MIETINTÖ vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivoista, pääluokka I – Euroopan parlamentti, pääluokka II – Neuvosto, pääluokka IV – Tuomioistuin, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, pääluokka VII – Alueiden komitea, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

4.3.2011 - (2011/2017(BUD))

Budjettivaliokunta
Esittelijä: José Manuel Fernandes

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

vuoden 2012 talousarviomenettelyn suuntaviivoista, pääluokka I – Euroopan parlamentti, pääluokka II – Neuvosto, pääluokka IV – Tuomioistuin, pääluokka V – Tilintarkastustuomioistuin, pääluokka VI – Euroopan talous- ja sosiaalikomitea, pääluokka VII – Alueiden komitea, pääluokka VIII – Euroopan oikeusasiamies, pääluokka IX – Euroopan tietosuojavaltuutettu

(2011/2017(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–         ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 314 artiklan,

–         ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1],

–         ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen omien varojen järjestelmästä 7. kesäkuuta 2007 tehdyn neuvoston päätöksen 2007/436/EY, Euratom[2],

–         ottaa huomioon Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25. kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[3],

–         ottaa huomioon tilintarkastustuomioistuimen vuosikertomuksen talousarvion toteuttamisesta varainhoitovuonna 2009 ja tarkastettujen toimielinten vastaukset[4],

–         ottaa huomioon työjärjestyksen 23 artiklan 7 kohdan ja 79 artiklan,

–         ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7-0049/2011),

A.       ottaa huomioon, että EU:n nykyinen rahoitus- ja taloustilanne sekä yhteiskunnallinen tilanne edellyttävät toimielimiltä laadukkaita ja tehokkaita vastauksia ja toimielinten on otettava käyttöön tiukkoja hallintomenettelyjä, jotta saadaan aikaan säästöjä,

B.        katsoo, että toimielimille olisi annettava riittävästi resursseja mutta nykyisessä taloustilanteessa näiden resurssien hallinnan olisi oltava kurinalaista ja tehokasta,

C.       toteaa, että vuotuisen menettelyn tässä vaiheessa parlamentti odottaa muiden toimielinten ennakkoarvioita ja oman puhemiehistönsä ehdotuksia vuoden 2012 talousarvioksi,

D.       katsoo, että budjettivaliokunnan ja puhemiehistön on erityisen suotavaa jatkaa tiiviimpää yhteistyötään, jota tehdään vuoden 2012 talousarviomenettelyssä neljättä vuotta,

E.        ottaa huomioon, että työjärjestyksen 23 artiklan mukaan puhemiehistön vastuulle kuuluu ratkaista parlamentin sisäistä organisaatiota koskevat taloudelliset, organisatoriset ja hallinnolliset kysymykset ja budjettivaliokunnan vastuulle kuuluu laatia parlamentin ennakkoarvioesitys tuloista ja menoista vuotuisessa menettelyssä,

F.        ottaa huomioon, että Lissabonin sopimuksen voimaantulon vaikutuksen otsakkeeseen 5 pitäisi tasaantua vuonna 2012, vaikka esimerkiksi ulkosuhdehallinnon vaikutusta on vielä tällä hetkellä vaikea arvioida määrällisesti,

G.       ottaa huomioon, että Kroatian on tarkoitus liittyä unioniin vuonna 2013 ja että laajentuminen vaikuttaa vuoden 2012 talousarvioon ja etenkin uusiin jäseniin sekä henkilöstön palvelukseen ottamiseen liittyviin määrärahoihin,

H.       ottaa huomioon, että budjettivallan käyttäjä on viime vuosina sitoutunut hallintomenojen maltilliseen käyttöön, mikä on jättänyt huomattavasti liikkumavaraa otsakkeen 5 ylärajaan nähden,

I.         ottaa huomioon, että monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeen 5 enimmäismäärä EU:n vuoden 2012 talousarviossa on 8 754 miljoonaa euroa (mikä merkitsee 340 miljoonan euron eli 4 prosentin kasvua vuodesta 2011, ottaen huomioon 2 prosentin inflaation),

J.         ottaa huomioon, että parlamentti on lainsäädäntövallan käyttäjänä päättänyt sovittaa mielekkäällä tavalla yhteen henkilöresurssinsa ja Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen saamansa uudet toimivaltuudet (19,67 prosenttia otsakkeen 5 kokonaismäärästä vuonna 2009, 19,99 prosenttia vuonna 2010 ja 20,03 prosenttia vuonna 2011),

K.       toteaa, että otsakkeen 5 menojen liikkeitä pitää ehdottomasti seurata kautta vuoden 2011, jotta voidaan laatia asianmukainen ennuste tulevia talousarvioita varten,

L.        ottaa huomioon, että puhemiehistö hyväksyi 24. maaliskuuta 2010 tekemällään päätöksellä parlamentin keskipitkän aikavälin kiinteistöstrategian, jossa asetetaan joitakin keskeisiä parametreja sen tulevalle kiinteistöpolitiikalle; toteaa, että parlamentti on osana strategiaa päättänyt edelleenkin asettaa etusijalle kiinteistöjen ostamisen (mikäli se on järkevää) ja keskittyä maantieteellisesti kolmella työskentelypaikkakunnallaan; toteaa, että aikaistettu maksaminen rahoituskustannusten vähentämiseksi säilyy tulevaisuudessakin keskeisenä painopisteenä,

Vuoden 2012 talousarvion yleiskehys ja painopisteet

1.        painottaa, että otsakkeen 5 menojen enimmäismäärä johtaa vuonna 2012 vaikeaan tilanteeseen, ja on kaikin puolin tietoinen siitä, että toimielimillä saattaa olla vaikeuksia täyttää kaikki rahoitusta koskevat vaatimukset ja samalla ylläpitää budjettikuria ja itsehillintää, jotta voidaan noudattaa monivuotista rahoituskehystä;

2.        asettaa painopisteeksi toimivan lainsäädännön, jolla voidaan vastata asianmukaisesti nykyisiin poliittisiin haasteisiin, ja huomauttaa, että tämä edellyttää Lissabonin sopimuksen voimaantulosta johtuvan uuden toimielinkehyksen vaatimien resurssien vakauttamista; katsoo, että parlamentin ja muiden toimielinten talousarvioiden vuodeksi 2012 olisi oltava vakauttavia jo siksikin, että talousarviota voidaan myös käyttää mallina tulevalle monivuotiselle rahoituskehykselle;

3.        huomauttaa, että tämän vakauttamispyrkimyksen ei pitäisi olla esteenä investoinneille (esimerkiksi tekniikkaan kohdistuville investoinneille), jotka johtaisivat pitkän aikavälin säästöihin tulevaisuudessa;

4.        pitää painopisteenä myös hyvän hallinnon periaatteita (varainhoitoasetuksen 27 artikla) eli taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta; katsoo, että näiden periaatteiden olisi ilmennyttävä selkeästi vastuuvelvollisuusperiaatteen hengessä parlamentin ja muiden toimielinten talousarvioissa sekä niiden organisaatiokulttuureissa; katsookin, että eri politiikkojen toteuttamisessa on otettava huomioon saavutetut tulokset ja että muuttuvista kustannuksista olisi mahdollisuuksien mukaan ja niiden suuruusluokan sitä edellyttäessä tehtävä säännöllisiä kustannus-hyötyanalyyseja;

5.        katsoo, että toimielinten olisi noudatettava näitä periaatteita esittämällä suunnitelmia kustannusten leikkaamiseksi; katsoo tässä yhteydessä, että olisi pohdittava keskittämisen etuja mittakaavaetujen luomisen kannalta (esimerkiksi keskitetyt hankinnat ja toimielinten yhteiset palvelut) sekä sitä, mitä toimintoja pitäisi edelleenkin tai tulevaisuudessa hajauttaa;

6.        katsoo, että hyvän hallinnon periaatteiden noudattamisen tuloksena on oltava totuudenmukaisuus, yksinkertaisuus, selkeys ja seurattavuus; pyytää kutakin toimielintä esittämään hallintokaavion ja määrittämään kunkin siinä mainitun yksikön kustannukset; pyytää lisäksi, että kukin meno eritellään ja perustellaan selvästi ja tehdään selvä ero kiinteiden ja muuttuvien kustannusten välillä, jotta noudatettaisiin nollapohjabudjetoinnin periaatteita;

7.        katsoo, että viimeistään seuraavasta monivuotisesta rahoituskehyksestä lähtien parlamentin talousarvio ja muiden toimielinten talousarviot olisi laadittava koko rahoituskehyksen voimassaoloajan kattavan monivuotisen suunnittelun tuloksena;

8.        korostaa, että toimielinten välisellä tasolla olisi valmistauduttava tarvittavalla tavalla Kroatiasta tulevan henkilöstön vastaanottamiseen EU:n mahdollista laajentumista silmällä pitäen;

9.        katsoo, että parlamentin ja muiden toimielinten olisi annettava kaksi kertaa vuodessa omien talousarvioidensa toteuttamisesta selvitys, jossa esitetään yksityiskohtaisesti kunkin budjettikohdan toteutus;

10.      katsoo, että ympäristöpolitiikan ja EMASin[5] olisi oltava osa parlamentin ja muiden toimielinten kulttuuria ja tätä varten olisi esitettävä toimenpiteitä paperin, energian ja veden kulutuksen sekä päästöjen vähentämiseksi;

11.      toistaa, että toimielinten välinen yhteistyö, aina kun se on mahdollista ja aiheellista, on olennaisen tärkeää, jotta voidaan vaihtaa parhaita käytäntöjä, jotka parantavat vaikuttavuutta ja mahdollistavat säästöt; katsoo, että toimielinten yhteistyötä käännös- ja tulkkaustoiminnassa, palvelukseen ottamisessa (EPSO) ja EMASin yhteydessä olisi parannettava ja sitä olisi laajennettava muille aloille; pyytää tarkastelemaan perusteellisesti freelancekäännöspalvelujen käyttöä ja käännöskeskuksen roolia;

12.      muistuttaa täysin integroidun tiedonhallintajärjestelmän tarpeesta; pitää myönteisinä hallinnon antamia tietoja tiedonhallintajärjestelmästä; pyytää tilanneselvitystä jäsenten saatavilla olevista lukuisista tietolähteistä ja ‑järjestelmistä; kehottaa laatimaan selkeän aikataulun prototyypin suunnittelua varten; korostaa tarvetta panna pikaisesti täytäntöön luokittelua ja indeksointia koskevat toimintalinjat; pyytää tietoja siitä, miten EU:n kansalaiset voivat helposti hyödyntää tätä järjestelmää;

13.      korostaa, että Euroopan parlamentin ja muiden toimielinten, etenkin komission, olisi hyväksyttävä kunnianhimoinen ja kauaskantoinen digitaalinen strategia, joka koskee Web 2.0:n välineitä ja erityisesti sosiaalisia verkostoja, joiden avulla EU:n ja sen kansalaisten välistä yhteyttä voidaan vahvistaa; katsoo lisäksi, että parlamentin ja muiden toimielinten olisi kehitettävä sähköinen hallintostrategia; kehottaa käyttämään etätyöskentelyä silloin, kun se on tarkoituksenmukaista; kehottaa puhemiehistöä harkitsemaan tietotekniikan sellaisen etäresurssipalvelujärjestelmän käyttöön ottamista, jonka avulla voidaan vähentää tietojenkäsittelyjärjestelmän kuluja, parantaa sen suorituskykyä sekä lisätä liikkuvuutta parlamentin toiminnassa;

14.      korostaa, että rahoitusselvitykset ja vastaavan tyyppiset kustannusanalyysit ovat toimielimen sisäisen päätöksenteon kannalta mitä tärkeimpiä; edellyttää, että niitä käytetään järjestelmällisesti ja että niissä yksilöidään kuhunkin yksittäiseen toimenpiteeseen suoraan liittyvät toistuvat ja kertaluonteiset kustannukset (eli kiinteät ja muuttuvat kustannukset);

15.      pyytää hyödyntämään henkilöstön uudelleenjärjestelyä ja uudelleenkoulutusta henkilöstökierron tehostamiseksi; suosittelee, että uutta henkilöstöä otetaan palvelukseen vasta, jos henkilöstön sisäiset uudelleenjärjestely- ja koulutusmenettelyt eivät ole johtaneet tulokseen ja kun ulkoisten palvelujen ostaminen ei ole asianmukainen vaihtoehto;

16.      katsoo, että kaikkien toimielinten, joihin Kroatian liittyminen vaikuttaa, olisi sovittava yhteisestä ja koordinoidusta talousarvion toteuttamista koskevasta strategiasta; pyytää tekemään arvion sen vaikutuksista otsakkeeseen 5;

17.      katsoo, että kaikkien toimielinten olisi toteutettava aktiivisia syrjinnän vastaisia toimia ja niiden olisi tehtävä kiinteistöihinsä ja henkilöresursseja koskeviin toimintalinjoihinsa mukautuksia, joiden avulla varmistetaan parempi saavutettavuus vammaisten henkilöiden kannalta;

18.      korostaa, että Euroopan parlamentin ja muiden toimielinten olisi osoitettava talousarviovastuuta ja maltillisuutta talouskriisin ja raskaan julkisen velkataakan vuoksi sekä jäsenvaltioissa parhaillaan käynnissä olevien julkisen talouden vakauttamispyrkimysten aikana;

Parlamentti

19.      katsoo, että parlamentin tavoitteena olisi oltava lainsäädännön toimivuuden parantaminen ja että tähän tarkoitukseen olisi oltava käytössä kaikki tarvittavat resurssit, mutta samalla olisi noudatettava talousarviorajoituksia;

20.      katsoo, että parlamentin olisi osoitettava talousarviovastuuta ja maltillisuutta pitämällä kasvu suunnilleen inflaation rajoissa; toteaa, että toimielinten linjan mukaisesti laajentumiseen liittyvät tarpeet olisi sisällytettävä talousarvioon joko oikaisukirjelmällä tai lisätalousarviolla; katsoo, että Lissabonin sopimuksen mukaisten parlamentin 18 uuteen jäseneen liittyvät tarpeet otetaan talousarvioon niin ikään oikaisukirjelmällä tai lisätalousarviolla;

21.      katsoo, että henkilöstöä koskevat lisäresurssit, joita parlamentin hallinnolle on myönnetty Lissabonin sopimuksesta aiheutuviin uusiin haasteisiin vastaamiseksi, olisi nyt vakautettava; edellyttää, että organisaatiorakenteiden on oltava sellaisia, että niiden avulla voidaan edistää synergioiden luomista siten, että hyödynnetään nykyisten erikoisyksiköiden asiantuntemusta;

22.      huomauttaa, että parlamentin vuoden 2011 talousarvio on yhteensä 1 685 miljoonaa euroa eli 20,03 prosenttia otsakkeesta 5;

23.      odottaa puhemiehistöltä ennakkoarviossa realistisia pyyntöjä; on valmis tutkimaan sen ehdotuksia puhtaasti tarpeiden pohjalta ja varovaisuusperiaatetta noudattaen, jotta voidaan varmistaa toimielimen asianmukainen ja tehokas toiminta; korostaa, että puhemiehistön budjettivaliokunnalle syyskuussa esittämän oikaisukirjelmän tarkoituksena on ottaa huomioon tarpeet, joita ei voitu ennakoida ennakkoarviota laadittaessa, ja korostaa, että kirjettä ei pitäisi nähdä tilaisuutena uusia aikaisemmin hyväksytty ennakkoarvio; toteaa, että toimielinten linjan mukaisesti laajentumiseen liittyvät tarpeet olisi sisällytettävä talousarvioon joko oikaisukirjelmällä tai lisätalousarviolla; katsoo, että Lissabonin sopimuksen mukaisten parlamentin 18 uuteen jäseneen liittyvät tarpeet otetaan talousarvioon niin ikään oikaisukirjelmällä tai lisätalousarviolla;

24.      pyytää yksityiskohtaista ja selkeää katsausta niistä budjettikohdista, joiden toteuttaminen jäi vuonna 2010 alle tavoitteiden, ja aikoo arvioida tähän johtaneita syitä; toivoo lisäksi saavansa tiedot vuonna 2010 seuraavalle varainhoitovuodelle tehdyistä määrärahasiirroista ja siirrettyjen määrärahojen käytöstä sekä päivitetyt tiedot lopullisista käyttötarkoituksiin sidotuista tuloista talousarvioon otettuihin määriin verrattuna;

25.      katsoo, että jäsenille on tarjottava laadukkaita palveluja, jotta he voivat hoitaa tehtävänsä tasavertaisesti; korostaakin pitävänsä tärkeänä, että jäseniä kohdellaan kansallisuudesta ja kielestä riippumatta yhtäläisesti ja että he voivat halutessaan hoitaa velvollisuutensa ja poliittiset tehtävänsä omalla kielellään; ei esimerkiksi hyväksy sitä, että valiokuntien kokouksissa ei ole tulkkausta; katsoo, että moitteettoman varainhoidon periaatetta on sovellettava myös tulkkaus- ja käännöstoimintaan;

26.      katsoo lisäksi, että tulkkauksen joustavuutta on pyrittävä kaikin keinoin lisäämään, sillä se on olennainen askel kohti hyviä työskentelykäytäntöjä, ja huomauttaa, että monissa tapauksissa ongelmat ja varojen tuhlaus vältettäisiin, jos kieliä voitaisiin vaihtaa lyhyellä varoitusajalla kokousten todellisen läsnäolotilanteen mukaisesti sen sijaan, että kielitarjonnasta päätetään alustavien läsnäolotietojen perusteella;

27.      kehottaa painokkaasti toteuttamaan perinpohjaisen selvityksen siitä, voitaisiinko EU:n kansalaisten oikeus tavata vapaasti EU:n tason edustajiaan yhdistää tehokkaammin kiireelliseen tarpeeseen suojata toimielimissä työskentelevien turvallisuutta; pyytää pääsihteeriä toimittamaan tällaisen selvityksen 30. kesäkuuta 2011 mennessä;

28.      katsoo, että jo tehdyn päätöksen mukaisesti on toteutettava täysin toimiva wifi-palvelu, jotta paperinkulutusta voidaan vähentää tavoitteen mukaisesti; katsoo, että videoneuvottelun käyttöä kokouksissa olisi kannustettava samoin kuin uusien, ympäristöystävällisten tekniikkojen käyttöä; pyytää laatimaan kustannus-hyötyanalyysin tällaisista toimenpiteistä;

29.      huomauttaa, että parlamentti pyrkii kiinteistöpolitiikassaan järkeistämään nykyistä tilajakoaan sekä toteuttamaan kustannussäästöjä ja saavuttamaan mittakaavaetuja; huomauttaa, että käynnissä oleva KAD-rakennuksen laajennushanke, jonka kustannuksiksi arvioidaan noin 549,6 miljoonaa euroa (vuoden 2016 hintoina), mahdollistaa parlamentin Luxemburgissa olevan hallinnon maantieteellisen keskittämisen ja että kaikista muista tällä hetkellä Luxemburgissa vuokralla olevista rakennuksista luovutaan asteittain, mikä mahdollistaa huomattavat säästöt, kunhan hanke on saatu päätökseen; kiinnittää huomiota siihen, että tämän rakennushankkeen rahoittaminen saattaa edellyttää erityisiä oikeudellisia rakenteita (erillisvälinettä), sillä varainhoitoasetuksessa kielletään suora lainaaminen, ja että rahoittamalla hanke suoraan talousarviosta tai suoralla lainalla voitaisiin saavuttaa kustannussäästöjä, mikä osoittaa selvästi, että varainhoitoasetukseen on tehtävä mukautuksia, jotta taataan tulevien rakennushankkeiden avoimempi ja suorempi toteutus;

30.      pitää myönteisinä puhemiehistön 24. maaliskuuta 2010 tekemiä päätöksiä; toistaa kehotuksensa kehittää keskipitkän ja pitkän aikavälin kiinteistöstrategia; toteaa, että strategiassa olisi pyrittävä löytämään paras ratkaisu, jossa otetaan huomioon hyvän hallinnon periaatteet ja tarve arvioida erilaisia näkemyksiä ja vaihtoehtoisia rahoitusmahdollisuuksia; kiinnittää huomiota edellä mainitussa päätöksessä olleeseen ehdotukseen käyttää käyttötarkoitukseensa sidottuja, Belgian hallitukselta saatuja tuloja parlamentin jäsenten avustajien uusia toimistotiloja koskeviin infrastruktuuri-investointeihin; pyytää lisätietoa kyseisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen käytöstä tähän tarkoitukseen ja yksityiskohtaisia tietoja vaihtoehdoista ennen päätösten tekoa;

31.      korostaa Euroopan historian taloa koskevien lisätietojen tarvetta; kehottaa erityisesti toimittamaan yksityiskohtaisen liiketoimintasuunnitelman budjettivaliokunnalle; toistaa, että tämän hankkeen kokonaiskustannuksista ja sen tulevista rahoituksellisista ja oikeudellisista seuraamuksista Euroopan parlamentille on saatava tietoja, ja pyytää lisätietoja arkkitehtikilpailusta, joka on ollut käynnissä vuodesta 2009; korostaa, että parlamentti käsittelee tavanomaiseen tapaan kaikki hanketta koskevat päätökset;

32.      katsoo, että kaikkien suurten organisaatioiden on joskus turvauduttava riippumattomaan ulkoiseen näkemykseen voimavarojen käytöstä ja työn organisoinnista ja asianmukaisesti toteutettuna tästä näkemyksestä on pelkästään hyötyä; korostaa, että vaikka parlamentti on ainutlaatuinen eurooppalainen poliittinen instituutio, pitkällä tähtäyksellä olisi harkittava mainitunkaltaisen ulkoisen arvioinnin tekemistä parlamentin organisaatiosta ja hallinnosta; katsoo, että vuonna 2012 voitaisiin valita joitakin toimialoja ja tarkastella niitä tässä mielessä;

33.      huomauttaa, että parlamentin tiedotus- ja viestintäpolitiikka on tärkeää ja sen olisi saavutettava kaikki unionin kansalaiset ja parannettava kansalaisten mahdollisuuksia olla suorassa vuorovaikutuksessa parlamentin kanssa, ja pyytää siksi arvioimaan tällä politiikalla saavutetut tulokset;

34.      tukee kaikkia pyrkimyksiä nykyaikaistaa parlamentin taloushallinnon ohjelmistojärjestelmät;

35.      antaa täyden tukensa kaikille pyrkimyksille tehostaa ja ammattimaistaa henkilöstöpolitiikkaa muun muassa toteuttamalla henkilöstön uudelleenjärjestelyjä pääosastoissa ja niiden välillä;

36.      pitää tärkeänä seurata eräitä politiikkoja, joilla on rahoitusvaikutuksia, ja toteuttaa tällaisia seurantatoimia muun muassa EMASin, julkisten hankintojen ja vastuuvapausmenettelyssä tehtyjen suositusten kohdalla; korostaa, että parlamentin talousarvion toteutuksen yleisen seurannan ja analysoinnin on oltava jatkuvaa;

37.      on huolissaan ehdotuksesta perustaa Euroopan yhdentymisestä saatavan lisäarvon arviointiyksikkö, jonka tehtävänä olisi laskea Euroopan yhdentymisen toteutumattomuuden kustannuksia; kyseenalaistaa, onko tällainen toimisto tarpeellinen; pyytää tarkempia tietoja tämän toimiston perustamisesta;

Muut toimielimet

38.      kehottaa muita toimielimiä esittämään realistisia ja kustannuksiin perustuvia määrärahapyyntöjä, joissa otetaan täysimääräisesti huomioon tarve hallinnoida niukkoja varoja optimaalisesti; pitää myönteisenä, että EU:n talousarvioon on perustettu Euroopan ulkosuhdehallintoa varten uusi pääluokka X, johon on osoitettu 464 miljoonaa euroa, on valmis tutkimaan ulkosuhdehallinnon sekä kiinteään omaisuuteen että henkilöstöön liittyviä tarpeita ja on päättänyt seurata tarkasti sen vaikutusta otsakkeeseen 5, sillä sen perustamisella ei pitänyt olla vaikutuksia talousarvioon; ei ole valmis vaarantamaan nykyisten toimielinten tarpeita;

39.      uskoo, että Euroopan ulkosuhdehallintoa varten EU:n talousarvioon perustettu uusi pääluokka X vastaa tarpeeseen tarjota Euroopan unionille toimielinkehys, jolla yhdessä uusien YUTP:tä/YTPP:tä koskevien määräysten kanssa voidaan tukea EU:n ulkopolitiikkaa koskevia kunnianhimoisia tavoitteita;

****

40.      kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, tuomioistuimelle, tilintarkastustuomioistuimelle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle, Euroopan oikeusasiamiehelle, Euroopan tietosuojavaltuutetulle ja Euroopan ulkosuhdehallinnolle.

• [1]  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
• [2]  EUVL L 163, 23.6.2007, s. 17.
• [3]  EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.
• [4]  EUVL C 303, 9.11.2010, s. 1.
• [5]  Organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) 19. maaliskuuta 2001 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 761/2001 (EYVL L 114, 24.4.2001, s. 1).

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	3.3.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	34 1 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Alexander Alvaro, Marta Andreasen, Francesca Balzani, James Elles, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Estelle Grelier, Carl Haglund, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Ivailo Kalfin, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Miguel Portas, Dominique Riquet, Helga Trüpel, Derek Vaughan, Jacek Włosowicz
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Richard Ashworth, Frédéric Daerden, María Muñiz De Urquiza, Peter Šťastný
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Regina Bastos, Jolanta Emilia Hibner, Elisabeth Jeggle, Maria do Céu Patrão Neves, Nuno Teixeira, Jarosław Leszek Wałęsa