MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi banaaneista kannettavista tulleista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1964/2005 kumoamisesta

19.1.2011 - (KOM(2010)0096 – C7‑0074/2010 – 2010/0056(COD)) - ***I

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Francesca Balzani

Tarkistukset

• 001-001 (PDF - 168 KB)
• 001-001 (DOC - 226 KB)

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi banaaneista kannettavista tulleista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1964/2005 kumoamisesta

(KOM(2010)0096 – C7‑0074/2010 – 2010/0056(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0096),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0074/2010),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön (A7–0003/2011),

1.  vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

PERUSTELUT

Banaanikauppa

Banaani on maailman neljänneksi tärkein viljelykasvi riisin, vehnän ja maissin jälkeen ja sen merkitys elintarviketurvalle on huomattava. Useimmissa banaanin viljelymaissa tuotanto on kuitenkin tarkoitettu lähinnä kotimarkkinoille, toisinaan myös alueellisille markkinoille, ja vain 20 prosenttia maailman tuotannosta kaupataan kansainvälisesti.

Vain pieni määrä banaanintuottajamaita osallistuu kansainväliseen banaanikauppaan. Banaanikaupan hallinta on keskittynyt muutamalle yhtiölle, ja viisi suurta monikansallista yhtiötä hallitsee yksinään yli 80:tä prosenttia kaikesta kansainvälisestä banaanikaupasta.

Viime aikoina kauppaketjut ovat kuitenkin vieneet valtaa banaanikaupan monikansallisilta yhtiöiltä keskeisillä EU:n markkinoilla, erityisesti Britanniassa.

EU:n kuluttajat ostivat vuonna 2008 yli 5,4 miljoonaa tonnia banaaneita. EU toi lähes 90 prosenttia kuluttamistaan banaaneista (72,5 prosenttia Latinalaisesta Amerikasta, 17 prosenttia Afrikan, Karibian ja Tyynenmeren (AKT) maista).

Viisi EU:n jäsenvaltiota toimittivat loput 11 prosenttia: Kypros, Ranska (Guadeloupen ja Martiniquen merentakaiset departementit), Kreikka, Portugali (Madeira ja Manner-Portugali) sekä Espanja (Kanariansaaret).

Banaanikiistan ratkaisu

EU, ryhmä Latinalaisen Amerikan maita ja Yhdysvallat tekivät 15. joulukuuta 2009 sopimuksen EU:n banaanintuontiin sovellettavista tulleista ja päättivät yhden pisimpään jatkuneista ja katkerimmista riidoista monenkeskisen kauppajärjestelmän viimeaikaisessa historiassa.

EU:n banaanintuontipolitiikka on ollut vuosikymmenen kestäneen kiistan aihe WTO:ssa, jossa EU:n vastapuolella ovat olleet useat Latinalaisen Amerikan banaanintuottajat ja Yhdysvallat.

Pascal Lamy oli erittäin tyytyväinen, että "eräs teknisesti mutkikkaimmista, poliittisesti arkaluonteisimmista ja kaupallisesti merkityksellisimmistä kiistoista koko WTO:n historiassa on saatu päätökseen".

Kiistan aiheena oli EU:n AKT-maista tuotaville banaaneille myöntämä kohtelu, joka oli edullisempi kuin Latinalaisen Amerikan banaaneille. EU:n banaanintuontijärjestelmän perusteella AKT-maista voitiin tuoda unioniin vuosittain 775 000 tonnia banaania tullivapaasti, kun taas muiden tuojien banaaneista kannettiin tulli, jonka määrä oli 176 euroa tonnilta (suosituimmuuskohtelun alaiset tuottajat).

Monet Latinalaisen Amerikan maat, joista eräät ovat maailman suurimpia banaaninviejiä, ovat kauan painottaneet, että tällainen tuontijärjestelmä merkitsee laitonta syrjintää AKT-maiden banaanien eduksi ja on vastoin WTO:n määrärajoituksia koskevia sääntöjä.

Kiista johti useisiin riidanratkaisuelinten, WTO:n sovitteluelimen ja erityisvälittäjien antamiin oikeudellisiin päätöksiin, ja EU:n oli muutettava politiikkaansa.

Sopimus koostuu kolmesta peruselementistä:

–   sopimus tullien alentamissuunnitelmista suosituimmuuskohtelun alaisille banaaninviejille;

–   sopimus siitä, miten trooppisia tuotteita ja tuotteita, joita koskevien etuisuuksien merkitys on vähenemässä, käsitellään laajemmissa WTO:n neuvotteluissa;

–   AKT-maiden banaaninviejien avustamiseksi tarkoitettu 190 miljoonan euron rahoituspaketti, joka tästä lähtien tunnetaan banaanialan liitännäistoimenpiteiden ohjelmana.

Banaaneja koskevat kiistat ovat heikentäneet tuotannon ja kaupan ilmapiiriä asianomaisissa maissa. Sopimuksella maailmanlaajuisista banaanimarkkinoista tulee ennustettavampia ja vakaampia ja siten sillä edistetään investointeja ja kasvua ja lisätään kiinnostusta banaanien toimitusketjun tuotanto-oloja koskevia laajempia kysymyksiä kohtaan.

Tullinalennukset

Sopimusehtojen mukaan EU leikkaa asteittain Latinalaisen Amerikan banaanintuonnista kannettavia tulleja nykyisestä 176 eurosta tonnilta vuoteen 2017 asti, jolloin saavutetaan lopullinen taso, 114 euroa tonnilta.

Ensimmäisessä 28 euron tullinalennuksessa, jota sovellettiin taannehtivasti sopimuksen parafointipäivästä, 15. joulukuuta 2009, alkaen, tulli alennetaan 148 euroon tonnilta. Tullia alennetaan sen jälkeen kunkin vuoden alusta seitsemän vuoden ajan vuotuisina erinä (143, 136, 132, 127, 122, 117 ja 114 euroon) alkaen 1. tammikuuta 2011.

Jos Dohan kierroksen neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, EU jäädyttää leikkaukset enintään kahden vuoden ajaksi. Tämä merkitsee sitä, että jos sopimukseen ei päästä, alennettuaan tullejaan 132 euroon tonnilta EU ei tee lisäalennuksia kahteen vuoteen vuoden 2015 loppuun asti mutta jatkaa viimeistään vuodesta 2016 tullien alentamista sopimuksen mukaisesti joka vuosi, kunnes tulli on alennettu 114 euroon tonnilta 1. tammikuuta 2019 mennessä.

Sopimuksella lopetetaan vuosikymmeniä kestänyt kiista lausekkeella, jossa sanotaan, että Latinalaisen Amerikan viejät luopuvat kaikista EU:n vastaisista toimista WTO:ssa. "WTO:n sertifioitua EU:n uuden banaanien tullimyönnytysluettelon Latinalaisen Amerikan banaanintoimittajat vetäytyvät kaikista kiistoista EU:ta vastaan WTO:ssa ja luopuvat kaikista vaatimuksista, joita ne esittivät EU:lle uusien jäsenvaltioiden liityttyä unioniin tai kun EU muutti banaanitullejaan vuonna 2006", eivätkä ne vaadi uusia tullinalennuksia banaaneille Dohan kierroksella.

AKT-maiden banaaneilla on edelleen tulliton ja kiintiötön pääsy EU:n markkinoille erillisten kauppa- ja kehitysyhteistyösopimusten perusteella, mutta ne menettävät todennäköisesti markkinoita tehokkaammille Latinalaisen Amerikan tuottajille EU:n tullien alenemisen myötä.

"Trooppiset tuotteet" ja "tuotteet, joita koskevien etuisuuksien merkitys on vähenemässä"

EU, AKT-maat ja Latinalaisen Amerikan maat sopivat myös lähestymistavasta niin sanottuihin trooppisiin tuotteisiin ja tuotteisiin, joita koskevien etuisuuksien merkitys on vähenemässä, Dohan kehitysohjelmaa koskevissa neuvotteluissa. "Trooppisten tuotteiden" tulleja alennetaan lisää, kun taas AKT-maiden etujen mukaisten "tuotteiden, joita koskevien etuisuuksien merkitys on vähenemässä" tullien alennukset toteutetaan suhteellisen pitkän ajan kuluessa.

Sopimus merkitsee EU:n lopullista sitoutumista tulleihin, joita se kantaa banaanintuonnista Dohan kierroksen neuvotteluiden jälkeen.

Banaanialan tukiohjelma AKT-maille

EU on vuodesta 1994 antanut banaaneja vieville AKT-maille yli 450 miljoonaa euroa auttaakseen niitä sopeutumaan muutoksiin, tuottamaan banaaneja kilpailukykyisemmin tai monipuolistamaan talouksiaan muita aloja kehittämällä.

Tavanomaisen EU:n avun lisäksi tärkeimmät banaaneja vievät AKT-maat saavat EU:n talousarviosta enintään 190 miljoonaa euroa, joilla niitä autetaan sopeutumaan uusiin tulleihin. Komissio tarkastelee yhdessä budjettivallan käyttäjän kanssa mahdollisuutta korottaa tätä määrää enintään 10 miljoonalla eurolla, jos vastaavat määrärahat vapautuvat vuotuisissa talousarviomenettelyissä. Avun tarkoituksena on parantaa kilpailukykyä, edistää talouden monipuolistamista ja lievittää sopeutumisen sosiaalisia seurauksia.

Banaanialan liitännäistoimenpiteitä koskevaa ohjelmaa sovelletaan kymmeneen AKT:n banaaninviejämaahan (Belize, Kamerun, Norsunluurannikko, Dominica, Dominikaaninen tasavalta, Ghana, Jamaika, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit ja Suriname), joista kaksi ei kuulu perinteisiin banaaninviejämaihin (Dominikaaninen tasavalta ja Ghana).

Perinteisen kilpailukykyyn ja monipuolistamiseen keskittymisen ohella ohjelmalla pyritään myös puuttumaan laajempiin työllisyyttä, koulutusta, terveydenhuoltoa ja ympäristöä koskeviin kysymyksiin.

Ohjelman täytäntöönpanon pitäisi alkaa vuonna 2011 ja jatkua vuoteen 2013. Ohjelmasta tuettaviin toimiin kuuluvat kilpailukyvyn parantamiseksi tehtävien investointien tukeminen, talouden monipuolistamistoimien tukeminen sekä tuki yhteiskunnalliselle, taloudelliselle ja ympäristöön liittyvälle laajemmalle sopeutumiselle.

Tukea saava hallitus ja komissio määrittävät yhdessä tuettavat toimet. Maakohtaiset määrärahat perustuvat kolmeen kriteeriin:

–   EU:n kanssa käytävän banaanikaupan määrä

–   Euroopan unioniin suuntautuvan banaaninviennin merkitys maan taloudelle

–   maan kehitystaso (esimerkiksi sijoitus inhimillisen kehityksen indeksissä).

Määräraha on keskimäärin 5 miljoonaa euroa tukea saavaa maata kohti vuodessa.

AKT-maiden huolenaiheet

Perinteiset AKT-viejämaat ovat olleet huolissaan banaanisopimuksista mahdollisesti aiheutuvista vakavista sosiaalisista, taloudellisista ja poliittisista muutospaineista.

AKT-maat katsovat, että banaanisopimuksesta ja muista Latinalaisen Amerikan banaaninviejille myönnetyistä kahdenvälisistä tullimyönnytyksistä AKT:n banaaninviejämaille mahdollisesti aiheutuvien menetysten korvaamiseksi tarvittaisiin paljon laajamittaisempaa taloudellista tukea tuotannolle ja kaupan sopeuttamistoimille.

Eurooppalaiset banaanintuottajat

EU:n banaanialan tuki on kanavoitu POSEI-ohjelman kautta (syrjäisestä sijainnista ja saaristoasemasta johtuvia erityisiä valinnaisia toimenpiteitä koskeva ohjelma). EU:n banaanialan yhteisen markkinajärjestelyn vuoden 2006 uudistuksen seurauksena syrjäisimpien alueiden eurooppalaiset banaanintuottajat saavat vuosittain 279 miljoonaa euroa näistä määrärahoista.

Kun POSEIn uudistus tehtiin vuonna 2006, siinä ei kuitenkaan otettu huomioon tulevia tuontibanaanien tullinalennuksia. Näin ollen ei ole selvää, riittävätkö nykyiset POSEI‑määrärahat varmistamaan, että Euroopan banaanintuottajat voivat selviytyä banaanien maailmankaupan lisääntyneen vapauttamisen aiheuttamista paineista. Banaanintuottajien kilpailukyky ja selviytymismahdollisuudet voivat olla uhattuina WTO:n banaanikauppasopimusten seurauksena.

Kahdenväliset sopimukset

Äskettäiset tehdyt kahdenväliset sopimukset Kolumbian ja Perun sekä Keski-Amerikan kanssa (Costa Rica, El Salvador, Guatemala, Honduras, Nicaragua ja Panama) tarjoavat vieläkin paremman etuuskohtelun näistä valtioista tuotaville banaaneille (tulli laskee 75 euroon tonnilta vuoteen 2020 mennessä usean jatkuvasti kasvavan alennuksen seurauksena).

Tämä aiheuttaa sen, että AKT.maiden etuusmarginaali pienenee entisestään.

Maailman suurin banaaninviejä Ecuador, joka tällä hetkellä ei ole mukana kahdenvälisissä sopimuksissa, on huolissaan. Koska Kolumbialla ja Costa Ricalla, jotka ovat Ecuadorin pääkilpailijat banaaninviennissä, on edullisempi tulli, ne voivat vaivatta valloittaa Ecuadorin osuuden EU:n markkinoista. Vaikka maa hyötyykin Geneven sopimuksen alennuksista, vuoteen 2020 mennessä jokaisesta Ecuadorista Eurooppaan tuodusta banaanitonnista kannetaan 39 euroa korkeampaa tullia verrattuna sen tärkeimpiin kilpailijamaihin alueella.

Tällaisessa epävarmuuden ilmapiirissä suuret monikansalliset yhtiöt kuten Chiquita ja Dole saattavat jopa luopua kokonaan Ecuadorista toimittajana.

Päätelmät

Esittelijä

–   panee merkille sopimuksen banaanien kaupasta;

–   on erittäin tyytyväinen, että eräs teknisesti mutkikkaimmista, poliittisesti arkaluonteisimmista ja kaupallisesti merkityksellisimmistä kiistoista koko WTO:n historiassa on saatu päätökseen;

–   katsoo, että saavutettu sopimus on toimiva ratkaisu, vaikka siinä ei otetakaan täysin huomioon kaikkien osapuolien legitiimejä etuja;

–   panee tyytyväisenä merkille, että sopimus banaanien kaupasta muodostaa EU:n banaanien markkinoille pääsyä koskevat lopulliset sitoumukset, jotka on sisällytettävä seuraavien maataloustuotteiden markkinoille pääsyä koskevien WTO:ssa onnistuneesti päätökseen saatavien monenvälisten neuvotteluiden (Dohan kierros) lopullisiin tuloksiin;

–   on samaa mieltä, että Geneven sopimuksen tekemisen myötä on tarpeen poistaa nykyinen banaaneista kannettava EU:n sovellettu suosituimmuustulli kumoamalla banaaneista kannettavista tulleista 29. marraskuuta 2005 annettu neuvoston asetus (EY) N:o 1964/2005, jossa vahvistetaan nykyinen tulli, joka on 176 euroa tonnilta;

–   suosittaa hyväksymään komission ehdotuksen ensimmäisessä käsittelyssä.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Banaaneista kannettavista tulleista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1964/2005 kumoaminen
Viiteasiakirjat	KOM(2010)0096 – C7-0074/2010 – 2010/0056(COD)
Annettu EP:lle (pvä)	17.3.2010
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	INTA 24.3.2010
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Francesca Balzani 28.4.2010
Valiokuntakäsittely	1.6.2010		9.11.2010		1.12.2010
Hyväksytty (pvä)	17.1.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	17 6 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	William (The Earl of) Dartmouth, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Bernd Lange, Emilio Menéndez del Valle, Vital Moreira, Cristiana Muscardini, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Keith Taylor, Iuliu Winkler, Pablo Zalba Bidegain
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Josefa Andrés Barea, Francesca Balzani, Catherine Bearder, José Bové, Salvatore Iacolino, Syed Kamall, Jarosław Leszek Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Elie Hoarau, Stéphane Le Foll, Marietje Schaake
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	20.1.2011