Menettely : 2010/2001(BUD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0284/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0284/2010

Keskustelut :

PV 19/10/2010 - 12
CRE 19/10/2010 - 12

Äänestykset :

PV 20/10/2010 - 6.3
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2010)0372

MIETINTÖ     
PDF 1001kWORD 2087k
11.10.2010
PE 448.942v01-00 A7-0284/2010(Par1)

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 – kaikki pääluokat

(12699/2010 – C7‑0202/2010 – 2010/2001(BUD))

ja oikaisukirjelmistä nro 1/2011 (SEC(2010)1064), 2/2011 (SEC(2010)xxxx) ja 3/2011 (SEC(2010)xxxx) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011

Osa 1: Päätöslauselmaesitys

Budjettivaliokunta

Esittelijät: Sidonia Elżbieta Jędrzejewska – (Pääluokka III – Komissio)

Helga Trüpel – (Muut pääluokat)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO
 kehitysyhteistyövaliokunnaN LAUSUNTO
 kansainvälisen kaupan valiokunnaN LAUSUNTO
 talousarvion valvontavaliokunnaN LAUSUNTO
 talous- ja raha-asioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnaN LAUSUNTO
 sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnaN LAUSUNTO
 liikenne- ja matkailuvaliokunnAN LAUSUNTO
 aluekehitysvaliokunnaN LAUSUNTO
 maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnaN LAUSUNTO
 kalatalousvaliokunnaN LAUSUNTO
 kulttuuri- ja koulutusvaliokunnaN LAUSUNTO
 kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnaN LAUSUNTO
 vetoomusvaliokunnaN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

neuvoston kannasta esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 – kaikki pääluokat (12699/2010 – C7-0202/2010 – 2010/2001(BUD)) ja oikaisukirjelmistä nro 1/2011 (SEC(2010)1064), 2/2011 (SEC(2010)xxxx) ja 3/2011 (SEC(2010)xxxx) esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011

Euroopan parlamentti, joka

–       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimuksen 106 A artiklan,

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom(1),

–       ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002(2),

–       ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen(3),

–       ottaa huomioon 25. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman vuoden 2011 talousarvion painopisteistä – pääluokka III – Komissio(4),

–       ottaa huomioon 15. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman vuoden 2011 talousarvioesitystä käsittelevän kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista(5),

–       ottaa huomioon komission 27. huhtikuuta 2010 esittelemän esityksen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 (KOM(2010)0300),

–       ottaa huomioon neuvoston 12. elokuuta 2010 vahvistaman kannan esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011 (12699/2010 – C7-0202/2010),

–       ottaa huomioon komission 15. syyskuuta 2010 esittelemän oikaisukirjelmän nro 1/2011 esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi varainhoitovuodeksi 2011,

–       ottaa huomioon työjärjestyksen 75 b artiklan,

–       ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön ja lausunnot valiokunnilta, joita asia koskee (A7‑0284/2010),

PÄÄLUOKKA III

Vuoden 2011 talousarvion keskeiset kysymykset ja ensisijaiset tavoitteet

1.      on vakaasti sitä mieltä, että uuden Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimuksen) mukainen talousarviomenettely edellyttää kaikkien asianomaisten toimielinten täysimääräistä korkean tason poliittista panosta; korostaa, että sovittelumenettelyssä pyritään sovittamaan yhteen kummankin budjettivallan käyttäjän näkemykset ja että vuoden 2011 talousarviota koskeva yhteinen teksti edellyttää kummankin budjettivallan käyttäjän hyväksyntää niiden omien sääntöjen ja perussopimuksen 314 artiklan 7 kohdan mukaisesti;

2.      pitää kirjallista menettelyä, jolla neuvoston kanta vahvistetaan, erityisen epäasianmukaisena talousarviomenettelyssä ja kyseenalaisena, koska tämä EU:n lainsäädännön olennainen osa jää neuvostossa vaille julkista ja selkeää ministeritason poliittista hyväksyntää;

3.      on lisäksi melko ymmällään siitä, miten neuvoston kantaa talousarvioesitykseen vuodeksi 2011 pitäisi arvioida, sillä tehdyt leikkaukset eivät perustu selkeästi määritettyihin tavoitteisiin, vaan näyttää siltä, että ne kohdistuvat umpimähkään ja radikaalisti kaikkialle talousarvioon; pitää sattumanvaraisia määrärahaleikkauksia järkevän budjetoinnin periaatteiden vastaisina;

4.      toteaa, että SEUT-sopimuksella vahvistetaan EU:n toimintalinjoja ja luodaan uusia toimivaltuuksia – etenkin sellaisilla aloilla kuin yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka, kilpailukyky ja innovointi, avaruuspolitiikka, matkailu, ilmastonmuutoksen torjunta, sosiaalipolitiikka, energiapolitiikka sekä oikeus- ja sisäasiat – ja että sen voimaantulo tarkoittaa talousarvion "lissabonisoitumista", joten budjettivallan käyttäjien on oltava johdonmukaisia kasvaneiden rahoitusvalmiuksien suhteen;

5.      palauttaa mieliin, että lukuisista perussopimusten muutoksista ja unionille siirrettyjen velvollisuuksien lisääntymisestä huolimatta EU:n talousarvion osuus BKTL:stä on vain prosentti; vastustaa näin ollen neuvoston hyväksymiä suuria leikkauksia;

6.      ymmärtää joidenkin neuvoston valtuuskuntien ilmaiseman huolen siitä, että jäsenvaltioiden talousarviot ovat erityisen paineen alla varainhoitovuonna 2011 ja että säästöt ovat sen vuoksi aivan välttämättömiä, mutta pitää maksumäärärahojen sattumanvaraisia leikkauksia silti järkevän budjetoinnin periaatteiden vastaisina ja katsoo myös, että maksusitoumusmäärärahojen sattumanvarainen leikkaaminen vaarantaa unionin toimintalinjojen ja jo hyväksyttyjen ohjelmien toteutuksen;

7.      muistuttaa jälleen kerran, ettei EU:n talousarviota pitäisi katsoa ja arvioida pelkäksi menoeräksi, joka rasittaa jäsenvaltioiden talousarvioita, vaan sitä olisi sen sijaan pidettävä mahdollisuutena terästää aloitteita ja investointeja, jotka ovat koko EU:n edun mukaisia ja tuovat sille lisäarvoa ja joista useimmista päättävät parlamentti ja neuvosto yhdessä ja joilla on siten myös kansallisen tason legitimiteetti; pyytää EU:n toimielimiä määrittelemään asianmukaisen mekanismin, jolla voidaan arvioida ja mitata riittämättömästä yhdentymisestä Euroopan tasolla aiheutuvat kustannukset, jotta voitaisiin korostaa resurssien yhdistämisen avulla jäsenvaltioiden talousarvioissa aikaansaatuja säästöjä;

8.      toistaa, että EU:n talousarvion täydentävyyttä jäsenvaltioiden talousarvioihin nähden ja sen kannustinvaikutusta ei pitäisi hillitä ja taltuttaa sattumanvaraisilla leikkauksilla, joissa on kyse vain häviävän pienistä summista (alle 0,02 prosenttia) verrattuna 27 jäsenvaltion yhteenlaskettuihin talousarvioihin;

9.      muistuttaa, että parlamentti on asettanut nuorisoon, koulutukseen ja liikkuvuuteen liittyvät toimet yhdeksi vuoden 2011 talousarvion tärkeimmistä painopisteistään, jotka se luetteli kolmikantakokouksen neuvotteluvaltuuksista kesäkuussa 2010 antamassaan päätöslauselmassa, koska ne ovat Euroopan talouden elvytyssuunnitelman ja Eurooppa 2020 -strategian keskeisiä ja välttämättömiä osa-alueita; korostaa, että tiettyjen budjettikohtien ehdotettu määrärahalisäys palvelee EU:n tulevaisuuteen suuntautuvia lyhyen ja pitkän aikavälin strategioita;

10.    toistaa olevansa vakuuttunut siitä, että niukkojen aikojen vallitessa ja maailmanlaajuisessa talouden laskusuhdanteessa EU:n toimintalinjojen rahoitusta olisi seurattava tarkasti, jotta vältetään menot, joiden takana ei ole selvää ja tarkasti määritettyä tavoitetta, pitäen mielessä unionin talousarviosta saatavan eurooppalaisen lisäarvon, joka ilmentää solidaarisuutta ja tehokkuutta, kun muuten kansalliselle, alueelliselle ja paikalliselle tasolle hajaantuneet taloudelliset resurssit saatetaan yhteen; korostaa myös, että huomattavalla osalla EU:n talousarviomenoista tuetaan pitkän aikavälin investointeja, jotka ovat tarpeen EU:n talouskasvun stimuloimiseksi;

11.    huomauttaa, että monivuotisen rahoituskehyksen jättämä marginaali ei tarjoa todellista liikkumavaraa etenkään alaotsakkeissa 1a ja 3b ja otsakkeessa 4 ja että se heikentää EU:n valmiutta reagoida toimintalinjojen muutoksiin ja odottamattomiin tarpeisiin ensisijaisista tavoitteistaan luopumatta; huomauttaa, että EU:n kohtaamat haasteet ovat niin suuret, että niitä varten tarvittavat määrärahat ylittäisivät selvästi monivuotisen rahoituskehyksen nykyiset enimmäismäärät; muistuttaa tässä mielessä, että on ehdottoman välttämätöntä tarkastella talousarviota perinpohjaisesti uudelleen ja että nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien sekä talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen eräiden määräysten välitön tarkistaminen on välttämätöntä ilmaantuneiden uusien haasteiden ja painopisteiden vuoksi;

12.    kehottaa neuvostoa ottamaan tinkimättä huomioon selkeät ehdot, jotka parlamentti esitti päätöslauselmassaan 22. syyskuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston asetukseksi vuosia 2007–2013 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (KOM(2010)00722010/0048(APP))(6) ja joiden perusteella parlamentti antaa hyväksyntänsä uudelle monivuotista rahoituskehystä koskevalle asetukselle SEUT-sopimuksen mukaisesti;

13.    muistuttaa, että sen uusien painopisteiden ja perussopimuksen voimaantuloon liittyvien uusien toimintalinjojen rahoitus ei olisi ollut mahdollista monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärien puitteissa; korostaa, että parlamentti on sovittelukomiteassa käytävien neuvottelujen helpottamiseksi ja vaikeiden kompromissien kustannuksella ehdottanut näiden toimintalinjojen rahoittamista enimmäismäärien puitteissa; huomauttaa kuitenkin, että tämä voidaan saada aikaan vain vähentämällä määrärahoja muissa, tarkasti valikoiduissa budjettikohdissa;

14.    ei suostu pitämään maksumäärärahojen osalta lopullisena tavoitteena neuvoston kannan kokonaismäärää, joka on saatu vähentämällä tai lisäämällä eri budjettikohtien menoja arvioimatta perusteellisesti todellisia tarpeita;

15.    muistuttaa, että neuvoston käytäntö voi vaikuttaa saman vuoden maksusitoumusten toteutusasteeseen hidastamalla uusien sopimusten allekirjoittamista etenkin viimeisellä neljänneksellä, jolloin EU:n ohjelmien monivuotinen elinkaari häiriintyy;

16.    on yleisesti sillä kannalla, ettei EU:n ohjelmia tukevia hallintomenoja pitäisi leikata, jotta taataan ohjelmien ripeä toteutus ja sen laatu ja riittävä seuranta; palauttaa sen vuoksi kaikki neuvoston näiden ohjelmien hallintomenoja koskevista budjettikohdista leikkaamat määrärahat;

Alaotsake 1a

17.    muistuttaa, että nuoriso, koulutus ja liikkuvuus ovat parlamentin painopisteitä kautta linjan vuoden 2011 talousarviossa, minkä vuoksi niihin tarvitaan eri toimintalinjojen yhteydessä monialaisia kohdennettuja investointeja EU:n kasvun ja kehityksen tukemiseksi; toteaa näin ollen haluavansa lisätä kaikkien näihin painopisteisiin liittyvien ohjelmien, kuten elinikäisen oppimisen ohjelman, Ihmiset-ohjelman ja Erasmus Mundus ‑ohjelman, määrärahoja;

18.    katsoo erityisesti, että nuorison liikkuminen työmarkkinoilla on keskeinen tekijä, kun pyritään varmistamaan kilpailukykyisten ja dynaamisten työmarkkinoiden kehittyminen Euroopassa, ja tämän vuoksi sitä on syytä tukea; puoltaa näin ollen Euresin (European Employment Service) määrärahojen lisäämistä ja kannattaa voimakkaasti "Eka Eures-työpaikka" ‑valmistelutoimen käynnistämistä, sillä sen tarkoituksena on auttaa nuoria pääsemään työmarkkinoille tai erityisosaamista vaativaan työhön muissa jäsenvaltioissa ja se on ensimmäinen askel kohti erityistä nuorten ei-akateemista liikkuvuusohjelmaa;

19.    tunnustaa EU:n rahoittamaan tutkimukseen sisältyvän lisäarvon, koska se antaa lisäpontta erillisille jäsenvaltioiden tutkimusaloitteille ja -investoinneille ja etenkin energia-alan, muun muassa uusiutuvan energian, tutkimukselle, ja tunnustaa myös pk-yritysten keskeisen roolin kasvun ja työllisyyden edistämisessä Euroopassa; toistaa vastaavasti tukevansa kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelmaa ja erityisesti yrittäjyyden ja innovoinnin ohjelmaa sekä älykkään energiahuollon ohjelmaa ja lisää sen vuoksi tiettyjen budjettikohtien maksusitoumus- ja maksumäärärahoja; toteaa, että tutkimus- ja kehittämisohjelmien kitkaton toteuttaminen olisi taattava, jotta vältettäisiin määrärahojen siirtäminen varainhoitokauden päättyessä muihin käyttötarkoituksiin;

20.    on erittäin huolissaan siitä, etteivät käytettävissä olevat resurssit riitä toimintalinjojen rahoittamiseen kasvua ja työllisyyttä edistävän kilpailukyvyn keskeisillä osa-alueilla ja että tilanne on heikentynyt Eurooppa 2020 -strategian tulevan rahoituksen vuoksi; muistuttaa, että investoinnit esimerkiksi koulutukseen, tutkimukseen, innovointiin, liikenteeseen (erityisesti Euroopan laajuisiin liikenneverkkoihin) sekä matkailuun edistävät ratkaisevasti kasvua ja työllisyyttä;

21.    pitää äärimmäisen tärkeänä, että juuri perustetuille Euroopan finanssivalvontaviranomaisille annetaan alusta alkaen asianmukainen ja riittävä rahoitus, jonka avulla ne voivat osaltaan edistää eurooppalaisen ja kansainvälisen rahoitusjärjestelmän vakautta;

22.    on vakaasti sitä mieltä, että eurooppalaiselle ITER-yhteisyritykselle myönnettävää rahoitusta olisi mietittävä uudelleen ITER-hankkeen rahoitusta vuosiksi 2012 ja 2013 koskevan komission ehdotuksen valossa; ei ole valmis hyväksymään määrärahojen uudelleenkohdentamista nykyisen eli seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman sisällä, jotta voidaan rahoittaa lisääntyneitä rahoitustarpeita, jotka eivät enää ole alkuperäisen ehdotuksen mukaisia; katsoo näin ollen toteutuksen viivästymisen huomioon ottaen, että paras vaihtoehto on vähentää budjettikohdan 08 20 02 maksusitoumus- ja maksumäärärahoja 47 miljoonalla eurolla, jotta voidaan aloittaa neuvoston kanssa neuvottelut ITER-hankkeen tulevasta rahoituksesta;

23.    tukee komission ehdotusta ottaa Euroopan globalisaatiorahastoa koskevaan budjettikohtaan maksumäärärahoja ja yksinkertaistaa näin budjettivallan käyttäjien hyväksymiin hakemuksiin liittyviä rahoitusmenettelyjä; palauttaa näin ollen oletusarvoisen määrän mutta toteaa, ettei se välttämättä riitä kattamaan vuoden 2011 tarpeita;

24.    on vakuuttunut siitä, että Euroopan energiatilannetta on tarkasteltava strategisesta näkökulmasta; panee merkille, että komissio on vahvistanut Euroopan strategisen energiateknologiasuunnitelman eli SET-suunnitelman, jonka rahoitustilanne on yhä epäselvä; on siksi luonut p.m.-merkinnällä varustetut budjettikohdat useita SET-suunnitelman aloja varten, joilla on tarkoitus pian ryhtyä toimeen;

Alaotsake 1b

25.    panee merkille, että neuvoston kannassa ei muuteta komission esittämiä maksusitoumusmäärärahoja, ja korostaa, että tämä maksusitoumusmäärärahoja koskeva kanta vastaa hyvin monivuotista rahoituskehystä ottaen huomioon siihen 17. kesäkuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 17 kohdan mukaisesti vuotta 2011 varten tehdyn teknisen mukautuksen;

26.    pitää valitettavana neuvoston pyrkimystä rajoittaa maksumäärärahoja, joita leikattiin 1 075 miljoonalla eurolla (joista puolet koski ohjelmakauden 2006–2010 hankkeiden loppuunsaattamista) verrattuna komission ennakkoarvioihin maksumäärärahojen tarpeesta vuodeksi 2011; korostaa, että Euroopan parlamentti oli jo arvioinut nämä jälkimmäiset arviot mahdollisesti liian alhaisiksi ja että neuvoston linja saattaa uhata mahdollisuuksia vauhdittaa ohjelmien toteutusta, joka pääsi hitaasti käyntiin kauden 2007–2013 alussa, sekä parlamentin ja neuvoston äskettäin sopimia Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan liittyviä lainsäädännön muutoksia;

27.    palauttaa näin ollen neuvoston leikkaamat maksumäärärahat talousarvioesityksen tasolle ja pitäytyy samalla alkuperäisessä kannassaan, että komission ja neuvoston olisi esitettävä ja hyväksyttävä ripeästi lisätalousarvio, jos käy niin, että maksumäärärahat eivät riitä kattamaan tarpeita; pitää tervetulleena neuvoston lausumaa tästä asiasta;

28.    palauttaa mieliin, että Itämeren aluetta varten laaditun EU:n strategian toimintasuunnitelman mukaan ehdotetut toimet olisi mahdollisuuksien mukaan rahoitettava nykyisistä lähteistä, kuten rakennerahastoista ja koheesiorahastosta; huomauttaa, että Itämeren aluetta varten laadittua strategiaa koskevien neuvoston päätelmien mukaan strategia edellyttää nykyisten EU:n välineiden ja rahastojen sekä muiden olemassa olevien resurssien ja rahoitusvälineiden entistä tehokkaampaa käyttöä; korostaa, että strategialle on annettava asiaankuuluva tunnustus ja rahoitus;

Otsake 2

29.    huomauttaa, että YMP:n ensisijaisena tavoitteena on taata markkinoiden vakaus, elintarviketurva, oikeudenmukaiset tulot viljelijöille sekä ympäristön ja maisemien suojelu, ja kehottaa siksi komissiota huolehtimaan siitä, että vuoden 2011 talousarviossa rahoituksen saamista helpotetaan tarvittavin keinoin siltä varalta, että markkinoilla esiintyy heilahteluja vuonna 2011;

30.    myöntää, että vuoden 2010 talousarviossa maitoalalle myönnettiin poikkeuksellinen 300 miljoonan euron rahoitus; kannattaa uuden budjettikohdan luomista maitorahastoksi, jotta voidaan tukea nykyaikaistamista, monipuolistamista ja rakenneuudistusta sekä parantaa markkinointia; huomauttaa, että komissio on jo hyväksynyt maitorahaston;

31.    katsoo, että viinialan kansalliset tukiohjelmat olisi säilytettävä, vaikkakin määrärahoja olisi vähennettävä; huomauttaa, että viinialan markkinajärjestelyä uudistettaessa komissio nimenomaisesti totesi, että uudistuksen ei pitäisi vaikuttaa talousarvioon;

32.    korostaa, että parlamentti on jo nimenomaisesti torjunut määrärahojen kohdentamisen eläville eläimille, joita on tarkoitus käyttää kuolemaan johtavassa härkätaistelussa, ja huomauttaa, että se odottaa komission varmistavan, että tällainen rajoitus otetaan käyttöön;

33.    toteaa, että kouluhedelmä- ja koulumaitojärjestelmä ovat tärkeitä ohjelmia, sillä ne edistävät terveellistä ruokavaliota lasten keskuudessa; suhtautuu myönteisesti komission ehdotukseen näiden järjestelmien määrärahojen lisäämisestä ja päättää vielä lisätä niiden määrärahoja; korostaa vähävaraisimmille tarkoitetun ohjelman merkitystä ja päättää lisätä sen määrärahoja mutta muistuttaa, että se on pantava täytäntöön unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäsittelyn valossa;

34.    kannattaa ensisijaisten tavoitteidensa mukaisesti sellaisen pilottihankkeen luomista, jonka tarkoituksena on edistää nuorten maataloustuottajien välistä parhaiden käytäntöjen vaihtoa ottaen huomioon etenkin Euroopan maatalousalan edessä olevat haasteet;

35.    on vakuuttunut, että rahoitusta ympäristöalan rahoitusvälineelle vuosiksi 2007–2013 (Life+) olisi edelleen lisättävä, jotta se olisi sopusoinnussa lisätoimenpiteiden kanssa; korostaa, että ympäristö- ja maatalouspolitiikassa painopiste on ympäristöalan toimissa ja että rahoituksen lisääminen on keskeisen tärkeää luonnon ja biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi; katsoo, että kestävän kehityksen kriteerit olisi Life+ -välineen lisäksi sisällytettävä kaikkiin asiaankuuluviin EU:n välineisiin;

Alaotsake 3a

36.    pitää useita ohjelmia, kuten terrorismin ehkäisemistä, torjuntavalmiutta ja seurausten hallintaa, keskeisinä Tukholman ohjelman toteuttamisessa sekä toistaa tukevansa väkivallan torjuntaa koskevaa Daphne-ohjelmaa, jonka puitteissa rahoittamisen arvoisia ohjelmia ei pystytä rahoittamaan määrärahojen vähyyden vuoksi, sekä huumetorjuntaa ja ‑tiedotusta; korostaa tässä yhteydessä erityisesti naisiin kohdistuvan väkivallan, kuten pakkoaborttien, naisten sukuelinten silpomisen, pakkosterilisaation tai muun julman, epäinhimillisen tai halventavan kohtelun, torjuntaa;

37.    katsoo, että parlamentille SIS II -hankkeen seuraavista vaiheista annettujen vähäisten tietojen vuoksi määrärahojen ottaminen varaukseen on paras keino saada pyydetyt tiedot tarvittavista parannuksista;

38.    katsoo, ettei 21. syyskuuta 2010 päivätyssä komission yksiköiden valmisteluasiakirjassa esitetty suunnitelma ole riittävä vastaus parlamentin pyyntöihin saada tietoa tarvittavista parannuksista ja täysi selvitys SIS II -hankkeen määrärahoista;

Alaotsake 3b

39.    palauttaa mieliin, että alaotsakkeeseen 3b sisältyy toimintalinjoja, jotka vaikuttavat suoraan Euroopan kansalaisten jokapäiväiseen elämään, ja on täysin vakuuttunut siitä, ettei sen tämänhetkisiä mahdollisuuksia voida täysin hyödyntää nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen suppean liikkumavaran puitteissa; korostaa, ettei neuvoston näihin välineisiin ehdottama rahoitus vastaa alaotsakkeen keskeisiä prioriteetteja, ja tähdentää erityisesti, että nuoriso-ohjelmien erittäin korkeat käyttöasteet ovat osoitus siitä, että niihin on panostettava paljon nykyistä enemmän;

40.    toistaa aikovansa lisätä nuorisotoimintaohjelman, Special Olympics ‑kesämaailmankisojen, tiedotustoimipisteiden ja urheilun alalla parhaillaan toteutettavan valmistelutoimen määrärahoja; panee merkille neuvoston aloitteen uudesta valmistelutoimesta, joka koskee Euroopan muistomerkkejä, ja katsoo, että valmistelutoimi voisi edistää EU:n kansalaisuutta säilyttämällä Euroopan yhteisiä historiallisia muistomerkkejä ja parantamalla mahdollisuuksia tutustua niihin;

Otsake 4

41.    on täysin vakuuttunut siitä, ettei EU:n roolia maailmanlaajuisena toimijana voida rahoittaa asianmukaisesti monivuotisen rahoituskehyksen liikkumavaran puitteissa ja etteivät budjettivallan käyttäjät saisi ratkaista tällaista resurssipulaa viime hetken kompromisseilla pohtimatta asianmukaisesti keskipitkän aikavälin tarpeita; palauttaa mieliin, että monivuotisen rahoituskehyksen uudelleentarkastelu ja otsakkeen 4 enimmäismäärän tarkistaminen sellaisten ilmenneiden tarpeiden huomioon ottamiseksi, joita ei voitu ennakoida vuonna 2006, on tämän otsakkeen hallittavuuden ja kestävyyden ennakkoehto;

42.    katsoo, että tämän otsakkeen erittäin kapean liikkumavaran vuoksi ja neuvoston hakemien säästöjen saamiseksi painopisteiden rahoitus voidaan taata vain vähentämällä määrärahoja valikoidusti suppeassa määrässä budjettikohtia; katsoo, että määrärahoja, jotka on tarkoitettu tukeen Afganistanin kunnostamiseksi ja makrotaloudelliseen apuun, voitaisiin osittain vähentää ilman, että se merkittävästi haittaa operaatioita; päättää samassa hengessä palauttaa yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan määrärahat vuoden 2010 talousarvion tasolle toimielinten välisen sopimuksen 42 kohdan mukaisesti;

43.    toistaa sitoutuneensa siihen, ettei Palestiinalle, rauhanprosessille ja UNRWA:lle tarkoitetun tuen määrärahoja vähennetä mielivaltaisesti; on kuitenkin vakuuttunut siitä, ettei epäsuhtaa EU:n rahoitusavun kokonaismäärän – EU on kokonaisuudessaan merkittävin avunantaja – ja sillä rauhanprosessissa olevan vähäisen vaikutusvallan välillä voida perustella eikä ymmärtää ja että siihen on puututtava määrätietoisesti etenkin äskettäin perustetun Euroopan ulkosuhdehallinnon yhteydessä;

44.    toistaa vastustavansa ehdotusta, että useiden välineiden ja ohjelmien määrärahoja kohdennettaisiin uudelleen banaanialan liitännäistoimenpiteisiin ja teollistuneiden maiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineeseen (ICI+), joiden rahoitusta ei ennakoitu nykyistä monivuotista rahoituskehystä hyväksyttäessä, mutta toistaa silti tukevansa kyseisiä välineitä; korostaa, ettei kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä voida pitää rahastona, johon voitaisiin turvautua kaikkien otsakkeen 4 alalla ilmenevien uusien tarpeiden rahoittamiseksi, vaan että se on perustettu ja sille on myönnetty rahoitusta tiettyjä tavoitteita varten, jotka EU on useissa yhteyksissä sitoutunut saavuttamaan; kehottaa näin ollen neuvostoa sopimaan näiden toimenpiteiden monivuotisesta rahoittamisesta kaikkien toimielinten välisen sopimuksen tarjoamien keinojen avulla;

45.    päättää ottaa osan ympäristöä ja luonnonvarojen kestävää hoitoa, energia mukaan luettuna, koskevista määrärahoista varaukseen, kunnes komissio on esittänyt poliittisesti sitovan asiakirjan, jossa osoitetaan, että nopeasti saatavaa ilmastorahoitusta koskeva paketti on aidosti täydentävä, että siitä jaetaan EU:n varoja kumppanialueille maantieteellisesti tasapainotetulla tavalla ja ettei sitä toteuteta nykyisten kehitysyhteistyöohjelmien kustannuksella, sekä antanut selkeät tiedot edunsaajien valintaperusteista ja yksityiskohtaiset tiedot sopimuksista kehitysmaiden kanssa;

46.    katsoo, että EU:n tuki reilulle kaupalle olisi sisällytettävä talousarvioon kautta linjan;

47.    katsoo, että Euroopan ulkosuhdehallinnon perustamista koskevien neljän osapuolen neuvottelujen mukaisesti olisi pyrittävä tehostamaan YUTP- ja YTPP-operaatioiden määrittelyä, jotta voidaan parantaa avoimuutta ja helpottaa talousarviokatsausta; päättää sen vuoksi jakaa budjettikohdat 19 03 01, 19 03 03 ja 19 03 07 ja luoda erilliset budjettikohdat Georgiassa toteutettavalle EU:n tarkkailuoperaatiolle, Kosovossa toteutettavalle EU:n oikeusvaltio-operaatiolle ja Afganistanissa toteutettavalle EU:n poliisioperaatiolle, jotka ovat tärkeimmät YUTP- ja YTPP-operaatiot vuonna 2011;

48.    katsoo transatlanttisista suhteista antamiensa päätöslauselmien mukaisesti, että EU:n ja Yhdysvaltojen strateginen kumppanuus on määritettävä selkeästi luomalla erillinen Yhdysvaltojen kanssa tehtävän yhteistyön budjettikohta;

49.    on vakuuttunut, että kokonaisrahoitusta Kyproksen turkkilaisen yhteisön tukemiseksi on edelleen lisättävä, jotta varmistetaan Kyproksen kadonneita henkilöitä käsittelevän komitean toiminnan sekä teknisen kulttuuriperintökomitean toteuttamien restaurointihankkeiden riittävä rahoitus; pitää näiden komiteoiden toimintaa erittäin tärkeänä Kyproksen molempien yhteisöjen kannalta;

Otsake 5

50.    torjuu otsakkeen 5 menoja koskevan neuvoston yleisen kannan eli yli 115 miljoonan euron kokonaisvähennyksen, joka koostuu siitä, että palkkoihin ja eläkkeisiin tehtävä 1,85 prosentin mukautus on jätetty budjetoimatta ja että Eurooppa-koulujen budjettikohtia on supistettu yleisesti nuorisoa, koulutusta ja liikkuvuutta koskevien parlamentin painopisteiden vastaisesti;

51.    korostaa, että tällainen rajoittava lähestymistapa tuo tosin lyhyellä aikavälillä säästöjä EU:n talousarvioon ja jäsenvaltioille mutta vaarantaa samalla EU:n toimintalinjojen ja ohjelmien toteuttamisen; painottaa myös, että toimielimille olisi annettava tehtäviensä hoitamiseksi riittävät resurssit etenkin SEUT-sopimuksen voimaantulon jälkeen;

52.    palauttaa sen vuoksi yleisesti neuvoston leikkaamat määrärahat ja ottaa varaukseen palkkoihin tehtävää 1,85 prosentin mukautusta vastaavat määrät siihen saakka, että unionin tuomioistuin on antanut tuomionsa; pitää tällaisten menojen budjetointia osoituksena moitteettomasta ja järkevästä talousarviohallinnosta;

53.    palauttaa komission talousarvioesityksen kaikkien edellä mainittujen leikkausten osalta lukuun ottamatta konferenssi-, kokous- ja valiokuntatoimintaa; ei hyväksy Eurooppa-koulujen määrärahoihin tehtyjä leikkauksia; ihmettelee myös, miten neuvosto kykenee arvioimaan komission yksiköiden mahdollisen henkilöstömäärän tarkemmin kuin komissio itse;

54.    pyytää neuvostoa hyväksymään pikaisesti oikaisukirjelmän nro 1/2011, jotta Euroopan ulkosuhdehallinto voi aloittaa toimintansa riittävin resurssein heti vuoden 2011 alussa, mutta päättää ottaa määrärahat varaukseen, kunnes parlamentin toimivaltaiset yksiköt ovat kuulleet lähemmin komission varapuheenjohtajaa / unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaa edustajaa painopisteistä, joihin kohdennetaan komission ja neuvoston nykyisten rakenteiden sulauttamisesta vapautuneet resurssit;

55.    ottaa tiettyjä hallintomenoja varaukseen, kunnes komissio toteuttaa erityis- tai jatkotoimia tai tekee ehdotuksia tai kunnes siltä saadaan lisätietoja; pyytää erityisesti tarkistamaan komission jäsenten toimintasääntöjä ja soveltamaan niitä tarkasti, kun on kyse entisten jäsenten eläkkeiden maksamista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä, jotta tietyt näistä varauksista voidaan vapauttaa;

Virastot

56.    hyväksyy pääsääntöisesti komission arviot virastojen määrärahatarpeista ja torjuu seuraavat periaatteet, joihin neuvoston kanta EU:n erillisvirastojen määrärahoista vuoteen 2010 verrattuna perustui:

-  nousu rajoitetaan 1,5 prosenttiin toiminnassaan "vauhtiin" päässeiden virastojen osalta,

-  nousu rajoitetaan 3 prosenttiin niiden virastojen osalta, joille on osoitettu uusia tehtäviä,

-  vain puolet pyydetyistä viroista myönnetään,

-  komission ehdotusta ei muuteta uusien virastojen osalta;

57.    katsoo kuitenkin, ettei EU:n tukea tuloja saaville virastoille saisi vähentää käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen määrällä, jotta ne saisivat rahoitukseensa riittävästi joustavuutta niiden saamien tulojen vaihdellessa;

58.    päättää edelleen lisätä vuoden 2011 talousarvion määrärahoja kolmelle uudelle finanssivalvontaviranomaiselle neuvoston kanssa käytävien neuvottelujen lopputuloksen talousarviovaikutuksia koskevien saatavilla olevien ennusteiden mukaisesti, ottaa Euroopan poliisiakatemian määrärahat varaukseen, kunnes vuoden 2008 vastuuvapausmenettely on saatettu päätökseen, lisätä EU:n rahoitusta Euroopan koulutussäätiölle parlamentin painopisteiden mukaisesti ja lisätä kalastuksenvalvontaviraston määrärahoja, jotta se pystyy hoitamaan valvontatehtävänsä kansainvälisillä vesillä;

Pilottihankkeet ja valmistelutoimet

59.    korostaa, että pilottihankkeita ja valmistelutoimia, joita on hyväksytty vain vähäinen määrä, on harkittava ja arvioitava perusteellisesti myös komission heinäkuussa 2010 toteuttaman hyödyllisen ja rakentavan alustavan arvioinnin valossa, jotta voidaan välttää toimien päällekkäisyys EU:n nykyisten ohjelmien kanssa; palauttaa mieliin, että pilottihankkeiden ja valmistelutoimien tarkoituksena on muotoilla poliittisia painopisteitä ja esitellä uusia aloitteita, joista saattaa tulevaisuudessa tulla EU:n toimintoja ja ohjelmia;

***

PÄÄLUOKAT I, II, IV, V, VI, VII, VIII, IX

Yleinen kehys

60.    palauttaa mieliin, että toimielinten olisi laadittava talousarvionsa moitteettoman ja tehokkaan varainhoidon pohjalta ja nykyisen talouskriisin vaikutukset huomioon ottaen pyrittävä käyttämään resurssit tehokkaasti, jotta ne voivat hoitaa Lissabonin sopimuksen mukaiset velvoitteensa ja samalla hakea mahdollisuuksien mukaan säästöjä;

61.    kiinnittää huomiota komission unionin tuomioistuimessa vireille panemaan kanteeseen, joka koskee palkkoihin tehtävää mukautusta, ja on päättänyt talousarvion varovaisuusperiaatetta noudattaen ottaa määrärahat varaukseen, joka kattaisi vaikutukset vuodeksi 2011 siltä varalta, että unionin tuomioistuin ratkaisee palkkoihin tehtävää 1,85 prosentin mukautusta koskevan asian komission hyväksi;

62.    panee merkille, että neuvosto on supistanut Kroatian määrärahoja käyttäen erilaista Kroatian liittymispäivää koskevaa oletusta kuin komissio; päättää noudattaa komission lähestymistapaa, kunnes saadaan uusia tietoja, joiden takia tässä vaiheessa tehtävä muutos olisi perusteltu;

63.    päättää kunkin toimielimen pyynnöt arvioituaan palauttaa osan neuvoston toimielinten määrärahoihin tekemistä leikkauksista niissä tapauksissa, joissa toimielimen nimenomaisia pyyntöjä pidetään täysin perusteltuina;

64.    korostaa, ettei neuvosto ole toistaiseksi vahvistanut kantaansa alueiden komiteaa sekä Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa koskevasta lisätalousarviosta nro 2/2010, joten ainoaksi vaihtoehdoksi jää kyseisen lisätalousarvion sisällön käsittely vuoden 2011 talousarviota koskevissa keskusteluissa;

Pääluokka I – Euroopan parlamentti

Yleinen kehys

65.    korostaa, että neuvottelut käytiin kahdessa sovittelumenettelyä edeltäneessä kokouksessa maalis- ja huhtikuussa 2010 ja että ennakkoarviota vahvistettaessa päästiin selkeään tulokseen useassa kysymyksessä; suhtautuu myönteisesti näissä kokouksissa ilmaistuun hyvään tahtoon ja niiden rakentavaan luonteeseen; pitää myönteisenä, ettei puhemiehistön syyskuussa 2010 hyväksymä oikaisukirjelmä aiheuta merkittäviä muutoksia ennakkoarvioon;

66.    on tietoinen siitä, että on vaikeaa mutta tärkeää sovittaa yhteen tarve hoitaa täysimääräisesti Lissabonin sopimuksessa vahvistetut parlamentin tehtävät, jotka edellyttävät resurssien lisäämistä, sekä noudattaa moitteettoman varainhoidon periaatteita ja talousarvion kurinalaisuutta rahoituskriisin aikana; on sen vuoksi tarkastellut eri budjettikohtia ja tehnyt joitakin mukautuksia ennakkoarvion mukaisiin määrärahoihin;

67.    huomauttaa, että sen määrärahat ovat yhteensä 1 700 349 283 euroa eli 20,21 prosenttia monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 (hallintomäärärahat) menoista ja vastaavat siten sen aiempia päätöslauselmia, joiden mukaan menojen olisi oltava noin 20 prosenttia;

68.    korostaa tältä osin, että määrässä on otettu huomioon toimivaltuuksien huomattava lisääntyminen Lissabonin sopimuksen mukaisesti sekä siitä aiheutuva henkilöstön ja muiden resurssien tarve;

69.    huomauttaa, että budjettivallan käyttäjän päättämä lopullinen määrä merkitsee 6 198 071 euron nettovähennystä verrattuna talousarvioesitykseen ja 25 029 014 euron nettovähennystä verrattuna alkuperäisiin ehdotuksiin ennen sovittelua puhemiehistön kanssa;

70.    katsoo edelleen, että säästömahdollisuuksien selvittäminen ja jatkuva pyrkimys nykyisten resurssien uudelleenjärjestelyyn ovat silti olennainen osa sen budjettipolitiikkaa etenkin nykyisen talouskriisin aikana;

Henkilöresurssit

71.    panee merkille, että puhemiehistön ehdotuksesta ja budjettivaliokunnan hyväksymänä välillistä apua jäsenille on painotettu vahvasti lujittamalla selkeästi esimerkiksi parlamentin tutkimusta ja politiikan analyysia koskevia valmiuksia, kirjastopalveluja, toimialayksiköitä ja niihin liittyviä aloja; palauttaa mieliin, että näin täydennetään parlamentin uuden ja lujitetun roolin mukaisesti jo vuoden 2010 talousarviossa ja lisätalousarviossa nro 1/2010 tehostettua suoraa apua;

72.    palauttaa mieliin 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman ennakkoarviosta varainhoitovuodeksi 2011 ja siihen sisältyvän henkilöstötaulukon; päättää nyt tehdä siihen jäljempänä kuvattuja mukautuksia;

73.    muistuttaa päätöksestään tehostaa kirjastopalvelujen valmiuksia, 15 uuden toimen hyväksymisestä vuodeksi 2011 ja 13 sopimussuhteisen toimihenkilön toimien muuttamisesta vakinaisiksi viroiksi osana tätä prosessia; päättää vähentää kahdeksaan näistä toimista liittyviä määrärahoja, jotta palvelukseenotto voidaan toteuttaa asteittain kahden vuoden aikana;

74.    on päättänyt säilyttää varauksessa määrärahat, jotka liittyvät 30 toimeen (6 AD5-toimea ja 24 AST1-toimea) muilla toimintalohkoilla, kunnes saadaan pyydetyt lisätiedot;

75.    päättää hyväksyä oikaisukirjelmässä ehdotetun akkreditointipalvelun muuttamisen sisäiseksi yksiköksi ja samalla luoda 16 uutta toimea henkilöstötaulukkoon (1 AD5-toimi ja 15 AST1-toimea) sekä asettaa käyttöön vastaavat määrärahat;

76.    hyväksyy oikaisukirjelmän perusteella seuraavat toimenpiteet, joilla ei ole vaikutusta talousarvioon:

-  viiden nykyisen väliaikaisen toimen muuntaminen vakinaisiksi viroiksi (1 väliaikainen AD9-toimi 1 vakinaiseksi AD5-viraksi, 1 väliaikainen AD8-toimi 1 vakinaiseksi AD5-viraksi, 1 väliaikainen AD5-toimi 1 vakinaiseksi AD5-viraksi ja 2 väliaikaista AST3-toimea 2 vakinaiseksi AST1-viraksi),

-  kahden väliaikaisen AD11-toimen korottaminen AD12-toimiksi,

-  15 AST-toimen (5 AST10-toimea, 5 AST6-toimea ja 5 AST5-toimea) muuntaminen 15 AD5-toimeksi;

77.    on vapauttanut Kroatiaa koskevasta varauksesta 3 miljoonaa euroa määrärahasiirtoa C1/2010 koskevan aiemman päätöksensä mukaisesti ja siirtänyt nämä varat sopimussuhteisten toimihenkilöiden palkkaamista koskevaan budjettikohtaan;

Suora apu jäsenille

78.    päättää säilyttää nämä määrärahat varauksessa lisätalousarvion nro 1/2010 yhteydessä avustajakorvauksesta käydyn aiemman kattavan keskustelunsa ja toista lisäystä vuodeksi 2011 koskevien puhemiehistön ehdotusten perusteella; panee merkille hallinnon saamat vastaukset mutta katsoo, ettei niillä voida tässä vaiheessa perustella lisäkorotusta; palauttaa mieliin vuoden 2011 talousarviomenettelyn suuntaviivoista 25. maaliskuuta 2010 annetussa päätöslauselmassa esittämänsä pyynnön saada tietoja;

79.    torjuu puhemiehistön pyynnön korottaa kvestorien avustajien toimet AST4-toimista AST8-toimiksi;

Kiinteistöpolitiikka

80.    on muuttanut budjettikohdan 2 0 0 8 nimikettä lisätäkseen avoimuutta eri kiinteistöhankkeiden osalta;

81.    pyytää saada säännöllisesti tietoa sellaisten KAD-rakennuksen kaltaisten kiinteistöhankkeiden uusimmista vaiheista, joilla on merkittävä vaikutus talousarvioon, ja odottaa saavansa vastauksia mahdollisten Brysselissä toteutettavien samanaikaisten kiinteistöhankkeiden vaikutuksesta talousarvioon;

Tiedotus- ja viestintäpolitiikka

82.    panee merkille vastauksen, joka on annettu tietämyksen hallintajärjestelmän tilanteesta, mutta toteaa, ettei hankkeen tässä vaiheessa voida vielä arvioida, vastaako se odotuksia; korostaa, että järjestelmän täytäntöönpanolle on asetettava aikataulu; palauttaa mieliin suuntaviivoista antamassaan päätöslauselmassa esittämänsä vaatimuksen, että järjestelmän olisi oltava helposti Euroopan kansalaisten käytettävissä internetissä; pyytää tietoja siitä, mitä säästöjä voidaan saada aikaan tietämyksen hallintajärjestelmän täytäntöönpanon seurauksena;

83.    panee merkille, että useat jäsenet ovat nostaneet esille kysymyksiä liikkuvuutta koskevan tietotekniikkahankkeen sisällöstä ja tilanteesta, ja toteaa, että se saattaa edellyttää lähempää analyysia ja keskustelua; on päättänyt ottaa tähän hankkeeseen liittyvät määrärahat toistaiseksi varaukseen, jotta tällainen keskustelu ja analyysi voidaan toteuttaa;

84.    pyytää, että sille tiedotetaan parlamentin televisiokanavan (Web TV) kehityksestä, ja päättää ottaa varaukseen miljoona euroa;

Ympäristöön liittyvät asiat

85.    toistaa tukevansa konkreettisten aloitteiden ja toimien toteuttamista, jotta voidaan lisätä ja tehostaa lentokoneita ja autoja vähemmän saastuttavien liikennemuotojen, kuten joukkoliikenteen ja polkupyörien, käyttöä ja mahdollisesti myös löytää tulevia säästöjä ajoneuvoja koskevista budjettikohdista;

86.    korostaa samassa hengessä tarvetta toteuttaa lisätoimia resurssitehokkuuden parantamiseksi niin talousarvion kuin ympäristönkin kannalta;

87.    on tyytyväinen siihen, että jäsenten matkakuluja ja energiankulutusta koskevissa budjettikohdissa voidaan saada aikaan lisäsäästöjä yhteensä 4 miljoonaa euroa;

Monivuotiset hankkeet ja muut menoerät

88.    päättää Euroopan historian talon osalta ottaa varaukseen jatkotutkimuksiin pyydetyt 2,5 miljoonaa euroa; panee merkille, että arkkitehtien ehdotusten arvioinnin ollessa kesken hankkeen kokonaiskustannuksista ei ole vielä käsitystä; viittaa myös parlamentin muissa päätöslauselmissa esitettyihin pyyntöihin, joihin ei ole vielä saatu vastausta, kuten mahdolliseen yhteistyöhön muiden toimielinten ja sidosryhmien kanssa;

89.    päättää mukauttaa määrärahoja muissakin budjettikohdissa ja luoda varauksia budjettikohtiin, joissa määrärahojen täsmällistä tarvetta on vaikea ennustaa tai joissa saattaa ilmetä lisätarpeita tai on vaihtoehtoisesti mahdollisuus säästöihin vuoden aikana;

90.    palauttaa mieliin, että ennakkoarviovaiheessa ja budjettivaliokunnan ja puhemiehistön välisen sovittelumenettelyn aikana alkuperäinen 1,2 miljoonan euron määrä, jolla oli tarkoitus rahoittaa viimeksi mainitun päätös ottaa talousarvioon parlamentin tai jonkin sen elimen tehtävissä toimivia jäseniä koskeva määräraha, leikattiin 400 000 euroon; muistuttaa lisäksi, että tällainen tehtävien hoitamisesta aiheutuneiden kustannusten korvaaminen edellyttää kattavien tositteiden esittämistä; huomauttaa, että muut lisäykset varainhoitovuoteen 2010 verrattuna koskevat lähinnä protokollayksikön edustustuotteiden uusimista; toteaa, että mikäli tuotteet uusitaan tänä vuonna, tämän budjettikohdan menoja voidaan leikata tulevina vuosina; korostaa, että virkamatkoja parlamentin toimipaikkojen välillä ja muita virkamatkoja koskevissa pyynnöissä on noudatettava talousarvion varovaisuusperiaatetta ja että edustuskuluissa on noudatettava äärimmäistä itsehillintää talouskriisin aikana; panisi näin ollen tyytyväisenä merkille näiden menojen supistumisen vuoden kuluessa alkuperäisiin menoennusteisiin nähden;

Pääluokka IV – Unionin tuomioistuin

91.    päättää luoda 29 uutta toimea 39 pyydetystä toimesta lähinnä siksi, että tapausten määrä ja samalla työmäärä ovat kasvaneet merkittävästi ja lingvistijuristien ja käännösten kysyntä on samalla lisääntynyt (24 toimea liittyy tähän), ja toteaa, että on myös muita perusteltuja lisäyksiä;

92.    panee merkille, että neuvosto supisti käsittelyssään tämän budjettikohdan määrärahoja ottamatta asianmukaisesti huomioon, että tuomioistuimen toimien täyttöaste oli korkea vuonna 2009 ja vuoden 2010 alkupuoliskolla; päättää sen vuoksi, että neuvoston tekemä 3 prosentin leikkaus (joka vastaa perusvähennyksen korottamista 2,5 prosentista 5,5 prosenttiin) on alennettava 1 prosenttiin, jotta tuomioistuimen henkilöstötaulukkoa koskevat tarpeet voidaan tyydyttää ja tuomioistuin voi hoitaa tehtävänsä asianmukaisesti;

93.    kannattaa kompromissia useissa tukimenoja koskevissa budjettikohdissa eli myöntää määrärahoja enemmän kuin neuvosto mutta vähemmän kuin talousarvioesityksessä ehdotettiin; tekee poikkeuksen joissakin tietotekniikkaan liittyvissä menoissa, joissa ulkoisen tarkastuksen suositusten perusteella täysi määrä säilytetään kahdessa budjettikohdassa;

Pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin

94.    panee merkille, että neuvosto muutti tilintarkastustuomioistuimen talousarvioesitystä vain vähän ja että määrät voidaan yleisesti ottaen hyväksyä; toteaa, että sen jälkeen, kun kahden viime vuoden aikana luotiin 32 uutta tilintarkastuksen virkaa, lisähenkilöstöä ei alkuperäisistä suunnitelmista poiketen ole pyydetty, mikä on osoitus kurinalaisuudesta;

95.    pitää myönteisenä, että tilintarkastustuomioistuin on järjestelmällisesti sitoutunut vähentämään hallinnollisen tuen kustannuksia ja tekemään sisäisiä talousarviotarkastuksia; haluaa selvittää lähemmin, missä määrin muut toimielimet voivat hyödyntää tilintarkastustuomioistuimen asiantuntemusta tällä alalla;

Pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea

96.    päättää tehdä kompromissiratkaisun, joka koskee Lissabonin sopimuksen takia pyydettyjä uusia toimia puheenjohtajavaltio Espanjan jo kesällä tekemän ehdotuksen perusteella ja jossa luodaan 11 uutta toimea toimivaltuuksien ja työmäärän lisääntymisen vuoksi seuraavasti: 6 AD5-virkaa, 3 väliaikaista AD9-toimea ja 2 AST3-virkaa;

97.    panee merkille, että nämä toimet on tarkoitettu muun muassa talous- ja sosiaalikomitean valmiuksien tehostamiseen neuvoa-antavassa työssä, ohjelmasuunnittelussa ja suhteissa kansalaisyhteiskuntaan ja että ne ovat hyväksyttävä kompromissi talous- ja sosiaalikomitean alkuperäisten pyyntöjen ja neuvoston esityksen välillä;

98.    on pannut merkille nykyisen avointen virkojen osuuden ja kuullut talous- ja sosiaalikomiteaa tästä kysymyksestä ja päättää soveltaa palkkoihin 4,5 prosentin vähennystä neuvoston ehdottaman 5,5 prosentin sijasta, jotta avointen virkojen täyttäminen ei esty;

99.    korostaa, että on viipymättä pantava täytäntöön talous- ja sosiaalikomitean periaatepäätös jäsenten matkalippujen korvaamisesta todellisten kustannusten perusteella ja nykyisen kiinteämääräisen korvauksen poistamisesta; pitää periaatepäätöstä myönteisenä, on asettanut käyttöön muutokseen liittyvät määrärahat ja seuraa jatkossakin tätä kysymystä;

100.  suostuu neuvoston kantaan verrattuna suppeaan määrään korotuksia, jotka kuitenkin merkitsevät säästöä useissa tukimenoja koskevissa budjettikohdissa talousarvioesitykseen verrattuna;

Pääluokka VII – Alueiden komitea

101.  päättää tehdä kompromissiratkaisun, joka koskee Lissabonin sopimuksen takia pyydettyjä uusia toimia puheenjohtajavaltio Espanjan jo kesällä tekemän ehdotuksen perusteella ja jossa luodaan 18 uutta toimea toimivaltuuksien ja työmäärän lisääntymisen vuoksi seuraavasti: 2 AD9-toimea, 5 AD7-toimea, 7 AD5-toimea, 2 AST3-toimea ja 2 AST1-toimea;

102.  panee merkille, että nämä toimet on tarkoitettu muun muassa alueiden komitean valmiuksien tehostamiseen toissijaisuusperiaatteen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden alalla, vaikutustenarvioinneissa, neuvoa-antavassa työssä ja laajentuneessa alueiden välisessä toiminnassa;

103.  päättää ottaa käyttöön yleisen 5 prosentin vähennyksen kuultuaan alueiden komitean perustelut palvelukseenotosta ja avointen virkojen osuudesta;

104.  kannattaa kompromissia alueiden komitean pyyntöjen ja neuvoston vähennysten välillä useissa tukimenoja koskevissa budjettikohdissa;

Pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies

105.  pitää oikeusasiamiehen talousarvioesitystä suurelta osin tyydyttävänä ja panee myös merkille, että neuvosto teki siihen vain vähän muutoksia;

106.  korostaa kuitenkin olevansa neuvoston kanssa eri mieltä yhden väliaikaisen toimen luomisesta, josta ei ole vaikutuksia talousarvioon, sillä samat menot maksetaan nykyisin sopimusten perusteella, ja päättää sen vuoksi hyväksyä sen;

Pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

107.  ottaa aiempien velvoitteiden ja Lissabonin sopimuksen mukaisten uusien velvoitteiden perusteella huomioon tietosuojavaltuutetun yhteenlasketun työmäärän, jossa kuulemiset ennen tietosuojaan vaikuttavan lainsäädännön antamista ovat lisääntyneet, ja on päättänyt luoda kaksi uutta toimea vuodeksi 2011 (1 AD6-toimi ja 1 AD9-toimi);

108.  haluaa rajoittaa muihin budjettikohtiin pyydettyjä korotuksia ja pyytää tietosuojavaltuutettua hallinnoimaan kyseisiä tarpeita sisäisesti nykyisten määrärahojen puitteissa;

***

109.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä muille asianomaisille toimielimille ja elimille.

(1)

EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.

(2)

EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

(3)

EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.

(4)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0086.

(5)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0205.

(6)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0328.


PERUSTELUT

I.         Johdanto

1.        Lissabonin sopimus muuttaa merkittävästi EU:n rahoitusrakennetta. Muutosten seurauksia analysoitiin Lissabonin sopimuksen rahoituskysymyksiä koskevassa päätöslauselmassa, jonka Euroopan parlamentti hyväksyi toukokuussa 2009 Catherine Guy-Quintin budjettivaliokunnan puolesta laatiman mietinnön pohjalta. Tämä työasiakirja perustuu edellä mainittuun päätöslauselmaan. Työasiakirjassa käsitellään joitakin tärkeimpiä muutoksia, joita Lissabonin sopimus aiheuttaa talousarviomenettelyssä muun muassa Euroopan parlamentin työn sisäisen organisoinnin, toimielinten välisen vuoropuhelun kehittämisen sekä aikataulun osalta. Työasiakirjassa otetaan huomioon edellä mainitussa päätöslauselmassa esitetyt poliittiset suuntaviivat, Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteisessä lausumassa sopimat periaatteet siirtymäkauden toimenpiteistä, joita sovelletaan talousarviomenettelyyn Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, sekä Euroopan parlamentin työjärjestykseen tehdyt muutokset. Yhteinen lausuma on luonteeltaan väliaikainen. Aikatauluun liittyvät ongelmat huomioon ottaen väliaikainen sopimus pitäisi muuttaa pysyväksi vuotta 2011 koskevassa talousarviomenettelyssä saatujen kokemusten perusteella.

2.        Rahoituskysymyksissä Lissabonin sopimus tuo muutoksia erityisesti monivuotiseen rahoituskehykseen sekä vuotuiseen talousarviomenettelyyn.

3.        Monivuotisesta rahoituskehyksestä tulee laillisesti sitova asiakirja, jonka neuvosto hyväksyy yksimielisesti, kunhan Euroopan parlamentti on ensin hyväksynyt sen (jäsentensä enemmistöllä).

4.        Vuotuisen talousarvion osalta tärkein muutos on se, ettei pakollisia menoja (PM) ja ei-pakollisia menoja (EPM) enää eroteta toisistaan. Näin ollen Euroopan parlamentti ja neuvosto vastaavat jatkossa tasavertaisina kaikista EU:n menoista, joista ne myös yhdessä päättävät.

Tämä muuttaa merkittävästi vuotuista talousarviomenettelyä, koska talousarvio hyväksytään jatkossa erityistä lainsäätämisjärjestystä noudattaen (talousarvio hyväksytään asetuksella). Sitä voidaan pitää yhteispäätösmenettelyn erityistapauksena tai – sekaannuksen välttämiseksi – Euroopan parlamentin ja neuvoston yhteisenä päätöksenä.

Lissabonin sopimus myös yksinkertaistaa menettelyä, koska kummassakin toimielimessä järjestetään asiasta vain yksi käsittely. Jos budjettivallan käyttäjät eivät pääse asiasta sopimukseen ensimmäisessä käsittelyssä, koolle kutsutaan sovittelukomitea.

Yleensä ottaen toimielinten välinen tasapaino säilyy ja talousarvion demokraattinen valvonta vahvistuu, koska Euroopan parlamentti osallistuu jatkossa tasavertaisena kaikkeen talousarviota koskevaan päätöksentekoon. Talousarviota ei voida myöskään koskaan hyväksyä vastoin Euroopan parlamentin tahtoa, mutta tietyssä erityistapauksessa Euroopan parlamentti voi (ainakin teoriassa) hyväksyä talousarvion vastoin neuvoston tahtoa.

II.       Uusi vuotuinen talousarviomenettely

1. Aloite: komissio esittelee alustavan talousarvioesityksen sijasta talousarvioesityksen

Alustavaa talousarvioesitystä (ATE) ei enää ole. Sen sijaan komissio esittelee talousarvioesityksen (TE). Se sisältää ehdotuksen, jonka pohjalta menettely käynnistetään (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, SEUT:n, 314 artiklan 2 kohta).

Komissio voi muuttaa talousarvioesitystä sovittelukomitean koollekutsumiseen saakka (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 2 kohta). Tämä saattaa aiheuttaa ongelmia, jotka liittyvät mahdollisuuteen saada tietoja maatalousvuodesta ja esittää maataloutta koskeva perinteinen oikaisukirjelmä hyvissä ajoin ennen sovittelukomitean koollekutsumista.

Aikataulu: Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 2 kohdan mukaan talousarvioesityksen sisältävä ehdotus on tehtävä viimeistään 1. syyskuuta.

Käytännön aikataulu(1): Yhteisen lausuman 5 kohdan mukaan komissio esittelee talousarvioesityksen huhtikuun lopulla / toukokuun alussa (viimeistään viikolla 18). Tämä vastaa käytännössä tähän asti noudatettua menettelyä.

(Maaliskuussa käydyt kolmikantaneuvottelut: katso sivu 7 jäljempänä.)

2. Käsittely neuvostossa

Neuvosto vahvistaa kantansa talousarvioesitykseen viimeistään 1. lokakuuta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 3 kohta).

Käytännön aikataulu: Neuvosto esittelee kantansa heinäkuun loppuun mennessä (viimeistään viikolla 30 – yhteisen lausuman 5 kohta).

(Heinäkuussa käydyt kolmikantaneuvottelut: katso sivu 7 jäljempänä.)

3. Käsittely Euroopan parlamentissa

Euroopan parlamentilla on 42 päivää aikaa (lokakuun ensimmäisestä päivästä lukien) hyväksyä neuvoston tekemät muutokset sisältävä talousarvioesitys tai tehdä siihen tarkistuksia (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohta).

Käytännön aikataulu: Euroopan parlamentti äänestää käsittelystään viikolla 42 (lokakuun puolivälissä); budjettivaliokunta äänestää käsittelystä viikon 39 loppuun mennessä (yhteisen lausuman 5 kohta).

Euroopan parlamentin käsittelyn mahdolliset seuraukset (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohta):

–      Jos Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kannan talousarvioesitykseen tai ei ole tehnyt ratkaisuaan määräajassa, talousarvio katsotaan hyväksytyksi (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan a ja b alakohdat).

–      Jos Euroopan parlamentti tekee (jäsentensä enemmistöllä) tarkistuksia neuvoston kantaan, parlamentin puhemies kutsuu viipymättä sovittelukomitean koolle yhteisymmärryksessä neuvoston puheenjohtajan kanssa (314 artiklan 4 kohdan c alakohta).

Sovittelukomitea ei kuitenkaan kokoonnu, jos neuvosto ilmoittaa kymmenen päivän kuluessa Euroopan parlamentille hyväksyvänsä kaikki tämän tekemät tarkistukset (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 4 kohdan c alakohta).

Tällöin talousarvio katsotaan hyväksytyksi sellaisenaan.

4. Sovittelukomitea

Sovittelukomitealla on 21 päivää aikaa päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 6 kohta). Sovittelukomitean olisi saatava työnsä päätökseen viikon 45 loppuun mennessä (yhteisen lausuman 5 kohta).

Kokoonpano:

Sovittelukomiteassa kokoontuu yhtä monta neuvoston ja Euroopan parlamentin edustajaa (kumpaankin valtuuskuntaan kuuluu yleensä 27 jäsentä).

Poliittiset ryhmät nimittävät Euroopan parlamentin valtuuskunnan jäsenet "mielellään talousarvioasioista vastaavan valiokunnan ja muiden valiokuntien, joita asia koskee, jäsenten keskuudesta" (työjärjestyksen 75 d artiklan 3 kohta). Valtuuskuntaa johtaa parlamentin puhemies, joka "voi siirtää tehtävän varapuhemiehelle, jolla on kokemusta talousarviokysymyksistä, tai talousarvioasioista vastaavan valiokunnan puheenjohtajalle".

Organisaatio ja toimintatavat:

Yhteisen lausuman 7 kohdan mukaan toimielimet hyväksyvät yhdessä sovittelukomitean organisaation ja toimintatavat. Edellä mainittu päätöslauselma Lissabonin sopimuksen rahoituskysymyksistä sisältää joitakin suuntaviivoja sovittelukomitean työskentelyn järjestämisestä, ja niitä sovelletaan myös Euroopan parlamenttia sovittelukomiteassa edustavien jäsenten tämänhetkisiin neuvotteluvaltuuksiin. Vielä sovittavia asioita ovat muun muassa sovittelukomitean jäsenten läsnäolo, kokousten poliittinen valmistelu, sovittelukomitean sihteeristön organisaatio sekä asiakirjojen valmistelu sovittelukomitean työtä varten.

Seuraava tapaus on selkeä esimerkki vielä ratkaisematta olevista sisäisistä tai toimielinten välisistä kysymyksistä: sovittelukomitean tavoitteena on päästä sopimukseen yhteisestä tekstistä, jotta talousarvio voidaan lopulta hyväksyä. Käytännössä kummassakin valtuuskunnassa on 27 jäsentä ja yhtä monta neuvonantajaa, jotka eivät voi tehdä kaikkea työtä yhdessä. Kuten ennen Lissabonin sopimuksen voimaantuloa oli tapana, päätöstä voitaisiin valmistella pienemmässä ryhmässä. Vaikuttaisi järkevältä, että neuvotteluihin osallistuisi Euroopan parlamentista budjettivaliokunnan puheenjohtajan ja talousarvion esittelijän lisäksi kulloinkin käsiteltävästä aiheesta riippuen myös muiden erityisvaliokuntien esittelijöitä tai valmistelijoita. Osa neuvotteluryhmän jäsenistä voisi siis vaihtua kulloinkin käsiteltävänä olevan asian mukaan.

Toistaiseksi toimielimet ovat onnistuneet sopimaan ainoastaan siitä, että ne "tekevät tiivistä yhteistyötä saadakseen sovittelukomitean työn päätökseen 21 päivän kuluessa", ja että "toimielimet vaihtavat keskenään tarvittavia asiakirjoja mahdollisimman pian, jotta sovittelukomitea voi päästä yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä" (yhteisen lausuman 5 kohta). Esittelijät voisivat laatia uuden työasiakirjan ja tehdä ehdotuksia asioista, joista Euroopan parlamentin on joka tapauksessa päätettävä.

Päätöksentekomenettely:

Sovittelukomitea tekee päätöksensä neuvoston valtuuskunnan jäsenten määräenemmistöllä ja Euroopan parlamentin valtuuskunnan jäsenten enemmistöllä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 5 kohta).

Sovittelukomitean työ perustuu neuvoston ja Euroopan parlamentin kantoihin.

Kun sovittelukomitea on kutsuttu koolle, komissio ei voi enää virallisesti muuttaa talousarvioesitystään, mutta se toimii tärkeässä roolissa edistääkseen sopimuksen syntymistä budjettivallan käyttäjien välillä.

Sovittelukomitean työ päättyy – yhteisestä tekstistä ei ole päästy yhteisymmärrykseen:

Jos sovittelukomitea ei pääse 21 päivän määräajassa yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, komissio tekee uuden talousarvioesityksen ja menettely alkaa uudelleen alusta (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 8 kohta).

Sovittelukomitean työ päättyy – yhteisestä tekstistä on päästy yhteisymmärrykseen:

Jos sovittelukomitea pääsee yhteisymmärrykseen yhteisestä tekstistä, teksti toimitetaan budjettivallan käyttäjille, joilla kummallakin on 14 päivää aikaa hyväksyä se (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 6 kohta). Yhteisen lausuman 5 kohdassa toimielimet sopivat, että ne "pyrkivät hyväksymään sovittelukomitean työn tuloksen mahdollisimman pian SEUT-sopimuksen 314 artiklan 6 kohdan ja omien sisäisten menettelysääntöjensä mukaisesti.

Sovittelukomitean hyväksyttyä yhteisen tekstin erilaiset vaihtoehdot ovat mahdollisia. Ne voidaan tiivistää seuraavasti:

Talousarvio katsotaan hyväksytyksi seuraavissa tapauksissa:

– Euroopan parlamentti hyväksyy tekstin. + Neuvosto hyväksyy tekstin.

– Euroopan parlamentti hyväksyy tekstin. + Neuvosto ei anna lausuntoa.

– Euroopan parlamentti hyväksyy tekstin. + Neuvosto hylkää tekstin (talousarvio hyväksytään Euroopan parlamentin tekemien tarkistusten tai yhteisen tekstin mukaisena).

– Euroopan parlamentti ei anna lausuntoa. + Neuvosto hyväksyy tekstin.

– Euroopan parlamentti ei anna lausuntoa. + Neuvosto ei anna lausuntoa.

Talousarvio katsotaan hylätyksi seuraavissa tapauksissa:

– Euroopan parlamentti ei anna lausuntoa. + Neuvosto hylkää tekstin.

– Euroopan parlamentti hylkää tekstin. + Neuvosto hyväksyy tekstin.

– Euroopan parlamentti hylkää tekstin. + Neuvosto ei anna lausuntoa.

– Euroopan parlamentti hylkää tekstin. + Neuvosto hylkää tekstin.

Huomattakoon, että yhteisen tekstin hylkääminen Euroopan parlamentissa edellyttää parlamentin jäsenten enemmistöä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 7 kohta sekä työjärjestyksen 75 d artiklan 6 kohta), mutta sen hyväksymiseen riittää yksinkertainen enemmistö (yhteinen teksti katsotaan kuitenkin aina hyväksytyksi, jos päätöstä ei ole tehty).

Työjärjestyksen 75 d artiklan 6 kohdan mukaan yhteisestä tekstistä kokonaisuudessaan äänestetään vain kerran. Yhteinen teksti katsotaan hyväksytyksi, ellei parlamentin jäsenten enemmistö hylkää sitä (työjärjestyksen 75 d artiklan 6 kohta).

Yhteisen tekstin hylkääminen:

Jos yhteinen teksti hylätään, komissio tekee uuden talousarvioesityksen ja menettely alkaa uudelleen alusta.

Tarvittaessa voidaan soveltaa väliaikaisia kahdestoistaosia (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 315 artikla).

Vahvistusta koskeva äänestys:

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy yhteisen tekstin mutta neuvosto hylkää sen, Euroopan parlamentti voi 14 päivän kuluessa (neuvoston hylkäämispäivästä) vahvistaa äänestyksessä tarkistukset, jotka se oli käsittelyssään hyväksynyt (tämä edellyttää kuitenkin parlamentin jäsenten enemmistöä sekä kolmea viidesosaa annetuista äänistä). Vaikka kyse on lähinnä teoreettisesta mahdollisuudesta, Euroopan parlamentin pitäisi vuotuisesta kalenterista päättäessään huomioida mahdollinen tarve järjestää täysistunto 14 päivän kuluessa neuvoston kielteisestä päätöksestä. (Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi myös hyvä sopia yleisistä suuntaviivoista, joiden avulla voitaisiin välttää aikataulun tiukkuuteen liittyvät ongelmat(2).)

Tällöin talousarvio katsotaan hyväksytyksi Euroopan parlamentin hyväksymien tarkistusten mukaisena. Yhteinen teksti pysyy voimassa niiden budjettikohtien osalta, joita koskevia Euroopan parlamentin tarkistuksia ei vahvisteta vaadittavalla enemmistöllä (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan 7 kohta).

Euroopan parlamentin työjärjestyksen mukaan budjettivaliokunta jättää täysistunnon käsiteltäväksi tarkistukset, joiden vahvistamisesta on sen mukaan äänestettävä (työjärjestyksen 75 d artiklan 7 kohta). On vielä pohdittava sitä, miten budjettivaliokunnan pitäisi tässä tilanteessa menetellä (laatiiko se esimerkiksi päätöslauselman, jossa eritellään kaikki ne tarkistukset, joista pitäisi äänestää täysistunnossa?).

Vaikka aikataulu on erittäin tiukka, yleisesittelijän ja muiden erityisvaliokuntien esittelijöiden välillä voisi olla poliittisesti järkevää järjestää epävirallinen kuulemismenettely. Näin budjettivaliokunta saisi muilta valiokunnilta palautetta ennen kuin päättää, mitä tarkistuksia se esittää vahvistettavaksi täysistuntoäänestyksessä.

III.      Valmistelutyö ja toimielinten välinen epävirallinen vuoropuhelu

Vuotuisen talousarviomenettelyn muutokset edellyttävät sisäisen valmistelutyön parantamista sekä toimielinten välisen vuoropuhelun vahvistamista, jotta menettelyn onnistuminen voitaisiin taata.

Sisäisen työskentelyn osalta puheenjohtajakokous on hyväksynyt budjettivaliokunnan käytännön järjestää tapaamisia muiden valiokuntien talousarvioesittelijöiden kanssa kunkin varainhoitovuoden alusta lähtien. Puheenjohtajakokous on kehottanut perustamaan talousarviosta ja lainsäädäntötyön suunnittelusta vastaavien esittelijöiden kokouksen(3), jonka tehtävänä olisi parantaa vuotuisesta toimintastrategiasta ja talousarvion suuntaviivoista käytävien keskustelujen valmistelua sekä seurata ja valmistella esimerkiksi vuotuisesta lainsäädäntöohjelmasta käytävää keskustelua osana Lissabonin sopimuksen mukanaan tuomaa uudistettua lainsäädännön ja talousarvion suunnittelua.

Vuonna 2010 ei järjestetä keskustelua vuotuisesta toimintastrategiasta uuden komission nimittämiseen liittyvän erityistilanteen vuoksi. Budjettivaliokunnan koordinaattorit tukivat kuitenkin yleisesittelijän aloitetta, jonka mukaan talousarvion suuntaviivoista keskusteltaisiin ja budjettivaliokunnan laatimasta päätöslauselmasta äänestettäisiin.

Tämä vahvistaa tarvetta aloittaa työskentely erityisvaliokuntien esittelijöiden kanssa. Ensimmäinen valmistelukokous voitaisiin järjestää jo Strasbourgin helmikuun I täysistunnossa.

Talousarvion suuntaviivoista voitaisiin keskustella jossakin maaliskuun täysistunnossa (katso kalenteri liitteessä I).

Kuten Catherine Guy-Quintin mietinnössä todettiin, toimielinten välistä vuoropuhelua on vahvistettava ja aikaistettava, jotta talousarvioesitykseen voitaisiin vaikuttaa komission vielä valmistellessa sitä ja jotta kummankin budjettivallan käyttäjän talousarvioesitystä koskeva käsittely voitaisiin järjestää parhaissa mahdollisissa olosuhteissa.

Tässä mielessä kevään perinteisistä kolmikantaneuvotteluista voisi muodostua tärkeä vaihe, jonka aikana parlamentti ja neuvosto keskustelevat talousarviota koskevista ensisijaisista tavoitteistaan. Tätä varten Euroopan parlamentin olisi hyväksyttävä talousarvion suuntaviivoja koskeva mietintönsä ennen kolmikantaneuvotteluita myös tämän vuoden kaltaisissa erityistilanteissa, jolloin komissio ei esittele vuotuista toimintastrategiaansa.

Perinteisiä heinäkuun kolmikantaneuvotteluita pitäisi myös aikaistaa hieman, jotta budjettivallan käyttäjät voisivat keskustella talousarviota koskevista ensisijaisista tavoitteistaan komission talousarvioesityksen pohjalta. Kolmikantaneuvotteluissa voitaisiin myös määrittää tärkeimmät erimielisyydet, joista on keskusteltava myöhemmin, sekä arvioida ne osa-alueet, joilla toimielimet näyttäisivät pääsevän sopimukseen.

Liitteessä I esitetty aikataulu muodostaa ensimmäisen luonnoksen toimielinten välisen vuoropuhelun tärkeimmistä päivämääristä.

vuoden 2011 talousarviomenettely – alustava aikataulu

(päivitetty 3. helmikuuta 2010)

Viikko

Tapahtuma

Viikko 6 (10. helmikuuta)

Ensimmäinen kokous muiden erityisvaliokuntien talousarvioesittelijöiden kanssa

Viikko 8 (23. helmikuuta)

Vuoden 2011 talousarviota koskevia ensisijaisia tavoitteita käsittelevän mietintöluonnoksen esittely

Viikko 9 (4. maaliskuuta)

Vuoden 2011 talousarviota koskevia ensisijaisia tavoitteita käsittelevän mietinnön hyväksyminen budjettivaliokunnassa

Viikko 11 (16. maaliskuuta)

Talousarviota koskevat suuntaviivat (Ecofin-neuvosto)

Viikko 12 (24.–25. maaliskuuta)

Vuoden 2011 talousarviota koskevia ensisijaisia tavoitteita käsittelevän mietinnön hyväksyminen täysistunnossa

Viikko 11 (17. maaliskuuta) tai viikko 12 (23. maaliskuuta)

Kolmikantaneuvottelut (vahvistetaan myöhemmin)

Viikko 17 (28. huhtikuuta)

Komissio hyväksyy talousarvioesityksen ja esittelee sen budjettivaliokunnalle 28. huhtikuuta.

Viikko 20 (17.–20. toukokuuta)

Toinen kokous muiden erityisvaliokuntien talousarvioesittelijöiden kanssa (vahvistetaan myöhemmin)

Viikko 25 (22. kesäkuuta) tai

viikko 26 (30. kesäkuuta)

Kolmikantaneuvottelut (vahvistetaan myöhemmin)

Viikko 27 (5.–8. heinäkuuta)

Neuvoston käsittely: neuvosto hyväksyy kantansa talousarvioesitykseen.

Viikko 36 (6.–9. syyskuuta)

Valiokuntien ja yksittäisten Euroopan parlamentin jäsenten esittämien tarkistusten jättämisen määräaika

Viikko 37 (13–17. syyskuuta)

Poliittisten ryhmien esittämien tarkistusten jättämisen määräaika

Viikko 38 (20–24. syyskuuta)

Kolmas kokous muiden erityisvaliokuntien talousarvioesittelijöiden kanssa (vahvistetaan myöhemmin)

Viikko 39 (28–30. syyskuuta)

Budjettivaliokunta käsittelee talousarvioon esitettyjä tarkistuksia ja äänestää niistä.

Viikko 40 (4.–8. lokakuuta) tai

viikko 41 (11–15. lokakuuta)

Budjettivaliokunta hyväksyy mietintöluonnokset (pääluokka III ja muut pääluokat).

viikko 42 (18–22. lokakuuta)

Euroopan parlamentin käsittely: Euroopan parlamentti hyväksyy neuvoston kantaan esittämänsä tarkistukset. Euroopan parlamentin puhemies kutsuu sovittelukomitean koolle.

Viikot 43–45 (25. lokakuuta–12. marraskuuta)

Sovittelukomitea laatii yhteisen tekstin 21 päivän kuluessa (12. marraskuuta mennessä).

Sovitteluvaihe/valmistelukokoukset(4)

 

Viikko 47 (22.–25. marraskuuta)

Yhteisen tekstin hyväksyminen (täysistunnossa)

1.        Vuotuinen rahoitussuunnitelma

1.        Monivuotisesta rahoituskehyksestä 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen 46 kohdassa määrätään rahoitussuunnitelman säännöllisestä päivittämisestä: kahdesti vuodessa, talousarvion vahvistamisen jälkeen ja yhdessä alustavan talousarvioesityksen kanssa. Komissio toimittaa liitteenä täydellisen suunnitelman, joka sisältää molempien budjettivallan käyttäjien päätöksen joulukuussa, ja johon sisältyvät komission määrittämät painopiste-ehdotukset. Rahoitussuunnitelma on siis "staattinen" kuva, jota mukautetaan säännöllisesti.

2.        Kuten monivuotisen rahoituskehyksen väliarviointia koskevassa työasiakirjassa (esittelijä Reimer Böge) korostetaan, suunnitelma on ohjeellinen, sillä budjettivallan käyttäjä vahvistaa määrärahat vuotuisen menettelyn puitteissa.

3.        Lisäksi on muistettava, että on olemassa jonkinlainen liikkumavara:

–         vaikka yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttävä ohjelma on ensisijainen ohje (toimielinten välisen sopimuksen 37 kohta), budjettivallan käyttäjällä on mahdollisuus aikaistaa ja lykätä määrärahoja vuosien kuluessa

–         ainoastaan neuvoston hyväksymät ohjelman kokonaismäärärahat ovat "rahoitusohje" (eivät rahoituspuitteet), ja niissä jätetään liikkumavaraa joustolle ja mukautukselle (toimielinten välisen sopimuksen 38 kohta)

–         komission toimivaltansa nojalla rahoittamia toimia, kuten ne on määritetty toimielinten välisen sopimuksen 49 kohdan 6 alakohdassa, voidaan myös harkita rajoitettujen rahoitusvalmiuksien tilanteessa. Luettelo komission institutionaalisten etuoikeuksiensa nojalla toteuttamien toimien rahoitusta koskevista budjettikohdista on liitteenä.

4.        Näitä eri mahdollisuuksia lisäjoustoon voidaan täydentää toimielinten välisen sopimuksen 37 kohdan määräyksellä, jonka mukaan viiden prosentin poikkeama yhteispäätösmenettelyssä hyväksyttäviä ohjelmia koskevaan kokonaismäärään on hyväksyttävä (tietyissä olosuhteissa). Esittelijä korostaa, että koska vuoden 2011 talousarvio on neljäs monivuotisen rahoituskehyksen seitsemästä talousarviosta, joustovara on nyt täysin järkevä, ja sitä on selvästi harkittava vuotuisen talousarviomenettelyn aikana.

2.        Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien sisällyttäminen talousarvioon

5.        Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan mukaan pilottihankkeiden ja valmistelutoimien osalta voidaan poiketa periaatteesta, jonka mukaan määrärahat voidaan sisällyttää EU:n talousarvioon vain, jos niitä koskeva perussäädös on ensin hyväksytty.

6.        Niiden enimmäismäärien osalta toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistetaan määrärahojen kokonaismääräksi 140 miljoonaa euroa varainhoitovuotta kohden: 40 miljoonaa pilottihankkeisiin ja 100 miljoonaa valmistelutoimiin (joista 50 miljoonaa uusiin valmistelutoimiin).

7.        Komissio ei sisällytä pilottihankkeiden/valmistelutoimien suunniteltuja määrärahoja päivittäessään rahoitussuunnitelmaa vuodelle N+1. Tämä viittaa siihen, että toimielinten välisessä sopimuksessa ennakoidut pilottihankkeiden/valmistelutoimien enimmäismäärät riippuvat monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismääristä: jos budjettikohdissa ei ole vähintään vastaavaa marginaalia, budjettivallan käyttäjä ei voi käyttää toimielinten välisen sopimuksen pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevia enimmäismääriä. Pilottihankkeiden/valmistelutoimien määrärahat pienentävät vastaavasti käytettävää liikkumavaraa.

3.        Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden tilanne

Otsake 1a

8.        On muistettava, että vuoden 2010 talousarviossa jätettiin hyvin pieni 147 000 euron liikkumavara. Sopimukseen pääsy alaotsakkeen 1a rahoituksesta oli vaikeaa, sillä painopisteet ja tarve rahoittaa elvytyssuunnitelmaa olivat ristiriidassa rajoitettujen rahoitusvalmiuksien kanssa.

9.        Mitä tulee Kozloduyn ydinvoimalan käytöstä poistamiseen, monivuotiseen rahoituskehykseen ei sisällytetty varausta, vaikka asia oli tarkoin yksilöity. Vuoden 2010 talousarviomenettelyssä sovittiin väliaikaisesta ratkaisusta mobilisoimalla joustovälineestä 75 miljoonaa euroa Bulgariaa kohtaan tehdyn poliittisen sitoumuksen noudattamiseksi. Vuosina 2011–2013 on kuitenkin löydettävä vielä 225 miljoonaa euroa lisää, vuotuiset määrärahat ovat 75 miljoonaa euroa.

10.      GMESin rahoittaminen on toinen jäljellä oleva täyttämistä odottava sitoumus. Määrärahat ovat 10 miljoonaa euroa vuonna 2011.

11.      Hiljattain hyväksytyn mikrorahoitusjärjestelyn määrärahat, 25 miljoonaa euroa vuonna 2011, kompensoidaan otsakkeessa 1a vastaavalla uudelleenkohdentamisella Progress-ohjelmasta, kuten sovittelussa sovittiin.

12.      Lopuksi kolmelle uudelle rahoituspalveluita, tilinpäätösraportointia ja tilintarkastusta käsittelevälle erillisvirastolle osoitetaan yhteensä 15 miljoonan euron määrärahat.

13.      Komissio ehdottaa näiden tarpeiden rahoittamista

–         uudelleenkohdentamalla muun muassa kilpailukyvyn ja innovoinnin ohjelman määrärahoja: ohjelman määrärahoja vähennetään 6,5 miljoonaa euroa vuonna 2011 (19 miljoonaa euroa ajanjaksolla 2011–2013), vaikka tämä oli yksi harvoja painopisteitä, jotka parlamentti onnistui turvaamaan ja edistämään toisessa käsittelyssä.

–         vähentämällä liikkumavaraa: toukokuussa 2009 vuoden 2011 talousarviolle ennakoitu liikkumavara oli 127 miljoonaa euroa. Tammikuussa 2010 suunniteltu liikkumavara oli kutistunut 37 miljoonaan euroon.

14.      Esittelijä on täysin tietoinen siitä, ettei näin vähäinen liikkumavara jätä lokakuun käsittelyyn mitään liikkumavaraa. Esittelijä muistuttaa, että vuoden 2010 alustavassa talousarvioesityksessä liikkumavara oli 119 miljoonaa euroa, ja parlamentti katsoi jo tuolloin sen liian vähäiseksi mahdollistamaan painopisteiden rahoituksen.

15.      Kuten edellä jo mainittiin, pilottihankkeet/valmistelutoimet eivät sisälly rahoitussuunnitelmaan. Otsakkeen 1a pilottihankkeiden/valmistelutoimien määrärahat olivat 28,1 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarviossa: jos parlamentti haluaa ainoastaan säilyttää saman määrärahatason pilottihankkeille/valmistelutoimille (ja hyväksyä uusia pilottihankkeita/valmistelutoimia vastaamaan toteutuneiden määrää), liikkumavara laskee alle yhdeksän miljoonan euron, mikä vastaa 0,07 prosenttia otsakkeen 1a enimmäismäärästä.

16.      Tilanne paljastaa, että vuoden 2011 talousarvion painopisteiden rahoitus sellaisena kuin se on määritetty maaliskuussa 2010 annettavassa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa on matemaattisesti mahdotonta ilman uudelleenkohdentamista tietyistä ohjelmista ja välineistä (kenties epätyydyttävien täytäntöönpanoasteiden perusteella), tai jälleen kerran ajanjaksolla 2007–2013 toimielinten välisen sopimuksen tarjoamien keinojen hyödyntämistä.

 

Talousarvio

rahoitussuunnitel-ma

2010

2011

OTSAKE 1A – KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄ KILPAILUKYKY

Yhteispäätösohjelmat

12 969,288

11 600,469

 

 

 

Tutkimuksen puiteohjelma (EY)

6 932,938

7 959,302

Kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelma

525,708

557,860

PROGRESS

109,570

88,631

Saastumisen torjuntatoimet

20,500

23,000

Marco Polo II

63,940

66,000

Galileo

894,400

195,942

TEN liikenne

1 062,440

1 242,000

TEN energia

21,460

22,100

Safer Internet plus -ohjelma

 

 

Safer Internet plus -ohjelma (jatkoa)

11,070

11,000

Maailmanlaajuisten verkkojen eurooppalainen digitaalinen sisältö (eContent plus)

 

 

Tulli 2008–2013 -ohjelma

51,450

55,900

Valmisteverojen tietokoneistaminen

 

 

Fiscalis 2003–2007 -ohjelma

 

 

Fiscalis 2008–2013 -ohjelma

24,000

27,800

Erasmus Mundus

 

 

Erasmus Mundus 2

97,988

98,838

Euroopan teknologiainstituutti

30,200

62,800

Elinikäinen oppiminen

1 009,301

1 037,000

Herkules II

14,100

14,200

HVTYK

 

 

Yhteentoimivuusratkaisut eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA)

23,800

26,000

Tilastotietojen tuottaminen

 

 

Yhteisön tilasto-ohjelma 2008–2012

54,519

58,546

MEETS

10,655

11,200

Tuki rahoituspalveluille ja tilintarkastukselle

6,000

7,350

Euroopan energia-alan elvytysohjelma

1 980,000

 

Euroopan mikrorahoitusjärjestely

25,250

25,000

Euroopan maanhavainnointiohjelma (GMES)

 

10,000

 

 

 

Neuvoston päätökset

885,887

896,865

Tutkimuksen puiteohjelma (EURATOM)

609,487

631,365

Tutkimuksen puiteohjelma (EURATOM) lisäsuurvuoreaktori

 

 

Ydinlaitosten poistaminen käytöstä: Bohunice

60,000

62,000

Ydinlaitosten poistaminen käytöstä: Ignalina

120,000

121,000

Ydinlaitosten poistaminen käytöstä: Kozloduy

75,000

75,000

Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuosi (2007) – Tavoitteena oikeudenmukainen yhteiskunta

 

 

Perikles-ohjelma

0,900

1,000

Petostentorjunta-alan varmennettu tietoverkko

5,500

6,500

Irlannin kansainvälinen rahasto

15,000

 

 

 

 

Otsakkeen 1A ohjelmat yhteensä (ilman EGR:a)

13 855,176

12 497,334

Muut menot

506,678

452,625

 

 

 

OTSAKE 1A YHTEENSÄ (ilman Euroopan globalisaatiorahastoa)

14 361,853

12 949,959

Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä

14 167,000

12 987,000

Liikkumavara

0,147

37,041

FLEX

195,000

 

Varaus Euroopan globalisaatiorahastoa varten

500,000

 

Kaikki taulukot miljoonissa euroissa, lähde: Euroopan komissio.

Otsakkeet 1b, 2 ja 3a

17.      Alaotsakkeen 1b liikkumavaran tarkastelu on merkityksetöntä, koska rahoitussuunnitelma on mukautettu jäsenvaltioiden määrittelemiin tarpeisiin.

           Otsakkeen 2 liikkumavara pysyi muuttumattomana, vaikka 53 miljoonaa euroa siirretään markkinoihin liittyvistä menoista ja suorista tuista maaseudun kehittämiseen, komission päätöksen mukaisesti.

           Alaotsakkeen 3a liikkumavara säilyi muuttumattomana 19,7 miljoonassa eurossa vuonna 2011, mutta tässä vaiheessa komissiolta ei ole saatu selville sisältyykö Tukholman ohjelma suunnitelmaan.

 

Talousarvio

rahoitussuunnitel-ma

2010

2011

OTSAKE 1B – KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄ KOHEESIO

Rakennerahastot yhteensä

39 191,847

39 688,663

Koheesiorahastot yhteensä

10 190,245

10 961,150

 

 

 

Otsakkeen 1B ohjelmat yhteensä

49 382,092

50 649,813

Muut menot

5,500

 

 

 

 

OTSAKE 1B YHTEENSÄ

49 387,592

50 649,813

Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä

49 388,000

50 651,000

Liikkumavara

0,408

1,187

OTSAKE 2 – LUONNONVAROJEN SUOJELU JA HALLINTA

Yhteispäätösohjelmat

306,855

326,057

Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet (maaseudun kehittämiseen tehdyn siirron jälkeen) sisältäen seuraavat yhteispäätösohjelmat: Maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruu

306,855

326,057

Maatilojen rakennetta koskevien tietojen keruu (sisältyy markkinoihin liittyviin menoihin ja suoriin tukiin)

15,100

0,550

 

 

 

Neuvoston päätökset

59 104,925

59 865,062

Markkinoihin liittyvät menot ja suorat tuet (maaseudun kehittämiseen tehdyn siirron jälkeen)

43 819,802

44 437,590

Maaseudun kehittäminen

14 363,565

14 465,117

Yhteinen kalastuspolitiikka ja merioikeus

277,530

304,070

Euroopan kalatalousrahasto

644,029

658,285

 

 

 

Otsakkeen 2 ohjelmat yhteensä

59 411,780

60 191,119

Muut menot

87,053

44,807

Ilmastonmuutosta koskevat toimet

15,000

 

 

 

 

OTSAKE 2 YHTEENSÄ

59 498,833

60 235,926

Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä

59 955,000

60 338,000

Liikkumavara

456,167

102,074

OTSAKE 3A – VAPAUS, TURVALLISUUS JA OIKEUS

Yhteispäätösohjelmat

403,850

507,080

Euroopan pakolaisrahasto

102,650

104,030

Ulkorajarahasto

208,000

254,000

Daphne

18,350

18,000

Siviilioikeus

15,800

16,000

Huumetorjunta ja -tiedotus

3,050

3,050

Schengenin tietojärjestelmä (SIS II)

35,000

(1)

Viisumitietojärjestelmä (VIS)

21,000

112,000

 

 

 

Neuvoston päätökset

348,200

419,950

Kolmansien maiden kansalaisten kotouttaminen

111,000

132,000

Perusoikeudet

14,000

14,100

Rikosoikeus

26,300

26,850

Terrorismi

20,520

23,400

Rikollisuus

86,380

109,600

Euroopan pakolaisrahasto

 

 

Euroopan paluurahasto

88,000

114,000

Eurodac

2,000

 

 

 

 

Otsakkeen 3A ohjelmat yhteensä

752,050

927,030

Muut menot

254,437

259,310

 

 

 

OTSAKE 3A YHTEENSÄ

1 006,487

1 186,340

Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä

1 025,000

1 206,000

Liikkumavara

18,513

19,660

Otsake 3b

18.      Otsake 3b on otsakkeen 1a kanssa perustava osatekijä Euroopan parlamentin painopisteiden rahoittamisessa vuoden 2011 talousarviossa ja yleisemmin "kansalaisten Euroopan" muodostamisessa.

19.      Vuonna 2009 määrärahoja aikaistettiin EU:n vastaukseksi sikainfluenssapandemiaan, joten vuodelle 2011 suunnitellaan hienoista korotusta ja 9,4 miljoonan euron liikkumavaraa. Vuoden 2010 alustavassa talousarvioesityksessä liikkumavara oli kaksinkertainen, 18,7 miljoonaa euroa. Budjettivallan käyttäjä äänesti joulukuussa 2009 talousarviosta, jossa otsakkeen 3b liikkumavara on nollassa.

20.      Suunniteltu liikkumavara ei varmasti anna mahdollisuutta rahoittaa uusia painopisteitä nuoritoimintaa koskevasta kohdasta, koska esimerkiksi pilottihankkeet/valmistelutoimet olivat jo yhdeksän miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarvion otsakkeessa 3b. Mahdollinen jäljelle jäävä 400 000 euron liikkumavara (laskettu kaikkien pilottihankkeiden/valmistelutoimien mahdollisen jatkon vähennyksenä liikkumavarasta) ei ole hyväksyttävä lähtökohta, ja sama päätelmä koskee otsaketta 1a.

 

Talousarvio

rahoitussuunnitel-ma

2010

2011

OTSAKE 3B – KANSALAISUUS

Yhteispäätösohjelmat

406,134

415,614

Kansanterveys

51,370

52,700

Kuluttajansuoja

21,920

22,800

Kulttuuri 2007

58,164

61,514

Nuoriso

127,800

127,700

Media 2007

111,005

114,000

Kansalaiset

35,875

31,900

Media Mundus

 

5,000

 

 

 

Neuvoston päätökset

18,000

19,150

Pelastuspalvelun rahoitusväline

18,000

19,150

 

 

 

Otsakkeen 3B ohjelmat yhteensä

424,134

434,764

Muut menot

243,866

238,900

 

 

 

OTSAKE 3B YHTEENSÄ

668,000

673,664

Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä

668,000

683,000

Liikkumavara

 

9,336

Otsake 4

21.      Vuoden 2010 talousarvioon jätetty liikkumavara oli vain 900 000 euroa, mikä oli seurausta Euroopan parlamentin perinteisten painopisteiden ja talousarviomenettelyn aikana kolmansissa maissa ilmenneiden ennakoimattomien tarpeiden ilmaantumisen välisestä kilpailusta.

22.      Otsakkeeseen 4 on suunniteltu 128 miljoonan euron liikkumavaraa vuodelle 2011, mikä vastaa vain 1,5 prosenttia enimmäismäärästä. Banaanien liitännäistoimenpiteiden 25 miljoonan euron rahoitus on vähentänyt vastaavasti suunniteltua liikkumavaraa huolimatta parlamentin voimakkaasta haluttomuudesta käyttää liikkumavaraa sellaisten toimenpiteiden rahoitukseen, joita ei ennakoitu monivuotisessa rahoituskehyksessä. Kuten toistuvasti on vaadittu, "uudet toimenpiteet edellyttävät uusia varoja".

23.      Lisäksi on muistettava, että Euroopan parlamentti on aina vastustanut voimakkaasti komission toistuvasti käyttämää menetelmää, jossa se aliarvioi ehdotuksessaan Palestiinan määrärahatarpeen väittäen, ettei todellisia tarpeita voida arvioida tähän vuodenaikaan.

24.      Otsakkeen 4 liikkumavaraa on tarkasteltava siitä näkökulmasta, että otsakkeen 4 pilottihankkeille/valmistelutoimille osoitettiin 26 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarviossa ja ettei vuoden 2011 suunnitelmaan sisälly mitään EU:n Itämeren strategian tai yhteisön ulkopuolisiin maihin suunnattujen tiedotus- ja viestintäohjelmien osalta (20 ja 10 miljoonaa euroa vuoden 2010 talousarviossa). Olisi mielenkiintoista tietää tässä komission talousarvioluonnoksen alustavassa vaiheessa syy tähän EU:n Itämeren strategiaa koskevan suunnittelun puuttumiseen, sillä se on aina selkeästi tunnustettu Euroopan parlamentin painopisteeksi.

 

Talousarvio

rahoitussuunnitel-ma

2010

2011

OTSAKE 4 – EUROOPAN UNIONI MAAILMANLAAJUISENA TOIMIJANA

Yhteispäätösohjelmat

5.329,491

5.514,847

Eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (ENPI)

1.675,359

1.704,675

Kehitysyhteistyön rahoitusväline (DCI)

2.469,857

2.532,166

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskeva eurooppalainen rahoitusväline (EIDHR)

164,198

163,112

Vakautusväline (IfS)

219,559

290,200

Humanitaarinen apu

800,518

824,693

 

 

 

Neuvoston päätökset

2.226,637

2.622,229

Liittymistä valmisteleva väline

1.587,100

1.796,793

Ydinturvallisuusalan yhteistyöväline

70,453

75,813

Makrotaloudellinen apu

98,985

114,869

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka

281,541

327,374

Lainavakuusvaraus

93,810

200,000

Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline

24,094

24,663

Teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusväline ICI +

34,500

45,000

Pelastuspalvelun rahoitusväline

8,000

9,000

Yhteistyö Grönlannin kanssa

28,154

28,717

 

 

 

Otsakkeen 4 ohjelmat yhteensä

7.556,128

8.137,076

Muut menot

165,996

164,832

 

 

 

OTSAKE 4 YHTEENSÄ (ilman Euroopan jälleenrakennusvirastoa)

7.892,124

8.301,908

Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä

7.893,000

8.430,000

Liikkumavara

0,876

128,092

Varaus hätäapua varten

248,882

253,860

Otsake 5

25.      Otsakkeen liikkumavaran tilanne vuonna 2011 perustuu osittain komission ja Euroopan parlamentin yhteisöjen tuomioistuimessa nostaman maksujen lisääntymistä vuonna 2009 koskeneen kanteen tulokseen. Koska EYTI on hiljattain kieltäytynyt ottamasta asiaa nopeutettuun menettelyyn, on todennäköistä, että (päätöstapauksessa) lisämaksut on otettava vuoden 2011 talousarvioon.

26.      Muistettakoon, että maksettava erotus voi taannehtivine vaikutuksineen olla jopa 135 miljoonaa euroa kaikissa toimielimissä verrattuna vuoden 2011 suunniteltuun 109 miljoonan euron liikkumavaraan.

27.      Lopuksi esittelijä haluaa muistuttaa, että parlamentti on aina ilmaissut toivovansa kaikkien hallintomenojen kuuluvan otsakkeeseen 5 ja vastustanut joidenkin hallintomenojen jakamista muihin otsakkeisiin.

 

Talousarvio

rahoitussuunnitel-ma

2010

2011

OTSAKE 5 – HALLINTO

Komission menot, ilman eläkkeitä ja Eurooppa-kouluja

3.604,622

3.749,042

Eläkkeet (kaikki toimielimet)

1.192,789

1.302,764

Eurooppa-koulut

154,212

162,861

Muiden toimielinten menot, ilman eläkkeitä

2.937,432

3.091,950

 

 

 

OTSAKE 5 YHTEENSÄ

7.889,055

8.306,617

Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä

7.962,000

8.416,000

Liikkumavara

72,945

109,383

LIITE:

I.  Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien oikeudellinen kehys

1.        Euroopan parlamentti otti pilottihankkeet ja valmistelutoimet ensimmäisen kerran käyttöön vuonna 1975, ja ne ovat kehittyneet eri toimielinten välisten neuvottelujen myötä tärkeiksi välineiksi, joilla muotoillaan politiikan ensisijaisia tavoitteita ja otetaan käyttöön uusia aloitteita, jotka saattavat kehittyä EU:n toimiksi ja ohjelmiksi.

2.        Varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdassa annetaan niille oikeusperusta mainitsemalla poikkeukset yleiseen sääntöön, jonka mukaan talousarvioon osoitettujen määrärahoja voidaan käyttää vain, jos aiemmin on annettu perussäädös. Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien osalta määrärahoja koskeva päätös tehdään siksi ennen oikeudellista päätöstä.

3.        Varainhoitoasetuksessa määritetään yksiselitteisesti näiden kahden välineen luonne ja       tarkoitus:

Pilottihankkeet määritellään kokeiluluonteisiksi hankkeiksi, joiden tarkoituksena on toiminnan toteutettavuuden ja sen hyödyllisyyden selvittäminen. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon vain kahdeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi;

Valmistelutoimet määritellään Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja Euroopan atomienergiajärjestöstä tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionista tehdyn sopimuksen VI osaston soveltamisalalla toteutettaviksi toimiksi, joilla valmistellaan yhteisön tulevia toimia koskevia ehdotuksia. Valmistelutoimissa noudatetaan yhdenmukaista lähestymistapaa, ja ne voivat olla muodoltaan erilaisia. Vastaavat maksusitoumusmäärärahat voidaan ottaa talousarvioon enintään kolmeksi peräkkäiseksi varainhoitovuodeksi; Lainsäädäntömenettely on saatettava päätökseen ennen kolmannen varainhoitovuoden päättymistä.

4.        Vuonna 2006 17. toukokuuta tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa määritellään tarkemmin pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanoa koskevat puitteet ja säännöt. Toimielinten välisen sopimuksen liitteen II D kohdassa säädetään, että jotta komissio voi arvioida hyvissä ajoin sellaisten budjettivallan käyttäjän suunnittelemien tarkistusten toteutettavuutta, joilla luodaan uusia tai jatketaan entisiä valmistelutoimia tai pilottihankkeita, budjettivallan käyttäjät ilmoittavat komissiolle aikeistaan tältä osin kesäkuun puoliväliin mennessä; näin asiasta voidaan keskustella alustavasti jo neuvottelukokouksessa neuvoston ensimmäisen käsittelyn yhteydessä.

5.        Enimmäismäärien osalta toimielinten välisessä sopimuksessa säädetään, että toimielimet sopivat lisäksi pilottihankkeille myönnettävien määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 40 miljoonaan euroon varainhoitovuoden aikana. Ne sopivat myös uusille valmistelutoimille myönnettävien määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 50 miljoonaan euroon varainhoitovuoden aikana sekä valmistelutoimien toteuttamiseen tosiasiallisesti sidottujen määrärahojen kokonaismäärän rajoittamisesta 100 miljoonaan euroon.

II.       Lissabonin sopimuksesta johtuvat muutokset

6.        Lissabonin sopimuksella ei oteta käyttöön uusia säännöksiä, joilla olisi välitön vaikutus pilottihankkeisiin tai valmistelutoimiin. Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvat varainhoitoasetusta koskevat uudet säännöt ja uutta toimielinten välistä sopimusta koskevat uudet säännöt on kuitenkin otettava käyttöön.

7.        Komissio muuttaa äskettäin ehdottamassaan "paketissa" toimielinten välisen sopimuksen ja varainhoitoasetuksen muuttamisesta kehystä pilottihankkeille ja valmistelutoimille:

–         Toimielinten sopimuksen liitteen II D kohdassa ei enää viitata pilottihankkeiden ja valmistelutoimien enimmäismääriin:

–         kaksi budjettivallan käyttäjää sitoutuu tiedottamaan komissiolle kesäkuun puoliväliin mennessä pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevista aikomuksistaan, jotta ensimmäinen neuvottelu voitaisiin käydä jo kesäkuun kolmenvälisissä neuvotteluissa;

–         varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 32 artiklassa säädetään enimmäismääristä, jotka ovat muuttumattomia.

Esittelijät korostavat, että näiden tekijöiden nojalla ei voida tietää ennakolta tarkistettua toimielinten välistä sopimusta ja varainhoitoasetusta koskevien toimielinten välisten neuvottelujen tulosta.

8.        Näiden sangen teknisten muutosten lisäksi on muistutettava selkeästi, että Lissabonin sopimuksella käyttöön otetuilla muutoksilla voisi olla selkeä vaikutus pilottihankkeiden ja valmistelutoimien hyväksymiseen: Vuoden 2010 talousarviomenettelyyn asti pilottihankkeet ja valmistelutoimet luokiteltiin "ei‑pakollisiksi menoiksi", ja siksi ne kuuluivat Euroopan parlamentin toimivaltaan, ja se sai sanoa viimeisen sanan näistä menoista. Menoluokkia koskeva poikkeus tarkoittaa, että neuvosto voi nyt esittää ehdotuksia pilottihankkeiksi ja valmistelutoimiksi ja pyytää sisällyttämään perinteisen pilottihankkeita ja valmistelutoimia koskevan "kompromissipaketin" vuoden 2010 talousarviota koskeviin yleisiin neuvotteluihin sovittelumenettelyn aikana.

III.      Pilottihankkeet ja valmistelutoimet vuoden 2010 talousarviossa: tiedot ja luvut

9.        Vuoden 2010 talousarviossa on hyväksytty 56 pilottihanketta ja 47 valmistelutointa. Pilottihankkeille on osoitettu maksusitoumusmäärärahoja 2,5 miljoonan euron (seksuaalisen väkivallan uhreille annettavan terveydenhoidon parantamista koskeva pilottihanke Kongon demokraattisessa tasavallassa) ja yhden miljoonan (kyseessä on 18 pilottihanketta, muiden osalta on vain p.m.-merkintä) välillä.

10.       Valmistelutoimien osalta määrärahat vaihtelevat 7,5 miljoonasta eurosta (EU:n nopeita reagointivalmiuksia koskeva valmistelutoimi) 0,5 miljoonaan euroon (toimittajien Erasmus-ohjelmaa koskeva valmistelutoimi).

11.       Pilottihankkeiden osalta vuonna 2010 hyväksytty kokonaismäärä on 40 miljoonaa maksusitoumusmäärärahoina (toimielinten välisessä sopimuksessa säädetty enimmäismäärä) ja 61,9 miljoonaa maksumäärärahoina (toimielinten välisessä sopimuksessa ei ole säädetty rajoituksista). Valmistelutoimia on rahoitettu 63,24 miljoonaan euroon asti (sadan miljoonan enimmäismäärän nojalla) ja se on jaettu uusien valmistelutoimien (13,75 miljoonaa euroa, 50 miljoonan enimmäismäärän nojalla) ja meneillään olevien valmistelutoimien (49,5 miljoonaa, 50 miljoonan enimmäismäärän nojalla) välillä.

IV.  Pilottihankkeet ja valmistelutoimet vuoden 2010: talousarviossa: täytäntöönpano

12.       Komissio antoi 3. maaliskuuta ensimmäisen välikertomuksensa pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanosta vuonna 2010 ja esitti tavan, jolla se aikoo panna ne täytäntöön (tämä asiakirja on liitteenä). Yksityiskohtaisempi ja kattavampi kertomus toimitetaan yhdessä vuoden 2011 talousarvioesityksen kanssa, ja se esitetään 28. huhtikuuta. Esittelijät odottavat, että tässä uudessa kertomuksessa korostetaan selkeästi täytäntöönpanon toteutettavuutta ja parasta toteutusmekanismia.

V. Euroopan parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn valmistautumista koskevat päätelmät

13.       Pilottihankkeiden ja valmistelutoimien hyväksymistä koskevan aikataulun osalta esittelijät haluaisivat ehdottaa seuraavaa ohjeellista aikataulua:

– viikko 6 (10. helmikuuta):       talousarvion esittelijöiden erityisvaliokuntien ensimmäinen kokous

– viikko 9 (3. maaliskuuta):        komission ensimmäinen välikertomus pilottihankkeiden/valmistelutoimien täytäntöönpanosta talousarviossa

– viikko 11 (16.−17. maalisk.):   pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevan työasiakirjan esittely budjettivaliokunnassa

           – viikko 17 (28. huhtikuuta):      komissio antaa talousarvioesityksen

– viikko 20 (19. toukokuuta):     talousarvion esittelijöiden erityisvaliokuntien toinen kokous

– viikko 22 (31. toukokuuta –

                  4. kesäkuuta):        talousarvion esittelijöiden erityisvaliokunnat toimittavat                            pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevat ehdotukset         budjettivaliokunnalle ja laativat konsolidoidun asiakirjan

           – viikko 23 (7.−11. kesäkuuta):  pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevien                                                          ehdotusten toimittaminen komissiolle

           – viikko 25 (21.−25. kesäkuuta): kolmenvälinen neuvottelu

           – viikko 27 (5.−8. heinäkuuta):   komission arviointikertomus                                                                             pilottihankkeita/valmistelutoimia koskevista ehdotuksista

– viikko 36 (6.−10. syyskuuta):  valiokuntien talousarviota koskevien tarkistusten määräaika

– viikko 38 (20.−24. syyskuuta): talousarvion esittelijöiden erityisvaliokuntien kolmas kokous

           – viikko 39 (27.−30. syyskuuta): äänestys talousarviota koskevista tarkistuksista                                                   budjettivaliokunnassa

– viikko 42 (18.−22. lokakuuta): Euroopan parlamentin vuoden 2011 talousarviota koskeva ensimmäinen käsittely

Komission ensimmäinen välikertomus pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanosta vuonna 2010

PILOTTIHANKKEIDEN TÄYTÄNTÖÖNPANO

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

Pilottihankkeiden täytäntöönpano

Otsake 1a

Lähetettyjen työntekijöiden työ- ja elinolot (04 03 09)

Toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi (04 03 10)

Työntekijöiden liikkuvuuden ja kotouttamisen edistäminen EU:ssa (04 03 11)

Viranomaisten, liikeyritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kattava yhteistyö ihmisten integroimiseksi yhteiskuntaan ja työmarkkinoille (04 03 12)

Epävarmojen työsuhteiden muuttamisen oikeudet tarjoaviksi työpaikoiksi edistäminen

Ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäiseminen (04 04 11)

Autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden työllistäminen (04 04 13)

Portplus − Satamien kestävä energiasuunnitelma (06 04 08)

Jätteiden talteenotto ja hyödyntäminen puhtaana energiana (06 04 15)

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista tulevien opiskelijoiden opiskelun ja siihen liittyvän akateemisen toiminnan kustannukset (15 02 31)

Euroopan naapuruuspolitiikka − Koulutuksen tukeminen apurahoilla ja vaihdoilla (15 02 32)

Avoimuus ja vakaus rahoitusmarkkinoilla (17 02 04)

Otsake 1B

Alueellisen ja paikallisen yhteistyön tehostaminen tuomalla EU:n aluepolitiikkaa esille maailmanlaajuisesti (13 03 23)

Tekstiili- ja jalkinealan toimet (13 03 25)

Otsake 2

Tuki maatalousosuuskunnille (05 02 17 01)

Euroopan maataloustuotteiden hintojen ja marginaalien seurantakeskus (05 02 17 02)

Tuki alhaisia hiilidioksidipäästöjä, alhaista energiankulutusta ja paikallisesti markkinoitavaa elintarviketuotantoa koskeville viljelijöiden ja kuluttajien aloitteille (05 02 17 03)

Ennalta ehkäisevien toimien kehittäminen Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi (07 03 16)

Muuhun kuin ammattikalastukseen tarkoitettujen, käytöstä poistettujen alusten talteenotto (07 03 18)

Suurten vuotovesimäärien kaupungeille aiheuttamat taloudelliset menetykset (07 03 19)

Vähähiilisten maatalouskäytäntöjen sertifiointi

Tuoksukkien ja siitepölyallergioiden leviämisen hillitsemiskeinoja koskeva monitahoinen tutkimus (07 03 22)

Euroopan kauppalaivaston alusten korvaamisen edistäminen ympäristövaikutuksiltaan vähäisillä aluksilla (11 09 03)

Alumiinisten juomatölkkien eurooppalainen palautusjärjestelmä (17 03 18)

Otsake 3a

Sopimusoikeudellisten lainsäädäntötoimien vaikutusten arvioiminen (18 06 09)

Otsake 3b

Kulttuuriperintöön liittyvät hälytysverkostot (15 04 46)

Otsake 4

Tuki yhteisön alusten valvonta- ja suojelutoimenpiteille alueilla, joilla uhkana on merirosvous (19 06 07)

Valtiosta riippumattomien järjestöjen johdolla toteutettava rauhanrakentamisohjelma (19 06 09)

Maataloustuotannon rahoittaminen (21 02 04)

Seksuaalisen väkivallan uhreille annettavan terveydenhoidon parantaminen Kongon demokraattisessa tasavallassa (21 05 01 08)

Otsake 5

Kansainvälisen tutkivan journalismin eurooppalaiset tutkimusapurahat (16 02 05)

Toimielinten välinen järjestelmä EU:n pitkän aikavälin kehityssuuntien yksilöimiseksi (25 01 09)

Valmistelutoimien täytäntöönpano

Otsake 1a

Erasmus nuorille yrittäjille (02 02 03 05)

Eurooppalaiset matkailun huippukohteet (02 02 08 01)

Kestävä matkailu (02 02 08 02)

Sosiaalinen matkailu Euroopassa (02 02 08 03)

Otsake 1B

Mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa (13 03 24)

Otsake 2

Karpaattien altaan ilmasto (07 03 17)

Euroopan unionin nopeat avustustehtävät (07 04 05)

Eläinkuljetusten valvontapisteet (pysähdyspaikat) (17 04 03 03)

Otsake 3b

Erasmus toimittajille (09 06 05)

Valmistelutoimi urheilun alalla (15 05 11)

Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011 (15 06 11)

Kuluttajapolitiikan toimien seuranta (17 02 03)

Otsake 4

Valmistelutoimi – Mustanmeren alueen ympäristövalvonta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten (07 02 04)

MEDIA 2007 -ohjelmien täytäntöönpano kolmansissa maissa (09 06 01 02)

Rahoitus- ja talouskriisiä koskeva hätäapu kehitysmaissa (19 06 08)

Vähemmistöt Venäjällä – Kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen (19 08 01 05)

EU–Aasia − Politiikan ja käytännön integrointi (19 10 01 06)

Vesihuoltoa kehitysmaissa koskeva valmistelutoimi (21 04 06)

Kehitysmaiden hyväksi toteutettava lääkealan tekniikan siirto (21 05 01 06)

Köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia käsittelevä tutkimus- ja kehitystyö

Kulttuuriperinnön suojeleminen ja restaurointi konfliktialueilla (22 02 09)

Otsake 5

Julkishallinnon Erasmus-ohjelma (26 03 03)

Liite: vastaava pääosasto ja yhteyshenkilöt

LAUSUNTO ulkoasiainvaliokunnalta

LAUSUNTO kehitysyhteistyövaliokunnalta

LAUSUNTO kansainvälisen kaupan valiokunnalta

LAUSUNTO talousarvion valvontavaliokunnalta

LAUSUNTO talous- ja raha-asioiden valiokunnalta

LAUSUNTO työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnalta

LAUSUNTO ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnalta

LAUSUNTO sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalta

LAUSUNTO liikenne- ja matkailuvaliokunnalta

LAUSUNTO aluekehitysvaliokunnalta

LAUSUNTO maatalouden ja maaseudun kehittämisen valiokunnalta

LAUSUNTO kalatalousvaliokunnalta

LAUSUNTO kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalta

LAUSUNTO kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalta

LAUSUNTO perussopimus-, työjärjestys- ja toimielinasioiden valiokunnalta

LAUSUNTO vetoomusvaliokunnalta

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Tämä on komission ensimmäinen välikertomus pilottihankkeiden ja valmistelutoimien täytäntöönpanosta vuonna 2010.

Se kattaa budjettivallan käyttäjän vuoden 2010 talousarviota varten hyväksymät hankkeet/toimet, ja siinä keskitytään 32 uuteen hankkeeseen ja 22 uuteen toimeen ja olemassa oleviin hankkeisiin/toimiin, joiden osalta hyväksyttiin täydentävät maksusitoumusmäärärahat. Siinä määritellään näiden toimien täytäntöönpanosta vastaavat tulojen ja menojen hyväksyjät ja hahmotellaan täytäntöönpanosuunnitelmia. Toinen kertomus toimitetaan vuoden 2011 talousarvioesityksen mukana tarkistetun varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti. Se on yksityiskohtaisempi ja siinä myös annetaan tietoa pilottihankkeista ja valmistelutoimista, jotka ovat päätösvaiheessa, eli joista ei ole uusia sitoumuksia vuonna 2010, mutta joilla on edelleen maksumäärärahoja.

Pilottihankkeiden täytäntöönpano

Otsake 1a

Lähetettyjen työntekijöiden työ- ja elinolot (04 03 09)

1. Tavoite

Viime vuoden toimien perusteella yleisenä tavoitteena on saada enemmän tietoa siitä, miten työntekijöiden lähettäminen käytännössä tapahtuu.

2. Täytäntöönpano

Tavoite pyritään saavuttamaan kolmen erillisen toimen avulla:

1.  Tukien myöntäminen aloitteille, joiden avulla voidaan tutkia lähetettyjen työntekijöiden tosiasiallisia työ- ja elinoloja ja sitä, miten jäsenvaltiot, työmarkkinaosapuolet ja työsuojeluhallinnot toimivat käytännössä. Tämän toimenpiteen erityistavoitteet ovat seuraavat:

– asiaa koskevien tietojen vaihdon edistäminen, parhaiden käytäntöjen laatiminen ja jäsenvaltioita koskevan tilannekatsauksen julkaiseminen ja

– kaikkien sellaisten kysymysten ja vaikeuksien tarkastelu, joita saattaa liittyä työntekijöiden lähettämistä koskevan lainsäädännön käytännön soveltamiseen sekä sen täytäntöönpanon käytännön valvontaan;

2.  palvelujen tarjoamista Euroopan unionissa koskevissa puitteissa työntekijöiden lähettämisen oikeudellisia näkökulmia käsittelevä tutkimus, jossa tutkitaan kaikkia vaikeuksia, joita voi liittyä työntekijöiden lähettämistä koskevan lainsäädännön käytännön soveltamiseen sekä sen täytäntöönpanon käytännön valvontaan;

3.  työntekijöiden lähettämisen taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia Euroopan unionissa koskeva tutkimus, jossa pyritään arvioimaan työntekijöiden lähettämistä koskevaan ilmiöön liittyviä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia rajaylittävän palveluntarjonnan puitteissa ja keskitytään niihin aloihin, joilla työntekijöiden lähettäminen on laajimmalle levinnyttä, ja niihin jäsenvaltioihin, joissa on suhteellisen paljon lähetettyjä työntekijöitä joko vastaanottavina tai lähettävinä maina.

Vuoden 2009 aikana tehtiin tarjouspyynnöt kaikista kolmesta toimesta ja sopimukset allekirjoitettiin vuoden 2009 lopussa.

3. Ennuste vuodelle 2010

Ensimmäisiä tuloksia näistä toimista odotetaan vuoden 2010 kolmen ensimmäisen kuukauden aikana. Vuoden 2010 toiselle kolmen kuukauden jaksolle suunnitellaan toista ehdotuspyyntöä aloitteista, joissa tutkitaan lähetettyjen työntekijöiden todellisia työ- ja elinoloja ja sitä, miten tilannetta käytännössä käsitellään. Työntekijöiden lähettämisen oikeudellisia näkökulmia koskeva tutkimus, jossa katetaan ne jäsenvaltiot, joita ei voitu ottaa mukaan ensimmäiseen tutkimukseen, käynnistetään vuonna 2010.

Toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi (04 03 10)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarvioon sisällytetyn selvitysosan mukaan olisi nykyisen kriisin työllisyyteen ja yhteiskuntaa kohdistuvien vaikutusten lieventämiseksi käynnistettävä pilottihanke, jolla tutkitaan uusia tapoja vahvistaa kollektiivisia ponnistuksia kriisin kielteisen vaikutuksen vähentämiseksi EU:n tasolla. Pilottihankkeessa olisi analysoitava, missä määrin rahoituskriisin vaarantamat työpaikat voidaan säilyttää tehokkaasti lyhennetyn työajan ja henkilöstökoulutuksen kaltaisten toimenpiteiden käyttöönoton avulla. Olisi laadittava parhaat käytännöt ja edistettävä asiaa koskevien tietojen vaihtoa.

2. Täytäntöönpano

Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana julkaistaan kolme tarjouspyyntöä seuraavista asioista.

Tutkimus lyhennetystä työajasta kriisin aikana ja mitä siitä voidaan oppia

Monissa jäsenvaltioissa työmarkkinoiden ensimmäinen reaktio kriisiin on ollut tuotannon mukauttaminen ja työajan ryhmittäminen pikemmin kysynnän laskuun vastaamiseksi kuin työllisyystason laskemiseksi. Lyhytaikaiset korvausohjelmat, joissa työnantajat voivat hakea tilapäistä valtiontukea vähennettyä työaikaa tekevien työntekijöiden palkkojen maksamiseksi, ovat suojelleet EU:n työpaikkoja taantuman alkuperäiseltä vaikutukselta. Tutkimuksessa olisi analysoitava sitä, miten paljon nämä järjestelmät todella ovat vaikuttaneet Euroopan unionin työmarkkinoiden tähänastiseen suhteelliseen joustavuuteen, joka johtuu näistä sisäisistä mukautustoimenpiteistä (esimerkiksi lyhennettyä työaikaa koskevat järjestelmät ja lyhyempi työaika, väliaikaiset sulkemiset jne.), ja miten se vertautuu samanlaisia toimenpiteitä koskeviin aikaisempiin kokemuksiin edellisissä kriisitilanteissa. Tutkimuksessa olisi myös arvioitava hallitusten toimenpiteitä, joita ne ovat toteuttaneet varmistaakseen näiden järjestelyjen mahdollisimman suuren tehokkuuden, esimerkiksi analysoimalla kelpoisuusperusteita koskevia säännöksiä. Tutkimuksessa olisi myös analysoitava niiden toimenpiteiden tehokkuutta, joissa yhdistetään lyhennettyä työaikaa koskevat järjestelyt työhön liittyvään koulutukseen, sen osalta, miten ne vaikuttavat kyseisten työntekijöiden työllistettävyyteen (esimerkiksi, jos se helpottaa mahdollista siirtymistä uusiin työpaikkoihin). Tutkimuksessa olisi myös analysoitava, onko näihin toimenpiteisiin liittyviä puhdasta tappiota koskevia uhkia rajoitettu, ja jos on, niin miten. Tutkimuksessa olisi myös analysoitava erilaisten sidosryhmien asemaa tässä yhteydessä, mukaan luettuna kansalliset viranomaiset, julkiset työllisyyspalvelut, työmarkkinaosapuolet, kunnat ja muut työmarkkinoiden sidosryhmät.

Tutkimus harjoittelupaikkojen tarjonnasta jäsenvaltioissa

Tutkimuksen tavoitteena on arvioida kriisin vaikutusta koulutustaan päättämässä olevien (nuorten) ihmisten tilanteeseen ja sitä, mikä on riski, että he joutuvat työttömyyden ja toimettomuuden kierteeseen, ja sitä, onko tällä mahdollisia muita vaikutuksia heidän työllistettävyyteensä myös elpymisen jälkeen. Tutkimuksessa pitäisi antaa suosituksia siitä, miten voidaan parhaiten tukea nuoria ihmisiä, jotka nyt yrittävät päästä työmarkkinoille, esimerkiksi työnvälityksen, käytännöllisen työhön liittyvän koulutuksen tai tulevaisuuden työmarkkinoilla menestymiseen tarvittavien avaintaitojen oppimista koskevien lisäopintojen avulla. Tutkimuksessa olisi myös arvioitava nykyisiä harjoittelukäytäntöjä yrityksissä ja julkisella sektorilla ja arvioitava mahdollisuutta asettaa kansallisia tavoitteita ja laatia enemmän mahdollisuuksia opiskelun liikkuvuuteen, myös harjoittelupaikkoja ja ammattikoulutusta ja valmistuneita harjoittelijoita varten. Tutkimuksessa olisi myös määriteltävä EU:n asema parhaiden käytäntöjen levittämisessä ja keskinäisissä oppimishankkeissa sekä harjoittelupaikkojen laadun lisäämisessä sekä sellaisten mahdollisia toimenpiteitä koskevien suositusten antamisessa, joilla pyrittäisiin kannustamaan yrityksiä tarjoamaan enemmän harjoittelupaikkoja ja investoimaan uuden henkilöstön, myös harjoittelijoiden, työllistettävyyden lisäämiseen.

Tutkimus harjoittelujärjestelyjen kattavasta katsauksesta jäsenvaltioissa

Viime vuosien aikana nuorten ihmisten työmarkkinoille integroitumisessa on sitkeästi ollut kaksi tärkeää rakenteellista heikkoutta: nuorisotyöttömyyden korkea taso monissa jäsenvaltioissa ja monien nuorten ihmisten työpaikkojen heikko laatu ja epävarmuus. Heikkoudet koulutuksen ja työn yhdistämisessä aikaisessa vaiheessa ja niiden nuorten ihmisten pysyvästi suuri määrä, joiden taito- ja valmiustaso on liian alhainen (erityisesti "koulun keskeyttäjät"), haittaavat onnistunutta ja sujuvaa siirtymistä koulutuksesta työllisyyteen. Monissa maissa ongelmat keskittyvät tiettyihin nuorten ihmisten, maahanmuuttajien ja joidenkin etnisten vähemmistöjen ryhmiin. Se on erityisen huolestuttavaa, koska nämä nuoret ihmiset muodostavat kasvavan osan nuoresta väestöstä erityisesti kaupunkialueilla. Samalla on koko ajan vaikeampaa vastata erittäin ammattitaitoisten työntekijöiden kysyntään, koska korkealaatuisen ja houkuttelevan ammattikoulutuksen tarjonta on riittämätöntä monissa jäsenvaltioissa. Tutkimuksessa pitäisi tarkastella, miten jäsenvaltioiden harjoittelujärjestelyissä käsitellään näitä ongelmia. Sitä varten tutkimuksessa esitetään jäsenvaltioittain katsaus yrityksen sisäisten ja julkisten harjoittelupaikkojen saatavuudesta nuorille ihmisille ja näiden harjoittelupaikkojen oloista. Tutkimuksessa määritellään viiden viime vuoden aikana näissä puitteissa mahdollisesti tapahtuneet muutokset ja käsitellään erityisesti kriisin seurauksia. Tutkimuksessa arvioidaan harjoitteluohjelmien mahdollisuuksia turvallisuuden tarjoamisessa nuorille ihmisille ja näiden ohjelmien ja koulutuspolkuja koskevien henkilökohtaisten valintojen välistä suhdetta. Tutkimuksessa tarkastellaan myös vaihtoehtoja, jotka sisältävät kouluun perustuvan ammattikoulutuksen ja väliaikaiset työjärjestelyt, joilla edistetään nuorten pääsyä työmarkkinoille. Tutkimuksessa analysoidaan myös harjoitteluohjelmien tehokkuutta sen kannalta, miten niillä tarjotaan työmahdollisuuksia nuorille ja vältetään nuorten ihmisten pidemmät työttömyysjaksot.

Toisaalta, asiaa koskevien tietojen vaihdon edistämiseksi ja käynnistettävien tutkimusten tulosten mukaisten parhaiden käytäntöjen laatimiseksi ja julkaisemiseksi järjestetään tiedotustapahtumia.

Komissio julkaisee kolme tarjouspyyntöä, jotka sisältävät edellä mainitut toimet. Komissio käyttää tätä toimea varten osoitetut miljoona euroa.

3. Ennuste vuodelle 2010

Tarjouspyynnöt julkaistaan vuoden 2010 ensimmäisen neljänneksen aikana. Tämä toimi pannaan täytäntöön vuoden 2010 kolmannen neljänneksen aikana, ja se loppuu vuoden 2011 aikana.

Työntekijöiden liikkuvuuden ja kotouttamisen edistäminen EU:ssa (04 03 11)

1. Tavoite

Vaikka työntekijöiden vapaa liikkuvuus Euroopan unionissa on pääosin myönteistä, siinä on mahdollisesti kielteisiä sivuvaikutuksia, erityisesti heikossa asemassa olevien työntekijöiden osalta. Tämän pilottihankkeen tavoitteena on siten auttaa voittamaan joitakin näistä vaikeuksista, mukaan luettuna erilaiset sosiaaliset vaikeudet, joita heikossa asemassa olevilla työntekijöillä on vastaanottajamaassa. Hankkeessa tunnustetaan, että kansalaisyhteiskunta täyttää usein heikossa asemassa olevien työntekijöiden tuessa olevat aukot. Sen asemaa pitäisi siksi tukea siten, että voitaisiin luoda verkostoja ja kumppanuuksia ja jotta neuvontapalveluja voitaisiin yhdistää neuvontarakenteisiin.

2. Täytäntöönpano

Komission on esittänyt joulukuussa 2009 suuntaviivoja EURESin toiminnalle vuosiksi 2010−2013. Näitä suuntaviivoja käsitellessään komissio otti huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan eurooppalaista ammatillisen liikkuvuuden toimintaohjelmaa (2007−2013) koskevan lausunnon, jossa muun muassa kehotetaan komissiota helpottamaan väestön heikossa asemassa olevien ryhmien liikkuvuutta ja auttamaan poistamaan heidän kohtaamansa esteet luomalla enemmän laadukkaita työpaikkoja, torjumalla syrjintää, puuttumalla sosiaalisen syrjäytymisen uusiin muotoihin, tukemalla sukupuolten tasa-arvoa, tukemalla perhettä ja varmistamalla tehokkaasti pääsyn työpaikalle, majoituspalveluihin ja liikenteeseen.

Komissio esitti EURESin suuntaviivoja koskevassa ehdotuksessaan toimintaa, jossa EURESin jäseniä kehotetaan perustamaan yhteistyömekanismeja sellaisten järjestön kanssa, jotka toimivat työntekijöiden ja heidän perheidensä, erityisesti heikossa asemassa olevien ryhmien kotouttamista koskevan tiedon ja avun tarjoamisessa. Vastaanottajamaiden olisi toteutettava tämä toiminta.

Komissio ehdottaa, että tätä toimintaa varten osoitetaan miljoona euroa ja että se pannaan täytäntöön EURESille annettavien vuotuisten tukien avulla vuoden 2010 kesäkuusta alkaen. Ensimmäisessä vaiheessa tiettyä maaryhmää pyydetään panemaan täytäntöön nämä toimet.

Komissio julkaisi joulukuussa 2009 ehdotuspyynnön (VP/2009/008), joka sisältää edellä mainitut toimet. Komissio on osoittanut tätä toimintaa varten miljoona euroa, ja se toteutetaan EURESille annettavien vuotuisten tukien avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Tämä toimi alkaa kesäkuussa 2010 ja loppuu toukokuussa 2011. Ensimmäisessä vaiheessa voidaan odottaa, että vastaanottajamaat panevat nämä toimet täytäntöön.

Viranomaisten, liikeyritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kattava yhteistyö ihmisten integroimiseksi yhteiskuntaan ja työmarkkinoille (04 03 12)

1. Tavoite

Yhteisötalouden yritysten kehitys lisää vakaata ja laadukasta työllisyyttä, eikä vain sosiaalitukea koskeviin toimiin liittyvissä palveluissa. Euroopan parlamentin yhteisötaloudesta, Lissabonin strategiasta ja sosiaalipoliittisesta ohjelmasta antaman päätöslauselman mukaisesti on tärkeää edistää tämän alan yritysten kehitystä hallitusten ja yritysten välisillä yhteistyöhankkeilla, riippumatta siitä, tavoitellaanko niissä voittoa vai ei, edistämällä siirrettäviä malleja ja käytäntöjä, erityisesti kriisin aikana, kun syrjäytyminen uhkaa yhä useampia ihmisiä.

Siksi hankkeessa olisi lisättävä yritysyhteisön tietoisuutta sen yhteiskuntavastuusta tukemalla asiaankuuluvia yrityksiä työvoiman integroinnissa ja siten lisäämällä sellaisten työelämän alojen määrää, joiden kautta heikossa asemassa olevat väestönosat voidaan integroida yhteiskuntaan ja työmarkkinoille (esimerkiksi maatalous, teollisuus ja elinkeinoelämän alat).

2. Täytäntöönpano

Hankkeet pannaan täytäntöön vuonna 2010 järjestettävän ehdotuspyynnön perusteella annettavien tukien avulla.

Hakemuksissa olisi ehdotettava tehokkaita ja toimivia ratkaisuja kohdeväestöjen alueelle ominaisiin talouteen ja yhteiskuntaan liittyviin kysymyksiin, erityisesti tekemällä yhteistyötä hallintojen, voittoa tavoittelevien ja sosiaalisten yritysten kanssa. Hankkeissa pitäisi siksi luoda verkostoja sellaisten julkisten laitosten ja yritysten välille, jotka voivat omaksua hallintoa koskevan innovatiivisen lähestymistavan tai jotka voivat laatia sosiaalista hyvinvointia koskevia indikaattoreita ja arvioida määrällisen vaikutuksen kohdeväestöihin. Vuonna 2010 käytettävissä olevan talousarvion määrä on 1 500 000 euroa. Yhteisön osuuden ei pitäisi olla yli 80 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista.

3. Ennuste vuodelle 2010

Ohjeellinen aikataulu:

Ehdotuspyyntöjen julkaisu                     Touko-kesäkuu 2010

Tarjousten jättämisen määräaika            Syyskuu 2010

Päätös sopimuksen tekemisestä            Joulukuu 2010

Hankkeen/hankkeiden täytäntöönpano   Vuoden 2011 aikana

Epävarmojen työsuhteiden muuttamisen oikeudet tarjoaviksi työpaikoiksi edistäminen

1. Tavoite

Pilottihankkeen yleisenä tavoitteena on ymmärtää paremmin "epävarmaa työtä" koskevaa ilmiötä sen laajimmassa merkityksessä koko Euroopan unionissa ja edistää epävarmojen työsuhteiden muuttamista enemmän sosiaalisia oikeuksia tarjoaviksi työsopimuksiksi, erityisesti tutkimalla perusteellisesti jäsenvaltioiden tasolla kyseisen muutoksen kannustamiseksi toteutettuja toimenpiteitä.

2. Täytäntöönpano

Tavoite pyritään saavuttamaan kahden erillisen toimen avulla:

Tukien myöntäminen kansainvälisille hankkeille epävarmojen työsuhteiden muuttamista oikeudet tarjoaviksi työpaikoiksi koskevalla alalla. Tämä toimenpiteen erityistavoitteet ovat seuraavat:

–   epävarmoissa työpaikoissa työskentelevien oikeuksien parantamiseksi toteutettujen konkreettisten toimenpiteiden analysoinnin ja/tai valvonnan edistäminen;

–   sellaisia kansallisia käytäntöjä tai yhteistyöaloitteita koskevien tietojen vaihtaminen ja levittäminen, joilla pyritään käsittelemään epävarmojen työpaikkojen muuttamista oikeudet tarjoaviksi työpaikoiksi;

–   epävarman työn aseman tutkiminen yleisissä yhteiskunnan, talouden ja väestörakenteen kehityksen puitteissa ja keskittyminen sosiaaliseen syrjäytymiseen ja työssäkäyvien köyhyyteen sekä sen erityiseen vaikutukseen nuorten työntekijöiden, naisten ja maahanmuuttajien työ- ja elinoloihin;

–   epävarman työn taloudellisen merkityksen, syiden ja seurausten analysointi tämänhetkisten työmallien perusteella ja sen työmarkkinoiden joustavuuteen kohdistuvan vaikutuksen analysointi.

Tutkimuksessa kuvaillaan ja analysoidaan niitä poliittisia toimenpiteitä ja hyviä käytäntöjä, jotka on pantu äskettäin täytäntöön jäsenvaltioissa ja joilla edistetään epävarmojen työsuhteiden muuttamista enemmän sosiaalisia oikeuksia tarjoaviksi sopimuksiksi. Tutkimuksen pitäisi auttaa kehittämään selkeä käsite työsuhteiden epävarmuudesta ja määrittelemään, mistä sosiaaliset perusoikeudet voisivat muodostua.

3. Ennuste vuodelle 2010

Ehdotuspyyntö ja tarjouspyyntö on suunniteltu vuoden 2010 toiselle neljännekselle.

Ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäiseminen (04 04 11)

1. Tavoite

Selvitysosan mukaisesti pilottihankkeessa pyritään rahoittamaan aloitteita, joilla autetaan saamaan selville iäkkäiden ihmisten kaltoinkohtelun laajuus Euroopan unionissa. Pilottihankkeessa keskitytään erityisesti

·    arvioimaan iäkkäiden kaltoinkohtelun tasoa Maailman terveysjärjestön (WHO) määritelmän (fyysinen, psyykkinen ja taloudellinen kaltoinkohtelu) mukaisesti,

·    ymmärtämään paremmin iäkkäiden kaltoinkohtelun syitä,

·   määrittämään jäsenvaltioiden nykyiset poliittiset lähestymistavat ja hyvät käytännöt iäkkäiden kaltoinkohtelun ehkäisemiseksi ja antamaan suosituksia siitä, miten iäkkäiden hoidon laatua voidaan parantaa. Tämän kohdan osalta on pantava merkille, että sillä yritetään mahdollisuuksien mukaan vastata siihen, mitä talousarviota koskevissa huomioissa on pyydetty.

Olisi pantava merkille, että viimeinen kohta ei ole niin kunnianhimoinen kuin mitä talousarviota koskevissa huomautuksissa pyydettiin (jäsenvaltioiden poliittisten vastausten tehokkuuden mittaaminen).

2. Täytäntöönpano

Komissio panee pilottihankkeen täytäntöön ehdotuspyynnön, puheenjohtajavaltio Belgian johdolla järjestetyn konferenssin ja taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa tehtävän yhteistyön avulla. Ehdotuspyynnön tarkoituksena on tukea aloitetta, jossa pitäisi tutkia, miten voidaan parhaiten ehkäistä iäkkäiden ihmisten kaltoinkohtelua, varmistamalla laadukkuus ja ihmisarvo pitkäaikaisissa hoitopalveluissa. Tuen tarkoituksena on järjestää eri jäsenvaltioissa keskusteluharjoitus, jossa tuodaan yhteen pitkäaikaisten hoitopalvelujen valvonnasta vastaavien viranomaisten, palveluntarjoajien, hoitajien ja pitkäaikaisia hoitopalveluja käyttävien edustajat. Nykyisten suositusten ja Euroopan tason ja kansallisen tason sopimusten perusteella hankkeessa olisi tutkittava, miten nämä normit voidaan toteuttaa käytännössä. Puheenjohtajavaltio Belgia järjestää kokouksen (vuoden 2010 toisella puoliskolla), ja siinä tutkitaan, miten voidaan varmistaa hauraiden iäkkäiden ihmisten ihmisarvo, ja kartoitetaan iäkkäiden ihmisten kaltoinkohtelua koskevat loppuunsaatetut tai meneillään olevat tutkimushankkeet, joita Euroopan unioni on rahoittanut.

Komissio aikoo jatkaa OECD:n kanssa soveltavaa hanketta, jossa tutkitaan saatavilla olevia aloitteita ja annetaan suosituksia Euroopan unionin pitkäaikaishoitoa koskevien järjestelmien laatua ja asiakastyytyväisyyttä koskevien toimien kehittämiseksi ja edistetään uudistuksia, joilla vähennetään iäkkäiden ihmisten kaltoinkohtelun riskiä. Hankkeessa keskitytään kolmeen tärkeimpään osaan: i) laadun seuranta- ja valvontajärjestelmät, ii) pitkäaikaishoitoa koskevien järjestelmien laadun sääntely, iii) toimet laadun puutteiden käsittelemiseksi, mukaan luettuna hoitajien ja pitkäaikaishoidon työntekijöiden koulutus.

3. Ennuste vuodelle 2010

1. Ehdotuspyyntö:

Toukokuu 2010: ehdotuspyynnön julkaisu

Elokuu 2010:               ehdotusten jättämisen määräaika

Lokakuu 2010:             arviointikomitean tarjousta koskeva päätös

Marraskuu 2010:          sopimuksen allekirjoittaminen (24 kuukaudeksi)

Marraskuu 2012:          lopullisten tulosten esittäminen ja levittäminen

2. Puheenjohtajavaltio Belgian konferenssi

Konferenssi olisi järjestettävä vuoden 2010 toisella puoliskolla. Komissio on ollut monesti yhteydessä Belgian hallitukseen, mutta se odottaa silti Belgian virallista vahvistusta tästä aloitteesta. Jos suunniteltua konferenssia ei järjestetä Belgian puheenjohtajakaudella, komissio voisi järjestää sen vuoden 2011 alussa.

3. Yhteistyö OECD:n kanssa

Hankkeessa olisi kehitettävä OECD:n meneillään olevaa hanketta, jossa kartoitetaan pitkäaikaishoidon kattavuutta ja työvoimapoliittisia toimia ja niiden vaikutusta epävirallisten hoitajien hyvinvointiin, saatavuuteen ja kestävään pitkäaikaishoidon rahoitukseen.

Marraskuu 2010:          sopimuksen allekirjoittaminen

Marraskuu 2012:          lopullisten tulosten esittäminen ja levittäminen

Autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden työllistäminen (04 04 13)

1. Tavoite

Tavoitteena on rahoittaa aloitteita, joiden avulla kehitetään menettelytapoja autististen henkilöiden työllistämiseksi ja yhteiskuntaan integroimiseksi. Siinä olisi tuettava innovoivia ja integroituja hankkeita, joissa puututaan autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden kohtaamiin moninaisiin ongelmiin ottaen huomioon heidän vahvuutensa. Hankkeiden pitäisi auttaa määrittämään tehokkaita toimintapoliittisia vastauksia ja laatimaan hyviä käytäntöjä ja edistämään niiden vaihtoa.

2. Täytäntöönpano

Pilottihankkeet pannaan täytäntöön ehdotuspyyntöjen avulla. Ehdotetuissa hankkeissa kehitetään tai testataan lähestymistapoja, joilla parannetaan autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden työhön pääsyä ja sen säilyttämistä käytännössä, mukaan luettuna kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät. Hankkeet pitäisi kehittää todellisten tapausten perusteella, ja niiden nojalla pitäisi antaa riittävän määrään autismista kärsiviä henkilöitä tehdä palkattua työtä osallistavissa oloissa. Ehdotetuissa hankkeissa on oltava mukana yksityiskohtainen arviointi, jota voidaan käyttää hankkeen tulosten levittämiseen. Hankkeet on suunniteltava niin, että voidaan saadaan aikaan riittävä kestävyys sen jälkeen, kun EU:n rahoitus on loppunut.

3. Ennustus vuodelle 2010

Ohjeellinen aikataulu:                  Ehdotuspyyntö julkaistaan vuoden 2010 toisen neljänneksen aikana

                                                 Tukisopimusten allekirjoittaminen vuoden 2010 neljännen neljänneksen aikana (hankkeiden 3 ja 6 välillä)

Ohjeellinen määrä:                     miljoona euroa

Osarahoituksen enimmäismäärä:  80 prosenttia toiminnan tukikelpoisista kokonaiskustannuksista. Komission osarahoitus jokaisen rahoitetun hankkeen osalta on 150 000−400 000 euroa. Hankkeiden kestoaika on enintään 24 kuukautta.

Portplus − Satamien kestävä energiasuunnitelma (06 04 08)

1. Tavoite

Euroopan parlamentin asettama tavoite on edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä,    lisätä energiatehokkuutta satamarakennuksiin ja -rakenteisiin kohdennettujen toimien avulla ja antaa yksityisille satamatoiminnan harjoittajille käytännön mahdollisuus investoida energiansäästöä tuovaan teknologiaan. Tämä ehdotus on kiinnostava, koska siinä yhdistetään teollisuuden taloudelliset toimet ja energiatoimenpiteet.

2. Täytäntöönpano

Kuten tiedetään, suuri osa tutkimuksen puiteohjelmasta (FP7) osoitetaan energiatehokkuuteen. Siksi ehdotettu toimi sopii hyvin tutkimuksen puiteohjelman kehykseen. Komissio ehdottaa tämän hankkeen sisällyttämistä sen seuraavaan toimintaohjelmaan, joka julkaistaan heinäkuussa 2010. Kun ehdotettu hanke on sisällytetty toimintaohjelmaan, siinä seurataan tutkimuksen puiteohjelman hankkeen elinkaaren tavallisia vaiheita ja siihen sovelletaan sovellettavia komitologiaa koskevia sääntöjä.

3. Ennuste vuodelle 2010

Menoja ei suunnitella, koska kaikki rahoitus tulee tutkimuksen puiteohjelmasta.

Jätteiden talteenotto ja hyödyntäminen puhtaana energiana (06 04 15)

1. Tavoite

Euroopan parlamentin asettama tavoite koskee jätteiden sijoituspaikoille heitetyn/varastoidun kotitalousjätteen hyödyntämistä.

2. Täytäntöönpano

Keskustelujen jälkeen näyttää siltä, että kiinteän yhdyskuntajätteen ylöskaivaminen vanhoilta kaatopaikoilta on tekniikka, jonka toimimista ei ole vielä osoitettu ja jonka onnistuneella kaupallistamisella ja käyttöönotolla on vain hyvin pienet mahdollisuudet. Kaatopaikoilla oleva kiinteä yhdyskuntajäte on osittain (tai erittäin) maatunutta ja se on jo menettänyt huomattavan määrän energiatiheydestään aerobisessa ja/tai anaerobisessa prosessissa. Kosteutta on myös suhteellisen paljon, ja siksi kaivukustannusten lisäksi on vastattava koon yhtenäistämiseen ja kuivattamiseen liittyvistä huomattavista kustannuksista (sekä talouden että energiankulutuksen osalta). Koska kiinteä yhdyskuntajäte on ollut kaatopaikalla kauan, se kertoo siitä, että kaikki osat ovat saastuneet erilaisten saasteiden takia.

Vanhojen kaatopaikkojen kaivaminen voi johtaa vakaviin vaaroihin ympäristölle ja terveydelle. Kaivuprosessin aikana vapautuu myös huomattavia määriä metaania, joka on 2−4 kertaa voimakkaampi kasvihuonekaasu kuin hiilidioksidi, ja sen takia kyseisestä prosessista lopulta koituvat edut kasvihuonekaasun osalta ovat negatiiviset tai ainakin hyvin pienet.

Tämän pilottihankkeen osalta komissio katsoo, että on huomattavasti tehokkaampaa välttää kaatopaikkojen käyttöä kokonaan mahdollistamalla jätepuitedirektiiviin perustuvat toimet. Mikäli kaatopaikkoja edelleen käytetään, olisi sovellettava kattavaa kaatopaikkakaasujen keräämistä ja käyttöä energiana. Komissio katsoo, että tällaisenaan ehdotettu pilottihanke ei edistä tehokkaasti puhdasta ja halpaa energiankäsittelyä, ja suosittaa siksi, että sitä ei panna täytäntöön.

3. Ennuste vuodelle 2010

Menoja ei ole suunniteltu.

Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista tulevien opiskelijoiden opiskelun ja siihen liittyvän akateemisen toiminnan kustannukset (15 02 31)

1. Tavoite

Pilottihankkeen tavoitteena on antaa Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista tulevien opiskelijoiden tutustua Euroopan unionin politiikkaan ja toimielimiin osallistumalla apurahajärjestelmien avulla tarjotuille erityiskursseille uuden parannetun Euroopan naapuruuspolitiikan mukaisesti.

2. Täytäntöönpano

Euroopan parlamentti on määrännyt, että College of Europe (Bruggessa ja Natolinissa/Varsovassa sijaitsevat kaksi kampusta) on se akateeminen laitos, jossa osallistujat seuraavat tätä pilottihanketta varten räätälöityjä ohjelmia, joissa otetaan huomioon Collegen ominaispiirteet ja korkea erikoistumisen taso. Siksi College of Europe on tosiasiallisesti monopoliasemassa tämän pilottihankkeen tehtävien suorittamisessa, kuten varainhoitoasetuksen soveltamissääntöjen 168 artiklan 1 kohdan c alakohdassa säädetään.

Euroopan komission odotetaan hyväksyvän tämän hankkeen vuotuisen toimintaohjelman maaliskuuhun 2010 mennessä. Toimintaohjelmassa määritellään koulutusohjelmien laji (kurssit, kesto jne.), Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista osallistuvien/valittujen opiskelijoiden ohjeellinen määrä, arviointiperusteet (valinta ja päätös), opiskelijoiden hakemuslomakkeiden ehdot ja aikataulu ja apurahan määrä ja kattavuus (kiinteä hinta).

3. Ennuste vuodelle 2010

Opiskelijat valitaan vuoden 2010 huhti- ja kesäkuun välillä. Yhteisön rahoitustukea myönnetään tukisopimuksen nojalla.

Euroopan naapuruuspolitiikka − Koulutuksen tukeminen apurahoilla ja vaihdoilla (15 02 32)

1. Tavoite

Pilottihankkeella katetaan Euroopan naapuruuspolitiikan kohdemaista (5) tuleville opiskelijoille tarjottavat apurahat sellaisia kursseja varten, jotka johtavat Eurooppa-asioiden maisterintutkintoon kaudella 2010−11. Tarkoituksena on lisätä opiskelijoiden ammatillisia valmiuksia, jotta he voivat käsitellä yhteisön politiikkaa. Aloitteella voitaisiin edistää sitä, että Euroopan naapuruuspolitiikan kohdemaihin muodostuu uusi Eurooppa-myönteisten virkamiesten sukupolvi.

2. Täytäntöönpano

Hanke pannaan täytäntöön Eurooppa-asioiden maisterintutkinnon tarjoaville EU:n korkeakouluille osoitetun ehdotuspyynnön kautta. Korkeakouluja pyydetään toimittamaan hakemuksensa ja valitsemaan ennakolta loppututkinnon suorittaneita opiskelijoita, jotka ovat jonkin Euroopan naapuruspolitiikan kohdemaan kansalaisia ja jotka asuvat siellä (kolme järjestykseen asetettua opiskelijaa sekä kaksi varalle).

Euroopan komissio vastaa apurahojen myöntämisestä osallistuvien korkeakoulujen ehdottamille esivalituille tutkinnon suorittaneille ehdokkaille Eurooppa-opintojen maisteriopintojen suorittamiseksi.

3. Ennuste vuodelle 2010

Apurahat katetaan sopimuksella kaikkien niiden korkeakoulujen kanssa, joihin ENP:n kohdemaiden opiskelijoille on myönnetty apuraha. On odotettavissa, että täysiä apurahoja myönnetään 30–40 (maisterintutkinnon kestosta riippuen). Apurahat kattavat opetusmaksut, asumiskustannukset (kiinteä hinta maittain) ja matkustuskustannukset.

Ehdotuspyyntöjen aikataulu ja ohjeellinen määrä ovat seuraavat:

– Maaliskuu 2010: Ehdotuspyyntöjen julkaisu

– 30. huhtikuuta 2010: haun määräaika

– Touko-kesäkuu 2010 ratkaisumenettely ja päätös

– 30. kesäkuuta 2010: Euroopan komissio tiedottaa korkeakouluille.

Ohjeelliset määrät ovat apurahojen osalta 960 000 euroa ja hankinnan (asiantuntijat ehdotuspyyntöjen perusteella saatujen hakemusten arviointia varten) 40 000 euroa.

Avoimuus ja vakaus rahoitusmarkkinoilla (17 02 04)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan perusteella komissio on huolellisesti käsitellyt tämän pilottihankkeen perustelua ja kuvausta.

Vakaammat ja avoimemmat rahoitusmarkkinat ovat todellakin EU:n toimielinten ja EU:n kansallisten hallitusten toiminnan keskeinen tavoite. Äskettäisessä tiedonannossaan "Tehokkaiden, turvallisten ja vakaiden johdannaismarkkinoiden varmistaminen" (KOM(2009)0332) komissio ilmoitti jo tulevista poliittisista toimistaan johdannaismarkkinoiden avoimuuden lisäämiseksi.

Osana vastaustaan rahoituskriisiin Euroopan komissio kehotti tiedonannossaan "Elvytys Euroopassa" (KOM(2009)0114) edistämään edelleen rahoitukseen liittyvää opetusta koko EU:ssa, vahvistamaan eurooppalaisten sijoittajien ääntä ja tarjoamaan suoraa rahoitusta investoinnin sidosryhmien valmiuksien kehittämisen helpottamiseksi, jotta ne voivat edustaa etujaan EU:n tason rahoituspalveluja koskevassa politiikassa, koulutuksen, tutkimuksen ja tiedotuksen avulla.

Kyseinen tavoite huomioon ottaen komission yksiköt ottivat yhteyttä Euroopan parlamenttiin vaihtaakseen ajatuksia parhaasta lähestymistavasta tämän pilottihankkeen panemiseksi täytäntöön, ja sovittiin toimintatavasta, jossa keskitytään koulutuksen ja tiedon tarjoamiseen tietyillä rahoituspalvelujen aloilla.

On totta, että monimutkaisempia rahoitustuotteita, jotka oli alun perin tarkoitettu ammattimaisille toimijoille, ei enää rajoiteta rahoituslaitosten ammattimaiseen käyttöön Ennen rahoituskriisin puhkeamista kyseisiä tuotteita jaettiin laajasti kuluttajille, joita saatiin ostamaan niitä ilman, että he olisivat tienneet riittävästi niiden riskeistä ja seurauksista.

Kyseisten rahoitustuotteiden avoimuuden puute johtuu niiden teknisestä monimutkaisuudesta, jolla estetään kuluttajia saamasta riittävästi tietoa taustalla olevista riskeistä. Lisäksi useinkaan ei tarjota kuluttajille ja muille loppukäyttäjille henkilökohtaisesti räätälöityä neuvontaa, minkä takia he hankkivat rahoitustuotteita, jotka eivät sovi heidän tarpeisiinsa.

Kuluttajansuoja-alalla tiedottamisen ja neuvonnan alalla toimiville järjestöille ja yksiköille suunnatut koulutus- ja tiedotustoimet voivat olla tehokas tapa parantaa rahoitukseen liittyvän päätöksenteon laatua sekä kuluttajille tarjottavaa neuvontaa. Kun järjestöt tarjoavat kuluttajille neuvontaa, tällaisella rahoitusopetuksella kehitetään kuluttajien valmiuksia ja annetaan kuluttajille mahdollisuudet tehdä tietoon perustuvia valintoja ja annetaan heille tarvittavat tiedot heidän tarpeisiinsa sopivien tuotteiden ostamiseksi ja tarpeettomien riskien välttämiseksi.

2. Täytäntöönpano

Komissio järjestää kurssin, jonka tarkoituksena on kouluttaa kuluttajaneuvojia rahoituspalveluun liittyvissä eri asioissa. Kurssin tavoitteena on kouluttaa neuvojia monissa rahoituskysymyksissä, kuten rahanhallintaa ja perheen talousarviota koskeva neuvonta, luottotuotteet ja investointitoimet, mukaan luettuna riskinarviointi.

Kohderyhmänä olisivat vapaaehtoiset hallituksen rahoittamat tai riippumattomat kansalaisjärjestöt, yhteisöjen osat, kuluttajajärjestöt ja kaikki muut kuluttajaneuvonnassa toimivat asiaankuuluvat elimet. Tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan näille kursseille osallistumista laajennettaisiin paikallishallintojen yhdistyksiin. Komission kanssa toimivaa sopimusosapuolta pyydetään määrittämään asiaankuuluvien järjestöjen rahoitusasioita koskevat koulutustarpeet ja järjestämään räätälöityjä koulutuksia. Nämä toimet toteutettaisiin kerrannaisvaikutuksen aikaansaamiseksi jakamalla tietoja ja taitoja asiaankuuluvalle kohdeyleisölle.

Resurssien käyttämiseksi tehokkaasti ja toimivasti kursseja ei voida järjestää kaikissa 27 jäsenvaltioissa, ja siksi on suunniteltu, että kurssit järjestetään valituissa jäsenvaltioissa tai jäsenvaltioiden ryhmissä.

Komissio valitsee kurssien järjestäjän tarjouspyynnön avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hankintailmoitus julkaistaan kesäkuussa 2010 ja mahdollisten tarjousten tekijöiden tarjousten jättämisen määräaika on syyskuussa 2010. Arvioinnit järjestetään lokakuussa 2010, ja sisäinen hankintamenettely marraskuussa 2010.

Otsake 1B

Alueellisen ja paikallisen yhteistyön tehostaminen tuomalla EU:n aluepolitiikkaa esille maailmanlaajuisesti (13 03 23)

1. Tavoite

Pilottihankkeen tavoitteena on

·    edistää tehokkaammin komission ja kolmansien maiden strategista kumppanuutta viimeksi mainittujen tämän alan yhteistyön lisäämistä koskevien merkittävien pyyntöjen mukaisesti;

·   jakaa edut EU:n pitkästä kokemuksesta siitä, miten aluepolitiikalla ja koheesiopolitiikalla tuetaan taloudellisen ja poliittisen yhdentymisen prosessia ja edistetään samalla kasvua, kestävää kehitystä, yhdenvertaisia mahdollisuuksia ja rajatylittävää yhteistyötä;

·    edistää unionin kansainvälisen kuvan edistämistä;

·   edistää eurooppalaisten arvojen, perusperiaatteiden, niiden levittämisrakenteiden ja -toimien tuntemista paremmin. Pilottihankkeen tärkeä osa on tarttua tilaisuuksiin tehdä yhteistyötä ja tukea kansainvälisiä järjestöjä alueellisten kumppanuuksien luomisessa.

Tällaisena komission määrittelemät pilottihankkeen tavoitteet vastaavat parlamentin äänestämässä selvitysosassa määriteltyjä ensisijaisia tavoitteita, jotka myös vahvistettiin vuonna 2009 Lambert van Nistelrooijin, Euroopan parlamentin jäsenen ja parlamentin aluekehitysvaliokunnan jäsenen kanssa pidetyssä kahdessa kokouksessa.

Vuoden 2010 täydentävillä resursseilla autetaan kehittämään vasta alustavalla asteella olevaa vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa. Näillä resursseilla autetaan komissiota syventämään ja laajentamaan toimiaan ja todella auttamaan kolmansia maita niiden ponnisteluissa parantaa aluekehitystä koskevaa julkista politiikkaa ja alue- ja paikallishallinnon asioita.

2. Täytäntöönpano

Pilottihanke pannaan vuonna 2010 täytäntöön vuoden 2009 tavoin käyttämällä puitesopimuksia tai tukia. Tuettuihin toimiin kuuluu kansainvälisten konferenssien ja muiden tapahtumien, tiedotustoimien, opintokäyntien, verkostoitumisen ja opintojen järjestäminen.

Tiettyjen opintojen osalta esitetään myös tarjouspyyntö.

3. Ennuste vuodelle 2010

Opinnot (OECD:n ja muiden kanssa) − ohjeellinen talousarvio 700 000 euroa

Ukrainassa valmistellaan alueellista katsausta yhteistyössä taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kanssa. Lisäksi tutkitaan Kiinan alueellisten innovaatiojärjestelmien kehitysmahdollisuuksia, ja siihen kuuluu yhteistutkimus OECD:n ja Kiinan kansallisten kehitys- ja uudistuskomission kanssa. Monia tutkimuksia suunnitellaan muun muassa seuraavista aiheista:

·    Kiinan alueellisten innovaatiojärjestelmien kehitysmahdollisuudet (OECD:n kanssa);

·    Ukrainan alueellinen katsaus (OECD:n kanssa);

·    rajatylittävä yhteistyö Afrikassa;

·    alueellisten innovaatiojärjestelmien seuranta Latinalaisessa Amerikassa;

·    vertaisarviointitutkimukset valituilla Ukrainan alueilla.

Tiedotusseminaarit (opintokäynnit ja seminaarit) − ohjeellinen talousarvio 750 000 euroa

Seminaarit ovat tärkeä väline tietojen vaihtamisessa ja keskinäisen ymmärryksen edistämisessä kolmansien maiden kanssa. Kolmannet maat pyytävät koko ajan enemmän välitöntä tietoa EU:n aluepolitiikan täytäntöönpanosta erilaisten puitteiden perusteella. Pilottihankkeella tämä mahdollistetaan, vastaamalla nimettyjen asiantuntijoiden ja kolmansien maiden osallistujien matkustus- ja majoituskuluista.

Tärkeimpien kumppanimaiden kanssa suunnitellaan pidettäväksi monia seminaareja muun muassa seuraavista aiheista: strategiset ja hallinnolliset kysymykset, tiedotusjärjestelmät, arviointi, alueelliset innovaatiojärjestelmät, rajatylittävä yhteistyö jne.

·   Brasilia: seminaari EU:n ja Brasilian aluepolitiikkaa koskevasta yhteistyöstä;

·   Brasilia: työpaja tiedotuksesta, arvioinnista, rahoitusvalvonnasta ja tarkastuksesta;

·   Kiina: korkean tason seminaari EU:n ja Kiinan aluepolitiikkaa koskevasta yhteistyöstä ja osallistuminen Shanghain maailmannäyttelyyn (seminaari, esittelypiste, verkostoituminen);

·   Kiina: kaksi koulutusohjelmaa Trierin Eurooppa-oikeuden akatemian kanssa (nykyisen puitesopimuksen tai tarjouspyynnön nojalla);

·   Argentiina: seminaari alueellisista innovaatiojärjestelmistä Latinalaisessa Amerikassa (OECD:n kanssa) ja mahdollisesti seminaari rajatylittävästä yhteistyöstä;

·   Ukraina: sarja johdantoseminaareja eurooppalaisesta aluepolitiikasta valituilla alueilla (Odessa, Tšernivtsi, Harkova ja Donetsk), yhdessä komission virkailijoiden ja EU:n alueasiantuntijoiden kanssa;

·   Etelä-Afrikka: hallituksen järjestämä aluepolitiikkaseminaari, jossa on mukana EU:n virkamiehiä ja EU:n alueasiantuntijoita;

·   Australia: ensimmäinen aluepoliittinen konferenssi.

Monia vaihto-ohjelmia suunnitellaan, muun muassa Brasilian alueellisille edustajille ja Kiinan kansallisille ja alueellisille virkailijoille. Ukraina, Länsi-Afrikka (Länsi-Afrikan talous- ja rahaliitto, (Waemu), Länsi-Afrikan valtioiden talousyhteisö (Ecowas)) ja Etelä-Afrikka voisivat myös osallistua näihin vaihto-ohjelmiin, mikäli ne ilmaisevat kiinnostuksensa.

·   Brasilia: toinen ohjelmavaihto 40 alueelliselle edustajalle, vierailut Euroopan alueille ja Open Days Euroopan kaupunkien ja alueiden viikko;

·   Ukraina: Ukrainalaisten virkamiesten vierailu Brysseliin, ESPON-ohjelmaan (European Spatial Planning Observation Network), EU:n alueille ja Open Days Euroopan kaupunkien ja alueiden viikolle;

·   Muut mahdollisuudet: Länsi- ja/tai Etelä-Afrikka: virkamiesten vierailut Brysseliin, ESPONiin, EU:n alueille ja Open Days Euroopan kaupunkien ja alueiden viikolle Keski-Amerikan maita koskevat seurantayhteydet tai -vierailut EU:n kanssa assosiaatiosopimuksesta käytävien neuvottelujen puitteissa.

Tuki tiedotus- ja viestintävälineille − ohjeellinen talousarvio 50 000 euroa

Aluepolitiikan toimien ja ensisijaisten tavoitteiden näkyvyyden lisäämiseksi on tärkeää laatia, ja kääntää eri kielille, tieto- ja viestintätuotteita.

Komission jäsentä ja/tai aluepolitiikan pääosastoa kehotetaan usein antamaan esityksiä sekä tarjoamaan esittelypisteitä konferensseissa kaikkialla maailmassa. Koska kaikkiin näihin pyyntöihin ei voida vastata, on järkevää laatia valmiit aineistot tai esittelypisteet, jotka voidaan kuljettaa näihin kohteisiin. Tämä toimi pannaan täytäntöön palvelusopimuksen nojalla.

Tekstiili- ja jalkinealan toimet (13 03 25)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksyttyjen osoitettujen määrärahojen mukaisesti tällä pilottihankkeella pyritään kehittämään yhteisön strategiaa tekstiili‑/vaatetus- ja jalkinealalla, erityisesti epäsuotuisilla alueilla.

Näissä puitteissa määrärahat pyritään käyttämään perusteellisen tilannearvion tekemiseen tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealalla Euroopan unionissa mukaan luettuna niiden tulevaa kehitystä koskevat näkymät. Arvioinnissa keskitytään selvitysosassa korostettuihin alueisiin, erityisesti tutkimukseen ja innovointiin, rakenneuudistukseen, ammatilliseen koulutukseen ja pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja siinä on alueellinen ulottuvuus. Siinä korostetaan strategista kehitystä, jota tarvitaan EU:n tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan kilpailukyvyn edistämiseksi.

2. Täytäntöönpano

Hanke pannaan täytäntöön tarjouspyynnön avulla, ja siinä pyritään rahoittamaan perusteellinen arviointi alan tilanteesta ja sen tulevista kehitysnäkymistä.

Tarjouspyynnössä, joka käynnistetään vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla, on kaksi erää, joista ensimmäisessä keskitytään EU:n tekstiili- ja vaatetusalan perusteelliseen arviointiin ja toisessa perusteelliseen arviointiin EU:n jalkinealasta.

Kussakin erässä hanke koostuu kuudesta riippumattomasta raportista/arvioinnista seuraavasti:

a.     tutkimus EU:n tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan tilanteesta ja tulevista kehitysnäkymistä;

b.     arviointi siitä, miten erityiset tutkimus- ja innovaatiotutkimukset ovat yhteydessä tai miten niillä siirretään tekniikkaa tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealalla eri Euroopan unionin alueilla; parhaiden käytäntöjen, menestystekijöiden ja vaikeuksien määrittely; mahdollisen tulevan kehityksen määrittely;

c.     tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan pk‑yritysten suurimpien vaikeuksien arviointi Euroopan unionin eri alueilla ja mahdollisuudet näiden vaikeuksien voittamiseksi;

d.     aiemman tai meneillään olevan tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan rakenneuudistus- ja nykyaikaistamisprosessin arviointi Euroopan unionin eri alueilla; tulevan nykyaikaistamis- ja rakenneuudistusprosessin ennakointi;

e.     tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan yrityksiin sovellettujen parhaiden mahdollisten koulutusta koskevien lähestymistapojen (parhaat käytännöt) määrittely Euroopan unionin eri alueilla; tulevien koulutustarpeiden määrittely;

f.      tutkimus- ja innovaatiokäytäntöjen kehityksen arviointi Euroopan unionin eri tekstiili-/vaatetus- ja jalkinealan alueilla; alan tulevat tutkimusta ja innovaatiota koskevat näkymät.

Hankkeessa keskitytään erityisesti Euroopan unionin erityisalueisiin.

Lopullisessa yhteenvetoraportissa, jossa laaditaan lopulliset päätelmät kuudesta riippumattomasta arvioinnista, korostetaan molempien alojen tietä eteenpäin.

Kokonaistalousarvio: 1 000 000 euroa (630 000 euroa erälle 1 ja 370 000 euroa erälle 2)

3. Ennuste vuodelle 2010

–  Tarjouspyyntö, jossa on kaksi erää, käynnistetään vuoden 2010 ensimmäisen puoliskon aikana.

–  Tärkeimpänä haasteena on houkutella monialaiset ryhmät vastaamaan tarjouspyyntöön, sillä niillä on perusteellista tietoa tekstiili- ja/tai jalkinealasta ja perusteellista tietoa eri aloista, joihin on puututtava.

Otsake 2

Tuki maatalousosuuskunnille (05 02 17 01)

Komissio käsittelee edelleen toteutettavuutta ja asianmukaisinta toteutusmekanismia.

Euroopan maataloustuotteiden hintojen ja marginaalien seurantakeskus (05 02 17 02)

Komissio käsittelee edelleen toteutettavuutta ja asianmukaisinta toteutusmekanismia.

Tuki alhaisia hiilidioksidipäästöjä, alhaista energiankulutusta ja paikallisesti markkinoitavaa elintarviketuotantoa koskeville viljelijöiden ja kuluttajien aloitteille (05 02 17 03)

Komissio käsittelee edelleen toteutettavuutta ja asianmukaisinta toteutusmekanismia.

Ennalta ehkäisevien toimien kehittäminen Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi (07 03 16)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaisesti tässä hankkeessa pyritään määrittämään ja kehittämään ehkäisytoimenpiteitä Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi.

Koska selvitysosalla katetaan erittäin paljon aloitteita, Euroopan parlamentin kanssa järjestettiin useita kokouksia, jotta voitaisiin määritellä mahdollinen painopiste, jota muilla politiikanaloilla ei ole vielä katettu (esimerkiksi tutkimus ja maatalous).

Parlamentin kanssa käytyjen keskustelujen perusteella pilottihankkeessa keskitytään konkreettisten pilottialoitteiden kehittämisen tukemiseen, jotta voidaan edistää hyvin käytäntöjen vaihtoa ja paikallisen tason innovaatioita neljällä ensisijaisella alalla (sade- ja pintaveden säilyttäminen, vaihtoehtoiset kastelumuodot, vedensäästämistä ja vedenkäytön tehokkuutta koskevat toimenpiteet ja vähemmän vettä kuluttavat satokasvit) Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi. Hankkeessa keskitytään erityisesti suunniteltuihin matalan kustannustason tekniikoihin, veden puutetta ja kuivuutta käsitteleviin tekniikoihin tai käytäntöihin ihmisten elinolojen ja ympäristöolojen parantamiseksi Euroopan eri alueilla (mahdollisesti määritellyillä ensisijaisilla alueilla) Hankkeella katettaisiin 3−5 konkreettisen pilottihankkeen määrittely, rahoitustuki, täytäntöönpanon valvonta ja arviointi.

2. Täytäntöönpano

Hankkeen maksusitoumukset olivat miljoona euroa jo vuoden 2009 talousarvion nojalla.

Vuoden 2010 talousarviossa osoitettiin täydentäviä maksusitoumusmäärärahoja 1 500 000 euroa.

Täydentävät määrärahat sisällytetään samaan ehdotuspyyntöön ja niillä mahdollistetaan 3−5 pilottihankkeen täytäntöönpano, useamman kuin alun perin suunniteltiin.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hanke pannaan täytäntöön kahdessa vaiheessa.

Ensimmäisessä vaiheessa käynnistettiin palvelusopimus, jolla autetaan komissiota valitsemaan, valvomaan ja arvioimaan pilottihankkeita. Sopimus allekirjoitettiin vuonna 2009 ja se on meneillään.

Toinen vaihe alkaa vuonna 2010, ja siinä käynnistetään ehdotuspyyntömenettely ohjeelliselle 2 400 000 euron määrälle vuoden ensimmäisellä neljänneksellä.

Pilottiehdotukset valitaan ja tukisopimukset allekirjoitetaan vuoden toisella puoliskolla (ohjeellinen aika on lokakuu 2010).

Muuhun kuin ammattikalastukseen tarkoitettujen, käytöstä poistettujen alusten talteenotto (07 03 18)

1. Tavoite

Budjettivallan käyttäjän määrittämän pilottihankkeen kattamia laivatyyppejä on paljon. Ehdotetaan, että keskitytään vain laivoihin, jotka liittyvät Eurooppaan: Euroopan unionissa toimivat pienet laivat, laivaston alukset ja muut valtioiden alukset ja EU:hun liittyvät suuret merialukset (EU:n satamissa pysähtyvät, jonkin EU:n jäsenvaltion lipun alla purjehtivat tai laivat, joiden tosiasiallinen edunsaaja on eurooppalainen). EU:n ulkopuolella toimivia suuria merialuksia ei käsitellä.

Selvitysosan ja perustelun perusteella ei lisäksi ole selvää, onko tarkoituksena toteuttaa kirjallisuustutkimus vai todellinen toimiva hanke, joka koskee materiaalien kierrätystä ja hyödyntämistä ja jäljelle jäävien vaarallisten jätteiden asianmukaista käsittelyä.

Vuodelle 2010 ehdotetun lähestymistavan mukaan tehtäisiin kartoittava tutkimus, jossa laadittaisiin luettelo laivojen määrästä ja kokoonpanosta ja määriteltäisiin jo käytössä olevat tai kehitteillä olevat kierrätysprosessit. Tämän tutkimuksen tulokset johtaisivat lopulta toiseen vaiheeseen (vuonna 2011), jossa analyysia voitaisiin kehittää ja jakaa parhaita käytäntöjä järjestämällä tiedotustilaisuuksia asiaankuuluvissa jäsenvaltioissa (vaihe 2).

Hanke koostuu seuraavista vaiheista:

Vaihe 1 (2010): laaditaan luettelo laivoista, niiden kokoonpanosta, niiden purkupaikasta ja -menetelmistä (mukaan luettuna vaikutus ihmisten terveyteen ja ympäristöön); määritellään parhaat käytännöt.

Vaihe 2 (2011): järjestetään tiedotustilaisuuksia jäsenvaltioissa tiedon jakamiseksi parhaista käytännöistä, julkisen keskustelun edistämiseksi ja uusien ratkaisujen ja ajatusten määrittelemiseksi asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa (paikallisviranomaiset, laivanomistajat, laivojen kierrätystilat, kansalaisjärjestöt jne.).

Näiden vaiheiden tulos voisi auttaa määrittämään mahdollista tulevaa kehitystä esimerkiksi uusien jätteenkäsittelytekniikoiden osalta, kierrättämään ja hyödyntämään laivojen sisältämiä materiaaleja, kuten lasikuitua ja hartsia ja käsittelemään paremmin laivan kierrätyksestä peräisin olevia vaarallisia jätteitä. Kyseistä kehitystä voitaisiin edistää ehdottamalla erityistä ensisijaista asemaa hankkeille, jotka rahoitetaan tulevan ehdotuspyynnön avulla seitsemännen puiteohjelman nojalla.

2. Täytäntöönpano

Vaihe 1:

Asiaankuuluvat tiedot suurista merialuksista neuvotellun menettelyn nojalla (kaupallinen tietokanta on olemassa).

Näitä tietoja käytetään sitten tutkimuksen avulla (tarjouspyyntö).

Vaihe 2: Järjestetään tiedotustilaisuuksia yhden tai useamman erityisen tarjouspyynnön avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hanke olisi toteutettava kahdessa vaiheessa. Vain vaihe 1 (300 000 euroa) pitäisi rahoittaa vuoden 2010 talousarviosta hankintamenettelyn nojalla. Vaiheesta 2 olisi päätettävä ja sitä pitäisi kehittää yksityiskohtaisesti vasta, kun vaiheesta 1 on saatu perustiedot. Se olisi myös pantava täytäntöön hankintamenettelyn nojalla (vuoden 2011 talousarvio).

Vaihetta 1 koskevan rahoituspäätöksen hyväksymistä ehdotetaan huhtikuuhun 2010 mennessä.

Tarjouspyyntömenettely käynnistetään mahdollisimman pian vuoden 2010 toisella puoliskolla. Hankintamenettelyn takia sopimuksen allekirjoittamista voidaan odottaa vasta vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Mahdolliset vaikeudet voivat liittyä suurten merialusten purkamiseen, joka tapahtuu pääasiassa kolmansissa maissa, ja kierrätysmenetelmien vaikutusta koskevan tiedon saatavuuteen.

Suurten vuotovesimäärien kaupungeille aiheuttamat taloudelliset menetykset (07 03 19)

1. Tavoite

Hankkeen tarkoituksena on arvioida vuotovesitilannetta ja siitä aiheutuvia taloudellisia menetyksiä Euroopan unionin suurimmissa kaupungeissa. Ehdotetut tavoitteet voidaan tiivistää seuraavasti:

1)  vuotovesimäärien arviointi ja laskeminen eri esimerkkikaupungeissa;

2)  seurausten, vastaavien taloudellisten menetysten ja ympäristövaikutusten analysointi.

Vesivarojen menetys on tärkeää sekä resurssien että talouden kannalta. Hankkeessa pyritään siksi laatimaan yhteys veden menetysten ja veden arvon välille kyseisissä vesistöissä.

2. Täytäntöönpano

Pilottihanke pannaan täytäntöön avoimen tarjouspyynnön nojalla.

Hankkeessa pyritään laatimaan perusta, jolla kuvaillaan veden menetyksiä tietyissä EU:n suurissa kaupungeissa.

Kuten selvitysosassa todettiin, hankkeet pitäisi liittää EU:n sitoumukseen torjua veden niukkuutta ja kuivuutta, ja valitut maat ovat niitä, joilla on huomattavia ongelmia veden niukkuuden ja/tai kuivuuden kanssa, joissa menetysten tiedetään olevan suuria ja joissa mahdollisuudet menetysten pienentämiseen ovat siten myös suuria, sekä kaupunkeja, jotka ovat vähentäneet veden menetystään, parhaiden käytäntöjen tutkimiseksi.

Vesivarojen menetys on tärkeää sekä resurssien että talouden kannalta. Hankkeessa pyritään siksi laatimaan yhteys veden menetysten ja veden arvon välille kyseisissä vesistöissä.

3. Ennuste vuodelle 2010

Komissio käynnistää avoimen tarjousmenettelyn vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla edellä mainittujen tavoitteiden panemiseksi täytäntöön.

Sopimus aiotaan allekirjoittaa vuoden loppuun mennessä.

Vähähiilisten maatalouskäytäntöjen sertifiointi

1. Tavoite

Komissio ottaa huomioon selvitysosassa esitetyt tavoitteet, ja se haluaisi lähestyä pilottihankkeen täytäntöönpanoa kolmen päätehtävän mukaisesti:

–         ensiksi vertaillaan nykyisiä tilatasoisia hiilidioksidilaskureita, jotta voidaan löytää sopivin tai sekamuotoinen sopiva, jota voidaan testata hankkeen kolmannessa vaiheessa; selvitysosassa annetun kuvauksen ylittämistä suunnitellaan, jotta voidaan ottaa mukaan muita viljelyjärjestelmien ja lieventämistoimenpiteiden ympäristövaikutuksia, jotta ilmastonmuutosta koskeva hiilidioksidilaskuri ei johtaisi esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden vahingoittumiseen;

–         toiseksi tutkitaan, minkälaista hallintoa tarvitaan sertifiointijärjestelmän perustamiseksi;

–         ja kolmanneksi, testataan hiilidioksidilaskuria (tehtävästä 1) ja hallinnollisten ehdotusten (tehtävästä 2) käytännöllisyyttä alueellisella tasolla toteutettavuuden arvioimiseksi koko Euroopan unionissa.

2. Täytäntöönpano

Kuten komission marraskuussa 2009 päivätyssä kirjeessä vuoden 2010 talousarvion ensimmäisessä käsittelyssä äänestettyjen tarkistusten toteutettavuudesta todettiin, komissio tekee jo tutkimuksia pilottihankkeen kattamista asioista. Näiden tutkimusten tulokset ovat saatavilla vuoden 2010 loppuun mennessä, ja niiden pitäisi olla perustana pilottihankkeen toimien kehittämiselle.

Täytäntöönpanon osalta suunnitellaan, että ympäristöasioiden pääosasto toimii yhdessä yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa kolmen tehtävän panemiseksi täytäntöön.

3. Ennuste vuodelle 2010

Alustavan tutkimuksen käynnistämistä koskevaa rahoituspäätöstä ehdotetaan hyväksyttäväksi huhtikuuhun 2010 mennessä.

Odotetaan, että tehtäviä 1 ja 2 koskevat sopimukset ja/tai hallinnolliset järjestelyt allekirjoitetaan yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa vuoden 2010 toisella puoliskolla, ja tuloksia saadaan vuosina 2011 ja 2012. Tehtävän 3 osalta ei ole vielä määritetty, voidaanko tehtävä rahoittaa vuoden 2010 määrärahoista.

Tuoksukkien ja siitepölyallergioiden leviämisen hillitsemiskeinoja koskeva monitahoinen tutkimus (07 03 22)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaan hankkeessa pyritään

–   analysoimaan tuoksukkien erilaisia hillitsemiskeinoja ja määrittämään niistä tehokkain;

–   kehittämään ehkäisymekanismeja tuoksukkien leviämisen hillitsemiseksi.

Tuoksukin kaltaisia haitallisia vieraslajeja pidetään maailmanlaajuisesti toiseksi suurimpana uhkana luonnon monimuotoisuudelle. Ongelman odotetaan pahenevan tulevana vuosisatana ilmastonmuutoksen ja kaupan ja matkailun lisääntymisen takia.

Tämä tavoite sisältää parlamentin äänestämät tavoitteet 1, 2 ja 6. Se ei sisällä tavoitteita 3, 4 ja 5, jotka liittyvät tuoksukin allergisoiviin vaikutuksiin. Tästä sovittiin komission (ympäristöasioiden pääosasto ja terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto) ja Euroopan parlamentin jäsenen János Àderin välisessä kokouksessa 8. joulukuuta 2009. Allergisoivia vaikutuksia ja niiden hoitoa koskevien tutkimusten ei katsottu sopivan pilottihankkeeseen.

Koska Euroopan parlamentti antoi talousarviossa käyttöön huomattavan määrän, komissio keskittyy pilottihankkeessa seuraaviin asioihin:

–   tuoksukin leviäminen koko Euroopan unioniin suunnittelemalla ja laatimalla varhaisvaroitusjärjestelmän tuoksukin leviämisen valvomiseksi; kyseinen järjestelmä määritellään tiiviissä yhteistyössä muun meneillään olevan toiminnan kanssa (esimerkiksi Euroopan ympäristövirastossa) ja haitallisia vieraslajeja koskevan EU:n strategian kehityspuitteissa; mahdollisuutta suunnitella järjestelmä, jota voidaan laajentaa muihin haitallisiin lajeihin, tutkitaan;

–   tuoksukin haitalliset vaikutukset kansanterveyteen, luonnon monimuotoisuuteen ja tuotantojärjestelmiin;

–   monien kokeilujen toteuttaminen, jotta voidaan arvioida hävittämiskäytäntöjen tuloksia ja niiden vaikutusta muihin kuin kohdelajeihin ja analysoida tuoksukin hävittämiseen liittyviä agronomisia ja organisatorisia malleja;

Näiden toimien odotetaan edistävän tuoksukin leviämisen torjuntaa koskevien tulevien toimien suunnittelua ja täytäntöönpanoa.

2. Täytäntöönpano

Hanke, jonka kokonaismääräksi on vuoden 2010 talousarviossa suunniteltu 1 500 000 euroa, pannaan täytäntöön seuraavien vaiheiden mukaisesti:

–  ehdotuspyynnöt, joiden ohjeellinen määrä on 500 000 euroa, sellaisten monien kokeilujen täytäntöönpanon tueksi, joilla arvioidaan tuoksukin hävittämismenetelmiä ja joilla tuotetaan ja levitetään suosituksia valvontatoimenpiteiden tuloksista, niiden agronomisista ja organisatorisista malleista, niiden menestystekijöistä ja niiden vaikutuksesta muihin kuin kohdelajeihin; tarjouspyyntö julkaistaan maalis-huhtikuussa 2010 (tarvittavan rahoituspäätöksen hyväksymisen jälkeen) ja hankkeen odotetaan käynnistyvän vuoden 2010 loppuun mennessä enintään kolmen vuoden ajaksi;

–  palvelusopimus allekirjoitetaan maaliskuussa 2010 julkaistavan avoimen tarjouspyyntömenettelyn jälkeen enimmillään 500 000 euron määrästä; sopimus tehdään varhaisvaroitusjärjestelmän rakennetta koskevien mahdollisten vaihtoehtojen analysoinnista; odotetaan, että sopimus allekirjoitetaan ja työ alkaa marraskuussa 2010;

–  palvelusopimus allekirjoitetaan maaliskuussa 2010 julkaistavan avoimen tarjouspyyntömenettelyn jälkeen enimmillään 500 000 euron määrästä; sopimus tehdään kansanterveyteen, luonnon monimuotoisuuteen ja tuotantojärjestelmiin kohdistuvien tuoksukin vaikutusten taloudellisesta arvioinnista; se sisältää sekä välittömät että välilliset kustannukset.

3. Ennuste vuodelle 2010

Maaliskuussa 2010 julkaistaan avoin tarjouspyyntö varhaisvaroitusjärjestelmän suunnittelua ja perustamista koskevasta palvelusopimuksesta. Maaliskuussa 2010 julkaistaan myös avoin tarjouspyyntö tuoksukin vaikutuksia EU:ssa koskevasta palvelusopimuksesta.

Työn odotetaan molemmissa sopimuksissa alkavan marraskuussa 2010.

Tarjouspyyntö tuoksukin hillitsemistä ja hävittämistä koskevista kokeiluista julkaistaan rahoituspäätöksen hyväksymisen jälkeen. Päättymispäivämäärä asetetaan toukokuuksi ja tukisopimuksen viimeistelyn odotetaan tapahtuvan vuoden 2010 kolmannella neljänneksellä.

Mahdolliset vaikeudet, erityisesti tarjouspyynnön osalta, johtuvat siitä, että samanaikaisesti valmistellaan haitallisia lajeja koskevaa EU:n strategiaa, jonka säännökset pitäisi ottaa mukaan, kun suunnitellaan ja analysoidaan varhaisvaroitusjärjestelmää koskevia vaihtoehtoja, mutta sitä ei saateta saada loppuun siihen mennessä. Tällä hetkellä tarkistetaan lisäksi EU:n kasvinterveysstrategiaa. Myös tämän prosessin tulokset olisi otettava huomioon. Vaikeuksia saattaa myös aiheutua siitä, että varhaisvaroitusjärjestelmässä keskitytään yhteen tiettyyn lajiin, kun samalla tutkitaan säännöksiä, jotka koskevat yleisempää haitallisia lajeja koskevaa varhaisvaroitusjärjestelmää.

Euroopan kauppalaivaston alusten korvaamisen edistäminen ympäristövaikutuksiltaan vähäisillä aluksilla (11 09 03)

Komissiossa keskustellaan edelleen siitä, mille pääosastolle hanke osoitetaan, ja asianmukaisimmasta toteutusmekanismista.

Alumiinisten juomatölkkien eurooppalainen palautusjärjestelmä (17 03 18)

1. Tavoite

Hankkeen tavoitteena on arvioida Euroopan laajuisen alumiinisten juomatölkkien palautusjärjestelmän käyttöönoton vaikutuksia ja − jos vaikutukset osoittautuvat myönteisiksi − ottaa käyttöön kyseisen järjestelmän pilottivaihe valitussa jäsenvaltioiden ryhmässä. Sitä varten olisi tehtävä perusteellinen vaikutustenarviointi, joka kattaa ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaan ja hallinnollisiin rasituksiin liittyvät kysymykset ja jossa otetaan huomioon sisämarkkinoiden sujuva toiminta, ja laadittava yksityiskohtainen suunnitelma, jossa hahmotellaan pilottihankkeen yksityiskohdat.

Tehtävää suorittaessaan komissio aikoo käynnistää vaikutustenarviointitutkimuksen ongelman kartoittamiseksi ja mahdollisten ratkaisujen toteutettavuuden arvioimiseksi (300 000 euroa).

Ensimmäisessä vaiheessa sopimusosapuoli arvioi tölkkien palautusta koskevien yhteisten sääntöjen käyttöönoton ympäristöön, talouteen, yhteiskuntaa ja hallinnollisiin rasituksiin liittyvät vaikutukset. Vaikutukset arvioidaan laadullisesti ja määrällisesti.

Toiseksi, sopimusosapuoli määrittää ratkaisut, joiden nojalla saadaan todennäköisesti eniten hyötyä ja joista koituu yhteiskunnalle kokonaisuudessaan vähiten kustannuksia. Arvioinnissa tehdään kustakin vaihtoehdosta kustannus-hyötyanalyysi. Olisi laadittava malleja kyseisen järjestelmän mahdollisten (ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan liittyvien) etujen ennustamiseksi kymmenen vuoden ajalta, ja siihen liittyvistä kustannuksista koko Euroopan unionin yhteiskunnalle kullekin jäsenvaltiolle.

Arvioinnissa määritellään myös asianmukainen hallinnon taso, jossa toimet toteutetaan, perustamissopimuksen ja toissijaisuutta ja suhteellisuutta koskevien pöytäkirjojen mukaisesti.

Mikäli EU:n taso osoittautuu asianmukaisimmaksi toiminnan tasoksi, arvioinnin pitäisi sisältää tarvittavat oikeudelliset puitteet (mukaan luettuna asianmukaisia toimenpiteitä koskevat ehdotusluonnokset) ja tarkka aikataulu, jossa kuvataan vaiheet ja tarvittavat investoinnit EU:n tasolla ja kussakin jäsenvaltiossa.

Mikäli kansallinen ja alueellinen taso osoittautuu asianmukaisimmaksi toiminnan tasoksi, olisi ehdotettava toimenpiteitä, joilla vahvistetaan yhteistyötä jäsenvaltioiden välillä alumiinisten tölkkien panttijärjestelmien yhteensopivuuden edistämiseksi. Kyseisiä toimenpiteitä voisivat olla kohdennetut tiedotuskampanjat, sidosryhmien väliset kansainväliset työpajat, kansallisten lainsäädäntöjen yhdenmukaistaminen jne. Kyseisten toimenpiteiden kustannukset ja edut ja kunkin toimen aikataulut ja vaiheet olisi kuvailtava.

Vaikutustenarvioinnin tulokset voisivat lopulta johtaa toiseen vaiheeseen, joka voi sisältää toteutettavuuden käytännön testauksen ja tutkimuksessa todetun parhaan vaihtoehdon tai parhaiden vaihtoehtojen lisäarvon.

2. Täytäntöönpano

Komissio aikoo käynnistää vuoden 2010 talousarviosta rahoitettavan vaikutustenarvioinnin hankintamenettelyn avulla. Ohjeellinen talousarvio on 300 000, ja siihen sisältyy ongelman käsittelyn mahdollisten vaihtoehtojen määrittely ja arviointi, suunnitelmien kehittäminen ja niiden ympäristöön, talouteen ja yhteiskuntaan liittyvien vaikutusten arviointi.

Vaihetta 1 koskevan rahoituspäätöksen hyväksymistä ehdotetaan huhtikuuhun 2010 mennessä.

Tarjouspyyntömenettely käynnistetään mahdollisimman pian vuoden 2010 toisella puoliskolla. Hankintamenettelyn takia sopimuksen allekirjoittamista voidaan odottaa vasta vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Vaikutustenarvioinnin tuloksesta riippuen voidaan suunnitella toista vaihetta, johon kuuluu käytännön täytäntöönpano. Toisen vaiheen tarpeellisuudesta ja lisäarvosta olisi päätettävä vasta, kun vaikutustenarvioinnista on saatu perustiedot.

3. Ennuste vuodelle 2010

Alustavan tutkimuksen käynnistämistä koskevaa rahoituspäätöstä ehdotetaan hyväksyttäväksi huhtikuuhun 2010 mennessä.

Tarjouspyyntömenettely käynnistetään vuoden 2010 ensimmäisellä puoliskolla.

Sopimuksen allekirjoittamisen odotetaan tapahtuvan vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Vaikutustenarvioinnin tuloksia odotetaan vuoden 2011 lopussa.

Otsake 3a

Sopimusoikeudellisten lainsäädäntötoimien vaikutusten arvioiminen (18 06 09)

1. Tavoite

Hankkeen yleiset tavoitteet ovat

a)        oikeudellisten esteiden poistaminen jäsenvaltioiden yritysten välisten rajatylittävien toimien tehokkaalta toiminnalta;

b)        ihmisten ja yritysten päivittäisen elämän parantaminen antamalla mahdollisuus puolustaa omia oikeuksia koko Euroopan unionissa;

c)        eurooppalaisen sopimusoikeuden yhteisen viitekehyksen tutkimisen ja kehittämisen edistäminen ja

d)        28. sopimusjärjestelmän hyödyllisyyttä koskevan keskustelun jatkaminen.

2. Täytäntöönpano

Pilottihanke sisältää seuraavat vuonna 2010 aloitettavat toimet:

(a)       eurooppalaisen sopimusoikeuden yhteisen viitekehyksen luonnoksen ja sitä koskevien huomioiden ja muistiinpanojen sekä muun eurooppalaista sopimusoikeutta koskevan tieteellisen tutkimuksen kääntäminen viidelle suurelle kielelle eli saksaksi, ranskaksi, espanjaksi, italiaksi ja puolaksi; rajallisten resurssien koko yhteisen viitekehyksen luonnoksen kääntäminen ei ole mahdollista; suunniteltu ratkaisu on vain suoraan tai välillisesti sopimusoikeuteen liittyvien osien kääntäminen; laajan keskustelun aikaansaamiseksi on myös välttämätöntä kääntää muut tieteelliset tutkimukset edellä mainituille viidelle kielelle; tässä yhteydessä on käännettävä myös eurooppalaisen sopimusoikeuden ohjaavat periaatteet (eurooppalaisessa sopimusoikeudessa)(6). tutkimus on laadittu ranskaksi ja siinä on noin 170 sivua; se on jo käännetty englanniksi, mutta keskustelujen takia olisi hyvin hyödyllistä saada se käännettyä saksaksi, italiaksi, espanjaksi ja puolaksi.

(b)       tutkimus eurooppalaisten yritysten 28. sopimusjärjestelmää koskevasta asenteesta: tämä järjestelmä olisi samanlainen kuin muilla sisämarkkinoiden aloilla laaditut järjestelmät (esimerkiksi eurooppayhtiö, eurooppalainen taloudellinen etuyhtymä tai yhteisön tavaramerkki) ja sillä kannustettaisiin yhteisön sisäisen kaupan kehittämistä laatimalla yhtenäiset, suoraan sovellettavissa olevat oikeudelliset puitteet;

(c)       enintään viisi seminaaria sopimusoikeutta koskevista erityisistä kysymyksistä, esimerkiksi niin kutsuttua blue button ‑järjestelmää (blue button ‑järjestelmän ajatus on se, että rajatylittävän sähköisen kaupankäynnin osapuolet voivat painaa näytöllä sinistä nappia hyväksyäkseen, että heidän sopimukseensa sovellettaisiin eurooppalaista vaihtoehtoista välinettä kansallisten järjestelmien sijasta);

näitä toimia varten komissio viittaa voimassa oleviin eri puitesopimuksiin.

3. Ennuste vuodelle 2010

Ensimmäinen neljännes: lopullisen päätöksen hyväksyminen

Toinen neljännes: käännöksen ja tutkimuksen aloittaminen

Kolmas ja neljäs neljännes: konferenssien järjestäminen

Otsake 3b

Kulttuuriperintöön liittyvät hälytysverkostot (15 04 46)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaan luodaan verkosto suoran tiedon välittämiseksi kussakin jäsenvaltiossa yhden virallisen yhteyspisteen välityksellä siten, että voidaan viestiä kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden tai suojeltujen historiallisten monumenttien varkauksista ja laittomasta kaupasta tai viennistä ja antaa kaikki asiaan liittyvät tiedot, sekä tarjotaan tähän tarkoitukseen tarvittava infrastruktuuri.

Verkosto perustuisi erityisesti tietokantaan, johon asianmukaisesti rekisteröidään varastetut esineet ja kaikki merkittävät tiedot, jotta helpotetaan näiden varastettujen esineiden löytämistä ja takaisin saamista, sovitaan yhteyspisteiden kesken tiettyjä toimia kulttuuriperintöön kuuluvien esineiden varkauksien ja laittoman kaupan torjumiseksi ja lopuksi tarjotaan näitä tietoja nopeasti poliisi-, satama-, lentokenttä-ja tulliviranomaisille.

2. Täytäntöönpano

Euroopan parlamentin pilottihanke kuuluu oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 27.−28. marraskuuta 2008 antamien päätelmien puitteisiin. Niissä muun muassa kehotetaan komissiota laatimaan tilannekatsaus Euroopan unionissa varastettujen kulttuuriesineiden alaan kuuluvista oikeudellisista, normatiivisista ja operatiivisista välineistä ja tiedottamaan siitä 31. joulukuuta 2010 mennessä.

Niissä korostetaan myös kulttuuriesineiden laittoman kaupan torjuntaan erikoistuneiden jäsenvaltioiden yksikköjen välistä tiivistä yhteistyötä, esimerkiksi nimeämällä kussakin jäsenvaltioissa yhteyspisteet, ja suositetaan tutkimaan mahdollisuutta antaa nopeammin ja enemmän nykyisissä kansallisissa järjestelmissä olevia tietoja varastetuista kulttuuriesineistä

Komissio käynnisti juuri tämän kehotuksen perusteella tiettyjä toimia.:

Oikeus- ja sisäasioiden neuvoston 27.−28. marraskuuta 2008 antamien päätelmien perusteella Europolin tehtäväksi on annettu kehittää tietokantaansa sekä hälytysjärjestelmäänsä. Perustettu työryhmä antaa suosituksensa vuoden 2010 puolivälissä, ja ne toteutetaan panemalla täytäntöön oikeus-, vapaus- ja turvallisuusasioiden pääosaston johtama rikollisuuden estämistä ja torjuntaa koskeva ohjelma.

Parhaillaan on käynnissä myös kulttuuriesineiden laittoman kaupan estämistä EU:ssa koskeva tutkimus, jonka odotetaan päättyvän vuoden 2010 lopussa tai vuoden 2011 alussa. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella pitäisi olla mahdollista määrittää eurooppalaisen yhteistyön tarpeet ja yksityiskohdat.

-  Koulutuksen ja kulttuurin pääosaston johtama kokoelmien liikkuvuutta käsittelevä asiantuntijaryhmä työstää tällä hetkellä keinoja, joilla voidaan vahvistaa kulttuuriesineiden laittoman kaupan ehkäisemistä ja torjuntaa jäsenvaltioissa. Ryhmän työn tuloksia odotetaan vuoden 2010 aikana.

3. Ennuste vuodelle 2010

Komission mielestä olisi suotavaa odottaa näiden eri aloitteiden tuloksia ennen kuin pannaan täytäntöön Euroopan parlamentin hyväksymässä pilottihankkeessa suunniteltuja operatiivisempia toimia. On selvää, että komissio tiedottaa Euroopan parlamentille käynnissä olevien toimien tuloksista.

Aikataulun rajoitusten takia ei ole kovin todennäköistä, että komissio voisi käynnistää pilottihankkeen ennen vuoden 2010 loppua.

Mikäli vuoden aikana kuitenkin saadaan vakuuttavia tuloksia, komissio voisi arvioida mahdollisuutta käyttää käynnissä olevien aloitteiden päättämiseksi saatavilla olevia määrärahoja.

Otsake 4

Tuki yhteisön alusten valvonta- ja suojelutoimenpiteille alueilla, joilla uhkana on merirosvous (19 06 07)

1. Tavoite

Ensimmäinen ja tärkein tulos on Somalian rannikon aluetta koskevan alueen merivalvonnan tiedot, jotka toimitetaan automaattisesti alan operatiivisille käyttäjille, esimerkiksi Euroopan unionin johtamille merivoimille niiden toimeksiannon pituuden mukaisesti ja sen jälkeen asianmukaiselle valvontayksikölle. Tietojen luottamuksellisuuden suojelemiseksi Euroopan unionin järjestelmistä saatuja merivalvontatietoja ei saa antaa yksiköille, joita ei ole valtuutettu suojelemaan ja turvaamaan yhteisön aluksia alueella tai joiden kanssa ei ole voimassa olevaa sopimusta kyseisten tietojen suojasta.

Toinen tulos on merialan tilannetietoisuuden lisääminen ja siitä johtuva riskinarviointi. Oletetaan, että tämä johtaisi suuren riskien alueilla purjehtivien alusten parempaan suojeluun.

2. Täytäntöönpano

Ehdotettu täytäntöönpanotapa on suora keskitetty hallinto. Hanke koostuu palvelusta, eli yhdennettyjen meritietojen tarjoamista koskevien mahdollisuuksien tutkimisesta, mukaan luettuna testivaihe. Näiden ehtojen nojalla yhteinen tutkimuskeskus vastaa asiaankuuluvien tehtävien toteuttamisesta.

3. Ennuste vuodelle 2010

Pilottihankkeessa suunnitellut toimet ovat seuraavat:

Asiaankuuluvia toimijoita ja käynnissä olevia aloitteita koskevan luettelon täydentäminen.

Merivalvonnan tietojenkeruun, viestinnän ja yhteyksien perustaminen ja testaaminen valituissa maissa Afrikan sarven ja Adeninlahden alueella.

Jatkuvan merivalvontaa koskevien tietojen virran saaminen monista lähteistä.

Järjestelmän tärkeimpien osien käyttäminen testausvaiheessa valituissa maissa Somalian rannikolla(7), jotta voidaan havaita, mitkä erilaisista mahdollisista menetelmistä ovat käytännössä toteuttamiskelpoisia ja tehokkaita.

Kustannus-hyötyanalyysin laatiminen tiettyjen valvonta- tai viestintäkeinojen käytöstä, jotta operatiivisessa vaiheessa päätökset voidaan perustaa niiden jatkuvaan käyttöön.

Valtiosta riippumattomien järjestöjen johdolla toteutettava rauhanrakentamisohjelma (19 06 09)

1. Tavoite

Komissio on jo ilmoittanut toteutettavuutta koskevassa kirjeessään, että erityistä pilottihanketta, jossa toimitaan kansalaisyhteiskunnan kanssa rauhan rakentamiseksi, ei tarvita, koska se jo tekee huomattavaa työtä kansalaisjärjestöjen kanssa vakautusvälineen nojalla.

Kansalaisjärjestöt panevat maailmanlaajuisesti täytäntöön miltei neljänneksen vakautusvälinettä koskevan asetuksen (19.060101) 3 artiklan vakautusvälineiden kriisinhallintarahastoista, noin 60 miljoonaa euroa, vuodesta 2007 alkaen tehdyssä yli 80 sopimuksessa. Tärkeimmät esimerkit ovat Zimbabwe, Etelä-Thaimaa, Kolumbia, Georgia, Bangladesh, Filippiinit ja Kuuba.

Vakautusvälinettä koskevan asetuksen 4 artiklan 3 kohdannojalla kansalaisjärjestöjen rahoitus oli vuosina 2007−2009 noin yhdeksän miljoonaa euroa, ja arvioidaan, että vuosina 2010−2013 kansalaisjärjestöille osoitetaan vuosittain keskimäärin kymmenen miljoonaa euroa tai enemmän.

Katso http://ec.europa.eu/external_relations/grants_contracts/grants/awards/index_en.htm

Komissio on lisäksi tehnyt vakautusvälinettä koskevan asetuksen 3 artiklan nojalla rahoituspäätöksen − Poliittista neuvontaa, teknistä tukea, sovittelua ja sovintoa sisältäviin kriisitilanteessa olevien kolmansien maiden hyväksi tehtäviin kiireellisiin toimiin liittyvä kolmas väline (PAMF 3), ja julkaisi sen Internet-sivullaan (http://ec.europa.eu/external_relations/ifs/index_en.htm). Tällä välineellä annetaan yli kolme miljoonaa euroa, jotka on kohdennettu kansalaisjärjestöjen johtamille toimille kriisitilanteissa pilottihankkeessa luetelluilla aloilla.

Tämän perusteella pilottihankkeessa säädetyt täydentävä miljoona euroa pannaan vastaavasti täytäntöön tämän olemassa olevan kehyksen mukaisesti parlamentin äänestämän selvitysosan mukaisesti.

2. Täytäntöönpano

Pilottihanke aiotaan panna täytäntöön poliittista neuvontaa, teknistä tukea, sovittelua ja sovintoa sisältäviin kriisitilanteissa olevien kolmansien maiden hyväksi tehtäviin kiireellisiin toimiin liittyvää neljättä välinettä koskevan vuoden 2010 uuden rahoituspäätöksen nojalla. Siinä säädetään erityisestä rahoituksesta kansalaisjärjestöjen johtamille toimille.

Päätöksellä valtuutetaan menot kohtien 19.0601 ja 19.0609 nojalla (pilottihanke). Rajoitettua ehdotuspyyntöä saatetaan harkita, erityisesti toimille, jotka toteutetaan vakaissa oloissa eikä kriisitilanteessa. Pilottihankkeen menoja, toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia varten laaditaan seuranta- ja raportointimenetelmä.

3. Ennuste vuodelle 2010

Edellä mainittu rahoituspäätös hyväksytään vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja tuista kansalaisjärjestöjen johtamille toimille tehdään päätös vuoden 2010 neljännellä neljänneksellä.

Maataloustuotannon rahoittaminen (21 02 04)

1. Tavoite

Pilottihankkeen yleisenä tavoitteena on lisätä pienviljelijöiden mahdollisuuksia saada rahoitusta, jota olisi käytettävä edistämään maataloustuotantoa kehitysmaissa.

Komissio suunnittelee tällä hetkellä (helmikuu 2010) tiedonkeruumatkoja Malawiin tarkistaakseen mikrorahoitukseen erikoistuneiden järjestöjen, myös paikallispankkien ja yhdistysten olemassaolon ja rahoitusta koskevan moitteettomuuden. Tiedonkeruumatkojen perusteella määritellään mahdolliset mikroluottoja koskevat hankkeet pienviljelijöille, joihin elintarvikekriisi on vaikuttanut eniten ja jotka etsivät taloudellisia resursseja lisätäkseen tuotantoa ja satoja. Siten tarvittaisiin asianmukaista kohdentamista mahdollisiin loppukäyttäjiin.

2. Täytäntöönpano

Tiedonkeruumatkojen tulosten perusteella komissio tarkastelee, onko mahdollista tehdä suora sopimus sellaisten paikallisten mikrorahoituslaitosten kanssa, jotka jo toimivat maassa ja jotka ovat tosiasiallisessa monopoliasemassa. Se olisi valittavista vaihtoehdoista paras: kohdennettu hanke.

Mikäli tätä vaihtoehtoa ei voida panna täytäntöön, komissio harkitsee varajärjestelmänä vaihtoehtoa, jossa käynnistetään tarjouspyyntömenettely, jonka kohteena on erikoistuneiden mikrorahoituslaitosten toiminta.

3. Ennuste vuodelle 2010

Kun tehtävän määrittely on saatettu loppuun (ennuste: maalis-huhtikuu 2010), mikäli toteutetaan kohdennetut hankkeet, komissio käynnistää maksusitoumusmenettelyn, joka johtaa komission päätökseen (ennuste: toukokuu 2010) ja myöhemmin sopimusten allekirjoittamiseen (ennuste: syyskuu 2010).

Mikäli on käynnistettävä ehdotuspyyntömenettely, odotettu menettely on seuraava:

– huhti-lokakuu 2010: suuntaviivojen julkaisu

– joulukuu 2010 ehdotustiivistelmien toimittaminen

– tammikuu 2011: arvioinnin aloittaminen

– huhtikuun 2011 puoliväli: täydellisten hakemusten toimittaminen

– toukokuun 2011 loppu: voittaneiden hakemusten valinta

– kesäkuu 2011: tukisopimusten allekirjoittaminen

Seksuaalisen väkivallan uhreille annettavan terveydenhoidon parantaminen Kongon demokraattisessa tasavallassa (21 05 01 08)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaan pilottihankkeella pyritään parantamaan seksuaalisen väkivallan uhreille annettavaa terveydenhoitoa Kongon demokraattisessa tasavallassa.

2. Täytäntöönpano

Koska hankkeesta on sovittu vasta äskettäin, komission lähetystö Kongon demokraattisessa tasavallassa suunnittelee edelleen hanketta.

Ensimmäisessä vaiheessa lähetystö tekee lyhytaikaisen neuvojan kanssa sopimuksen hankkeen vaihtoehtojen tutkimisesta, ja vaihtoehtoja voivat olla muun muassa seuraavat:

o Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa olemassa olevien seksuaalisen väkivallan uhreja tukevien terveyskeskusten suora tukeminen

o sellaisten vaihtoehtojen tutkiminen, joilla voidaan tarjota terveydenhuoltoalan koulutusta ja laitteita Kongon demokraattisen tasavallan itäosassa seksuaalisen väkivallan uhrien parissa työskenteleville terveyskeskuksille.

3. Ennuste vuodelle 2010

o Määrittelyä koskevan tehtävänannon saattaminen loppuun: helmikuun loppu

o Neuvojan valintaa koskeva menettely (puitesopimus, erä 8): maaliskuu

o Tutkimus valmis: heinäkuu

o Rahoitusehdotus toimitettu Brysseliin: syyskuu

Otsake 5

Kansainvälisen tutkivan journalismin eurooppalaiset tutkimusapurahat (16 02 05)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyn selvitysosan mukaan hankkeen tarkoituksen on helpottaa ja kehittää vakavasti otettavaa rajatylittävää journalistista tutkimusta Euroopan unionin tasolla. Kilpailuun perustuvien ehdotuspyyntöjen avulla valitaan yhteisiä tutkimushankkeita, joihin osallistuu journalisteja vähintään kahdesta Euroopan unionin jäsenvaltioista, ja valitaan aihe, jolla on rajatylittävä tai eurooppalainen ulottuvuus ja jota sitten käsitellään kansallisesta, alueellisesta tai paikallisesta näkökulmasta.

Tässä vaiheessa komissio on ottanut alustavasti yhteyttä Euroopan parlamentin hallintoon. Viestinnän pääosasto aikoo jatkaa yhteydenpitoa asianosaisiin Euroopan parlamentin jäseniin.

2. Täytäntöönpano

Komissio tutkii parhaillaan vaihtoehtoja, joita sillä on pilottihankkeen täytäntöönpanemiseksi. Hanke on poliittisesti arkaluontoinen, koska se koskee julkisen rahan antamista yksittäisille journalisteille.

3. Ennuste vuodelle 2010

Täytäntöönpanovaihe määritellään perusteellisen arvioinnin jälkeen.

Toimielinten välinen järjestelmä EU:n pitkän aikavälin kehityssuuntien yksilöimiseksi (25 01 09)

Komissiossa käydään edelleen keskusteluja asianmukaisimmasta toteutusmekanismista. Samaan aikaan komission yksiköt ovat ottaneet yhteyttä Euroopan parlamenttiin vaihtaakseen ajatuksia parhaasta lähestymistavasta pilottihankkeen panemiseksi täytäntöön.

Valmistelutoimien täytäntöönpano

Otsake 1a

Erasmus nuorille yrittäjille (02 02 03 05)

1. Tavoite

EU tarvitsee lisää yrittäjiä. Yrittäjyys on olennaista talouskasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Monilla pienten ja keskisuurten yritysten perustajilla ei ole johtamiskokemusta ja avaintaitoja. Tämä ja pk‑yritysten suuren enemmistön toimiminen vain yhdessä maassa rajoittavat kasvua.

Nuorten yrittäjien Erasmus‑ohjelmalla autetaan Euroopan unionin yrittäjiä lisäämään kokemuksiaan, oppimaan ja verkottumaan kokeneiden yrittäjien kanssa näiden yrityksissä muissa EU:n jäsenvaltioissa. Valmistelutoimen yleisenä tavoitteena on edistää eurooppalaisten pk‑yritysten yrittäjyyttä, kansainvälistymistä ja kilpailukykyä ja parantaa mahdollisten aloittavien yrittäjien ja juuri perustettujen mikro- ja pienyritysten menestysmahdollisuuksia EU:ssa.

Valmistelutoimella edistetään myös oikeusperustan laatimista pysyvälle ohjelmalle vuoden 2011 jälkeen.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimi pannaan täytäntöön ehdotuspyyntöjen avulla. Ehdotuspyyntö julkaistaan suunnilleen maaliskuussa 2010. Odotetaan, että noin 30−35 ehdotusta valitaan.

3. Ennuste vuodelle 2010

Vuoden 2010 tavoitteet ovat seuraavat:

o Vuoden 2010 ehdotuspyynnön täytäntöönpano

o Vuoden 2009 tukisopimuksia ja liikkuvuusvaihtoja koskevan pyynnön hallinnointi

o Päämäärä: 1 200 vaihtoa vuoden 2011 kesäkuuhun mennessä

o Pilottihankkeen ja valmistelutoimen arviointi

o Sidosryhmien konferenssin järjestäminen nuorten yrittäjien Erasmus-ohjelman tulevasta kehityksestä

o Oikeusperustan laatiminen pysyvälle ohjelmalle

Odotettu aikataulu on seuraava:

AIKA

TAVOITE

ODOTETTU TULOS

Maaliskuu 2010

Ehdotuspyynnön julkaiseminen valmistelutoimen toista vaihetta varten

Asiaankuuluvien järjestöjen EU:n laajuinen osallistuminen ehdotuspyyntöön

12.−13. huhtikuuta 2010

Sidosryhmien konferenssi (Bryssel)

Pilottihankkeen ja valmistelutoimen arvioinnin tuloksen nojalla voidaan laatia oikeusperusta

Heinäkuu 2010

Ehdotusten arviointi

Parhaiden ehdotusten valinta (noin 25−35), arviointiraportin hyväksyminen ja sopimusta koskevan päätöksen allekirjoittaminen

Syyskuu 2010

Ensimmäinen väliarviointiraportti

Oikeusperustan laatimiseen osallistuminen

Loka-joulukuu 2010

Tukisopimusten laatiminen ja allekirjoittaminen

Tukisopimusten allekirjoittamiseen osoitettujen määrärahojen hyödyntäminen mahdollisimman hyvin

Kesä-joulukuu 2010

Oikeusperustan laatiminen

Oikeusperustan teksti laadittu tiedottamista ja hyväksymistä varten

Eurooppalaiset matkailun huippukohteet (02 02 08 01)

1. Tavoite

Hankkeen käynnistämisestä alkaen aloitteen tavoitteena on ollut kiinnittää huomiota eurooppalaisten matkailukohteiden arvoon, monimuotoisuuteen ja yhteisiin piirteisiin ja mainostaa sekä EU:ssa että kolmansissa maissa eurooppalaisia kohteita, joissa pyritään saavuttamaan talouskasvua koskeva tavoite takaamalla matkailun yhteiskuntaan, kulttuuriin ja ympäristöön liittyvä kestävyys. Toimenpiteellä pyritään myös auttamaan EU:n kansalaisia tutustumaan paremmin toisiinsa.

Vuonna 2006 budjettivallan käyttäjä todellakin hyväksyi pilottihankkeen "Eurooppalaiset matkailun huippukohteet" (EDEN) keinona aloittaa eurooppalaista matkailua tukeva yhteisön toiminta, ja sen vuotuinen talousarvio on miljoona euroa. Pilottihankkeesta päätettiin vuonna 2007 Budjettivallan käyttäjä hyväksyi 2,5 miljoonan euron talousarvion vuonna 2008 pilottihankkeen seurannan varmistavan valmistelutoimen käynnistämistä varten. Vuonna 2009 hyväksyttiin sama talousarvio. Valmistelutoimen kolmatta ja viimeistä vuotta varten budjettivallan käyttäjä äänesti talousarvion korottamisesta kolmeen miljoonaan euroon.

Hankkeen tavoitteet ovat tarkemmin esitettynä seuraavat:

·     nousevien eurooppalaisten matkailun huippukohteiden, erityisesti vähemmän tunnettujen, näkyvyyden parantaminen,

·     Euroopan matkailun moninaisuutta ja laatua koskeva tiedottaminen,

·     kaikkien Euroopan maiden ja alueiden mainostaminen sekä Euroopassa että tärkeimmillä kolmansien maiden markkinoilla,

·     ruuhkien vähentämisessä auttaminen, kausittaisuuden torjuminen ja matkailijavirtojen suuntaaminen muihin kuin perinteisiin kohteisiin,

·     kestävien matkailumuotojen palkitseminen,

·     EU:n tason foorumin luominen hyvien käytäntöjen vaihdolle,

·     palkittujen kohteiden välisen verkostoitumisen edistäminen, jolla voitaisiin saada muut kohteet ottamaan käyttöön kestävän matkailun kehittämismalleja.

Hanke sai myös konkreettista tukea Euroopan parlamentilta sen toimitilassa joulukuussa 2009 järjestetyssä EDEN-valokuvakilpailun palkintoseremoniassa.

2. Täytäntöönpano

Vuonna 2009 komissio

1.  pani täytäntöön EDEN III ‑hankkeen (nimeltään "Matkailu ja suojelualueet") ja tuki jäsenvaltioita antamalla tukea (75 prosenttiin asti tukikelpoisista kustannuksista) kansallisille huippukohteiden valintamenettelyille; tämä valinta suoritettiin kansallisella tasolla vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla 22 maassa (20 jäsenvaltiota ja kaksi ehdokasvaltiota): Alankomaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Irlanti, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Malta, Puola, Ranska, Romania, Slovenia, Tšekin tasavalta, Turkki, Unkari, Viro.

Kesäkuussa 2009 saatiin päätökseen 22 voittajan valinta. Valintakelpoiset kohteet olivat sellaisia suojelualueita (eli maa-alue ja/tai meri- tai sisävesialue, joka on erityisesti tarkoitettu luonnon monimuotoisuuden ja siihen liittyvien luonnonvarojen ja kulttuurivarojen suojeluun ja säilyttämiseen ja joita johdetaan oikeudellisilla tai muilla tehokkailla tavoilla) ja/tai niihin rajoittuvia alueita, joilla on kehitetty taloudellisesti kannattava matkailutuote käyttämällä suojelualuetta etuna ja samalla kunnioitettu sen suojeltua ympäristöä ja samalla vastattu paikallisten asukkaiden ja vierailijoiden tarpeisiin;

2.  pani lisäksi täytäntöön seuraavat yhteisön toimet antaakseen valmistelutoimelle lisää näkyvyyttä:

a.  audiovisuaalisen aineiston tuottaminen palkituista kohteista ja EDEN-palkintoseremoniasta,

b.  EDEN-palkintoseremonian ja EDEN-näyttelyn järjestäminen Brysselissä 7.−8. lokakuuta 2009 järjestetyn Euroopan matkailufoorumin aikana,

c.  mainosmateriaalien (esimerkiksi lehdistöpaketti, esitteet, julisteet) tuottaminen,

d.  Facebook-fanisivun luominen, EDENiä koskevan sivun julkaiseminen Wikipediassa, artikkelien julkaiseminen eri lehdissä, parlamentin lehden kilpailulle omistetun erikoisnumeron laatiminen,

e.  asiaa käsittelevän verkkosivuston (www.edenineurope.eu) ylläpito ja päivittäminen,

f.   kestävää matkailua koskevan valokuvauskilpailun käynnistäminen ja sen lopullisen palkintoseremonian isännöinti Euroopan parlamentin toimitiloissa.

3.  antaakseen kohteille tukea verkostoitumis-, mainostus- ja markkinointitoimissa, joilla edistetään kestävyysnäkökulmia eurooppalaisten kohteiden hallinnassa komissio

a.  piti yllä EDEN-kohteiden verkostoa

b.  ehdotti niin sanotun Brysselin julkilausuman allekirjoittamista EDEN II ‑hankkeen voittaneille kohteille, jotka liittyivät siten verkostoon

c.  järjesti kaksi verkoston kokousta (yhden Irlannissa helmikuussa ja yhden Brysselissä lokakuussa)

d.  yritti saada kansalliset matkailutoimistot mukaan voittaneiden kohteiden mainostamiseen.

3. Ennuste vuodelle 2010

Jatketaan samoja tavoitteita ja menettelyä kuin edellisenä vuonna: jäsenvaltioiden kanssa sovittu suunniteltu teema on "matkailu ja fyysisten tilojen elvyttäminen".

Helmikuuksi suunnitellaan ehdotuspyynnön julkaisemista kiinnostuneille jäsenvaltioille, ehdokasvaltioille ja Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) valtioille. Valintamenettelyn tukia varten osoitettu määrä on sama kuin vuonna 2009 (miljoona euroa).

Määrärahojen kasvun ansioista käytetään enemmän varoja viestintäkampanjaan, jonka tarkoituksena on lisätä hankkeen näkyvyyttä Euroopassa ja sen ulkopuolella sekä parantaa EDEN-verkoston toimintaa, sillä se voisi olla viitefoorumi paikallisviranomaisille, jotka haluavat käyttää kestävää matkailutarjontaa kasvuaan varten.

EDEN IV ‑hanke saatetaan loppuun vuoden viimeisen kolmen kuukauden aikana järjestettävässä lopullisessa palkintoseremoniassa, joka järjestetään merkittävässä matkailutapahtumassa mahdollisimman monen ihmisen houkuttelemiseksi paikalle.

Tätä varten vahvistetaan yhteistyötä eri sidosryhmien, erityisesti Euroopan matkailukomission ja asiaankuuluvien televisiokanavien ja lehtien kanssa.

Vuoden tärkein yleinen tavoite on lisätä suuren yleisön tietoisuutta muista kuin perinteisistä nousevista kohteista koko Euroopassa. Tarkemmin sanottuna, 25 kohdetta nimetään ennen kesää 2010 EDEN-kohteiksi niiden vesimatkailun alalla tarjoaman kestävän matkailun takia; EDEN-hankkeen seuraavan kierroksen valinnat käynnistetään ennen vuoden loppua; EDEN-verkostoa laajennetaan ja vahvistetaan kohteiden markkinoinnin ja omaleimaisuuden luomisen asiantuntijan johdolla.

Mahdolliset vaikeudet liittyvät yleiseen talouskriisiin. Monilla osallistuvilla viranomaisilla on jo vaikeuksia hankkeen hallinnassa sekä taloudellisten resurssien että henkilöresurssien leikkausten takia. On olemassa konkreettinen mahdollisuus, että hankkeeseen osallistuvien maiden määrää ei voida lisätä.

Kestävä matkailu (02 02 08 02)

1. Tavoite

Valmistelutoimen täytäntöönpano toteutettiin vuonna 2009 käyttämällä nykyisiä puitesopimuksia ja edullista tarjousta (alle 60 000 euroa). Siinä keskityttiin tiedottamista koskevaan kahteen aloitteeseen. Ensimmäisessä aloitteessa tuotettiin lyhyt video, jota käytettiin edistämään pyöräilyä vapaa-ajan toimintana mutta myös kestävän matkailuliikenteen muotona ja tuomaan esille nykyisiä EuroVelo-reittejä.

Toisessa aloitteessa järjestettiin Euroopassa kolme alueellista työpajaa, joiden tarkoituksena oli

-    korostaa pyöräilymatkailun kasvavaa merkitystä ja sen hyötyjä ja alueellisia taloudellisia vaikutuksia ja korostaa, että on tärkeää kehittää Rautaesirippu-pyöräilyreittiä EuroVelo-reittinä, sillä syrjäisimmät alueet hyötyvät siitä;

-    esitellä nykyisistä EuroVelo-reiteistä saatuja parhaita kokemuksia ja Rautaesirippu-reitin täytäntöönpanomalleja;

-    tutkia entisen rautaesiripun varrella sijaitsevien maiden ja alueiden etuja kyseisen pyöräilyreitin täytäntöönpanossa ja etenemistapaa määrittämällä toteuttamiskelpoisia/konkreettisia aloitteita siitä, miten komissio voisi auttaa sen täytäntöönpanossa vuosina 2010 ja 2011;

-    edistää entisen rautaesiripun varrella sijaitsevien maiden ja alueiden verkostoitumista tulevan kansainvälisen pyöräilyreitin, "Rautaesirippu-reitin", perustamiseksi;

-    muistaa entisen rautaesiripun varrella olevien maiden ja asuvien ihmisten yhteistä historiaa ja antaa samalla näkyvyyttä heidän eurooppalaisuudelleen.

Molemmat kahdesta ensimmäisestä työpajasta keräsivät 90−120 osallistujaa paikallisista, alueellisista ja kansallisista liikenne- ja matkailuviranomaisista ja muista asiaankuuluvista sidosryhmistä sekä toimittajia ja tiedotusvälineiden edustajia, jotka osoittivat valtavaa kiinnostusta pyöräilymatkailua kohtaan. Euroopan parlamentin jäsen Michael Cramer, Rautaesirippu-pyöräilyhankkeen käynnistäjä ja eteenpäin viejä kutsuttiin puhujaksi työpajaan.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimen täytäntöönpano vuonna 2010 toteutetaan ehdotuspyynnön avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Näyttää siltä, että pyöräilymatkailua koskevien uusien tiedotustoimien täytäntöönpano on parasta toteuttaa seuraaville edunsaajille kohdennettujen ehdotuspyyntöjen avulla: kansalliset ja/tai alueelliset viranomaiset ja muut jäsenvaltioissa aluekehityksestä ja/tai matkailusta vastaavat yhdistykset

Aikataulu 2010 (ohjeellinen):

Huhtikuu: rajatylittävää kestävää pyöräily- ja junamatkailuverkkojen parhaita käytäntöjä koskevan ehdotuspyyntömenettelyn käynnistäminen

Marraskuu: tulosten julkaiseminen

Joulukuu: päätös sopimuksen tekemisestä

Odotettu tulos

Odotetaan, että tehdään sopimus vähintään kolmesta ja enintään kymmenestä rajatylittävästä verkostosta (hankkeen laajuudesta riippuen).

Mahdolliset vaikeudet:

– asianmukaisen vuorovaikutuksen aikaansaaminen Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) toimintaohjelmien vastaavien tarjouspyyntöjen kanssa.

Sosiaalinen matkailu Euroopassa (02 02 08 03)

1. Tavoite

Hankkeen täytäntöönpano olisi todellinen tilaisuus edistää Euroopan unionin tukemia työmarkkinaosapuolten sekä julkisen ja yksityisen sektorin välisiä kumppanuuksia. Alueelliset vaihto-ohjelmat (kuten Interreg, jota osarahoitetaan Euroopan aluekehitysrahastosta, EAKR) kuvastavat todellakin alueellisen ja rajatylittävän yhteistyön kannustaminen mahdollisuuksia. Näissä puitteissa Calypson on tarkoitus olla väline, jolla laajennetaan nykyisiä alueellisia hyviä käytäntöjä muille eurooppalaisille alueille ja varmistetaan samalla erilaisten matkailuvaihtojen avulla eri kohderyhmien pääsy, jotta voidaan ottaa huomioon uusi Euroopan väestöryhmä.

Vuonna 2009 käynnistettiin tutkimus (vuoden 2009 määrärahoilla), joka kertoo selkeästi Calypson päätavoitteista. Tutkimuksessa pyritään

– kartoittamaan tärkeimmät (edustavimmat) hyvät käytännöt keinona rohkaista matkailua erityisesti hiljaisempana aikana ja luomaan siten työmahdollisuuksia, kun matkailualan kysyntä on perinteisesti alhaalla;

– määrittämään EU:n tasolla ja kansallisella tasolla olemassa olevat toimenpiteet, joiden nojalla mahdollistetaan seuraavien ryhmien vaihto: iäkkäät kansalaiset, nuoret ihmiset, vammaiset kansalaiset ja vaikeissa sosiaalisissa oloissa elävät perheet;

– tutkimaan kyseisiin vaihtoihin liittyviä vaikeuksia ja ehdottamaan asianmukaisimpia ratkaisuja;

– ehdottamaan matkailun hiljaisempaa kautta koskevaa yhtä tai useampaa mekanismia, jonka avulla tietyt kohderyhmät (iäkkäät kansalaiset, nuoret ihmiset, vammaiset kansalaiset ja vaikeissa sosiaalisissa oloissa elävät perheet) voivat lähteä lomalle toisiin jäsenvaltioihin/ehdokasvaltioihin sellaisten aihekohtaisten ohjelmien ja majoitustarjousten nojalla, joita jäsenvaltioiden/ehdokasvaltioiden viranomaiset (kansalliset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset) koordinoivat kunnat, hyväntekeväisyysjärjestöt, seurakunnat, ammattiliitot, työmarkkinaosapuolet, osuuskunnat ja muut voittoa tavoittelemattomat järjestöt sisältävien sidosryhmien aloitteiden perusteella.

2. Täytäntöönpano

Vuonna 2010 pannaan − muiden aloitteiden muassa − täytäntöön tämä tutkimus. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamisella edistettäisiin

– yleistä taloudellista toimintaa ja kasvua koko Euroopassa (helpottamalla eurooppalaisten matkailuohjelmien kehittämistä kohderyhmille);

– matkailun kausittaisten mallien parantamista koko Euroopassa, erityisesti matkailun sosiaalipoliittisen tehtävän avulla (matkailun kasvua koskevat mallit, kohderyhmien taloudellisen toiminnan kannustaminen hiljaisemman kauden aikana keinona vähentää matkailualan työntekijöiden työttömyysriskiä; kehittyneiden kohteiden fyysisen infrastruktuurin paineiden lieventäminen edistämällä matkailua hiljaisempina aikoina; pienten nousevien kohteiden kehittämisen tukeminen aluekehityksen puitteissa),

– useampien ja parempien työpaikkojen luomista matkailualalla (matkailun kestävyyttä koskevien haasteiden noudattaminen(8); kokoaikatyötä koskevien mahdollisuuksien vahvistaminen suhteessa kausittaiseen osa-aikatyöhön; työolojen parantaminen korostamalla laadukkaan työympäristön merkitystä koko matkailun toimitusketjussa),

– eurooppalaisuuden edistämistä (tarjoamalla konkreettisia mahdollisuuksia parantaa liikkuvuutta, riippumattomuutta, yhteiskuntaan sopeutumista ja aktiivista oppimista perheiden, nuorten ja iäkkäiden osalta).

3. Ennuste vuodelle 2010

On suunniteltu, että tällä hetkellä täytäntöön pantavassa tutkimuksessa annetaan asianmukaiset suositukset Calypson tulevasta suunnasta. Tavoitteenaan helpottaa vaihtoja ja sosiaalisen matkailun kehitystä EU:n tasolla komissio aikoo antaa alustavasti ehdotuspyynnön kaikissa valmistelutoimeen liittyvissä Euroopan maissa. Talousarvio on noin 800 000 euroa.

Tutkimuksen täytäntöönpanon lisäksi muita suunniteltuja toimia ovat viestintäkampanja (jossa hyödynnetään nykyistä puitesopimusta) ja Euroopan eri osissa järjestettävät kokoukset, joiden tarkoituksena on varmistaa lisänäkyvyys valmistelutoimelle. Viestintäkampanjaan kuuluu muun muassa tunnuksen, lehtisten ja esitteiden tuottaminen sekä kohdennettujen tietokantojen laatiminen ja suhteiden vahvistaminen sidosryhmiin. Kokoukset toisaalta järjestetään vaiheittain, jotta ne sopivat tutkimuksen eri täytäntöönpanovaiheisiin, ja niihin kuuluu kesäkuussa 2010 (yhteistyössä puheenjohtajavaltio Espanjan kanssa) järjestettävä päätöskonferenssi.

Komissiota tukee sen pyrkimyksissä monen alan sidosryhmistä koostuva asiantuntijaryhmä (johon kuuluu komission virkailijoita, Euroopan matkailua edistäviä elimiä, matkailun kestävyyttä käsittelevän ryhmän jäseniä, työmarkkinaosapuolia, kansalaisjärjestöjä jne.), jota kuullaan säännöllisesti täytäntöönpanon eri vaiheissa.

Otsake 1B

Mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa (13 03 24)

1. Tavoite

Euroopan komissio antoi 13. marraskuuta 2007 tiedonannon (KOM (2007)0708) nimeltä "Mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskeva eurooppalainen aloite" ((9)) (eurooppalainen aloite), jonka tavoitteena on edistää mikroluottojen kehitystä Euroopan unionissa. Aloite koostuu neljästä eri osasta:

e.   oikeudellisen ja institutionaalisen ympäristön parantaminen jäsenvaltioissa;

f.    ilmapiirin kehittäminen yrittäjyydelle suotuisaksi;

g.   parhaiden käytäntöjen levittämisen edistäminen;

h.   lisäpääoman tarjoaminen mikroluottolaitoksille.

Komission tiedonannossa korostetaan erityisesti, että tarvitaan riittävästi teknistä ja taloudellista tukea, jotta mikrorahoituslaitoksia ja mikroluoton tarjoajia voidaan auttaa hyödyntämään mahdollisuutensa.

Komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) käynnistivät 10. ja 11. syyskuuta 2008 Euroopan mikrorahoituslaitoksia tukevan yhteisen JASMINE-aloitteen (Joint Action to Support Micro-finance Institutions in Europe) tukemaan muita mikroluoton tarjoajia kuin pankkeja, jotta niitä voidaan auttaa parantamaan toimintansa laatua, laajentumaan ja kehittymään kestäviksi.

Aloitteen pilottivaiheessa pyritään testaamaan EU:n markkinoiden valmiuksia antaa kaupallista tukea mikroluoton tarjoajille ja mikrorahoituslaitoksille. JASMINE-aloitteen kehitys ja täytäntöönpano alkoi vuoden 2009 kolmannella neljänneksellä. Pilottivaihe kestää kolme vuotta vuosista 2009−2011 alkaen, ja sen kohteena on noin 30 EU:n muuta mikrorahoituslaitosta kuin pankkia.

Komissio ja EIP ovat sopineet edellä mainitun pilottivaiheen osalta seuraavasti:

i.   Euroopan investointirahasto (EIR) vastaa JASMINE-aloitteesta ja hallinnoi sitä,

j.   komissio rahoittaa muille mikroluoton tarjoajille ja mikrorahoituslaitoksille kuin pankeille annettavaan tekniseen tukeen liittyviä toimia, esimerkiksi arviointeja/luokituksia ja koulutusta, kuten tiedonannon KOM(2007)0708 (ensimmäinen pilari) ehdotuksessa 2 todetaan, ja

k.  EIP tarjoaa rahoitusta valituille mikrorahoituslaitoksille kaupalliselta pohjalta riskipääomaa koskevaan toimeksiantoon kuuluvan mikroluottojen pilottivälineen (toinen pilari) 20 miljoonan euron avulla; viimeksi mainitulla pyritään tukemaan erittäin pienten mikroyritysten kehitystä sellaisten mikrorahoitusyksikköjen avulla, jotka ovat lähes riippumattomia tai yleisesti sellaisessa kehitysvaiheessa, että ne pyrkivät kehittymään täysin voittoa tuottaviksi, rahoitusjärjestelmät sisältävät rahoitettuja ja rahoittamattomia riskinjakovälineitä ja pääomasijoituksia, ja niitä rahoitetaan yhdessä osarahoitukseen osallistuvien kumppanien, kuten pankkien tai sijoitusrahastojen kanssa.

Euroopan parlamentti teki mikroluotoille suotuisampaa ympäristöä edistävien valmistelutoimien käynnistämistä koskevan päätöksen, joka on yhdenmukainen komission 13. marraskuuta 2007 antaman tiedonannon "Mikroluottojen kehittämistä kasvun ja työllisyyden tukemiseksi koskeva eurooppalainen aloite" (KOM(2007)0708) säännösten kanssa. Päätöksen mukaisesti komissio ja EIR katsoivat, että määrärahojen osoittamista Euroopan parlamentista voidaan käyttää täydentämään JASMINE-aloitteessa suunniteltuja toimia, millä mahdollistetaan laajempien palvelujen tarjoaminen eurooppalaisille mikrorahoituslaitoksille eli

täydentävä riskipääomatuki ja rahoitustuki auttamaan toisen pilarin kohteena olevia laitoksia pienempiä tai vähemmän kestäviä mikrorahoituslaitoksia saavuttamaan järkevän koon ja taloudellisen aseman (kolmas pilari); valmistelutoimen nojalla saatavilla olevat varat (Euroopan parlamentin valmistelutoimiin liittyvät varat) käytetään sitä varten yhdessä riskipääomaa koskevaan toimeksiantoon kuuluvan mikroluottojen pilottivälineen tai muiden uusien mikrorahoitukseen liittyvien EU:n välineiden kanssa;

näitä kolmea pilaria pidetään rahoituksen erillisinä osina ja niitä hallinnoidaan sen mukaisesti.

2.  Toimen soveltamisala ja tavoite

Toimen tavoitteena on panna valmistelutoimi täytäntöön. Valmistelutoimen tavoitteena on edistää mikroluottojen kehitystä kestävästi, erityisesti tarjoamalla alkurahoitusta EU:n muille mikrorahoituslaitoksille kuin pankeille.

Toimeen osoitettua talousarviota (neljä miljoonaa euroa) käytetään alkurahoituksen ja muun rahoitustuen tarjoamiseen valituille EU:n mikrorahoituslaitoksille tai muille mikrorahoituksen tarjoajille kuin pankeille. Sen tarkoituksena on auttaa pieniä mikrorahoituslaitoksia ja mikrorahoituksen tarjoajia saavuttamaan järkevä koko ja taloudellinen asema.

Toimella pitäisi parantaa mikrorahoituksen kehittämistä EU:ssa yhteistyössä komission ja EIP-ryhmän vuonna 2008 käynnistämän ja perustaman JASMINE-aloitteen kanssa ja siihen pitäisi yhdistää tekninen tuki (ensimmäinen pilari) ja riskipääomaa koskevaan toimeksiantoon kuuluva mikroluottojen pilottiväline (toinen pilari).

Koska kaikki mikrorahoituslaitokset ja mikroluoton tarjoajat eivät ole kelpoisia saamaan rahoitusta riskipääomaan koskevaan toimeksiantoon kuuluvan mikroluottojen pilottivälineen nojalla, koska siinä todetaan, että sen rahoitukseen liittyvänä tavoitteena on saada aikaan täysimääräinen kustannusten kattavuus ja säilyttää asiaankuuluvan investoinnin todellinen arvo, Euroopan parlamentin valmistelutoimiin liittyvien varojen avulla voidaan rahoittaa uusia aloitteita, joilla on vahva oikeutus sosiaaliselta kannalta, ja auttaa niitä saavuttamaan kestävyys keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Alkupääoma on yrityksen aloittamiseen käytettävä alkuperäinen pääoma. Rahan määrä on tavallisesti suhteellisen pieni, koska yritys on edelleen suunnitteluvaiheessa. Kyseinen yritys on tavallisesti vaiheessa, jossa ei vielä saada tuloja, ja alkupääomaa tarvitaan kattamaan ensimmäiset toimintakustannukset siihen asti, että palvelu alkaa tuottaa tuloja, ja houkuttelemaan yksityisten investoijien mielenkiintoa.

3. Täytäntöönpano

Hanke pannaan täytäntöön komission suoraan EIR:lle antaman avustuksen (neljä miljoonaa euroa) avulla 23. joulukuuta 2002 annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 2342/2002 168 artiklan d ja f kohdan mukaisesti. EIR:n johtokunta hyväksyi 22. joulukuuta 2009 tämän määrän lisäämisen 250 000 eurolla. EIR:n kanssa voidaan siten allekirjoittaa osallistumissopimus vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Valmistelutoimelle osoitettuja varoja käytetään auttamaan viittä muuta mikroluoton tarjoajaa kuin pankkia saavuttamaan kestävyys ja kaupallinen asema keskipitkällä aikavälillä. Niitä aletaan jakaa tapauskohtaisesti valituille mikrorahoituslaitoksille ja mikroluoton tarjoajille vuoden 2010 aikana. Osa rahoituksesta osoitetaan myös yhteistyön aloittamiseksi JASMINE-aloitteen kanssa. Hankkeen hallinnointiin liittyvien hallintokulujen odotetaan olevan seitsemän prosenttia hankkeen koko keston aikana.

EIR suunnittelee, että varat käytetään pääasiassa kahdella seuraavalla tavalla:

Erillisen rahoituksen tarjoaminen varoista alkupääoman tarjoamiseksi uusille mikrorahoituslaitoksille tai mikroluoton tarjoajille, joiden vaikutuksen työpaikkojen luomiseen ja osallisuuden edistämiseen rahoituksen avulla voidaan olettaa olevan merkittävä mutta jotka eivät voi saada lainaa kaupallisilla ehdoilla. Tässä tapauksessa EIR tukee taloudellisesti mikrorahoituslaitosten ja mikroluoton tarjoajien (eli Länsi-Euroopan maiden paikalliset aloitteet) aloittamista/kasvua alkupääoman rahoituksella. Varoja koskevan erillisen rahoituksen puitteissa lopullisena tavoitteena on edistää uusien mikroluoton tarjoajien kehittymistä ja säilymistä.

Alkupääoman / Euroopan parlamentin valmistelutoimien rahoituksen ja riskipääomaa koskevaan toimeksiantoon kuuluvan mikroluottojen pilottivälineen kaupallisen rahoituksen yhdistelmä, jolla katetaan sellaisten mikrorahoituslaitosten ja mikroluoton tarjoajien riskit, joilla on laadukas valikoima mutta jotka tarvitsevat pääomarahoitusta kasvavaan kysyntään vastaamiseksi (eli nykyisten mikrorahoituslaitosten ja mikroluoton tarjoajien uusien toimipaikkojen avaaminen, työhönotto, toimitilojen laajentaminen jne.) tai muut mikrorahoitukseen liittyvät EU:n välineet.

4. Ennuste vuodelle 2010

Toimi alkaa vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä ja se kestää vuoden 2020 joulukuun 31. päivään asti. Investointikausi on enintään neljä vuotta, ja se alkaa siitä päivämäärästä, kun EIR:n rahoitus otetaan vastaan.

Aluepolitiikan pääosasto, yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto ja työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto pyrkivät koordinoimaan toimiaan saadakseen aikaan enemmän vuorovaikutusta mikroyrityksille ja mahdollisten yritysten rahoituksen avulla tapahtuvaan osallisuuden edistämiseen tarkoitettujen nykyisten välineiden välillä. Näitä välineitä ovat muun muassa JEREMIE- ja JASMINE-aloitteet, kilpailukyvyn ja innovoinnin väline ja juuri esitelty mikrorahoituksen väline PROGRESS.

Otsake 2

Karpaattien altaan ilmasto (07 03 17)

1. Tavoite

Valmistelutoimen tavoitteena on tutkia Karpaattien vuoriston ja Karpaattien altaan yksityiskohtaista säähän liittyvää ja alueellista rakennetta yhdennetyin tai ainakin vertailevin menetelmin. Perustavoitteena on edistää alueellisia ilmastonvaihtelua ja -muutosta koskevia tutkimuksia ja soveltavaa ilmastotutkimusta.

Tämä on pilottihankkeen toinen vuosi: vuoden 2009 talousarviosta osoitettiin 2,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2010 talousarvioon on nyt sisällytetty kaksi miljoonaa euroa.

Jo käynnissä olevassa hankkeessa keskitytään asiaankuuluvien tietojen keräämiseen ja käsittelyyn, jotta voidaan valvoa tosiaikaisesti Karpaattien alueen kuivuutta ja kehittää tietojenvaihtoa varten protokolla/alusta.

Komissio katsoo, että tänä toisena vuonna ei ole asianmukaista investoida enää tietojen keräämiseen ja käsittelyyn, ellei ensimmäisen vuoden rahoituksen tuloksia ole kerätty ja analysoitu.

Komissio ehdottaa, että vuonna 2010 keskitytään ilmastonmuutoksen sopeutumisesta annetun komission valkoisen kirjan mukaisesti ja ottaen huomioon Karpaattien/Kaakkois-Euroopan alueen tarpeet alueen haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille koskevaan analyysiin ja mahdollisia sopeutumistoimenpiteitä koskeviin ehdotuksiin. Tämän analyysin tulokset liittyvät kiinteästi meneillään olevaan työhön, ja niillä edistetään myös Euroopan unionin Adaptation Clearinghouse ‑tutkimusta, joka on verkkoalusta ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja sopeutumista koskevien tietojen vaihdolle ilmastonmuutokseen sopeutumisesta annetun valkoisen kirjan mukaisesti.

2. Täytäntöönpano

Komissio haluaisi tehdä yhden tai useamman sopimuksen analyysista, joka koskee haavoittuvuutta ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja mahdollisia sopeutumistoimenpiteitä.

3. Ennuste vuodelle 2010

Vuoden 2010 toisella puoliskolla, rahoituspäätöksen tekemisen jälkeen, käynnistetään yksi tai useampi avoin tarjousmenettely

Euroopan unionin nopeat avustustehtävät (07 04 05)

1. Tavoite

Valmistelutoimella pyritään vastaamaan väestönsuojelun haasteisiin Euroopan parlamentin luonnonkatastrofien torjunnasta antaman päätöslauselman, komission Euroopan unionin katastrofivalmiuksien lujittamisesta antaman tiedonannon ja Euroopan parlamentin kesällä 2009 metsäpaloista antaman päätöslauselman mukaisesti. Sillä katetaan valmiusryhmät ja laitteet, jotka kattavat monia katastrofeja ja vähentävät katastrofivalmiuksien nykyisiä puutteita. Se käynnistettiin alun perin vuoden 2008 talousarvion nojalla mutta uudistettiin vuonna 2009, kun se ja EU:n metsäpalojen torjuntaa koskevaa taktista varausta koskeva pilottihanke yhdistettiin vuonna 2008 yhdeksi valmistelutoimeksi. Se johtuu siitä, että pilottihanke ja vuoden 2008 valmistelutoimi kattoivat toisiinsa tiiviisti liittyvät toimet, kun pilottihanke rajattiin metsäpaloihin.

Valmistelutoimen laajentamisella vuonna 2010 (kolmas ja viimeinen talousarviovuosi) mahdollistetaan vuonna 2008 ja 2009 perustettujen nopeiden avustustehtävien jatkaminen, vahvistaminen ja monipuolistaminen. Se edellyttää komission esittelyä ja sitä, että lainsäätäjä hyväksyy ehdotuksen pysyvien nopeiden avustustehtävien perustamisesta.

Ehdotetut määrät ovat samat kuin tälle budjettikohdalle vuoden 2009 talousarviossa osoitettu määrä.

2. Täytäntöönpano

Varoja käytetään seuraavasti:

1) ehdotuspyyntö (tuet), jolla pyritään parantamaan Euroopan unionin yleisiä valmiuksia vastata välittömästi kaikenlaisista suurista katastrofeista EU:ssa ja EU:n ulkopuolella johtuviin kriittisiin tarpeisiin; ja

2) tarjouspyyntö (tutkimussopimus), jolla pyritään arvioimaan erilaisia hallintomalleja ja -järjestelyjä EU:n nopeiden avustustehtävien kehittämiseksi.

3. Ennuste vuodelle 2010

Väliaikaista rahoituspäätöstä ollaan hyväksymässä.

Suunnitelmien mukaan helmikuussa 2010 käynnistetään menettely 7 350 000 euron arvoisesta ehdotuspyynnöstä, ja tukisopimukset allekirjoitetaan huhtikuussa 2010. Tiedotuspäivän järjestämistä on suunniteltu helmikuuksi 2010.

Lisäksi suunnitelmien mukaan helmikuussa 2010 käynnistetään tarjousmenettely 150 000 euron arvoisesta tutkimussopimuksesta, ja sopimus allekirjoitettaisiin huhtikuussa 2010.

Odotetaan, että tuet annetaan edunsaajille ennen kesää. Valmistelutoimen nojalla pitäisi olla mahdollista testata enemmän eri järjestelyjä, joiden avulla saadaan resursseja EU:n väestönsuojelutoimiin.

Niitä voisivat olla muun muassa

–   EU:n nopeiden avustustehtävien valmiusjoukot, jotka voidaan ottaa käyttöön komission tai seuranta- ja tiedotuskeskuksen pyynnöstä;

–   valmiusaikojen laajentaminen edelleen ja vuoden 2008 ja 2009 valmistelutoimia koskevien tarjouspyyntöjen puitteissa käyttöön annettujen resurssien täydentävä käyttöönotto;

–   ilmasammutusvalmiuksien täydentävä taktinen varaus metsäpalojen valtaamien jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden avustamiseksi.

Eläinkuljetusten valvontapisteet (pysähdyspaikat) (17 04 03 03)

1. Tavoite

Eläinten lisääntyvä kuljettaminen pitkiä matkoja maanteillä on saanut aikaan tarpeen parantaa valvontapisteitä, joissa eläimet voivat levätä. Eläinten terveyden ja hyvinvoinnin takia on ollut välttämätöntä ottaa käyttöön erityistoimenpiteitä, jotta voidaan välttää stressin tuottaminen eläimille ja tartuntatautien leviäminen. Toimen tavoite on lisätä valvontapisteiden käyttöä ja edistää korkealaatuisia valvontapisteitä.

Vuoden 2010 valmistelutoimessa seurataan vastaavia vuosina 2009 ja 2008 hyväksyttyjä valmistelutoimia.

2. Täytäntöönpano

Hanke pannaan täytäntöön tuilla, joiden avulla korjataan tai rakennetaan korkealaatuisia valvontapisteitä ja mahdollinen sertifiointijärjestelmä, jotta voidaan edistää niiden käyttöä karjankuljettajien keskuudessa.

Terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto vastaa täytäntöönpanosta.

3. Ennuste vuodelle 2010

Tällä hetkellä on käynnissä alustava toteutettavuustutkimus avustuksia koskevien parhaiden kriteerien määrittämiseksi, ja tuloksia odotetaan toukokuussa 2010 (vuonna 2009 äänestettyjen määrärahojen perusteella).

Nykyisen toimen rahoituspäätöstä valmistellaan, ja se hyväksytään pian.

Yksi kahden miljoonan euron arvoinen ehdotuspyyntö julkaistaan. Toimi toteutetaan 24 kuukauden kuluessa tukisopimuksen allekirjoittamisesta. Menettely käynnistetään alustavan toteutettavuustutkimuksen päättämisen jälkeen.

Mahdolliset vaikeudet:

Vuonna 2008 samasta aiheesta toteutetussa edellisessä menettelyssä vain harvat osapuolet osoittivat kiinnostustaan hankkeeseen. Hakijoilla ei myöskään ollut riittävästi muuta rahoitusta tai taloudellista kestävyyttä, jotta ne olisivat voineet taataa johdonmukaisen osallistumisen ehdotettuihin hankkeisiin.

Tuleva menettely laaditaan siten, että se saa suuremman julkisuuden ja että asianosaiset osapuolet ovat tietoisia hankkeidensa taloudellisen toteuttamiskelpoisuuden merkityksestä.

Otsake 3b

Erasmus toimittajille (09 06 05)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyssä selvitysosassa todetaan, että "moniarvoisuuden varmistaminen Euroopassa on yksi EU:n joukkoviestintäpolitiikan tärkeimmistä tavoitteista. Moniarvoisuutta voidaan lisätä tehokkaasti antamalla toimittajille mahdollisuus tutustua erilaisiin arvoihin. Tämä voitaisiin saavuttaa rahoittamalla eri maiden ja viestinten välisiä toimittajavaihtoja Euroopan unionissa. Tavoitteena on antaa toimittajille mahdollisuus saada laajempi ja kattavampi käsitys Euroopan unionista ja sen eri viestimistä ja kulttuureista."

Valmistelutoimen ensimmäisenä vuonna annetaan muuttujat, joiden nojalla Euroopan parlamentin (Euroopan parlamentin jäsen Paul Rübig) pyytämä toimi voidaan panna menestyksellisesti täytäntöön.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimen ensimmäisenä vaiheena on tilattu tiedonkeruu-/toteutettavuustutkimus. Tutkimuksessa testataan taustalla olevaa toimenpiteiden johdonmukaisuutta ja määritellään täytäntöönpanosäännöt mahdolliselle "Erasmus toimittajille" ‑ohjelmalle. Tuloksena on pikemminkin omaperäinen analyysi kuin vain toissijaisten lähteiden kokoaminen. Siinä otetaan huomioon jo käynnissä olevat Erasmus-ohjelmat, jotta niistä saaduista kokemuksista voidaan oppia ja jotta voidaan välttää kaikki päällekkäisyydet ja ehdottaa vaihtoehtoisia keinoja. Tutkimuksessa on kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa pitäisi käsitellä mahdollisen ohjelman laatimisen ja täytäntöönpanon yksityiskohtia. Tutkimuksen toisessa olisi tarjottava taustatietoja journalismin ja joukkoviestintäalan nykyisestä tilasta Euroopan unionin jäsenvaltioissa. Tässä tutkimuksen osassa pitäisi rakentaa tietokanta ja laatia analyysi siitä, miten ulkoinen toimija voisi hallinnoida mahdollista ohjelmaa.

3. Ennuste vuodelle 2010

Päämäärä: Tilataan tiedonkeruu-/toteutettavuustutkimus. Tutkimus on päätettävä 12 kuukauden kuluessa siten, että ensimmäinen osa on saatavilla syyskuussa 2010.

Aikataulu:

Aika

Päätehtävät

23. tammikuuta

Käynnistetään tarjousmenettely toteutettavuustutkimuksesta

Helmi-maaliskuu 2010

Tiedonkeruututkimusta koskevien ehdotusten arviointi, päätöksenteko ja sopimuksen allekirjoittaminen

Syyskuu 2010

Alustava raportti ensimmäisestä osasta sekä pilottihankkeen valmisteluun vaikuttavat osat saatavilla

Maaliskuu 2011

Hankkeen hallinnoinnin tilastolliset taustatiedot sisältävän toisen osan toimittaminen

Odotettu tulos

Tiedonkeruu-/toteutettavuustutkimus, jolla tarjotaan tarvittavat tiedot toimittajien Erasmus-ohjelmaa koskevan hankkeen panemiseksi täytäntöön.

Mahdolliset vaikeudet

Odotettavissa ei ole erityisiä vaikeuksia. Journalismin ja joukkoviestintäalan nykyistä tilannetta koskevan tarvittavan tilastotietokannan laatiminen voi herättää erilaisia kysymyksiä työn toisen osan osalta. Sopimusosapuolen säännöllisellä kuulemisella tutkimuksen hallinnoinnin osana käsitellään tätä kysymystä.

Valmistelutoimi urheilun alalla (15 05 11)

1. Tavoite

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan mukaan "unioni myötävaikuttaa Euroopan urheilun edistämiseen ottaen huomioon sen erityispiirteet, vapaaehtoisuuteen perustuvat rakenteet sekä yhteiskunnallisen ja kasvatuksellisen tehtävän". Vuoden 2010 valmistelutoimen tavoitteena on antaa poliittista tukea tulevien poliittisten toimien määrittelemiseksi urheilun alalla (tutkimukset, kyselyt, konferenssit ja seminaarit) ja testata asianmukaisten verkostojen ja hyvien käytäntöjen perustamista ja toimintaa.

2. Täytäntöönpano

Ehdotuspyyntö kattaa tuen verkostoille ja hyville käytännöille kolmella tärkeimmällä alalla:

·   dopingin torjunta (hankkeiden ohjeellinen määrä: 5. Ohjeellinen määrä: miljoona euroa);

·   sosiaalisen osallisuuden edistäminen urheilussa ja sen avulla (hankkeiden ohjeellinen määrä: 5. Ohjeellinen määrä: miljoona euroa);

·   vapaaehtoisuuden edistäminen urheilussa (hankkeiden ohjeellinen määrä: 1. Ohjeellinen määrä: 0,5 miljoonaa euroa);

Mahdollisia edunsaajia ovat viranomaiset, urheilujärjestöt, koulutuslaitokset ja kansalaisyhteiskunnan elimet.

Tämän toimen osalta otettiin epävirallisesti yhteyttä Euroopan parlamenttiin. Kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan tammikuussa 2010 pidetyssä kokouksessa komissio ilmoitti, että se on juuri käynnistämässä kuulemisprosessia urheilun sidosryhmien kanssa perustana tämän alan tuleville aloitteille ja että se aikoo laatia urheilua koskevan poliittisen lähestymistapansa vastauksena Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 165 artiklan 2 kohtaan.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hankinnat: toteutetaan tutkimuksia, kyselyjä, konferensseja ja seminaareja tukemaan komission jäsenneltyä vuoropuhelua urheilun sidosryhmien kanssa ja määrittelemään tulevat toimet urheilun alalla vuonna 2007 urheilusta annetussa valkoisessa kirjassa määriteltyjen ensisijaisten tavoitteiden perusteella.

Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011 (15 06 11)

1. Tavoite

Vuoden 2010 valmistelutoimen tarkoituksena on laatia perusta Euroopan vapaaehtoistyön teemavuoden aktiivista kansalaisuutta edistäville onnistuneille toimille vuonna 2011. Budjettikohdan 15.06.11 huomautusten mukaisesti valmistelutoimissa keskitytään tiedotus- ja viestintäkampanjoiden kehittämiseen ja käynnistämiseen ja kansalaisyhteiskunnan koordinoituun mukaan saamiseen.

Asianmukaisesti kohdennetut ja ammattimaiset tiedotus- ja viestintäkampanjat ovat olennaiset tärkeitä Euroopan teemavuoden onnistumisessa. Kampanjaa kehitetään ja se käynnistetään vuoden 2010 aikana, jotta voidaan varmistaa hyvä tietoisuuden taso vuonna 2011. Rinnakkaisen puitesopimuksen nro EAC/20/2008 nojalla laaditaan erityissopimus ja uudistettu kilpailukykyinen tarjous yhdennettyjen viestintäpalvelujen tarjoamisesta. Valittu tarjoaja vastaa Euroopan teemavuotta koskevan viestintäkampanjan ja strategian suunnittelusta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta, viestintävälineiden ja mainosmateriaalien kehittämisestä ja levittämisestä mukaan luettuna EU:n verkkosivu ja tiedotustilaisuuksien järjestämisestä.

Vapaaehtoiset ja vapaaehtoisia edustavat ja heidän kanssaan työskentelevät kansalaisjärjestöt ovat Euroopan teemavuoden tärkeimmät sidosryhmät. Tuki annetaan koordinointirakenteelle, joka yhdistää tärkeimmät sidosryhmät EU:n tasolla vapaaehtoisten liikkeelle saamiseksi ja kansalaisyhteiskunnan teemavuotta koskevan sitoutumisen edistämiseksi.

Allianssi on ainoalaatuinen Euroopan laajuinen ryhmittymä, jossa on 22 kansainvälistä ja eurooppalaista kansalaisjärjestöjen verkostoa ja joka yhdistää vertaansa vailla olevan määrän tietoa ja kokemusta. Se edustaa noin 1 500 kansallisella ja alueellisella tasolla toimivaa kansalaisjärjestöä ja kattaa kaikki vapaaehtoistyön osat ja lajit sekä kaikenikäiset vapaaehtoiset, ja siksi se on tosiasiallisesti monopoliasemassa suorittamaan kansalaisyhteiskunnan koordinointirakennetta koskevat tehtävät täytäntöönpanoasetuksen 168 artikla 1 kohdan c alakohdan mukaisesti. Mikään muu elin ei voi kilpailla Allianssin laajan soveltamisalan, maantieteellisen kattavuuden ja edustavuuden kanssa. Allianssin sihteeristöä kehotetaan esittämään tukihakemus, jossa eritellään, miten se aikoo suunnitella ja toteuttaa erityisesti vapaaehtoisiin ja kansalaisyhteiskuntaan kohdennetut toimet, joilla pyritään rohkaisemaan vapaaehtoistyön tunnustamista, vauhdittamaan hankkeita ja edistämään kumppanuuksien rakentamista kansalaisyhteiskunnan, yritysten, tutkimuksen ja viranomaisten välillä, tukemaan keskustelua ja jakamaan kokemuksia, jotta voidaan parantaa vapaaehtoistyön poliittisia puitteita ja luomaan paremmat edellytykset vapaaehtoistoimille Euroopan unionissa.

2. Täytäntöönpano

Nämä kaksi tointa kattava toimintaohjelma on laadittu ja se on tällä hetkellä toimielinten välisessä kuulemismenettelyssä. Toimintaohjelma olisi hyväksyttävä noin maaliskuun alussa, jotta viestintäkampanjaa ja kansalaisyhteiskunnan koordinointirakennetta koskevat sopimukset voidaan allekirjoittaa ja työ saada käyntiin maaliskuun lopussa tai huhtikuussa vuonna 2010.

Tämän toimen osalta otettiin epävirallisesti yhteyttä Euroopan parlamenttiin.

3. Ennuste vuodelle 2010

Suora sopimuksentekomenettely olisi toteutettava vuoden 2010 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kuluttajapolitiikan toimien seuranta (17 02 03)

1. Tavoite

Toimen tarkkaa lajia ja kerättäviä tietoja tutkitaan edelleen. Yleisenä tavoitteena on ymmärtää paremmin sisämarkkinoiden toimintaa kuluttajan ja kysynnän hallinnan näkökulmasta. Siihen pyritään jatkamalla nykyisiä kyselyitä ja tutkimuksia, tutkimalla, miten tuloksia voidaan levittää parhaiten ja miten voidaan parhaiten käyttää määritettyjä menetelmiä, sekä uusien markkinatutkimusten mahdollista rahoitusta − ja parantaa siten kuluttajamarkkinoiden tulostaulun laatua.

2. Täytäntöönpano

Käynnissä olevien keskustelujen tulosten perusteella toimen eri osien täytäntöönpanossa käytetään tukiehdotuksia tai puitesopimusta.

3. Ennuste vuodelle 2010

Tulevan kolmannen kuluttajamarkkinoiden tulostaulun (maaliskuussa 2010) tulosten perusteella terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto määrittelee kuluttajamarkkinat, joissa on havaittavissa vakavimpia merkkejä kuluttajaa koskevista puutteista. Siten valitaan yksi tai useampi näistä markkinoista perusteellisempaa markkinatutkimusta varten.

Jotta luokittelua ja raportointia koskevien yhtenäisten menetelmien EU:n laajuisessa käyttöönotossa voidaan edistyä edelleen, toteutetaan tutkimus siitä, miten voidaan parhaiten voittaa esteet sen tekemiseksi. Mahdollisuudet levittää paremmin tulostaulun nojalla kerättyä tietoa tutkitaan myös.

Otsake 4

Valmistelutoimi – Mustanmeren alueen ympäristövalvonta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten (07 02 04)

1. Tavoite

Valmistelutoimella pyritään edistämään Mustanmeren alueen meri- ja rantaympäristön laadun säännöllistä valvontaa ja pilaantumisen torjuntaa koskevia toimenpiteitä.

Sen tavoitteena on erityisesti

–   tutkia meri- ja rantaympäristön pilaantumista, tutkia pilaantumisen vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen ja meri- ja rantaympäristöön kytkeytyviin työpaikkoihin,

–   kehittää uutta ympäristönsuojelutekniikkaa ja hätäpuhdistusmenetelmiä,

–   suunnitella alueelle integroitu meren ja rannikon valvontajärjestelmä ja ottaa se käyttöön,

–   perustaa meren, rannikon ja jokien muodostaman kokonaisuuden dynaamista etävalvontaa varten verkosto,

–   kouluttaa kansalaisia ja valmentaa henkilöstöä valvontaa liittyvien tehtävien suorittamiseen.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimella jatketaan vuonna 2008 käynnistettyä, Mustanmeren alueen ympäristövalvontaa ja yhteistä eurooppalaista puiteohjelmaa Mustanmeren alueen kehittämistä varten koskevaa puiteohjelmaa.

Vuosien 2008 ja 2009 talousarvioiden nojalla osoitettiin kaksi avustusta, molemmat arvoltaan miljoona euroa, Mustanmeren komissiolle, ainoalle järjestölle, joka valmiuksiensa ja rakenteensa puolesta voi taata pilaantumista koskevan tehokkaan vuoropuhelun rantavaltioiden välillä.

–   Ensimmäinen tukisopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2008 ja tammikuussa 2009 alkanut toimi kestää 24 kuukautta. Hankkeella pyritään vahvistamaan institutionaalista yhteistyötä yhteisymmärryksen rakentamiseksi öljysaasteongelmien käsittelyn osalta ja valmistelemaan öljysaastetta koskevan valvonta- ja tiedotusalustan täytäntöönpanoa.

–   Toinen tukisopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2009, ja hankkeen odotetaan päättyvän vuoden 2011 loppuun mennessä. Siinä keskitytään sellaisten tieto- ja valvontavalmiuksien kehittämiseen, joita tarvitaan, jotta rantavaltiot voivat paremmin käsitellä öljyn aiheuttamaa pilaantumista.

Näiden kahden hankkeen tulokset ovat tiedossa vuoden 2011 loppuun mennessä. Kuten parlamentille marraskuussa 2009 toimitetussa toteutettavuutta koskevassa kirjeessä jo ilmaistiin, komissio katsoo, että on suotavaa odottaa edellä mainittujen hankkeiden tuloksia ennen öljysaastetta koskevien uusien toimien käynnistämistä.

Kun otetaan huomioon Bukarestin yleissopimuksen ministerikokouksessa vuonna 2009 hyväksytty Bukarestin yleissopimuksen strateginen toimintasuunnitelma, Mustanmeren yleissopimuksen nykyinen toimintasuunnitelma, Euroopan unionin ensisijainen tavoite meristrategiapuitedirektiivin täytäntöönpanosta sekä muut alueelliset aloitteet, kuten EU:n vesialoite ja Tonavan ja Mustanmeren toimintaryhmä, vuonna 2010 saatettaisiin tarvita lisää toimia muun muassa seuraavilla aloilla:

–   yhteistyö Mustanmeren yleissopimuksen ja Tonavan kansainvälisen suojelukomission välillä,

–   yhteistyön vahvistaminen muiden Euroopan alueellisten merten yleissopimusten kanssa,

–   tuki EU:n vesialoitteelle (Kaukasian alueen kattava maantieteellinen osa).

Kyseisillä toimilla edistetään saastumisen tutkimista, integroidun meren ja rannikon valvontajärjestelmän suunnittelua ja käyttöönottoa ja henkilöstön kouluttamista valvontaan liittyvien toimien tosiasiallisessa täytäntöönpanossa Euroopan parlamentin tavoitteiden mukaisesti. Arvioidaan, että tarvittavat talousarvio on enintään 500 000 euroa.

3. Ennuste vuodelle 2010

Komissio ryhtyy kaikkiin tarvittaviin ponnistuksiin, myös epävirallisiin kuulemisiin tärkeimpien sidosryhmien kanssa, pannakseen täytäntöön valmistelutoimen, jolla pyritään edistämään edelleen Mustanmeren ympäristönsuojelua, ja ottaa huomioon, että on kehitettävä nykyisiä hankkeita ja tuloksia, vältettävä päällekkäisyyksiä meneillään olevien tai jo suunniteltujen asiaankuuluvien toimien kanssa ja käsiteltävä alueen mahdollisten täytäntöönpanevien järjestöjen vastaanottovalmiuksia.

MEDIA 2007 -ohjelmien täytäntöönpano kolmansissa maissa (09 06 01 02)

1. Tavoite

Koska audiovisuaalipolitiikan kansainvälinen ulottuvuus on koko ajan merkittävämpi, kansainvälistä MEDIA-ohjelmaa koskevalla valmistelutoimella pyritään vahvistamaan kaupallisia ja kulttuurisia suhteita Euroopan elokuvateollisuuden ammattilaisten ja heidän kolmansien maiden kollegoidensa välillä. Audiovisuaalialan maailmanlaajuisen yhteistyön odotetaan tarjoavan kuluttajille suuremman valikoiman tuottamalla kulttuurisesti monipuolisempia tuotteita eurooppalaisille ja kansainvälisille markkinoille ja luovan uusia liiketoimintamahdollisuuksia.

2. Täytäntöönpano

Kansainvälistä MEDIA-ohjelmaa koskevan valmistelutoimen kolmatta vuotta varten on äänestetty miljoonan euron määrästä verrattuna viiteen miljoonaan euroon vuonna 2009. Tätä on tarkasteltava laajemmassa yhteydessä, joka liittyy MEDIA Mundus ­ohjelman käynnistämiseen vuodesta 2011 alkaen viiden miljoonan euron vuotuisten määrärahojen nojalla.

Kuten toteutettavuutta koskevassa kirjeessä jo selitettiin, talousarvion leikkaamisen takia helmikuussa 2010 käynnistettävässä vuoden 2010 tarjouspyynnössä on vuonna 2010 vain kaksi toimintalinjaa (verrattuna viiteen vuonna 2009), eli ammattilaisten koulutus ja markkinoille pääsy. Talousarvion nojalla ei voida jatkaa joitakin aiemmin valittuja arvokkaita hankkeita(10).

3. Ennuste vuodelle 2010

Tarjouspyyntö julkaistaan helmikuussa. Hankkeet valitaan huhti-toukokuussa. Ennakoidaan noin kymmenen hankkeen tukemista verrattuna 18:aan vuonna 2008 ja 40:een vuonna 2009. Hankkeet voisivat alkaa vuoden 2010 toisella puoliskolla.

Vaikka vuoden 2009 ehdotuspyyntö oli avoin peruskoulutusta, jatkuvaa koulutusta, mainontaa, levitystä, elokuvateoksia koskeville hankkeille ja yleisön kannustamista koskeville hankkeille, vuoden 2010 ehdotuspyynnössä on keskityttävä jatkuvaan koulutukseen ja markkinoille pääsyyn.

Rahoitus- ja talouskriisiä koskeva hätäapu kehitysmaissa (19 06 08)

1. Tavoite

Yhteisön talousarviossa ei ole välineitä puuttua suoraan rahoitus- ja talouskriisin seurauksiin 50:ssä kehitysyhteistyön rahoitusvälineen piiriin kuuluvassa maassa eikä sillä voida korvata kansainvälisten rahoituslaitosten makrotaloudellista ja alakohtaista asemaa ja toimeksiantoa.

On myös tärkeää muistaa, että elintarvikevälineessä otettiin käyttöön täydentävä miljardi euroa, josta osa on osoitettu kehitysyhteistyön rahoitusvälineeseen kuuluville maille; huomattava osa tuosta miljardista on osoitettu tänä vuonna ja sitä jaetaan edelleen tulevien kuukausien aikana.

Rajatun määrän takia tämän valmistelutoimen tarkoituksena olisi pikemminkin oltava Euroopan parlamentin tavoitteen mukaisesti rahoitus- ja talouskriisin seurausten arviointi kehitysmaissa.

2. Täytäntöönpano ja ennuste vuodelle 2010

Komissio ehdottaa täytäntöönpanon aloittamista vuoden 2010 aikana käynnistämällä kriisin vaikutusta kehitysmaissa koskevan tutkimuksen. Arvioidaan, että 500 000 euron määrä olisi asianmukainen tutkimuksen tekemiseen.

Vähemmistöt Venäjällä – Kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen (19 08 01 05)

1. Tavoite

Yleisenä tavoitteena on jatkaa valmistelutoimen edellisessä vaiheessa suunniteltuja toimia ("Etniset ja kansalliset vähemmistöt Venäjällä: yhtenäisyyden ja kulttuurienvälisen vuoropuhelun edistäminen", jonka täytäntöönpano on tarkoitus aloittaa vuonna 2011). Koko Euroopan parlamentin ehdottamassa valmistelutoimessa "Vähemmistöt Venäjällä: Kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen" keskitytään edistämään Venäjän etnisiä ja kansallisia vähemmistöjä ja parantamaan niiden yhtenäisyyden tunnustamista kielten, kulttuurin, koulutuksen, viestinten ja kansalaisyhteiskunnan osalta.

2. Täytäntöönpano

Tämä vaihe (kuten kaksi edellistäkin) pannaan täytäntöön yhteistyössä kansainvälisen järjestön kanssa (käytetään vakiomuotoista osallistumissopimusta). Määritelty kansainvälinen järjestö on Euroopan neuvosto.

3. Ennuste vuodelle 2010

Hankeasiakirjojen luonnosten suunnitellaan olevan valmiina kesään 2010 mennessä, sopimuksen allekirjoituksen suunnitellaan tapahtuvan vuoden 2011 aikana, kun edellisten toimien asiaankuuluvat tulokset ovat saatavilla. Koska tämä vaihe on jatkoa edellisille, siitä odotetut tulokset ovat toisesta vaiheesta odotettujen tulosten mukaisia.

Koska toimessa käsiteltävät kysymykset ovat arkaluonteisia, Venäjän viranomaisten täysimääräinen hyväksyntä on olennaisen tärkeä.

EU–Aasia − Politiikan ja käytännön integrointi (19 10 01 06)

Vuoden 2010 talousarviossa hyväksytyssä selvitysosassa Euroopan parlamentti on pyytänyt komissiota käyttämään täytäntöönpanoa varten suoraa tukea erityisesti mainitulle järjestölle. Se on varainhoitoasetuksen vastaista.

Komissio ehdottaa, että valmistelutoimi pannaan täytäntöön ehdotuspyynnön tai tarjouspyynnön avulla varainhoitoasetuksen säännösten mukaisesti, ja siksi se harkitsee edelleen, miten täytäntöönpano olisi muotoiltava.

Vesihuoltoa kehitysmaissa koskeva valmistelutoimi (21 04 06)

1. Tavoite

Vuonna 2007 pilottihankkeena aloitetun ja myöhemmin valmistelutoimeksi laajennetun toimen tarkoituksena on edistää yhdennettyä vesivarojen hoitoa kehitysmaissa, ja erityisesti keskitytään yhteistyön edistämiseen alueellisella ja maanosan laajuisella tasolla pyrkimyksenä saavuttaa vuosituhannen kehitystavoitteet.

Vuonna 2010 korostetaan erityisesti vesihuoltoa koskevien toimien ja käytäntöjen sopeuttamista ilmastonmuutoksesta odotettavissa oleviin vaikutuksiin veden puutteesta johtuvien uhkien vähentämiseksi ja siihen liittyvien ristiriitojen vähentämiseksi.

2. Täytäntöönpano

Tämän budjettikohdan nojalla rahoitetut hankkeet määritellään ja muotoillaan yhdessä kehitysyhteistyön pääosaston, ulkosuhteiden pääosaston, EuropeAid-yhteistyötoimiston ja EU:n lähetystöjen kanssa.

Tähän mennessä rahoitetut hankkeet:

Vuosi

Nimi

Yhteisön osuus euroina

Täytäntöönpanokumppani

2007

Kestäviä vesi- ja jätevesipalveluja koskevien paikallisten valmiuksien kehittäminen rajatylittävissä vesistöissä osallistavan lähestymistavan avulla Keski-Amerikassa (2008−2010)

1,5 miljoonaa

YK:n projektipalvelutoimisto

 

Yhdennetyn vesivarojen hoidon edistäminen ja rajatylittävän vuoropuhelun edistäminen Keski-Aasiassa

1,5 miljoonaa

YK:n kehitysohjelma

2008

Yhdennetyn vesivarojen hoidon ja hallitustenvälisen yhteistyön edistäminen vesialalla Afrikassa

1,5 miljoonaa

Yhteinen tutkimuskeskus (YTK)

 

Afrikan unionin komission tukeminen yhdennetyn vesivarojen hoidon parantamisessa hallitustenvälisen yhteistyön avulla

1,5 miljoonaa

Deutsche Gesellschaft für Technische Zusammenarbeit (GTZ)

2009

Vesitalouden hallinnan parantaminen vesistöalueiden tasolla

1 miljoona

 

 

Latinalaisen Amerikan vesialan tietokeskusten verkosto

2 miljoonaa

 

Vettä koskevien tarpeiden mukaisesti sovittiin, että tämän budjettikohdan nojalla rahoitettuja toimia toteutettaisiin joka toinen vuosi Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Maantieteellisen jakautumisen ja edellä mainittujen tavoitteiden mukaisesti ja alalla käynnissä olevat aloitteet huomioon ottaen vuonna 2010 rahoitettavaksi harkitut vaihtoehdot ovat seuraavat:

i)    Valmistelutoimet rajatylittävän vesihuollon kehittämiseksi Afrikassa, missä keskityttäisiin erityisesti ilmastonmuutoksen vaikutukseen vesihuoltoon sekä konfliktinestoon. Tätä työtä kehitetään Afrikan unionin, AMCOW-neuvoston ja alueellisten elinten välisen tiiviimmän yhteistyön perusteella (tuettu tästä budjettikohdasta vuonna 2008) ja tiiviimmän avunantajien koordinoinnin perusteella. Tiedonvaihtoa kehitetään EU:n vesialoitteen tutkimusosaa koskevan työn perusteella, erityisesti SPLASH ERANET-hankkeessa tehtävän työn perusteella, ja yhteistyötä tiivistetään asiaankuuluvien järjestöjen ja verkostojen kanssa, esimerkiksi Global Water Partnership (joka tukee AMCCOW-neuvostoa rajatylittävissä kysymyksissä), IUCN jne. Tavoitteena on auttaa laatimaan ja kehittämään vakaita rajatylittäviä vesihuolto-ohjelmia, jotka pystyvät houkuttelemaan varoja täytäntöönpanoa varten, myös EU:n ja Afrikan välisen infrastruktuurikumppanuuden puitteissa.

ii)   Afrikan huippuyksiköiden verkoston laajentaminen (katso vuoden 2008 ohjelma) uusille alueille.

Tuki kansalaisyhteiskunnan osallistumiselle rajatylittäviin vesistöjen hallintaohjelmiin, kuten Nile Basin Discourse ‑verkostoon, sen varmistamiseksi, että rajatylittävien vesistöjen kehittäminen perustuu osallistaviin lähestymistapoihin ja sidosryhmien osallistumiseen.

3. Ennuste vuodelle 2010

Suunnitellut toimet ovat tällä hetkellä eri määrittelyvaiheissa. Määrittelyvaiheen tuloksien perusteella kaikki tai vain osa edellä mainituista kolmesta toimesta toteutetaan lopulta.

Komission odotetaan tekevän vuoden 2010 määrärahojen käyttöä koskevan rahoituspäätöksen viimeistään lokakuussa 2010.

Kehitysmaiden hyväksi toteutettava lääkealan tekniikan siirto (21 05 01 06)

1. Tavoite

Valmistelutoimen tavoitteena on tukea lääkealan tutkimus-, kehitys- ja tuotantovalmiuksien parantamista kehitysmaissa köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia sekä tarttumattomia tauteja koskevien terveydenhoitotuotteiden saatavuuden parantamiseksi erityisesti köyhissä ja vähiten kehittyneissä maissa.

2. Täytäntöönpano

Valmistelutoimen ensimmäisen vuoden − vuoden 2008 talousarvion − nojalla Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa allekirjoitettiin joulukuussa 2008 sopimus sidosryhmien laajan kuulemisen täytäntöönpanosta. Tutkimuksen tarkoituksena on määritellä suurimmat haasteet ja esteet paikallisessa lääketuotannossa ja lääkealan tekniikan siirrossa kehitysmaissa ja antaa suosituksia ja ohjeita tulevalle toiminnalle tällä alalla. Tutkimus käynnistettiin tammikuussa 2009, ja se kestää 24 kuukautta.

Osa valmistelutoimen toisen vuoden määrärahoista − vuoden 2009 talousarvio − käytettiin laajentamaan tutkimusta rokotteisiin ja diagnosointiin muuttamalla WHO:n kanssa tehtyä alkuperäistä sopimusta (519 000 euroa). Tuleva toiminta määritellään yhdessä WHO:n ja YK:n kauppa- ja kehityskonferenssin kanssa, kun tutkimuksen ensimmäiset osatulokset tulevat saataville maaliskuussa 2010. Tässä toisessa vaiheessa (4 481 000 euroa) luodaan perusta tutkimuksen suositusten täytäntöönpanolle ja luodaan puitteet konkreettisille valmiuksien kehittämistä koskeville toimille määriteltyjen tarpeiden ja ensisijaisten tavoitteiden mukaisesti. Sen täytäntöönpanon odotetaan tapahtuvan asianmukaisimman YK:n viraston kanssa tehtävän osallistumissopimuksen avulla.

Toimen toista vaihetta on suunniteltu joustavasti, jotta valmiuksien kehittämistä koskevia suunnitelmia voidaan alkaa kehittää henkilöresurssien alalla ja jotta tutkimuksen ensimmäiset tulokset voidaan ottaa huomioon heti, kun ne ovat saatavilla. Koska nämä toimet katetaan jo vuoden 2009 talousarviossa, muiden alojen tuen olisi perustuttava tutkimuksen suosituksiin. Siksi olisi ennenaikaista ja hyvin vaikeaa määritellä täydentäviä toimia ennen vuotta 2011.

Köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia käsittelevä tutkimus- ja kehitystyö

1. Tavoite

Toimen tavoitteena on tukea köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia koskevaa tutkimus- ja kehitystyötä, jotta voidaan lisätä erityisesti köyhissä ja vähiten kehittyneissä maissa julkisen terveydenhuollon, tehokkaiden terveyspalvelujen, lääkkeiden ja rokotteiden saatavuutta kyseisten tautien torjumiseksi.

2. Täytäntöönpano

Vuonna 2008, valmistelutoimen ensimmäisenä vuonna, toimi määriteltiin ja valmisteltiin yhteistyössä asiaankuuluvan komission yksikön, eli tutkimuksen pääosaston kanssa. Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa allekirjoitettiin joulukuussa 2008 osallistumissopimus sidosryhmien laajan kuulemisen täytäntöönpanosta tarkoituksena määrittää ensisijaisimmat painopistealat köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia käsittelevässä tutkimuksessa ja kehityksessä ja antaa suosituksia alan tulevalle toiminnalle. Kuuleminen pannaan täytäntöön trooppisia sairauksia käsittelevää tutkimusta ja kehitystä koskevan erityisohjelman (TDR) puitteissa ja se on osa laajempaa ohjelmaa. Tärkein tulos on yleinen raportti köyhyyteen liittyvien tartuntatautien tutkimuksesta sekä suositukset tutkimuksen painopistealoista.

Vuonna 2009 allekirjoitettiin WHO:n ja TDR:n kanssa uusi osallistumissopimus, jolla tuetaan kestävää alueellista terveystuotetta koskevan tutkimuksen ja kehityksen innovaatioverkostojen perustamista, tuotteita koskevan tutkimus- ja kehitysinnovaatioita koskevien valmiuksien kehittämiseksi Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa etelä-etelä‑yhteistyön edistämiseksi tällä alalla. Tällä toimella tuetaan alueellisen verkostojärjestelmän perustamista Afrikassa ja strategisten liiketoimintasuunnitelmien kehittämistä Aasian ja Latinalaisen Amerikan verkostoille.

Tutkimuksen ja kehityksen alan uusien toimien määrittelyssä olisi pyrittävä etsimään opastusta meneillään olevan kuulemisen loppusuosituksista, jotka eivät ole saatavilla ennen vuoden 2010 loppua. WHO:n ja TDR:n kanssa käynnistetään kuulemiset tiiviissä yhteistyössä tutkimuksen pääosaston kanssa niiden tutkimuksen ja kehityksen alojen määrittämiseksi, joilla yhteisistä aloitteista saataisiin lisäarvoa, erityisesti kansanterveyttä, innovointia ja henkistä omaisuutta koskevan yleisen strategian ja toimintasuunnitelman perusteella. Mahdollisuuksia valmiuksien kehittämistä koskevien toimien tukemiseen alueellisella tasolla tutkitaan myös.

3. Ennuste vuodelle 2010

Vuoden 2010 talousarvion nojalla täytäntöönpantava tuleva toiminta määritellään tiiviissä yhteistyössä tutkimuksen pääosaston kanssa ja WHO:n epävirallisten kuulemisten avulla, ja siinä otetaan huomioon, että on vältettävä päällekkäisyyttä EU:n tutkimusta ja kehitystä koskevan puiteohjelman kanssa ja että sen on perustuttava meneillään oleviin toimiin.

Maalis-kesäkuu 2010: asiaankuuluvien komission yksiköiden ja sidosryhmien kuuleminen toiminnan määrittelemiseksi

Heinä-syyskuu 2010: toiminnan muotoilu

Loka-marraskuu 2010: rahoituspäätöstä koskeva menettely.

Kulttuuriperinnön suojeleminen ja restaurointi konfliktialueilla (22 02 09)

1. Tavoite

Vuoden 2010 talousarvioon liitetyn selvitysosan mukaan määräraha tukemaan sodassa tai muussa poliittisessa konfliktissa vahingoittuneiden tai tuhoutuneiden arvokkaiden kulttuurikohteiden tai uskonnollisten kohteiden (kirkot, moskeijat, kirjastot, museot, monumentit jne.) suojelu- tai restaurointihankkeita. Määrärahasta voidaan tukea julkisia laitoksia ja kansalaisjärjestöjä, jotka toteuttavat tähän alaan liittyviä hankkeita.

Komissio on valmis panemaan tätä tavoitetta koskevan valmistelutoimen täytäntöön Länsi-Balkanilla ja Turkissa. Se on myös pannut merkille, että vuosien 2008−2009 pilottihankkeista saadun kokemuksen perusteella sen pitäisi kehittää tätä edelleen, mukaan luettuna pysyvä oikeusperusta. Länsi-Balkanin ja Turkin osalta vastaavat toimet voidaan tulevaisuudessa todellakin kattaa liittymistä valmistelevalla tukivälineellä, joten erillistä oikeusperustaa ei tarvita.

Osoitettujen varojen käytön osalta ja maailman muiden osien kulttuuriperintöä koskevan pysyvän ja erityisen oikeusperustan kehittämistä koskevan mahdollisuuden osalta komission on arvioitava, miten tätä kokemusta voitaisiin laajentaa muille alueille.

2. Täytäntöönpano

Käynnissä olevasta arvioinnista riippuen Länsi-Balkania ja Turkkia varten voitaisiin käyttää budjettikohdan 22 02 09 nojalla osoitettuja varoja joko osittain tai kokonaan. Täytäntöönpano suoritetaan kansalaisjärjestöille avoimen ehdotuspyynnön avulla.

3. Ennuste vuodelle 2010

Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa vuoden 2011 loppuun mennessä. Ehdotuspyyntömenettelyn käynnistämistä koskevat valmistelut tehdään vuoden 2010 aikana.

Otsake 5

Julkishallinnon Erasmus-ohjelma (26 03 03)

1. Tavoite

Valmistelutoimi on jatkoa samannimiselle pilottihankkeelle, jota rahoitettiin budjettikohdasta 26 03 02 varainhoitovuosien 2008 ja 2009 aikana ja jonka komission henkilöstöhallinnon ja turvallisuustoiminnan pääosasto pani täytäntöön yhdessä Euroopan yhteisöjen henkilöstökoulutuskeskuksen (EAS) kanssa. Osallistujien tyytyväisyystaso oli hyvin korkea, miltei 98 prosenttia, jo järjestettyjen neljän kauden aikana, ja yleisen tyytyväisyyden osalta ohjelmalle annettiin pisteitä 4−5 (asteikko oli 1−5). Kaikki jäsenvaltiot kahta lukuun ottamatta ovat lähettäneet osallistujia ja monilla on huomattavat ehdokkaiden varallaololuettelot.

Päämääränä on edistää yhteistyötä jäsenvaltioiden (kansallisen, alueellisen tai paikallisen tason) hallintojen ja Euroopan unionin toimielinten välillä antamalla suhteellisen äskettäin nimettyjen EU:hun liittyviä kysymyksiä käsittelevien kansallisten virkailijoiden tutustua toimielimiin paremmin konferenssi-, vierailu- ja koulutusjaksojen avulla.

2. Täytäntöönpano

Vuodeksi 2010 on suunniteltu neljä kahden viikon koulutus-, vierailu- ja konferenssijaksoa kaikissa EU:n toimielimissä Brysselissä, Luxemburgissa ja Strasbourgissa. Tähän mennessä on hyväksytty enimmäismäärä eli 60 osallistujaa, mutta sitä voitaisiin hieman nostaa.

Osallistujien on täytettävä monia kriteerejä, joista tärkeimmät ovat ne, että he eivät ole työskennelleet osastossaan yli viittä vuotta, että he työskentelevät EU:hun liittyvien asioiden parissa ja että he eivät ole koskaan työskennelleet missään ominaisuudessa EU:n toimielimissä. Näillä kriteereillä pyritään varmistamaan valmistelutoimen suurin mahdollinen vaikutus.

Ehdokkaita koskeva menettely käynnistetään pilottihankkeen tavoin jäsenvaltioiden pysyvien edustustojen kautta. Päätöksen ehdokkaiden hyväksymisestä tekee komission kriteerien mukaisesti ja mahdollisuuksien mukaan jäsenvaltioiden mieltymykset huomioon ottaen valintapaneeli, joka koostuu komission yksiköiden ja EAS:n edustajista.

Ehdottaessaan tätä valmistelutointa Euroopan parlamentti pyysi komissiota selvittämään, "miten näitä toimenpiteitä (julkishallinnon Erasmus-ohjelmaa koskevien toimenpiteiden täytäntöönpano) voitaisiin kehittää edelleen". Ehdotettiin, että EAS järjestää vuodessa neljä lyhyttä koulutusohjelmaa, jotka ovat avoimia jäsenvaltioiden hallinnoissa työskenteleville johtajille ja jotka perustuvat sen edellisenä vuonna aloittamaan onnistuneeseen kokeilutoimeen. Kyseinen kehitys olisi julkishallinnon Erasmus-ohjelmaa koskevan valmistelutoimen yleisen tavoitteen mukainen, sillä siinä vahvistetaan jäsenvaltioiden hallintojen ja toimielinten välisiä yhteyksiä vastavuoroisilla oppimistapahtumilla ja mahdollisuudella vaihtaa kokemuksia ja hyviä käytäntöjä sekä edistetään hyödyllisten verkostojen luomista. EAS käyttää sisäisiä kouluttajiaan ja voimassa olevia asiantuntijasopimuksiaan näiden kurssien järjestämiseksi.

3. Ennuste vuodelle 2010

Pilottihankkeen käynnistämistä varten tarvitun ajan takia kolme neljästä vuoden 2008 talousarviosta rahoitetusta jaksosta järjestettiin vuonna 2009 ja vuoden 2009 määrärahoja käytetään vuoden 2010 neljän jakson rahoittamiseen.

Suurin osa vuoden 2010 määrärahoista käytetään vastaavasti rahoittamaan kahden viikon vierailua vuonna 2011, vaikka osa käytetäänkin vuonna 2010, muun muassa rahoittamaan osallistujien joka jaksolla kasvavaa määrää ja kohdassa 2 tarkoitettua ohjelmaa johtajille.

Siksi vuonna 2011 ei tarvita määrärahoja. Komissio ja EAS tutkivat aktiivisesti kysymystä, joka koskee ehdotusta tulevasta oikeusperustasta.

Liite: vastaava pääosasto ja yhteyshenkilöt

PILOTTIHANKKEET

Budjettikohta

Nimike

Vastaava pääosasto

Yhteyshenkilö

Otsake 1a

04 03 09

Pilottihanke − Lähetettyjen työntekijöiden työ- ja elinolot

EMPL

Tim RENTROP

04 03 10

Pilottihanke – Toimenpiteet työpaikkojen säilyttämiseksi

EMPL

Egbert HOLTHUIS

04 03 11

Pilottihanke – Työntekijöiden liikkuvuuden ja kotouttamisen edistäminen EU:ssa

EMPL

Marco FERRI

04 03 12

Pilottihanke − Viranomaisten, liikeyritysten ja voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen kattava yhteistyö ihmisten integroimiseksi yhteiskuntaan ja työmarkkinoille

EMPL

Peter SZATMARI

04 04 08

Pilottihanke, jolla edistetään epävarmojen työpaikkojen muuttamista turvatuiksi työpaikoiksi

EMPL

Bertrand MULLER SCHLEIDEN

04 04 11

Pilottihanke – Ikääntyneiden kaltoinkohtelun ehkäiseminen

EMPL

Sven MATSKE

04 04 13

Pilottihanke – Autismin kirjoon kuuluvien henkilöiden työllistäminen

EMPL

Daniel SCHMIDT

06 04 08

Pilottihanke: Portplus — Satamien kestävä energiasuunnitelma

ENER

Stefan TOSTMANN

06 04 15

Jätteiden talteenottoa ja hyödyntämistä puhtaana energiana koskevat pilottihankkeet

 

 

15 02 31

Pilottihanke, josta katetaan Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvista maista tulevien opiskelijoiden opiskelun ja siihen liittyvän akateemisen toiminnan kustannukset

EAC

Ana MAGRANER

15 02 32

Pilottihanke − Euroopan naapuruuspolitiikka − Koulutuksen tukeminen apurahoilla ja vaihdoilla

EAC

Pedro MARTINEZ MACIAS

17 02 04

Pilottihanke: Avoimuus ja vakaus rahoitusmarkkinoilla

SANCO

Myriam CAZZANIGA

Otsake 1B

13 03 23

Pilottihanke – Alueellisen ja paikallisen yhteistyön tehostaminen tuomalla EU:n aluepolitiikkaa esille maailmanlaajuisesti

REGIO

Raphael GOULET

13 03 25

Tekstiili- ja jalkinealan toimia koskeva pilottihanke

ENTR

Ivone KAIZELER

Otsake 2

05 02 17 01

Pilottihanke − Tuki maatalousosuuskunnille

 

 

05 02 17 02

Pilottihanke − Euroopan maataloustuotteiden hintojen ja marginaalien seurantakeskus

 

 

05 02 17 03

Pilottihanke − Tuki alhaisia hiilidioksidipäästöjä, alhaista energiankulutusta ja paikallisesti markkinoitavaa elintarviketuotantoa koskeville viljelijöiden ja kuluttajien aloitteille

 

 

 

07 03 16

Pilottihanke – Ennalta ehkäisevien toimien kehittäminen Euroopan aavikoitumisen pysäyttämiseksi

ENV

Andrea NAM

07 03 18

Pilottihanke − Muuhun kuin ammattikalastukseen tarkoitettujen, käytöstä poistettujen alusten talteenotto

ENV

Laurence MATRINGE

 

07 03 19

Pilottihanke suurten vuotovesimäärien kaupungeille aiheuttamista taloudellisista menetyksistä

ENV

Henriette FAERGEMANN

 

07 03 21

Pilottihanke: vähähiilisten maatalouskäytäntöjen sertifiointi

ENV

Jana POLAKOVA

07 03 22

Pilottihanke − Tuoksukkien ja siitepölyallergioiden leviämisen hillitsemiskeinoja koskeva monitahoinen tutkimus

ENV

WAKENHUT François

 

11 09 03

Pilottihanke, jossa edistetään Euroopan kauppalaivaston alusten korvaamista ympäristövaikutuksiltaan vähäisillä aluksilla

 

 

17 03 18

Pilottihanke: Alumiinisten juomatölkkien eurooppalainen palautusjärjestelmä

ENV

Diana OANCEA

 

Otsake 3a

18 06 09

Pilottihanke sopimusoikeudellisten lainsäädäntötoimien vaikutusten arvioimiseksi

JLS

Lenka ZDRAHALOVA

Otsake 3b

15 04 46

Kulttuuriperintöön liittyviä hälytysverkostoja koskeva pilottihanke

JLS

F. KNECHCIAK

Otsake 4

19 06 07

Pilottihanke – Tuki yhteisön alusten valvonta- ja suojelutoimenpiteille alueilla, joilla uhkana on merirosvous

AIDCO

Elisabeth SANDFUCHS

19 06 09

Pilottihanke: Valtiosta riippumattomien järjestöjen johdolla toteutettava rauhanrakentamisohjelma

RELEX

Christian MEUNIER

21 02 04

Pilottihanke − Maataloustuotannon rahoittaminen

AIDCO

Simona MARI

21 05 01 08

Pilottihanke − Seksuaalisen väkivallan uhreille annettavan terveydenhoidon parantaminen Kongon demokraattisessa tasavallassa

AIDCO

Bronte FLECKER

Otsake 5

16 02 05

Kansainvälisen tutkivan journalismin eurooppalaisia tutkimusapurahoja koskeva pilottihanke

COMM

Stefaan DE RYNCK

25 01 09

Pilottihanke, joka koskee toimielinten välistä järjestelmää EU:n pitkän aikavälin kehityssuuntien yksilöimiseksi

SG

Julien MOUSNIER

VALMISTELUTOIMET

Budjettikohta

Nimike

Vastaava pääosasto

Yhteyshenkilö

Otsake 1a

02 02 03 05

Valmistelutoimi – Erasmus nuorille yrittäjille

ENTR

Gloria LORENZO LERONES

02 02 08 01

Valmistelutoimi – Eurooppalaiset matkailun huippukohteet

ENTR

Francesca TUDINI / Iuliana ALUAS

02 02 08 02

Valmistelutoimi – Kestävä matkailu

ENTR

Renate PENITZ

02 02 08 03

Valmistelutoimi – Sosiaalinen matkailu Euroopassa

ENTR

Alan VELLA

Otsake 1B

13 03 24

Valmistelutoimi – Mikroluottojen kannalta suotuisamman toimintaympäristön edistäminen Euroopassa

REGIO

Philippe DELVAUX

Otsake 2

07 03 17

Valmistelutoimi – Karpaattien altaan ilmasto

ENV

Jacques DELSALLE

07 04 05

Euroopan unionin nopeita avustustehtäviä koskeva valmistelutoimi

ENV

Martine BETRI DE MEYER

 

17 04 03 03

Valmistelutoimi – Eläinkuljetusten valvontapisteet (pysähdyspaikat)

SANCO

Andrea GAVINELLI / Denis SIMONIN

Otsake 3b

09 06 05

Valmistelutoimi – Erasmus toimittajille

INFSO

Kalman DEZSERI

15 05 11

Valmistelutoimi urheilun alalla

EAC

Jaime BARDOLET

15 06 11

Valmistelutoimi − Euroopan vapaaehtoistyön teemavuosi 2011

COMM

Jennifer WANNAN

17 02 03

Valmistelutoimi – Kuluttajapolitiikan toimien seuranta

SANCO

David MAIR / Marie-Loise ALTMUTTER

Otsake 4

07 02 04

Valmistelutoimi – Mustanmeren alueen ympäristövalvonta ja yhteinen eurooppalainen puiteohjelma Mustanmeren alueen kehittämistä varten

ENV

Michail PAPADOYANNAKIS

 

09 06 01 02

MEDIA 2007 -ohjelmien täytäntöönpanoa kolmansissa maissa koskeva valmistelutoimi

EAC

Irina ORSSICH

19 06 08

Valmistelutoimi − Rahoitus- ja talouskriisiä koskeva hätäapu kehitysmaissa

AIDCO

Angelo BAGLIO

19 08 01 05

Valmistelutoimi − Vähemmistöt Venäjällä – Kulttuurin, tiedotusvälineiden ja kansalaisyhteiskunnan kehittäminen

AIDCO

Jyrki TORNI

19 10 01 06

Valmistelutoimi: EU–Aasia − Politiikan ja käytännön integrointi

AIDCO

Thierry ROMMEL

21 04 06

Vesihuoltoa kehitysmaissa koskeva valmistelutoimi

AIDCO

Louis du BREIL de PONTBRIAND

21 05 01 06

Kehitysmaiden hyväksi toteutettavaa lääkealan tekniikan siirtoa koskeva valmistelutoimi

AIDCO

Cristina TORRES

21 05 01 07

Köyhyyteen liittyviä, trooppisia ja laiminlyötyjä sairauksia käsittelevää tutkimus- ja kehitystyötä koskeva valmistelutoimi

AIDCO

Cristina TORRES

22 02 09

Kulttuuriperinnön suojelemista ja restaurointia konfliktialueilla koskeva valmistelutoimi

ELARG

Anna Claire MICHAEL

Otsake 5

26 03 03

Valmistelutoimi − Julkishallinnon Erasmus-ohjelma

HR

Hendrik VANTILBORGH

Työasiakirja koheesiopolitiikasta – monivuotisen rahoituskehyksen otsake 1b

1.        Tässä työasiakirjassa käsitellään koheesiopolitiikan vaikutuksia talousarvioon. Koheesiopolitiikkaan kuuluvat Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja koheesiorahasto, ja painopisteenä on vuoden 2011 talousarvio.

2.        Kun otetaan huomioon kauden 2000–2006 tukikelpoisten kustannusten määräajat, vuonna 2011 odotettavissa on hyvin alhainen maksujen taso edelliseen ohjelmakauteen verrattuna. Tästä syystä työasiakirjassa keskitytään pääosin kauteen 2007–2013, vaikka esittelijän mielestä vuosien 2000–2006 (ja aikaisempien) ohjelmakausien pikainen päättäminen on myös tärkeää.

Tilannekatsaus

3.        Vuosien 2007–2013 ohjelmakaudella jäsenvaltioita vaaditaan toimittamaan seuraavat asiakirjat komission hyväksyttäviksi: riippumattoman tilintarkastajan laatima vaatimustenmukaisuuden arviointi, lausunto(11) kunkin toimintaohjelman järjestelmän kuvauksesta (yhteensä 434 toimintaohjelmaa kaikista jäsenvaltioista) ja tarkastusstrategia. Nämä asiakirjat ovat osa kauden 2007–2013 hallinta- ja valvontajärjestelmää, jonka perusrakenne koostuu kansallisella tasolla hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisista, kuten asetuksessa (EY) N:o 1083/2006(12) säädetään.

4.        Komissio odotti aluksi vaatimustenmukaisuuden arviointien valmistumista vuoden 2008 loppuun mennessä ja ensimmäisten välimaksujen suorittamista vuoden 2009 alussa. Komission suorittama useimpien jäsenvaltioiden hallinta- ja valvontajärjestelmien hyväksyntä asetuksen (EY) N:o 1083/2006 71 artiklan mukaisesti eteni kuitenkin hitaasti ja toteutui pääosin vuoden 2009 toisella puoliskolla erityisesti siksi, että kansallisella tasolla oli ilmennyt ongelmia EU:n monimutkaisten sääntelyvaatimusten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä tai uusissa organisaatiojärjestelyissä, jotka aiheuttivat vaivalloisia menettelyjä (ks. myös jäljempi kohta). Tämä viivästys vaikutti jäsenvaltioille suoritettuihin maksuihin, ja vuoden 2009 lopussa useat jäsenvaltiot olivat saaneet vain ennakkorahoitusmaksut. Samaan aikaan eli kolme vuotta ohjelmakauden alkamisesta koheesiopolitiikan talousarvion täytäntöönpanoaste oli noin puolet (12 prosenttia) edellisellä ohjelmakaudella samassa vaiheessa saavutetusta.

5.        Vaikka Euroopan parlamentti (ja neuvosto) korostivat toistuvasti käytettävissä olevien määrärahojen kattavan ja tehokkaan käytön tärkeyttä, EU:n kaikkien rakennerahastojen alhainen käyttöaste viime vuosien aikana aiheutti kasvavan kuilun tämän otsakkeen maksusitoumusmäärärahojen ja maksumäärärahojen välille (ks. jäljempänä oleva taulukko) ja huomattavan kasvun maksamatta oleviin maksusitoumuksiin.

Koheesiopolitiikan talousarvion täytäntöönpano 2007–2013 (euroa)

 

Toteutus 2009

Toteutus 2008

Toteutus 2007

 

MSM

MM

MSM

MM

MSM

MM

13 03 16 EAKR - Lähentyminen

22 417 259 853

11 719 113 679

22 214 199 721

5 042 066 871

20 980 317 541

2 962 793 999

13 03 17 EAKR - PEACE

31 466 303

9 678 184

30 849 316

6 745 369

30 244 428

4 496 913

13 03 18 EAKR - Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

4 633 542 658

2 088 250 347

4 988 612 298

975 969 847

5 325 424 141

592 878 567

13 03 19 EAKR – Euroopan alueellinen yhteistyö

1 044 712 714

291 003 601

1 148 761 991

248 832 150

884 635 554

129 987 703

13 03 20 EAKR - Operatiivinen tekninen apu

38 518 918

28 402 091

39 092 010

41 100 334

28 622 403

1 290 670

Euroopan aluekehitysrahasto yhteensä

28 165 500 446

14 136 447 902

28 421 515 336

6 314 714 571

27 249 244 067

3 691 447 852

 

 

 

 

 

 

 

13 04 02 Koheesiorahasto

9 287 121 769

4 302 640 240

8 142 934 367

2 797 798 864

7 115 314 105

1 582 788 048

 

 

 

 

 

 

 

04 02 17 ESR - Lähentyminen

7 305 903 755

4 390 658 515

7 007 279 761

1 604 058 625

6 759 975 961

1 035 501 851

04 02 18 ESR - PEACE

0

0

0

0

 

 

04 02 19 ESR – Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

3 477 243 743

2 616 162 792

3 603 844 752

764 099 609

3 726 328 031

478 419 579

04 02 20 ESR – Operatiivinen tekninen apu

7 932 259

3 678 982

9 635 899

2 084 758

7 969 537

31 999

Euroopan sosiaalirahasto yhteensä

10 791 079 757

7 010 500 289

10 620 760 412

2 370 242 992

10 494 273 529

1 513 953 429

 

 

 

 

 

 

 

EAKR + KR + ESR YHTEENSÄ

48 243 701 972

25 449 588 431

47 185 210 115

11 482 756 427

44 858 831 701

6 788 189 329

(jatkoa)

Talousarvio 2010

Toteutus 2007–2009 yhteensä

 

MSM

MM

MSM

MM

13 03 16 EAKR - Lähentyminen

22 782 329 782

14 884 200 000

65 611 777 115

19 723 974 548

13 03 17 EAKR - PEACE

32 095 629

15 600 000

92 560 047

20 920 467

13 03 18 EAKR - Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

4 261 005 835

3 330 700 000

14 947 579 097

3 657 098 761

13 03 19 EAKR – Euroopan alueellinen yhteistyö

1 069 579 848

520 400 000

3 078 110 259

669 823 454

13 03 20 EAKR - Operatiivinen tekninen apu

50 000 000

41 600 000

106 233 330

70 793 095

Euroopan aluekehitysrahasto yhteensä

28 195 011 094

18 792 500 000

83 836 259 848

24 142 610 325

 

 

 

 

 

13 04 02 Koheesiorahasto

10 185 294 880

4 350 000 000

24 545 370 241

8 683 227 152

 

 

 

 

 

04 02 17 ESR - Lähentyminen

7 473 667 217

5 256 700 000

21 073 159 477

7 030 218 992

04 02 18 ESR - PEACE

p.m.

p.m.

 

 

04 02 19 ESR – Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys

3 343 826 311

2 416 700 000

10 807 416 526

3 858 681 980

04 02 20 ESR – Operatiivinen tekninen apu

10 471 454

10 500 000

25 537 695

5 795 739

Euroopan sosiaalirahasto yhteensä

10 827 964 982

7 683 900 000

31 906 113 698

10 894 696 710

 

 

 

 

 

EAKR + KR + ESR YHTEENSÄ

49 208 270 956

30 826 400 000

140 287 743 787

43 720 534 187

Maksamatta olevat maksusitoumukset (vain kaudelle 2007–2013)

-

96 567 209 600

Lähde: Komission kertomukset talousarvion toteutumisesta, yleinen talousarvio 2010 ja oma laskelma.

6.        Yllä kuvatusti budjetoidut ja toteutuneet maksusitoumusmäärärahat oli sisällytetty rahoituspuitteisiin, joista päätettiin etukäteen kullekin kauden 2007–2013 vuodelle ja kaikille rahastoille. Tästä syystä ne ovat yhdenmukaisia otsakkeen 1b vuosittaisen rahoituksen kanssa monivuotisen rahoituskehyksen mukaisesti.

7.        Otsakkeen 1b rahoitussuunnitelma vuosille 2010 ja 2011 (maksusitoumukset) on esitetty alla. Kuten esittelijän aiemmassa rahoitussuunnitelmaa koskevassa työasiakirjassa mainittiin, on otettava huomioon, että keskustelu alaotsakkeen 1b liikkumavarasta on tarpeeton, koska rahoitussuunnittelua muokataan kunkin jäsenvaltion määrittämien tarpeiden mukaan.

Rahoitussuunnittelu - otsake 1b (miljoonaa euroa)

 

OTSAKE 1B – KASVUA JA TYÖLLISYYTTÄ EDISTÄVÄ KOHEESIO

 

 

 

2010

2011

RY

Rakennerahastot yhteensä

39 191,847

39 688,663

KY

Koheesiorahastot yhteensä

10 190,245

10 961,150

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Otsakkeen 1B ohjelmat yhteensä

49 382,092

50 649,813

 

 

 

 

 

Muut menot

5,500

 

 

 

 

 

 

OTSAKE 1B YHTEENSÄ

49 387,592

50 649,813

 

Rahoituskehyksen mukainen enimmäismäärä

49 388,000

50 651,000

 

Liikkumavara

0,408

1,187

Lähde: Euroopan komissio.

8.        Toimenpideohjelmiin verrattuna tärkeiden hankkeiden tilanne on vieläkin herkempi, koska niillä on alhaisin hallinta- ja valvontajärjestelmien hyväksyntäaste (101 hyväksyttyä 949:stä 1. maaliskuuta 2010) ja siksi hyvin alhainen toteutusaste. Aluepolitiikan pääosaston pääjohtajan(13) mukaan talouskriisi ja siitä seuranneet kansallisten talousarvioiden rajoitukset aiheuttavat todennäköisesti sen, että osa niistä perutaan.

9.        Kauden hyvin hitaan käynnistymisen ilmoitettiin johtuneen pääosin seuraavista:

-         EU:n talousarvioon liittyvien sopimusten, asetusten hyväksymisen ja ohjelmien neuvottelujen viivästymiset

-         kansallisille viranomaisille asetettu vaatimus ottaa käyttöön hallinta- ja valvontajärjestelmien vaatimustenmukaisuuden arviointi

-         hallinta- ja valvontajärjestelmän pakollinen hyväksyntä ennen välimaksujen suorittamista

-         päällekkäisten ohjelmakausien hallintaan liittyvä työ: kansalliset viranomaiset laativat edelleen vuosien 2000–2006 ohjelmien päätelmiä

-         monissa tapauksissa tehtävien epäselvä jako kansallisella tasolla, sekä hallintoviranomaisten että edunsaajien riittämätön kokemus tai hallinnollisten valmiuksien puute ja julkisen hallinnon sisäiset uudelleenjärjestelyt

-         syksyllä 2008 alkaneen maailmanlaajuisen taloustaantuman vaikutukset.

10.      Seuraavassa taulukossa ovat viimeisimmät saatavilla olevat toteutuneet luvut kustakin jäsenvaltiosta (24. helmikuuta 2010) kaikille kolmelle rahastolle yhteensä.

Käyttöasteet ja luvut jäsenvaltioittain (kaikki rahastot) 24. helmikuuta 2010 (miljoonaa euroa)

Maa

Päätetyt

Maksusitoumukset

Maksetut

Maksettu / maksusitoumus

Maksettu / päätetty

AT

1 204,479

679,586

245,575

36,14 %

20,39 %

BE

2 063,501

1 276,387

418,387

32,78 %

20,28 %

CB

7 815,225

4 271,354

791,157

18,52 %

10,12 %

CY

612,435

480,393

93,348

19,43 %

15,24 %

CZ

26 302,604

14 035,435

3 280,128

23,37 %

12,47 %

DE

25 488,616

14 393,826

4 915,749

34,15 %

19,29 %

DK

509,577

282,512

78,783

27,89 %

15,46 %

EE

3 403,460

1 690,292

780,239

46,16 %

22,92 %

ES

34 657,734

21 649,371

4 793,282

22,14 %

13,83 %

FI

1 595,966

952,314

279,693

29,37 %

17,52 %

FR

13 449,221

7 456,226

2 102,815

28,20 %

15,64 %

GB

9 890,937

5 822,786

1 754,316

30,13 %

17,74 %

GR

20 210,261

11 761,802

2 236,584

19,02 %

11,07 %

HU

24 921,149

13 115,732

3 298,703

25,15 %

13,24 %

IE

750,725

572,948

219,708

38,35 %

29,27 %

IT

27 965,315

15 742,591

3 367,328

21,39 %

12,04 %

LT

6 775,493

3 418,579

1 530,561

44,77 %

22,59 %

LU

50,487

27,990

7,210

25,76 %

14,28 %

LV

4 530,448

2 272,505

763,077

33,58 %

16,84 %

MT

840,123

465,645

98,987

21,26 %

11,78 %

NL

1 660,003

920,315

225,693

24,52 %

13,60 %

PL

65 221,853

35 049,048

9 555,918

27,26 %

14,65 %

PT

21 411,561

12 034,498

2 863,450

23,79 %

13,37 %

SE

1 626,092

901,514

262,692

29,14 %

16,15 %

SI

4 101,049

2 250,815

578,510

25,70 %

14,11 %

SK

11 360,620

5 770,092

1 302,742

22,58 %

11,47 %

BG

6 673,628

3 189,422

645,324

20,23 %

9,67 %

RO

19 213,037

8 669,953

1 82,597

22,87 %

10,32 %

Summa:

344 305,598

189 153,933

48 472,557

25,63 %

14,08 %

Lähde: Aluepolitiikan pääosasto.

11.      Yllä mainittuja jäsenvaltioiden välisiä eroja käyttöasteessa on selitetty muun muassa seuraavilla syillä:

-         Ohjelmien strategiat ja sisältö vaihtelevat. Esimerkiksi ohjelmissa, jotka koskevat monimutkaisia ja laajoja infrastruktuureja, on pidempi toteutusaika kuin muissa.

-         Erot kansallisten hallintorakenteiden välillä.

-         Jäsenvaltiot eivät olleet samalla tasolla edellisen ohjelmakauden ohjelmien valmiiksi saattamisessa ja tämä on viivyttänyt uuden kauden käynnistämistä. Lisäksi monet kauden 2000–2006 ohjelmien tukikelpoisuuksien jatkamisista (ESR:n ja EAKR:n kohdalla 1. heinäkuuta 2010 saakka) vaativat edelleen joidenkin jäsenvaltioiden resursseja, jotka olisi muussa tapauksessa käytetty kautta 2007–2013 varten.

12.      Yhteisissä julistuksissaan koheesiopolitiikan toimeenpanosta marraskuussa 2008, huhtikuussa 2009 ja marraskuussa 2009 toimielimet korostivat tarvetta nopeuttaa entisestään rakenne- ja koheesiorahastojen täytäntöönpanoa pyytämällä, että hallinta- ja valvontajärjestelmien hyväksyntää nopeutetaan.

13.      Marraskuussa 2009 toimielimet huomauttivat myös, että hallinta- ja valvontajärjestelmien ja tärkeiden hankkeiden hyväksyntäaste oli noussut vähitellen, mutta ne pitivät hyväksyntänopeutta kuitenkin liian hitaana.

14.      Vuoden 2011 talousarvion painopistealueissaan parlamentti oli tyytyväinen jäsenvaltioiden lähes kaikille toimenpideohjelmille esittämiin hallinta- ja valvontajärjestelmien kuvauksiin ja komission 87 prosentin hyväksyntäasteeseen vuoden 2009 loppuun mennessä

15.      Komission viimeisimmän päivityksen mukaan (12. maaliskuuta 2010) jäsenvaltiot olivat toimittaneet lähes kaikki hallinta- ja valvontajärjestelmiä koskevat kertomukset (428 ohjelmaa 434:stä). Ohjelmista 94 prosentissa (406) hallinta- ja valvontajärjestelmä oli hyväksytty ja 87 prosentissa (377) oli suoritettu vähintään yksi välimaksu. Kun komissio hyväksyy viimeiset hallinta- ja valvontajärjestelmät, tämän voidaan odottaa aiheuttavan huomattavaa kasvua välimaksuissa vuosina 2010 ja 2011.

16.      Tämän vahvistaa seuraava taulukko, jossa on erittely kyseisistä luvuista (samana ajankohtana) Euroopan sosiaalirahaston ja Euroopan aluekehitysrahaston/koheesiorahaston välillä.

Maksut tyypeittäin 12. maaliskuuta 2011 saakka (miljoonaa euroa)

Rahasto

Kokonaismäärärahat 2007–13

Ennakkomaksut 2007–09

Välimaksut 2008 ja 2009

Välimaksut 2010

ESR

76 253,0

6 093,0

4 795,9

454,9

EAKR/koheesiorahasto

269 400,2

23 290,4

9 447,5

4 920,3

YHTEENSÄ

345 653,1

29 383,4

14 243,4

5 375,2

Lähde: Komission vastaus budjettivaliokunnan kysymykseen koskien 17. maaliskuuta 2010 pidettyä koheesiopolitiikkaa käsitellyttä seurantaryhmän kokousta.

17.      Taulukosta käy ilmi, että vuoden 2010 ensimmäisten 70 päivän aikana suoritetut välimaksut vastaavat jo noin 38 prosenttia vuosina 2008 ja 2009 suoritetuista. Tätä voidaan pitää kannustavana merkkinä koheesiopolitiikan nopeasta täytäntöönpanosta tulevina kuukausina ja vuonna 2011.

18.      Tästä huolimatta komission tulisi jatkaa tiivistä yhteistyötä erityisesti niiden jäsenvaltioiden kanssa, joissa oli alhainen käyttöaste edellisen ohjelmakauden aikana, jotta vauhti säilyy ja tilannetta voidaan parantaa.

Yksinkertaistaminen, ennakkomaksut ja viimeaikaiset lakiehdotukset

19.      Komissio käynnisti keväällä 2009 Euroopan talouden elvytyssuunnitelman, joka sisältää joukon toimenpiteitä rahastojen täytäntöönpanon nopeuttamiseksi. Aloite sisälsi lainsäädäntökehyksen muutoksen, joka tuo 6,25 miljardin euron lisäennakot ja sisältää joukon yksinkertaistamistoimia, joilla on tarkoitus lisätä joustavuutta ohjelman täytäntöönpanoon (esimerkiksi valtiontukijärjestelmien täysmääräisen korvaamisen ennen niiden täytäntöönpanoa). Kaikki Euroopan talouden elvytyssuunnitelmaan kuuluvat ennakkomaksut maksettiin jäsenvaltioille huhtikuussa 2009.

20.      Euroopan parlamentti ja neuvosto totesivat yhteisessä julistuksessaan marraskuussa 2009 uskovansa, että rakennerahastojen tarjoamia mahdollisuuksia voitaisiin käyttää tarkemmin kohdennettuihin toimenpiteisiin, jotka edistävät taloustaantuman vaikutuksista selviämistä, erityisesti niihin, jotka tukevat kasvua ja kilpailukykyä sekä vähentävät työpaikkojen menetyksiä.

21.      Viimeaikaisella ja meneillään olevalla yksinkertaistamistoimella ja sen aiheuttamilla asetusten muutoksilla (erityisesti ennakkomaksujen lisäämisellä entisestään ja vuoden 2007 määrärahojen vapauttamisella) on epäilemättä myönteinen vaikutus täytäntöönpanon nopeuteen jäsenvaltioissa ja niiden odotetaan vähentävän edunsaajien ja hallintoviranomaisten hallinnollista rasitusta(14).

22.      Teknisestä näkökulmasta katsottuna lisätietoja voitaisiin pyytää menetelmästä, jolla vuoden 2007 määrärahojen uudelleen sidottavat kuudesosat jaetaan vuosille 2008–2013. Tarkoittako tämä, että vuoden 2007 määrärahoja ei makseta ja että vuosien 2007–2013 ensimmäiset maksut suoritetaan vuoden 2008 määrärahoista? Miten kyseistä mekanismia käsitellään talousarviossa? Onko tällä vaikutusta monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän liikkumavaraan?

23.      Yksinkertaistamista koskevien muutosten kohdalla nykyinen muutosehdotus on niistä kolmas ja seuraa asetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan muutosta ja elvytyspaketin yhteydessä keväällä 2009 tehtyjä ehdotuksia. Kaikki nämä yksinkertaistamistoimet pyrkivät tekemään säännöistä yksinkertaisempia, selkeämpiä ja vähemmän byrokraattisia ja samalla houkuttelevampia edunsaajille tai mahdollisille edunsaajille. Siksi komissio odottaa, että useammat hankkeiden vetäjät kiinnostuvat hakemaan rahoitusta, minkä puolestaan pitäisi nopeuttaa käyttöönottoa.

24.      On kuitenkin otettava huomioon, että kansallisella tasolla ilmeni ongelmia, esimerkiksi EU:n sääntelyvaatimusten(15) saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä, uusissa organisaatiojärjestelyissä (hallinto-, todentamis- ja tarkastusviranomaisten perustaminen), henkilöresursseissa ja vaadittujen työkalujen kehittämisessä (sähköiset tieto- ja viestintäjärjestelmät sekä käyttöönotto-ohjeet). Esittelijä haluaa korostaa viimeistään seuraavan ohjelmakauden ensisijaisena painopisteenä, että (enemmän) rakenteellisia parannuksia ja yksinkertaistamistoimia tarvitaan, jotta vältetään toistuva alhainen toteutumisaste ja varmistetaan, että maksumäärärahat kehittyvät hallitusti maksusitoumusmäärärahoihin verrattuna.

25.      Silti viimeaikaisten yksinkertaistamistoimien tulisi yhdessä korotettujen ennakkomaksujen mekaanisen vaikutuksen kanssa ja siitä syystä, että vuoden 2007 määrärahoja on edelleen saatavilla kauden aikana, johtaa maksumäärärahojen kasvavaan tarpeeseen vuonna 2011.

Vuoden 2011 näkymät

26.      Koheesiopolitiikka kattaa 35,6 prosenttia vuosien 2007–2013 rahoituskehyksestä. Vuonna 2011 monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 1b ylärajaksi on asetettu 50,65 miljardia euroa nykyisillä hinnoilla.

27.      Esittelijä haluaa korostaa vuoden 2011 talousarvion kohdalla, että maksusitoumusmäärärahoissa ei ole varsinaista liikkumavaraa, koska niiden tulisi vastata vuosittaisia ennakkoon määritettyjä puitteita, jotka päätetään kauden alussa ja joita voidaan muuttaa talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen 17 artiklan mukaisesti.

28.      Lisäksi viimeaikaisten lakimuutosten seurauksena osa vuoden 2007 vapauttamatta jätetyistä määrärahoista on saatavilla vuonna 2011. Tärkein kysymys liittyy siis talousarvioon sisällytettävien maksumäärärahojen tasoon.

29.      Edellä esitettyjen syiden perusteella maksumäärärahoja on todellakin korotettava huomattavasti aikaisempiin vuosiin verrattuna. Niiden tulisi riittää seuraaviin tarpeisiin:

-         kattaa ennakkomaksujen mahdollinen kasvu, jota ei ole vielä rahoitettu vuoden 2010 talousarviomäärärahoilla

-         vuosi 2011 on todennäköisesti ensimmäinen kokonainen vuosi, jona kaikki hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat hyväksyttyjä ja tästä syystä kaikille toimenpideohjelmille suoritetaan välimaksuja: ohjelmakausi pääsee viidentenä toteutusvuotenaan vihdoin vauhtiin

-         lisäsitoumuksia on saatavilla, koska kuudesosa vuoden 2007 maksusitoumuksista lisätään kullekin kauden 2008–2013 vuodelle. Tämä tarjoaa lisämahdollisuuksia maksamattomien sitoumusten kanavointiin kentällä(16)

-         tämän lisäksi vuoden 2007 vuosille 2009 ja 2010 ohjatut määrärahat saattavat kasvattaa vuodelle 2011 siirrettävien määrärahojen tasoa

-         hankkeiden konkreettisen toteuttamisen voidaan myös kohtuudella odottaa lisääntyvän erityisesti edellä mainittujen yksinkertaistamistoimien seurauksena

-         edellinen ohjelmakausi ei enää häiritse jäsenvaltioita.

30.      Vaikka komission kahdesta viimeisestä yksinkertaistamisehdotuksesta ei tehty vaikutusten arviointia kiireellisyyden takia, tulevina vuosina myönnettävää lisärahoitusta, erityisesti vuoden 2011 kohdalla, ei voida tällä hetkellä varmuudella arvioida. On kuitenkin pidettävä mielessä, että ainoastaan ESR:n ja koheesiorahaston lisäennakkomaksujen viidelle jäsenvaltiolle arvioidaan olevan 775 miljoonaa euroa. Ei kuitenkaan voida taata, että vuodelle 2010 budjetoidut maksut ovat riittäviä, mikä saattaa aiheuttaa lisäpainetta vuoden 2011 talousarvioon.

31.      Edellä kuvattujen syiden takia esittelijä on kuitenkin sitä mieltä, että otsake 1b vaatii huomattavasti korotettua maksujen tasoa vuodelle 2011.

Koheesiopolitiikan täytäntöönpanon laatu

32.      Parlamentin vuoden 2011 talousarviota koskevien painopistealueiden mukaan menojen toteuttamisen ja laadun parantamisen olisi toimittava ohjaavana periaatteena, jolla saavutetaan EU:n talousarvion paras mahdollinen käyttö ja näyttöön perustuva poliittinen päätöksenteko. Paremmat valvonta- ja arviointijärjestelmät ovat tässä keskeisiä ja niissä on huomioitava selvästi määritellyt tavoitteet, päämäärät ja toimintalogiikat. Tässä suhteessa komission strateginen koosteraportti, joka julkaistaan huhtikuussa 2010, saattaa tarjota huomattavia panostuksia koheesiopolitiikan toteutuksen arviointiin kentällä.

33.      Tavoitteena olisi saavuttaa parempi tasapaino ensinnäkin EU:n menojen laillisuuden ja asianmukaisuuden varmistamiseen vaadittujen sääntöjen ja menettelyjen ja toisaalta sen välillä, että koheesiopolitiikkaa viedään tulossuuntautuneempaan ja kustannustehokkaampaan suuntaan Euroopan parlamentin vuoden 2011 talousarvioon liittyvien painopisteiden mukaisesti. Joidenkin kansallisen tason tarkkailijoiden ja toimijoiden mielestä kauden 2007–2013 sääntelyvaatimukset liittyvät edelleenkin enemmän valvontaan kuin sisältöön (ts. valvonta vie jossain määrin huomiota sisällöltä). Näin ollen rakennerahastojen hoitajat käyttävät enemmän aikaa siihen, että he arvioivat yhdenmukaisuutta varainhoidon ja valvonnan vaatimusten kanssa, kuin ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

34.      Näyttää siis olevan tarpeen panostaa vahvemmin tavoitteiden saavuttamiseen kuin rahastojen käytön laillisuuteen ja asianmukaisuuteen. Vuonna 2009 lainsäädäntökehykseen tehdyt muutokset, joilla pyrittiin vähentämään jäsenvaltioiden valvontavelvoitteita poikkeamatta moitteettoman varainhoidon tärkeimmistä säännöistä, sekä rakennerahastojen(17) parhaillaan käynnissä oleva toimintasuunnitelma tulisi ottaa huomioon tässä yhteydessä.

35.      Vastauksissaan budjettivaliokunnan kysymyksiin liittyen 17. maaliskuuta pidettyyn koheesiopolitiikkaa käsitelleeseen seurantaryhmän kokoukseen komissio korosti, että se ei varsinaisesti seurannut ennakkomaksujen käyttöä(18). Asetuksen viimeaikaisten muutosten mukaiset ennakkomaksujen lisäykset osoittavat näin ollen, että suurempaa osaa rakennerahastoista valvotaan vähemmän tai ei lainkaan, mikä on huolestuttavaa. Komission jäsen Samecki lähetti hiljattain kirjeen, jossa hän pyysi jäsenvaltioita ilmoittamaan lisäennakkomaksujen käytöstä, mutta komissiota saatetaan vielä pyytää käsittelemään tätä ongelmaa valvomalla tarkemmin ennakkomaksuja. Komissiota saatetaan myös pyytää antamaan kertomus Euroopan parlamentille ennakkomaksujen käytöstä Euroopan parlamentin vuoden 2011 talousarvion niiden painopisteiden mukaisesti, joissa kehotetaan toimittamaan ajoissa täydelliset ja päivitetyt tiedot budjettivallan käyttäjälle.

Alustavat päätelmät: EU:n painopisteiden saavuttaminen

36.      Komissio painotti jo uuden EU 2020 ‑strategian yhteydessä huomattavaa panostusta, jonka koheesiopolitiikka voisi tuoda, samalla tavoin kuin nykyinen ja aiempi ohjelmakausi vaikuttivat Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategiaan. Se sitoutui yhdenmukaistamaan koheesiopolitiikan tavoitteet Eurooppa 2020 ‑vision kanssa edistämällä älykästä, vihreämpää ja kilpailukykyistä alueellisten talouksien kasvua, joka perustuu tietoon, innovaatioon ja luonnonvarojen tehokkaaseen käyttöön sekä tukemalla yhteisiä toimia ja hyödyntämällä toisiinsa liittyvien yhteisön politiikkojen synergioita.

37.      Komissio mainitsi, että koheesiopolitiikkaan kaudelle 2007–2013 myönnetyistä 350 miljardin euron määrärahoista 200–250 miljardia euroa varattaisiin EU 2020 ‑tavoitteita varten(19).

38.      Edellä esitettyjen syiden lisäksi viimeinen kommentti tekee esittelijän mielestä entistä suuremmaksi tarpeen sopivan kunnianhimoisille koheesiopolitiikan määrärahoille vuoden 2011 talousarviossa. Vuosi 2011 on viides toteuttamisvuosi nykyisellä ohjelmakaudella ja toimenpideohjelmat saavuttavat kehitysasteen, mikä tarkoittaa, että ne toteutetaan nopeasti.

39.      Edellä esitettyjen päätelmien perusteella esittelijä haluaa korostaa alla olevia avoimia kysymyksiä ja pyyntöjä seuraavaa talousarviomenettelyä varten:

-         komission tulisi jatkaa tiivistä yhteistyötä erityisesti niiden jäsenvaltioiden kanssa, joissa oli alhainen käyttöaste edellisen ohjelmakauden aikana, jotta vauhti säilyy ja tilannetta voidaan parantaa

-         saatetaan tarvita enemmän rakenteellisia parannuksia ja yksinkertaistamistoimia, jotta vältetään toistuva alhainen toteutumisaste

-         parlamentille on ilmoitettava rahoituspuitteiden mahdollisten muutosten sisällöstä toimielinten sopimuksen 17 artiklan mukaisesti

-         komission tulisi esitellä menetelmä, jolla vuoden 2007 määrärahojen uudelleen sidottavat kuudesosat jaetaan vuosille 2008–2013. Miten vuoden 2007 vapauttamatta jätetyt määrärahat tuodaan saataville vuonna 2011? Tarkoittaako tämä, että vuoden 2007 määrärahoja ei makseta? Miten kyseistä mekanismia käsitellään talousarviossa? Onko tällä vaikutusta monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän liikkumavaraan?

-         koska ei voida taata, että vuodelle 2010 budjetoidut varat riittävät kattamaan lisäennakkomaksut ja välimaksut, parlamentille on ilmoitettava säännöllisesti molempien talousarviovaikutuksista: mahdollisesta lisätalousarviosta vuonna 2010 ja mahdollisesta lisäpaineesta vuoden 2011 talousarvioon

-         komission tulisi ehdottaa, miten voidaan keskittyä tavoitteiden saavuttamiseen laillisuuden ja asianmukaisuuden sijaan poikkeamatta moitteettoman varainhoidon tärkeimmästä säännöstä

-         komission tulisi käsitellä aloitusvaiheen heikkoihin valvontatoimenpiteisiin liittyvää ongelmaa erityisesti valvomalla tarkemmin ennakkomaksuja ja ilmoittamalla Euroopan parlamentille niiden käytöstä.

Johdanto

Tässä työasiakirjassa esitellään talousarvion näkökulmasta nuorisoa, koulutusta ja liikkuvuutta tukevat ohjelmat ja toiminnot, analysoidaan EU:n talousarviosta näihin välineisiin osoitettua rahoitustukea ja toteutusastetta vuosina 2009 ja 2010 verrattuna vuoden 2011 talousarvioesityksessä ehdotettuihin määriin sekä arvioidaan tarpeen mukaan niiden kehitystä. Tavoitteena on antaa budjettivaliokunnan jäsenille lisätietoa vuoden 2011 talousarviomenettelyä varten.

Tämän työasiakirjan ensimmäisessä osassa yksilöidään Nuoriso-ohjelmaa suoraan tai välillisesti tukevat ohjelmat ja toiminnot, ja sen toisessa osassa esitellään toimintalohkoittain talousarvion pääkohdat, joista käyvät ilmi Nuoriso-ohjelmaan vuosien 2009 ja 2010 talousarvioissa osoitettujen vuotuisten määrärahojen kehitys ja toteutusasteet sekä vuoden 2011 talousarvioesityksen määrät. Työasiakirjan kolmannessa osassa kuvataan nuorisoon liittyviä ohjelmia ja toimintoja toteuttavien virastojen taloudellista tilannetta.

I. NUORISOA, KOULUTUSTA JA LIIKKUVUUTTA KOSKEVIEN TALOUSARVIOVÄLINEIDEN MÄÄRITTELY

1.1. Nuoriso-ohjelmaa suoraan tukevat talousarviovälineet

EU:n talousarviossa Nuoriso-ohjelmaa tukevat suoraan erityiset monivuotiset ohjelmat, kuten elinikäisen oppimisen ohjelma, Erasmus Mundus, nuorisotoimintaohjelma ja tutkijoiden liikkuvuutta koskeva Ihmiset-erityisohjelma (seitsemännen puiteohjelman alaohjelma), ja sitä täydentävät useat erityiset pilottihankkeet ja valmistelutoimet. Monivuotisen rahoituskehyksen alaotsakkeesta 3b rahoitettujen nuorisotoimintaohjelman ja joidenkin nuorisoa koskevien pilottihankkeiden ja valmistelutoimien lisäksi näitä ohjelmia ja toimintoja rahoitetaan alaotsakkeesta 1a. Nuoriso-ohjelmaa tukevien toimintojen kansainvälistä ulottuvuutta rahoitetaan talousarvion otsakkeesta 4 (koulutusyhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa ja Euroopan koulutussäätiö).

1.1.1. Elinikäisen oppimisen ohjelma kattaa neljä alakohtaista ohjelmaa, jotka koskevat kouluopetusta (Comenius), korkea-asteen koulutusta (Erasmus), ammatillista koulutusta (Leonardo da Vinci) ja aikuisopetusta (Grundtvig), sekä Jean Monnet ‑toimen ja laaja-alaisen ohjelman, jossa tuetaan erityisiä avaintoimintoja, kuten kieltenoppimista, ja tarjotaan oppijoille, opettajille ja kouluttajille mahdollisuuksia opiskella tai opettaa toisessa jäsenvaltiossa.

Ohjelman tavoitteena on edistää EU:n kehittymistä edistyneenä osaamisyhteiskuntana, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Sen tavoitteena on erityisesti edistää vuorovaikutusta, yhteistyötä ja liikkuvuutta unionin koulutusjärjestelmien välillä, jotta niistä tulisi maailmanlaajuinen laadun esikuva. Ohjelmassa tuetaan monenvälisiä kumppanuuksia ja hankkeita, rajat ylittävää liikkuvuutta ja unionin laajuista vaihtoa.

1.1.2. Erasmus Mundus II ‑ohjelma on EU:n yhteistyö- ja liikkuvuusohjelma korkea-asteen koulutuksen alalla. Sen tavoitteena on parantaa Euroopan korkea-asteen koulutuksen laatua ja edistää kulttuurienvälistä yhteisymmärrystä unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävän yhteistyön kautta. Se myös osaltaan parantaa Euroopan korkea-asteen koulutuksen houkuttelevuutta maailmanlaajuisesti.

1.1.3. Nuorisotoimintaohjelmalla pyritään edistämään aktiivista kansalaisuutta nuorten keskuudessa ja erityisesti Euroopan kansalaisuutta. Se sisältää eurooppalaista vapaaehtoistyötä koskevan osuuden, jonka tavoitteena on edistää nuorten osallistumista erilaisiin vapaaehtoistyön muotoihin, sekä avustuksen Euroopan nuorisofoorumille.

Nuorisotoimintaohjelman lisäarvo liittyy sen kahteen päätavoitteeseen: henkilöresurssien edistämiseen Euroopassa tukemalla erityisesti epävirallisia oppimiskokemuksia ja nuorten aktiivisen kansalaisuuden (myös Euroopan kansalaisuuden) kehittämiseen. Kummallakin osa-alueella lisäarvoa saadaan unionin kyvystä osoittaa nuorten liikkuvuutta tukevien aloitteiden hyödyt sekä nuorison parissa toimiville kansalaisjärjestöille työn laajentamisesta unionin tasolla koituvat hyödyt. Useimmissa maissa tällaisia liikkuvuutta koskevia ohjelmia ei ole.

Mahdollisuudet parhaiden käytäntöjen vaihtamiseen (etenkin levittämällä hankkeissa saatuja tuloksia) tai nuorisotoimintaohjelman "siemenrahoituksen" täydentämiseen kansallisella tai alueellisella tasolla tuovat myös voimakkaita kerrannaisvaikutuksia, joiden vuoksi Euroopan tason toiminta on perusteltua. Tällä liikkuvuutta koskevalla hankkeella ja muilla tuetuilla hankkeilla voidaan myös osaltaan tuoda unioni lähemmäs nuoria ja ottaa mukaan ne nuoret, joilla muuten olisi heikommat mahdollisuudet osallistua muihin eurooppalaisiin ohjelmiin.

1.1.4. Tutkijoiden liikkuvuutta koskeva Ihmiset-erityisohjelma: Kyky houkutella Eurooppaan monia korkeasti koulutettuja tutkijoita ja saada heidät pysymään siellä on välttämätön edellytys tieteen edistämiseksi ja innovoinnin tukemiseksi sekä tärkeä tekijä, jonka avulla julkisia ja yksityisiä tahoja houkutellaan investoimaan tutkimukseen.

Kilpailun kiristyessä maailmanlaajuisesti Ihmiset-erityisohjelmalla (seitsemäs puiteohjelma) pyritään tekemään Euroopasta parhaiden tutkijoiden kannalta houkuttelevampi siten, että

–         edistetään tutkijoiden sellaisten avointen eurooppalaisten työmarkkinoiden kehittämistä, joilla ei esiinny minkäänlaista syrjintää ja joilla voidaan monipuolistaa tutkijoiden osaamista ja uranäkymiä;

–         kannustetaan ihmisiä ryhtymään tutkijoiksi ja rohkaistaan eurooppalaisia tutkijoita jäämään Eurooppaan muun muassa uudelleenintegrointiavustusten kautta;

–         yhtenäistetään kaikkialla Euroopassa tutkijankoulutuksen järjestämistä, toteutusta ja laatua, tutkijoiden aktiivista urakehitystä, tutkijoiden kautta tapahtuvaa osaamisen vaihtoa elinkeinoelämän sekä yliopistomaailman ja tutkimuslaitosten välillä ja naispuolisten ja aloittelevien tutkijoiden vahvaa osallistumista tutkimukseen ja kehittämiseen.

Marie Curie ‑toimilla edistetään tutkijoiden osaamisen parantamista kaikissa tutkijanuran vaiheissa työllistyvyyden parantamiseksi niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla tutkimusohjelmissa, joilla pyritään tehostamaan innovointia Euroopassa.

1.2. Nuoriso-ohjelmaa välillisesti tukevat talousarviovälineet

Nuorisoa, koulutusta ja liikkuvuutta tukevien varsinaisten ohjelmien lisäksi nuoria tuetaan myös joissakin muissa EU:n ohjelmissa. Täydentävää rahoitusta saadaan työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkosta (Progress-ohjelma, Eures, liikkuvuutta koskevat toimet ja Euroopan sosiaalirahasto (ESR)), aluepolitiikan toimintalohkosta (Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)) sekä yhteisestä maatalouspolitiikasta, erityisesti nuoria viljelijöitä tukevasta maaseudun kehittämistä koskevasta politiikasta, ja Euroopan kalatalousrahastosta (EKTR), jotka rahoitetaan EU:n talousarvion mukaisesti alaotsakkeista 1a ja 1b ja otsakkeesta 2. Näissä toimintalohkoissa ei kuitenkaan ole Nuoriso-ohjelmaa koskevia erillisiä budjettikohtia tai nimenomaan siihen korvamerkittyjä määrärahoja.

1.2.1. Progress-ohjelma on yksi niistä välineistä, joilla jäsenvaltioita tuetaan työllisyys- ja sosiaalipolitiikan kehittämisessä ja toteuttamisessa viidellä osa-alueella: työllisyys, sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen, työolot, syrjinnän torjuminen ja sukupuolten tasa-arvo. Sen kohteena ovat jäsenvaltiot, paikallis- ja alueviranomaiset, julkiset työvoimapalvelut ja kansalliset tilastolaitokset. Siihen voivat osallistua myös erityiselimet, yliopistot ja tutkimuslaitokset sekä työmarkkinaosapuolet ja kansalaisjärjestöt.

Progress-ohjelmassa tarjotaan analyyseja ja toimintaohjeita EU:n toimintalinjoja varten, valvotaan ja arvioidaan EU:n lainsäädännön ja toimintalinjojen täytäntöönpanoa sekä raportoidaan siitä, edistetään toimintalinjojen siirtoa, määritetään ja levitetään hyviä käytäntöjä liitännäisillä toimintalohkoilla, edistetään vastavuoroista oppimista ja tukea jäsenvaltioiden keskuudessa, kootaan tukea sekä edistetään EU:n ja jäsenvaltioiden keskeisten sidosryhmien osallistumista. Siinä ei suoraan tueta nuorisoa ja liikkuvuutta koskevia toimintoja.

1.2.2. Eures (European Employment Service) on yli 800 Eures-neuvojasta ja verkkosivustosta koostuva verkosto, joka kokoaa kaikki avoimet työpaikat Eures-verkoston jäsenvaltioiden (EU-maat, ETA-maat ja Sveitsi) julkisista työvoimapalveluista sekä tietoa elin- ja työoloista jäsenvaltioissa.

Eures-verkoston tavoitteena on edistää työntekijöiden maantieteellistä ja ammatillista liikkuvuutta Euroopassa, jotta voidaan poistaa jäljellä olevat vapaan liikkuvuuden esteet ja edistää todellisten Euroopan tasoisten työmarkkinoiden syntymistä.

1.2.3. Euroopan sosiaalirahasto (ESR) on koheesiopolitiikan tärkein väline koulutukseen tehtäville investoinneille. Aihekohtaisten ja alueellisten toimenpideohjelmien strategisten painopisteiden puitteissa toimia voidaan aina keskittää eri kohderyhmille, myös nuorille. Kunkin jäsenvaltion ja alueen erityistilanteen mukaan ESR:stä tuetaan erilaisia nuorille kohdennettuja hankkeita joko helpottamalla heidän siirtymistään koulusta työelämään tai auttamalla heitä kouluttautumaan lisää taitojensa parantamiseksi.

1.2.4. Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tuetaan lähinnä koulutusinfrastruktuureja. Tukea ei kuitenkaan kohdenneta erityisesti nuorille eikä sillä edistetä liikkuvuutta. EAKR:stä koulutukseen (infrastruktuuria lukuun ottamatta) annettava tuki on vähäistä.

1.2.5. Yhteisen maatalouspolitiikan maaseudun kehittämistä koskevasta pilarista (nuorten viljelijöiden aloitustuki) tuetaan useita toimia, jotka koskevat nuoria viljelijöitä. Nuoret viljelijät voivat hyötyä myös esimerkiksi ammatillista koulutusta ja tiedotusta koskevista toimista sekä maatilojen nykyaikaistamisesta. Näihin sisältyy usein nuoria koskevia erityistoimia.

1.2.6. Euroopan kalatalousrahaston (EKTR) Nuoriso-ohjelman kannalta merkitykselliset toimet sisältyvät yhteisön kalastuslaivastoa koskevien järjestelyjen sosioekonomiseen korvaamiseen(20). Jäsenvaltiot voivat itse päättää, minkä verran ne haluavat käyttää tällaisiin toimiin. Näihin erityistoimiin osoitetuista määrärahoista ei ole mahdollista esittää lukuja.

II. NUORISOA, LIIKKUVUUTTA JA KOULUTUSTA KOSKEVIEN OHJELMIEN JA TOIMINTOJEN TALOUSARVION RAKENNE

Talousarvion osasto 15 kattaa valtaosan nuorisoa koskevista ohjelmista ja toiminnoista. Useita liikkuvuutta koskevia toimia rahoitetaan talousarvion osaston 04 työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohkosta. Tässä toimintalohkossa ei kuitenkaan ole suoraan nuorisolle omistettuja ohjelmia.

2.1. Koulutuksen ja kulttuurin toimintalohko (15)

Taulukko: Osastosta 15 rahoitetut nuorisoa, koulutusta ja liikkuvuutta koskevat ohjelmat

 

 

 

Talousarvio 2009

Talousarvio 2010

TE 2011

Budjetti-kohta

Nimike

RHK

MSM

Tot.

%

MM

Tot.

%

MSM

Tot.(21)

%

MM

Tot.(22)

%

MSM

MM

15 02 02 05

Erasmus Mundus

1 a

75 523 024

100

75 894 879

99,9

94 163 000

-

78 800 000

0,76

94 540 000

88 000 000

15 01 04 14

Erasmus Mundus – Hallintomenot

1 a

1 326 664

99,6

1 326 664

48,0

770 000

18,8

770 000

10,3

996 000

996 000

15 02 03

Koulutusyhteistyö yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa

4

7 598 370

98,9

3 569 764

97,9

8 000 000

0,4

5 200 000

31,1

9 000 000

5 000 000

15 01 04 17

Koulutusyhteistyö EU:n ulkopuolisten maiden kanssa – Hallintomenot

4

114 983

100

114 983

48,0

65 000

-

65 000

5,4

80 000

80 000

15 02 22

Elinikäinen oppiminen

1 a

1 087 476 158

100

1 018 078 157

100

982 313 500

74,9

953 200 000

22,0

1 009 655 000

956 000 000

15 01 04 22

Elinikäinen oppiminen – Hallintomenot

1 a

9 371 661

100

9 371 661

61,3

8 843 000

23,8

8 843 000

12,1

9 000 000

9 000 000

15 05 55

Nuorisotoiminta-ohjelma

3 b

144 087 708

100

137 645 004

100

124 106 000

61,2

121 000 000

20,1

126 108 000

117 000 000

15 01 04 55

Nuorisotoiminta-ohjelma – Hallintomenot

3 b

986 063

100

986 063

69,2

780 000

32,8

780 000

12,6

780 000

780 000

15 07 77

Tutkijoiden liikkuvuutta koskeva Ihmiset-erityisohjelma

1 a

543 908 038

100

412 891 192

100

534 190 000

0,5

284 000 000

11,2

754 407 000

500 000 000

Lähde: Komission valmisteluasiakirjat – talousarvioesityksen 2011 luvut

Osaston 15 budjettikohtien erittäin korkeasta eli valtaosin 100 prosentin toteutusasteesta huolimatta maksusitoumusmäärärahoja on lisätty varsin vähän vuoden 2011 TE:ssä lukuun ottamatta Ihmiset-erityisohjelmaa, jossa niin maksusitoumus- kuin maksumäärärahojakin on lisätty tuntuvasti.

Maksujen taso on yleisesti ottaen ennallaan. Erasmus Mundus ‑ohjelmaan on ehdotettu tuntuvampaa korotusta (+12 %), kun taas nuorisotoimintaohjelman maksuja on vähennetty 3,3 prosenttia vuoden 2011 TE:ssä.

2.1.1. Erasmus Mundus: Vuoden 2011 TE:ssä ehdotetut määrärahat ovat yhteensä 94,5 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 88,0 miljoonaa euroa maksuina toimintamenoihin ja 0,996 miljoonaa euroa hallintomenoihin. Ohjelman toimintamenoja on vuoteen 2010 verrattuna korotettu hieman eli 0,3 miljoonaa euroa maksusitoumuksina (+0,4 %) ja 9 miljoonaa euroa maksuina (+11,7 %).

Vuonna 2011 ohjelmassa rahoitetaan edelleen uusia yksittäisten apurahojen luokkia (jatko-opiskelijoille ja eurooppalaisille opiskelijoille, jotka osallistuvat Erasmus Mundus master -ohjelmiin). Vuosi 2010 on ensimmäinen vuosi, jolloin uuden Erasmus Mundus II ‑ohjelman kaikki osa-alueet käynnistyvät kokonaan.

Ensimmäisen Erasmus Mundus ‑ohjelman (2004–2008) jälkiarviointi osoitti, että ohjelman myötä kolmansien maiden opiskelijoiden määrä on lisääntynyt ohjelmaan osallistuvissa yksiköissä ja laitoksissa. Monet arviointiin osallistuneet kurssivastaavat totesivat, että Erasmus Mundus ‑ohjelman ansiosta heidän yksikkönsä on kyennyt houkuttelemaan kolmansien maiden opiskelijoita entistä useammasta maasta ja siten murtamaan perinteisiä sisääntulomalleja. Lisäksi 89 prosenttia haastatelluista kurssikoordinaattoreista sanoi, että Erasmus Mundus ‑ohjelman opiskelijat joko "ylittivät merkittävästi" (53 %) tai "ylittivät" (36 %) heidän yliopistonsa master-opiskelijoiden keskimääräisen tason(23).

2.1.2. Elinikäinen oppiminen: Vuoden 2011 TE:ssä elinikäisen oppimisen ohjelmaan ehdotetaan yhteensä 1 009,6 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 956 miljoonaa euroa maksuina. Määrärahojen lisäys vuoden 2010 talousarvion lukuihin verrattuna on 27 miljoonaa euroa maksusitoumuksina (+2,8 %) ja 2,8 miljoonaa euroa maksuina (+0,3 %).

Määrärahalla on vuonna 2011 tarkoitus tukea kolmea seuraavaa erityistavoitetta:

– eurooppalaisen elinikäisen oppimisen alueen kehittäminen ja liikkuvuuden edistäminen, jotta voidaan lujittaa Euroopan kilpailukykyä, rakentaa sen osaamisintensiivistä taloutta sekä syventää eurooppalaisen identiteetin ja Euroopan kansalaisuuden kokemusta (896,125 miljoonaa euroa)

– EU:n koulutusjärjestelmien uudenaikaistaminen ja uudistaminen Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti (101,730 miljoonaa euroa)

– EU:n koulutusjärjestelmien uudenaikaistaminen ja uudistaminen Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti; monikielisyyden edistäminen siten, että Euroopan kansalaiset pystyvät käyttämään useita kieliä, tutustumaan kulttuureihin ja osallistumaan yhteiskuntaan aktiivisina kansalaisina ja näin hyötymään paremmasta viestinnästä, osallisuudesta sekä laajemmista työllistymis- ja liiketoimintamahdollisuuksista (11,800 miljoonaa euroa)

2.1.3. Nuorisotoimintaohjelma: Vuoden 2011 TE:ssä nuorisotoimintaohjelmaan ehdotetut määrärahat ovat yhteensä 126,1 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 117,0 miljoonaa euroa maksuina toimintamenoihin ja vain 0,78 miljoonaa euroa hallintomenoihin.

Vuoden 2010 talousarvioon verrattuna maksusitoumuksia on lisätty vain 1,6 prosenttia ja maksuja vähennetty 3,3 prosenttia. Edellä olevasta taulukosta voidaan nähdä, että toteutusaste oli jo 61,2 prosenttia 19. huhtikuuta 2010 ja 100 prosenttia vuoden 2009 lopussa.

Komission arvio Nuoriso-ohjelmasta (2000–2006) vahvisti ohjelman vaikuttavuuden nuorten työllistyvyydessä ja ammatillisessa suuntautumisessa (nuorten taidot kehittyvät sellaisten epävirallisten oppimiskokemusten kautta, joita he saavat osallistumalla ohjelmaan) sekä heidän kansalaisuutensa, yhteisvastuullisuuden ja eurooppalaisuuden kokemuksen kehittymisessä.

2.1.4. Ihmiset-erityisohjelma: Vuoden 2011 TE:ssä tähän ohjelmaan ehdotetaan yhteensä 754,407 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 500 miljoonaa euroa maksuina. Määrärahojen lisäys vuoden 2010 talousarvioon verrattuna on 41,2 prosenttia euroa maksusitoumuksina (+220 miljoonaa euroa) ja 76 prosenttia maksuina (+216 miljoonaa euroa).

Komission valmisteluasiakirjojen(24) mukaisesti Ihmiset-erityisohjelman määrärahojen tuntuva lisäys vuoden 2011 TE:ssä on seurausta ohjelman eri tavoitteiden ja siinä hahmoteltujen keskeisten toimintalohkojen kysynnän lisääntymisestä. Valtaosalla vuoden 2011 talousarviosta tuetaan edelleen tutkijoiden peruskoulutusta Marie Curie ‑toimien peruskoulutusverkostoissa. Samalla voidaan lisätä tutkijoiden Euroopan sisäisen ja kansainvälisen liikkuvuuden määrärahoja ja tukea heidän urakehitystään yksilöllisillä stipendeillä ja osarahoittamalla alueellisia, kansallisia ja kansainvälisiä ohjelmia (COFUND), kansainvälisiä stipendiaattiohjelmia (OIF, IIF ja IRSES) ja alojen välistä liikkuvuutta (ITN sekä yritysten ja tiedelaitosten yhteisten toimintamuotojen ja kumppanuuksien (IAPP) toimet).

Toimia viidennen vapauden hyväksi toteuttamalla eurooppalainen kumppanuus tutkijoita varten parempien uranäkymien ja suuremman liikkuvuuden edistämiseksi – mihin sisältyy EURAXESS Researchers in Motion ‑toimintoja, sidosryhmien kuulemisia ja tiedonkeruuta sekä tutkimus EU:n eläkerahastosta – on tarkoitus jatkaa vuonna 2011. Lisäksi käynnistetään uusia toimintoja, kuten EURAXESS-linkkien laajentaminen, tutkijakorttia koskeva toteutettavuustutkimus sekä tutkijoiden liikkuvuutta ja uranäkymiä koskevia lisäanalyyseja ja niitä koskevien toimintalinjojen laatiminen tutkijoiden eurooppalaista kumppanuutta koskevaa tiedonantoa silmällä pitäen.

Tutkimuksen toimeenpanovirasto (REA) vastaa Ihmiset-erityisohjelman kaikkien osa-alueiden hallinnoinnista lukuun ottamatta toimintalinjoihin liittyviä toimia tutkijoiden avointen työmarkkinoiden kehittämiseksi. Uuden komission muodostamisen jälkeen tämä kuuluu koulutuksen ja kulttuurin pääosaston toimivaltaan. Samalla nimikkeistö muuttui siten, että kyseessä on nyt momentti 15 07 77 (osasto 15: koulutus ja kulttuuri) eikä 08 11 01 (osasto 08: tutkimus).

2.2. Työllisyys- ja sosiaaliasioiden toimintalohko (osasto 04)

2.2.1. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu ja EU:n työmarkkina-alue (04 03 03)

 

 

 

Talousarvio 2009

Talousarvio 2010

TE 2011

Budjetti-kohta

Nimike

RHK

MSM

MM

Tot.

(MSM)

%

MSM

MM

Tot.(25)

(MSM)

%

MSM

MM

04 03 03 01

Työmarkkina-suhteet ja työmarkkina-osapuolten vuoropuhelu

1 a

15 328 292

13 679 843

99

16 000 000

14 000 000

7

16 390 000

14 000 000

04 03 03 02

Työmarkkina-järjestöjä koskevat koulutus- ja tiedotustoimet

1 a

16 922 212

16 209 903

100

16 400 000

15 000 000

19

16 700 000

15 000 000

04 03 03 03

Yritysten edustajille tiedottaminen, heidän kuulemisensa ja osallistumisensa

1 a

6 873 440

5 271 298

94

7 300 000

5 500 000

-

7 300 000

5 500 000

Yhteensä

39 123 944

55 161 044

 

39 700 000

34 500 000

 

40 390 000

34 500 000

Lähde: Komission valmisteluasiakirjat – talousarvioesityksen 2011 luvut

Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja EU:n työmarkkina-aluetta koskevilla toiminnoilla pyritään lujittamaan työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun roolia ja edistämään sopimusten hyväksymistä työmarkkinaosapuolten välillä. Niillä tuetaan työmarkkinaosapuolten toteuttamia toimia työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun edistämiseksi ja toimia, jotka koskevat globalisaation vaikutuksia EU:n toimijoihin. Niillä osarahoitetaan myös erään ammattiyhdistysinstituutin koulutus- ja tutkimustoiminnan työohjelmaa (ETUI-REHS) ja tuetaan työntekijäjärjestöjen koulutustoimintaa, Euroopan työmarkkinasuhteita koskevaa tutkimusta ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, työmarkkinaosapuolten toimia Lissabonin strategian parantamiseksi ja edistämiseksi sekä yritysten edustajille tiedottamista, heidän kuulemistaan ja osallistumistaan.

TE 2011: Määrärahat ovat ennallaan. Vuoden 2011 TE:ssä näiden budjettikohtien määrärahoja ei ole yleisesti lisätty lukuun ottamatta vähäistä korotusta budjettikohtien 04 03 03 01 ja 04 03 03 02 maksusitoumuksissa (0,39 miljoonaa ja 0,3 miljoonaa euroa).

2.2.2. Eures (European Employment Service) (04 03 04)

Eures: Talousarviomäärärahat ja toteutusaste

 

Talousarvio 2009

Talousarvio 2010

TE 2011

Budjettikohta

Nimike

RHK

MSM

MM

Tot.

(MSM)

%

MSM

MM

Tot.(26)

(MSM)

%

MSM

MM

04 03 04

Eures

1 a

19 838 034

15 121 218

100

19 100 000

16 000 000

7

19 500 000

16 000 000

04 01 04 04

Eures – Hallintomenot

1 a

477 975

477 975

99

470 000

470 000

36

470 000

470 000

Lähde: Komission valmisteluasiakirjat – talousarvioesityksen 2011 luvut

Komission valmisteluasiakirjan mukaan Eures-verkoston käyttö on lisääntynyt voimakkaasti nykyisen kriisin takia. Sen vuoksi komissio aikoo kehittää edelleen palvelua ja etenkin lujittaa Eures-verkoston kohtaantopalveluja.

Vuoden 2011 TE:ssä ehdotetut määrärahat ovat ennallaan, ja maksusitoumuksiin on ehdotettu vain 0,4 miljoonan euron korotusta vuodeksi 2011. Toimintamenot ovat 19,5 miljoonaa euroa maksusitoumuksina ja 16 miljoonaa euroa maksuina.

Eures-verkoston vuoden 2011 rahoitussuunnitelma (maksusitoumuksina):

2,3 miljoonaa euroa:    Eures-verkkosivuston ja neuvontapisteen sekä ammatillisen liikkuvuuden portaalien kehittäminen

15 miljoonaa euroa:     Julkisten työvoimapalvelujen tukeminen, jotta ne voivat osaltaan kehittää kaikille avoimia ja kaikkien saavutettavissa olevia eurooppalaisia työmarkkinoita Eures-verkoston kautta

2,2 miljoonaa euroa:    Tiedotus- ja viestintätoimet, koulutus, Eures-verkostointi ja työpaikkapäivien järjestäminen

2.2.3. Työllisyyttä ja sosiaalista yhteisvastuuta koskeva EU:n Progress-ohjelma (04 04 01)

Progress: Talousarviomäärärahat ja toteutusaste

 

Talousarvio 2009

Talousarvio 2010

TE 2011

Budjettikohta

Nimike

RHK

MSM

MM

Tot.

(MSM)

%

MSM

MM

Tot.(27)

(MSM)

%

MSM

MM

04 04 01 01

Työllisyys

1 a

22 839 918

13 644 597

9

23 400 000

19 000 000

2

19 787 500

17 000 000

04 04 01 02

Sosiaalinen suojelu ja sosiaalisen osallisuuden edistäminen

1 a

30 693 237

22 585 865

98

32 450 000

25 000 000

-

27 755 000

26 500 000

04 04 01 03

Työolot

1 a

11 652 418

7 380 312

100

10 320 000

7 500 000

10

8 425 000

8 500 000

04 04 01 04

Syrjinnän torjuminen ja monimuotoisuus

1 a

22 720 684

18 843 184

97

24 050 000

19 000 000

20

20 137 500

18 000 000

04 04 01 05

Sukupuolten tasa-arvo

1 a

12 966 402

10 698 941

94