SUOSITUS TOISEEN KÄSITTELYYN neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta

27.1.2011 - (16442/1/2010 – C7‑0426/2010 – 2009/0060A(COD)) - ***II

Kehitysyhteistyövaliokunta
Esittelijä: Gay Mitchell


Menettely : 2009/0060A(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0006/2011
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0006/2011
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen antamiseksi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta

(16442/1/2010 – C7‑0426/2010 – 2009/0060A(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: toinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannan (16442/1/2010 – C7‑0426/2010),

–   ottaa huomioon ensimmäisessä käsittelyssä vahvistamansa kannan[1] komission ehdotuksesta Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2009)0194),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 66 artiklan,

–   ottaa huomioon kehitysyhteistyövaliokunnan suosituksen toiseen käsittelyyn (A7‑0006/2011),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn toisen käsittelyn kannan;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA

TOISESSA KÄSITTELYSSÄ[2]*

---------------------------------------------------------

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

kehitysyhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 209 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä[3],

sekä katsovat seuraavaa:

(1)         Yhteisön ulkoisen avun tehostamiseksi ja sen tekemiseksi avoimemmaksi avun suunnittelulle ja toimitukselle vahvistettiin vuonna 2006 uudet puitteet, jotka sisältävät liittymistä valmistelevasta tukivälineestä 17 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006[4], eurooppalaista naapuruuden ja kumppanuuden välinettä koskevista yleisistä määräyksistä 24 päivänä lokakuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1638/2006[5], teollistuneiden ja muiden korkean tulotason maiden ja alueiden kanssa tehtävän yhteistyön rahoitusvälineen perustamisesta 21 päivänä joulukuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1934/2006[6], vakautusvälineen perustamisesta 15 päivänä marraskuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1717/2006[7], välineen perustamisesta ydinturvallisuuteen liittyvää yhteistyötä varten 19 päivänä helmikuuta 2007 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 300/2007[8], demokratian ja ihmisoikeuksien maailmanlaajuista edistämistä koskevasta rahoitusvälineestä 20 päivänä joulukuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1889/2006[9] ja asetuksen (EY) N:o 1905/2006[10].

(2)         Asetuksen (EY) N:o 1905/2006 täytäntöönpanossa on havaittu epäjohdonmukaisuuksia siltä osin kuin on kyse poikkeuksen myöntämisestä periaatteesta, jonka mukaan veroihin, maksuihin tai muihin kuluihin liittyvien kustannusten maksamiseen ei voida myöntää unionin rahoitusta. Tämän vuoksi ehdotetaan, että kyseisen asetuksen asian kannalta merkitykselliset säännökset muutetaan sen yhtenäistämiseksi muiden välineiden kanssa.

(3)         Komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoituja säädöksiä maantieteellisistä strategia-asiakirjoista, monivuotisista tavoiteohjelmista ja aihekohtaisia ohjelmia koskevista strategia-asiakirjoista, koska ne täydentävät asetusta (EY) N:o 1905/2006 ja niitä sovelletaan yleisesti. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa valmistelutyön aikana asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla.

(4)         Tässä asetuksessa ei Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti ylitetä sitä, mikä on asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarpeen.

(5)         Asetusta (EY) N:o 1905/2006 olisi sen vuoksi muutettava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetus (EY) N:o 1905/2006 seuraavasti:

(1)      Korvataan 17 artiklan 2 kohdan toinen alakohta seuraavasti:

"Komissio antaa lisäohjeet kokonaismäärärahan jakamisesta avunsaajien kesken 35 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä, joihin sovelletaan 35 a ja 35 b artiklassa säädettyjä ehtoja."

(2)      Korvataan 21 artikla seuraavasti:

               "21 artikla

           Strategia-asiakirjojen ja monivuotisten tavoiteohjelmien hyväksyminen

Komissio hyväksyy 19 ja 20 artiklassa tarkoitetut strategia-asiakirjat ja monivuotiset tavoiteohjelmat sekä niiden 19 artiklan 2 kohdassa sekä 20 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tarkistukset samoin kuin 17 artiklassa tarkoitetut liitännäistoimenpiteet 35 artiklan mukaisilla delegoiduilla säädöksillä, joihin sovelletaan 35 a ja 35 b artiklassa säädettyjä ehtoja."

(3)       Korvataan 22 artiklan 3 kohta seuraavasti:

"3.    Komissio hyväksyy vuotuiset toimintaohjelmat ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston kannat."

(4)      Korvataan 23 artiklan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

"3.    Jos tällaisten toimenpiteiden kustannukset ylittävät 10 miljoonaa euroa, komissio päättää niistä ottaen huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston kannat. Jos erityistoimenpiteiden kustannukset ovat alle 10 miljoonaa euroa, komissio toimittaa erityistoimenpiteitä koskevat päätökset Euroopan parlamentin ja neuvoston tiedoksi kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä.

4.      Erityistoimenpiteitä koskevat muutokset kuten tekniset mukautukset, täytäntöönpanoajan pidentäminen, määrärahojen uudelleenjakaminen alustavan kokonaismäärän puitteissa, kokonaismäärärahan kasvattaminen tai pienentäminen alle 20 prosentilla alustavasta kokonaismäärästä voidaan toteuttaa, mikäli kyseiset muutokset eivät vaikuta alkuperäisiin tavoitteisiin sellaisina, kuin ne on vahvistettu komission tekemässä päätöksessä, ja niistä on ilmoitettava kuukauden kuluessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle."

(5)       Korvataan 25 artiklan 2 kohta seuraavasti:

"2.       Unionin apua ei lähtökohtaisesti käytetä verojen tai maksujen maksamiseen avunsaajamaissa."

(6)      Korvataan 33 artiklan 1 ja 2 kohta seuraavasti:

"1.    Komissio valvoo ja tarkistaa säännöllisesti ohjelmiaan sekä arvioi maantieteellisten ja aihekohtaisten politiikkojen ja ohjelmien sekä alakohtaisten politiikkojen täytäntöönpanon tuloksia sekä ohjelmasuunnittelun tehokkuutta – tarvittaessa riippumattomien ulkoisten arviointien avulla – tarkastaakseen tavoitteiden saavuttamisen ja laatiakseen suosituksia tulevia toimia varten. Euroopan parlamentin, kansallisten parlamenttien tai neuvoston riippumattomia ulkoisia arviointeja koskevat ehdotukset otetaan asianmukaisesti huomioon. Huomiota kiinnitetään erityisesti sosiaalialoihin ja vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamisessa tapahtuneeseen edistymiseen.

2.      Komissio toimittaa arviointikertomukset tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Tuloksia hyödynnetään ohjelmasuunnittelussa ja määrärahojen kohdentamisessa."

(7)      Korvataan 34 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1.    Komissio tarkastelee tämän asetuksen nojalla toteutettavien toimenpiteiden täytäntöönpanon edistymistä ja toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosikertomuksen annetun avun täytäntöönpanosta ja tuloksista sekä mahdollisuuksien mukaan sen tärkeimmistä seurauksista ja vaikutuksista. Kertomus toimitetaan myös kansallisille parlamenteille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle."

(8)      Korvataan 35 artikla seuraavasti:

"35 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.      Siirretään komissiolle tämän asetuksen soveltamisen ajaksi valta antaa 17 artiklan 2 kohdassa ja 21 artiklassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.

2.      Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.      Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 35 a ja 35 b artiklassa säädettyjä ehtoja.

35 a artikla

Säädösvallan siirron peruuttaminen

1.      Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 17 artiklan 2 kohdassa ja 21 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

2.      Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen syyt.

3.      Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

35 b artikla

Delegoitujen säädösten vastustaminen

1.      Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi.

Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella.

2.      Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole 1 kohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä, se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja tulee voimaan siinä mainittuna päivänä.

Delegoitu säädös voidaan julkaista Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja se voi tulla voimaan ennen tämän määräajan päättymistä, jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä.

3.      Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä 1 artiklassa tarkoitetun ajan kuluessa, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.".

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty

Euroopan parlamentin puolesta                       Neuvoston puolesta

Puhemies                                                        Puheenjohtaja

  • [1]  Hyväksytyt tekstit 21.10.2010, P7_TA(2010)0379.
  • [2] * Tarkistukset: uusi tai muutettu teksti merkitään lihavoidulla kursiivilla, poistot symbolilla ▌.
  • [3]  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 21. lokakuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston ensimmäisen käsittelyn kanta, vahvistettu 10. joulukuuta 2010 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä).
  • [4]  EUVL L 210, 31.7.2006, s. 82.
  • [5]  EUVL L 310, 9.11.2006, s. 1.
  • [6]  EUVL L 405, 30.12.2006, s. 41.
  • [7]  EUVL L 327, 24.11.2006, s. 1.
  • [8]  EUVL L 81, 22.3.2007, s. 1.
  • [9]  EUVL L 386, 29.12.2006, s. 1.
  • [10]  EUVL L 378, 27.12.2006, s. 41.

PERUSTELUT

Tausta: mistä on kysymys?

Esittelijän ehdottaman lainsäädännöllisen suosituksen päätarkoituksena ei ole puuttua kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä koskevan sääntelyn asiasubstanssiin. Päätavoitteena on suojella Lissabonin sopimuksessa vahvistettuja parlamentin demokraattisia oikeuksia. Parlamentin on toisena lainsäädäntövallan käyttäjänä voitava valvoa neuvoston kanssa yhdenvertaisesti strategisia päätöksiä siitä, missä ja miten kehitysapua on käytettävä.

Teknisesti ottaen eräät päätökset, jotka komissio tekee yleensä perussäädöksen täytäntöön panemiseksi, täyttävät "delegoituja säädöksiä" koskevat kriteerit (Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artikla). Tämä antaisi lainsäädäntövallan kummallekin käyttäjälle mahdollisuuden vastustaa tehokkaasti tiettyjä komission tekemiä päätösehdotuksia tai jopa peruuttaa päätösvallan siirron. Esittelijä on vakuuttunut siitä, että tämä kannustaisi selvästi komissiota ottamaan parlamentin ehdotukset asianmukaisesti huomioon tehdessään määrärahojen kohdentamista ja alakohtaisia painopisteitä koskevaa EU-avun ohjelmasuunnittelua. Todellisten valvonta- ja seurantavalmiuksien antaminen Euroopan parlamentille – kuten Lissabonin sopimuksella selvästi pyritään tekemään – edistäisi merkittävästi Euroopan unionin päätöksentekoprosessissa ilmenevän demokratiavajeen supistamista.

Siksi useimmissa ensimmäisessä käsittelyssä ehdotetuissa tarkistuksissa pyrittiin varmistamaan, että delegoituja säädöksiä koskeva menettely sisällytetään asianmukaisesti kehitysavun rahoitusvälinettä koskevaan sääntelyyn Lissabonin sopimuksen kirjaimen ja hengen mukaisesti. Samoja tarkistuksia on ehdotettu myös parlamentin jäsenen Charles Goerensin mietintöön, jolla tarkistetaan kehitysyhteistyön rahoitusvälinettä ja joka koskee banaanikauppaan liittyviä toimia (A7-0285/2010).

Koska delegoitujen säädösten menettelyä sovelletaan myös muiden uudelleen tarkasteltavina olevien ulkoisten toimien rahoitusvälineiden – vakautusvälineen, demokratiaa ja ihmisoikeuksia koskevan välineen ja teollistuneiden maiden kanssa tehtävää yhteistyötä koskevan välineen – ohjelmasuunnitteluun, näistä välineistä vastaavat valiokunnat (AFET ja INTA) jättivät parlamentin ensimmäiseen käsittelyyn identtisiä tarkistuksia.

Delegoituja säädöksiä koskeva valiokuntien kanta on parlamentin oikeudellisen yksikön analyysin mukainen ja se vastaa täysin 9. syyskuuta 2010 pidetyssä puheenjohtajakokouksessa ilmaistua parlamentin poliittista kantaa: "parlamentin neuvottelijoiden olisi aina vaadittava delegoitujen säädösten sisällyttämistä kaikkiin päätöksiin, jotka täyttävät SEUT-sopimuksen 290 artiklan mukaiset kriteerit – erityisesti ne, jotka koskevat tavoitteita, painopisteiden valintaa, odotettuja tuloksia ja määrärahojen jakamista laajassa merkityksessä – jotta säilytetään parlamentin oikeus näillä aloilla".

Esittelijä toteaa, että 290 artiklan kriteerit ovat pakollisia, mikä tarkoittaa, että jos ne täyttyvät (niin kuin ne tekevät ulkoisten rahoitusvälineiden tapauksessa), niistä ei voida käydä poliittista kauppaa eikä niihin voida soveltaa mitään erityisjärjestelyjä, koska se olisi vastoin perussopimusta.

Parlamentin kannalta ulkoisista rahoitusvälineistä käytävissä toimielinten neuvotteluissa ei siis ole kyse pelkästään EU:n lainsäädännön täytäntöön panemisen tehokkaan parlamentaarisen ja siten myös demokraattisen valvonnan varmistamisesta. Perimmiltään kyse on siitä, että kaikki toimielimet noudattavat perussopimusta. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että delegoitujen säädösten käyttämistä ulkosuhteiden alan rahoitusvälineiden toteuttamista varten koskevat neuvottelut muodostavat selvän ennakkotapauksen kaikkia rahoitusvälineitä koskeville tuleville lainsäädäntöneuvotteluille. Jos parlamentti häviää tämän taistelun, se joutuu odottamaan uutta perussopimusta saadakseen sen vallan, joka sille on myönnetty jo nyt Lissabonin sopimuksella.

Menettely

Kun ensimmäisen käsittelyn kanta oli hyväksytty virallisesti DEVE-valiokunnassa, käynnistettiin helmikuussa 2010 toimielinten neuvottelut ulkoisia rahoitusvälineitä koskevien delegoitujen säädösten monialaisesta kysymyksestä. Kompromissia ei saatu aikaan, koska neuvosto kieltäytyi täysin tunnustamasta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaista parlamentin asianmukaista roolia rahoitusvälineiden toiminnan yhteydessä eikä se tehnyt mitään vaihtoehtoisia ehdotuksia mukautuakseen parlamentin oikeutettuihin pyrkimyksiin, jotka koskivat välineiden toteuttamisen asianmukaista demokraattista valvontaa.

Parlamentti saattoi ensimmäisen käsittelynsä päätökseen 21. lokakuuta 2010 hyväksymällä selvällä enemmistöllä kaikkia ulkoisia rahoitusvälineitä koskevat päätöslauselmat, joissa kannatettiin delegoituja säädöksiä koskevan menettelyn käynnistämistä.

Neuvosto hyväksyi 10. joulukuuta 2010 virallisesti kantansa kolmeen neljästä välineestä, mukaan luettuna kehitysyhteistyön rahoitusväline. Neuvosto hylkäsi kannassaan kaikki ensimmäisen käsittelyn tarkistukset, joilla pyrittiin soveltamaan välineisiin delegoituja säädöksiä, eikä se tehnyt mitään vaihtoehtoista menettelyä koskevia ehdotuksia. Neuvosto hyväksyi kehitysyhteistyön rahoitusvälineen väliarvioinnin suhteen pelkästään eräitä parlamentin ehdottamia teknisiä tarkistuksia.

Neuvosto edellytti, että parlamentti hyväksyisi neuvoston kannan ennen vuoden 2010 päättymistä (eli ilman mitään neuvotteluja), mikä ei olisi ollut mahdollista ellei parlamentin sisäisiä menettelyjä sivuutettaisi täysin – kuten neuvosto erittäin hyvin tietää. Neuvosto ei siis kuullut parlamenttia, jotta toimielimet olisivat määrittäneet yhdessä kannan toimittamiseen parhaiten soveltuvan ajankohdan, kuten yhteispäätösmenettelyn alalla tehtävää hyvää toimielinten yhteistyötä koskevan toimielinten sopimuksen 20 artiklassa edellytetään.

-o0o-

Koska kaikki yritykset edetä aineiston käsittelyssä kolmikantakokousten ja teknisen tason yhteyksien avulla ovat jääneet tuloksettomiksi, esittelijä katsoo, että parlamentin olisi hyväksyttävä ja toistettava delegoituja säädöksiä koskeva kantansa mahdollisimman nopeasti toisessa käsittelyssä. Koska lainsäädäntövallan toinen käyttäjä ei ole tehnyt vaihtoehtoisia ehdotuksia ja koska nopea toiminta on tuensaajien etujen mukaista, parlamentin olisi vahvistettava uudelleen ensimmäisen käsittelyn kantansa ryhtymättä tässä vaiheessa uusiin keskusteluihin yksittäisistä tarkistuksista.

Neuvostoa olisi samalla kehotettava reagoimaan parlamentin toisen käsittelyn kantaan mahdollisimman pian, jotta voidaan varmistaa, että ratkaisuun voidaan päästä mahdollisimman nopeasti ja varat voidaan vapauttaa.

Esittelijä siis suosittelee edellä esitettyjen oikeudellisten ja poliittisten argumenttien perusteella, että kaikki neuvoston hylkäämät ensimmäisen käsittelyn tarkistukset esitetään uudelleen.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Kehitysyhteistyön rahoitusväline (asetuksen (EY) N:o 1905/2006 muuttaminen)

Viiteasiakirjat

16442/1/2010 – C7-0426/2010 – 2009/0060A(COD)

EP:n 1. käsittely (pvä) – P-numero

21.10.2010                     T7-0379/2010

Komission ehdotus

COM(2009)0194 - C7-0043/2009

Neuvoston ensimmäisen käsittelyn kannasta ilmoitettu täysistunnossa (pvä)

16.12.2010

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

DEVE

16.12.2010

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Gay Mitchell

25.1.2011

 

 

Valiokuntakäsittely

25.1.2011

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

26.1.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Thijs Berman, Michael Cashman, Ricardo Cortés Lastra, Corina Creţu, Véronique De Keyser, Nirj Deva, Leonidas Donskis, Charles Goerens, Catherine Grèze, András Gyürk, Eva Joly, Filip Kaczmarek, Franziska Keller, Miguel Angel Martínez Martínez, Gay Mitchell, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Maurice Ponga, Birgit Schnieber-Jastram, Michèle Striffler, Alf Svensson, Eleni Theocharous, Patrice Tirolien, Ivo Vajgl, Iva Zanicchi, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Martin Kastler, Csaba Őry, Patrizia Toia

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

27.1.2011