MIETINTÖ EU:n rahoituksen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla uusissa jäsenvaltioissa

14.3.2011 - (2010/2104(INI))

Talousarvion valvontavaliokunta
Esittelijä: Marian-Jean Marinescu

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

EU:n rahoituksen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla uusissa jäsenvaltioissa

(2010/2104(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon liittymissopimuksen liitteenä olevan pöytäkirjan N:o 4 Ignalinan ydinvoimalaitoksesta Liettuassa[1] ja pöytäkirjan N:o 9 Slovakiassa sijaitsevan Bohunice V1 -ydinvoimalaitoksen 1 ja 2 reaktorista[2] sekä Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskevista ehdoista ja menettelyistä tehdyn pöytäkirjan 30 artiklan[3],

–   ottaa huomioon neuvoston asetukset Liettuassa sijaitsevaa Ignalinan ydinvoimalaitosta koskevan pöytäkirjan N:o 4 täytäntöönpanosta[4], Slovakiassa sijaitsevan Bohunice V1 ‑ydinvoimalaitoksen 1 ja 2 reaktoreja koskevan pöytäkirjan N:o 9[5] ja Bulgariassa sijaitsevan Kozloduyn ydinvoimalan yksiköiden 1–4 käytöstä poistamiselle myönnettävästä unionin rahoitustuesta ("Kozloduy-ohjelma")[6],

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan parlamentille ja neuvostolle ydinlaitosten käytöstäpoistoon tarkoitettujen varojen käyttöä koskevasta toisesta kertomuksesta (KOM(2007)0794) sekä siihen liittyvän, käytöstäpoiston rahoittamista EU:ssa koskevan asiakirjan "EU decommissioning funding data" (SEC(2007)1654),

–   ottaa huomioon ydinlaitosten käytöstäpoistoon tarkoitettujen varojen hallinnointia koskevan 24. lokakuuta 2006 annetun komission suosituksen[7],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön sekä teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnon (A7-0054/2011),

A. ottaa huomioon, että kolmessa EU:n ehdokasvaltiossa, Liettuassa, Slovakiassa ja Bulgariassa, oli käytössä vanhoja ydinvoimalaitoksia, joiden sulkemisesta oli sovittu, ja liittymisneuvotteluissa vahvistettiin kolmen asianomaisen ydinvoimalan yksiköiden varhainen sulkeminen,

B.  ottaa huomioon, että EU totesi, että näiden kolmen ydinvoimalaitoksen yksiköiden varhaisesta sulkemisesta ja sitä seuraavasta käytöstäpoistamisesta aiheutuisi huomattava rahoituksellinen ja taloudellinen rasite, jota asianomaiset jäsenvaltiot eivät kykenisi kaikilta osin kattamaan, minkä vuoksi liittymissopimuksissa sekä niiden seurauksena annetuissa näiden sopimusten täytäntöönpanoa koskevissa neuvoston asetuksissa säädettiin kullekin asianomaiselle jäsenvaltiolle myönnettävästä rahoitustuesta; toteaa kuitenkin, ettei selkeää päätöstä ollut tehty siitä, oliko tuella tarkoitus kattaa käytöstäpoiston kokonaiskustannukset tai korvata kaikki siitä aiheutuneet taloudelliset seuraukset; panee merkille, että sekä Bulgaria että Slovakia ovat edelleen sähkön nettoviejiä,

C. ottaa huomioon, että tukea myönnetään seuraavia aloja koskeville toimenpiteille:

·   käytöstäpoistaminen (sulkemisen valmistelutoimet, sääntelyviranomaisille annettava tuki, käytöstä poistamiseen ja lupien laatimiseen tarvittavan dokumentaation laatiminen, turvallinen kunnossapito ja seuranta sulkemisen jälkeen, jätteen ja käytetyn polttoaineen varastoiminen ja puhdistaminen sekä purkamistyöt),

·   energia (nykyisten laitosten uudenaikaistaminen ja niitä koskevat ympäristöuudistukset, suljettujen yksiköiden tuotantokapasiteetin korvaaminen ja muut toimenpiteet, joilla myötävaikutetaan energiainfrastruktuurin välttämättömän rakenneuudistuksen ja päivittämisen toteuttamiseen),

·   sosiaaliset seuraukset (ydinvoimalaitoksen henkilöstön tukeminen purkamista edeltävän sulkemisen jälkeen turvallisuuden ylläpitämiseksi ja henkilöstön uudelleenkouluttaminen sulkemiseen liittyviä uusia tehtäviä varten),

D. ottaa huomioon, että tukea alettiin antaa ennen liittymistä ja ennen asianomaisten yksiköiden sulkemista ja että varat kertyivät käytöstäpoistoa varten perustettuun kansainväliseen tukirahastoon (International Decommissioning Support Funds, IDSFs) sillä välin, kun hallintovalmisteluja jatkettiin,

E.  ottaa huomioon, että ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto ja jätehuolto ovat teknisesti monimutkaisia operaatioita, joihin tarvitaan huomattava määrä varoja ja joihin liittyy ympäristöä koskevia sekä teknisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia velvoitteita,

1.  panee merkille, että Liettua, Slovakia ja Bulgaria ovat täyttäneet liittymissopimukseen sisältyvät sitoumuksensa kolmen ydinvoimalaitoksen asianomaisten yksiköiden sulkemisesta viipymättä: Ignalinan ydinvoimalan yksikkö 1 suljettiin 31. joulukuuta 2004 ja yksikkö 2 puolestaan 31. joulukuuta 2009, Bohunice V1 ydinvoimalaitoksen yksikkö 1 suljettiin 31. joulukuuta 2006 ja yksikkö 2 puolestaan 31. joulukuuta 2008, Kozloduyn ydinvoimalan yksiköt 1–2 suljettiin 31. joulukuuta 2002 ja yksiköt 3–4 puolestaan 31. joulukuuta 2006;

2.  panee myös merkille, että kaikki kolme jäsenvaltiota yrittivät neuvotella uudestaan reaktoreiden sulkemista koskevista poliittisista sitoumuksistaan, mikä viivästytti prosessia;

3.  panee merkille, että rahoitustuen myöntämiselle on olemassa oikeusperusta; toteaa, että erityisiin vuosittain laadittaviin yhdistettyihin ohjelma-asiakirjoihin perustuvat määrät vahvistetaan vuosittain komission päätöksellä ja että näillä ohjelma-asiakirjoilla mahdollistetaan hyväksyttyjen hankkeiden kehittämisen ja rahoittamisen valvonta;

4.  panee merkille, että koska EU:lla on rajallisesti kokemuksia ja tietoja käytöstäpoistosta, rahoitustuesta päätettiin ilman mahdollisuutta määrittää rahoituksen enimmäistaso; huomauttaa, että selkeitä ehtoja enimmäismäärien määrittelylle ei ollut senkään jälkeen, kun käytöstäpoistoa koskevat suunnitelmat ja strategiat oli laadittu, mikä merkitsi sitä, että lisärahoituksesta oli päätettävä vaiheittain ja tapauskohtaisesti;

5.  katsoo, että yhteisön tuella on tarkoitus tukea näitä kolmea jäsenvaltiota siten, että ne selviävät vahvistettujen varhaisten sulkemisajankohtien seurauksena aiheutuneesta rahoituksellisesta ja taloudellisesta rasitteesta, ja kattaa monen tärkeän käytöstäpoistotoimen kustannukset, investoida energiahankkeisiin energiariippuvuuden vähentämiseksi ja auttaa voimalaitosten käytöstäpoiston sosiaalisten vaikutusten lieventämisessä; huomauttaa kuitenkin, että kaikissa kolmessa tapauksessa voimaloiden käytöstäpoistamiskustannukset ovat nousseet suunniteltua EU:n tukea korkeammiksi ja on todennäköistä, että ne ylittävät myös alkuperäisen arvion; panee myös merkille, että huomattava osa varoista käytettiin energiahankkeisiin eikä rahoitustuen pääasialliseen tarkoitukseen eli ydinvoimaloiden käytöstäpoistamiseen;

6.  katsoo, että Euroopan unionin solidaarisuusajattelu auttaa tehokkaasti lieventämään varhaisen sulkemisen taloudellisia seurauksia energia-alalla; huomauttaa kuitenkin, että tätä mietintöä valmisteltaessa varsinainen käytöstäpoistaminen on edelleen alkuvaiheessaan;

7.  panee merkille, että kyseessä olevien ydinvoimaloiden käytöstäpoisto olisi asetettava etusijalle Euroopan koko väestön turvallisuuden ja terveyden vuoksi;

8.  pelkää, että käytöstäpoistotoimien rahoituksen puute viivästyttää ydinvoimaloiden käytöstäpoistoa ympäristöä ja ihmisten terveyttä uhkaavalla tavalla;

9.  korostaa, että turvallisuus on ensisijaisen tärkeä tekijä kyseessä olevien varhaisessa vaiheessa suljettujen ydinvoimalaitosten käytöstäpoistossa; kehottaa siksi neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita pitämään tämän mielessä sellaisten tulevien päätösten varalta, jotka koskevat ydinvoiman käytöstäpoistoa ja etenkin näitä kolmea käytöstäpoistamisohjelmaa; kehottaa komissiota järjestämään riittävän koordinoinnin jäsenvaltioiden kanssa ja laatimaan tarkkoja aikatauluja hankkeiden loppuunsaattamiselle;

10. panee huolestuneena merkille, että näihin kolmeen käytöstäpoisto-ohjelmaan liittyviä yksityiskohtaisia käytöstäpoistosuunnitelmia ei ole vielä saatu päätökseen ja että tästä syystä ei ole riittävästi tietoa aikatauluista, erityishankkeiden kustannuksista eikä niiden rahoituslähteistä; kehottaa siksi kyseisiä kansallisia viranomaisia saattamaan päätökseen suunnitelmat ja komissiota antamaan tietoja tämän prosessin etenemisestä ja esittämään käytöstäpoistohankkeille pitkän aikavälin yksityiskohtaisen rahoitussuunnitelman; kehottaa komissiota esittämään selvästi näiden suunnitelmien toteuttamisen edellyttämän EU:n rahoituksen laajuuden;

11. kehottaa komissiota tarkastelemaan tapoja muuttaa käytöstäpoistotoimiin liittyviä EU:n rahoitusmenettelyjä ottaen huomioon jäsenvaltioiden ja niiden kansallisten hallintorakenteiden käyttämät strategiat ja kehottaa yksinkertaistamaan varojen hallintasääntöjä niin, että ne eivät vaikuta käytöstäpoistotoimien turvallisuuteen;

12. panee merkille, ettei osanottajien vastuualueita ole määritetty selvästi rahoituksen ja käytöstäpoistoprosessin suhteen; katsoo, että komission olisi kannettava päävastuu EU:n tuen täytäntöönpanosta ja että olisi perustettava yhteinen hallinto EJKP:n kanssa;

13. katsoo, että sopimusten tekemiseksi olisi suotavaa soveltaa EU:n vastavuoroisuusperiaatetta eurooppalaisten yrityksen eduksi siten, että sovelletaan erityisesti muun muassa energiahuollon alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun direktiivin 2004/17/EC 58 artiklassa vahvistettuja periaatteita;

14. huomauttaa, että Euroopan unionin näille kolmelle jäsenvaltiolle myöntämä kokonaistuki on 2 847,78 miljoonaa euroa vuoteen 2013 loppuun mennessä; toteaa, että vaikka ydinvoimaloiden välillä on eroja, etenkin polttoaineen varastoimisessa, ohjelmissa käytetään periaatteessa samaa teknologiaa; toteaa kuitenkin, että myönnettävissä määrärahoissa on huomattavia eroja: Ignalina (kaksi yksikköä) 1 367 miljoonaa euroa, Bohunice (kaksi yksikköä) 613 miljoonaa euroa ja Kozloduy (4 yksikköä) 867,78 miljoonaa euroa;

15. panee merkille myös vuoden 2009 lopussa saatavilla olleiden tietojen perusteella, että jäsenvaltiot ovat eri tilanteissa maksettujen määrärahojen osalta: Ignalina yhteensä 1 367 miljoonaa euroa, maksusitoumus 875,5 miljoonaa euroa (64,04 prosenttia), maksettu 760, 4 miljoonaa euroa (55,62 prosenttia), Bohunice yhteensä 613 miljoonaa euroa, maksusitoumus 363,72 miljoonaa euroa (59,33 prosenttia), maksettu 157,87 miljoonaa euroa (25,75 prosenttia), Kozloduy yhteensä 867,78 miljoonaa euroa, maksusitoumus 567,78 miljoonaa euroa (65,42 prosenttia), maksettu 363,149 miljoonaa euroa (41,84 prosenttia), mikä aiheutuu ensisijaisesti sulkemisen erilaisesta aikataulusta;

16. katsoo, että rahastojen hallinnoinnissa ja niiden varojen käytössä on noudatettava ehdotonta avoimuutta; myöntää, että varojen järkevä ja avoin hallinnointi sekä asianmukainen ulkoinen valvonta on tärkeää energiamarkkinoiden terveen kilpailun takaamiseksi; suosittelee toimimaan avoimesti ja edistämään yleisön osallistamista tämän alan toimintaan;

17. panee merkille seuraavat loppuun saatetut tarkastukset ja arvioinnit: Liettualle ja Slovakialle myönnettävää käytöstäpoistamistukea koskeva väliarviointi (2007), komission kaikkia kolmea ohjelmaa koskevat sisäiset tarkastukset vuonna 2007, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen vuonna 2008 ja 2009 suorittamat tarkastukset, jotka koskivat hankkeiden ja ohjelmien hallinnosta vastaavaa virastoa (Central Project Management Agency, CPMA) Ignalinan hankkeen osalta, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tarkastus tarkastuslausuman valmistelemista varten vuonna 2008 ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen toteutettavuustutkimus vuonna 2009, ja panee merkille seuraavat parhaillaan käynnissä olevat toimet: komission tiedonanto, jonka odotetaan valmistuvan vuoden 2011 alkupuolella, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen ulkoinen tarkastus käytöstäpoiston kansainvälistä tukirahastoa (International Decommissioning Support Fund, BIDSF) varten ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen kaikkia kolmea ohjelmaa koskeva kattava tulostarkastus;

18. katsoo, että toteutettujen tarkastusten määrä ja soveltamisala vaikuttavat riittämättömiltä, kun otetaan huomioon suuri rahamäärä, varojen uudenlainen käyttö, prosessin aikana ilmenneet tuntemattomat tekijät sekä lukuisat myöhemmät muutokset ja mukautukset lisämäärärahojen myöntämisessä; pitää valitettavana sitä, että komission syyskuussa 2007 esittämä väliarviointi Liettualle ja Slovakialle käytöstäpoistoa varten annetusta avusta ei kattanut Bulgariaa (joka sai tukea jo tuolloin);

19. pitää valitettavana, ettei komissio esitä Euroopan parlamentille vuotuisia kertomuksia ydinvoimaloiden käytöstäpoistoon tarkoitettujen varojen käytöstä; kehottaa siksi komissiota seuraamaan kertyneiden varojen käyttöä koskevia parannuksia ja sitä, kuinka todennäköistä on, että näiden kolmen ydinvoimalaitoksen nimenomaisten yksiköiden käytöstäpoistoa varten kerrytetyt varat otetaan käyttöön seuraavien kolmen vuoden aikana ja ilmoittamaan näistä asioista vuosittain Euroopan parlamentille;

20. kehottaa komissiota tekemään selvityksen, jolla varmistetaan, onko tuleviin käytöstäpoistohankkeisiin mahdollista myöntää määrärahoja vuoteen 2013 asti etenkin, kun otetaan huomioon, että Bohunicea koskevat käytöstäpoistamisluvat annetaan heinäkuussa 2011 ja Kozloduya koskevat vuoden 2011 ja vuoden 2012 lopussa;

21. kehottaa komissiota antamaan vertailevaa tietoa käytöstäpoiston eri vaiheita koskevista alkuperäisistä ja tarkistetuista aikatauluista sekä energia-alan ja sosiaalipolitiikan alan toimenpiteistä, ennen kuin EU:n varojen myöntämistä jatketaan;

22. kehottaa komissiota antamaan tietoja erityisistä parannuksista, jotka ovat seurausta vuonna 2007 perustetusta jäsenvaltioiden edustajista koostuvasta hallintakomiteasta, jonka tehtävänä on tukea komissiota tukiohjelmien täytäntöönpanossa ja tehdä sittemmin selkoa toteutuneista menettelytapojen muutoksista;

23. huomauttaa, että Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittama tarkastus on yhä käynnissä; arvelee, että tämä auttaa tuomaan esiin varojen käytön tavoitteet ja tehokkuuden ja tekemään tulevaisuutta koskevia toteuttamiskelpoisia ehdotuksia sekä arvioimaan käytöstäpoiston vaatimaa lisärahoitusta; katsoo, että koska kyse on kattavasta tulostarkastuksesta, siinä olisi tehtävä selkoa seuraavista seikoista:

·   käytettiinkö varoja niihin tarkoituksiin, joita varten ne oli myönnetty,

·   laadittiinko hankintamenettelyt asianmukaisesti ja noudatettiinko niitä,

·   onnistuttiinko myönnetyillä määrärahoilla edistämään käytöstäpoistamistoimien turvallisuutta,

·   varmistettiinko hankintamenettelyillä, että osallistuvat yhtiöt noudattavat EU:n turvallisuusvaatimuksia,

·   osallistuuko Euroopan petostentorjuntavirasto OLAF joihinkin toimiin,

·   oliko kolmen ohjelman välillä riittävää koordinointia, jotta aikaisemmin valmistelluista ja rahoitetuista hankkeista hankittua kokemusta voitiin käyttää tehokkaasti hyödyksi, ja miltä osin käytöstäpoisto-ohjelmat olivat päällekkäisiä (ottaen huomioon, että käynnissä on esimerkiksi useita muun muassa varastointiin ja henkilöstön pätevöittämiseen liittyviä samankaltaisia ohjelmia, joita olisi voitu mukauttaa ensimmäisen käytön jälkeen myös muihin ydinvoimalahankkeisiin niin, että olisi syntynyt säästöjä);

24. katsoo, että myönnetyistä EU:n määrärahoista aikajaksolla 2007–2013 rahoitettavien tulevaisuuden toimien osalta on selkiytettävä vielä seuraavia seikkoja:

·   ovatko nykyiset suunnitelmat ja strategiat valmiita vai onko vielä mahdollista, että toimia ja näin ollen myös määrärahoja lisätään,

·   onko yleinen väliaikainen varastointikapasiteetti sekä menettely, jota käytetään radioaktiivisen jätteen lopullisen kotimaisen sijoituspaikan valinnassa, saatettu päätökseen vai ei,

·   onko energiahankkeisiin tarkoitettuja määrärahoja vielä lisättävä vai onko keskityttävä käytöstäpoistamishankkeisiin,

·   onko yhtä ydinvoimalaitosta koskevia suunnitelmia ja kokemuksia käytettävä myös muissa ydinvoimalaitoksissa, mikäli näin ei ole tähän mennessä toimittu;

25. panee huolestuneena merkille, että missään näistä kolmesta hankkeesta ei ole EU:n koordinaattori- ja asiantuntijaryhmää, jonka avulla käytöstäpoisto-ohjelmaa olisi voitu käsitellä EU:n kokemukseen perustuvana kokonaisena pakettina tavalla, joka olisi mahdollistanut näiden kolmen hankkeen välisen synergian;

26. korostaa, että koordinointia näiden kolmen ohjelman välillä on lisättävä, jotta voidaan parantaa toimien suunnittelua ja jakaa niistä saatuja kokemuksia; katsoo, että Euroopan unioni kokonaisuudessaan voi myös hyötyä tästä kokemuksesta, sillä reaktorit poistetaan käytöstä niiden taloudellisen käyttöiän päättyessä; kehottaa siksi kaikkia osapuolia kehittämään ja keräämään parhaita käytöstäpoistokäytänteitä ja varmistamaan, että muiden jäsenvaltioiden ydinvoimaloista saatuja kokemuksia ja tietoja käytetään parhaalla mahdollisella tavalla;

27. kehottaa komissiota perustamaan koordinointiryhmän, joka vastaa seuraavista tehtävistä:

·   lopullisen suunnitelman ja siihen liittyvän selvän aikataulun laatimisen valvonta,

·   tähän mennessä osoitettujen määrärahojen käytön valvonta,

·   sen selvittäminen, tarvitaanko EU:n osallistumista edelleen, ja jos tarvitaan, EU:n osallistumisen tarkan laajuuden määrittäminen,

·   vastuualueista päättäminen, EJKP:n tehtävät mukaan lukien, ja käytöstäpoistoprosessin loppuunsaattamisen valvonta;

28. toteaa, että käytöstäpoiston rahoituksessa tulisi soveltaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja että ydinlaitosten toiminnanharjoittajien tulisi varmistaa, että ydinlaitosten käyttöiän aikana kootaan riittävästi varoja tulevaa käytöstäpoistoa varten;

29. panee merkille, että reaktoreiden varhainen sulkeminen esti tarvittavien summien suunnitellun keräämisen vastaaviin kansallisiin rahastoihin, joiden avulla oli tarkoitus kattaa kaikki laitosten käytöstäpoiston aiheuttamat kustannukset;

30. ottaa huomioon eri jäsenvaltioissa käytössä olevat strategiat ja kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisia tapoja yhdenmukaistaa käytöstäpoiston rahoittamiseen käytettäviä menetelmiä EU:ssa, jotta voidaan varmistaa tarvittavien varojen kokoaminen ajoissa vaarantamatta kuitenkaan käytöstäpoistoprosessin turvallisuutta;

Ignalinan ydinvoimala

31. suhtautuu myönteisesti siihen, että suurinta osaa Ignalina-ohjelman hankkeista, jotka koskevat energiatehokkuutta ja sähkön toimitusvarmuuden turvaamista, ollaan toteuttamassa tai ne on jo pantu täytäntöön;

32. panee huolestuneena merkille, että tärkeimmät jäteinfrastruktuurin hallintahankkeet (käytetyn polttoaineen varastointi ja jätteen loppusijoituspaikkaa koskeva hanke) ovat viivästyneet huomattavasti, mistä on aiheutunut lisäkustannuksia alkuperäisiin arvioihin nähden; toteaa, että järjestelmän liikkumavara on käytetty käytännöllisesti katsoen loppuun ja viivästykset saattavat alkaa vaikuttaa koko käytöstäpoistosuunnitelman aikataulun viivästymiseen, mikä lisää suhteessa kustannuksia; kehottaa komissiota ilmoittamaan hankkeen aikataulun uudelleenarviointiin liittyvistä tuloksista;

33. panee merkille, että suuri osa varoista myönnettiin energiahankkeille, että käytöstäpoistamiseen tarvitaan vielä huomattavaa rahoitusta ja että kansalliset varat eivät riitä tämän kattamiseen: Ignalinan ydinvoimalan käytöstäpoistoa varten perustettu valtion rahasto on saanut tähän mennessä kokoon vain hieman yli 100 miljoonaa euroa (käytöstäpoiston tekniset kustannukset ovat yksistään 987–1 300 miljoonaa euroa) ja huomattava osa summasta on käytetty muihin kuin käytöstäpoistoon liittyviin hankkeisiin; kehottaa ryhtymään toimenpiteisiin tämän asian ratkaisemiseksi erityisesti jäsenvaltiotasolla;

Bohunicen ydinvoimala

34. suhtautuu myönteisesti Bohunice-ohjelman edistymiseen;

35. panee merkille, että vaikka yhteisön tuki on varattu ydinvoimaloiden ja erityisesti V1-reaktoreiden käytöstäpoistamiseen sekä toimitusvarmuuteen, kansallinen ydinvoimarahasto ei pannut sivuun erityisesti korvamerkittyä rahoituslähdettä parhaillaan käynnissä olevaa A1:n käytöstäpoistamishanketta varten;

36. huomauttaa, että joidenkin käytöstäpoistamishankkeiden täytäntöönpanossa on ollut huomattavia viivästyksiä ja että näitä hankkeita ovat muun muassa alueen turvajärjestelyjen uudistaminen, vanhan jätteen käsittelyyn liittyvä hanke sekä radioaktiivisen jätteen väliaikaisvaraston rakentaminen Bohunicen alueelle; kehottaa komissiota ja Slovakiassa toimivia tahoja ryhtymään toimiin viivästysten ehkäisemiseksi ja olemaan vaarantamatta käytöstäpoistamistoimien etenemistä aikataulun mukaisesti;

Kozloduyn ydinvoimala

37. pitää myönteisenä Kozloduy-ohjelman yleisesti ottaen hyviä teknisiä ja rahoituksellisia tuloksia sekä yksikköjen 1–4 käytöstäpoistamisstrategian muuttamista: alkuperäinen viivästetyn käytöstäpoiston strategia muutettiin välittömän keskeytymättömän käytöstäpoiston strategiaksi;

38. panee huolestuneena merkille, että melko suuri osa myönnetyistä varoista on suunnattu energiahankkeisiin; kehottaa komissiota seuraamaan jäljellä olevien energiahankkeiden täytäntöönpanoa ja ilmoittamaan tuloksista; kehottaa kasvattamaan käytöstäpoistoa ja jätteitä koskevien hankkeiden osuutta Kozloduy-ohjelman jäljellä olevan voimassaolokauden aikana;

39. korostaa muun muassa yksiköissä 1 ja 2 radioaktiivisen jätteen käsittelystä vastaavan valtionyhtiön (State Enterprise for Radioactive Waste, SERAW) ja yksiköistä 3 ja 4 nykyään vastaavan Kozloduyn ydinvoimalan välisen kattavan hallinnollisen koordinoinnin merkitystä; kehottaa Bulgariaa analysoimaan ja toteuttamaan viipymättä tarvittavia jaettuun hallintoon liittyviä parannuksia ja/tai siirtämään yksiköt 1–4 yhteisen hallinnon piiriin;

40. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä Bulgarian, Liettuan ja Slovakian hallituksille.

• [1]  EUVL L 236, 23.9.2003, s. 944.
• [2]  EUVL L 236, 23.9.2003, s. 954.
• [3]  EUVL L 157, 21.6.2005, s. 29.
• [4]  EUVL L 411, 30.12.2006, s. 10.
• [5]  EUVL L 131, 23.5.2007, s. 1.
• [6]  EUVL L 189, 13.7.2010, s. 9.
• [7]  EUVL L 330, 28.11.2006, s. 31.

PERUSTELUT

Liettualla, Slovakialla ja Bulgarialla oli käytössään vanhoja neuvostovalmisteisia ydinvoimareaktoreita, joita kansainvälisten yhteisön päätöksen ja Münchenissä vuonna 1992 järjestetyssä G7-kokouksessa hyväksytyn G7-maiden monenkeskisen toimintaohjelman mukaisesti ei voinut kohtuullisin kustannuksin uudistaa siten, että ne olisivat vastanneet turvallisuutta koskevia vähimmäisvaatimuksia. Euroopan unioniin liittymistä koskevien neuvottelujen yhteydessä nämä kolme maata sitoutuivat sulkemaan ja sen jälkeen poistamaan käytöstä nämä ydinreaktorit sovittuna ajankohtana. Euroopan unioni totesi, että varhaisesta sulkemisesta aiheutuisi poikkeuksellisen suuria rahoituksellisia rasitteita, ja tämän tosiasian perusteella sekä solidaarisuuden osoituksena se sitoutui myöntämään riittävästi lisärahoitusta näiden reaktoriyksiköiden käytöstäpoistamista varten vuoden 2013 loppuun mennessä.

Liittymistä edeltävässä vaiheessa Liettualle ja Slovakialle myönnettiin tukea Phare-ohjelman[1] kautta, vuosina 2004–2006 tukea myönnettiin liittymisasiakirjaan liitettyjen pöytäkirjojen mukaisesti ja vuodesta 2007 alkaen tuen jatkuminen kaudella 2007–2013 on varmistettu Liettuaa[2] ja Slovakiaa[3] koskevilla neuvoston asetuksilla.

Bulgarian liittymistä edeltävältä kaudelta lähtien ja vuoteen 2007 asti EU on osallistunut Kozloduyn ydinvoimalan käytöstäpoistamiseen Phare-ohjelman kautta, ja kaudella 2007–2009 tukea myönnettiin liittymisasiakirjaan liitettyjen pöytäkirjojen mukaisesti (perustuen tuolloisen päätöksen mukaiseen viivästetyn käytöstäpoiston strategiaan). Vuonna 2009 Bulgaria pyysi, että rahoitustukea jatkettaisiin, jotta se voisi edetä hankkeessa välitöntä käytöstäpoistoa koskevan strategian avulla, ja neuvoston asetuksessa[4] varmistetaan, että tukea jatketaan kaudella 2010–2013.

Yleiskatsaus jäsenvaltioille myönnetystä rahoitustuesta kaudella 1999–2013 (miljoonaa euroa), kuten perussäädöksissä on vahvistettu (tosiasialliset maksusitoumukset mukautettuna inflaatioon):

	1999-2003	2004-2006	2007-2013	Yhteensä
Liettua	210	285	837	1332
Slovakia	90	90	423	603
Bulgaria	155	185	510	850
Välisumma	455	560	1770	2785

Vuoteen 2009 mennessä tosiasialliset summat, joita oli sitouduttu maksamaan näille kolmelle jäsenvaltiolle, olivat: 878,5 miljoonaa euroa Liettualle, 363,7 miljoonaa euroa Slovakialle ja 567,8 miljoonaa euroa Bulgarialle.

Oikeusperusta

Liittymissopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 4[5] Liettua sitoutui sulkemaan Ignalinan ydinvoimalan yksikön 1 ennen vuotta 2005 ja yksikön 2 viimeistään 31. joulukuuta 2009 mennessä ja poistamaan ne sen jälkeen käytöstä. Vuosina 2004–2006 EU:n oli myönnettävä Liettualle lisärahoitustukea käytöstäpoistamistoimien tukemiseksi ja sitä koskevien seurausten käsittelemiseksi.

Tukea oli myönnettävä 285 miljoonaa euroa vuosina 2004–2006 (320 miljoonaa euroa inflaatioon mukautuksen jälkeen).

Tuen tarkoituksena oli kattaa käytöstäpoistamisen tukitoimet, unionin säännöstön mukaiset ympäristöuudistuksia koskevat toimet ja tuotantokapasiteetin korvaamiseksi tarvittavan perinteisen tuotantokapasiteetin uudistamistoimet sekä muut kyseisen ydinvoimalaitoksen sulkemisesta ja käytöstäpoistamisesta tehdystä päätöksestä johtuvat toimenpiteet, jotka vaikuttavat energiantuotannon, -siirron ja -jakelun tarvittavaan rakenneuudistukseen, ympäristön kunnostamisen ja tuotantoalojen uudenaikaistamiseen sekä Liettuan energiantuotannon turvallisuuden lisäämiseen ja energiatehokkuuden parantamiseen.

Tukeen oli tarkoitus sisällyttää toimenpiteitä ydinvoimalaitoksen henkilöstön tukemiseksi korkeatasoisen operatiivisen turvallisuuden ylläpitämiseksi Ignalinan ydinvoimalaitoksessa ennen reaktoreiden sulkemista ja niiden käytöstä poistamisen aikana. Eräiden Ignalina-ohjelman mukaisten toimenpiteiden tuki saattoi kattaa jopa 100 prosenttia kokonaiskustannuksista. EU sitoutui myöntämään tarvittavan määrän yhteisön lisätukea ydinvoimalan käytöstäpoistamistoimiin myös vuoden 2006 jälkeen.

Liittymissopimuksen liitteenä olevassa pöytäkirjassa N:o 9[6] Slovakia sitoutuu sulkemaan Bohunice V1 -ydinvoimalan yksikön 31. joulukuuta 2006 mennessä ja yksikön 2 viimeistään 31. joulukuuta 2008 mennessä ja poistamaan ne sen jälkeen käytöstä. Vuosina 2004–2006 EU:n oli myönnettävä Slovakialle rahoitustukea käytöstäpoistamistoimien tukemiseksi sekä sulkemista ja käytöstäpoistamista koskevien seurausten käsittelemiseksi.

Tuen määrä oli 90 miljoonaa euroa kaudella 2004–2006.

Päätökset tuesta oli tehtävä ja pantava täytäntöön taloudellisen tuen myöntämisestä tietyille Keski- ja Itä-Euroopan maille 18. joulukuuta 1989 annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3906/89 vahvistettujen säännösten mukaisesti[7].

Tälle alalle vuoden 2006 jälkeen myönnettävän EU:n tuen jatkamista koskevissa päätöksissä oli otettava huomioon, että Bohunice V1 -ydinvoimalan käytöstäpoistamista olisi jatkettava senaikaisten rahoitusnäkymien jälkeen ja että siitä aiheutuisi huomattavia taloudellisia rasitteita Slovakialle.

Bulgarian tasavallan ja Romanian Euroopan unioniin liittymistä koskevista ehdoista ja menettelyistä tehdyn pöytäkirjan 30 artiklassa[8] tarkennetaan, että Bulgaria oli lopullisesti sulkenut Kozloduyn ydinvoimalan 1 ja 2 yksiköt myöhempää käytöstäpoistamista varten ja sitoutuu sulkemaan lopullisesti (vuonna 2006) ja sen jälkeen poistamaan käytöstä kyseisen ydinvoimalan 3 ja 4 yksiköt. Vuosina 2007–2009 yhteisön oli myönnettävä Bulgarialle rahoitustukea, jonka avulla tuettiin Kozloduyn ydinvoimalaitoksen 1–4 reaktorien käytöstäpoistamista sekä niiden sulkemisen ja käytöstäpoistamisen seurauksien käsittelyä.

Tuen määrä vuosille 2007–2009 oli 210 miljoonaa euroa (vuoden 2004 hinnat) maksusitoumusmäärärahoina, jotka sitouduttiin myöntämään samansuuruisina 70 miljoonan euron (vuoden 2004 hinnat) vuosiosuuksina.

Tuella oli tarkoitus kattaa käytöstäpoistamisen tukitoimet ja unionin säännöstön mukaiset ympäristöuudistuksia koskevat toimet, perinteisen energiantuotannon, -siirron ja -jakelun uudenaikaistamiseen tähtäävät toimet, energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävät toimet, uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseen tähtäävät toimet sekä toimet Bulgarian energiantuotannon turvallisuuden lisäämiseksi ja energiatehokkuuden parantamiseksi.

Eurooppa-neuvosto hyväksyi vuonna 2006 ja 2007 Liettuaa[9] ja Slovakiaa[10] koskevan uuden asetuksen, joka toimi oikeusperustana näille maille myönnettävän Euroopan unionin tuen jatkamiselle. Neuvoston uusi asetus[11] on vuoden 2010 puolenvälin jälkeen tarjonnut oikeusperustan Bulgarialle vuosina 2010–2013 myönnettävälle Euroopan unionin lisätuelle.

Hallinto, tarkastus ja valvonta

Euroopan unionin rahoitustuki on annettu käyttöön rahoitusosuuksien muodossa kolmelle käytöstä poistamista varten perustetulle kansainväliselle tukirahastolle, joita Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki hallinnoi. Lisäksi vuoden 2004 jälkeen osa Liettualle myönnettävästä rahoitustuesta on annettu sen käyttöön suorana tukena, jotta liittymispöytäkirjan 2 artiklan 4 kohdan säännökset[12] saataisiin pantua täytäntöön hankkeiden ja ohjelmien hallinnosta vastaavan kansallisen viraston (Central Project Management Agency) avustuksella.

Jäsenvaltioiden edustajista koostuva hallintakomitea, jonka tehtävänä oli tukea komissiota tukiohjelmien täytäntöönpanossa, perustettiin vuonna 2007, ja komission menettelyjä muutettiin. Komissio ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki ovat allekirjoittaneet keskenään yhteisymmärryspöytäkirjan ja edunsaajamaiden kanssa on perustettu yhteinen ohjauskomitea, jonka avulla on tarkoitus parantaa ohjelman koordinointia.

Tukiohjelma on ollut säännöllisten tarkastusten ja arviointien kohteena. Näitä ovat vuonna 2007 päätökseen saatu Liettuaa ja Slovakiaa koskeva väliarviointi, kaikkia kolmea ohjelmaa koskevat komission sisäiset tarkastukset vuonna 2007, komission ja Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittama hankkeiden ja ohjelmien hallinnoinnista vastaavaa Central Project Management Agency -virastoa koskeva tarkastus, Euroopan tilintarkastustuomioistuimen suorittama tarkastus tarkastuslausumaa varten (DAS2008) sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimen tekemä kattavaa tulostarkastusta koskeva toteutettavuustutkimus. Euroopan tilintarkastustuomioistuin on parhaillaan tekemässä tulostarkastusta kaikista kolmesta ohjelmasta, ja sen laatiman erityiskertomuksen odotetaan valmistuvan syksyllä 2011.

Tulevaisuudennäkymät

Tarkasteltaessa nykyisiin saavutuksiin perustuvia vuoden 2013 tulevaisuudennäkymiä – nykyisten rahoitusnäkymien päätepistettä – voidaan olettaa, että tärkeimmät investointihankkeet on tuolloin saatettu loppuun tai saatu lähes päätökseen ja käytöstäpoistoa koskevat organisaatio- ja hallintorakenteet ovat valmiit ja toimintakunnossa.

Vaikka ohjelmia koskevat viivästymiset ovat sillä rajalla, että ne saattavat vaikuttaa käytöstäpoistamisen aikatauluun, tämänhetkinen olettamus on kuitenkin yhä se, että käytöstäpoistamistoimet, käytöstäpoistosta aiheutuvan jätteen hallinnointi sekä ydinvoimalaitoksen henkilökunnan tehtävänä olevien toimien toteuttaminen on käynnistynyt.

Komission viimeinen maksusitoumus tehdään vuonna 2013. Näiden sitoumusten perusteella rahoitettujen toimien täytäntöönpano jatkuu kuitenkin myös tämän ajankohdan jälkeen.

• [1]  Keski- ja Itä-Euroopan maiden tukemiseen tähtäävä ohjelma.
• [2]  EUVL L 411, 30.12.2006, s. 10.
• [3]  EUVL L 131, 23.5.2007, s. 1.
• [4]  EUVL L 189, 13.7.2010, s. 9.
• [5]  EUVL L 236, 23.9.2003, s. 931.
• [6]  EUVL L 236, 23.9.2003, s. 931.
• [7]  EYVL L 375, 23.12.1989, s. 11.
• [8]  EUVL L 157, 21.6.2005, s. 29.
• [9]  EUVL L 411, 30.12.2006, s. 10.
• [10]  EUVL L 131, 23.5.2007, s. 1.
• [11]  EUVL L 189, 13.7.2010, s. 9.
• [12]  "Ignalina-ohjelma sisältää myös toimenpiteitä ydinvoimalaitoksen henkilöstön tukemiseksi korkeatasoisen operatiivisen turvallisuuden ylläpitämiseksi Ignalinan ydinvoimalaitoksessa ennen mainittujen reaktoriyksiköiden sulkemista ja niiden käytöstä poistamisen aikana."

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2011)

talousarvion valvontavaliokunnalle

EU:n rahoituksen tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ydinvoimalaitosten käytöstä poistamisen alalla uusissa jäsenvaltioissa
(2010/2104(INI))

Valmistelija: Zigmantas Balčytis

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa talousarvion valvontavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. ottaa huomioon, että Liettuan, Slovakian ja Bulgarian hallitukset sitoutuivat liittymisneuvotteluissa osana liittymissopimustaan sulkemaan osan vanhimmista ydinreaktoreistaan varhaisessa vaiheessa vahvistettuina sulkemisajankohtina,

B.  ottaa huomioon, että näiden ydinvoimalaitosten sulkeminen ja sitä seuraava käytöstä poistaminen aiheuttavat huomattavia rahoituksellisia ja taloudellisia menetyksiä sekä jatkuvia rasitteita, joihin asianomaiset jäsenvaltiot eivät kykene kaikilta osin vastaamaan,

C. ottaa huomioon, että ydinvoimalaitosten käytöstäpoisto ja jätehuolto ovat teknisesti monimutkaisia operaatioita, joihin tarvitaan huomattava määrä varoja ja joihin liittyy ympäristöä koskevia sekä teknisiä, yhteiskunnallisia ja taloudellisia velvoitteita,

1.  toteaa, että käytöstäpoiston rahoituksessa tulisi soveltaa saastuttaja maksaa -periaatetta ja että ydinvoimaloiden toiminnanharjoittajien tulisi varmistaa, että voimaloiden käyttöiän aikana kootaan riittävästi varoja tulevaa käytöstäpoistoa varten; ottaa kuitenkin huomioon, ettei tarvittavaa rahoitusta saatu näiden kolmen voimalaitoksen tapauksessa koottua, koska niiden käyttöikää ei hyödynnetty kokonaisuudessaan varhaisen sulkemisen vuosi;

2.  toteaa, että käytöstäpoisto-operaatioista voi aiheutua kansanterveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä, jos tarvittavia toimia ei toteuteta ajoissa, ja että riittävä määrä varoja on siksi tuotettava ja pantava sivuun laitoksen toiminnan aikana sen takaamiseksi, että ydinvoimalaitosten käytöstäpoistamisessa noudatetaan turvallisuusvaatimuksia;

3.  panee merkille, että EU:ssa on niukasti kokemusta ydinvoiman käytöstäpoistamisesta, ja korostaa sen vuoksi, että turvallisuuden varmistaminen on erittäin tärkeää näiden varhaisessa vaiheessa suljettujen ydinvoimalaitosten käytöstäpoistamisessa ja että kaikkien osapuolten olisi noudatettava tätä periaatetta tulevissa päätöksissä;

4.  myöntää, että varojen järkevä ja avoin hallinnointi sekä asianmukainen ulkoinen valvonta on tärkeää energiamarkkinoiden terveen kilpailun takaamiseksi; suosittelee toimimaan avoimesti ja edistämään yleisön osallistumista alan toimintaan; katsoo, että sopimusten myöntämisessä olisi suotavaa soveltaa EU:n vastavuoroisuusperiaatetta eurooppalaisten yritysten eduksi ja noudattaa erityisesti muun muassa energiahuollon alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31. maaliskuuta 2004 annetun direktiivin 2004/17/EY 58 artiklassa vahvistettuja periaatteita;

5.  korostaa, että näiden kolmen ydinvoimalaitoksen osalta on toimitettava lopullinen yksityiskohtainen käytöstäpoistosuunnitelma, joka on välttämätön laadittaessa rahoitusjärjestelmää, jonka avulla voidaan välttää riskit ja epävarmuus;

6.  toteaa, että ennenaikainen käytöstäpoisto vaikuttaa suoraan kyseisten jäsenvaltioiden energiavaroihin (ja niiden hintoihin); katsoo, että kielteisistä seurauksista selviämiseksi on edistettävä vaihtoehtoisten, vähäpäästöisten ja kilpailukykyisten energialähteiden kehittämistä ja että huomiota on kiinnitettävä tarkoituksenmukaisten korvausmekanismien luomiseen käytöstäpoiston ja jätehuollon kulujen kattamiseksi tiettyyn vaiheeseen asti, jonka jälkeen nämä kolme maata kykenevät vastaamaan kustannuksista itse;

7.  korostaa, että näiden kolmen ohjelman keskinäistä koordinointia on tehostettava toimien paremman suunnittelun ja kokemusten tehokkaamman vaihdon varmistamiseksi; ottaa huomioon, että Euroopan unioni voi kokonaisuudessaan hyötyä tästä kokemuksesta, sillä reaktorit poistetaan käytöstä niiden taloudellisen käyttöiän päättyessä; kehottaa siksi kaikkia osapuolia varmistamaan käytöstäpoistoa koskevien parhaiden käytäntöjen kokoamisen ja soveltamisen sekä huolehtimaan siitä, että ydinvoimaa käyttävät jäsenvaltiot hyödyntävät saatuja kokemuksia ja tietoja parhaalla mahdollisella tavalla;

8.  ottaa huomioon, että jäsenvaltioissa käytetään erilaisia strategioita, ja kehottaa komissiota tutkimaan mahdollisia tapoja yhdenmukaistaa käytöstäpoiston rahoittamiseen käytettäviä menetelmiä EU:ssa, jotta tarvittavien varojen kokoaminen ajoissa voidaan varmistaa, vaarantamatta kuitenkaan käytöstäpoistoprosessin turvallisuutta;

9.  katsoo, että jos käytöstäpoistamismenettely yhdenmukaistetaan, jäsenvaltioiden asiaan liittyvät hallinnolliset rakenteet on otettava huomioon ja varojen hallintaa itsessään yksinkertaistettava.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	28.2.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Robert Goebbels, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Romana Jordan Cizelj, Arturs Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Béla Kovács, Philippe Lamberts, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Herbert Reul, Paul Rübig, Amalia Sartori, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Antonio Cancian, Francesco De Angelis, Françoise Grossetête, Jolanta Emilia Hibner, Ivailo Kalfin, Mario Pirillo, Catherine Trautmann

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	3.3.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	22 0 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Inés Ayala Sender, Andrea Češková, Jorgo Chatzimarkakis, Luigi de Magistris, Martin Ehrenhauser, Jens Geier, Gerben-Jan Gerbrandy, Ville Itälä, Iliana Ivanova, Elisabeth Köstinger, Monica Luisa Macovei, Christel Schaldemose, Bart Staes, Georgios Stavrakakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Zuzana Brzobohatá, Derk Jan Eppink, Christofer Fjellner, Monika Hohlmeier, Ivailo Kalfin, Marian-Jean Marinescu, Véronique Mathieu, Barbara Weiler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Adam Gierek