MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 muuttamisesta

    7.3.2011 - (KOM(2010)0142 – C7‑0135/2010 – 2010/0140(COD)) - ***I

    Kansainvälisen kaupan valiokunta
    Esittelijä: Helmut Scholz

    Menettely : 2010/0140(COD)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A7-0051/2011
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A7-0051/2011
    Hyväksytyt tekstit :

    LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

    ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 muuttamisesta

    (KOM(2010)0142 – C7‑0135/2010 – 2010/0140(COD))

    (Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0142),

    –   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0135/2010),

    –   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

    –   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

    –   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0051/2011),

    1.  vahvistaa ensimmäisen käsittelyn kantanaan komission ehdotuksen;

    2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

    3.  kehottaa komissiota antamaan viipymättä uuden ehdotuksen asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta;

    4.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

    PERUSTELUT

    Yhdistyneiden kansakuntien kauppa- ja kehityskonferenssi UNCTAD suositteli vuonna 1968 "yleisen tullietuusjärjestelmän" (GSP) luomista siten, että teollistuneet maat myöntäisivät ei-vastavuoroisesti kauppaetuuksia kaikille kehitysmaille eikä pelkästään entisille siirtomaille.

    Euroopan yhteisö otti käyttöön ensimmäisen GSP-järjestelmän vuonna 1971. GSP-järjestelmä on ollut alusta lähtien EU:n kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikan keskeisiä välineitä, joilla autetaan kehitysmaita vähentämään köyhyyttä luomalla tuloja kansainvälisen kaupan avulla. Se on kaikkein käytetyin tällaisista kehittyneiden maiden järjestelmistä.

    EU:n GSP-järjestelmässä annetaan järjestelmän edunsaajamaista tuotaville tuotteille joko tulliton pääsy markkinoille tai tullinalennus sen mukaan, mitä GSP-järjestelyä maahan sovelletaan.

    Edunsaajamaille on olemassa kolme erilaista järjestelyä:

    1) kaikki edunsaajamaat saavat yleisen järjestelyn tarjoamat edut;

    2) kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely (GSP+) tarjoaa lisäetuuksia maille, jotka ratifioivat ja panevat täytäntöön ihmisoikeuksia ja työoikeuksia, ympäristönsuojelua, huumeiden vastustamista ja hyvää hallintoa koskevat kansainväliset yleissopimukset, joita on nykyisin 27;

    3) vähiten kehittyneitä maita koskeva erityinen menettely, joka tunnetaan myös nimellä "kaikki paitsi aseet" -aloite, tarjoaa kaikkein edullisimman kohtelun, jolla pyritään antamaan vähiten kehittyneille maille tulliton ja kiintiötön pääsy EU:n markkinoille.

    Aikataulu

    GSP-järjestelmä pannaan täytäntöön peräkkäin annettavilla asetuksilla, joita sovelletaan kolme vuotta kerrallaan. Ensimmäinen monivuotinen täytäntöönpanoasetus oli voimassa 1. tammikuuta 2006–31. joulukuuta 2008. Toinen asetus on voimassa 1. tammikuuta 2009–31. joulukuuta 2011.

    Ehdotus nyt voimassa olevaksi asetukseksi annettiin parlamentille kuulemismenettelyssä vuonna 2008. Edellisten GSP-asetusten perussäännökset pysyivät muuttumattomina, mutta niitä tarkasteltiin uudelleen järjestelmän soveltamisen helpottamiseksi.

    Valitettavasti komissio ei parlamentin toiveiden vastaisesti toimittanut ehdotustaan riittävän ajoissa (1. kesäkuuta 2007 mennessä), jotta se olisi voinut kuulla Euroopan parlamenttia kattavasti kohtuullisessa ajassa. Itse asiassa komissio antoi ehdotuksensa vasta 21. joulukuuta 2007. Neuvosto pyysi 31. tammikuuta 2008 parlamenttia antamaan lausuntonsa ennen 10. huhtikuuta. Sen vuoksi Euroopan parlamentin kuulemismenettely oli liian pikainen.

    Parlamentti ilmoitti 25. kesäkuuta 2008 antamassaan päätöslauselmassa selvästi, että tilanne ei ollut tyydyttävä ja että vastaisuudessa parlamentti tarvitsisi enemmän aikaa toimiakseen roolissaan, ja pyysi, että "komissio toimittaa ehdotuksen tarkistetusta asetuksesta, joka kattaa ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2012 31 päivään joulukuuta 2014, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle 1 päivään kesäkuuta 2010 mennessä".

    Nykyisen järjestelmän voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2011. Komissio esitti ehdotuksensa 26. toukokuuta 2010.

    Jatkaminen

    Tämä ehdotus ei kuitenkaan ole pyydetty ehdotus uudeksi asetukseksi. Kyseessä on vain ehdotus nykyisen asetuksen voimassaolon jatkamiseksi.

    Valmistellakseen uutta ehdotusta komissio ainoastaan käynnisti julkisen kuulemismenettelyn maaliskuussa 2010. Tulokset oli tutkittava, tilastot koottava ja vaikutustenarviointi laadittava.

    Täten komission mukaan voimassaolon jatkaminen on tarpeen, koska GSP-asetuksen jäljellä oleva soveltamiskausi ei ole riittävän pitkä, jotta komissio voisi antaa ehdotuksen uudeksi asetukseksi ja jotta parlamentti ja neuvosto pääsisivät sopuun seuraavasta asetuksesta tavallisessa lainsäätämisjärjestyksessä ennen nykyisen GSP-asetuksen voimassaolon päättymistä.

    Esittelijä on yhtä mieltä siitä, että voimassaolon jatkaminen on tarpeen oikeusvarmuuden ja sekä EU:n että edunsaajamaiden etujen turvaamiseksi Esittelijä korostaa kuitenkin, että jatkaminen ei saa merkitä sitä, että nykyinen tilanne – joka ei ole tyydyttävä – jatkuu vielä kaksi vuotta.

    Lissabonin sopimus

    Vaikka ehdotus julkaistiin kauan Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen, siinä ei otettu huomioon sopimuksen edellyttämiä tiedotus- ja päätöksentekomenettelyjä ja sitä, että sopimuksella lisättiin Euroopan parlamentin toimivaltaa kauppakysymyksissä, koska kyseessä oli asetuksen voimassaolon jatkaminen.

    Nykyisen asetuksen voimassaolo päättyy kaksi vuotta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Jatkamista koskevan ehdotuksen mukaan tilanne jatkuisi vielä kaksi vuotta, 31. joulukuuta 2013 asti, eli neljä vuotta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen.

    Nykyisen asetuksen nojalla parlamentti ei voi ottaa kantaa muun muassa tukikelpoisuusperusteisiin, edunsaajamaiden luetteloon, GSP+ -järjestelmän edunsaajamaiden luetteloon, yleissopimusten tehokkaaseen täytäntöönpanoon ja etuuskohtelun väliaikaiseen peruuttamiseen.

    Parlamentin jäsenten velvollisuutena on varmistaa, että oikeuksia ja valtuuksia, jotka unionin kansalaisten vaaleilla valituille edustajille on myönnetty Lissabonin sopimuksella, noudatetaan.

    Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 2 kohdan mukaisesti GSP-asetuksen hyväksymistä ja tarkistamista koskeva menettely on nyt tavallinen lainsäätämisjärjestys, mikä vaikuttaa oikeuksiin, joita parlamentilla on oltava asetuksen demokraattisen valvonnan yhteydessä.

    Esittelijä katsoo, että joitakin asetuksen (EY) N:o 732/2008 osia on muutettava parlamentin uusien, Lissabonin sopimuksen mukaisten valtuuksien kunnioittamiseksi. Erityisesti on varmistettava, että parlamentin SEUT-sopimuksen 290 artiklan nojalla saamia uusia, delegoituja säädöksiä koskevia valtuuksia kunnioitetaan. Esittelijä on eritellyt GSP-asetuksen mukaiset toimet, jotka on katsottava delegoiduiksi säädöksiksi: 10 artiklan 2 kohta, 11 artiklan 7 ja 8 kohta, 16 artiklan 3 kohta, 19 artiklan 3, 4 ja 5 kohta ja 25 artikla, jossa parlamentille annetaan veto-oikeus ja siten paljon lujemmat valvontavaltuudet kuin nyt sovellettavassa menettelyssä.

    Jotta voitaisiin antaa delegoitujen säädösten täytäntöönpanoa, valvontaa ja mahdollista peruuttamista koskevat säännökset, ehdotukseen olisi lisättävä 27 a, 27 b, 27 c ja 27 d artikla.

    Tämän asetuksen hyväksymisen kiireellisyyden vuoksi, edunsaajien oikeusvarmuuden varmistamiseksi ja rinnakkaisten neuvottelujen estämiseksi on kuitenkin sovittu, että Euroopan parlamentin huolenaiheet otetaan huomioon neuvoteltaessa horisontaaleista lainsäädäntöehdotuksista. Tarkoituksena on yhdenmukaistaa Lissabonin sopimuksen kanssa kaikki menettelyt, jotka liittyvät yhteisen kauppapolitiikan piiriin kuuluvien säädösten (ns. omnibus-säädösten) hyväksymiseen. Komissio on tällä välin sitoutunut täyttämään monet legitiimit vaatimukset, jotka koskevat tiedonvaihdon lisäämistä Euroopan parlamentin kanssa.

    Uusi asetus

    Tässä vaiheessa ei ole siksi ehdotettu muita muutoksia, vaikka esittelijä katsoo, että GSP- ja GSP+ -järjestelmät olisi syytä laatia kokonaan uudelleen.

    Esittelijä on yhtä mieltä siitä, että asetuksen yleistä tarkistamista olisi käsiteltävä ehdotuksessa uudeksi asetukseksi, ja parlamentti toivoo, että se esitetään viipymättä.

    Esittelijä korostaa kuitenkin, että uudella asetusehdotuksella olisi oltava seuraavat tavoitteet: (1) luoda tehokkaampi järjestelmä, joka vastaa paremmin edunsaajamaiden ja talouden toimijoiden etuja; (2) laatia säännöt paremmin säännellylle uudistusprosessille, jossa edunsaajien osallistuminen turvattu; (3) varmistaa, että asetuksessa annetaan asianmukainen painoarvo demokraattiselle valvonnalle, jota parlamentin edellytetään harjoittavan.

    Kuten parlamentti korosti vuonna 2008 Helmuth Markovin mietinnössä, suuremman avoimuuden ja oikeusvarmuuden on oltava EU:n tuntomerkki. Uudella ehdotuksella olisi pyrittävä tekemään GSP-järjestelmästä selkeämpi ja avoimempi.

    Alkuperäsäännöt

    Alkuperäsäännöt ja niihin liittyvät hallinnolliset menettelyt ovat tärkeimpiä syitä GSP-järjestelmällä myönnettyjen kauppaetuuksien alikäytölle erityisesti vähinten kehittyneissä maissa. Alkuperäsäännöt voivat estää paperilla olemassa olevan etuuden positiiviset vaikutukset. Vaarana on, että niistä tulee kaupan este, kun asetetaan kaupallisesti ulottumattomissa olevia tavoitteita. Näin etuuden käyttö jää vähäiseksi tai sitä ei käytetä lainkaan.

    Uusien tarkistettujen alkuperäsääntöjen olisi tultava voimaan viimeistään samaan aikaan uuden GSP-järjestelmän kanssa.

    Uudistuksessa olisi sallittava alueellinen kumulaatio ja siihen olisi sisällyttävä mahdollisuus myös horisontaaliseen kumulaatioon alueiden välillä tai globaali kumulaatio maille, joihin sovelletaan GSP-järjestelmässä erityisiä järjestelyjä. Samansuuntaisesti olisi harkittava suotuisampien sääntöjen käyttöönottoa vaatimuksille, jotka koskevat alkuperää koskevan tunnustuksen myöntämistä tuotteelle. Ehdotetaan, että Euroopan unioni ilmaisisi halunsa asettaa GSP-järjestelmä etusijalle työssä, jota Maailman kauppajärjestössä tehdään alkuperäsääntöjen yhdenmukaistamiseksi.

    Maantieteellinen kattavuus

    Järjestelmän maapeittoa ovat arvostelleet sekä edunsaajamaat että hallituksista riippumattomat järjestöt ja tutkijat. Usein on tilanteita, joissa köyhät, monimuotoisten talouksien maat jätetään välittömästi kaikkein edullisimpien järjestelmien ulkopuolelle.

    Tuontikynnykset voitaisiin korvata muilla, suoremmilla perusteilla, jotka ovat erityisesti välittömämmin yhteydessä kehitystasoon (Gini-kerroin on hyvä esimerkki tällaisista perusteista). Maat, jotka voisivat eniten hyötyä tullietuuksista, ovat usein niitä, jotka eivät läpäise haavoittuvuustestiä, joka on välttämätöntä kelpoisuudelle GSP+ -järjestelmään osallistumiselle.

    Lisäksi etuuksien heikentymisen välttämiseksi mahdollisuudet siirtää arkoja tuotteita muiden kuin arkojen tuotteiden luokkaan on arvioitava seuraavaa asetusta varten.

    Tekninen apu

    Esittelijä pitää tarpeellisena lisätä nykyisen järjestelmän vaikutusta ja GSP-järjestelmän käyttöastetta tarjoamalla teknistä apua, jonka tarkoituksena on erityisesti kehittää institutionaalisia valmiuksia ja sääntelyvalmiuksia, jotta eniten apua tarvitsevat maat voivat hyödyntää mahdollisimman paljon kansainvälisen kaupan ja GSP-järjestelmän etuja.

    Apua on annettava myös esimerkiksi kumppanuusohjelmien muodossa, jotta voidaan auttaa GSP+ -järjestelmän edunsaajia panemaan tehokkaasti täytäntöön kansainväliset yleissopimukset, joita tämän tässä aloitteessa ja niiden omissa sitoumuksissa edellytetään.

    Komission pitäisi pyrkiä aktiivisesti huolehtimaan siitä, että kyseisiä sitoumuksia noudatetaan. Sen olisi automaattisesti käynnistettävä tutkinta kaikissa tapauksissa, joissa ILO:n sääntöjen noudattamista seuraava komitea on antanut niin sanotun erityislausekkeen edunsaajamaasta, joka ei noudata työelämän perusnormeja. Tutkintaan olisi aina sisällyttävä yhteistyö Euroopan parlamentin ja kunkin maan kansalaisyhteiskunnan edustajien, myös työmarkkinaosapuolien, kanssa.

    KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO (10.11.2010)

    kansainvälisen kaupan valiokunnalle

    ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 muuttamisesta
    (KOM(2010)0142 – C7‑0135/2010 – 2010/0140(COD))

    Valmistelija: Eva Joly

    LYHYET PERUSTELUT

    Yleinen tullietuusjärjestelmä

    EU:n yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP-järjestelmä) on kauppamekanismi, jolla EU tarjoaa kehitysmaille ei-vastavuoroisen etuuskohtelun markkinoille pääsyssä alennettujen tariffien avulla.

    Kaikille kehitysmaille myönnettävien yleisten tullietuuksien lisäksi jotkut kehitysmaat täyttävät erityisen kannustusmenettelyn (GSP+) edellytykset. Tämä tarkoittaa, että kehitysmaat, jotka täyttävät tietyt edellytykset, voivat saada ylimääräisiä tullietuuksia.

    GSP-järjestelmään pääsyn edellytyksenä on haavoittuvuus/riippuvuus: kun maan viiden suurimman GSP-järjestelmään kuuluvan tuotteen vienti Euroopan unioniin kattaa yli kolme neljäsosaa maan GSP-järjestelmään kuuluvasta kokonaisviennistä ja kun maan GSP-järjestelmään kuuluva vienti Euroopan unioniin on alle prosentin GSP-järjestelmään kuuluvasta Euroopan unionin kokonaistuonnista. GSP+-järjestelyn edunsaajien on myös ratifioitava ja pantava täytäntöön ihmisoikeuksia, työelämän perusnormeja, kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskevat 27 kansainvälistä sopimusta. Kun maa ei täytä näitä edellytyksiä, GSP+-järjestely voidaan keskeyttää.

    Kaikki 49 vähiten kehittynyttä maata kuuluvat kaikki paitsi aseet -järjestelyyn, jossa niiden kaikille vientituotteille myönnetään tulliton ja kiintiötön pääsy EU:n markkinoille.

    Aikataulu

    Nykyinen GSP-järjestelmä perustettiin neuvoston asetuksella EY 732/2008. Asetuksen voimassaolo päättyy vuoden 2011 lopussa, minkä jälkeen GSP-järjestelmä lakkaa, ellei korvaavaa järjestelyä ole saatu aikaan.

    Komissio olettaa voivansa esittää uuden ehdotuksen vuoden 2011 alussa, mikä merkitsisi, että yleisen tullietuusjärjestelmän korvaava järjestely tulisi voimaan vasta aikaisintaan vuoden 2012 puolivälissä toisin sanoen yli kuuden kuukauden lainsäädännöllisen tyhjiön jälkeen.

    Tämän vuoksi käsiteltävänä olevalla ehdotuksella pyritään jatkamaan nykyisen GSP-järjestelmän voimassaoloaikaa enintään kahdeksi vuodeksi siihen saakka, kunnes uusi asetus tulee voimaan.

    Esittelijä ei pidä tätä ihanneratkaisuna, koska se tarkoittaa, että Euroopan parlamentti saa esittää kantansa järjestelmästä vasta neljä vuotta Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen. Ehdotus on kuitenkin tyydyttävä ratkaisu siinä mielessä, että sillä estetään ei-toivottu GSP-järjestelmän keskeytyminen. On itsestään selvää, että kehitysmaiden kannalta olisi vahingollista, jos ne joutuisivat palaamaan EU:n suosituimmuustullien piiriin eivätkä saisi enää etuuskohtelua, vaikka väliaikaisestikin.

    Tästä syystä on tärkeää, että komissio laatii uuden GSP-järjestelmää koskevan ehdotuksen mahdollisimman lyhyen ajan kuluessa ja että lainsäädäntömenettely saatetaan päätökseen mahdollisimman nopeasti. Neuvosto ja parlamentti päättävät kuitenkin yhdessä uudesta GSP‑järjestelmästä, päinvastoin kuin sen edeltäjästä, joten aikarajoitteet eivät saa estää parlamenttia käyttämästä demokraattisia valtaoikeuksiaan. Parlamentin on käytettävä hyväkseen uusia Lissabonin sopimuksen jälkeisiä valtuuksiaan kaupan alalla.

    Käsiteltävänä oleva ehdotus

    GSP-järjestelmän laajempi uudelleentarkastelu on todennäköistä, kun uutta GSP-asetusta laaditaan ensi vuonna. Esittelijä on kuitenkin esittänyt useita tarkistuksia nykyiseen GSP asetukseen.

    Ennen kaikkea, kun on kyse kauppasuhteista kehitysmaiden kanssa, keskeisenä periaatteena on suosituimmuus- ja erilliskohtelun periaate. Kehitysmaiden viennin osuus EU:n kokonaistuonnista on mitätön. Tullietuudet antavat niille kuitenkin mahdollisuuden murtautua tukiriippuvuuden noidankehästä. Ehdotukset siitä, että EU:n ja kehitysmaiden välisessä kaupassa siirryttäisiin tasavertaisiin kauppasuhteisiin, eivät ole realistisia, koska EU:n nykyinen kapasiteetti ja suhteelliset hyödyt ovat paljon suuremmat.

    Lissabonin sopimuksen 208 artikla velvoittaa EU:n ottamaan huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin. Tämä tarkoittaa, että EU sitoutuu välttämään sellaisia poliittisia valintoja, jotka heikentävät sen toimintaa kehitysyhteistyön alalla, ja jatkamaan eri politiikan aloilla kehitysmaita hyödyttäviä toimia. Tämä koskee ennen kaikkea kauppaa.

    On myös tärkeää, että komissio parlamentin valvonnan alaisena seuraa tiukasti ja tarkasti, täyttävätkö edunsaajamaat kriteerit, joiden perusteella ne kelpuutetaan GSP+-järjestelmään.

    Komissio suorittaa parhaillaan kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointia GSP-järjestelmää varten. Parlamentin olisi pyydettävä komissiolta tietoja arvioinnin perusteista, tuloksista ja siitä opituista asioista sekä komission suunnitelmista sen suhteen, miten kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arviointi pannaan täytäntöön uuden GSP-järjestelmän perusteella.

    Esittelijä uskoo vahvasti, että tarvitaan globaali kauppajärjestelmä, joka perustuu eettisiin normeihin, demokratiaan ja avoimuuteen eikä ainoastaan tuottoon, eli järjestelmä, joka hyödyttää koko yhteiskuntaa eikä ainoastaan joitakin liikeyrityksiä. GSP+-järjestelmään kuuluu olennaisena osana kansainvälisesti sovittujen ihmisoikeusnormien, työelämän normien, ympäristönormien ja hyvää hallintoa koskevien normien ylläpitäminen, ja tulevaisuudessa tämän saatetaan joutua asennoitumaan tiukemmin. Sen tähden on äärimäisen tärkeää valvoa esimerkiksi kalatalousalaa, metsätaloutta ja kaivostoimintaa sekä naisten ja alaikäisten kohtelua työmarkkinoille pääsyn yhteydessä ja heidän työolojaan.

    Demokratian ja avoimuuden vuoksi on myös tärkeää, että neuvoteltaessa edunsaajamaiden kanssa GSP+-edellytysten noudattamisesta vuoropuhelua käydään myös kansallisten parlamenttien ja paikallisten kansalaisyhteiskunnan toimijoiden kanssa.

    TARKISTUKSET

    Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

    Tarkistus  1

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 1 a kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (1 a) Lisätään johdanto-osan 2 kappaleen jälkeen uusi kappale seuraavasti:

     

    "(2 a) Euroopan unioni on velvollinen ottamaan huomioon kehitysyhteistyöpolitiikan tavoitteet toteuttaessaan muita sellaisia politiikkoja, jotka voivat vaikuttaa kehitysmaihin, ja sen tähden GSP-järjestelmän on myötävaikutettava Euroopan unionin kehitystavoitteisiin, vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttaminen mukaan luettuna."

    Tarkistus  2

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 1 a kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    5 artikla – 2 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (1 a) Korvataan 5 artiklan 2 kohta seuraavasti:

     

    "Alkuperätuotteen (peräisin olevan tuotteen) käsitteen määrittelyä ja siihen liittyvän hallinnollisen yhteistyön menetelmiä koskevat säännöt, joita tarvitaan sovellettaessa 1 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä, vahvistetaan asetuksessa (ETY) N:o 2454/93. Alkuperäsääntöjä koskevan järjestelmän muotoa, sisältöä ja menettelyjä tarkistetaan säännöllisesti, jotta voidaan arvioida sen vaikutusta yleisen tullietuusjärjestelmän käyttöasteisiin ja jotta se palvelisi paremmin taloudellisen kehityksen edistämistavoitetta."

    Tarkistus  3

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 4 kohta

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    10 artikla

     

    Komission teksti

    Tarkistus

    (4) Korvataan 10 artiklan 3 kohdan b alakohdan lopussa oleva piste puolipisteellä ja lisätään b alakohdan jälkeen seuraavaa:

    (4) Muutetaan 10 artikla seuraavasti:

     

    a) Korvataan 10 artiklan 1 kohta seuraavasti:

     

    "1. Komissio tutkii pyynnön, johon on liitetty 9 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot. Tarkastelussa komissio ottaa huomioon asianomaisten kansainvälisten järjestöjen ja muiden tahojen tekemät huomiot. Se voi esittää pyynnön esittäneelle maalle aiheelliseksi katsomiaan kysymyksiä ja tarkistaa saamansa tiedot pyynnön esittäneeltä maalta tai mistä tahansa asiaan kuuluvasta lähteestä, mukaan lukien Euroopan parlamentilta ja kansalaisyhteiskunnan edustajilta, kuten työmarkkinaosapuolilta."

     

    b) Korvataan 3 artiklan 3 kohdan b alakohdan lopussa oleva piste puolipisteellä ja lisätään b alakohdan jälkeen seuraavaa:

    "tai

    "tai

    c) 15 päivään joulukuuta 2011 mennessä 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisen pyynnön osalta;

    c) 15 päivään joulukuuta 2011 mennessä 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan iii alakohdan mukaisen pyynnön osalta;

    tai

    tai

    d) 15 päivään kesäkuuta 2013 mennessä 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisen pyynnön osalta."

    d) 15 päivään kesäkuuta 2013 mennessä 9 artiklan 1 kohdan a alakohdan iv alakohdan mukaisen pyynnön osalta."

    Tarkistus  4

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 4 a kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    10 a artikla (uusi)

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (4 a) Lisätään 10 artiklan jälkeen uusi artikla seuraavasti:

     

    10 a artikla

     

    "Komissio tiedottaa Euroopan parlamentille kaikista GSP-järjestelmän perusteella suoritetuista kestävään kehitykseen kohdistuvien vaikutusten arvioinneista."

    Tarkistus  5

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 4 b kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    17 artikla – -1 kohta (uusi)

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (4 b) Lisätään 17 artiklaan uusi kohta ennen 1 kohtaa seuraavasti:

     

    "-1. Komissio valvoo säännöllisesti, että edunsaajamaat noudattavat sitoumuksiaan ja ettei mitään 15 artiklan 1 tai 2 kohdassa eikä 16 artiklan 1 tai 2 kohdassa tarkoitettuja perusteita etuusmenettelyjen väliaikaiseen peruuttamiseen ole. Komissio julkaisee vuotuisen kertomuksen väliaikaisista etuuksien peruuttamisista ja toimittaa sen neuvostolle, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille."

    Tarkistus  6

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 4 c kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    18 artikla – 3 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (4 c) Muutetaan 18 artiklan 3 kohta seuraavasti:

     

    "3. Komissio hankkii kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot, myös saatavilla olevat muiden Euroopan unionin toimielinten sekä YK:n, ILO:n ja muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen eri valvontaelinten tekemät arviot, huomiot, päätökset, suositukset ja päätelmät. Niitä käytetään lähtökohtana tutkittaessa, onko väliaikainen peruuttaminen oikeutettua 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta syystä. Komissio voi tarkistaa saamansa tiedot talouden toimijoilta, kansalaisyhteiskunnan toimijoilta, edunsaajamaiden parlamenteilta ja kyseiseltä edunsaajamaalta."

    Tarkistus  7

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 4 a kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    18 artikla – 3 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (4 a) Korvataan 18 artiklan 3 kohta seuraavasti:

     

    "3. Komissio hankkii kaikki tarpeellisina pitämänsä tiedot, myös saatavilla olevat YK:n, ILO:n ja muiden toimivaltaisten kansainvälisten järjestöjen eri valvontaelinten tekemät arviot, huomiot, päätökset, suositukset ja päätelmät. Nämä tiedot on avoimuuden nimissä julkistettava ja niitä käytetään lähtökohtana tutkittaessa, onko väliaikainen peruuttaminen oikeutettua 15 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetusta syystä. Komissio voi tarkistaa saamansa tiedot talouden toimijoilta ja kyseiseltä edunsaajamaalta."

    Tarkistus  8

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 4 a kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    19 artikla – 1 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (4 a) Korvataan 19 artiklan 1 kohta seuraavasti:

     

    "1. Komissio antaa päätelmistään kertomuksen 27 artiklassa tarkoitetulle komitealle ja Euroopan parlamentille."

    Tarkistus  9

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 4 b kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    19 artikla – 4 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (4 b) Korvataan 19 artiklan 4 kohta seuraavasti:

     

    "4. Jos komissio pitää väliaikaista peruuttamista tarpeellisena, se tekee ilmoitettuaan asiasta Euroopan parlamentille asianmukaisen ehdotuksen neuvostolle, joka ratkaisee asian määräenemmistöllä kahden kuukauden kuluessa. Edellä 3 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa komissio tekee ehdotuksensa mainitussa kohdassa tarkoitetun määräajan päättyessä."

    Tarkistus  10

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 4 c kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    20 artikla – 7 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (4 c) Korvataan 20 artiklan 7 kohta seuraavasti:

     

    "7. Jos välitöntä toimintaa vaativat poikkeukselliset olosuhteet tekevät tutkimuksen mahdottomaksi, komissio voi ilmoitettuaan asiasta etukäteen 27 artiklassa tarkoitetulle komitealle ja Euroopan parlamentille toteuttaa ehdottoman välttämättömiä suojatoimenpiteitä."

    Tarkistus  11

    Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

    1 artikla – 4 d kohta (uusi)

    Asetus (EY) N:o 732/2008

    22 artikla – 1 kohta

     

    Komission teksti

    Tarkistus

     

    (4 d) Korvataan 22 artiklan 1 kohta seuraavasti:

     

    "1. Komissio ilmoittaa asianomaiselle edunsaajamaalle mahdollisimman pian 20 tai 21 artiklan mukaisesti tehdyistä päätöksistä ennen niiden voimaantuloa. Komissio ilmoittaa päätöksistä myös neuvostolle, Euroopan parlamentille ja jäsenvaltioille."

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 annetun asetuksen (EY) N:o 732/2008 muuttaminen

    Viiteasiakirjat

    KOM(2010)0142 – C7-0135/2010 – 2010/0140(COD)

    Asiasta vastaava valiokunta

    INTA

    Lausunnon antanut valiokunta

           Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    DEVE

    15.6.2010

     

     

     

    Valmistelija

           Nimitetty (pvä)

    Eva Joly

    22.6.2010

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    9.11.2010

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    20

    0

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Thijs Berman, Corina Creţu, Nirj Deva, Charles Goerens, Catherine Grèze, András Gyürk, Eva Joly, Filip Kaczmarek, Gay Mitchell, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Maurice Ponga, Birgit Schnieber-Jastram, Michèle Striffler, Alf Svensson, Eleni Theocharous, Ivo Vajgl, Anna Záborská, Iva Zanicchi

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Judith Sargentini

    ASIAN KÄSITTELY

    Otsikko

    Yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta 1 päivästä tammikuuta 2009 alkaen 31 päivään joulukuuta 2011 annetun asetuksen (EY) N:o 732/2008 muuttaminen

    Viiteasiakirjat

    KOM(2010)0142 – C7-0135/2010 – 2010/0140(COD)

    Annettu EP:lle (pvä)

    26.5.2010

    Asiasta vastaava valiokunta

           Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    INTA

    15.6.2010

    Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

           Ilmoitettu istunnossa (pvä)

    DEVE

    15.6.2010

     

     

     

    Esittelijä(t)

           Nimitetty (pvä)

    Helmut Scholz

    1.6.2010

     

     

    Valiokuntakäsittely

    2.12.2010

     

     

     

    Hyväksytty (pvä)

    3.3.2011

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    22

    0

    0

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Laima Liucija Andrikienė, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Metin Kazak, David Martin, Vital Moreira, Cristiana Muscardini, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Keith Taylor, Paweł Zalewski

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Josefa Andrés Barea, George Sabin Cutaş, Béla Glattfelder, Elisabeth Köstinger, Georgios Papastamkos, Carl Schlyter, Jarosław Leszek Wałęsa

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

    Derk Jan Eppink, Eider Gardiazábal Rubial, Kartika Tamara Liotard, Bart Staes

    Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

    7.3.2011