MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin

9.12.2010 - (KOM(2006)0456 – C7‑0050/2010 – 2006/0167(COD)) - ***I

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Yannick Jadot

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin

(KOM(2006)0456 – C7‑0050/2010 – 2006/0167(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2006)0456),

–   ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 133 artiklan,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksista käynnissä oleviin toimielinten päätöksentekomenettelyihin (KOM(2009)0665),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0050/2010),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnot (A7‑0000/2010),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Järjestely on osaltaan vähentänyt nykyisen talous- ja rahoituskriisin vaikutusta, koska sen avulla on voitu luoda työpaikkoja tukemalla kauppaa ja investointeja sellaisiin yrityksiin, joille ei muutoin myönnettäisi lainaa yksityisellä sektorilla.
Tarkistus  2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 b) Vientiluottolaitosten olisi otettava huomioon unionin tavoitteet ja politiikat ja noudatettava niitä. Niiden olisi unionissa toimivia yrityksiä tukiessaan noudatettava ja edistettävä unionin periaatteita ja standardeja, kun on kyse demokratian vakauttamisesta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja kehitystä edistävien politiikkojen johdonmukaisuudesta.
Tarkistus  3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 c) Jäsenvaltioiden vientiluottolaitosten olisi kuitenkin tarkkaan tutkittava saamansa hakemukset ja otettava huomioon, että vientiluottona annettu julkinen tuki voi keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä mahdollisesti johtaa kyseisen jäsenvaltion julkisen talouden alijäämään, erityisesti kun otetaan huomioon, että maksujen laiminlyönnin riski on suurempi kriisin jälkeisessä tilanteessa.
Tarkistus  4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 d) Vientiluottolaitosten olisi tutkittava saamansa hakemukset tarkasti maksimoidakseen tarjotun julkisen tuen hyödyt, kun otetaan huomioon, että hyvin kohdennetut vientiluotot myötävaikuttavat uusien markkinoille pääsyn mahdollisuuksien luomiseen unionissa toimiville yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, ja samalla edistävät avointa ja reilua kauppaa sekä molemmille osapuolille edullista kasvua kriisin kriisin jälkeisessä tilanteessa.
Tarkistus  5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 e kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 e) OECD vaatii jäsenvaltioiltaan vientiluottoja koskevien tietojen ilmoittamista estääkseen niitä toimimasta protektionistisesti tai markkinoita vääristävällä tavalla. Olisi taattava avoimuus unionin sisällä, jotta jäsenvaltioille taataan yhtäläiset toimintaedellytykset.
Tarkistus  6 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 f kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 f) Vientiluottolaitokset ovat muodostuneet kehitysmaiden suurimmiksi julkisen rahoituksen lähteeksi. Vientiluottolaitoksista on näin ollen tullut kehitysmaiden julkisen kokonaisvelan suurimpia velkojia. Merkittävä osuus vientiluottolaitosten hankerahoituksesta kehitysmaissa keskittyy liikenteen, öljyn, kaasun ja kaivostoiminnan aloille sekä suuriin infrastruktuurihankkeisiin, kuten suurten patojen rakentamiseen.
Perustelu
Vientiluottolaitokset ovat muodostuneet kehitysmaiden suurimmaksi virallisen rahoituksen lähteeksi, mutta niiden lainojen korkotaso on edelleen korkeampi kuin Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston lainojen korkotaso. Vientiluottolaitoksista on näin ollen tullut kehitysmaiden suurimpia virallisia luotonantajia ja virallisen kokonaisvelan suurimpia velkojia: joidenkin tutkimusten mukaan niiden osuus on 30–40 prosenttia kehitysmaiden julkisen sektorin kokonaisvelasta.
Tarkistus  7 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 g kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 g) Järjestelyyn osallistujat ovat mukana jatkuvassa prosessissa, jonka tarkoituksena on minimoida kilpailun vääristymistä ja luoda yhtäläiset toimintaedellytykset, joissa OECD:n jäsenvaltioiden julkisesti tuettuja vientiluottoja myöntävien laitosten perimät takuumaksut perustuvat riskiin ja kattavat laitosten toimintakustannukset ja tappiot pitkällä aikavälillä. Julkisesti tuettuja vientiluottoja myöntävien laitosten on tämän tavoitteen edistämiseksi oltava avoimia ja raportoitava toimistaan.
Tarkistus  8 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 h kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 h) Unionin olisi tämän päätöksen liitteen 1 a mukaisesti toteutettava unionissa sijaitsevien julkisesti tuettuja vientiluottoja myöntävien laitosten avoimuutta ja tiedottamista koskevia lisätoimenpiteitä, jotta voidaan tukea kehitystä kohti OECD:n jäsenvaltioiden ja muiden valtioiden julkisesti tuettuja vientiluottoja myöntävien laitosten yhä suurempaa avoimuutta ja parempaa tiedottamista.
Tarkistus  9 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 i kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 i) Demokratian kehittämistä ja lujittamista sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamista, joista määrätään Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa ja jotka sisältyvät Euroopan unionin perusoikeuskirjaan, sekä ympäristöperiaatteita ja yritysten yhteiskuntavastuuta koskevia yleisiä periaatteita, joita täydennetään muilla kansainvälisiä hyviä käytänteitä koskevilla esimerkeillä, olisi käytettävä ohjaamaan kaikkia unionissa sijaitsevien julkisesti tuettujen vientiluottolaitosten rahoittamia hankkeita, ja sisällytettävä arvio sosiaalisista ja ympäristöllisistä vaikutuksista, myös ihmisoikeuksista ja vientiluottolaitosten rahoittamien alojen ja hankkeiden kannalta merkityksellisistä unionin ympäristö- ja sosiaalilainsäännön normeista. OECD:n "yhteisiin lähestymistapoihin" sisältyy jo niiden nykyisessä sanamuodossa selvä vaihtoehto käyttää lahjontaa, kestävää lainanantoa ja ympäristöä koskevia Euroopan unionin normeja kriteerinä hankkeiden tarkastelussa. Tämän säännöksen käyttöä olisi kannustettava entistä enemmän, kun otetaan huomioon, että hankkeiden tukijoilla, viejillä, rahoituslaitoksilla ja vientiluottolaitoksilla on erilaiset roolit, vastuut ja vaikutus julkisesti tuettujen hankkeiden kannalta.
Tarkistus  10 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 j kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 j) Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden ilmastotavoitteiden, jotka on ilmaistu unionin ja kansainvälisen tason sitoumuksissa, olisi ohjattava kaikkia unionissa sijaitsevien julkisesti tuettuja vientiluottoja myöntävien laitosten rahoittamia hankkeita. Näihin sitoumuksiin sisältyvät 24.–25. syyskuuta 2009 Pittsburghissa pidetyssä G20-huippukokouksessa annettu valtioiden ja hallitusten päämiesten loppujulistus fossiilisten polttoaineiden tukien asteittaisesta lopettamisesta, unionin tavoitteet vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 prosentilla vuoden 1990 tasosta, lisätä energiatehokkuutta 20 prosenttia ja tuottaa 20 prosenttia unionin energiatarpeesta uusiutuvista energialähteistä vuoteen 2020 mennessä sekä unionin tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 80–95 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Fossiilisten polttoaineiden tukien lopettamista on täydennettävä toimenpiteillä, joilla varmistetaan, että työntekijöiden ja köyhien elintasoa ei heikennetä.
Tarkistus  11 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 k kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 k) Joko OECD:n, ILO:n tai Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisesti täysin tunnustamat, yritysten yhteiskuntavastuuta määrittävät periaatteet koskevat yrityksiltä odotettavaa vastuullista toimintaa, ja niissä edellytetään ennen kaikkea erityisesti työhön, työmarkkinasuhteisiin, ihmisoikeuksiin, ympäristöön, kuluttajien etuihin ja heitä koskevien toimien avoimuuteen sekä korruption torjumiseen ja verotukseen liittyvän voimassa olevan lainsäädännön noudattamista. Lisäksi on otettava huomioon pk-yritysten erityinen tilanne ja voimavarat.
Tarkistus  12 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 l kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 l) Koska kilpailu maailmanmarkkinoilla on lisääntynyt ja jotta unionin yritykset eivät joutuisi epäedulliseen kilpailuasemaan, komission ja jäsenvaltioiden olisi lujitettava OECD:n toimia järjestelyyn osallistumattomien maiden saamiseksi mukaan järjestelyyn ja käytävä kahden- ja monenvälisiä neuvotteluja maailmanlaajuisten normien vahvistamiseksi julkisesti tuetuille vientiluotoille. Alan maailmanlaajuiset normit ovat edellytys tasapuolisille toimintaedellytyksille maailmankaupassa.
Tarkistus  13 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 m kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 m) Vaikka järjestely ohjaa OECD-maita, OECD:n ulkopuoliset maat ja erityisesti nousevan talouden maat eivät osallistu järjestelyyn, minkä vuoksi näiden maiden viejät voivat joutua epäoikeudenmukaiseen tilanteeseen. Siksi näitä maita olisi kannustettava liittymään OECD:hen ja osallistumaan järjestelyyn.
Tarkistus  14 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 n kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 n) Nykyisen sääntelyn yksinkertaistamiseen ja parantamiseen tähtäävä EU:n politiikka huomioon ottaen komission ja jäsenvaltioiden olisi järjestelyn tulevissa tarkistuksissa keskityttävä yritysten ja kansallisten hallintojen, vientiluottolaitokset mukaan luettuina, hallinnollisen rasitteen vähentämiseen.
Tarkistus  15 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 o kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 o) Järjestelyn parantamisella olisi taattava, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan yleiset tavoitteet eli demokratian kehittäminen ja lujittaminen sekä oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittaminen otetaan täysimääräisesti huomioon. Näin ollen unionissa olisi sovellettava lisätoimenpiteitä, kun OECD:n järjestely sisällytetään unionin säännöstöön, jotta OECD:n järjestelyn yhteensopivuus unionin säännöstön kanssa voidaan varmistaa.
Perustelu
Lainsäädännön tarkistus tekee mahdolliseksi soveltaa SEUT:n 208 artiklaa, jonka mukaan köyhyyden lievittäminen ja lopulta sen poistaminen on unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tärkein tavoite. Unionin on kunnioitettava tätä tavoitetta toteuttaessaan toimia, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin.
Tarkistus  16 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 p kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 p) Sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointimenetelmien, joilla varmistetaan vientiluottoja koskevien vaatimusten täyttäminen, olisi oltava täysin sopusoinnussa EU:n kestävän kehityksen strategian periaatteiden, Cotonoun sopimuksen ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen kanssa, ja niiden olisi täytettävä ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen ja biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen noudattamista sekä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista koskevat unionin sitoumukset ja tavoitteet sekä kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvät sosiaaliset sekä työ- ja ympäristönormit.
Tarkistus  17 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 4 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(4) Päätös 2001/76/EY olisi näin ollen kumottava ja korvattava tällä päätöksellä, jonka liitteenä on järjestelyn kodifioitu ja tarkistettu teksti, ja päätös 2001/77/EY olisi kumottava,	(4) Päätös 2001/76/EY olisi näin ollen kumottava ja korvattava tällä päätöksellä, jonka liitteenä 1 on järjestelyn kodifioitu ja tarkistettu teksti, ja päätös 2001/77/EY olisi kumottava,
Tarkistus  18 Ehdotus päätökseksi 1 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
Tämän päätöksen liitteenä olevan julkisesti tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevan järjestelyn sisältämiä suuntaviivoja sovelletaan yhteisössä.	Tämän päätöksen liitteenä olevan julkisesti tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevan järjestelyn sisältämiä suuntaviivoja sovelletaan unionissa.
Tarkistus  19 Ehdotus päätökseksi 1 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen uudeksi päätökseksi tämän päätöksen kumoamisesta ja korvaamisesta mahdollisimman pian sen jälkeen kun OECD:n jäsenvaltiot ovat sopineet uudesta järjestelystä ja viimeistään kaksi kuukautta sen voimaantulon jälkeen.
Tarkistus  20 Ehdotus päätökseksi 1 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b artikla
	Unionissa toteutettavat avoimuutta ja tiedottamista koskevat lisätoimenpiteet on esitetty tämän päätöksen liitteessä 1 a.
Tarkistus  21 Ehdotus päätökseksi 1 c artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 c artikla
	Neuvosto raportoi vuosittain Euroopan parlamentille ja komissiolle julkisesti tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevan OECD:n järjestelyn täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa.
Tarkistus  22 Ehdotus päätökseksi 1 d artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 d artikla
	Kunkin jäsenvaltion vientiluottolaitoksen taseesta on käytävä ilmi kaikki laitoksen varat ja velat. Vientiluottolaitosten toteuttaman taseen ulkopuolisten välineiden käytön on oltava täysin avointa.
	Muiden vientiluotoista hyötyvien yritysten kuin pk-yritysten on julkistettava vuosittain maakohtaiset rahoitustilit.
Tarkistus                  23 Ehdotus päätökseksi Liite 1 a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Liite 1 a
	1) Kunkin jäsenvaltion on annettava vuosittainen toimintakertomus Euroopan parlamentille ja komissiolle sanotun rajoittamatta kansallisten vientiluottojen valvonnasta vastaavien jäsenvaltioiden elinten oikeuksia. Vuosittaiseen toimintakertomukseen on sisällyttävä seuraavat tiedot: • kaikkia järjestelmän soveltamisalaan kuuluvia kansallisia välineitä ja ohjelmia koskeva tarkastus, joka koskee myös sitä, miten niissä noudatetaan järjestelyä, varsinkin vaatimusta, jonka mukaan takuumaksujen on perustuttava riskiin ja katettava toimintakustannukset pitkällä aikavälillä, • yleiskatsaus kertomuksen kattaman kauden tärkeimmistä toteutuneista toiminnoista ja siitä, miten niissä noudatetaan järjestelyä (luettelo uusista sitoumuksista, riskit, takuumaksut, maksetut korvaukset ja perinnät sekä laskelma ympäristöriskin kustannuksista), • esittely jäsenvaltion toimintapolitiikoista, jotta voidaan varmistaa, että ympäristö- ja sosiaaliasioita, ihmisoikeuksia, kestävää luotonantoa ja lahjonnan torjumista koskevat unionin kehitystavoitteet ja politiikat ohjaavat vientiluottotoimintaa. 2) Komissio toimittaa Euroopan parlamentille analyysinsa vuosittaisesta toimintakertomuksesta, ja arvioi, miten jäsenvaltiot ovat noudattaneet unionin kehitysyhteistyöpolitiikkaa ja kommentoi alan yleistä kehitystä. 3) Komissio toimittaa Euroopan parlamentille vuosittaisen kertomuksen toteutetuista ponnistuksista kansainvälisen yhteistyön eri foorumeilla, kuten OECD:ssä, G20-ryhmässä ja kolmansien maiden kanssa pidetyissä kahdenvälisissä kokouksissa, mukaan luettuna huippukokoukset, kumppanuus- ja yhteistyösopimusneuvottelut ja vapaakauppasopimusneuvottelut, jotta kolmannet maan ja erityisesti nousevan talouden maat ottaisivat käyttöön vientiluottolaitostensa avoimuutta koskevat suuntaviivat, jotka tasoltaan vastaavat vähintään OECD:n yhteisiä ohjeita.

PERUSTELUT

Suurimmassa osassa teollisuusmaita, kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja useimmissa kehittyvissä valtioissa toimii vähintään yksi julkisesti tuettuja vientiluottoja myöntävä laitos, joka tavallisesti on virallisesti tai puolivirallisesti valtion hallinnassa. Vientiluottolaitokset ovat maailman suurimpia yksityisen sektorin hankkeiden lainojen ja luottojen virallisia myöntäjiä. Vientiluottolaitosten kehitysmaiden suurille teollisuus- ja infrastruktuurihankkeille myöntämien luottojen määrä on monta kertaa suurempi kuin kaikkien monenvälisten kehityspankkien vuosittain myöntämä rahoitus. EU:n jäsenvaltioiden vientiluottolaitosten vuosina 2004–2009 myöntämien vientitakuiden kokonaismäärä oli noin 468 miljardia euroa.

Vientiluottolaitokset edistävät myös laillista kaupankäyntiä tapauksissa, joissa pääomamarkkinat ovat siihen kyvyttömiä. Niiden riskinkantokyky on paljon suurempi kuin yksityisten toimijoiden riskinkantokyky, koska niiden ei tarvitse maksaa veroa eikä tuottaa voittoa ja siten niillä on yksityisiin pankkeihin verrattuna enemmän aikaa saada sijoituksensa takaisin pitkällä aikavälillä. On kuitenkin pantava merkille, että samasta syystä vientiluottolaitokset voivat syyllistyä massiiviseen kaupan vääristämiseen, jos niiden rahoitusoperaatioita ei valvota yhteisillä säännöillä.

OECD:n vientiluottoryhmän puitteissa neuvoteltu "julkisesti tuettuja vientiluottoja koskeva järjestely", josta jäljempänä käytetään nimitystä "järjestely", on kaikkein tärkein yleisten sääntöjen kokoelma. Tukia ja tasoitustulleja koskevan WTO-sopimuksen (valtiontukia koskeva oikeudellisesti sitova kansainvälinen puitesopimus) perusteella yksityisille yrityksille myönnetty vientiluottotuki ei ole valtiontukea sillä edellytyksellä, että vientiluotto myönnetään tämän OECD-järjestelyn mukaisesti. Velvoitteiden noudattamisen perustana on, että vientiluotot on maksettava takaisin tietyssä määräajassa ja että peritään vähimmäistakuumaksu, joka kattaa vientiluottojen maksamatta jättämisen riskin (luottoriskin), ja joka perustuu riskiin ja riittää kattamaan pitkän aikavälin toimintakustannukset ja tappiot.

Vientiluottolaitokset ja läpinäkyvyyttä koskevat puutteet

Esittelijä tunnustaa ehdoitta, että vientiluottolaitokset ovat merkittäviä välineitä, joilla tuetaan kaupankäyntiä ja eurooppalaisten yritysten investointeja. Useimpien EU:n jäsenvaltioiden julkisen talouden alijäämän perusteella näyttää kuitenkin siltä, että vientiluottolaitosten rahoitusoperaatioiden on oltava taloudellisesti terveellä pohjalla. Jos alkaa näyttää siltä, että niiden on käännyttävä veronmaksajien puoleen voidakseen uudelleenrahoittaa operaatioitaan, tämä saattaisi vaikuttaa hyvin kielteisesti niiden nauttimaan tukeen suuren yleisön keskuudessa.

On kuitenkin mahdotonta saada selville, mitä vientiluottolaitokset rahoittavat ja mitä ne ovat rahoittaneet tähän saakka. Hyvin vähän tietoja on saatavissa. Jotkut kansalliset vientiluottolaitokset eivät ilmoita säännöllisesti edes vuosittaisen toimintansa tilinpäätöstietoja. Monet muut eivät ilmoita eriteltyjä tietoja alakohtaisesta luotonannostaan ja sen maantieteellisestä jakautumisesta. Edellä mainittu on ristiriidassa vuodelta 2005 peräisin olevan OECD:n järjestelyn kanssa. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden on noudatettava mainittua järjestelyä ja nyt sitä ollaan sisällyttämässä EU:n lainsäädäntöön.

Avoimuuden ja läpinäkyvyyden puuttuminen aiheuttaa valtavia kustannuksia ja aikataulun viivästyksiä, joilla ylitetään OECD:n järjestelyn mukainen kannattavuusraja. Sillä edistetään myös lahjontaa ja korruptiota.

Esittelijä katsoo, että OECD:n järjestelyn mukaisilla raportointivaatimuksilla ei pystytä valvomaan eurooppalaisten vientiluottolaitosten rahoitusoperaatioiden moitteettomuutta. Toisaalta esittelijä on huolissaan luottojen enenevän maksamatta jättämisen todellisesta mahdollisuudesta erityisesti rahoitus- ja talouskriisin seurauksena. Rahoitusalasta on todettava yleisellä tasolla, että nykyisen rahoituskriisin perusteella lainsäätäjien pitäisi olla tietoisia siitä, että rahoitusalalla tarvitaan yksityiskohtaisempia raportointivaatimuksia kuin mitkä sisältyvät nykyiseen OECD:n järjestelyyn.

OECD:n järjestely ei sisällä vaatimuksia, jotka ovat välttämättömiä takuumaksun oikeudenmukaisen hinnoittelun kannalta, koska järjestely ei sisällä sosiaalisen ja ympäristöriskin laskennassa sovellettavia avoimuutta ja vähimmäisvaatimuksia koskevia määräyksiä. OECD:n järjestely sisältää vain mainittujen laskelmien vapaaehtoisen ilmoittamisen. Tässä yhteydessä on otettava huomioon, että useimpien vientiluottolaitosten rahoittamien hankkeiden riskit ovat sitä luokkaa, että yksityiset pääomamarkkinat kieltäytyvät niiden rahoittamisesta. Vähimmäisnormien asettamatta jättäminen luoton tai takuun sosiaalisten ja ympäristöriskien laskennan yhteydessä edistää myös EU:n jäsenvaltioiden vientiluottolaitosten välistä kilpailua halvimmista luottokustannuksista, mikä edistää piiloprotektionismia.

Esittelijä ehdottaa riskinarvioinnin avoimuusvaatimusten tiukentamista, taseen ulkopuolisten välineiden ilmoittamista ja sosiaalisten ja ympäristöriskien ilmoittamisen pakolliseksi määräämistä. Esittelijä ehdottaa käytännössä, että jäsenvaltioille asetetaan vaatimus, jonka mukaan niiden on ilmoitettava vuosittain komissiolle omien vientiluottolaitostensa toiminnasta näiden asioiden osalta.

Vientiluottolaitokset ja EU:n politiikan johdonmukaisuus

Julkisen sektorin välineinä vientiluottolaitoksilla on hyvät edellytykset edistää erityisesti ilmastomuutosta ja köyhyyden lievittämistä koskevien EU:n sitoumusten mukaisten kansainvälisten tavoitteiden rahoittamista. Lissabonin sopimus edellyttää kaikkien EU:n ulkoisten toimien yhtenäisyyden vahvistamista. On selvää, että vientiluottolaitoksia on arvioitava mainittujen tavoitteiden täyttämisen perusteella.

Arvioiden mukaan vientiluottolaitokset tukevat öljy-, kaasu- ja kaivoshankkeita kaksi kertaa enemmän kuin kaikki monenväliset kehityspankit yhteensä. Vientiluottolaitokset tukevat puolta kaikista kehitysmaiden paljon CO2-päästöjä tuottavista teollisuushankkeista. Tämä johtuu osaksi siitä, että suurin osa edellä mainituista hankkeista ovat riskihankkeita suurten poliittisten, sosiaalisten ja ympäristö- ja kulttuurivaikutustensa perusteella, sekä siitä, että niitä ei voida toteuttaa ilman vientiluottolaitosten tukea ja rahoitusta.

Edellä mainitun perusteella voidaan todeta, että vientiluottolaitokset ovat sellaisen strategisen kehittämisen tukipylväitä, jotka ovat vastuussa valtavan suuresta osasta ympäristöä vahingoittavasta yritystoiminnasta. Sen sijaan valtion takaamien vientiluottolaitosten olisi edistettävä merkittävästi siirtymistä vähähiiliseen talouteen isäntävaltioidensa hallitusten ilmastositoumusten mukaisesti.

Euroopan unionin toiminnasta tehdyn Lissabonin sopimuksen vaatimuksista huolimatta ja huolimatta todisteista, jotka osoittavat, että suurimmalla osalla vientiluottolaitosten luotoista ja takuista edistetään öljyn ja kaasun tuotantoa ja kaivannaistoimintaa, jotka Maailmanpankin mukaan edistävät vähiten köyhyyden lievittämistä, asiakirjan lainsäädäntöosan johdannossa komissio ei näe mitään tarvetta tarkistaa OECD:n järjestelyn ja EU:n toimien ja tavoitteiden yhdenmukaisuutta (johdanto-osan 1 kappale) eikä laatia vaikutusten arviointia (johdanto-osan 2 kappale).

Esittelijä ehdottaa horisontaalisten tavoitteiden edistämistä, koska niillä voidaan ohjata jäsenvaltioiden vientiluottolaitoksia tehokkaasti siten, että ne tukevat EU:n toimia ja tavoitteita.

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.10.2010)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin
(KOM(2006)0456 – C7‑0050/2010 – 2006/0167(COD))

Valmistelija: Bart Staes

LYHYET PERUSTELUT

Komissio ja neuvosto tarkistavat parhaillaan OECD:n vientiluottoryhmän kanssa neuvoteltua lainsäädäntöä, jota kutsutaan "julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevaksi järjestelyksi", ja sen sisällyttämistä Euroopan unionin lainsäädäntöön. Tarkoituksena on lisätä vientiluottolaitosten oikeusvarmuutta varmistamalla, että niistä ei tehdä valitusta WTO:n riitojenratkaisumekanismille. Lainsäädännön tarkistus tekee mahdolliseksi soveltaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 208 artiklaa, jonka mukaan köyhyyden lievittäminen ja lopulta sen poistaminen on unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tärkein tavoite. Unionin on kunnioitettava tätä tavoitetta toteuttaessaan toimia, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin. Tässä yhteydessä vientiluottolaitoksilla on julkisen sektorin välineinä hyvät edellytykset edistää unionin ulkoisia tavoitteita (erityisesti köyhyyden lievittämistä ja ilmastonmuutoksen torjumista) sekä noudattaa vaatimusta, joka koskee kaikkien EU:n ulkoisten toimien yhtenäisyyden vahvistamista. Siksi toimijoita on arvioitava mainittujen tavoitteiden täyttämisen perusteella.

TARKISTUKSET

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 a) Monenväliset rahoituslaitokset ja Euroopan investointipankki ovat hyväksyneet asteittain useita aloja koskevia sosiaalisia kriteereitä ja ympäristökriteereitä, kuten päiväntasaajan periaatteet (2006), jotka ovat tärkeimmät hankkeiden sosiaalisia riskejä ja ympäristöriskejä koskevat vapaaehtoiset normit, ja Maailmanpankin suojatoimet, joihin kuuluu alueellisia toimia, kuten kaivannaisteollisuutta koskevaan Maailmanpankin selvitykseen sisältyvät suositukset sekä Maailman patokomission (WCD) suositukset. Näitä järjestelyn yhteisiin periaatteisiin sisältyviä sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja tarkistetaan ja päivitetään jatkuvasti.
Perustelu
Sosiaalisia riskejä ja ympäristöriskejä koskevien normien sisällyttäminen auttaa edistämään virallisesti tuettujen vientiluottojen ja vientitoimien sekä ympäristönsuojelua ja kansainvälisiä sopimuksia ja yleissopimuksia koskevien toimien yhdenmukaisuutta, mikä edistää kestävää kehitystä.
Tarkistus  2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 b) Vientiluottolaitokset ovat muodostuneet kehitysmaiden suurimmiksi virallisen rahoituksen lähteeksi. Vientiluottolaitoksista on näin ollen tullut kehitysmaiden virallisen kokonaisvelan suurimpia velkojia. Merkittävä osuus vientiluottolaitosten hankerahoituksesta kehitysmaissa keskittyy liikenteen, öljyn, kaasun ja kaivostoiminnan sekä suurten patojen kaltaisten suurten rakennushankkeiden kaltaisille aloille.
Perustelu
Vientiluottolaitokset ovat muodostuneet kehitysmaiden suurimmaksi virallisen rahoituksen lähteeksi, mutta niiden lainojen korkotaso on edelleen korkeampi kuin Maailmanpankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston lainojen korkotaso. Vientiluottolaitoksista on näin ollen tullut kehitysmaiden suurimpia virallisia luotonantajia ja virallisen kokonaisvelan suurimpia velkojia: joidenkin tutkimusten mukaan niiden osuus on 30–40 prosenttia kehitysmaiden julkisen sektorin kokonaisvelasta.
Tarkistus  3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 c) Pittsburghissa 24 ja 25 päivänä syyskuuta 2009 pidetyssä huippukokouksessa G20-ryhmän johtajat sitoutuivat järkeistämään ja poistamaan keskipitkällä aikavälillä tehottomat fossiilisten polttoaineiden tuet asteittain. G20-ryhmän johtajat vahvistivat mainitun sitoumuksen 26 ja 27 päivänä kesäkuuta 2010 pidetyssä Toronton huippukokouksessa.
Perustelu
Ehdotuksella on varmistettava, että OECD:n suuntaviivat vastaavat G20-yhteistyön piirissä ja huippukokouksissa vahvistettuja maailmanlaajuista ilmastonmuutosta koskevia EU:n toimia.
Tarkistus  4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 d) Järjestelyn parantamisella olisi taattava Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 208 artiklan yleisten tavoitteiden eli demokratian kehittämisen ja lujittamisen, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien ja perusvapauksien kunnioittamisen täysimääräinen noudattaminen. Näin ollen unionissa olisi sovellettava lisätoimenpiteitä, kun OECD:n järjestely sisällytetään unionin säännöstöön, jotta OECD:n järjestelyn yhteensopivuus unionin säännöstön kanssa voidaan varmistaa.
Perustelu
Lainsäädännön tarkistus tekee mahdolliseksi soveltaa SEUT:n 208 artiklaa, jonka mukaan köyhyyden lievittäminen ja lopulta sen poistaminen on unionin kehitysyhteistyöpolitiikan tärkein tavoite. Unionin on kunnioitettava tätä tavoitetta toteuttaessaan toimia, jotka todennäköisesti vaikuttavat kehitysmaihin.
Tarkistus  5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 e kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 e) Kaikkia vientiluottolaitosten rahoittamia hankkeita olisi ohjattava unionin politiikkaan ja säännöstöön perustuvilla EU:n periaatteilla ja normeilla, joita täydennetään muilla hyvillä kansainvälisillä käytänteillä ja joihin olisi sisällytettävä sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointi, johon kuuluvat myös ihmisoikeudet ja vientiluottolaitosten rahoittamia aloja ja hankkeita koskevat unionin ympäristö- ja sosiaalisäännöstöön sisältyvät standardit.
Perustelu
Mainitut periaatteet vastaavat Euroopan unionin yleisiä tavoitteita sellaisina kuin ne ovat kirjattuina SEUT:ssa. Sellaisinaan ne muodostavat Euroopan investointipankin lainanantotoiminnan perustan, josta on säädetty ympäristöä koskevia ja sosiaalisia periaatteita ja normeja koskevassa EIP:n lausunnossa (2009) ja ympäristöä ja sosiaalisia käytäntöjä koskevassa käsikirjassa (2010). Tässä yhteydessä näitä yleisiä periaatteita olisi vahvistettava Euroopan rahoituslaitosten yhtäläisten toimintaedellytysten varmistamiseksi.
Tarkistus  6 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 f kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 f) Rahoittamiensa hankkeiden kestävyyden varmistamiseksi vientiluottolaitosten olisi sovellettava sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arvioinnin menetelmiä hankkeiden elinkaaren ajan. Arviointeihin olisi sisällytettävä sosiaalisten riskien ja ympäristöriskien laskelmat.
Perustelu
Yhteisissä lähestymistavoissa olisi suositeltava, että vientiluottolaitosten tukemia hankkeita arvioidaan sen mukaan, missä määrin ne ovat kansainvälisten ihmisoikeusnormien mukaisia, jotta voidaan estää se, että hankkeet johtavat ihmisoikeuksien loukkaamiseen. Kunkin vientiluottolaitoksen olisi noudatettava selkeää politiikkaa, jolla ympäristön vahingoittaminen ja ihmisoikeuksien loukkaaminen estetään asianmukaisesti.
Tarkistus  7 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 3 g kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(3 g) Sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointimenetelmien, joilla varmistetaan vientiluottolaitoksia koskevien vaatimusten täyttäminen, olisi oltava täysin sopusoinnussa EU:n kestävän kehityksen strategian periaatteiden, Cotonoun sopimuksen ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa koskevan eurooppalaisen konsensuksen kanssa, ja niiden olisi täytettävä ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen ja biologista monimuotoisuutta koskevan YK:n yleissopimuksen noudattamista sekä YK:n vuosituhattavoitteiden saavuttamista koskevat unionin sitoumukset ja tavoitteet sekä kansainvälisiin sopimuksiin sisältyvät sosiaaliset ja työtä koskevat normit sekä ympäristönormit.
Perustelu
In full consistency and coherence with the provisions of Article 208 TFEU, Official support shall only be provided:
· when ECAs comply with human and social rights, based on international treaties and conventions, including the European Convention on Human Rights and the ILO Conventions;
· when the officially supported export credits contribute to the financing of international objectives to which the EU is committed to, especially regarding climate change and poverty alleviation;
· when Environmental and Social Impact Assessments are implemented, prior to the project approval, taking dully into account the interests of affected or interested communities;
· the officially supported export credits are consistent with and do not undermine development objectives, as identified through project appraisal;
when ECAs do not contravene obligations under international treaties and agreements related to environmental protection, human rights and sustainable development.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)
Tarkistus  8 Ehdotus päätökseksi 2 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a artikla
	Unionissa sovellettavat lisätoimet, joilla edistetään SEUT-sopimuksen 208 artiklan täysimääräistä täytäntöönpanoa, sisältyvät tämän päätöksen liitteeseen I a.
Perustelu
Liitteen avulla pyritään poistamaan epätietoisuus vientiluottolaitosten sosiaalisia normeja ja ympäristönormeja koskevista sitoumuksista asettamalla selkeät kriteerit sille, millä toimilla vientiluottolaitosten on varmistettava SEUT:n 208 artiklan tavoitteiden noudattaminen.
Tarkistus  9 Ehdotus päätökseksi Liite I a (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Liite I a
	YHDENMUKAISUUS JA AVOIMUUS
	OSA A) Kuuleminen, avoimuus ja tietojen julkisuus
	Komissio sitoutuu antamaan Euroopan parlamentille tietoja julkisesti tuettuja vientiluottoja koskevan OECD:n järjestelyn täytäntöönpanosta. Näin ollen komissio antaa vuosittaisen "avoimuutta koskevan kertomuksen" järjestelyn täytäntöönpanosta. Tässä avoimuutta koskevassa kertomuksessa luetellaan hyväksytyt rahoitustoimet tukea myöntäneiden maiden mukaan eriteltyinä seuraavasti:
	• virallista tukea antavan maan nimi • vientiluottolaitoksen nimi • tavaroiden kohdemaa; palvelujen sijaintipaikka • vientiluottolaitoksen hyväksymän rahoitustoimen päivämäärä • viejän tai palvelujen tarjoajan nimi • rahoitustoimen tyyppi: tavaroiden tai laitteiden toimitukset; tutkimusten ja suunnittelun toteuttaminen; hankkeiden toteuttaminen; palvelujen tarjoaminen • osallistuvan pankin nimi • velallisen nimi • takaajan nimi • julkisen tuen tyyppi (OECD:n järjestelyn mukainen luokittelu): 1) vientitakuu tai vientiluottovakuutus (pelkkä takuukate); 2) julkinen rahoitustuki: a) suora luotto/rahoitus ja jälleenrahoitus tai b) korkotuki.
	Lisätietoja annetaan myös kehitysyhteistyötoimia koskevien unionin politiikkojen noudattamisesta. Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus antaa vahvan oikeusperustan unionin kehitysyhteistyötoimille. SEUT-sopimuksen 208 artiklan 1 kohdan mukaisesti unioni "ottaa huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin". SEUT-sopimuksen 282 artiklan 2 kohdan mukaisesti "unioni ja jäsenvaltiot noudattavat niitä velvoitteita ja ottavat huomioon ne tavoitteet, jotka ne ovat hyväksyneet Yhdistyneissä Kansakunnissa ja muissa toimivaltaisissa kansainvälisissä järjestöissä." Kutakin yksittäistä rahoitustoimea koskeviin lisätietoihin sisällytetään:
	• erittäin velkaantuneissa köyhissä maissa toteutettavien rahoitustoimien tapauksessa: vientiluottolaitokset ilmoittavat Kansainvälisen kehitysjärjestön maissa toteuttamiensa hankkeiden lukumäärän ja arvon sekä menetelmät, joita käytetään maakohtaisessa kestävää velanhoitokykyä koskevassa kehyksessä ja varmistettaessa, että menot kohdistuvat yksinomaan tuottaviin tarkoituksiin; tähän sisältyy asiakkaan lausuma siitä, että sopimukseen ei liittynyt laittomia maksuja; laittomia maksuja koskevan kiellon rikkomisen tulisi kaikissa tapauksissa johtaa valtion maksuvelvoitteen peruuntumiseen;
	• sidotun avun luottojen tapauksessa: vientiluottolaitokset ilmoittavat sidotun avun luottohankkeiden lukumäärän ja arvon OECD:n järjestelyssä käytetyn luokittelun mukaisesti ja menetelmät, joilla varmistetaan yhdenmukaisuus järjestelyn kanssa;
	• hankkeiden täytäntöönpanon tapauksessa: vientiluottolaitokset toimittavat tietoja toimista, joihin hakija on ryhtynyt noudattaakseen lainanottajamaan voimassa olevaa ympäristö-, sosiaali- ja ihmisoikeuslainsäädäntöä sekä kansainvälisiä parhaita käytänteitä, EU:n politiikkaan ja säännöstöön perustuvat EU:n periaatteet ja normit mukaan luettuina; tähän sisältyy asiakkaan lausuma siitä, että se noudattaa lainanottajamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja kansainvälisiä parhaita käytänteitä;
	• vientiluottolaitokset toimittavat tietoja siitä, miten asiakas noudattaa kansainvälistä ja kansallista rikoslainsäädäntöä; tähän sisältyy asiakkaan lausuma siitä, että se noudattaa kansainvälistä ja kansallista rikoslainsäädäntöä;
	• patohankkeiden tapauksessa: vientiluottolaitokset toimittavat tietoja siitä, miten asiakas noudattaa Maailman patokomission (WCD) ohjeita;
	• kaivannaisteollisuuden hankkeiden tapauksissa: vientiluottolaitokset toimittavat tietoja siitä, miten asiakas noudattaa kaivannaisteollisuutta koskevaan Maailmanpankin selvitykseen sisältyviä suosituksia.
	Vientiluottolaitokset saattavat hankkeiden arvioimista koskevat tiedot asianomaisten yhteisöjen, kansalaisjärjestöjen ja muiden tahojen käyttöön ennen hakemuksen hyväksymistä. Mainittuihin tietoihin sisällytetään kaikkien hankkeiden sosiaalisten vaikutusten ja ympäristövaikutusten arviointi sekä asianomaisten yritysten nimet.
	Lisäksi kestävää kehitystä koskeva vaikutusten arviointi on julkistettava ennen vientiluottolaitoksen tuen myöntämistä.
	OSA B) Ilmastonmuutos
	Vientiluottolaitokset edistävät SEUT-sopimuksen 208 artiklan mukaisesti ilmastonmuutosta koskevaan YK:n puitesopimukseen perustuvien unionin sitoumusten ja velvoitteiden toteutumista.
	EU:n ilmastopolitiikan vaatimusten sisällyttämiseen soveltuvilta osin vientiluottolaitoksen toimintaan voi kuulua:
	• vientiluottolaitoksen tukemien hankkeiden sekä paikallisten ja alueellisten yksittäisten hankkeiden täyden hiilijäljen vuosittainen yksityiskohtainen ilmoittaminen;
	• hiilijäljen arviointi, joka sisällytetään ympäristövaikutuksen arviointimenettelyyn sen varmistamiseksi, että hanke edistää parhaalla mahdollisella tavalla energiatehokkuuden parantamista;
	tukikelvottomuuden perusteella kiellettyjen hanke- tai teknologiatyyppien luettelon käyttöönotto, fossiilista polttoainetta hyödyntävien hankkeiden rahoittamisen asteittainen lopettaminen mukaan luettuna;
	• hiilidioksidipäästöjen selkeät vähentämistavoitteet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä ja päästöjen vuosittaiset enimmäismäärät;
	• arviointimenettelyjen määrittäminen siten, että niissä otetaan huomioon ilmastonmuutosta ja kehittämistä koskevat kehitysmaiden tarpeet sellaisina kuin ne on määritelty ilmastonmuutosta koskevan YK:n puitesopimuksen kansallisissa sopeutumisohjelmissa sekä EU:n aluekohtaisissa ja maakohtaisissa strategia-asiakirjoissa;
	• uusiutuvaa energiaa koskevien tavoitteiden määrittäminen aluekohtaisissa/maakohtaisissa strategisissa suunnitelmissa.
Perustelu
The annex includes a wide range of issues aimed at complying with Article 208 TFEU and plug important gaps such as the absence of any reference to human rights standards within the Common Approaches. The annex also seeks to establish an arrangement by which the EU should provide an annual report on transactions by or on behalf of a government for export of goods and/or services within the scope of the Arrangement. Also, the scope of the Common Approaches must be widened to ensure that all official support provided by ECAs is covered, not only transactions with a repayment term of two years or more. Finally, the part devoted to climate change highlights the EU's international commitments on climate change in order to phase out fossil fuel subsidies over the medium term and provide targeted support to enable the poorest countries adapt to climate change.
(Kääntäjän huomautus: Perustelua ei ole käännetty, koska sen pituus ylittää sallitun merkkimäärän.)

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Tiettyjen suuntaviivojen soveltaminen julkisesti tuettuihin vientiluottoihin
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0456 – C7-0050/2010 – 2006/0167(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	INTA
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 9.9.2010
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Bart Staes 3.6.2010
Valiokuntakäsittely	30.8.2010
Hyväksytty (pvä)	26.10.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	20 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Thijs Berman, Michael Cashman, Véronique De Keyser, Nirj Deva, Charles Goerens, Catherine Grèze, Enrique Guerrero Salom, András Gyürk, Eva Joly, Filip Kaczmarek, Franziska Keller, Gay Mitchell, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Birgit Schnieber-Jastram
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Horst Schnellhardt, Bart Staes
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Eider Gardiazábal Rubial, Anna Ibrisagic, Miroslav Mikolášik

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (24.11.2010)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

ehdotuksesta neuvoston päätökseksi tiettyjen suuntaviivojen soveltamisesta julkisesti tuettuihin vientiluottoihin
(KOM(2006)0456 – C7‑0050/2010 – 2006/0167(COD))

Valmistelija: Arturs Krišjānis Kariņš

LYHYET PERUSTELUT

Esittelijä katsoo, että vientiluotot ovat tärkeä EU:n yritysten tukemisen väline. Koska virallisesti tuettujen vientiluottojen kysyntä on kasvanut, on erittäin tärkeää, että tätä välinettä koskevat uusimmat OECD:n säännöt otetaan käyttöön jäsenvaltioissa mahdollisimman pian.

Keskipitkän ja pitkän aikavälin vientiluottojen tukeminen on tehokas väline, jota ei vielä ole täysimääräisesti hyödynnetty kaikissa jäsenvaltioissa ja jonka käyttöön on kannustettava. Vientiluotoilla voidaan helpottaa työpaikkojen luomista varmistamalla sellaisten hankkeiden rahoitus, joilla muutoin olisi rajallisemmat mahdollisuudet saada pääomaa markkinoista riippumattoman luonteensa vuoksi.

Esittelijä toteaa, että kaikessa tätä alaa koskevassa uudessa lainsäädännössä on vältettävä kaikenlaisen uuden byrokratian luomista, josta aiheutuisi lisäkustannuksia. Vientiluottoja olisi poikkeuksellisesti valvottava EU:n tasolla, mikäli sisämarkkinoilla ilmenee kilpailun vääristymistä. Toissijaisuusperiaate on säilytettävä.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 a) Järjestely on osaltaan vähentänyt nykyisen talous- ja rahoituskriisin vaikutusta, koska sen avulla on voitu luoda työpaikkoja tukemalla kauppaa ja investointeja sellaisiin yrityksiin, joille ei muutoin myönnettäisi lainaa yksityisellä sektorilla.
Tarkistus  2 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 b) Vientiluottolaitosten olisi otettava huomioon unionin tavoitteet ja politiikat ja noudatettava niitä. Vientiluottolaitosten olisi unionissa toimivia yrityksiä tukiessaan noudatettava ja edistettävä unionin periaatteita ja standardeja, kun on kyse demokratian vakauttamisesta, ihmisoikeuksien kunnioittamisesta ja kehitystä edistävien politiikkojen johdonmukaisuudesta.
Tarkistus  3 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 c) Jäsenvaltioiden vientiluottolaitosten olisi kuitenkin tarkkaan tutkittava saamansa hakemukset ja otettava huomioon, että vientiluottona annettu virallinen tuki voi keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä mahdollisesti johtaa kyseisen jäsenvaltion julkisen talouden alijäämään, erityisesti ottaen huomioon, että maksujen laiminlyönnin riski on suurempi kriisin jälkeisessä tilanteessa.
Tarkistus  4 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 d kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 d) Vientiluottolaitosten olisi tutkittava saamansa hakemukset tarkasti maksimoidakseen tarjotun julkisen tuen hyödyt, kun otetaan huomioon, että hyvin kohdennetut vientiluotot myötävaikuttavat uusien markkinoille pääsyn mahdollisuuksien luomiseen unionissa toimiville yrityksille, erityisesti pk-yrityksille, ja samalla edistävät avointa ja reilua kauppaa sekä molemmille osapuolille edullista kasvua kriisin jälkimainingeissa.
Tarkistus  5 Ehdotus päätökseksi Johdanto-osan 2 e kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(2 e) OECD vaatii jäsenvaltioiltaan vientiluottoja koskevien tietojen ilmoittamista estääkseen niitä käyttäytymästä protektionistisesti tai markkinoita vääristävällä tavalla. Olisi taattava avoimuus unionin sisällä, jotta jäsenvaltioille taataan yhtäläiset toimintaedellytykset.
Tarkistus  6 Ehdotus päätökseksi 1 a artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 a artikla
	Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ehdotuksen uudeksi päätökseksi tämän päätöksen kumoamisesta ja korvaamisesta mahdollisimman pian sen jälkeen kun OECD:n jäsenvaltiot ovat sopineet uudesta järjestelystä ja viimeistään kaksi kuukautta sen voimaantulon jälkeen.
Tarkistus  7 Ehdotus päätökseksi 1 b artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b artikla
	Neuvosto raportoi vuosittain Euroopan parlamentille ja komissiolle julkisesti tuettujen vientiluottojen suuntaviivoja koskevan OECD:n järjestelyn täytäntöönpanosta kussakin jäsenvaltiossa.
Tarkistus  8 Ehdotus päätökseksi 1 c artikla (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 c artikla
	Kunkin jäsenvaltion vientiluottolaitoksen taseesta on käytävä ilmi kaikki laitoksen varat ja velat. Vientiluottolaitosten toteuttaman taseen ulkopuolisten välineiden käytön on oltava täysin avointa.
	Muiden vientiluotoista hyötyvien yritysten kuin pk-yritysten on julkistettava vuosittain maakohtaiset rahoitustilit.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Tiettyjen suuntaviivojen soveltaminen julkisesti tuettuihin vientiluottoihin
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0456 – C7-0050/2010 – 2006/0167(COD)
Asiasta vastaava valiokunta	INTA
Lausunnon antanut valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	ECON 6.7.2010
Valmistelija        Nimitetty (pvä)	Arturs Krišjānis Kariņš 6.7.2010
Valiokuntakäsittely	18.10.2010		9.11.2010
Hyväksytty (pvä)	22.11.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 0 3
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Burkhard Balz, Udo Bullmann, Pascal Canfin, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, José Manuel García-Margallo y Marfil, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Othmar Karas, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Philippe Lamberts, Werner Langen, Hans-Peter Martin, Arlene McCarthy, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Olle Schmidt, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Herbert Dorfmann, Sari Essayah, Ashley Fox, Robert Goebbels, Enrique Guerrero Salom, Sophia in ‘t Veld, Gay Mitchell, Gianni Pittella

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Tiettyjen suuntaviivojen soveltaminen julkisesti tuettuihin vientiluottoihin
Viiteasiakirjat	KOM(2006)0456 – C7-0050/2010 – 2006/0167(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	1.3.2010
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 6.7.2010
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	DEVE 9.9.2010		ECON 6.7.2010
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Yannick Jadot 19.4.2010
Valiokuntakäsittely	1.6.2010		13.7.2010		9.11.2010
Hyväksytty (pvä)	1.12.2010
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	William (The Earl of) Dartmouth, Laima Liucija Andrikienė, David Campbell Bannerman, Harlem Désir, Christofer Fjellner, Joe Higgins, Yannick Jadot, Metin Kazak, Bernd Lange, David Martin, Vital Moreira, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Tokia Saïfi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Keith Taylor, Paweł Zalewski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	George Sabin Cutaş, Małgorzata Handzlik, Salvatore Iacolino, Syed Kamall, Maria Eleni Koppa, Jörg Leichtfried, Michael Theurer, Jarosław Leszek Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Markus Pieper, Giommaria Uggias
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	9.12.2010