Menettely : 2010/2084(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0366/2010

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0366/2010

Keskustelut :

PV 18/01/2011 - 14
CRE 18/01/2011 - 14

Äänestykset :

PV 19/01/2011 - 6.10
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0016

MIETINTÖ     
PDF 165kWORD 111k
9.12.2010
PE 445.928v02-00 A7-0366/2010

Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta

(2010/2084(INI))

Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta

Esittelijä: Marisa Matias

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta

(2010/2084(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon EY:n perustamissopimuksen 168 artiklan,

–    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 35 artiklan(1),

–    ottaa huomioon neuvoston suosituksen hermoston rappeutumissairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, torjuntakeinoja koskevista yhteistä ohjelmasuunnittelua hyödyntävistä tutkimustoimista ja neuvoston päätelmät kansanterveysohjelmista ikään liittyvien hermoston rappeutumissairauksien ja erityisesti Alzheimerin taudin torjumiseksi,

–    ottaa huomioon Alzheimer Europe ‑järjestön Euroopan unionissa toteuttaman ja komission terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosaston rahoittaman EuroCoDe-hankkeen (European Collaboration on Dementia, 2006/2008) tulokset ja Alzheimer’s Disease Internationalin (ADI) maailman Alzheimer-päivänä 21. syyskuuta 2010 julkaiseman maailman Alzheimer-raportin vuodelta 2010,

–    ottaa huomioon Alzheimer Europen toteuttaman ja komission rahoittaman eurooppalaisen EuroCoDe-hankkeen (European Collaboration on Dementia) tulokset,

–    ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta (KOM(2009)0380 lopullinen),

–    ottaa huomioon hyvän terveydentilan edistämistä ikääntyvässä Euroopassa koskevan EU:n strategisen tavoitteen, joka perustuu komission valkoiseen kirjaan "Yhdessä terveyden hyväksi: EU:n strateginen toimintamalli vuosiksi 2008–2013", jossa puolestaan korostetaan, että palliatiivista hoitoa koskevaa ja hermoston rappeutumissairauksien parempaan ymmärtämiseen tähtäävää tutkimusta on tehostettava,

–    ottaa huomioon 9. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman ikääntyneiden pitkäaikaishoidosta(2),

–    ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman naisten asemasta ikääntyvässä yhteiskunnassa(3),

–    ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–    ottaa huomioon ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan mietinnön (A7-0366/2010),

A.  ottaa huomioon, että arviolta 35,6 miljoonaa ihmistä maailmassa kärsi erityyppisistä dementiasairauksista vuonna 2010 ja että tämän luvun arvioidaan lähes kaksinkertaistuvan joka kahdeskymmenes vuosi ja se saattaa nousta 65,7 miljoonaan vuonna 2030 (Alzheimer’s Disease Internationalin raportti vuodelta 2010); ottaa huomioon, että varhaisen diagnoosin vaikeuden vuoksi Alzheimerin tautia sairastavien lukumäärää aliarvioidaan,

B.   toteaa, että dementioista kärsii Euroopassa arviolta 9,9 miljoonaa ihmistä ja että valtaosalla näistä on Alzheimerin tauti (Alzheimer’s Disease Internationalin raportti vuodelta 2010); ottaa huomioon, että hermoston rappeutumissairauksia voivat sairastaa kaikenikäiset ihmiset, mutta ne ovat yleisimpiä ikääntyneiden huonontuneen toimintakyvyn ja riippuvuuden syitä ja että näistä sairauksista kärsivien lukumäärän odotetaan kasvavan voimakkaasti vuoteen 2020 mennessä, mikä johtuu eliniänodotteen noususta ja eläkeläisten sosiaalisen elämän puutteesta; toteaa, että näistä sairauksista kärsivien lukumäärä lähes kolminkertaistuu, kun otetaan huomioon myös dementiapotilaiden omaishoitajien lukumäärä,

C.  ottaa huomioon, että vuoden 2009 maailman Alzheimer-raportin mukaan dementiasta kärsivistä henkilöistä yli 28 prosenttia elää Euroopassa, joten Eurooppa on toisella sijalla Aasian (35 prosenttia) jälkeen, ja että kaikista maailman alueista Länsi-Euroopassa on suhteellisesti eniten sairastuneita (19 prosenttia),

D.  ottaa huomioon, että Euroopan väestö vanhenee ja yli 80-vuotiaat ovat useimmissa Euroopan maissa nopeimmin kasvava väestöryhmä; ottaa huomioon, että työssäkäyvien suhde eläkkeellä oleviin pienenee, minkä vuoksi dementiasairauksien odotetaan olevan yksi suurimmista haasteista kansallisten terveydenhoito- ja sosiaaliturvajärjestelmien kestävyydelle niin omaishoidon kuin pitkäaikaissairaanhoidon alalla tulevina vuosikymmeninä,

E.   ottaa huomioon, että tiettyjen arvioiden mukaan (Alzheimer’s Disease Internationalin raportti vuodelta 2010) Alzheimerin taudin välittömät sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Euroopassa olisivat 135,04 miljardia dollaria,

F.   katsoo, että varhainen diagnoosin tekeminen voi auttaa hallitsemaan terveydenhuollon kustannuksia kaikkialla Euroopassa,

G.  katsoo, että Euroopan unionilla ei ole tällä hetkellä riittävän tarkkoja lukuja dementioista ja erityisesti hermoston rappeutumissairauksista ja että joidenkin tutkimusten arviot ovat jopa kolminkertaisia toisiin verrattuina; pitää näin ollen välttämättömänä toteuttaa eurooppalaisia epidemiologisia tutkimuksia yhteisten ja täsmällisesti määriteltyjen indikaattoreiden pohjalta,

H.  ottaa huomioon, että dementian seuraukset ovat sekä sosiaalisia että taloudellisia ja ne vaikuttavat jäsenvaltioiden kaikkiin terveydenhuoltojärjestelmiin,

I.    katsoo, että Alzheimerin ja muiden dementian muotojen taloudellisiin ja sosiaalisiin vaikutuksiin varautumista varten on investoitava tieteelliseen tutkimukseen ja hoitojärjestelmien tehokkaisiin toimintamalleihin,

J.    ottaa huomioon, että jäsenvaltiot tekevät valtaosan tämän alan tutkimustyöstä ja tutkimustyön koordinointi jäsenvaltioiden välillä on melko vähäistä, minkä vuoksi toiminta on hajanaista ja tiedon ja parhaiden käytäntöjen vaihto jäsenvaltioiden välillä rajallista, ja että Alzheimerin taudin tutkimus on jäljessä muiden merkittävien tautien tutkimuksesta Euroopassa,

K.  ottaa huomioon, että Alzheimer Europen äskettäiset tulokset osoittavat, että Alzheimerin tauti on edelleen alidiagnosoitu Euroopan unionissa ja että jäsenvaltioissa esiintyy monenlaista ennaltaehkäisyyn, hoitoonpääsyyn ja asianmukaisten palvelujen tarjontaan liittyvää eriarvoisuutta,

L.   ottaa huomioon, että nykyinen tutkimus antaa viitteitä siitä, että ruokavalio saattaa vaikuttaa merkittävästi Alzheimerin taudin kehittymiseen, ja katsoo tämän vuoksi, että painopisteenä olisi oltava dementian ehkäiseminen tarpeisiin sovitettavilla toimenpiteillä ja että erityistä huomiota olisi kiinnitettävä ehkäiseviin tekijöihin, kuten terveelliseen ruokavalioon, fyysisen ja kognitiivisen aktiivisuuden edistämiseen ja diabeteksen, korkean kolesterolin, korkean verenpaineen, tupakoinnin ja muiden sydämeen ja verisuoniin liittyvien riskitekijöiden vähentämiseen,

M.  toteaa, että yhä paremmin tiedostetaan, että hermoston rappeutumissairauksien vaikutus Euroopan väestöön on niin suuri, ettei yksikään jäsenvaltio pysty ratkaisemaan ongelmaa yksin; pitää siksi välttämättömänä, että jäsenvaltiot ja EU vahvistavat merkittävästi innovatiivisen ja monialaisen kliinisen tutkimuksen alalla tehtävää yhteistyötä ja koordinointia Alzheimerin taudin syitä, ehkäisemistä ja hoitoa koskevassa tutkimuksessa ja tiedonvaihdossa ja että alalle investoidaan enemmän varoja, jotta voidaan ehkäistä hermoston rappeutumissairauksia, etenkin Alzheimerin tautia, joka on merkittävä haaste eurooppalaisille yhteiskunnille,

N.  katsoo, että nykyisellä eurooppalaisella hankkeella ei voida korvata jo olemassa olevia Alzheimerin taudin ja muiden dementian muotojen torjuntaan tähtääviä kansallisia suunnitelmia, vaan sen avulla olisi pyrittävä parantamaan asiaa koskevan eurooppalaisen tutkimuksen koordinointia,

O.  toteaa, että dementia on tuhoisa potilaalle itselleen, mutta jos riittäviä ja korkealaatuisia palveluja ei ole saatavana, siitä voi tulla raskas taakka myös potilaan omaisille ja hoitajille niiden henkisten, fyysisten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi, joita erityyppisistä dementiasairauksista kärsivien omaiset ja ystävät joutuvat kohtaamaan; ottaa huomioon, että jokaisessa perheessä, jossa on dementiapotilas, keskimäärin kolme henkilöä kantaa suoraan pääasiallisen taakan, mikä tarkoittaa, että dementiat koskettavat suoraan arviolta 19:ää miljoonaa eurooppalaista,

P.   toteaa, että Alzheimerin taudista kärsiville henkilöille ei ole tarjolla riittävästi laitoshoitoa ja että tilanne vielä pahenee tulevaisuudessa; toteaa, että ei ole riittävästi terveydenhoitohenkilöstöä ja sosiaalityöntekijöitä huolehtimaan Alzheimerin taudista kärsivistä henkilöistä ja että tämä pula pahenee entisestään tulevaisuudessa; toteaa myös, että on selvää, että näiden potilaiden kannalta parasta on auttaa heitä pysymään tutussa kotiympäristössä,

Q.  katsoo, että dementiaa sairastavien hoidon ja hoitajien tukitoimien yhteydessä Euroopan unionin ja jäsenvaltioiden on pyrittävä kolmeen tavoitteeseen, jotka ovat laadukkaan hoidon takaaminen sairaille, lepoajan takaaminen hoitajille heidän tarpeitaan vastaavasti ja sen varmistaminen, että sairaat voidaan hoitaa kotona tai laadukkaissa ja innovatiivisissa hoitolaitoksissa,

R.   katsoo, että nykyisten etälääketieteen palvelujen avulla voidaan tukea huomattavasti Alzheimerin taudista kärsiviä potilaita ja heidän hoitajiaan ja siten parantaa potilaiden elämänlaatua heille tutussa ympäristössä ja tarjota hyvä vaihtoehto laitoshoidolle,

S.   katsoo, että Alzheimerin tauti leimaa siihen sairastuneet ja että muiden ihmisten suhtautuminen sairauteen ja siitä kärsiviin henkilöihin johtaa sairaiden ja heidän läheistensä eristymiseen; katsoo, että yleinen suhtautuminen ongelmaan on edelleen väärä, mikä johtaa sekä potilaiden että heidän perheidensä sosiaaliseen syrjäytymiseen; katsoo tämän vuoksi, että olisi tiedettävä enemmän dementiaan liittyvästä leimautumisesta, ennakkoluuloista ja syrjinnästä, ja että tarvitaan tutkimusta myös siitä, miten estetään dementiaa sairastavien sosiaalinen syrjäytyminen ja kannustetaan heitä aktiiviseen kansalaisuuteen, joka auttaa heitä säilyttämään ihmisarvon ja arvostuksen,

T.   katsoo, että potilaiden elämänlaadun parantaminen liittyy usein potilaiden omaisten tunne-elämään,

U.  toteaa, että tukiryhmät ovat potilaiden omaisille soveltuvia kohtauspaikkoja, joissa he saavat tukea ja oppivat "tietoista vastuuta",

V.  katsoo, että Alzheimerin tautia ja muita dementian muotoja ei saisi pitää ikääntymiseen kuuluvana normaalina ongelmana, vaan potilailla olisi oltava oikeus sopivaan hoitoon, lääkärin apuun ja erityishoitomuotoihin,

W. toteaa, että vaikka Alzheimerin tautia koskeva yleinen tietoisuus ja tieteellinen tietämys ovat lisääntyneet huomattavasti erityisesti sen suhteen, miten tautia luonnehditaan paitsi kliinisenä dementiana myös dementiaa edeltävien oireiden esiintymisenä, hoitovaihtoehdot rajoittuvat edelleen oireenmukaiseen lääkitykseen; toteaa, että jäsenvaltioiden välillä ja jopa niiden sisällä on tällä hetkellä hätkähdyttäviä eroja ja puutteita henkilökunnan koulutuksessa ja pätevyydessä sekä hoitolaitteissa diagnoosin tekemistä ja tutkimusta varten, ja ottaa huomioon, että Alzheimerin taudin diagnoosi tehdään usein vasta vuosien kuluttua taudin puhkeamisesta, mikä viivyttää sairauden hidastamiseksi mahdollisesti annettavaa hoitoa,

X.  ottaa huomioon, että viimeaikaiset edistysaskeleet luotettavien biomarkkereiden käytössä ovat kannustaneet kehittämään uusia kriteereitä Alzheimerin taudin määrittelemiseksi kliinisenä kokonaisuutena, joka kattaa muistin ja kognitiivisten taitojen huononemisvaiheen lisäksi myös varhaisemman vaiheen,

Y.  toteaa, että Alzheimerin tauti ja muut dementiat eivät koske ainoastaan ikääntyneitä vaan ne voivat kehittyä myös nuorille; katsoo, että olisi syytä parantaa nuorten sairastuneiden diagnoosin saantia, tutkimusta ja hoito-, tuki- ja asumispalveluja,

Z.   ottaa huomioon, että lisäämällä yleisön ja ammattihenkilöstön tietoisuutta Alzheimerin taudista sekä kansallisella että eurooppalaisella tasolla voidaan auttaa ihmisiä tunnistamaan taudin ensimmäiset merkit, hakemaan varhaista diagnoosia ja hoitoon pääsyä sekä palveluja varhaisessa vaiheessa,

AA. katsoo, että huomion kiinnittäminen enemmän Alzheimerin taudin dementiaa edeltävään vaiheeseen voisi osaltaan auttaa kehittämään asianmukaisia hoitotoimia, joilla kyetään hidastamaan taudin etenemistä ja viime kädessä viivyttää potilaan tilan kehittymistä vakavaksi Alzheimerin taudiksi, joka on taudin kaikkien vammauttavin muoto,

AB. ottaa huomioon, että tehokkaiden tautiin vaikuttavien lääkeaineiden kehittäminen (pelkästään oireita lieventävien lääkeaineiden sijasta) on Alzheimerin tautia sairastavien kannalta ratkaisevan tärkeä ja kiireellinen tehtävä, joka on vielä täyttämättä,

AC. toteaa myös, että Alzheimerin taudin diagnoosissa, joka tehdään lähes 70 prosentissa dementiatapauksista, ei oteta täysin huomioon taudin yhteydessä havaittavien aivovaurioiden moninaisuutta ja sitä, että tauti ei patologisesti ja kliinisesti ole samanlainen nuorilla ja vanhoilla,

1.   kehottaa neuvostoa julistamaan dementian hoidon EU:n terveydenhuollon painopisteeksi ja kehottaa painokkaasti jäsenvaltioita laatimaan Alzheimerin tautia koskevia erityisiä kansallisia suunnitelmia ja strategioita dementian sosiaalisten ja terveydellisten vaikutusten huomioon ottamiseksi sekä palvelujen ja tuen tarjoamiseksi dementiasta kärsiville ja heidän omaisilleen, kuten jo tehdään useissa jäsenvaltioissa, joissa vuonna 2008 käynnistetyn Alzheimeria ja vastaavia tauteja koskevan suunnitelman avulla on koordinoitu sairauteen liittyviä sosiaali- ja terveysalan hoitopalveluja sekä kliinistä ja perustutkimusta kansallisella tasolla;

2.   suhtautuu myönteisesti jäsenvaltioiden edistämään EU:n yhteistä ohjelmasuunnittelua koskevaan aloitteeseen, jolla pyritään lisäämään Alzheimerin ja muiden hermoston rappeutumissairauksien tutkimusta, ja kehottaa komissiota jatkamaan toimenpiteiden toteuttamista terveyteen liittyvien, sosiaalisten, teknologisten ja ympäristöllisten haasteiden selvittämiseksi Alzheimerin taudin ja muiden hermoston rappeutumissairauksien hoidossa;

3.   kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan huomioon dementian, kun ne valmistelevat tulevia toimia ennaltaehkäisevän terveyspolitiikan alalla, erityisesti sen yhteyden sydän- ja verisuonisairauksiin, mielenterveyteen, fyysiseen aktiivisuuteen, terveyskasvatukseen ja uuteen teknologiaan,

4.   kehottaa jäsenvaltioita antamaan unionin kansalaisille elintapavalistusta korostamalla terveiden elintapojen merkitystä terveille aivoille tavoitteena Alzheimerin taudin ja muiden dementian muotojen puhkeamisen estäminen tai viivyttäminen;

5.   ehdottaa, että neuvosto ja komissio harkitsevat eurooppalaisen mielenterveyden teemavuoden järjestämistä 21. syyskuuta vietettävän maailman Alzheimer-päivän lisäksi, jotta voitaisiin lisätä tietoisuutta ikääntymisestä johtuvista aivoihin liittyvistä sairauksista ja tavoista havaita ja tunnistaa niiden varhaisia oireita, sekä tiedotuskampanjoita niiden ennaltaehkäisystä sekä aivohalvauksien hoidosta; katsoo, että eurooppalaisella teemavuodella olisi myös edistettävä hyvien käytäntöjen vaihtamista unionin jäsenvaltioissa;

6.   korostaa, että a) väestön ikääntyminen ja b) tämän ikääntyvän väestön kustannusten kasvun aiheuttama paine julkiselle taloudelle ja yksityissektorin tuotantokyvylle luo jäsenvaltioihin rakenteellisen ongelman; toteaa, että tästä syystä Euroopan unionin olisi pitkän aikavälin strategiassaan edistettävä pontevasti ennalta ehkäisemistä (hoitokäytännöissä ja terveempien elintapojen edistämisessä); katsoo, että terveysindikaattoreilla autetaan merkittävästi parantamaan talouden indikaattoreita;

7.   pyytää neuvostoa ja komissiota tunnustamaan hermoston rappeutumissairauksista kärsivien henkilöiden potilasjärjestöjen aseman ja ottamaan ne mukaan tiedotus- ja ennaltaehkäisykampanjoihin ja dementiaa sairastavien henkilöiden tukikampanjoihin sekä tutkimusohjelmien määrittelyyn;

8.   ehdottaa, että komissio harkitsisi "hoitajien päivän" järjestämistä, jotta voitaisiin lisätä tietoisuutta virallisesta hoitohenkilöstöstä ja omaishoitajista kaikkialla Euroopassa ja tunnustaa heidän tärkeä tehtävänsä;

9.   korostaa, että Alzheimerin taudin puhkeamista tai sen etenemistä hidastavan tehokkaan hoidon löytämistä on pidettävä äärimmäisen tärkeänä;

10. kehottaa neuvostoa ja komissiota toimimaan dementiaa koskevan yleisen tietoisuuden lisäämiseksi unionissa, jotta helpotetaan dementian ensioireiden tunnistamista ja varhaista diagnosointia sekä sopivaa hoitoa ja tukea;

11. korostaa ennaltaehkäisemisen ensisijaisuutta ja varhaisen diagnoosin merkitystä tehokkaan hoidon kannalta; korostaa tutkimuksen, kuntouttamisen ja toimien suuntaamista helpottavan epidemiologisen ja kliinisen tiedon tarvetta erityisesti taudin oireettomassa vaiheessa ennen kuin potilaasta tulee toimintakyvytön ja kehottaa jäsenvaltioita parantamaan tämän tiedon laatua;

12. toteaa, että tällä hetkellä ei ole olemassa erityisesti Alzheimerin tautia koskevaa ennaltaehkäisyohjelmaa, ja kehottaa tämän vuoksi käynnistämään myös EU:n tasolla tällaista toimintaa, jonka perustekijöitä olisivat potilaiden fyysistä ja älyllistä aktiivisuutta edistävä ympäristö, ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevän Euroopan toimintafoorumin suositusten mukainen ruokavalio sekä kaikkien niin aktiivisen kuin passiivisen tupakoinnin vähentämiseen tähtäävien toimien tukeminen;

13. on vakuuttunut, että Alzheimerin taudin uusia kriteerejä käsittelevän kansainvälisen työryhmän (IWG on the New criteria for AD) äskettäin ehdottamat varhaisen diagnoosin testit, riskitekijöitä koskeva tutkimus ja varhaisen diagnoosin kriteerien määrittely ovat äärimmäisen tärkeitä;

14. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan aktiivisesti yhteisten menettelytapojen määrittelyyn, kehittämiseen ja toteuttamiseen varhaista diagnosointia varten, määrittelemään biomarkkereita dementian ja sen esiasteiden uusien hoitomuotojen hyödyntämiseksi ja kehittämään hermoston rappeutumissairauksia koskevan yhteisen tutkimusohjelman sekä vaihtamaan näitä sairauksia koskevia parhaita käytäntöjä, niin että vähennetään nykyisiä eroavaisuuksia jäsenvaltioiden välillä ja niiden sisällä diagnosoinnin ja hoidon alalla; huomauttaa, että tautimarkkereiden arviointiin tarkoitetut standardisoidut operatiiviset menettelyt ovat ratkaisevan tärkeitä uusien lääkkeiden keksimisen ja Alzheimerin tautia sairastavien tehokkaamman teknologia-avusteisen hoidon kehittämisen kannalta;

15. kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että Alzheimerin taudin puhkeamista hidastavat lääkkeet ovat kaikkien taudista kärsivien saatavilla eivätkä pelkästään niiden, joiden tauti on todettu vakavaksi;

16. kannustaa komissiota laatimaan yhteisiä suuntaviivoja sellaisen varhaisen diagnoosin kehittämistä ja toteuttamista varten, joka perustuu muistin monialaiseen tutkimiseen, ja asiasta ilmoittamista ja tiedon antamista koskevista ohjeista, joiden avulla potilas ja hänen läheisensä saavat käsitellä sairauden puhkeamista parhaissa mahdollisissa puitteissa;

17. kannustaa jäsenvaltioita perustamaan erikoistuneita keskuksia ja ottamaan käyttöön sopivia lääketieteellisiä laitteita (erityisesti magneettiresonanssikuvauslaitteita, joiden merkitys dementian tutkimuksessa on kiistaton) kaikkialla alueellaan;

18. kehottaa neuvostoa ja komissiota ottamaan huomioon dementian ja Alzheimerin taudin nopean yleistymisen ja niiden vaikutuksen tutkimuksen toimintasuunnitelmia laatiessaan;

19. vaatii jäsenvaltioita kehittämään toimia sellaisen rahoituksen saannin helpottamiseksi dementian ja Alzheimerin tautia koskevaa tutkimusta varten, ennaltaehkäisevä tutkimus mukaan luettuna, joka olisi oikeassa suhteessa tautien taloudelliseen merkitykseen yhteiskunnalle;

20. pitää tärkeänä tarkastella monialaisesti sitä, kuinka Euroopan laajuisen tutkimusyhteistyön ja tutkimuksen koordinoinnin avulla voidaan edistää tietämystä näistä sairauksista, niiden diagnosointia, hoitoa ja ehkäisyä sekä potilaiden ja heidän perheidensä ja hoitajiensa hyvinvointia koskevaa sosiaalitutkimusta; katsoo, että uusien diagnoosikriteerien validointia koskeva tutkimus, varhaisessa vaiheessa tehtävien seulontatestien kehittäminen ja taudin etenemistä esi- ja myöhemmistä vaiheissa koskevien riskitekijöiden tunnistaminen ovat ratkaisevan tärkeitä; suosittaa, että potilaiden edustajat, terveydenhuollon organisaatiot ja lääketieteellisten palvelujen tarjoajat otetaan mukaan tähän prosessiin; katsoo, että jäsenvaltioiden välisen yhteistyön pohjalta tehtävistä laajamittaisista epidemiologisista ja kliinisistä tutkimuksista syntyy tällöin selvää lisäarvoa;

21. tunnustaa merkityksen, joka 34:lle hermoston rappeutumissairauksia koskevalle hankkeelle annettavalla Euroopan unionin 159 miljoonan euron tuella on; katsoo kuitenkin, että tulevan tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelman yhteydessä on ehdottomasti puututtava erityisesti Alzheimerin tautia koskevan tutkimuksen pirstoutuneisuuteen ja että olisi ehdottoman tärkeää ottaa mukaan muiden kuin lääkehoitojen sekä kognitiivisen ja käyttäytymisterapian vähän tutkituilla aloilla toteutettavia hankkeita;

22. katsoo, että varhaiset diagnoositestit, riskitekijöiden tutkimus ja varhaisen diagnoosin kriteerit ovat ratkaisevan tärkeitä; katsoo, että jäsenvaltioiden välisen yhteistyön pohjalta tehtävistä laajamittaisista epidemiologisista ja kliinisistä tutkimuksista syntyy tällöin selvää lisäarvoa; pitää yhtä tärkeänä myös Euroopan terveystarkastuskyselyä, jonka kognitiivisen testimoduulin avulla saadaan arvokasta tietoa niiden henkilöiden määrästä, joilla on varhaisvaiheen kognitiivisia vajavaisuuksia;

23. kehottaa komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita ottamaan lääketieteellisessä ja yhteiskunnallisessa tutkimuksessa, terveydenhoidossa, työllisyydessä ja sosiaalipolitiikassa huomioon erityistarpeet naisilla, jotka kärsivät taudista kaksi kertaa useammin ja joiden osuus hoitohenkilöstössä on suhteettoman suuri;

24. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään hoidon ja ennaltaehkäisyn alalla pitkän aikavälin toimintalinjoja ja -suunnitelmia, joiden avulla varaudutaan ja puututaan yhteiskunnallisiin ja väestökehityksen suuntauksiin, ja keskittymään potilaita hoitaville perheille annettavaan tukeen ja täten tarjoamaan sosiaalista suojelua dementiasta kärsiville suojattomassa asemassa oleville henkilöille;

25. korostaa, että on tärkeää ehkäistä Alzheimerin tautia edistämällä terveellistä elämäntapaa, johon kuuluu muun muassa pysyminen henkisesti ja sosiaalisesti aktiivisena, oikea ruokavalio ja liikunta;

26. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään strategisen toimintasuunnitelman, jossa vahvistetaan keskipitkän ja pitkän aikavälin tutkimustarpeet ja -tavoitteet, mukaan luettuna hoitoa koskevat tarpeet, hermoston rappeutumissairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin alalla; katsoo, että näillä toimintasuunnitelmilla olisi pyrittävä vahvistamaan nuorten tutkijoiden potentiaalia ja tukemaan innovoivia tutkimusmalleja julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien pohjalta; suosittelee huippututkimuskeskusten kehittämistä erityisiä tutkimusalueita varten ja ottamaan mukaan potilaiden, hoitohenkilöstön järjestöjen sekä julkisen/yksityisen terveydenhuollon tarjoajien edustajat;

27. kehottaa jäsenvaltioita toimimaan yhteistyössä komission kanssa ja kartoittamaan mahdollisia komission aloitteita, joiden kautta jäsenvaltioita voitaisiin auttaa yhteisen tutkimusohjelman kehittämisessä ja toteuttamisessa;

28. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään toimintasuunnitelmia, joiden avulla pyritään parantamaan Alzheimerin taudista ja muista dementioista kärsivien potilaiden sekä heidän perheidensä hyvinvointia ja elämänlaatua;

29. kehottaa unionin toimielimiä mahdollisuuksiensa mukaan tukemaan Alzheimer Europen dementiatutkimuksen seurantakeskusta välineenä, jota tarvitaan parhaiden käytäntöjen ja tutkimustulosten levittämisessä potilaille ja heidän hoitajilleen;

30. toteaa, että on tärkeää tutkia ikääntymisprosessin ja dementian välistä, dementian ja ikääntyneiden masentuneisuuden sekä sukupuolierojen ja dementian eri tyyppien välistä yhteyttä ja myös niiden erillisyyttä; kannustaa jäsenvaltioita lisäksi edistämään erityisiä terveydenhoito- ja tutkimusohjelmia, joissa painotetaan potilaan valintaa ja tulevaisuudensuunnitelmia ja laatimaan suosituksia, joissa keskitytään ihmisarvon ja sosiaalisen osallisuuden ydinperiaatteisiin ja edistetään siten potilaiden itsenäisyyttä ja itsemääräämisoikeutta;

31. kehottaa jäsenvaltioita myöntämään riittävästi varoja kyseisistä sairauksista kärsivien potilaiden hoitoon, tietojenvaihtoon ja alalla saavutettujen tulosten verkottamiseen;

32. korostaa kotiavun merkitystä sairaille ja vanhuksille sekä hyväntekeväisyys- ja vapaaehtoisjärjestöjen huomattavaa panosta Alzheimerin tautia ja muita ikään liittyviä sairauksia sairastavien potilaiden auttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään kumppanuuksia tällaisten järjestöjen kanssa tukemalla niiden toimintaa; kehottaa lisäksi jäsenvaltioita osoittamaan arvostusta kyseisiä sairauksia potevien henkilöiden omaishoitajien antaman hoidon merkitykselle ja tunnustamaan sen;

33. korostaa, että tarvitaan toimia, joilla ei keskitytä pelkästään Alzheimerin taudin lääkehoitoon taudin puhjettua, vaan myös ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin, kuten ruokavalioon ja ravitsemukseen Alzheimerin taudin kehittymisen todennäköisyyden vähentämiseksi; kehottaa tutkimaan kattavasti ruokavalion ja ravitsemuksen vaikutuksia Alzheimerin tautiin ja tarjoamaan ravitsemusneuvoja ja muita neuvoja siitä, miten tautia estetään kehittymästä, ja levittämään tietoa yleisölle tiedotuskampanjoiden avulla;

34. korostaa, että dementian psykologisten ja sosiaalisten näkökohtien ymmärtämiseksi tarvitaan myös terveystalouden, yhteiskuntatieteiden ja humanististen tieteiden tutkimusta ja muita kuin lääkehoidon lähestymistapoja;

35. katsoo, että muistihäiriöiden varhaisten oireiden diagnoosin olisi oltava yhtenä huomion painopisteenä työterveydenhuollossa;

36. pyytää komissiota, neuvostoa ja jäsenvaltioita pohtimaan sellaisten turvallisuusstandardien laatimista, joita sovellettaisiin ikääntyneiden hoitoon erikoistuneisiin laitoksiin, heidän elinympäristöihinsä ja kotihoitojärjestelyihin;

37. kehottaa jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä komission kanssa ja yhdessä tutkimuslaitosten kanssa laatimaan yhteisiä suuntaviivoja kaikenlaisen Alzheimerin tautiin sairastuneiden parissa työskentelevän henkilöstön (lääketieteellisten ammattien ja avustavan hoitohenkilöstön ammattien harjoittajat) sekä omaishoitajien ja muiden sairaudesta perillä olevien hoitajien kouluttamiseen ja seurantaan, jotta voidaan varmistaa käytettävissä olevien varojen pätevä ja tehokas käyttö; toteaa, että dementiasta kärsivien henkilöiden parissa työskentelevän ammattitaitoisen henkilöstön tarve kasvaa nopeasti;

38. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan Eurooppa 2020 -strategioiden "Uusia työpaikkoja" ja "Uudet taidot uusia työpaikkoja varten" tarjoamia mahdollisuuksia lisätä tulevaisuudessa työvoimaa Alzheimerin taudista ja muuntyyppisestä dementiasta kärsivien ihmisten hoitamiseen; on edistettävä uusia ammatillisia työpaikkoja kaikkialla Euroopassa, jotta voidaan huolehtia yhä enemmän hoitoa tarvitsevista ikääntyvistä;

39. kehottaa komissiota lisäämään Eurooppa 2020 -strategian lippulaiva-aloitteen "innovaatiounioni" ja suunnitellun aktiivista ja tervettä ikääntymistä koskevan pilottikumppanuuden (joka on määrä käynnistää vuoden 2011 alussa) resursseja dementiakysymyksen ratkaisemiseksi Euroopassa;

40. korostaa, että kuvantamisen ja biomarkkeritutkimuksen alalla viime aikoina saavutetut edistysaskeleet avaavat tietä Alzheimerin taudin hiljaisten molekyyliprosessien ja varhaisten merkkien havaitsemiseen muun muassa parhaillaan tutkittavana olevan merkkiaineen avulla, joka mahdollistaa amyloidiplakkien – jotka ovat toinen tähän tautiin liitetyistä vaurioista – havaitsemisen aivoissa;

41. tunnustaa suuren panoksen, jolla perheet, hoitajat ja yhteisöt auttavat potilaita toteuttamaan potentiaaliaan ja pyytää jäsenvaltioita tukemaan perheitä, hoitajia ja yhteisöjä;

42. pitää tärkeänä Alzheimerin tautia sairastavien ja heidän perheidensä henkistä tukemista; korostaa, että on tärkeää yhdistää ikääntymiseen liittyvä psykososiaalinen lähestymistapa sekä lääketieteen ja biolääketieteen tutkimustulokset; kannattaa tutkimusta terveystalouden, yhteiskunnallisten ja humanististen näkökohtien sekä muun kuin lääkehoidon aloilla, jotta ymmärrettäisiin dementian psykologista, taloudellista ja yhteiskunnallista puolta ja edistettäisiin olemassa olevan tekniikan käyttöä (sähköiset terveyspalvelut, tieto- ja viestintätekniikka, tekniset apuvälineet jne.);

43. suosittelee, että komissio tutkisi, miten dementiaa sairastavien ihmisen oikeuksia, mukaan luettuna hoitotestamentit (living will) ja huoltajuusjärjestelmät, koskevia EU:n aloitteita voidaan laajentaa;

44. kehottaa jäsenvaltioita harkitsemaan sitä, että Alzheimerin tautia sairastavien auttamista koskevissa toimintaohjelmissa rajoitettaisiin antipsykoottisten lääkkeiden käyttöä, kun otetaan huomioon, että vaikka näitä lääkkeitä määrätään nykyisin yleisesti dementian vaikutusten torjumiseen, niiden hyöty on osoitettu vähäiseksi ja niiden määrääminen on myös osaltaan lisännyt joka vuosi kuolemantapauksia;

45. korostaa, että Alzheimerin tautia sairastavien ihmisarvo on säilytettävä ja heidän leimaamisensa ja syrjintänsä on lopetettava;

46. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kehittämään uusia poliittisia aloitteita, joilla edistetään tiedon levittämistä ja sellaisten innovatiivisten hoitojen ja taudinmääritystestien pääsyä markkinoille, joilla vastataan Alzheimer-potilaiden nykyisin täyttämättä oleviin tarpeisiin;

47. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään terveys- ja sosiaalipalveluita, joiden lähtökohtana on mahdollisimman kattava, oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen integroitujen palvelujen tarjonnan kehittäminen yhteisöissä ja kodeissa dementiasairauksista kärsiville henkilöille iästä, sukupuolesta, etnisestä alkuperästä, varallisuudesta ja vammaisuudesta riippumatta ja riippumatta siitä, asuvatko he maalla vai kaupungissa; kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia, joilla käsitellään näitä tekijöitä, jotka luovat kansanterveyteen liittyvää, mutta vältettävissä olevaa eriarvoisuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään edelleen tiedonkeruuta terveydenhuollon eriarvoisuudesta;

48. kehottaa jäsenvaltioita olemaan tietoisia ennaltaehkäisevästä hoidosta, joka auttaa hidastamaan dementiaan sairastumista sekä varmistamaan, että taudista kärsivät saavat kohtuuhintaista ja korkealaatuista hoitoa; painottaa jäsenvaltioille, että tällaiset palvelut on turvattava talouden vakauttamisen aikana kaikkialla Euroopassa;

49. kehottaa jäsenvaltioita perustamaan toisiinsa yhteydessä olevien osaamiskeskusten eurooppalaisen verkoston, jossa keskitytään dementian ja Alzheimerin taudin diagnosointia ja hoitoa koskevaan asiantuntemukseen ja jonka avulla voitaisiin vaihtaa ja arvioida erilaisia tietoja jäsenvaltioiden välillä;

50. kannustaa jäsenvaltioita kehittämään eri ammattikuntia yhdistäviä ja monialaisia henkilökohtaisia hoitosuunnitelmia, joita koordinoi yksi vastaava lääkäri diagnoosin ilmoittamisesta lähtien, ja helpottamaan kotihoitoa käyttämällä tehokkaammin monialaisia ja erikoistuneita kotihoito- ja kotiapupalveluja, älykotisovelluksia ja uutta tieto- ja viestintätekniikkaa;

51. kehottaa jäsenvaltioita kehittämään hoitajia varten monipuolisia, innovoivia ja laadukkaita virkistysjärjestelyjä, kuten tilapäisiä majoitustiloja ja vastaanottokeskuksia, ja varmistamaan hoitajien terveyden seurannan tarjoamalla heille esimerkiksi asianmukaista terveydenhoitoa ja psykologista ja sosiaalista tukea;

52. kehottaa Euroopan unionia ja jäsenvaltioita tehostamaan tutkimusta, parantamaan diagnoosin saantia ja mukauttamaan hoito- ja tukipalveluja nuorten sairastuneiden tarpeisiin;

53. kannustaa jäsenvaltioita saattamaan niin pian kuin mahdollista tautiin sairastuneiden potilaiden saataville uusia lääkkeitä, joiden hoitoteho on varmistettu ja todettu;

54. kehottaa jäsenvaltioita parantamaan yleisön ja terveydenhoitoalan ammattilaisten ja avustavien työntekijöiden sekä alan poliittisten päättäjien ja tiedotusvälineiden tietoisuutta dementiasta, jotta Alzheimerin taudin oireita, luonnetta ja hoitoa ymmärrettäisiin paremmin; tietoisuutta on lisättävä erityisesti diagnooseista, hoidosta ja asianmukaisesta tuesta;

55. muistuttaa komissiota vuonna 2006 hyväksytystä Bowisin mietinnöstä, jossa kehotettiin työnantajia ottamaan käyttöön mielenterveyttä työssä edistäviä toimintatapoja keskeisenä osana työterveyttä ja turvallisuutta koskevaa vastuutaan varmistaakseen, että psyykkisistä häiriöistä kärsivien ottaminen mukaan työmarkkinoille tapahtuu parhaalla mahdollisella tavalla, ja että toimintatavat olisi julkaistava ja niitä olisi valvottava nykyisen terveyttä ja turvallisuutta koskevan lainsäädännön puitteissa; muistuttaa komissiota siitä, että parlamentti odottaa yhä näiden toimintatapojen julkaisemista;

56. korostaa Alzheimerin taudista ja muista dementian muodoista aiheutuvien sairaanhoitokustannuksien määrää ja sitä, että on tärkeää löytää toimivia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon seuraavat seikat: välittömät sairaanhoitokustannukset (jotka kattavat terveydenhuoltojärjestelmän kulut: erikoislääkärikulut, lääkkeet, lääketieteelliset tutkimukset ja säännölliset tarkastukset); välittömät sosiaalikulut (jotka kattavat terveydenhuoltojärjestelmän ulkopuolisten virallisten palvelujen kulut: kunnan palvelut, kotihoito, ateria- ja kuljetuspalvelut sekä potilaiden sijoittaminen ikääntyneiden hoitoon erikoistuneisiin hoitokoteihin, joissa potilaat voivat saada lääketieteellistä hoitoa); epäviralliset kustannukset (jotka kattavat työurien pidentyessä alentuneeseen tuottavuuteen liittyvät kustannukset ja työpanoksen menetyksen varhaiseläkkeiden, sairauslomien tai kuoleman johdosta);

57. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan yleisölle ja erityisryhmille, kuten koululaisille, terveydenhoitohenkilöstölle ja sosiaalityöntekijöille, suunnattavia tiedotuskampanjoita, vertaamaan omaishoitajien, potilasyhdistysten ja hallituksista riippumattomien järjestöjen tukemiseen tarkoitettuja toimia ja vaihtamaan kokemuksia niistä, edistämään vapaaehtoistyöntekijöiden ja oikeudellista, psykologista ja terveydenhoidollista apua niin kotona kuin päivähoitokeskuksissa tarjoavien työntekijöiden koulutusta ja organisoitumista koskevien tiedotteiden julkaisemista ja levittämistä – myös internetissä – sekä edistämään Alzheimer-yhdistysten perustamista asianomaisten henkilöiden kokemustenvaihdon helpottamiseksi; korostaa, että kyky tunnistaa dementian oireet on tärkeää kaikissa tiedotus- ja koulutuskampanjoissa;

58. kehottaa jäsenvaltioita edistämään vapaaehtoisuuteen perustuvia ja ilmaisia muistiin kohdistuvia seulontatutkimuksia niille väestöryhmille, joilla tieteellisen tiedon mukaan on riski sairastua Alzheimerin tautiin tai muihin dementiasairauksiin;

59. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota edistämään eettistä toimintamallia ja suhtautumista sairastuneisiin ihmisarvon kunnioituksen varmistamiseksi sekä käynnistämään pohdinnan hermoston rappeutumissairauksista kärsivien henkilöiden juridisesta asemasta, jotta sairaan henkilön oikeudellista suojaa ja vapaudenriistoa koskeville kysymyksille saadaan oikeudelliset puitteet;

60. kehottaa tunnustamaan Alzheimer-yhdistykset keskeisiksi kumppaneiksi ja ottamaan ne mukaan 1) määrittelemään ennaltaehkäisyä koskevia suosituksia ja parhaita käytäntöjä sekä levittämään niitä ruohonjuuritasolle, 2) antamaan kipeästi kaivattua tietoa ja tukea dementiaa sairastaville ja heidän hoitajilleen, 3) edustamaan dementiaa sairastavien henkilöiden ja heidän hoitajiensa etuja yhteyksissä poliittisiin päättäjiin ja 4) vahvistamaan kumppanuuksia lääketieteen ammattilaisten kanssa, jotta voidaan edistää holistista lähestymistapaa; korostaa, että tämän saavuttamiseksi unionin toimielimien olisi tutkittava Euroopan kansanterveysalan toimintaohjelman mahdollisuuksia tarjota säännöllistä perusrahoitusta Euroopan Alzheimer-yhdistyksille ja kannustaa jäsenvaltioita tukemaan Alzheimer-yhdistyksiä kansallisella tasolla;

61. kehottaa jäsenvaltioita luomaan tukiryhmiä laitoksissa työskenteleville terveydenhuollon ammattilaisille, sairaalassa olevien potilaiden omaisille, potilaita kotona hoitaville omaisille ja kotisairaanhoitopalveluissa työskenteleville terveydenhoitoalan ammattilaisille;

62. kehottaa neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita yhdessä parlamentin kanssa vaalimaan dementiasta kärsivien henkilöiden itsenäisyyttä ja edistämään heidän ihmisarvoaan ja sosiaalista osallisuuttaan terveysalan toimintasuunnitelmalla sekä tarjoamaan tietoa parhaista käytänteistä haavoittuvien henkilöiden oikeuksien kunnioittamisen ja dementiapotilaiden huonon kohtelun torjumisen alalla;

63. kehottaa komissiota ja neuvostoa tutkimushankkeiden yhteydessä vaalimaan kumppanuuksien kehittämistä sekä julkisten laitosten että yksityisten ja julkisten laitosten välillä ja siten valjastamaan yksityisen ja julkisen sektorin välineet, resurssit ja kokemuksen Alzheimerin taudin ja muiden dementian muotojen vaikutusten torjumiseen;

64. tähdentää, että tarvitaan vielä paljon edistystä Alzheimerin taudista tai vastaavista sairauksista kärsivien potilaiden pääsyssä hoitokokeiluihin, jotta voidaan varmistaa uusien molekyylien toimivuus; korostaa myös, että näitä kysymyksiä olisi käsiteltävä vielä lääkkeiden kliinisiä tutkimuksia koskevan EU:n direktiivin 2001/20/EY tulevan tarkistamisen yhteydessä;

65. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan huomioon Alzheimerin taudin tuhoisan vaikutuksen muistiin ja henkisiin kykyihin ja laatimaan kansallisia strategioita, joiden avulla taloudellisesta tuesta taudista kärsiville vastaavat viranomaiset voivat seurata tukea ja varmistaa, että se käytetään yksinomaan taudista kärsivien hyväksi;

66. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenmaiden hallituksille ja parlamenteille.

(1)

EYVL C 364, 18.12.2000, s. 1.

(2)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0313.

(3)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0306.


PERUSTELUT

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille ja neuvostolle Alzheimerin tautia ja muita dementioita koskevasta eurooppalaisesta aloitteesta on erittäin tärkeä eri politiikkojen ja tämäntyyppisten sairauksien käsittelemistapojen yhteensovittamista koskevien konkreettisten ehdotusten tekemisen kannalta. Tämä aloite puoltaa hyvin paikkaansa ottaen huomioon nykyinen toimenpiteiden hajanaisuus ja epätasa-arvoisuus unionissa sekä eriarvoiset mahdollisuudet saada taudin diagnoosi ja asianmukainen hoito. Lähtien neljästä päätavoitteesta – varhaisen diagnoosin ja elämänlaadun edistäminen; sairauden epidemiologisen tuntemuksen parantaminen ja nykyisen tutkimuksen koordinointi; jäsenvaltioiden keskinäisen solidaarisuuden tukeminen hyvien käytänteiden jakamisen avulla; sekä dementiasairauksista kärsivien oikeuksien kunnioittaminen – komissio ehdottaa useita toimenpiteitä, joita tässä mietinnössä pyritään syventämään. Lisäksi tiedonannossa esitetään täydentäviä toimenpiteitä, joilla pyritään sairauden sosiaalisten ulottuvuuksien parempaan huomioonottamiseen. Erityistä huomiota kiinnitetään myös ammattihenkilöstöön ja hoivan tarjoajiin, eri hoitojärjestelmien vahvistamiseen sekä perheenjäsenten ja muiden päivittäin dementian parissa työskentelevien kouluttamiseen ja tukemiseen.

Taustaa

Potilasyhdistysten antamien tietojen mukaan joka vuosi 1,4 miljoonaa eurooppalaista sairastuu johonkin dementian muotoon. Uusi tapaus diagnosoidaan aina 24 sekunnin välein. Yli 65-vuotiaista arviolta yksi kahdestakymmenestä ja yli 80-vuotiaista yksi viidestä sairastaa dementiaa. Noin yli 8 miljoonaa 30–99-vuotiasta eurooppalaista kärsii hermostorappeumasairauksista, ja tutkijoiden mukaan tämä lukumäärä voi kaksinkertaistua aina kahdenkymmenen vuoden välein.

Puolessa näistä tapauksista kyse on Alzheimerin taudista. Huomattavaa on, että ainoastaan kolme prosenttia diagnosoiduista eli yli 40 vuotta diagnoosin tekemisen jälkeen. Edellä olevien lukujen lisäksi olisi korostettava sitä, ettei kaikilla ole samoja mahdollisuuksia saada diagnoosia tai asianmukaista hoitoa. Eroja on paitsi maiden välillä myös niiden sisällä.

Hermostorappeumasairaudet ovat nykyään ikääntyneiden toimintavajavaisuuden pääasiallisia syitä, ja näistä sairauksista kärsivien määrän arvioidaan kasvavan huomattavasti. Tämä seikka on entistä merkittävämpi, kun otetaan huomioon keskimääräisen eliniänodotteen nousu ja se, että työssäkäyvien suhde eläkkeellä oleviin pienenee.

Monet dementiasairauksien syyt ovat edelleen tuntemattomia. On kuitenkin mahdollista tunnistaa joukko riskitekijöitä, jotka lisäävät mahdollisuutta sairastua Alzheimerin tautiin. Näitä ovat muun muassa korkea verenpaine, korkea kolesteroli- ja homokysteiinitaso, älyllisten virikkeiden vähyys, sosiaalisen osallisuuden ja liikunnan puute, liikalihavuus ja diabetes sekä vakavat tai peräkkäiset aivohalvaukset. Viimeksi tutkimukset ovat osoittaneet, että Alzheimerin tauti voi johtua neurotoksisen proteiinin kertymisestä aivoihin. Näyttää kuitenkin siltä, että kyseessä ei ole ensisijaisesti perinnöllinen tauti, koska niitä perheitä on hyvin vähän, joissa taudin syy on geneettinen. Alzheimerin tauti aiheutuu monista eri tekijöistä.

Varhainen diagnoosi ja ennalta ehkäisyn asettaminen ensisijalle

Alzheimerin taudin oireet sekoitetaan usein muihin ikääntymisen merkkeihin. Vaikka tutkimuksissa on edistytty ja terveydenhoitoalan henkilöstö on entistä tietoisempi tästä sairaudesta, monet saavat diagnoosin vasta taudin keski- tai myöhäisemmässä vaiheessa. Tiedetään, että tavallisesti käytetty sairauden diagnosointimenetelmä on eri tekijöiden poissulkeminen. Niiden henkilöiden määrä, jotka ovat sairastuneet Alzheimerin tautiin mutta eivät tiedä sitä, on edelleen korkea.

On erittäin tärkeää asettaa ennalta ehkäisevät toimet keskeiselle sijalle kaikissa strategioissa ja panostaa mahdollisimman varhaiseen diagnosointiin.

Potilaan ihmisarvo

Tähän mennessä ei ole vielä löydetty parannuskeinoa Alzheimerin tautiin. Nykyiset hoitokeinot perustuvat sellaisten lääkkeiden käyttöön, joiden avulla pyritään potilaiden käyttäytymis- ja kognitiivisiin muutoksiin liittyvien oireiden lieventämiseen ja vakauttamiseen. On mahdollista hidastaa sairauden etenemistä, mutta toistaiseksi ei ole mahdollista estää asteittaista hermosolujen kuolemista. Siksi on tärkeää edistää lääkehoidon lisäksi myös muiden hoitokeinojen käyttöä, joiden avulla kohennetaan potilaiden hyvinvointia. On tarpeen auttaa potilaita sairautensa hyväksymisessä ja omatoimisuuden säilyttämisessä, jotta he voivat elää ihmisarvoista elämää mahdollisimman pitkään.

Vaikka sairauden oireet ovat samat, kunkin potilaan ja hänen perheensä kokemukset sairauden kulusta voivat olla hyvin erilaiset heidän sosiaalisista ja taloudellisista olosuhteistaan riippuen. Esimerkiksi potilaan omaiset joutuvat usein jättämään työnsä voidakseen hoitaa tätä.

Sairauden vaikutukset

Alzheimerin taudista ja muista dementiasairauksista kärsivät henkilöt sekä heidän omaisensa ja muut heille läheiset henkilöt joutuvat kärsimään sosiaalisesta leimautumisesta.

Sairaudesta kärsivät tulevat asteittain riippuvaisemmiksi toisista sairaudesta johtuvien käytöksen ja persoonallisuuden muutosten vuoksi. On syytä painottaa lisäksi, että Alzheimerin taudista kärsivät paitsi potilaat itse myös heidän läheisensä ja hoitajansa. Nämä näyttävät jäävän nykyjärjestelmän ulkopuolelle. Ainoastaan dementiapotilaan tilanteen ja hänen kanssaan elävien tilanteen monimutkaisuuden tunnustaminen voi johtaa oikeudenmukaiseen näkemykseen, jossa otetaan huomioon kaikki asianomaiset tekijät.

Mietinnön rakenne

Tämän mietinnön avulla pyritään parantamaan jäsenvaltioiden keskinäistä koordinaatiota ja löytämään tehokkaampia ja solidaarisempia ratkaisuja, joissa otetaan huomioon niin dementiasairauksien, erityisesti Alzheimerin taudin, ennalta ehkäisevät toimet ja hoito kuin näihin tauteihin sairastuneiden parissa työskentelevien tilanne, olipa kyse sitten terveydenhoitoalan ammattihenkilöstöstä, palveluntarjoajista tai perheenjäsenistä. Jotta tätä asiaa koskeva unionin strategia voisi toimia, on äärimmäisen tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot asettavat kansallisten toimintasuunnitelmien laatimisen ensisijaiseksi tehtäväkseen.

On myös erittäin tärkeää painottaa niin varhaisen diagnoosin ja ennalta ehkäisevien toimien merkitystä kuin sairauden epidemiologisten tietojen keräämistä ja käsittelyä.

Kun nämä ehdot on täytetty, on välttämätöntä toteuttaa jäsenvaltioiden yhteisiä toimia aina tutkimuksesta sairaanhoitoon saakka. On välttämätöntä täyttää ne aukot, joita on muun muassa ammattihenkilöstön koulutuksessa, perheiden tukemisessa (niin hoidossa kuin henkisessä tukemisessa) ja sen yleisölle tunnetuksi tekemisessä, mitä dementian kanssa eläminen merkitsee.

Unionin strategiassa on myös välttämättä pyrittävä varmistamaan mahdollisimman kattava ja tasa-arvoinen palvelujen tarjonta ja hoito potilaille iästä, sukupuolesta, varallisuudesta tai asuinpaikasta riippumatta.

Ensisijaisiin tavoitteisiin on kuuluttava myös kaikkien potilaiden ihmisarvon kunnioittaminen koko heidän sairautensa keston ajan ja tasa-arvoisen kohtelun edistäminen. Näiden tavoitteiden saavuttamiseen tarvitaan eri toimijoiden – lääketieteellisistä organisaatioista aina potilasyhdistyksiin ulottuvaa – laajaa osallistumista, koska niiden panos on ratkaisevan tärkeä toteutettavien toimien yhteensovittamisessa ja niiden vaikuttavuuden varmistamisessa.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

30.11.2010

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

48

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Elena Oana Antonescu, Kriton Arsenis, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sergio Berlato, Milan Cabrnoch, Martin Callanan, Nessa Childers, Chris Davies, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Jill Evans, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Julie Girling, Nick Griffin, Françoise Grossetête, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Jo Leinen, Corinne Lepage, Peter Liese, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Gilles Pargneaux, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Vittorio Prodi, Frédérique Ries, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Dagmar Roth-Behrendt, Carl Schlyter, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Catherine Soullie, Salvatore Tatarella, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Marisa Matias, Judith A. Merkies, Miroslav Mikolášik, Bill Newton Dunn, Rovana Plumb, Bart Staes, Csaba Sándor Tabajdi, Giommaria Uggias, Thomas Ulmer

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö