SUOSITUS ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Georgian välisen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sopimuksen tekemisestä
1.12.2010 - (15507/2010 – C7‑0392/2010 – 2010/0108(NLE)) - ***
Kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta
Esittelijä: Nathalie Griesbeck
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Georgian välisen luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevan sopimuksen tekemisestä
(15507/2010 – C7-0392/2010 – 2010/0108(NLE))
(Hyväksyntä)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (15507/2010),
– ottaa huomioon luonnoksen Euroopan unionin ja Georgian väliseksi luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamista koskevaksi sopimukseksi (14654/2010),
– ottaa huomioon, että neuvosto on pyytänyt hyväksyntää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 79 artiklan 3 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti (C7-0392/2010),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 8 kohdan,
– ottaa huomioon kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnan suosituksen sekä ulkoasiainvaliokunnan lausunnon (A7-0346/2010),
1. antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;
2. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Georgian hallituksille ja parlamenteille.
PERUSTELUT
Euroopan unionin laajeneminen 25 jäsenvaltioon vuonna 2004 ja sen jälkeen 27 jäsenvaltioon vuonna 2007 antoi unionille tilaisuuden luoda uuden yhteistyökehyksen sen itäisten ja eteläisten naapurien kanssa. Euroopan unioni sitoutui laajennettuun naapuruuspolitiikkaan, joka ulottuu aina Etelä-Kaukasian maihin saakka ja jonka tavoitteena on syventää suhteita EU:n ulkorajoilla oleviin maihin, edistää niiden turvallisuutta, vakautta ja kehittymistä ja välttää uusia jakolinjoja Euroopan mantereella.
Euroopan unioni osoitti näin olevansa yhä kiinnostuneempi Etelä-Kaukasian maista, ja sen on nyt osoitettava olevansa sitoutunut tämän alueen maihin, joista on tarkoitus luoda turvallinen alue sen uusien rajojen läheisyyteen. Etelä-Kaukasia on Euroopan unionille strategisesti tärkeä alue, ja EU voi tukea sen talouden ja kaupan alan kehitystä. EU:n pitäisi toiminnallaan kuitenkin ensisijaisesti kannustaa noudattamaan hyvää hallintotapaa ja ihmisoikeuksien sekä demokratian periaatteita. Euroopan unionin on toimittava aktiivisemmin Etelä-Kaukasian alueella, kuten Euroopan parlamentin toukokuussa 2010 hyväksymässä päätöslauselmassa 2009/2216(INI) todetaan, ja sen pitäisi laatia strategia vakauden ja vaurauden sekä alueen konfliktien ratkaisun edistämiseksi.
Euroopan unionin ja Etelä-Kaukasian maiden, tässä tapauksessa erityisesti Georgian, välisten suhteiden syveneminen parantaa varmasti oikeudenkäyttöä ja vapauksien kunnioittamista. Georgian kanssa on tehty hiljattain kaksi sopimusta, sopimus laittomasti maassa oleskelevien palauttamisesta ja sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta, ja nämä sopimukset edistävät täysin mainittuja tavoitteita.
* *
Esittelijä hyväksyy nämä kaksi toisiinsa liittyvää ja rinnakkaista Georgian kanssa tehtyä sopimusta, jotka laajentavat vapauden ja turvallisuuden alueen rajoja ja ulottavat sen Euroopan unionin ulkopuolelle, myös tähän naapurimaahan.
Nämä kaksi sopimusta ovat ensinnäkin erittäin tärkeä edistysaskel Euroopan unionin ja Georgian välisissä suhteissa. Georgian ja Euroopan unionin suhteita halutaan hyvin selvästi lähentää, mikä käy ilmi viime vuosien aikana tehdyistä poliittisista toimista. Esimerkiksi Euroopan unionin ja Georgian kahdenvälistä yhteistyötä on vahvistettu ja Georgia on liittynyt Euroopan neuvostoon ja Euroopan ihmisoikeussopimukseen. Näiden Euroopan unionin ja Georgian välisten sopimusten tekeminen on kannustava edistysaskel, kun otetaan huomioon Georgian lähentymispyrkimykset Euroopan unionin suuntaan, ja sitä voidaan täten pitää vahvana merkkinä Euroopan unionilta. Se edistää ystävällisiä suhteita, vakautta, turvallisuutta ja kansalaisten hyvinvointia.
Sopimukset ovat merkittäviä myös alueelliselta kannalta, ja ne tukevat EU:n pyrkimyksiä lisätä yhteistyötä muiden alueen maiden kanssa. Georgialle tämä on myös edistysaskel, joka kannustaa syventämään yhteistyötä sen naapureiden ja Euroopan unionin kanssa.
Sopimukset muun muassa kannustavat Georgiaa toteuttamaan tarvittavia uudistuksia vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla. Esittelijä katsoo, että EU ja Georgia voivat yhteisen sitoutuneisuuden hengessä torjua tehokkaasti laitonta maahanmuuttoa ja edesauttaa demokratian, oikeusvaltion, ihmisoikeuksien ja kansalaisyhteiskunnan kehittymistä helpottamalla ihmisten yhteydenpitoa ja matkustamista kahden sopimuspuolen välillä.
Erityisesti sopimus viisumien myöntämisen helpottamisesta edesauttaa kansalaisten välisiä henkilökohtaisia suhteita, mikä on ratkaiseva tekijä, joka takaa muun muassa taloudellisten, humanitaaristen, kulttuurialan ja tiedemaailman suhteiden syntymisen. Viisumipakon poistaminen Georgian kansalaisilta on tärkeä edistysaskel maan tiellä kohti Euroopan unionia. Viisumin saannin helpottamisella on suuri merkitys ihmisten elämään, sillä se vahvistaa kansojen välisiä yhteyksiä ja toteuttaa ajatusta siitä, että vapaa liikkuminen kuuluu jokaisen eurooppalaisen perusoikeuksiin.
Kahden sopimuksen täytäntöönpano:
Esittelijän mukaan tiedotuskampanjoiden järjestäminen Georgiassa on hyvin tärkeää, jotta väestö on tietoinen uudesta tilanteesta ja jotta se hyötyy uusista mahdollisuuksista. Viisumipolitiikan muutoksista pitäisi tiedottaa myös mahdollisimman nopeasti Euroopan unionin toimielinten internetsivustoilla.
Esittelijä suosittelee lisäksi Euroopan parlamentin kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle sekä sopimusten täytäntöönpanoa valvovalle Euroopan komissiolle, että ne tunnistaisivat sopimusten täytäntöönpanon jälkeen mahdolliset esteet tai kaikki epäsymmetriset rajoitukset, jotka saattavat haitata sopimusten asianmukaista soveltamista ja menettelyjen vastavuoroisuutta konsulipalveluista aina rajojen ylittämiseen.
Esittelijä pitää valitettavana, ettei Euroopan parlamenttia ole otettu riittävästi mukaan eikä sille ole tiedotettu neuvottelujen aloittamisesta ja kyseisiä sopimuksia koskevista neuvotteluista. Parlamentilla, joka edustaa suoraan unionin kansalaisia, on keskeinen tehtävä EU:n ulkoista toimintaa koskevan vastuuvelvollisuuden ja demokraattisen valvonnan lujittamisessa. Esittelijä odottaa Euroopan komissiolta, että se soveltaa toimielinten välisen lojaalin yhteistyön periaatetta ja toimittaa parlamentille tiedot sopimusten täytäntöönpanon tuloksista.
* *
VÄHEMMISTÖÖN JÄÄNYT MIELIPIDE
työjärjestyksen 52 artiklan 3 kohdan mukaisesti
Tatjana Ždanoka Verts/ALE-ryhmän puolesta
Rui Tavares GUE/NGL-ryhmän puolesta
Euroopan parlamentin on varmistettava, että EU:n ja Georgian välinen takaisinottosopimus on täysin EU:n perussopimusten sekä perusoikeuksia ja turvapaikkaa koskevan unionin lainsäädännön ja kansainvälisen oikeuden mukainen. Tätä sopimusta ei pitäisi tehdä, ennen kuin nykyiset takaisinottosopimukset on arvioitu asianmukaisesti.
Äänestimme sopimusta vastaan seuraavista syistä:
– Sopimuksen tarkoituksena on palauttaa ihmisiä maahan, jossa on UNHCR Global Appeal 2010–2011 ‑asiakirjan mukaan yli 16 vuoden ajan ollut noin 212 000 maansisäistä pakolaista, jotka tarvitsevat suojaa ja apua tullakseen omavaraisiksi, ja jossa seksuaalinen ja sukupuoleen perustuva väkivalta rehottaa kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla ja poliisin harjoittamaa pahoinpitelyä suvaitaan yleisesti.
– Sopimusta sovelletaan myös niihin Abhasian ja Etelä-Ossetian entisiin asukkaisiin, joilla ei ole mitään tosiasiallisia siteitä Georgiaan.
– Sopimus ei sisällä perusoikeuksien loukkausten varalta tiukkoja suojatoimia, joilla taattaisiin vastaanottoa koskevat korkeat vaatimukset, vaan ne ovat nykyisin Georgiassa heikot.
– Sopimus sisältää lukuisia porsaanreikiä ja tulkinnanvaraisuuksia, joita saatetaan selkiyttää takaisinoton sekakomiteassa, jossa Euroopan parlamentilla ei valitettavasti ole sananvaltaa, vaikka tämä olisi täysin legitiimiä sen uusien toimivaltuuksien valossa.
– Sopimus ei takaa riittävää suojaa henkilötiedoille: tietoja voidaan välittää edelleen "muille tahoille" ilman asianosaisen suostumusta.
ulkoasiainvaliokunnaN LAUSUNTO (7.10.2010)
kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunnalle
ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Georgian välisen sopimuksen tekemisestä luvattomasti maassa oleskelevien henkilöiden takaisinottamisesta
(15507/2010 – C7 0392/2010 – 2010/0108(NLE))
Valmistelija: Krzysztof Lisek
LYHYET PERUSTELUT
Euroopan naapuruuspolitiikan (ENP) lujittamista koskevassa 4. joulukuuta 2006 annetussa tiedonannossa[1] komissio suositteli, että ENP-maiden kanssa olisi käynnistettävä takaisinottamista ja viisumikäytäntöjen helpottamista koskevat neuvottelut.
Itäisen kumppanuuden perustamista koskevassa 7. toukokuuta 2009 annetussa Prahan huippukokouksen yhteisessä julkilausumassa korostetaan, että on tärkeää tukea kansalaisten liikkuvuutta turvallisessa ympäristössä viisumikäytäntöjen helpottamista ja takaisinottoa koskevien sopimusten avulla. Julkilausumassa viisumipakon poistaminen asetetaan pitkän aikavälin tavoitteeksi, jonka yhteydessä turvallisuusolosuhteita on parannettava rajatylittävän rikollisuuden ja laittoman maahanmuuton torjumiseksi.
Päätösehdotuksessa otetaan huomioon EU:n ja Georgian nykyinen yhteistyöjärjestelmä, erityisesti 1. heinäkuuta 1999 lähtien voimassa ollut kumppanuus- ja yhteistyösopimus, 14. marraskuuta 2006 hyväksytty EU:n ja Georgian välinen eurooppalaisen naapuruuspolitiikan toimintasuunnitelma sekä edellä mainittu Prahan julkilausuma.
Georgian kanssa tehtävää takaisinottosopimusta koskevien neuvottelujen käynnistäminen hyväksyttiin muodollisesti 27. marraskuuta 2008 ja sopimusteksti parafoitiin 25. marraskuuta 2009.
Sopimuksen tekemistä koskeva päätösehdotus sisältää tietyt vakiomuotoiset EU:n ja kolmansien maiden välisiin takaisinottosopimuksiin sisältyvät osat. Takaisinottovelvollisuudet on laadittu täydellistä vastavuoroisuutta noudattaen, ja ne koskevat omia kansalaisia sekä kolmansien maiden kansalaisia ja kansalaisuudettomia henkilöitä, ja sopimus sisältää myös kahden viimeksi mainitun ryhmän takaisinottomenettelyn edellytykset. Sopimuksessa säädetään sopimuksen käytännön soveltamisessa tarvittavista käytännön järjestelyistä, kuten yhteisen takaisinottokomitean perustamisesta, nopeutetun menettelyn ehdoista, kustannuksista, tietosuojaa koskevista lausekkeista sekä suhteesta muihin kansainvälisiin velvoitteisiin. Sopimusta sovelletaan Georgian ja EU:n alueella, Irlanti ja Tanska pois lukien, kun taas Iso-Britannia on ilmoittanut haluavansa kuulua sopimuspuolten joukkoon.
Georgia on ratifioinut asiaan liittyviä kansainvälisiä yleissopimuksia, mukaan luettuina pakolaisten asemaa koskeva Geneven sopimus vuodelta 1951 ja vuoden 1967 pöytäkirja. Georgia on Euroopan neuvoston ja Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön jäsenvaltio. Lisäksi Georgia osallistuu itäiseen kumppanuuteen, joka perustuu sitoutumiseen kunnioittaa kansainvälisen oikeuden ja perusarvojen periaatteita ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen ja 15. heinäkuuta 2010 käynnistetyt EU:n ja Georgian uutta ja tehostettua assosiaatiosopimusta koskevat neuvottelun mukaan luettuina. Edellä mainitun lisäksi on käynnistetty EU:n ja Georgian välinen ihmisoikeusvuoropuhelu, jonka kolmas kierros käytiin 9. heinäkuuta 2010 avoimesti ystävällisessä ja rakentavassa hengessä.
Edellä mainitut tekijät huomioon ottaen valmistelija katsoo, että Georgiassa ovat toiminnassa riittävän moitteettomat järjestelyt, joilla voidaan varmistaa tämän sopimuksen soveltamisalaan kuuluvien henkilöiden oikeuksien kunnioittaminen. Takaisinottoa koskevaa sopimus olisi tehtävä hyvissä ajoin ja sen olisi tultava voimaan samanaikaisesti viisumien myöntämisen helpottamista koskevan sopimuksen kanssa, koska mainitut kaksi sopimusta ovat toisiinsa liittyviä sopimuksia.
*******
Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansalaisvapauksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokuntaa ehdottamaan, että parlamentti antaa hyväksyntänsä.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
5.10.2010 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
26 4 1 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Gabriele Albertini, Frieda Brepoels, Andrzej Grzyb, Heidi Hautala, Ioannis Kasoulides, Tunne Kelam, Nicole Kiil-Nielsen, Andrey Kovatchev, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Vytautas Landsbergis, Krzysztof Lisek, Mario Mauro, Francisco José Millán Mon, María Muñiz De Urquiza, Norica Nicolai, Raimon Obiols, Kristiina Ojuland, Pier Antonio Panzeri, Ioan Mircea Paşcu, Alojz Peterle, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Adrian Severin, Ernst Strasser, Boris Zala |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Nikolaos Chountis, Evgeni Kirilov, Marietje Schaake, Helmut Scholz, Dominique Vlasto |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Marie-Christine Vergiat |
|||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
Hyväksytty (pvä) |
26.10.2010 |
|
|
|
||
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
42 6 0 |
||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Sonia Alfano, Rita Borsellino, Emine Bozkurt, Simon Busuttil, Carlos Coelho, Cornelis de Jong, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Cornelia Ernst, Tanja Fajon, Hélène Flautre, Kinga Gál, Kinga Göncz, Nathalie Griesbeck, Sylvie Guillaume, Ágnes Hankiss, Salvatore Iacolino, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Juan Fernando López Aguilar, Clemente Mastella, Véronique Mathieu, Nuno Melo, Louis Michel, Claude Moraes, Jan Mulder, Georgios Papanikolaou, Carmen Romero López, Judith Sargentini, Birgit Sippel, Csaba Sógor, Rui Tavares, Valdemar Tomaševski, Wim van de Camp, Axel Voss, Renate Weber, Tatjana Ždanoka |
|||||
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Alexander Alvaro, Edit Bauer, Andrew Henry William Brons, Anna Maria Corazza Bildt, Nadja Hirsch, Monika Hohlmeier, Franziska Keller, Ádám Kósa, Wolfgang Kreissl-Dörfler, Petru Constantin Luhan, Mariya Nedelcheva, Joanna Senyszyn, Cecilia Wikström |
|||||