

7.   pitää tarpeellisena ottaa osa komission jäsenten kabinetteja koskevista määrärahoista varaukseen, kunnes komission jäsenten tarkistetut käytännesäännöt on hyväksytty;

8.   kehottaa Kreikassa ilmenneen huonon hallinnon vuoksi – ja luonnollisestikin rahoituskriisin seurauksena – harjoittamaan jatkuvaa valvontaa ja seurantaa, koska yhteistyössä toteutettavan hallinnoinnin perusteella rahoitetuissa kreikkalaisissa rahastoissa on havaittu vakavia ongelmia;

9.   kehottaa komissiota luomaan ja panemaan täytäntöön korruption vastaisen kattavan politiikan ja luomaan selkeän järjestelmän jäsenvaltioiden tilanteen säännöllistä seurantaa varten;

10. ehdottaa, että komissio antaa kaikki tarvittavat resurssit tämän seurantajärjestelmän toteuttamiseksi ja varmistaa, että sen päätelmät ja tulokset johtavat jatkotoimiin;

11. palauttaa mieliin vaatimukset, jotka se esitti edellä mainitussa 5. toukokuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa vastuuvapauden myöntämisestä komissiolle varainhoitovuonna 2008, ja toistaa takaisinperinnässä tapahtuneesta edistyksestä huolimatta olevansa edelleen huolissaan sääntöjenvastaisesti maksettuja yhteisön varoja koskevista ongelmista ja siitä, että jäsenvaltioissa sovelletuista oikaisumekanismeista annetut tiedot ovat huonolaatuisia, ja kiinnittää tästä syystä entistäkin enemmän huomiota siihen, että väärin perustein osoitettujen varojen osalta on saavutettava kiireesti sadan prosentin takaisinperintätaso.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	27.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	25 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Andrea Češková, Jorgo Chatzimarkakis, Andrea Cozzolino, Ryszard Czarnecki, Luigi de Magistris, Tamás Deutsch, Martin Ehrenhauser, Jens Geier, Gerben-Jan Gerbrandy, Ingeborg Gräßle, Ville Itälä, Cătălin Sorin Ivan, Iliana Ivanova, Jan Olbrycht, Crescenzio Rivellini, Christel Schaldemose, Theodoros Skylakakis, Bart Staes, Georgios Stavrakakis, Søren Bo Søndergaard
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Christofer Fjellner, Edit Herczog, Véronique Mathieu

• [1]  Ks. Euroopan parlamentin päätöslauselma 5. toukokuuta 2010, joka sisältää huomautukset, jotka ovat erottamaton osa päätöksiä vastuuvapauden myöntämisestä Euroopan unionin yleisen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2008, pääluokka III – Komissio ja toimeenpanovirastot (EUVL L 252, 25.9.2010, s. 39).
• [2]  Ks. 5. toukokuuta 2010 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman 71 kohta.

talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO (7.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 – pääluokka III – komissio
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Andreas Schwab

PERUSTELUT

Tämän lausunnon lähtökohtana on komission 27. huhtikuuta 2010 julkaisema talousarvioesitys varainhoitovuodeksi 2011.

Yleisiä huomioita

Keskusteluja talousarviosta 2011 leimaavat hauras elpyminen, euroalueen mullistukset sekä monien jäsenvaltioiden heikko julkistalous. Tällaisessa tilanteessa EU:n talousarvio voisi viisaasti käytettynä ratkaisevalla tavalla vakauttaa taloutta, piristää elpymistä lyhyellä aikavälillä ja edistää pitkällä aikavälillä kasvua, investointeja ja työpaikkojen syntymistä. Onnistumisen avaimena ovat näiden kolmen tavoitteen selkeät kytkökset sekä kilpailukykyyn, yrittäjyyteen, finanssivalvontaan, tilastotietoihin, kilpailuun, euroalueen valvontaan ja Eurooppa 2020 -strategiaan liittyvät kohdennetut toimet.

Tätä taustaa vasten talous- ja raha-asioiden valiokunta haluaa ehdottomasti, että vuonna 2011 osoitetaan riittävästi resursseja siihen, että voidaan puuttua joihinkin tämänhetkisen talouskriisin taustatekijöihin. Talous- ja raha-asioiden valiokunta pitää erityisen tärkeänä, että ensinnäkin varmistetaan tilastotietojen laatu ja tarkkuus Eurostatin asianmukaisella rahoituksella ja toiseksi perustetaan asianmukaisesti toimivat EU:n finanssivalvontaviranomaiset.

Äskettäisessä parlamentin tutkimuksessa huomautettiin, että EU:n talousarvio muodostaa vain noin 2 prosenttia EU:n kaikista julkisista menoista. EU:n politiikan strategisten tavoitteiden ja talousarviopolitiikan välinen synergia on heikkoa. Kansallisissa talousarvioissa on harvoin viitattu niiden panokseen Lissabonin strategian tai muiden EU:n strategioiden tavoitteiden saavuttamisessa.

Jäsenvaltioiden viranomaisten olisi sovittava siitä, että laaditaan yleiskatsaus niiden kansallisten talousarvioiden osuudesta EU:n tavoitteiden ja strategioiden toteuttamiseen. Johdonmukaisuus lisäisi unionin politiikan vaikutusta, loisi todellista eurooppalaista lisäarvoa ja tukisi pitkän aikavälin poliittisia tavoitteita.

Neuvoston olisi budjettikeskusteluissa otettava asianmukaisesti huomioon, että EU:n talousarvio voi toimia myönteisenä kasvua edistävänä voimana. Hyvin moni seikka puhuu juustohöyläleikkausten välttämisen puolesta, vaikka julkisen talouden tilanne onkin kansallisella tasolla äärimmäisen vaikea.

Talous- ja raha-asioiden valiokuntaa koskevat kysymykset talousarvioesityksessä 2011

Alaotsakkeessa 1 a (Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) ehdotetaan 4,4 prosentin korotusta maksusitoumusmäärärahoihin (13 437 miljoonaan euroon), 7 prosentin korotusta maksumäärärahoihin (11 035 miljoonaan euroon) ja 50,1 miljoona euron liikkumavaraa. Yleiskorotukset ovat toki myönteisiä ja merkittäviä nykyisen taloustilanteen valossa, mutta tälle kriisin jälkeisen elvytyksen kannalta ratkaisevalle alalle jää hyvin niukasti liikkumavaraa.

Jotta näitä ponnisteluja ei heikennettäisi, tästä alaotsakkeesta rahoitettavat uudet budjettikohdat (finanssivalvontaviranomaiset, ITER, GMES ja Kozloduy-ohjelma) eivät saisi vaikuttaa kielteisesti nykyisiin ohjelmiin ja toimiin.

EU 2020 -strategian talousarviovaikutuksia täytyy ehdottomasti selkeyttää. Tähän otsakkeeseen kuuluvien lippulaiva-aloitteiden pitäisi olla muutakin kuin jo olemassa olevia toimintalinjoja uusilla nimillä, ja niiden pitäisi saada riittävästi määrärahoja, jotta ne pääsevät hyvin alkuun.

Alaotsakkeessa 1 b (Kasvua ja työllisyyttä edistävä koheesio) ehdotetaan 3,2 prosentin korotusta maksusitoumusmäärärahoihin (50 970 miljoonaan euroon) ja 16,9 prosentin korotusta maksumäärärahoihin (42 541 miljoonaan euroon). Maksumäärärahojen jyrkkä korotus on erittäin tervetullut. Menolisäyksillä voi joissakin tapauksissa olla myönteisiä vaikutuksia sitä kautta, että ne edistävät talouden elpymistä joillakin Euroopan alueilla.

–    Osasto 1: Talous- ja rahoitusasiat

Budjettikohdan "Talous- ja rahaliiton koordinointi ja valvonta" (01 02 02) (otsake 5) menoihin ehdotetussa 5,3 prosentin vähennyksessä ei ole järkeä ottaen huomioon euroalueen jatkuvat häiriöt ja liiallisia alijäämiä koskevien menettelyjen suuri määrä. Talous- ja raha-asioiden valiokunta on aiemmin useaan kertaan korostanut, että resursseja on oltava riittävästi. Ehdotettu leikkaus on yllättävä jo senkin vuoksi, että komissio itse ehdottaa euroalueen talouden ohjaus- ja hallintajärjestelmän vahvistamista, mikä edellyttää luonnollisesti enemmän varoja.

–    Osasto 2: Yritystoiminta

Liikeideoiden kehittäminen ja toteuttaminen sekä innovointi ovat ratkaisevassa asemassa, jotta pk-yritykset voivat hyödyntää kaikki sisämarkkinoiden tarjoamat mahdollisuudet. Erinomainen keino tehdä tästä totta on se, että tuleville ja uusille yrittäjille annetaan mahdollisuus luoda rajojen yli yhteyksiä kokeneempiin vastapuoliin. Valmistelutoimi "Erasmus nuorille yrittäjille" (02 02 03 05) (alaotsake 1 a) on tärkeä aloite, jonka pitäisi saada merkittävästi talousarvioesityksessä suunniteltua enemmän rahoitusta.

Budjettikohdan "Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma – Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma" (01 04 04) (alaotsake 1 a) määrärahojen ehdotettu vähentäminen on syy huoleen, etenkin kun pk-yritykset ovat avainasemassa talouden elpymisen vauhdittamisessa. Vaikka maksujen pitämiseen korkealla tasolla kriisin aikana liittyykin ongelmia – joista komissio on antanut paikkansapitävän kuvauksen, ehdotettu maksujen jyrkkä leikkaus pitäisi silti olla vältettävissä.

–    Osasto 3: Kilpailu

Ehdotettu kilpailukykyä koskevien hallintomäärärahojen – "Menot kilpailun toimintalohkon palveluksessa olevasta henkilöstöstä" (03 01 01) (otsake 5) – korotus on erittäin tervetullut. Kilpailu on kriisiaikoina ratkaisevan tärkeä kriisinhallinnan väline. Tämän lisäksi resurssien lisäys on perusteltua myös siksi, että vuonna 2011 on tiedossa erittäin monta valtiontukia koskevaa tutkintaa.

–    Osasto 12: Sisämarkkinat

Uudet finanssivalvontaviranomaiset – Euroopan pankkiviranomainen (EPV) (12 04 02 01 ja 12 04 02 02) (alaotsake 1 a), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (EVLEV) (12 04 03 01 ja 12 04 03 02) (alaotsake 1 a) sekä Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen (EAMV) (12 04 04 01 ja 12 04 04 02) (alaotsake 1 a) – ovat ratkaisevassa asemassa EU:n taloudellisen vakauden varmistamisen kannalta. Toimivat viranomaiset ovat avainasemassa, kun Euroopan finanssialalla tehdään lainsäädäntöuudistuksia vuonna 2011 ja sen jälkeen. Siksi on ratkaisevan tärkeää, että nämä viranomaiset saavat asianmukaisen rahoituksen.

Jos lainsäätäjä päättää antaa niille komission alun perin ehdottamien tehtävien lisäksi vielä muita tehtäviä, niille on annettava vastaavasti lisäresursseja.

–    Osasto 14: Verotus ja tulliliitto

Fiscalis 2013 -ohjelman (14 05 03) (alaotsake 1 a) määrärahojen ehdotettu korotus on hyvin tervetullut, sillä niiden tavoitteiden eli veropetosten torjunnan tehostamisen ja hallinnollisten menettelyjen ja käytäntöjen parantaminen EU:n hallintoviranomaisten ja yritysten eduksi pitäisi parantaa veronkantoa ja näin lisätä jäsenvaltioiden tuloja kriisin aikana.

Samasta syystä on myös olennaisen tärkeää edistää "hyvää hallintotapaa verotuksen alalla" (14 03 04) (otsake 4).

–    Osasto 17: Terveys- ja kuluttaja-asiat

Vakaat ja avoimet rahoitusmarkkinat ovat ennakkoehto talouden elpymiselle ja pitkän aikavälin kasvulle. Kuluttajaneuvojien kouluttaminen on asianmukainen toimenpide tässä yhteydessä. Asioista perillä olevat kuluttajat vaativat lisää avoimuutta ja huolehtivat siitä, että finanssialan epäkohdat tuodaan esiin ja niistä päästään eroon. Pilottihankkeen "Avoimuus ja vakaus rahoitusmarkkinoilla" (17 02 04) pitäisikin olla tärkeä painopiste, ja sille pitäisi antaa riittävästi rahoitusta.

–    Osasto 24: Petostentorjunta

Väärennettyjen tuotteiden kauppa supistaa osaltaan alkuperäisiä tavaroita valmistavien yritysten toimintaa ja vähentää työpaikkoja. Väärennetyt tavarat ovat usein myös kuluttajille vaarallisia, sillä niiden laadunvalvonta on yleensä melko olematonta.

Koska väärennettyjen tuotteiden määrä on kasvanut voimakkaasti, mikä on johtanut työpaikkojen häviämiseen, budjettikohtaan "Petostentorjunnan toimintaohjelmat" (24 02 01) (alaotsake 1 a) ehdotettua korotusta, jossa ei oteta huomioon inflaatiota, ei voida hyväksyä. Määräraha on tarkoitettu kattamaan Herkules II -ohjelman puitteissa toteutettavat toimet unionin taloudellisten etujen suojaamiseen liittyvien toimien edistämiseksi muun muassa ehkäisemällä ja torjumalla savukkeiden salakuljetusta ja väärentämistä.

–    Osasto 29: Tilastotiedot

Euroalueen häiriöt ovat osoittaneet, kuinka tärkeää on saada luotettavia tietoja rahoitusmarkkinoista ja julkisesta taloudesta. Ehdotettu budjettikohdan "Menot tilastotietojen toimintalohkon palveluksessa olevasta henkilöstöstä" (29 01 01) (otsake 5) määrärahojen korotus on myönteinen askel, mutta tällä alalla pitäisi saada enemmän aikaan. Euroopan tilastotietojen laatu on nostettava korkeammalle tasolle muun muassa antamalla Eurostatille suurempi rooli, ja tämän tavoitteen toteuttamiseen on kohdennettava lisäresursseja. Komissio on selvästi sanonut, että aikomuksena on ottaa tilastotietojen toimintalohko tärkeäksi painopisteeksi. Tämä aikomus pitäisi ottaa paremmin huomioon talousarviossa 2011.

Euroopan yritys- ja kauppatilastojen uudenaikaistamisohjelman (MEETS) (29 02 04) (alaotsake 1 a) määrärahojen hyvin maltillinen korotus – tässäkin tapauksessa alle inflaatioasteen – katsotaankin liian pieneksi. Lisäresursseille on tarvetta.

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   katsoo, että alaotsakkeen 1 a enimmäismäärää olisi korotettava vuoden 2011 talousarviossa (sekä vuosien 2012 ja 2013 talousarviossa), jotta ratkaisevan tärkeään toimintalohkoon saadaan kriisin aikana riittävästi liikkumavaraa;

2.   korostaa, että alaotsakkeesta 1 a rahoitettavat uudet tarpeet eivät saisi heikentää nykyisten ohjelmien ja toimien rahoitusta;

3.   korostaa, että uusilla finanssivalvontaviranomaisilla on oltava asianmukainen rahoitus ja niille annettavia uusia tehtäviä varten on myös osoitettava resursseja;

4.   korostaa, että EU:n tilastotietojen laatua on parannettava ja että tämän tavoitteen saavuttamiseksi on myönnettävä ehdotettuja korotuksia enemmän resursseja;

5.   kehottaa vähentämisen sijaan lisäämään budjettikohdan "Talous- ja rahaliiton koordinointi ja valvonta" maksusitoumus- ja maksumäärärahoja;

6.   kannattaa lisäresursseja veropetosten torjuntaan ja verotuksen alan hyvän hallintotavan varmistamiseen;

7.   pitää kilpailupolitiikan henkilöresurssien lisäämistä myönteisenä etenkin, kun tiedossa on erittäin monta valtiontukia koskevaa tutkintaa;

8.   kehottaa ottamaan kaksi ratkaisevan tärkeää aloitetta – valmistelutoimi "Erasmus nuorille yrittäjille" ja pilottihanke "Avoimuus ja vakaus rahoitusmarkkinoilla" – tärkeäksi painopisteeksi budjettikeskusteluissa;

9.   korostaa, että budjettikohdan "Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma – Yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelma" määrärahoihin ehdotettua jyrkkää vähennystä olisi harkittava uudelleen;

10. korostaa, että budjettikohdan "Petostentorjunnan toimintaohjelmat" rahoitus on asetettava etusijalle nykyisen taloustilanteen ja tällaisen laittoman toiminnan huomattavan kasvun vuoksi;

11. katsoo, että komission pitäisi useiden jäsenvaltioiden finanssipoliittiset rajoitteet huomioon ottaen esittää yksityiskohtaisemmat perustelut ehdotetuille ohjelmille ja määriteltäville toimille varsinkin, jos ne edellyttävät uusia budjettikohtia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	6.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	30 3 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Burkhard Balz, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Pascal Canfin, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Othmar Karas, Jürgen Klute, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Hans-Peter Martin, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Sophie Auconie, Sari Essayah, Philippe Lamberts, Olle Ludvigsson, Andreas Schwab

työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (14.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioon vuodeksi 2011 – kaikki pääluokat
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Pervenche Berès

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että unionin vuoden 2011 talousarviolla pyritään rakentamaan rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisin jälkeistä tulevaisuutta,

B.  ottaa huomioon, että unionin yleinen työttömyysaste on 10 prosenttia ja nuorten työttömyysaste 20 prosenttia,

C. ottaa huomioon, että jo ennen kriisiä köyhyysriski koski yli 84 miljoonaa ihmistä eli 17 prosenttia Euroopan unionin väestöstä,

1.  panee merkille, että alaotsakkeen 1 a maksumäärärahoja on lisätty 6,9 prosenttia ja alaotsakkeen 1 b maksumäärärahoja 16,9 prosenttia, jotta voidaan tukea kilpailukykyä ja koheesiota sekä kasvua ja työllisyyttä jäsenvaltioissa ja rahoittaa hankkeita, joiden tavoitteena on luoda työpaikkoja ja edistää sosiaalista osallisuutta;

2.  pitää valitettavana, että ainoastaan 1,4 prosenttia alaotsakkeen 1 a määrärahoista on varattu sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanoon, jonka tavoitteena on helpottaa siirtymistä kriisin jälkeiseen aikaan;

3.  korostaa EU:n globalisaatiorahaston (EGR) merkitystä kriisin vuoksi irtisanottujen työntekijöiden kouluttamisessa, jotta helpotetaan heidän pääsyään takaisin työmarkkinoille;

4.  panee merkille lisäyksen Euroopan sosiaalirahaston maksumäärärahoissa; pitää tätä viimeaikaisten uudistusten ansiona, mutta arvioi, että tarvitaan syvemmälle meneviä lisäuudistuksia;

5.  pohtii, miksi Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop) maksumäärärahoja on vähennetty huomattavasti, sillä tämä on ristiriidassa Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden kanssa, koska strategiassa korostetaan elinikäistä oppimista ja työntekijöiden kykyjen kehittämistä tehokkaimpana keinona torjua työttömyyttä;

6.  pitää valitettavana, että EURESin (eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali) ja työmarkkinasuhteiden ja sosiaalisen vuoropuhelun rahoittamiseen tarkoitettujen budjettikohtien määrärahoja ei ole lisätty huolimatta merkittävistä yritysten uudelleenjärjestelyistä ja joukkoirtisanomisista; korostaa, että on vahvistettava välineitä, joilla helpotetaan pääsyä takaisin työmarkkinoille, sekä työmarkkinaosapuolten merkittävää asemaa osallistavien ratkaisujen kehittämisessä;

7.  panee tyytyväisenä merkille lippulaivahankkeen "Nuoret liikkeellä", jonka tavoitteena on parantaa koulutusjärjestelmien tuloksia sekä helpottaa nuorten pääsyä työmarkkinoille; korostaa, että nuorten tukeminen koulutuksessa ja työnhaussa on yksi työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan painopisteistä vuoden 2011 talousarviossa; on sitä mieltä, että liikkuvuuden edistäminen on tärkeä osatekijä kaikissa niissä toimissa, jotka toteutetaan rakennerahastojen ja Progress-ohjelman avulla nuorten työttömyyden vähentämiseksi, mutta huomauttaa, että liikkuvuus ei voi olla ainut ratkaisu työttömyyteen; tukee "Eka Eures-työpaikka" -pilottihankkeen käynnistämistä, sillä näin rahoitetaan nuorten liikkuvuutta työpaikan löytämiseksi;

8.  ehdottaa, että liikkumavaraa käytettäisiin Progress-ohjelman rahoituksen lisäämiseen, kuten neuvoston ja komission kanssa sovittiin eurooppalaisesta mikrorahoitusjärjestelystä käydyissä neuvotteluissa;

9.  korostaa, että on jatkettava selvityksiä ja toimia, jotka koskevat lähetettyjen työntekijöiden elinoloja, kun otetaan huomioon havaittavissa oleva muuttovirtojen lisääntyminen;

10. ehdottaa pilottihanketta ikääntyvien työntekijöiden terveyden, hyvinvoinnin ja työturvallisuuden edistämiseksi, jotta voidaan vastata väestökehitykseen liittyviin työelämän haasteisiin sekä työntekijä- että työnantajapuolella;

11. ehdottaa, että jatketaan pilottihanketta, jolla edistetään epävarmojen työpaikkojen muuttamista turvatuiksi työpaikoiksi, sillä kysymys on ensiarvoisen tärkeä työntekijöiden oikeuksien kannalta;

12. ehdottaa, että olisi jatkettava valiokunnan toimialaan kuuluvia pilottihankkeita, jotka on hyväksytty vuoden 2010 talousarviomenettelyn yhteydessä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	13.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	35 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Regina Bastos, Edit Bauer, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Milan Cabrnoch, David Casa, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Marije Cornelissen, George Sabin Cutaş, Tadeusz Cymański, Frédéric Daerden, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Pascale Gruny, Marian Harkin, Nadja Hirsch, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Jean Lambert, Olle Ludvigsson, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Siiri Oviir, Konstantinos Poupakis, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Georges Bach, Raffaele Baldassarre, Silvia Costa, Richard Howitt, Ria Oomen-Ruijten, Emilie Turunen

ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO (22.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011, pääluokka III – komissio
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Jutta Haug

EHDOTUKSET

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnonvarojen tehokas käyttö ovat kaksi ensisijaista tavoitetta Eurooppa 2020 -strategiassa ja että ilmastonmuutoksen etusijalle asettaminen näkyy myös siinä, että ilmastopolitiikkaa, ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista varten perustettiin erillinen pääosasto; pitää ilmastonmuutoksen torjuntaa silti myös EU:n toiminnan yleisenä prioriteettina; toteaa, että ilmastonmuutokseen sopeutumisen sisällyttäminen EU:n koko talousarvioon on nyt ensisijainen toimi, ja suosittelee, että asianomaisiin pilottihankkeisiin ja valmistelutoimiin kiinnitettäisiin erityistä huomiota;

2.  panee merkille, että osaston 07 nimike on muutettu muotoon "Ympäristö ja ilmastotoimet"; panee tyytyväisenä merkille, että talousarvioon on luotu ilmastotoimia varten omat lukunsa (07 11, 07 12 ja 07 13), sekä panee merkille, että ilmastotoimiin liittyvän EU:n politiikan ja lainsäädännön täytäntöönpanoon osoitettavia määrärahoja ehdotetaan lisättävän;

3.  panee tyytyväisenä merkille, että LIFE+ -määrärahojen kokonaismäärä korotettiin 333,5 miljoonaan euroon eli määrärahat nousivat 8,68 prosenttia vuoden 2010 talousarviosta, ja toteaa, että tämä antaa mahdollisuuden korottaa kaikkiin toimintalohkoihin, ilmastotoimet mukaan luettuina, liittyvien hankkeiden määrärahoja ja myös korottaa 60 prosentilla määrärahoja, joista tuetaan komission käynnistämiä toimia ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön tukemiseksi, sekä säilyttää tuki ympäristöpoliittisille toimille;

4.  katsoo, että Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettujen ilmastonmuutosta koskevien kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi on toteutettava tehokkaampia toimia, muun muassa lisättävä LIFE+ -määrärahoja ja erityisesti painotettava jätepuun hyödyntämistä energiantuotannossa sekä aurinkoenergiaa, jotta voidaan säilyttää luonnonvarat;

5.  huomauttaa, että budjettinimikkeistöä oli mukautettava uuden komission tiettyjen toimintojen ja palvelujen uudelleenjärjestämisen vuoksi ja varsinkin sen tähden, että pelastuspalvelu siirrettiin humanitaarisen avun pääosastoon;

6.  korostaa jälleen tarvetta lisätä kansalaisten tietoisuutta aktiivisen ja passiivisen tupakoinnin haittavaikutuksista ja on huolissaan siitä, että yhteisön tupakka-alan rahasto, josta myönnetään rahoitustukea tiedotus- ja kasvatushankkeisiin, lakkautetaan vuonna 2010; pyytää luomaan uuden oikeusperustan, jotta tätä onnistunutta valistustoimintaa voitaisiin jatkaa ja keskittyä lasten altistumiseen tupakoinnin haittavaikutuksille, ja kehottaa komissiota (ts. maatalouden ja maaseudun kehittämisen sekä terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosastoja) etsimään tyydyttävän ratkaisun, jotta kampanjaa voitaisiin jatkaa siirtymäkauden ajan;

7.  on vakuuttunut siitä, että kemikaaliviraston rahoitussuunnitelma vuosiksi 2011–2013 on liian optimistinen, ja pitää hyvin epärealistisena ajatusta, että virasto olisi vuonna 2011 omarahoitteinen; huomauttaa, että vuodeksi 2011 ennakoidut maksuista saatavat tulot perustuvat vuonna 2006 tehtyihin arvioihin; pyytää ottamaan käyttöön tarvittaessa sovellettavia varotoimenpiteitä;

8.  on tietoinen siitä, että kemikaaliviraston käyttöön on annettava lisävaroja biosidilainsäädäntöä varten, jos viraston vastuualaan kuuluvien lisätehtävien hoitaminen edellyttää valmistelutehtäviä;

9.  panee merkille, että EU:n maksuosuus Euroopan lääkevirastolle on vuosien kuluessa laskenut, vaikka EU:n lainsäätäjä on antanut virastolle kansanterveyteen liittyviä lisätehtäviä, jotka olisi rahoitettava EU:n tuista; panee lisäksi merkille, että tämän seurauksena yhä useampia kansanterveysalan toimia on rahoitettava ristikkäin maksuista saatavista tuloista, minkä seurauksena kansanterveyteen liittyviä toimia on vähennettävä, koska viraston on ensisijaisesti hoidettava maksuihin liittyvät tehtävänsä; on siksi huolissaan siitä, että komissio on jälleen sisällyttänyt talousarvioesityksessä lääkeviraston käyttötarkoitukseen sidotut tulot virastoa koskeviin laskelmiin;

10. muistuttaa, että Euroopan lääkeviraston oikeudellisena velvoitteena on käsitellä kaikki lääkkeitä koskevat hakemukset tietyssä ajassa; toteaa, että hakemusten lisääntyminen ei pelkästään tuo lisää maksuja vaan edellyttää myös lisähenkilöstöä näiden hakemusten käsittelyyn; tukeekin lääkeviraston pyyntöä saada rekrytoida 48 väliaikaista toimihenkilöä kokeneiksi tieteellisiksi erityisasiantuntijoiksi ja toteaa, että tällä ei ole vaikutusta EU:n talousarvioon, sillä toimet rahoitetaan yksinomaan maksuin;

11. ilmaisee huolensa siitä, että kansanterveys-, eläinlääkintä- ja kasvinsuojelutoimien maksusitoumusmäärärahoja on suunniteltu vähennettävän 340 miljoonaan euroon, ja korostaa, että eläintautien hävittäminen vaatii jatkuvaa valppautta; painottaa tuhohyönteisten (muun muassa punaisen palmukuoriaisen, mäntyankeroisen, anoplophora chinensis -kovakuoriaisen ja juurikuoriaisen) leviämisen torjumistoimien tärkeyttä;

12. muistuttaa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 178/2002 45 artiklassa pyydetään julkaisemaan maaliskuuhun 2005 mennessä kuulemisasiakirja siitä, onko mahdollista ja suositeltavaa antaa unionin säädös elintarviketurvallisuusviranomaisen saamista maksuista, ja panee merkille aikataulun, jossa komissio (terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto) aikoo noudattaa pyyntöä; muistuttaa tässä yhteydessä, että tätä varten myös vuoden 2010 talousarviossa on otettu määräraha varaukseen.

LYHYET PERUSTELUT

Yleinen tausta

Vuoden 2011 talousarviomenettely on ensimmäinen Lissabonin sopimukseen perustuva talousarviomenettely. Siinä on vain yksi käsittely, jonka päätteeksi järjestettävässä sovittelussa toisen budjettivallan käyttäjän kanssa tehdään sopimus kaikista menoista.

Vuoden 2011 talousarvioesitykseen sisältyy maksusitoumusmäärärahoja yhteensä 142 576,4 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoja 130 147,2 miljoonaa euroa. Liikkumavaraa maksusitoumusmäärärahoihin jää näin ollen 1 224,4 miljoonaa euroa ja maksumäärärahoihin 4 417,8 miljoonaa euroa. Maksusitoumusmäärärahojen kohdalla tämä vastaa 1,15:tä prosenttia ja maksumäärärahojen kohdalla 1,05:tä prosenttia EU:n vuoden 2011 BKTL-ennusteista.

Määrärahat, jotka kuuluvat ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan – Ympäristö

Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutoksen torjunta ja luonnonvarojen tehokas käyttö ovat Eurooppa 2020 -strategian kaksi päätavoitetta. Ilmastotoimien etusijalle asettaminen näkyy myös siinä, että helmikuussa 2010 perustettiin erillinen ilmastotoimien pääosasto (ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen) PO CLIMA.

Sekä ympäristö- että ilmastotoimien tärkeys korostuu ja näkyy myös LIFE+ -ohjelmaan ja vastaaviin budjettikohtiin ehdotetuissa määrärahoissa.

Komissio ehdottaa, että vuoden 2010 yhteensä 306,855 miljoonasta eurosta LIFE+ -ohjelman kokonaismäärärahoja nostetaan 333,500 miljoonaan euroon eli 8,68 prosenttia vuoden 2010 määrästä. Määrärahat ovat siten 7,4 miljoonaa euroa korkeammat kuin ohjelman alkuperäisessä rahoitussuunnitelmassa, ja komissio aikoo toteuttaa saman lisäyksen myös vuosina 2012 ja 2013.

Lisämäärärahoilla rahoitetaan etenkin

–   lisäys kaikkien toimintalohkojen hankemäärärahoihin, ilmastotoimet mukaan luettuina, budjettikohdassa 07 03 07 (vuoden 2010 240 miljoonasta eurosta vuoden 2011 talousarvioesityksen 260,13 miljoonaan euroon)

–   60 prosentin lisäys varoihin, jotka osoitetaan komission toteuttamille toimille ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön tukemiseksi (7,2 miljoonan euron lisäys vuosien 2010 ja 2011 välillä)

–   ympäristöalan valtioista riippumattomille järjestöille ja ympäristöpolitiikan tukitoimenpiteisiin annettavan tuen jatkaminen entisellään ottaen huomioon hankkeiden valintaan ja valvontaan ja niiden tuloksista tiedottamiseen liittyvää hallinnollista tukea koskevat kasvaneet vaatimukset tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin vuoden 2008 vastuuvapausmenettelyn yhteydessä esittämien suositusten mukaisesti (hankkeiden kestävyyden edistäminen).

Näiden seikkojen perusteella vuoden 2011 talousarvioesityksessä hyväksytty budjettinimikkeistö perustuu LIFE+:n osalta seuraaviin:

–   ympäristöasioiden pääosasto hallinnoi edelleen hankkeiden ja valtioista riippumattomien järjestöjen tukea oikeusperustaan liittyvien vaatimusten vuoksi (ilmastonmuutosprioriteettien edellyttämää rahoituspanosta ei voida tietää etukäteen): budjettikohdat 07 01 04 01 ja 07 03 07

–   komission toteuttamat toimet ympäristöpolitiikan ja -lainsäädännön kehittämisen ja täytäntöönpanon tukemiseksi (myös tuki hankkeiden valinnalle, valvonnalle, tarkastukselle ja arvioinnille) pysyvät myös luvun 07 03 alla: budjettikohdat 07 01 04 01 ja 07 03 07

–   luodaan erityisiä budjettikohtia, joista tuetaan komission toimia, joilla se tukee ilmastotoimien ja -lainsäädännön kehittämistä ja täytäntöönpanoa (mukaan lukien valistus, julkaisut ja CITL- ja ODS-tietojärjestelmät) erityisistä budjettikohdista 07 01 04 05 ja 07 12 01.

Life+

Komissio päätti vuoden 2010 talousarvion rahoituksesta lokakuussa 2009.

Arvoltaan kaiken kaikkiaan 240 000 000 euron arvoinen ehdotuspyyntö julkaistiin 4. toukokuuta 2010. Hanke-ehdotukset olisi lähetettävä toimivaltaiselle kansalliselle viranomaiselle viimeistään 1. syyskuuta 2010. Sen jälkeen kansalliset viranomaiset lähettävät hanke-ehdotukset Euroopan komissiolle 4. lokakuuta 2010 mennessä ja komissio tarkastaa hankeluonnokset LIFE+:aan liittyviä tukikelpoisuuskriteereitä vasten ja arvioi ehdotukset LIFE+:n valinta- ja hyväksymisperusteiden perusteella. Lopullinen ilmoitus rahoitettaviksi hankkeiksi on odotettavissa heinä-elokuussa 2011, ja hankkeet käynnistyisivät aikaisintaan 1. syyskuuta 2011.

Ehdotuspyyntö katetaan vastaavan suuruisella kokonaissitoumuksella, joka tehdään varainhoitoasetuksen 76 artiklan ja sen soveltamissääntöjen 92 artiklan mukaisesti. Näin edunsaajien avustussopimukset voidaan allekirjoittaa vuoden 2011 loppuun mennessä.

Vuonna 2010 käytettävissä olevat maksusitoumusmäärärahat käytetään siten kokonaisuudessaan.

Maksumäärärahat (167 miljoonaa euroa) käytettäneen täysimääräisesti.

Euroopan ympäristökeskus

Euroopan ympäristökeskuksen määrärahoihin ehdotetaan 2 prosentin lisäystä (käytännössä vuotuinen deflaattori), jonka perusteella

–   henkilöstötaulukon virkojen määrää lisätään yhdellä keskuksen roolin vahvistamiseksi GMES:ssä

–   tukea siirretään osastoille 1 ja 2 keskuksen sisäisen asiantuntemuksen vahvistamista koskevan välistrategian tukemiseksi.

Ympäristökeskuksen talousarvioon jäi vuonna 2009 yhteensä 851 673 euron ylijäämä, jonka komissio otti käyttötarkoitukseen sidotuiksi tuloiksi ympäristökeskuksen talousarvioesitystä varten, kuten budjettivallan käyttäjä pyysi sellaisten virastojen kohdalla, joiden toimintaa ei rahoiteta tuloilla.

Vuoden 2011 talousarvioesityksessä pyydetty määrä on siten 35 105 327 euroa ja EU:n tuki on yhteensä vuoden 2009 ylijäämästä palautetun käyttötarkoitukseensa sidotun tulon kanssa 35 957 000 euroa.

Maailmanlaajuiset ympäristöasiat

Vuodesta 2007 ympäristöalan ulkoinen toiminta on katettu toimintalohkossa 21(Kehitysyhteistyö) olevilla ulkoisten toimien välineillä ja erityisesti ympäristöalan ja luonnonvarojen, energia mukaan luettuna, kestävää hoitoa koskevan temaattisen ohjelman kautta (talousarvioesityksen luku 21 04).

Ainoat osastoon 07 jäävät määrärahat on tarkoitettu niiden monenvälisten ympäristösopimusten pakollisiin maksuosuuksiin, joissa yhteisö on mukana, kuten ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimus ja Kioton pöytäkirja ja biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimus (CBD). Ehdotettu määräraha vuonna 2011 on sama kuin vuoden 2010 talousarviossa (3 000 000 euroa). Budjettinimikkeistö on jaettu kahteen osaan, lukuun 07 02 (Maailmanlaajuiset ympäristöasiat) ja uuteen lukuun 07 11 (Maailmanlaajuiset ilmastotoimet), joista jälkimmäinen kattaa pakollisen osallistumisen kansainvälisiin ilmastosopimuksiin ja otsonia tuhoavia aineita koskeviin sopimuksiin (ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimus ja Kioton pöytäkirja, Wienin yleissopimus ja Montrealin pöytäkirja).

Merkille pantavaa on lisäksi, että Kööpenhaminan sitoumuksen jälkeen komissio ehdottaa, että ympäristöä ja luonnonvarojen kestävää hoitoa, energia mukaan luettuna, koskevan teemaohjelman (budjettikohta 21 04 01) määrärahoja korotetaan huomattavasti, jotta se kattaisi etenkin seuraavat:

–   Kööpenhaminan sitoumuksessa tehdyn lupauksen mukaisesti 50 miljoonaa euroa, joista rahoitetaan hillitsemis- ja sopeutumistoimia kehitysmaissa

–   15 miljoonan euron lisäyksen, josta tuetaan maailmanlaajuista ilmastonmuutosliittoumaa vähiten kehittyneiden maiden kanssa.

Määrärahat, jotka kuuluvat ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan toimialaan – Kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus

Kansanterveys

Terveysohjelmasta (17 03 06), jonka maksusitoumusmäärärahat ovat vuonna 2010 yhteensä 45,7 miljoonaa euroa ja johon ehdotetaan vuodeksi 2011 47,06 miljoonaa euroa, pyritään täydentämään kansallisia toimia ja kannustamaan jäsenvaltioiden, liittymisneuvotteluja käyvien maiden ja kansainvälisten järjestöjen välistä yhteistyötä.

Sen kolme päätavoitetta ovat kansalaisten terveysturvan parantaminen, terveyden edistäminen ja terveystiedon ja -tietouden hankkiminen ja levittäminen. Määrärahojen lievä nousu on rahoitussuunnitelman mukaista.

Kansanterveyteen (17 03) varattu kokonaismäärä, 205,11 miljoonaa euroa, merkitsee sitä, että määrärahat vähenevät vuoden 2010 talousarviosta 15,77 miljoonaa euroa. Lasku johtuu lähinnä siitä, että tupakkarahaston rahoitusta ja tupakoinnin vastaista tupakantuottajien tiedotuskampanjaa koskeva asetus lakkautetaan.

Tautien ehkäisyn ja valvonnan eurooppalainen keskus

ECDC:n määrärahoja vähennetään 3,49 miljoonaa euroa, koska siltä on jäänyt määrärahoja käyttämättä aiempina vuosina. Komissio siirsi käyttämättä jääneet määrät käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi viraston talousarvioesitystä varten.

Euroopan lääkevirasto

Euroopan lääkeviraston EU:n maksuosuus on 38,42 miljoonaa euroa, joista 5 477 miljoonaa euroa on käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja. Jälleen kerran komissio uhmaa parlamentin äänestystulosta maksuista riippuvaisten virastojen käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen kohtelusta.

Lisäksi on pantava merkille, että vuonna 2011 saatetaan tarvita lisämäärärahoja Euroopan parlamentissa ja neuvostossa paraikaa tekeillä olevan lääkealan paketin vuoksi.

Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus ja eläinlääkintätoimet

"Tilalta pöytään" -periaatteen mukaisesti elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuuteen liittyvillä toimilla pyritään parantamaan koko ravintoketjua. Tämä ala on täysin harmonisoitu EU:n tasolla. Lukuun 17 04 (Elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus) ehdotetaan kuitenkin 340,3:a miljoonaa euroa, kun määrärahat vuonna 2010 olivat 354,9 miljoonaa euroa.

Vähennys liittyy lähinnä eläintautien hävittämistoimiin (15 miljoonaa euroa) ja hätärahastoon (10 miljoonaa euroa). Eläintautien hävittämisen kohdalla tämä johtuu siitä, että bluetongue-taudin vastaisia rokotus- ja muita toimia on asteittain vähennetty. Hätärahaston määrärahoja vähennettiin, koska niiden käyttö on epävarmaa ja riippuvaista puhkeamistapauksista. Jos tautia alkaa yhtäkkiä esiintyä, määrärahat saadaan nopeasti käyttöön.

Uusiin elintarvikkeiden ja rehujen valvontatoimiin ehdotetaan 4 miljoonan euron lisäystä, josta rahoitetaan EU:n vertailulaboratorioiden toimintaa ja mahdollista mehiläissairauksien lisälaboratorion perustamista.

Kasvinsuojelutoimien määrärahoja ehdotetaan nostettavaksi hieman (0,45 miljoonaa euroa). Lisävarat ovat tarpeen, jotta komissio voi täyttää uudet tehtävänsä ja velvoitteensa uuden kasvinsuojeluaineita koskevan asetuksen (EY) N:o 1107/2009 voimaantulon myötä. Nämä uudet tehtävät ja velvoitteet täydentävät kasvinsuojeluun liittyviä hallinnollisia toimia, joita on rahoitettu tästä budjettikohdasta aiempina vuosina.

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomainen

Elintarvikeviranomainen asettautuu suunnitelmien mukaan lopulliseen toimipaikkaansa maaliskuussa 2011, joten viraston henkilöstön muutto toteutuu todennäköisesti ennen vuoden loppua. Koska kiinteistön käyttöönotosta aiheutuvat kustannukset katetaan jo talousarviosta, EFSAn talousarvioon on ehdotettu 3,29 miljoonan euron lisäystä tilojen kunnostamisesta, siirtovaiheen hallinnoinnista, kaksinkertaisen vuokran maksusta kolmen kuukauden siirtymävaiheen aikana, tiloihin muuttamisesta, yleisten palvelujen järjestämisestä ja joistakin lisävarusteista aiheutuvia todellisia kuluja varten.

Muut ENVI-valiokunnan toimialaan kuuluvat budjettikohdat

Euroopan kemikaalivirasto (ECHA)

Komissio teki biosidivalmisteiden markkinoille saattamisesta ja käytöstä asetusehdotuksen (KOM(2009)0267), jossa määritellään joukko tehoaineiden arviointiin ja lupamenettelyihin vuodesta 2013 ja 2014 eteenpäin liittyviä tehtäviä. Sen perusteella komissio ehdottaa tarpeellisia budjettikohtia, jotta tukea voitaisiin maksaa heti, kun asetus hyväksytään (budjettikohdat 07 03 60 01 ja 07 03 60 02). Kohtiin ei ole kuitenkaan osoitettu määrärahoja. Näin virastolle annetaan mahdollisuus valmistautua uusiin tehtäviin tarvittavalla tavalla vuoden 2011 lopussa ja vuonna 2012.

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

Komissio ehdottaa talousarvioesityksessä 2011

–   uutta valmistelutointa "Ilmastotoimien ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen valtavirtaistaminen" (momentti 07 13 13)

–   valmistelutoimen "Mustanmeren alueen ympäristön seuranta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten" (momentti 07 02 04) jatkamista.

Vuoden 2010 talousarviossa äänestettiin yhdeksästä pilottihankkeesta ja valmistelutoimesta, joista kahdeksaa toteuttaa ympäristöasioiden pääosasto ja yhtä terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	6.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	58 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	János Áder, Kriton Arsenis, Paolo Bartolozzi, Sandrine Bélier, Sergio Berlato, Milan Cabrnoch, Nessa Childers, Chris Davies, Bairbre de Brún, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Edite Estrela, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Holger Krahmer, Jo Leinen, Corinne Lepage, Peter Liese, Kartika Tamara Liotard, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Sirpa Pietikäinen, Mario Pirillo, Pavel Poc, Vittorio Prodi, Oreste Rossi, Daciana Octavia Sârbu, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Catherine Soullie, Salvatore Tatarella, Anja Weisgerber, Glenis Willmott, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Margrete Auken, Christofer Fjellner, Matthias Groote, Lucas Hartong, Jutta Haug, Romana Jordan Cizelj, Judith A. Merkies, Rovana Plumb, Giancarlo Scottà, Bart Staes, Struan Stevenson, Giommaria Uggias, Thomas Ulmer, Marita Ulvskog, Peter van Dalen

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnaN LAUSUNTO (7.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 – kaikki pääluokat
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Heide Rühle

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  panee merkille, että sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan vastuualue talousarviomenettelyssä kattaa budjettikohtia osastoissa 2 (Yritystoiminta), 12 (Sisämarkkinat), 14 (Verotus ja tulliliitto) ja 17 (Terveys- ja kuluttaja-asiat);

2.  huomauttaa, että on tärkeää osoittaa asianmukaisesti määrärahoja komission talousarvioesityksen lukuun 02 03, koska katsoo, että sisämarkkinoiden toimintaa voidaan parantaa kohentamalla ilmoittamista ja varmentamista; katsoo lisäksi, että määrärahojen osoittaminen lainsäädännön standardointiin ja lähentämiseen on perusteltua, koska näillä toimilla helpotetaan yritysten toimintaa ja kilpailukykyä ja tarjotaan samalla eurooppalaisille kuluttajille turvallisempia tuotteita ja palveluja;

3.  panee tyytyväisenä merkille komission talousarvioesityksessä budjettikohdan 12 02 01 määrärahojen hienoisen lisäyksen, jonka se katsoo olevan tarpeen, koska yhtenäismarkkinoista on hyötyä koko EU:n taloudelle etenkin talouden laskusuhdanteen aikana; kehottaa siis komissiota tekemään ehdotuksia siitä, miten yhtenäismarkkinat voidaan viedä päätökseen perinpohjaisen markkinatuntemuksen, talousanalyysien ja asianmukaisten välineiden valinnan avulla; korostaa tässä yhteydessä palvelualan merkitystä Euroopan taloudelle ja pitää tästä syystä palveludirektiivin[1] täytäntöönpanoa keskeisenä prioriteettina; pyytää komissiota lisäksi toimimaan tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja kehittämään hallintokulttuurin, jota kuvastaa yksinkertaisempi sääntely ja tehokas ongelmanratkaisu; korostaa, että on tärkeää järjestää koulutusta, jotta avustetaan viranomaisia ja tuomareita yhtenäismarkkinasääntöjen oikeassa saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä niiden soveltamisessa ja täytäntöönpanossa;

4.   pitää valitettavana, että budjettikohtaan 12 02 02 ei ole osoitettu määrärahoja; katsoo, että Solvit-verkosto on tehokas ja ilmainen tuomioistuinten ulkopuolinen riitojenratkaisumekanismi, jota olisi tuettava komission koulutus- ja edistämistoimilla kaikissa jäsenvaltioissa; pyytää kaikkia jäsenvaltioita lisäämään tälle verkostolle osoitettuja henkilöresursseja ja määrärahoja; tukee lisäksi tietoja ja ohjeita tarjoavia yhtenäismarkkinaneuvontapalveluja, jotka toteutetaan perustamalla internet-palvelupiste;

5.  pyytää rahoitusta pilottihankkeelle "Yhtenäismarkkinafoorumi", joka on vuosittainen EU:n neuvoston puheenjohtajavaltiossa järjestettävä tapahtuma, johon kokoontuu kansalaisten, yritysten ja kuluttajajärjestöjen edustajia sekä jäsenvaltioiden ja EU:n toimielinten edustajia, jotta voidaan selkeästi sitoutua yhtenäismarkkinalainsäädännön saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen soveltamiseen ja täytäntöönpanon valvontaan; katsoo, että tapahtuman tavoitteena olisi oltava yhtenäismarkkinoiden koordinoinnin ja hallinnoinnin parantamisen avulla puuttuminen sellaisiin tapauksiin, joissa yhtenäismarkkinalainsäädäntö on saatettu virheellisesti osaksi kansallista lainsäädäntöä ja joissa sen soveltaminen ja täytäntöönpanon valvonta on puutteellista; katsoo, että tapahtumasta pitäisi muodostua tärkeä foorumi sidosryhmien väliselle parhaiden käytäntöjen vaihdolle sekä tilaisuus tiedottaa kansalaisille heidän oikeuksistaan yhtenäismarkkinoilla; katsoo lisäksi, että tapahtumassa olisi erityisesti otettava huomioon komission yksilöimät kansalaisten ja yritysten 20 keskeistä huolenaihetta, haastetta ja mahdollisuutta; katsoo, että on tarpeellista perustaa työryhmä, jossa on mukana Euroopan parlamentin jäseniä, komission edustajia ja EU:n neuvoston puheenjohtajana tapahtuman aikaan toimivan jäsenvaltion edustajia, ja joka määrittelee tapahtuman järjestämistä koskevat yksityiskohdat;

6.  pitää Tulli 2013 -ohjelmalle budjettikohdassa 14 04 02 osoitetun määrän hienoista nostamista perusteltuna ja asianmukaisena kyseisen toimintalohkon tavoitteiden saavuttamiseksi – näitä tavoitteitahan ovat turvatoimien ja suojaamisen lisääminen ulkorajoilla, laittoman kaupan ja petosten vastaisen toiminnan tukeminen sekä tullijärjestelmien tehokkuuden parantaminen; tukee ohjelman tavoitteiden saavuttamista parantamalla jäsenvaltioiden välistä koordinointia ja yhteistyötä, edistämällä parhaiden käytäntöjen ja tietotaidon vaihtoa sekä tarkkailemalla unionin lainsäädännön asianmukaista soveltamista; korostaa kansallisille tullivirkamiehille tarkoitettujen koulutusohjelmien merkitystä;

7.  katsoo, että budjettikohdassa 17 02 02 kuluttajapolitiikkaan osoitettu määrä on perusteltu ja asianmukainen, jotta varmistettaisiin tuotteiden ja palvelujen turvallisuus sekä kuluttajien tasavertaiset oikeudet sisämarkkinoilla; korostaa, että tiivis yhteistyö unionin, jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden, Yhdysvallat, Kiina ja Intia mukaan luettuina, välillä on tarpeen täytäntöönpanomekanismien tehostamisessa kuluttajien luottamuksen lisäämiseksi; kehottaa komissiota kehittämään osaamispohjaa ja koulutusohjelmia markkinavalvonnan alalla; pitää lisäksi yhteisiä ponnisteluja kuluttajavalistuksen alalla prioriteettina, etenkin mitä tulee rahoitusalaa koskevaan tietämykseen; pyytää komissiota myös tukemaan kuluttajansuoja-asioiden yhteistyöverkostoa, jotta jäsenvaltioiden toimivaltaiset kuluttajaviranomaiset voivat hyödyntää tehokkaammin sen yhteistyömekanismeja; palauttaa mieliin, että Euroopan kuluttajaneuvontakeskusten verkko tarvitsee riittävää rahoitusta edistääkseen kuluttajien luottamusta yhtenäismarkkinoihin; toteaa, että kuluttajajärjestöillä on merkittävä rooli unionin kuluttajavalistuksessa, ja kehottaa rahoittamaan niiden hankkeita; kehottaa vastaavasti jatkamaan Trace-ohjelmaa, jonka puitteissa annettavan koulutuksen avulla kuluttajajärjestöjä autetaan vahvistamaan ja tehostamaan toimintaansa ja yhteyksiään;

8.  korostaa, että on tärkeää seurata kuluttajamarkkinoita yhdistämällä ns. tulostaulu ja asiaan liittyvät markkinatutkimukset, jotka perustuvat tietojen keräämiseen kuluttajien käyttäytymisestä ja kyseisten markkinoiden toiminnasta; pyytää tästä syystä, että talousarvioon otetaan valmistelutoimi "Kuluttajapolitiikan toimien seuranta", koska tämä mahdollistaisi nykyisten tutkimusten jatkamisen ja uusien markkinatutkimusten rahoittamisen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	2.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pablo Arias Echeverría, Cristian Silviu Buşoi, Lara Comi, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Evelyne Gebhardt, Louis Grech, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Eija-Riitta Korhola, Hans-Peter Mayer, Gianni Pittella, Mitro Repo, Robert Rochefort, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Matteo Salvini, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Laurence J.A.J. Stassen, Catherine Stihler, Kyriacos Triantaphyllides, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Sylvana Rapti, Catherine Soullie, Rafał Trzaskowski, Wim van de Camp

• [1]  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/123/EY, annettu 12 päivänä joulukuuta 2006, palveluista sisämarkkinoilla (EUVL L 376, 27.12.2006, s. 36).

liikenne- ja matkailuvaliokunnAN LAUSUNTO (3.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011: pääluokka III – Komissio
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Dominique Riquet

EHDOTUKSET

Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että liikenne on tärkeä osa Euroopan talouselämää, sillä se mahdollistaa henkilöiden, tavaroiden ja osaamisen liikkumisen rajojen yli; painottaa, että erityisesti nuorille liikenne ilmentää tasavertaisuutta ja sosiaalista liikkuvuutta avaamalla mahdollisuuksia kanssakäymiseen etenkin osaamisen ja koulutuksen alalla;

2.  korostaa, että liikenteelle myönnetyllä rahoituksella olisi tuettava alan integroitumista ja parannettava siten yhteiskunnan tehokkuutta talouden, turvallisuuden, sosiaalisten kysymysten ja ympäristön alalla;

3.  pitää valitettavana, että komission talousarvioesityksessä esittämät maksusitoumusmäärärahat jäävät välttämättömän vähimmäismäärän tasolle Euroopan unionin liikenne- ja matkailupolitiikan ja -lainsäädännön täytäntöönpanon vauhdin säilyttämisen kannalta; katsoo, että Eyjafjallajökull-tulivuoren aiheuttaman kriisin pysäytettyä Euroopan täydellisesti on entistä tärkeämpää arvioida Euroopan liikennealan rahoitusta uudelleen ja varmistaa, että sillä on riittävästi varoja luoda vaihtoehtoinen ja täydentävä verkko, jolla voidaan ehkäistä tällaisen kilpailukyvyn ja talouskasvun vaarantavan tilanteen toistuminen;

4.  ottaa huomioon uuden talousarviomenettelyn ja nykyisen taloustilanteen ja tunnustaa tarpeen määrittää poliittisia painopistealueita; korostaa kuitenkin, että on tärkeää välttää maksumäärärahavajeen muodostuminen ja että tarvittaessa on hyväksyttävä lisätalousarvio;

5.  palauttaa mieliin, että Euroopan talouden elpymisen kannalta liikenteeseen ja erityisesti Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin tehtävillä sijoituksilla on ratkaiseva rooli kasvun ja työllisyyden sekä Euroopan taloudellisten ja ympäristöintressien edistäjinä; katsoo näin ollen, että on tutkittava, mitä kaikkia rahoitusmekanismeja on mahdollista käyttää, jotta saataisiin toteutettua mahdollisimman suuri määrä hankkeita, mukaan lukien monivuotisen rahoituskehyksen piiriin otettavan eurooppalaisen liikennerahaston perustaminen;

6.  pitää erittäin tärkeinä sijoituksia kaikkien liikennemuotojen turvallisuuteen;

7.  korostaa, että liikennealalla on paljon potentiaalia torjua ilmastonmuutosta, ja pyytää komissiota antamaan etusijan kaikkien liikennemuotojen hiilidioksidipäästöjen vähentämistoimenpiteille ilmasto- ja energiapaketin tavoitteiden perusteella erityisesti rohkaisemalla kaikkien liikennemuotojen välistä komodaalisuutta ja lisäämällä älykkään liikennejärjestelmän teknologian käyttöä;

8.  katsoo, että liikennealasta vastaaville erillisvirastoille unionin talousarviosta maksettava osuus olisi suhteutettava virastoille annettuihin ylimääräisiin tehtäviin ottaen huomioon, että rautatie- ja lentoliikenteen turvallisuuden parantaminen ja merten saastumisen torjunta on asetettu viimeaikaisten vakavien onnettomuuksien seurauksena poliittisiksi painopisteiksi;

9.  huomauttaa, että yhtäläiset ja selkeät oikeudet on tärkeä varmistaa kaikille matkustajille liikennemuodosta riippumatta; korostaa tarvetta luoda liikkumisvapauden edistämiseksi kaikkia liikennemuotoja varten yksi tiedotus- ja varauspiste, jossa tarjotaan selkeää tietoa matkasta ja matkustajien oikeuksista;

10. pitää myönteisenä, että Lissabonin sopimus antaa mahdollisuuden perustaa monivuotinen matkailualan ohjelma; katsoo, että on tärkeää jatkaa ja vahvistaa nykyisiä valmistelutoimia ohjelman perustamista odotettaessa.

LYHYET PERUSTELUT

Johdanto

Käsiteltävänä oleva varainhoitovuosi 2011 on monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 viides voimassaolovuosi eikä rahoituskehyksen välitarkistusta ole vieläkään aloitettu. Rahoituskehyksen otsakkeessa 1 a "Kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky", johon liikenne ja matkailu kuuluvat, on vuonna 2011 liikkumavaraa 50,1 miljoonaa euroa.

Tälle talouskriisin ja kurinalaisen varainkäytön leimaamalle varainhoitovuodelle on erityistä myös Lissabonin sopimuksen voimaantulo. Sopimus muuttaa merkittävästi talousarviomenettelyä, jossa on tästä lähin vain yksi käsittely ja sen jälkeen mahdollisesti seuraava sovittelu, ja sopimuksen myötä Euroopan parlamentti on tasavertainen neuvoston kanssa. Lisäksi matkailu kuuluu nyt kaikilta osin Euroopan unionin toimivaltaan, mikä tarjoaa oikeusperustan sen rahoittamiselle.

Talouskriisin erityisesti koettelemien liikenne- ja matkailualojen osuus BKT:sta on yli 10 prosenttia ja EU:n kokonaishiilidioksidipäästöistä yli 20 prosenttia, minkä vuoksi niihin on syytä kiinnittää erityistä huomiota tämän talousarviomenettelyn yhteydessä.

I. Liikennealan budjetti

Euroopan komission laatiman talousarvion osastoon 6 "Liikenne ja liikkuminen"[1] on koottu kaikki EU:n liikennepolitiikkaan liittyvät budjettikohdat. Euroopan komission laatimassa talousarvioesityksessä varainhoitovuodeksi 2011 esitetään 10,5 prosentin korotusta maksusitoumusmäärärahoihin, joiden määrä oli vuonna 2010 yhteensä 1 407,5 miljoonaa euroa ja jotka nousisivat näin ollen 1 555,4 miljoonaan euroon vuonna 2011. Maksumäärärahoja siinä sitä vastoin vähennetään 1,7 prosenttia, eli vuoden 2010 yhteensä 1 224,2 miljoonasta eurosta 1 203,1 miljoonaan euroon vuonna 2011.

1) Hallintomenot (luku 06 01)

Komissio on leikannut hallintomenojaan 2,4 miljoonaa euroa voidakseen lisätä virastojen rahoitusta[2].

Euroopan laajuisen liikenneverkon toimeenpanovirastolle talousarvioesityksessä esitetty rahoitus vaikuttaa asianmukaiselta.

2) Erillisvirastot

Euroopan komissio korostaa, että rahoituskehyksen 2007–2013 otsakkeeseen 1 a Galileo-ohjelman rahoituksen varmistamiseksi tehtyjen leikkausten vuoksi liikennealan kolme erillisvirastoa joutuvat kärsimään merkittävästä rahoitusvajeesta (noin 20 miljoonaa euroa) vuonna 2011, 2012 ja 2013, vaikka niiden tehtävät ovat viime vuosina laajentuneet.

– Euroopan lentoturvallisuusvirasto (momentti 06 02 01)

Talousarvioesityksessä esitetään vuodeksi 2011 EU:n kokonaisrahoitusosuudeksi 34,4 miljoonaa euroa. Tämän lisäksi lentoturvallisuusvirasto aikoo vakauttaa omat varansa lähivuosina. Niiden määrän arvioidaan olevan runsaat 92 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Viraston omien arvioiden mukaan EU:n kokonaisrahoitusosuuden olisi oltava 37,7 miljoonaa euroa vuonna 2011, jotta vuosina 2008 ja 2009 hyväksyttyjen lentoliikennepakettien[3] edellyttämät valmistelu- ja täytäntöönpanotoimet olisi mahdollista toteuttaa vuosina 2012–2013.

– Euroopan meriturvallisuusvirasto (momentti 06 02 02)

Talousarvioesityksessä esitetään vuodeksi 2011 EU:n kokonaisrahoitusosuudeksi 54,9 miljoonaa euroa. Viraston omasta mielestä rahoitusosuuden olisi oltava 56,6 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoina ja 57,6 miljoonaa euroa maksumäärärahoina, jotta se pystyisi huolehtimaan sen hallinnoitaviksi vuonna 2011 tulevien tietokantojen käyttöönotosta (SafeSeaNet, THETIS, EQUASIS, jne.).

– Euroopan rautatievirasto (momentti 06 02 08)

Talousarvioesityksessä esitetään vuodeksi 2011 EU:n kokonaisrahoitusosuudeksi 25,3 miljoonaa euroa, kun sen viraston näkemyksen mukaan olisi oltava 27 miljoonaa euroa. Virasto tarvitsee riittävästi rahoitusta pystyäkseen kehittämään tärkeitä unionin ohjelmia, kuten Safety, Interop ja ERTMS, ja edistämään täten järjestelmien yhteentoimivuutta ja turvallisuutta.

3) Marco Polo -ohjelma (momentit 06 02 06 ja 06 02 07)

Talousarvioesityksessä Marco Polo II -ohjelman maksusitoumusmäärärahoihin esitetään 1,9 miljoonan euron lisäystä ja maksumäärärahojen esitetään säilyvän ennallaan, mikä tuntuu vastaavan tämänhetkisiä tarpeita. Vaikka ohjelman toteutus on hidastunut talouskriisin vuoksi, määrärahojen käyttöasteen pitäisi nousta vuodesta 2010 alkaen. Ohjelman etenemistä on kuitenkin seurattava tarkasti.

4) Euroopan laajuiset verkot (luku 06 03)

Talousarvioesityksessä maksumäärärahat on jätetty vuodeksi 2011 samalle tasolle kuin vuonna 2010 eli 900 miljoonaan euroon, mutta maksusitoumusmäärärahojen määrää on lisätty huomattavasti (+17,1 prosenttia). Vuonna 2010 niiden määrä oli 1 048,8 miljoonaa euroa, ja määrä nousee 1 228,2 miljoonaan euroon vuonna 2011.

Ensisijaisten verkkojen ja etenkin rajanylityspaikkojen rahoitus on riittämätöntä. Olisi syytä miettiä yhteisiä toimia, joilla voitaisiin lisätä tämän alan rahoituskapasiteettia Euroopan laajuisille liikenneverkoille myönnettävien erityisvarojen ulkopuolella.

5) Eurooppalaisen liikennepolitiikan ja matkustajien oikeuksien tukitoimet (06 02 03)

Vuoden 2011 talousarvioesityksessä näihin toimiin on esitetty kutakuinkin yhtä paljon määrärahoja kuin vuonna 2010.

6) SESAR (momentti 06 03 05 ja alamomentti 06 06 02 03)

Osastossa 6 on kaksi SESAR-yhteisyritykseen liittyvää budjettikohtaa, jotka edustavat kaudella 2007–2013 käytettäviä kahta rahoituslähdettä: tutkimuksen puiteohjelma ja Euroopan laajuista liikenneverkkoa koskeva ohjelma.

Talousarvioesityksessä esitetyt määrät tuntuvat riittäviltä. Niillä rahoitetaan pääasiassa tutkimusta ja kehittämistä sekä uusien ATM-järjestelmien (Air Traffic Management) validointia.

7) Liikenteeseen liittyvä tutkimustoiminta (luku 06 06)

Talousarvioesityksessä esitetty maksusitoumus- ja maksumäärärahojen leikkaaminen on perusteltua, koska Galileoon liittyviä tutkimusmenoja on siirretty yritystoimintaa koskevaan komission talousarvion osastoon 2.

8) Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

Äskettäinen tulivuorenpurkaus osoitti, että olisi syytä harkita varapuheenjohtaja Kallasin ehdottamaa yhtenäistä eurooppalaista kaikkia liikennemuotoja koskevaa henkilöliikenteen tiedotus- ja varausjärjestelmää. Sen suunnittelu on syytä käynnistää asianmukaisella pilottihankkeella.

II. Matkailualan budjetti

Vaikka matkailu kuuluu Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen kaikilta osin Euroopan unionin toimivaltaan, talousarvioesityksessä ei ole sille omaa budjettia. Euroopan komissio on sisällyttänyt siihen vain matkailualan nykyiset valmistelutoimet, jotka ovat yritystoimintaa koskevassa komission talousarvion osastossa 2.

EU:n matkailualan toimien kehittämiseksi olisi vuonna 2011 jatkettava ja jopa vahvistettava sosiaalista matkailua ja kestävää matkailua koskevia valmistelutoimia. Lisäksi Euroopan alueiden kulttuurin ja kulttuuriperinnön erityispiirteitä saataisiin tuotua erityisesti esiin perustamalla kaksi uutta pilottihanketta, joista toinen koskisi teollisuusmatkailua ja toinen Euroopan kulttuuriperintökohteita.

Loppuhuomiot

Edellä esitetyt huomiot perustuvat talousarvioesitykseen varainhoitovuodeksi 2011. Odotamme nyt neuvoston kantaa, joka hyväksytään heinäkuun puolivälissä. Valmistelijan pääasialliset tarkistukset tehdään tähän kantaan. Valmistelija varaa itselleen erityisesti oikeuden esittää tarkistuksia, jos neuvosto tekee erittelemättömiä leikkauksia, joissa ei oteta huomioon tarpeita, kentällä vallitsevaa todellisuutta ja Euroopan parlamentin prioriteetteja kunkin budjettikohdan osalta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	2.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	31 4 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Antonio Cancian, Michael Cramer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Ville Itälä, Dieter-Lebrecht Koch, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Bogusław Liberadzki, Eva Lichtenberger, Gesine Meissner, Olga Sehnalová, Brian Simpson, Dirk Sterckx, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Dominique Vlasto, Artur Zasada
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Philip Bradbourn, Anne E. Jensen, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Jan Mulder, Dominique Riquet, Anna Rosbach, Laurence J.A.J. Stassen, Nuno Teixeira, Oldřich Vlasák, Sabine Wils, Janusz Władysław Zemke

• [1]  Osasto 6 on vuonna 2011 omistettu yksinomaan liikenteelle, kun siihen aiempina varainhoitovuosina sisältyi myös energia-ala.
• [2]  Kun määrän yhteydessä ei ole täsmennetty erikseen, onko kyse maksusitoumus- vai maksumäärärahoista, on kyse jaksottamattomista määrärahoista, joita koskevat maksusitoumus- ja maksumäärärahat ovat yhtä suuret.
• [3]  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 216/2008 ja (EY) N:o 1108/2009, joissa viraston tehtävät ulotetaan kattamaan lentopaikkojen turvallisuus, ilmaliikenteen hallinta ja lennonvarmistuspalvelut. Näihin uusiin tehtäviin sisältyvät etenkin täytäntöönpanosääntöjen antaminen ja standardointitarkastukset.

aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO (9.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011, pääluokka III – komissio
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: László Surján

LYHYET PERUSTELUT

Alkuhuomautukset

Rahoituskriisin ja meneillään olevan laskusuhdanteen vuoksi komissio on toteuttanut parlamentin tuella toimia, joilla aluekehitysmäärärahojen käyttöä nopeutetaan talouden tehokasta elvytystä koskevan unionin suunnitelman mukaisesti. Tämä näkyy vuoden 2011 talousarvioesityksessä, jossa maksusitoumusmäärärahat ovat nousseet 3,2 prosenttia ja maksumäärärahat 16,9 prosenttia 42 540,8 miljoonaan euroon. Komission mukaan määrärahojen käytön toivottu nopeuttaminen onkin johtanut siihen, että budjettikohdan määrärahojen käyttöaste on vuonna 2010 saavuttanut 57 prosenttia. Tätä seikkaa sekä sitä, että ohjelmien toteutus on käytännössä päässyt nyt vauhtiin, voidaankin pitää menestyksenä.

Talousarvioesityksen määrärahojen palauttaminen

Tehdessään talousarviota koskevia valmistelujaan komissio on arvioinut talousarvioon liittyviä tarpeita ottaen huomioon vuoden 2005 Eurooppa-neuvoston päätökset, vuosia 2007–2013 koskevien rahoitusnäkymien ja toimielinten välisen sopimuksen määräykset, ohjelmakaudella 2000–2006 päättyviin hankkeisiin osoitetut varat sekä meneillään olevan kauden todennäköiset ennakkomaksupyynnöt. Valmistelija katsoo, että ainoa toimielin, jolla on käytettävissään tietoa kaikkien Euroopan alueiden yleisistä budjettitarpeista, on komissio. Niinpä hän ehdottaa, että kaikki neuvoston esittämät leikkaukset perutaan ja että komission talousarvioesityksessä alun perin ehdottamat määrät palautetaan.

Varojen jakautuminen rahastojen kesken

Varat jaetaan eri rahastojen kesken seuraavasti:

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) 25,6 miljardia euroa, koheesiorahasto 7,7 miljardia euroa ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR) 9 miljardia euroa. Valmistelija korostaa tässä yhteydessä, kuinka tärkeä ESR on alueellisen talouselvytyksen kannalta, koska sille osoitetaan käytettävissä olevista varoista yli 20 prosenttia. Rahasto on ja sen täytyy pysyä keskeisenä välineenä, jota hyödyntävät sekä yritykset että paikallis- ja alueviranomaiset hallinnoidessaan nykytaloudelle ominaisen taloudellisen toiminnan dynaamisia muutoksia. Rahaston avulla on siis pyrittävä löytämään oikeudenmukainen tasapaino liike-elämän edellyttämän joustavuuden ja työpaikkojen turvaamiseen, urakehitykseen ja työntekijöiden koulutukseen liittyvien tarpeiden välille. Valmistelijan mielestä se on välttämätön osa kaikkia paikallisia talousstrategioita.

Euroopan talouden elpyminen ja vihreämmän ja kestävämmän talousmallin edistäminen

Euroopan talouden elvytyssuunnitelma ei tarkoita, että ennennäkemättömään yleiseen rahoituskriisiin reagoitaisiin paniikissa. Suunnitelma on läheisesti kytköksissä unionin ehdottamaan uuteen talousstrategiaan, jonka julkituotuna tavoitteena on kehittää älykäs, kestävä ja osallisuutta edistävä talousjärjestelmä, jossa työllisyysaste ja tuottavuus ovat korkeita ja jossa korostetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Tämä konkretisoituu siinä, että vuosina 2009 ja 2010 hyväksyttyjen hiilidioksidin talteenottoa ja varastointia, merituulivoimaa ja energiainfrastruktuuria koskevien energiahankkeiden käytännön toteutukseen osoitettiin miljardi euroa ja maaseudun laajakaistahankkeiden rahoitukseen osoitettiin 500 miljoonaa euroa.

Maksattamatta olevien sitoumusten kehitys

Komission mukaan maksattamatta olevien sitoumusten määrä nousi vuosina 2009 ja 2010 yhteensä 16,8 prosenttia eli 14,2 miljardiin euroon. Kasvu oli suurinta EAKR:ssa: sen maksattamatta olevat sitoumukset nousivat 9,8 miljardiin euroon ja suhteessa eniten nousi rajatylittävän yhteistyön maksattamatta oleva määrä (67,6 prosenttia).

Monivuotisessa rahoitussuunnitelmassa on normaalia, että on maksattamatta olevia sitoumuksia, jotka maksetaan, kun maksuehdot täyttyvät. On kuitenkin huolestuttavaa, että rajatylittävän yhteistyön maksattamatta olevat sitoumukset lisääntyivät 67,6 prosenttia. Valmistelija kehottaakin komissiota selvittämään tämän mittavan kasvun syitä.

Tärkeimmät poliittiset tulokset vuotta 2011 silmällä pitäen

Komissio julkaisi odotetuista poliittisista tuloksista luettelon, jossa erityisen tärkeänä pidetään sitä, että toiminta sovitetaan yhteen Eurooppa 2020 -vision kanssa edistämällä älykästä, vihreämpää ja kilpailukykyistä alueellisten talouksien kasvua. Tässä mielessä on erittäin tärkeää, että komissio pyrkii lisäämään kansallisten ja alueellisten viranomaisten tietoisuutta ja vastuuta Eurooppa 2020 -tavoitteista. Samoin on tärkeää, että komissio korostaa, että toimintamme on tärkeää unionin kriisistä selviytymisstrategian kannalta.

Vuosiksi 2009 ja 2010 komissio on kehittänyt parlamentin innokkaasti tukemana makroalueiden käsitteen. Vuonna 2011 makroalueiden kehittäminen tulee olemaan erityisen tärkeää ja huomio kohdistuu etenkin Itämeri-strategiaan sen kaikilta osin, mukaan lukien Venäjän osallistumista edistävä pilottihanke, sekä Tonava-strategian asianmukaiseen täytäntöönpanoon.

Pilottihankkeet

Tänä vuonna valiokunnan jäsenet ovat esittäneet lukuisia mahdollisia pilottihankkeita (yhteensä kuusitoista hanketta, joista osa liittyy Tonavan makroalueen erityistarpeisiin, myös se, jota valmistelija esittää tässä lausunnossa ja joka toivottavasti saa valiokunnan tuen).

Valmistelija ehdottaa pilottihankkeen nimeksi seuraavaa:

"Yhteisen alueellisen identiteetin ja kansakuntien keskinäisen sovun edistäminen Tonavan makroalueella" ja siinä ehdotetaan seuraavaa:

Nuorille järjestetään koulutusohjelmia ja seminaareja, joissa pyritään tuomaan esiin Tonavan makroalueella elävien kansakuntien yhteinen alueellinen identiteetti ja joilla edistetään kansalaisvalistuksen ja kulttuurivaihtomahdollisuuksien kautta edistyksellistä, kestävää ja tulevaisuuteen suuntautuvaa eurooppalaista rinnakkaiseloa. Pilottihankkeella parannetaan siten näiden alueiden sosiaalista ja taloudellista vakautta etenkin toimin, jotka edistävät yhteenkuuluvuutta yhteisöjen välillä ja korostavat rajojen ylitse tehtävän yhteistyön lisäarvoa.

Tukeen oikeutettu alue on Tonavan makroalue ja sen vieressä sijaitsevat maat Euroopan naapuruuspolitiikkaa noudattaen. Tukikelpoisiin ohjelmiin otetaan mukaan kumppaneita vähintään kolmesta alueen jäsenvaltiosta.

Päätelmä

Tässä täysin uudessa globaalissa taloustilanteessa eniten reaalitaloutta hyödyttävän toimintalohkon käyttöön annettavat varat ovat ratkaisevan tärkeitä, jotta toimet olisivat tehokkaita, edistäisivät innovaatioita ja auttaisivat kansallisia ja paikallisia talouksia muuntumaan onnistuneesti vihreiksi, kestäviksi ja osallisuutta edistäviksi tiedolle rakentuviksi talouksiksi. Näin ollen on normaalia, että pyrimme vaikuttamaan kehitykseen uusin ideoin, joita kaikkiin esitettyihin pilottihankkeisiin sisältyy. Valmistelija pyytää komissiota toteuttamaan kaikki pilottihankkeet, jotka saavat valiokunnan tuen.

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   toteaa, että talousarvioesitykseen aluepolitiikkaa varten otetut määrät vastaavat unionin tarpeita, kun se pyrkii kaventamaan alueellisia eroja, ja vaatii siksi, että kaikki alaotsakkeen 1 b budjettikohtien määrärahat säilytetään entisellään tai tarvittaessa palautetaan;

2.   ottaa huomioon, että rahoitussuunnitelmaa muutettiin vuosien 2011–2013 osalta, jotta otettaisiin huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1] 17 kohta;

3.   panee tyytyväisenä merkille, että maksusitoumusmäärärahoja korotettiin 3,2 prosenttia 50 970 100 000 euroon, jolloin liikkumavaraa jäi 16,9 miljoonaa euroa, ja että maksumäärärahoja korotettiin 16,9 prosenttia 42 540 800 000 euroon, ja uskoo, että tämä edistää tehokkaasti Euroopan talouden elpymistä ja talouden joustavaa muutosta Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti; on kuitenkin pahoillaan, että alaotsakkeen 1 b liikkumavara jäi alhaiseksi, 16,9 miljoonaan euroon;

4.   on huolestunut rakennerahastojen alhaisesta varojen käyttöönottoasteesta ja pyytää komissiota erittelemään yksityiskohtaisesti, mistä tämä kunkin maan ja alueen kohdalla johtuu; katsoo, että varojen parhaan käyttöönottoasteen saavuttamisen pitäisi olla ensisijainen poliittinen tavoite, erityisesti juuri ennen seuraavaa talousarvion suunnitteluvaihetta;

5.   kehottaa komissiota tukemaan kaikkia aluekehitysvaliokunnan ehdottamia pilottihankkeita ja toteuttamaan ne;

6.   kehottaa yksinkertaistamaan ja selventämään entisestään alueellisia toimintatapoja ja hallintoa siten, että aluekehitykselle varatut määrärahat voidaan käyttää tehokkaammin ja tuloskeskeisemmin, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -tavoitteet;

7.   kehottaa komissiota toteuttamaan pilottihankkeen, jolla pyritään edistämään yhteistä alueellista identiteettiä ja kansakuntien keskinäistä sopua muun muassa Tonavan makroalueella ja ottamaan opiksi näistä kokemuksista, joita voidaan hyödyntää muilla mahdollisilla makroalueilla; katsoo, että pilottihankkeisiin olisi sisällytettävä nuorille järjestettäviä koulutusohjelmia ja seminaareja, jotka parantavat mahdollisuuksia kulttuurivaihtoon ja edistävät edistyksellistä, kestävää ja tulevaisuuteen suuntautuvaa eurooppalaista rinnakkaiseloa; katsoo, että tämä parantaisi kyseisten alueiden sosiaalista ja taloudellista vakautta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	6.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	34 1 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Charalampos Angourakis, Sophie Auconie, Catherine Bearder, Victor Boştinaru, Zuzana Brzobohatá, John Bufton, Alain Cadec, Salvatore Caronna, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Filiz Hakaeva Hyusmenova, Seán Kelly, Constanze Angela Krehl, Ramona Nicole Mănescu, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Franz Obermayr, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Georgios Stavrakakis, Csanád Szegedi, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Karima Delli, Pat the Cope Gallagher, Ivars Godmanis, Catherine Grèze, Lena Kolarska-Bobińska, Veronica Lope Fontagné, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Elisabeth Schroedter, Evžen Tošenovský

• [1]  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnaN LAUSUNTO (29.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011, kaikki pääluokat
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Mairead McGuinness

EHDOTUKSET

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  hylkää neuvoston muutokset talousarvioesitykseen vuodeksi 2011; pitää komission ennakkoarvioita määrärahatarpeista realistisempina kuin neuvoston ehdotuksia etenkin edeltävien varainhoitovuosien tilien tarkastamisen ja hyväksymisen osalta; vaatii sen vuoksi vuoden 2011 talousarvioesityksen määrärahojen palauttamista;

2.  on huolestunut siitä, että komissio suhtautuu optimistisesti maatalousmarkkinoiden kehitykseen vuonna 2011; palauttaa mieliin suuret hintavaihtelut maitomarkkinoilla vuonna 2009; korostaa, että rahoituksen saamista on helpotettava siltä varalta, että markkinoilla ilmenee samanlaista vaihtelua vuonna 2011; ehdottaa sen vuoksi määrärahojen kohdentamista varauksiin otsakkeessa 2; pitää tällaista määrärahojen varaamista välttämättömänä, jotta vaikeuksiin tärkeimmillä maataloushyödykkeiden markkinoilla voidaan puuttua nopeasti;

3.  toteaa, että kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmä ovat tärkeitä ohjelmia, sillä ne edistävät terveellistä ruokavaliota lasten keskuudessa; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen kouluhedelmäjärjestelmän määrärahojen lisäämisestä; ehdottaa, että kyseiseen budjettikohtaan lisätään vielä 10 000 000 euroa; ehdottaa, että koulumaitojärjestelmän määrärahoja lisätään 10 000 000 euroa;

4.  korostaa, että tarvitaan pysyvä ratkaisu, jonka avulla voidaan puuttua maatalousmarkkinoiden hintavaihteluihin; myöntää, että EU:n vuoden 2010 talousarviossa maitoalalle myönnettiin poikkeuksellinen 300 000 000 euron rahoitus; korostaa, että kyseessä oli kertaluonteinen toimenpide; ehdottaa sen vuoksi uuden budjettikohdan luomista eräänlaiseksi maitorahastoksi, jotta voidaan tukea nykyaikaistamista, monipuolistamista ja rakenneuudistusta, parantaa markkinointia ja tukea tuottajajärjestöjä;

5.  korostaa, että toimielinten välistä viestintää on parannettava talousarviomenettelyssä; on pettynyt siihen, ettei neuvosto tiedottanut sille riittävästi vuoden 2011 talousarvioesitykseen ehdottamistaan muutoksista; pitää valitettavana, että Euroopan parlamentin jäsenet saivat kuulla muutosehdotuksista ensimmäisen kerran tiedotusvälineiden kautta; edellyttää, että viestintää tehostetaan tulevissa talousarviomenettelyissä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	29.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	28 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	John Stuart Agnew, Richard Ashworth, Liam Aylward, Christophe Béchu, Luis Manuel Capoulas Santos, Michel Dantin, Paolo De Castro, Albert Deß, Herbert Dorfmann, Lorenzo Fontana, Iratxe García Pérez, Béla Glattfelder, Martin Häusling, Esther Herranz García, Peter Jahr, Elisabeth Jeggle, George Lyon, Mairead McGuinness, James Nicholson, Georgios Papastamkos, Marit Paulsen, Alfreds Rubiks, Czesław Adam Siekierski, Sergio Paolo Francesco Silvestris, Alyn Smith, Csaba Sándor Tabajdi, Marc Tarabella
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marian Harkin, Christa Klaß

kalatalousvaliokunnaN LAUSUNTO (2.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan esitykseen vuoden 2011 talousarvioksi — pääluokka III — komissio
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Ulrike Rodust

LYHYET PERUSTELUT

Vuonna 2011 Euroopan parlamentin toiminta keskittyy vireillä oleviin ehdotuksiin, joilla pyritään uudistamaan yhteistä kalastuspolitiikkaa (YKP) ja Euroopan kalatalousrahastoa. Vaikuttaa siltä, että määrärahojen jakamista on mukautettava uudistuksen seurauksena odotettavissa oleviin painopistemuutoksiin ja että tämä mukautus on otettava huomioon myös tulevasta monivuotisesta rahoituskehyksestä neuvoteltaessa. Kun meripolitiikan valmistelutoimi päättyy, on tämän uuden politiikan rahoittamiseen saatava uusi oikeusperusta. Samalla on estettävä politiikan toteuttaminen yhteisen kalastuspolitiikan kustannuksella.

Vuoden 2011 talousarvioesitykselle antavat oman leimansa jatkuvuus ja monivuotisesta rahoituskehyksestä aiheutuvat rajoitukset. Euroopan kalatalousrahastoa (EKTR) varten on varattu 658 miljoonaa euroa maksusitoumusmäärärahoja ja 488 miljoonaa euroa maksumäärärahoja (eli lisäystä on vuoteen 2010 verrattuna 2,2 prosenttia ja 1,5 prosenttia). Yhteisen kalastuspolitiikan määrärahoja on leikattu noin 15 miljoonalla eurolla (eli 5,5 prosenttia). Tämä johtuu lähinnä siitä, että kansainvälisiin kalastussopimuksiin kohdennetaan vähemmän määrärahoja. On hyvin myönteistä, että yhteisön kalastuksenvalvontaviraston määrärahoja lisätään.

EHDOTUKSET

Kalatalousvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Komission talousarvioesitys

1.   tukee varainhoitovuoden 2011 talousarvioesityksen kalastus- ja meripolitiikkaa koskevia ehdotuksia, vaikka monivuotisessa rahoituskehyksessä 2007–2013 ei oteta riittävästi huomioon yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) poliittista merkitystä eikä etenkään EU:lle asetettuja poliittisia odotuksia, että se osallistuisi tiiviimmin kalastuksen valvontaan, kalastusalan tutkimiseen, kalastuslaivastojen uudistamiseen energiansäästön ja turvallisuuden alalla ja kapasiteetin purkamisesta aiheutuvien sosiaalisten vaikutusten lieventämiseen;

2.   pitää myönteisenä, että Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) maksusitoumusmäärärahoja ja maksumäärärahoja on ehdotettu lisättäväksi;

3.   pitää valitettavana, että komission ehdotuksen mukaisesti kalavarojen hoidon tukemiseen (tieteellisten lausuntojen parantaminen) tarkoitettuja maksusitoumusmäärärahoja on leikattu, koska menestyksekäs kalatalouspolitiikka edellyttää vääjäämättä kalastusta koskevan tutkimuksen tehostamista, jotta voidaan vahvistaa vuosittaiset kalastusmahdollisuudet ja varmistaa kalavarojen kestävä hoito sekä turvata sosioekonomisesti elinkelpoisen kalatalousalan säilyminen; toteaa, että YKP:n menestyksekäs uudistaminen edellyttää ehdottomasti, että kalastusta koskevan tutkimuksen määrärahoja on lisättävä merkittävästi keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä;

4.   pitää myönteisenä, että kalastuksenvalvontaviraston rahoitusta aiotaan lisätä, sillä virasto tekee tärkeää työtä ja tarvitsee lisääntyvien tehtäviensä hoitamiseksi riittävästi määrärahoja; katsoo, että lisäyksen olisi oltava riittävä, jotta virasto voi ulottaa toimintansa kattamaan kansainvälisten kumppanuussopimusten valvonnan;

5.   katsoo, että jotta unioni voisi huolehtia kansainvälisistä kalastuksenvalvontatehtävistään, kalastuksenvalvontaviraston toimintabudjettia on lisättävä niin, että virasto voi tarvittaessa vuokrata partioaluksia;

6.   huomauttaa, että yhdennetyn meripolitiikan kehittämiseen ehdotetut varat eivät riitä kattamaan tämän uuden politiikan käynnistämisen tärkeimpiäkään näkökohtia, kuten tapahtui myös yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä; kehottaa perustamaan Euroopan unionin uutta yhdennettyä meripolitiikkaa varten erityisiä budjettikohtia, joihin on osoitettava riittävästi määrärahoja, jotta yhdennettyä meripolitiikkaa ei kehitetä YKP:n kustannuksella;

7.   panee merkille, että kansainvälisiä kalastussopimuksia koskevia maksumäärärahoja vähennetään tuntuvasti; pitää tässä yhteydessä myönteisenä, että komissio on ilmoittanut, että jatkossa se erottelee selvästi maksumäärärahat, jotka avoimesti pyyntioikeuksien hankkimiseen, ja maksumäärärahat, joilla tuetaan asianomaisten kolmansien maiden kehittämistä;

8.   pahoittelee rahoituksen puutetta aloilla, joilla tarvittaisiin kipeästi koordinoitua toimintaa EU:n tasolla, etenkin valikoivista pyyntimenetelmistä jo saatujen tietojen levittämisen sekä soveltavan kalastustutkimuksen koordinoinnin ja edistämisen rahoittamista; painottaa, että tarvitaan tutkimus- ja kehitysrahoitusta, jotta kaikista kalakannoista saadaan asiantuntijatietoa ja voidaan vahvistaa keskimääräinen kestävä tuotto YKP:n puitteissa;

Neuvoston ehdottamat tarkistukset

9.   vastustaa voimakkaasti neuvoston yhteisessä kannassa esitettyjä suuria leikkauksia vuoden 2011 talousarvion kalataloutta koskevan luvun määrärahoihin; pitää valitettavana, että neuvosto on valmis leikkaamaan merkittävästi alan jo ennestäänkin riittämätöntä unionin rahoitusta; katsoo, että kaikki EU-rahoituksen lisäleikkaukset ovat vahingoksi kalatalousalan kestävyydelle;

10. pitää erityisen valitettavana, että neuvosto ehdottaa leikkauksia kalastuksen valvonnan maksusitoumus- ja maksumäärärahoihin olipa kyse unionin osallistumisesta jäsenvaltioiden valvontamenoihin tai unionin omasta valvontatoiminnasta; toteaa, että komissio voi nykyäänkin rahoittaa vain 20 valvojantointa, mikä kalastusalan laajuuden ja EU:n vesialueiden suuruuden vuoksi on vain alkusoitto pikaisesti laajennusta kaipaavalle EU-valvontaverkostolle;

11. pitää valitettavana myös neuvoston ehdottamia leikkauksia määrärahoihin, jotka komissio on osoittanut Vigossa sijaitsevalle kalastuksenvalvontavirastolle; toteaa, että virasto tuottaa suurta lisäarvoa, koska se auttaa koordinoimaan koko unionin kalastuksenvalvontaa;

12. pitää valitettavana myös neuvoston ehdottamia suuria leikkauksia määrärahoihin, joilla on tarkoitus tukea jäsenvaltioita tieteellisen tiedon keruussa; haluaa saattaa neuvoston tietoon, että kalastuspoliittisen päätöksenteon tietopohja on nykyään erittäin riittämätön; haluaa neuvoston myös tietävän, että jäsenvaltiot eivät aina huolehdi riittävästi velvollisuuksistaan kerätä ja toimittaa kalastustietoja, mikä vuoksi komission tuki on sitäkin toivottavampaa;

13. kehottaa neuvostoa harkitsemaan uudelleen kantaansa EKTR:n rahoitukseen, sillä muuten tarvitaan pakostakin jälkikäteen tehtävää uudelleenkohdentamista; arvostelee neuvoston vaatimusta leikata talousarviomäärärahoja, jotka on tarkoitettu kattamaan EKTR-varojen moitteettoman käytön valvonta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	30.8.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	18 0 2
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Josefa Andrés Barea, Kriton Arsenis, João Ferreira, Carmen Fraga Estévez, Marek Józef Gróbarczyk, Carl Haglund, Iliana Malinova Iotova, Isabella Lövin, Gabriel Mato Adrover, Guido Milana, Maria do Céu Patrão Neves, Britta Reimers, Crescenzio Rivellini, Ulrike Rodust, Jarosław Leszek Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jean-Paul Besset, Ole Christensen, Chris Davies, Diane Dodds, Antolín Sánchez Presedo
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Constance Le Grip

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO (6.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 – kaikki pääluokat
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Morten Løkkegaard

EHDOTUKSET

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   katsoo, että neuvoston ehdottamat koulutus- ja kulttuurialan leikkaukset ovat sekä poliittisista että teknisistä syistä kestämättömiä; on tyrmistynyt etenkin leikkauksista, joita neuvosto ehdottaa koulutusohjelmiin, koska asia on täysin ristiriidassa neuvoston omien julkilausumien kanssa, joissa korostetaan koulutuksen merkitystä Eurooppa 2020 -strategian ja Lissabonin strategiaan kuuluvien liikkuvuustavoitteiden kanssa; kehottaa palauttamaan komission talousarvioesitykseen sisältyneet määrät; katsoo, että kulttuuri-, koulutus-, urheilu- ja nuorisopolitiikan määrärahojen vähentäminen on huono esimerkki jäsenvaltioissa kansallisia budjetteja laativille, koska sen perusteella syntyy käsitys, että on saatava aikaan säästöjä näillä aloilla, jotka ovat erittäin tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahankkeiden toteuttamiseksi;

2.   pitää valitettavana, että komission talousarvioesityksestä puuttuu kunnianhimoa, mitä tulee sellaisten toimenpiteiden rahoittamiseen, joilla saavutettaisiin Eurooppa-neuvoston hyväksymän Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteet; pitää valitettavana erityisesti sitä, että ohjelmasuunnitelman ylittävää lisärahoitusta ei ole myönnetty yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ja kulttuurin alalle, vaikka ne ovat tärkeitä Eurooppa 2020 -strategian kannalta ja niillä on erittäin korkea toteutumisaste; kehottaa siksi lisäämään elinikäistä oppimista koskevan ohjelman määrärahoja, jotta autettaisiin unionia saavuttamaan yleistavoitteensa;

3.   pitää myönteisenä komission "Nuoret liikkeellä" -hanketta poliittisena aloitteena; korostaa kuitenkin, että ei ole syytä luoda uutta budjettikohtaa, koska aloite olisi toteutettava olemassa olevien ohjelmien puitteissa;

4.   korostaa, että Euroopan opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuuden edistämiseen sekä Euroopan yliopistojen nykyaikaistamiseen tarkoitettujen Erasmus-, Leonardo da Vinci - ja Ihmiset -ohjelmien budjettia olisi lisättävä huomattavasti; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan ja edistämään opettajavaihtoa ja auttamaan korkeakouluja korjaamaan puutteet opiskelijavaihdon, erityisesti Erasmus-ohjelman kautta saatujen, pätevyyksien tunnustamisessa, koska tällaiset puutteet voivat vähentää kiinnostusta opiskelijoiden keskuudessa; pitää lisäksi valitettavana, että sosiaalisen eriarvoisuuden on havaittu vaikuttavan mahdollisuuksiin osallistua näihin ohjelmiin; suosittaa lisäämään ohjelmien rahoitusta, ei pelkästään apurahojen lukumäärää, jotta ne olisivat entistä useampien ihmisten saatavilla, ja kehottaa komissiota tehostamaan tiedotusta oppilaitoksille, jotka osallistuvat eurooppalaisiin vaihto-ohjelmiin; kehottaa komissiota lisäämään nuorten ammatillisen koulutuksen rahoitusta, jotta nuorten olisi helpompi suuntautua talouselämän aloille, jotka ovat toimivia ja kestäviä näinä talouskriisin aikoina;

5.   korostaa, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan mukainen uusi toimivalta urheilun alalla edellyttää riittävää rahoitusta, ja näin ollen on varattava aikaisempaa enemmän resursseja tämän alan toimien tukemiseen, kuten urheilun edistämiseen ja urheiluseurojen tukemiseen sekä kokemusten hankkimiseen, jotta voidaan toteuttaa täysipainoinen urheiluohjelma vuodesta 2012 lähtien; korostaa urheilun suurta merkitystä eurooppalaisen identiteetin luomisessa ja unionin kansalaisuuden käsitteen vahvistamisessa; korostaa myös urheilun suurta merkitystä yhteiskuntaan integroivana voimana; katsoo, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo ei anna perusteluja vuoden 2011 talousarviomäärärahojen leikkaamiselle, vaan unionilla on pikemminkin velvollisuus jatkaa valmistelutoimen toteuttamista entisessä mittakaavassa, jotta kyetään hoitamaan urheilun alan uudet tehtävät;

6.   on erittäin yllättynyt ja huolestunut neuvoston ehdotuksista leikata tuntuvasti monen budjettikohdan maksumäärärahoja, sillä leikkausten seurauksena tehtyjä maksusitoumuksia ei voitaisi maksaa oikea-aikaisesti ja näin ollen leikkaukset johtaisivat maksujen viivästymiseen ja viivästyskorkoihin, mistä aiheutuisi lisäkustannuksia vuonna 2012;

7.   pyytää siirtämään Media Mundus -ohjelman alaotsakkeesta 3 b takaisin otsakkeeseen 4, jossa valmistelutoimi sijaitsi, koska tällä toiminnalla on vahva kansainvälinen ulottuvuus, joka tekee siitä unionin ulkopolitiikan osatekijän;

8.   katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan koulutus on elintärkeää, jotta varmistetaan, että Euroopassa kehitetään uusia taitoja uusia työpaikkoja varten ja hyödynnetään entistä enemmän digitalisoituneen yhteiskunnan koko potentiaalia; ehdottaa sen vuoksi, että EU:n ohjelmilla tuetaan entistä enemmän näiden taitojen sekä vihreään talouteen ja kestävään kehitykseen liittyvien taitojen kehittämistä; suosittaa sisällyttämään henkilötietojen suojaamisen tieto- ja viestintätekniikan alan ohjelmiin;

9.   on huolestunut viestintämäärärahojen alhaisesta tasosta ja huomattavista vähennyksistä, jotka koskevat erityisesti toimittajien koulutusseminaareja; kehottaa lisäämään määrärahoja, jotta voidaan tehostaa Europe Direct -tiedotuskeskusten koordinointia ja helpottaa uusien eurooppalaisten julkisten tilojen avaamista;

10. pitää strategisesti tärkeänä lisätä unionin kulttuuriperinnön (sekä konkreettisen että aineettoman) edistämiselle myönnettävää taloudellista tukea, mukaan lukien yhteisvaikutus unionin uuden toimivalta-alan eli matkailun kanssa.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	2.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	26 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Badia i Cutchet, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Santiago Fisas Ayxela, Ildikó Gáll-Pelcz, Mary Honeyball, Cătălin Sorin Ivan, Morten Løkkegaard, Marek Henryk Migalski, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Timo Soini, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, Helga Trüpel, Gianni Vattimo, Marie-Christine Vergiat, Sabine Verheyen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Ivo Belet, Luigi Berlinguer, Timothy Kirkhope, Iosif Matula, Francisco José Millán Mon, Georgios Papanikolaou, Alyn Smith

kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (3.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011, kaikki pääluokat
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Juan Fernando López Aguilar

EHDOTUKSET

Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.   panee tyytyväisenä merkille, että komission esittämässä talousarvioesityksessä alaotsakkeen 3 a määrärahoja on lisätty merkittävästi vuoteen 2010 verrattuna eli 12,8 prosenttia maksusitoumusmäärärahoina ja 15,4 prosenttia maksumäärärahoina; korostaa, että lisäys on seurausta voimaan tulleesta Lissabonin sopimuksesta, jolla perusoikeuskirjasta on tehty sitova ja jolla on poistettu vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen jakautuminen pilareihin, ja että se on seurausta myös Tukholman ohjelmassa seuraaviksi viideksi vuodeksi suunnitelluista toimista; pahoittelee, että sama ei koske perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelman budjettikohtaa, jonka määrärahoja on lisätty hyvin vähän huolimatta Lissabonin sopimuksen ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan äskettäisestä voimaantulosta sekä unionin tulevasta liittymisestä Euroopan ihmisoikeusyleissopimukseen; pahoittelee siksi, että neuvosto on ehdottanut vähennyksiä sellaisen alan määrärahoihin, joka on erittäin tärkeä unionin kansalaisille ja jäsenvaltioille; pahoittelee erityisesti pakolaistulvan yhteydessä toteutettaville hätätoimille osoitettavien maksumäärärahojen vähentämistä;

2.   vaatii kuitenkin, että hankkeilla on kohtuullinen ja objektiivisesti perusteltu rahoitus taloudellisten kriisien ja talousarvioon liittyvien rajoitteiden aikana ja että niissä keskitytään Tukholman ohjelmassa jo esitettyihin prioriteetteihin; muistuttaa, että talousarvion tehokas suunnittelu edellyttää jo käytettävissä olevien varojen tehokasta käyttöä;

3.   vaatii, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen virastoille on annettava asianmukainen, kohtuullinen ja objektiivisesti perusteltu rahoitus, jotta ne voivat käsitellä perusoikeuksiin ja kansalaisvapauksiin liittyviä kysymyksiä ja toteuttaa tehtäviään, etenkin kun kyse on virastoista, joilla on uusia, Tukholman ohjelmassa ja Lissabonin sopimuksessa eriteltyjä tehtäviä; korostaa tässä yhteydessä, että Europolin vuoden 2011 budjettia on korotettava, jotta Europol voi täyttää tehtävänsä ja tarkastaa tietopyyntöjä, joita Yhdysvallat esittää Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välisen terrorismin rahoituksen jäljittämisohjelmaa koskevan sopimuksen (TFTP) mukaisesti; kehottaa komissiota takaamaan, että Euroopan turvapaikanhakijoiden tukivirasto aloittaa toimintansa hyvissä ajoin ennen vuotta 2011 ja että se saa riittävästi rahoitusta toimintansa aloittamiseen; pitää valitettavana, että virastojen määrärahat eivät ole sillä tasolla, mitä unionin uusi toimivalta edellyttäisi näillä aloilla ja etenkin maahanmuutto-, turvapaikka-, oikeus- ja perusoikeusasioissa;

4.   toteaa, että rajaturvallisuusviraston toimeksiannon pian tapahtuvan uudelleentarkastelun yhteydessä tehdään päätöksiä, joihin liittyy ennen pitkää huomattavia rahoituksellisia näkökohtia esimerkiksi, kun on kyse viraston kyvystä hankkia tai vuokrata omia voimavaroja ja välineitä; korostaa siksi tarvetta taata, että virastolla on riittävä rahoitus tehtäviensä suorittamiseen;

5.   muistuttaa komissiota ja neuvostoa siitä, että Europol-päätöksen[1] uusi tarkastelu Lissabonin sopimuksen valossa on parlamentin prioriteetti, että asiaa olisi käsiteltävä pikaisesti ja että on taattava jatkuvasti parlamentin täysi tiedonsaanti ja osallistuminen;

6.   toteaa, että vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen yhteydessä toimivien virastojen henkilöstön koulutus ja ammattitaidon parantaminen liittyen unionin oikeutta ja kansainvälistä oikeutta koskevaan tietämykseen ja niiden noudattamisen valvontaan on asetettava prioriteetiksi lisäämällä määrärahoja tähän tarkoitukseen;

7.   palauttaa mieliin ja toistaa esittämänsä kannan, jonka mukaan parlamentille on annettava oikea-aikaisesti luotettavat, tarkat ja yksityiskohtaiset tiedot talousarviosta ja sen toteuttamisesta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueella ja erityisesti toisen sukupolven Schengenin tietojärjestelmän (SIS II) ja viisumitietojärjestelmän (VIS) kaltaisten laajojen tietotekniikkajärjestelmien käyttöönotosta, vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueeseen liittyvien laaja-alaisten tietojärjestelmien operatiivisesta hallinnoinnista vastaavasta virastosta sekä muista ihmisoikeuksiin ja perusvapauksiin liittyvistä hankkeista;

8.   kehottaa tarkastelemaan uudelleen "yhteisvastuuta ja maahanmuuttovirtojen hallintaa" koskevan yleisohjelman varoja, jotta suurempien maahanmuuttopaineiden kohteina olevien jäsenvaltioiden tilanne voidaan ottaa paremmin huomioon.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	2.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	38 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jan Philipp Albrecht, Roberta Angelilli, Vilija Blinkevičiūtė, Rita Borsellino, Simon Busuttil, Philip Claeys, Rosario Crocetta, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Hélène Flautre, Kinga Göncz, Sylvie Guillaume, Anna Hedh, Salvatore Iacolino, Sophia in ‘t Veld, Timothy Kirkhope, Juan Fernando López Aguilar, Monica Luisa Macovei, Véronique Mathieu, Nuno Melo, Louis Michel, Claude Moraes, Jan Mulder, Georgios Papanikolaou, Carmen Romero López, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Rui Tavares, Daniël van der Stoep, Axel Voss, Renate Weber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexander Alvaro, Edit Bauer, Ioan Enciu, Ana Gomes, Nadja Hirsch, Monika Hohlmeier, Stanimir Ilchev, Franziska Keller, Michèle Striffler, Marie-Christine Vergiat

• [1]  Neuvoston päätös 2009/371/YOS, tehty 6 päivänä huhtikuuta 2009, Euroopan poliisiviraston (Europol) perustamisesta (EUVL L 121, 15.5.2009, s. 37).

perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnaN LAUSUNTO (7.9.2010)

budjettivaliokunnalle

parlamentin kannasta neuvoston muuttamaan talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 – kaikki pääluokat
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Algirdas Saudargas

EHDOTUKSET

Perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A.  ottaa huomioon, että Euroopan unionissa vallitsee tällä hetkellä talous- ja valuuttakriisi, joka on tuonut korostetusti esiin paitsi tarpeen yhdentää Eurooppaa entisestään ja lisätä yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä, mikä edellyttää Euroopan kansalaisten uskoa ja vakaata luottamusta unionin toimielimiin, myös EU:n yhteisten toimien tuoman varman lisäarvon, joka ei rajoitu pelkästään jäsenvaltioiden talousarvioiden yhdistämiseen,

B.   ottaa huomioon, että 1. joulukuuta 2009 voimaan tullut Lissabonin sopimus toi mukanaan unionin demokraattisuutta edistäviä institutionaalisia muutoksia, kuten Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien toimivallan vahvistaminen ja uusi kansalaisaloitemahdollisuus, josta kansalaisille on tiedotettava kattavasti ja jonka käytölle on luotava parhaat mahdolliset olosuhteet, jotta kansalaiset osaisivat todella hyödyntää uutta toimivaltaansa,

C.  ottaa huomioon, että talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista 15. kesäkuuta 2010 antamassaan päätöslauselmassa[1] parlamentti oli "huolissaan unionin kansalaisuutta, viestintää ja tiedotusvälineille suunnattua tiedotusta koskevien ohjelmien alhaisista määrärahoista, jotka ovat joissakin tapauksissa laskeneet vuoden 2010 määrärahojen tasosta" ja katsoi, että "nämä ohjelmat ovat keskeisellä sijalla identiteetin muovaamisessa ja Euroopan yhdentymishankkeesta tiedottamisessa EU:n kansalaisille",

D.  ottaa huomioon, että perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunta ilmaisi 2. syyskuuta 2009 antamassaan lausunnossa esityksestä Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2010, Pääluokka III – Komissio[2] huolensa siitä, että alaotsakkeen 3.2 (Kansalaisuus) määrärahat ovat laskeneet vuoden 2009 talousarvioon nähden,

1.   korostaa, että Euroopan talouden ohjausjärjestelmän kehittämisen ja jäsenvaltioiden euroalueen kriisin ratkaisemiseksi viime aikoina toteuttamien toimien rinnalla on toteutettava asianmukaisia tiedotustoimia, joilla kansalaiset saadaan hankkeiden taakse ja joilla näille osoitetaan, mitä etuja kollektiivisempaan Eurooppaan liittyy;

2.   katsoo lisäksi, että kansalaisille on selvitettävä perusteellisesti Lissabonin sopimuksen uusia toimielimiin liittyviä määräyksiä ja varsinkin Euroopan ulkosuhdehallintoa, jonka pitäisi pitkällä aikavälillä vaikuttaa merkittävästi Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden tapaan hoitaa ulkopolitiikkaa;

3.   pitää valitettavana, että komission talousarvioesityksessä 2011 tiedotustoimille ehdottamat määrät ovat vähäisiä ja jopa alhaisempia kuin vuonna 2010, vaikka viestintäpolitiikka tarvitsee juuri nyt voimakkaampaa taloudellista tukea, jotta sillä voitaisiin ensinnäkin edistää unionin päämääriä ja etuja ja toisaalta auttaa samalla ymmärtämään paremmin unionin rakenteita ja kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa toimintaan, kun tavoitteena on vahvistaa eurooppalaista identiteettiä; katsoo tässä yhteydessä, että monivuotisesta rahoituskehyksestä käytävän keskustelun yhteydessä ei voida välttyä keskustelulta siitä, mitä tämä merkitsee Euroopan demokratialle;

4.   panee toisaalta tyytyväisenä merkille, että ennakkoarviossa parlamentin menoista ja tuloista vuodeksi 2011 Euroopan poliittisten puolueiden ja säätiöiden toimintaan osoitettuja määrärahoja lisättiin; muistuttaa, että Euroopan poliittiset puolueet ja säätiöt ovat tärkeässä asemassa, kun parannetaan kansalaisten tietoisuutta unionin toimintalinjoista ja Euroopan yhdentymisestä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	6.9.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	18 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Andrew Henry William Brons, Carlo Casini, Andrew Duff, Matthias Groote, Roberto Gualtieri, Zita Gurmai, Gerald Häfner, Stanimir Ilchev, Ramón Jáuregui Atondo, Constance Le Grip, David Martin, Paulo Rangel, Algirdas Saudargas, György Schöpflin, József Szájer, Søren Bo Søndergaard, Indrek Tarand, Rafał Trzaskowski, Guy Verhofstadt
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Enrique Guerrero Salom, Sylvie Guillaume, Íñigo Méndez de Vigo, Vital Moreira, Helmut Scholz

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0205.
• [2]  Liitetty 13. lokakuuta 2009 annettuun budjettivaliokunnan mietintöön (A7-0038/2009).

vetoomusvaliokunnaN LAUSUNTO (16.7.2010)

budjettivaliokunnalle

Euroopan oikeusasiamiehen talousarviota varainhoitovuodeksi 2011 koskevasta ennakkoarviosta
(2010/2001(BUD))

Valmistelija: Adina-Ioana Vălean

LYHYET PERUSTELUT

Vetoomusvaliokunta on pannut merkille Euroopan oikeusasiamiehen muistion varainhoitovuoden 2011 talousarviotarpeita koskevasta ennakkoarviosta, jonka oikeusasiamies toimitti budjettivallan käyttäjälle varainhoitoasetuksen 31 artiklan mukaisesti.

Euroopan oikeusasiamiehen tehtävänä on etsiä oikeudenmukaisia ratkaisuja Euroopan unionin toimielimistä tehtyihin kanteluihin. Lisäksi hän kannustaa avoimuuteen ja edistää palvelevaa hallintokulttuuria. Oikeusasiamies työskentelee läheisessä yhteistyössä muiden EU:n toimielinten ja laitosten sekä Euroopan kansallisten ja alueellisten oikeusasiamiesten verkoston kanssa.

Oikeusasiamiehen talousarvio koostuu kolmesta osasta: henkilöstöön liittyvät menot, kiinteistöihin, kalusteisiin, laitteisiin jne. liittyvät menot sekä toimielimen yleisten tehtävien hoitamisesta aiheutuvat menot.

Suoriutuakseen kaikista tehtävistään oikeusasiamies pyytää varainhoitovuotta 2011 koskevassa ennakkoarviossaan käyttöönsä 9 395 100 euron kokonaismäärää; se on 0,67 prosenttia (62 825 euroa) enemmän kuin vuoden 2010 talousarviossa. Aiempina vuosina talousarvio kasvoi huomattavasti enemmän, esimerkiksi vuonna 2009 lisäys oli 5,95 prosenttia ja vuonna 2010 7,14 prosenttia.

Nykyisen finanssi- ja talouskriisin aikana oikeusasiamies on pyrkinyt rajoittamaan budjettikorotuksia mahdollisimman paljon osoittaakseen solidaarisuutta kansallisille ja alueellisille virkaveljilleen, joiden talousarviot joutuvat kokemaan kovia.

Toisaalta oikeusasiamiehellä on tiettyjä uusia velvollisuuksia. Lissabonin sopimuksen nojalla oikeusasiamiehen toimivaltuuksia on laajennettu "yhteisön toimielimistä ja elimistä" koskemaan "unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia". Tällä on eittämättä vaikutuksia oikeusasiamiehen tulevaan työtaakkaan.

Vuoden 2011 ennakkoarviossa ei kiinnitetä erityistä huomiota näihin uusiin tehtäviin, ja oikeusasiamies antaakin ymmärtää, että hän ei voi taata nykytasoisen maltillisuuden jatkuvuutta. Oikeusasiamies antaa myös ymmärtää, että hän aikoo pyytää lisävaroja, jos Lissabonin sopimuksen aiheuttamat lisätyöt niitä edellyttävät. Tässä vaiheessa ongelma on vielä teoreettinen eikä sen käytännön vaikutuksista ole vielä selvyyttä.

Kuten aiempienkin ennakkoarvioiden suhteen oikeusasiamiehen yksiköt ovat tutkineet kaikki budjettikohdat säästöjen löytämiseksi ja tekemiseksi ja/tai varojen uudelleenkohdentamiseksi. Tällä menetelmällä on saatu aikaan 273 500 euron säästöt vuodeksi 2011. Säästetty määrä kattaa yli 80 prosenttia muiden budjettikohtien kokonaismäärän kasvusta, jonka syynä ovat muun muassa Euroopan unionin käännöskeskuksen uuden hinnoittelupolitiikan myötä kohonneet käännöskulut ja tietotekniikkakustannusten kasvu, joka aiheutui oikeusasiamiehen Brysselin ja Strasbourgin toimistojen väliseen yhteydenpitoon käytetyn vanhentuneen videokokousjärjestelmän uusimisesta.

Oikeusasiamies toteaa, että vuoden 2009 tulokset olivat erittäin myönteisiä. Tutkimuksia tehtiin nopeammin ilman negatiivisia laatuvaikutuksia. Tämä johtuu osittain oikeusasiamiehen vuoden 2009 talousarvion jälkeen palkkaamasta lisähenkilöstöstä ja osittain innovatiivisten tutkimusmenetelmien käytöstä. Vuonna 2009 keskimääräinen tutkimus saatiin päätökseen yhdeksän kuukauden jälkeen, ja miltei 60 prosentissa tutkimuksista kantelussa päädyttiin tyydyttävään ratkaisuun.

Vuoden 2010 talousarviossa olevan oikeusasiamiehen organisaatiokaavion mukaan henkilöstön määrä on 63 henkilöä: 16 virkamiestä ja 47 määräaikaista toimihenkilöä (35 AD‑ ja 28 AST-virkaa). Vuoden 2011 talousarvioon oikeusasiamies pyytää yhden ylimääräisen AST‑viran ja 12 ylennystä (6 AST ja 6 AD) henkilöstösääntöjen 6 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Lisäksi hän pyytää yhden AD14-viran muuttamista määräaikaisesta pysyväksi.

Oikeusasiamies ehdottaa toimielimensä koulutuspolitiikan suhteen koulutusmäärärahojen lisäämistä 37 000 eurosta 45 000 euroon vuonna 2011. Jos nämä varat saadaan käyttöön, toimielin voisi laajentaa uutta koulutuspolitiikkaansa, jota suunniteltiin jo 2010 ennakkoarviossa ja joka pannaan täytäntöön vuoden 2010 jälkimmäisellä puoliskolla.

Valmistelija puoltaa oikeusasiamiehen pyyntöjä ja katsoo, että ennakkoarviossa pyydettyjen talousarviovarojen kokonaismäärän myötä oikeusasiamies kykenee täyttämään ohjesäännön mukaiset velvoitteensa ja suoriutumaan tehokkaasti velvollisuuksistaan.

EHDOTUKSET

Vetoomusvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa budjettivaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  katsoo, että pyytämiensä määrärahojen avulla Euroopan oikeusasiamies kykenee täyttämään ohjesääntönsä mukaiset velvoitteensa ja toimielin kykenee huolehtimaan tehokkaasti tehtävistään;

2.  toteaa, että vuosiin 2009 (+ 5,95 prosenttia) ja 2010 (+ 7,14 prosenttia) verrattuna oikeusasiamiehen pyytämien talousarviomäärärahojen korotus vuodeksi 2011 on maltillinen (0,67 prosenttia eli 62 825 euroa); suosittaa kuitenkin nykyisessä taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa kriisitilanteessa, että oikeusasiamies mukautuu parlamentin tahtoon pitää unionin toimielinten menot mahdollisimman hyvin kurissa tulevina vuosina;

3.  pitää myönteisenä, että oikeusasiamies on osoittanut solidaarisuutta kansallisille ja alueellisille virkaveljilleen, jotka ovat meneillään olevan finanssi- ja talouskriisin vuoksi vaikeassa tilanteessa talousarvioidensa suhteen;

4. toteaa, että Lissabonin sopimuksen voimaantulo on laajentanut oikeusasiamiehen toimivaltuuksia "yhteisön toimielimistä ja elimistä" koskemaan "unionin toimielimiä, elimiä ja laitoksia", mikä tarkoittaa uusia velvollisuuksia etenkin Eurooppa-neuvoston ja yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan suhteen;

5.  ymmärtää, että Lissabonin sopimuksessa oikeusasiamiehelle määrättyjen uusien velvollisuuksien vuoksi talousarvion nykyinen vähäinen kasvu ei välttämättä ole kestävä; kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan nykyisellä realistisella kulupohjaisten ennakkoarvioiden linjalla, jossa otetaan huomioon, että vähiä resursseja on hallinnoitava optimaalisella tavalla;

6.  on ilahtunut tiedosta, että 2009 oli myönteinen vuosi, jolloin tutkimuksia tehtiin nopeammin laadun kuitenkaan kärsimättä; toteaa, että tämä aiheutui sekä lisähenkilöstöstä että innovatiivisista tutkimusmenetelmistä; kannustaa oikeusasiamiestä jatkamaan työtään näiden erinomaisten tulosten jatkamiseksi;

7.  toteaa, että aiempien vuosien tapaan oikeusasiamies on käynyt huolellisesti läpi kaikki budjettikohdat säästöjen tekemiseksi ja varojen uudelleenkohdentamiseksi; on ilahtunut, että tällä menetelmällä on saatu aikaan 273 500 euron säästö, mikä kattaa yli 80 prosenttia vuoden 2011 talousarvion kokonaismäärän kasvusta (336 325 euroa) ja selittää sen korotuksen rajallisuuden (62 825 euroa);

8.  tukee oikeusasiamiehen pyyntöä yhden AST-viran lisäämisestä, kahdestatoista ylennyksestä (kuusi AD ja kuusi AST) sekä yhden määräaikaisen viran (AD14) muuttamisesta pysyväksi; puoltaa oikeusasiamiehen ehdotusta lisätä koulutusmäärärahoja ja suorittaa hallinnon laadun uudelleentarkastelu vuonna 2011.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	15.7.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	18 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Margrete Auken, Elena Băsescu, Victor Boştinaru, Simon Busuttil, Giles Chichester, Bairbre de Brún, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Iliana Malinova Iotova, Carlos José Iturgaiz Angulo, Peter Jahr, Lena Kolarska-Bobińska, Erminia Mazzoni, Willy Meyer, Mariya Nedelcheva, Chrysoula Paliadeli, Diana Wallis, Jarosław Leszek Wałęsa, Angelika Werthmann, Tatjana Ždanoka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Marta Andreasen, Gerald Häfner, Constance Le Grip
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Andrew Duff, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Norica Nicolai

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	7.10.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	36 2 4
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Damien Abad, Alexander Alvaro, Marta Andreasen, Reimer Böge, Jean-Luc Dehaene, Isabelle Durant, James Elles, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Estelle Grelier, Carl Haglund, Lucas Hartong, Jutta Haug, Jiří Havel, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Nadezhda Neynsky, Miguel Portas, Vladimír Remek, Dominique Riquet, László Surján, Helga Trüpel, Angelika Werthmann, Jacek Włosowicz
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	François Alfonsi, Richard Ashworth, Maria Da Graça Carvalho, Frédéric Daerden, Roberto Gualtieri, Paul Rübig, Peter Šťastný, Georgios Stavrakakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Charles Goerens, Jan Mulder