MIETINTÖ yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista

22.3.2011 - (2010/2277(INI))

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Cristian Silviu Buşoi

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista

(2010/2277(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: Kohti kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta – 50 ehdotusta työskentelyn, yrittäjyyden ja kaupankäynnin parantamiseksi" (KOM(2010)0608),

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta[1],

–   ottaa huomioon professori Mario Montin 9. toukokuuta 2010 julkistaman raportin uudesta sisämarkkinastrategiasta,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020 – Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM(2010)2020),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020 -strategian lippulaivahanke – Innovaatiounioni" (KOM(2010)0546),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon järkevästä sääntelystä Euroopan unionissa (KOM(2010)0543),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta (KOM(2010)0245),

–   ottaa huomioon pk-yritysten julkisten hankintojen markkinoille pääsyä EU:ssa koskevan kertomuksen (Evaluation of SMEs' access to public procurement markets in the EU)[2],

–   ottaa huomioon komission tiedonannon elinkeinonharjoittajien ja kuluttajien välisestä rajatylittävästä sähköisestä kaupankäynnistä EU:ssa (KOM(2009)0557),

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2009 annetun komission suosituksen sisämarkkinoiden toiminnan parannustoimista,

–   ottaa huomioon komission tiedonannon ympäristöä säästävistä julkisista hankinnoista (KOM(2008)0400),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Pienet ensin" – Eurooppalaisia pk-yrityksiä tukeva aloite ("Small Business Act")" (KOM(2008)0394),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat" (KOM(2007)0724) ja siihen liittyvän komission valmisteluasiakirjan "The single market: review of achievements" (SEC(2007)1521),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Mahdollisuudet, väylät ja yhteisvastuu: 2000-luvun Euroopan uusi sosiaalinen visio" (KOM(2007)0726),

–   ottaa huomioon komission antaman selittävän tiedonannon julkisia hankintoja ja käyttöoikeutta koskevan yhteisön oikeuden soveltamisesta julkisen ja yksityisen sektorin rakenteellisiin kumppanuuksiin (C(2007)6661),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Aika kiristää tahtia: Uusi kasvua ja työllisyyttä edistävä kumppanuus" (KOM(2006)0030),

–   ottaa huomioon neuvoston 10. joulukuuta 2010 antamat päätelmät sisämarkkinoiden toimenpidepaketista,

–   ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden täydentämisestä sähköistä kaupankäyntiä ajatellen[3],

–   ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman julkisia hankintoja koskevasta viimeaikaisesta kehityksestä[4],

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2010 antamansa päätöslauselman sisämarkkinoiden tulostaulusta[5],

–   ottaa huomioon 3. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman "Esikaupalliset hankinnat: innovoinnin edistäminen kestävien ja korkealaatuisten julkisten palvelujen varmistamiseksi Euroopassa"[6],

–   ottaa huomioon 30. marraskuuta 2006 antamansa päätöslauselman "Aika kiristää tahtia – yrittäjyyttä ja kasvua edistävän Euroopan luominen"[7],

–   ottaa huomioon komission vihreän kirjan EU:n julkisten hankintojen politiikan uudistamisesta (KOM(2011)0015),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön ja kansainvälisen kaupan valiokunnan, talous- ja raha-asioiden valiokunnan, työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan, teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan, aluekehitysvaliokunnan sekä oikeudellisten asioiden valiokunnan lausunnot (A7-0071/2011),

A. ottaa huomioon, että vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun perustuvat sisämarkkinat ovat EU:n talousuudistuksen ratkaisevan tärkeä tavoite ja merkitsevät keskeistä kilpailuetua Euroopan unionille globaalissa taloudessa,

B.  ottaa huomioon, että yksi sisämarkkinoiden suurimmista eduista on ollut liikkuvuuden esteiden poistaminen ja institutionaalisten määräysten yhdenmukaistaminen sekä kulttuurisen yhteisymmärryksen, yhdentymisen, talouskasvun ja eurooppalaisen yhteisvastuun edistäminen,

C.  katsoo, että on lisättävä luottamusta sisämarkkinoihin kaikilla tasoilla ja poistettava yritysten liiketoiminnan aloittamista tällä hetkellä haittaavia esteitä; katsoo, että raskas hallinnollinen taakka vähentää uusien yrittäjien halukkuutta liiketoimintaan,

D. pitää tärkeänä, että sisämarkkinoiden toimenpidepaketti ei muodostu yksittäisistä erillisistä toimenpiteistä ja että kaikkien ehdotusten on yhdessä myötävaikutettava yhtenäisen tavoitteen saavuttamiseen,

E.  katsoo, että markkinoiden pirstoutuneisuus vaikuttaa kaikkiin yrityksiin, mutta pk-yritykset ovat erityisen alttiita siitä aiheutuville ongelmille,

F.  katsoo, että sisämarkkinoiden usein mielletään toistaiseksi hyödyttäneen etupäässä suuryrityksiä siitä huolimatta, että pk-yritykset ovat EU:n kasvun moottori,

G. katsoo, että innovoinnin puute EU:ssa on vaikuttanut keskeisenä tekijänä viime vuosien vähäiseen kasvuun; katsoo, että ympäristöystävällisen teknologian innovaatiot tarjoavat mahdollisuuden sovittaa yhteen pitkän aikavälin kasvu ja ympäristönsuojelu,

H. katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseksi sisämarkkinoiden on tarjottava edellytykset älykkäälle, kestävälle ja osallistavalle kasvulle; katsoo, että sisämarkkinoiden tulisi tukea paremmin EU:n yritysten innovointia ja tutkimusta,

I.   toteaa, että kilpailupolitiikka on keskeinen väline, jolla varmistetaan, että EU:lla on dynaamiset, tehokkaat ja innovatiiviset sisämarkkinat sekä maailmanlaajuinen kilpailukyky,

J.   katsoo, että riskipääoma on tärkeä uusien innovatiivisten yritysten rahoituksen lähde; ottaa huomioon, että riskipääomarahastot, jotka haluavat investoida EU:n eri jäsenvaltioihin, kohtaavat toiminnassaan esteitä,

K. katsoo, että tieto- ja viestintätekniikan kehittäminen ja sen laaja-alaisempi käyttö unionin yrityksissä on ratkaisevan tärkeää tulevan kasvun kannalta,

L.  ottaa huomioon, että sähköinen kaupankäynti ja sähköiset palvelut, sähköinen hallinto ja sähköiset terveydenhuoltopalvelut mukaan luettuina, eivät edelleenkään ole kehittyneet riittävästi EU:n tasolla,

M. katsoo, että postialan ja postijärjestelmien ja -palvelujen yhteentoimivuuden ja yhteistyön edistämisellä voi olla huomattava vaikutus rajatylittävän sähköisen kaupankäynnin kehitykseen,

N. katsoo, että sääntelystä johtuvat esteet hankaloittavat tekijänoikeuksien tehokasta lisensointia, mikä johtaa audiovisuaalialan tuotteiden markkinoiden pahaan pirstoutumiseen, joka on EU:n liiketoiminnalle haitallista; katsoo, että sekä yritykset että kuluttajat hyötyisivät, jos luotaisiin audiovisuaalialan tuotteiden ja palvelujen todelliset sisämarkkinat, joilla Internetin käyttäjien perusoikeuksia kunnioitetaan täysimääräisesti,

O. katsoo, että väärentäminen ja piratismi vähentävät yritysten luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin ja lisäävät teollis- ja tekijänoikeuksia koskevien säännösten hajanaisuutta, mikä tukahduttaa innovointia sisämarkkinoilla,

P.  katsoo, että verosäännösten erot saattavat aiheuttaa huomattavia esteitä rajatylittävälle liiketoiminnalle; katsoo, että kansallisen veropolitiikan koordinointi, jota Mario Monti raportissaan ehdotti, toisi huomattavaa lisäarvoa yrityksille ja kansalaisille,

Q.  ottaa huomioon, että julkisilla hankinnoilla on tärkeä asema talouskasvun vauhdittamisessa ja että niiden osuus on noin 17 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta; ottaa huomioon, että rajatylittävien hankintojen osuus koko julkisten hankintojen markkinoista on vähäinen, vaikka ne tarjoaisivat mahdollisuuksia EU:n yrityksille; katsoo, että pk-yritysten mahdollisuudet päästä julkisten hankintojen markkinoille ovat edelleen rajalliset,

R.  katsoo, että palvelut muodostavat ensiarvoisen tärkeän alan talouskasvun ja työllisyyden kannalta, mutta että palvelujen sisämarkkinat ovat yhä kehittymättömät, mikä johtuu erityisesti palveludirektiiviin liittyvistä puutteista ja jäsenvaltioiden kohtaamista vaikeuksista sen täytäntöönpanossa,

I. Johdanto

1.  panee tyytyväisenä merkille komission tiedonannon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista; katsoo, että tiedonannon kolme lukua ovat yhtä tärkeitä ja liittyvät toisiinsa ja että niitä pitäisi lähestyä johdonmukaisesti erottamatta käsiteltävänä olevia eri kysymyksiä toisistaan;

2.  korostaa erityisesti, että komissio sitoutuu tässä tiedonannossa edistämään uusia tapoja lähestyä kestävää kehitystä;

3.  kehottaa komissiota toteuttamaan tilintarkastuksen, joka koskee EU:n talousarvion ensisijaisia tavoitteita seuraavan rahoituskehyksen aikana, ja asettamaan etusijalle eurooppalaista lisäarvoa tuovat hankkeet, jotka kykenevät tehostamaan EU:n kilpailukykyä ja yhdentymistä tutkimuksen, osaamisen ja innovoinnin aloilla;

4.   korostaa erityisesti talous- ja rahoituskriisin vuoksi sisämarkkinoiden merkitystä EU:n yritysten kilpailukyvylle sekä Euroopan talouksien kasvulle ja vakaudelle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan riittävät resurssit sisämarkkinasääntöjen täytäntöönpanon parantamiseksi; panee tyytyväisenä merkille tiedonannossa noudatetun kokonaisvaltaisen toimintamallin; korostaa Montin raporttiin sisältyvien eri toimenpiteiden täydentävää luonnetta, ja toteaa, että toimenpiteiden johdonmukaisuus ei tule täysin esiin sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa;

5.  kehottaa siksi komissiota laatimaan kunnianhimoisen toimenpidepaketin, jota tukee selvä ja johdonmukainen strategia sisämarkkinoiden kilpailukyvyn edistämiseksi; kehottaa komissiota palauttamaan mieleen Mario Montin raportin, jonka keskeisenä ajatuksena on toisaalta vapauttamisen ja kilpailun ja toisaalta verotuksellisen ja sosiaalisen lähentymisen edistäminen;

6.  korostaa, että Euroopan unionin taloushallintoa on parannettava siten, että yrityksille luodaan taloudelliset edellytykset, joiden avulla ne voivat hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista, mikä puolestaan mahdollistaa niiden kasvun ja kilpailukyvyn lisääntymisen, ja kehottaa mainitsemaan tämän kytköksen nimenomaisesti sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yhteydessä; kehottaa komissiota kiinnittämään erityishuomiota siihen, millainen vaikutus EU:n jäsenvaltioiden kasvavilla taloudellisilla eroilla on yhtenäismarkkinoiden sisäiseen yhteenkuuluvuuteen;

7.   painottaa, että on hyväksyttävä kunnianhimoinen EU:n teollisuuspolitiikka, jossa tavoitteena on vahvistaa reaalitaloutta ja onnistua siirtymään älykkäämpään ja kestävämpään talouteen;

8.  korostaa, että Eurooppa-strategian ulkoinen ulottuvuus, joka sisältää myös kansainvälisen kaupan, saa lisämerkitystä markkinoiden yhdentymisen vuoksi ja että siksi asianmukainen ulkoinen strategia voi aidosti hyödyttää kestävää kasvua, työllisyyttä ja yritysten vahvoja sisämarkkinoita Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti; korostaa, että EU:n kauppapolitiikka on muutettava todelliseksi kestävän kehityksen ja uusien ja parempien työpaikkojen luomisen välineeksi; pyytää komissiota muotoilemaan kauppapolitiikan, joka on johdonmukainen työpaikkoja luovan vahvan teollisuuspolitiikan kanssa;

9.  katsoo, että sisämarkkinoita ja aluekehitystä koskevat Euroopan unionin politiikat täydentävät toisiaan, ja korostaa, että sisämarkkinoiden edistyminen ja unionin alueiden lisäkehittyminen ovat toisistaan riippuvaisia ja johtavat yhteenkuuluvuuden ja kilpailukyvyn leimaamaan Eurooppaan; suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin sisämarkkinoiden syventämiseksi; painottaa, että tosiasiallinen mahdollisuus päästä sisämarkkinoille kaikilla EU:n alueilla on henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ja siten elinvoimaisten ja dynaamisten sisämarkkinoiden edellytys; korostaa tässä yhteydessä unionin aluepolitiikan keskeistä roolia infrastruktuurin kehittämisessä sekä taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti yhdenmukaisessa ja tasapainoisessa alueiden kehittämisessä;

II. Yleisarviointi

A. Innovatiiviset sisämarkkinat

10. kehottaa komissiota hyväksymään yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa johdonmukaisen ja tasapainoisen strategian, jolla edistetään innovointia ja tuetaan innovatiivisia yrityksiä, mikä on paras tapa palkita luovuutta, ja suojellaan perusoikeuksia, kuten oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietosuojaa;

11. tukee voimakkaasti pk-yrityksille suotuisan, EU:n laajuisen patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luomista, jotta sisämarkkinoista tulisi johtava innovointiympäristö ja jotta EU:n kilpailukykyä voidaan parantaa; painottaa, että patenttien kääntäminen monille kielille on kustannustaakka, joka jarruttaisi innovointia sisämarkkinoilla, ja että kielinäkökohdista olisi päästävä sopuun mahdollisimman pian;

12. kannattaa EU:n joukkovelkakirjalainojen käyttöönottoa hankkeita varten, jotta tuettaisiin pitkän aikavälin innovointia ja työpaikkojen luomista sisämarkkinoilla ja rahoitettaisiin suurten rajatylittävien infrastruktuurihankkeiden täytäntöönpano erityisesti energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla ja siten edistettäisiin talouksien ekologista muutosta; korostaa, että tarvitaan asianmukaiset riskinhallintarakenteet ja että kaikki vastuut on ilmoitettava täysimääräisesti;

13. korostaa täysin toimintakykyisten energian sisämarkkinoiden merkitystä entistä suuremman omavaraisuuden saavuttamiselle energiatoimitusten osalta; katsoo, että alueelliset klusterit edistäisivät tätä omavaraisuutta samoin kuin energian toimitusreittien ja lähteiden monipuolistaminen; korostaa, että itäisen Euroopan infrastruktuuri olisi parannettava vastaamaan unionin läntisten jäsenvaltioiden infrastruktuuria; painottaa, että energian sisämarkkinoiden olisi edistettävä energianhintojen säilymistä kohtuullisina niin kuluttajien kuin yritysten näkökulmasta; katsoo, että EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uutta toimintamallia, jossa sovelletaan hiilidioksidipäästöjen ja energiasisällön perusteella määräytyviä tarkoituksenmukaisia valmisteverojen vähimmäiskantoja; korostaa, että uudet energiatehokkuussuunnitelmat ja -toimet ovat tarpeellisia energiasäästöjen lisäämiseksi merkittävästi; korostaa, että älykkäitä verkkoja ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä on edistettävä ja että paikallis- ja alueviranomaisia on kannustettava hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa energiatehokkuussuunnitelmissaan; pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti erityisesti energiamerkintää, ekologista suunnittelua, liikennettä, rakennuksia ja infrastruktuureja koskevien direktiivien täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa yhteinen eurooppalainen lähestymistapa ja sen soveltaminen;

14. tukee tuotteiden ympäristöjalanjälkeä koskevaa aloitetta ja kehottaa komissiota pikaisesti ehdottamaan todellisen yhteisen arviointi- ja merkintäjärjestelmän perustamista;

15. kehottaa komissiota tukemaan rajatylittäviä investointeja ja erityisesti laatimaan kehyksen, jonka avulla voidaan helpottaa riskipääomarahastojen tehokkaita investointeja sisämarkkinoilla, suojella sijoittajia ja kannustaa riskipääomarahastoja sijoittamaan kestäviin hankkeisiin, jotta EU 2020 -strategiassa määritetyt kunnianhimoiset tavoitteet voitaisiin saavuttaa; kehottaa komissiota ottamaan selvää mahdollisuuksista perustaa eurooppalainen riskipääomarahasto, joka pystyy investoimaan varhaisessa vaiheessa oleviin "proof of concept" -hankkeisiin ja liiketoiminnan kehittämiseen ennen kaupallista investoimista; pyytää komissiota tekemään vuosittain arvioinnin julkisten ja yksityisten investointien tarpeesta ja siitä, miten sen ehdotuksissa vastataan, tai pitäisi vastata, näihin tarpeisiin;

16. tunnustaa julkisten hankintojen ja etenkin esikaupallisten hankintojen merkityksen ja tehtävän innovoinnin lisäämisessä sisämarkkinoilla; kannustaa jäsenvaltioita hyödyntämään esikaupallisia hankintoja ratkaisevan alkusysäyksen antamiseksi uusille innovatiivisten ja ympäristöystävällisten teknologioiden markkinoille siten, että samalla parannetaan julkisten palvelujen laatua ja tehokkuutta; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tiedottamaan paremmin viranomaisille olemassa olevista mahdollisuuksista esikaupallisiin hankintoihin; kehottaa komissiota tutkimaan, miten rajatylittäviä yhteisiä hankintoja voidaan helpottaa;

17. kehottaa jäsenvaltioita lisäämään ponnistelujaan innovointiresurssien yhdistämiseksi luomalla innovointikeskittymiä ja kannustamalla pk-yrityksiä osallistumaan EU:n tutkimusohjelmiin; painottaa, että tietoa tieteellisistä tutkimustuloksista ja innovaatioista on levitettävä ja hyödynnettävä yli rajojen;

B. Digitaaliset sisämarkkinat

18. ilmaisee tyytyväisyytensä komission ehdotukseen tarkistaa sähköisiä allekirjoituksia koskevaa direktiiviä, jotta turvallisten sähköistä todentamista koskevien järjestelmien rajatylittävälle tunnustamiselle ja yhteentoimivuudelle voidaan luoda oikeudelliset puitteet; painottaa, että sähköinen tunnistaminen ja varmentaminen olisi otettava käyttöön koko EU:ssa, ja pyytää komissiota paneutumaan tältä osin erityisesti palvelujen vastaanottajiin kohdistuviin syrjintäongelmiin, jotka johtuvat heidän kansalaisuudestaan tai asuinpaikastaan;

19. katsoo, että liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa pitäisi esittää ennen kaikkea ehdotuksia kestävien liikennemuotojen edistämiseksi, intermodaalisuus mukaan luettuna; korostaa ehdotetun e-mobility-paketin merkitystä; toteaa, että kyseisen paketin avulla tähdätään uusien teknologioiden käyttöön tehokkaan ja kestävän liikennejärjestelmän tukemiseksi erityisesti yhdennettyä lippujärjestelmää käyttämällä; kehottaa jäsenvaltioita panemaan pikaisesti täytäntöön älykkäitä liikennejärjestelmiä koskevan direktiivin;

20. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ryhtymään tarvittaviin toimiin yritysten ja kansalaisten sähköistä kaupankäyntiä kohtaan tunteman luottamuksen lisäämiseksi etenkin takaamalla korkeatasoisen kuluttajansuojan tällä alalla; painottaa, että tähän tavoitteeseen voidaan päästä, kun kuluttajien oikeuksia koskeva direktiivi sekä kaikkien eurooppalaisesta sopimusoikeudesta laaditussa vihreässä kirjassa esitettyjen toimintavaihtoehtojen vaikutukset on arvioitu perusteellisesti; tuo esiin, että verkossa toimivien yritysten rajatylittävän verkko-osoitteiden rekisteröimisen yksinkertaistaminen sekä verkkomaksujärjestelmien turvallisuuden parantaminen ja rajatylittävän velanperinnän helpottaminen edistäisivät sähköistä kaupankäyntiä EU:ssa;

21. korostaa, että on ehdottoman tärkeää mukauttaa EU:n tieto- ja viestintätekniikan standardointipolitiikka markkinoiden ja toimintapolitiikkojen kehitykseen, jotta yhteentoimivuutta edellyttävät unionin toimintapoliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa;

22. korostaa tarvetta poistaa rajatylittävän sähköisen kaupankäynnin nykyiset esteet EU:ssa; korostaa, että tarvitaan aktiivista politiikkaa, jonka avulla kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä täysimittaisesti tästä käytössään olevasta välineestä, jolla he voivat hankkia laadukkaita tuotteita ja palveluja kilpailukykyiseen hintaan; katsoo, että tämä on nykyisessä talouskriisissä keskeinen seikka ja auttaisi huomattavasti sisämarkkinoiden toteuttamisessa, sillä se on keino, jolla voidaan taistella eriarvoisuuden lisääntymistä vastaan ja suojella haavoittuvassa asemassa olevia, syrjäisillä alueilla asuvia tai liikuntarajoitteisia kuluttajia, pienituloisia ryhmiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä, joita erityisesti kiinnostaa päästä mukaan sähköiseen kaupankäyntiin;

23. painottaa, että unionin alueet voivat merkittävällä panoksellaan auttaa komissiota sen pyrkimyksissä luoda verkkopalvelujen ja -sisältöjen sisämarkkinat; korostaa tässä yhteydessä, että unionin alueiden saatavilla olevia varoja olisi käytettävä paikkaamaan sähköisen kaupankäynnin ja sähköisten palvelujen kehittymättömyyttä alueilla, joiden kasvua voitaisiin tällä tavoin tuloksekkaasti edistää;

24. katsoo, että pk-yrityksille pitäisi antaa oikeus hyödyntää sähköistä kaupankäyntiä kattavasti Euroopassa; pitää valitettavana, että komissio ei aio esittää sähköisiin maksutapahtumiin liittyvän eurooppalaisen online-riitojenratkaisujärjestelmän perustamista koskevaa ehdotusta ennen vuotta 2012, eli kaksitoista vuotta sen jälkeen kun parlamentti tätä pyysi syyskuussa vuonna 2000[8];

25. kehottaa jäsenvaltioita panemaan täysimääräisesti täytäntöön kolmannen postipalveludirektiivin (2008/6/EY); painottaa, että korkealaatuisten postipalvelujen yleinen saatavuus on taattava, sosiaalista polkumyyntiä on vältettävä ja postijärjestelmien ja -palvelujen yhteentoimivuutta ja yhteistyötä on edistettävä niin, että helpotetaan verkossa tehtävien hankintojen tehokasta jakelua ja seurantaa, mikä lisää kansalaisten luottamusta heidän muista unionin jäsenvaltioista tekemiinsä rajatylittäviin hankintoihin;

26. korostaa, että on tarpeen luoda audiovisuaalihyödykkeiden verkkokaupan sisämarkkinat siten, että edistetään avoimia tieto- ja viestintätekniikka-alan standardeja, sekä tukea innovointia ja luovuutta tehokkaan tekijänoikeuksien hallintajärjestelmän avulla ja muun muassa kehittämällä yleiseurooppalainen lupajärjestelmä, jotta kansalaisille voidaan taata laajemmat ja tasapuolisemmat mahdollisuudet hyödyntää kulttuuriesineitä ja -palveluja ja varmistetaan, että oikeudenhaltijat saavat riittävät korvaukset luovasta työstään, sekä kunnioitetaan Internetin käyttäjien perusoikeuksia; korostaa, että on välttämätöntä lähentää verkkotoiminnassa sovellettavaa, teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä ja muuta voimassa olevaa teollis- ja tekijänoikeuksia koskevaa lainsäädäntöä toisiinsa etenkin tavaramerkkien osalta, jotta kuluttajien ja yritysten luottamus sähköiseen kaupankäyntiin lisääntyisi;

27. huomauttaa, että luovan työn tekijöiden oikeuksien suojelemiseksi verkkopiratismin torjuntaa on tehostettava kunnioittaen kuitenkin samalla kuluttajien perusoikeuksia; huomauttaa, että elimille ja kansalaisille on tiedotettava asianmukaisesti väärentämisen ja piratismin seurauksista; pitää myönteisenä komission julistamaa aloitetta tuotemerkki- ja tuotepiratismin torjumiseksi, ja erityisesti esitystä vuonna 2011 käsiteltäviksi lainsäädäntöehdotuksiksi, joiden avulla sääntelyjärjestelmä mukautettaisiin internetin synnyttämiin uusiin haasteisiin ja tulliviranomaisten tällä alalla toteuttamia toimenpiteitä vahvistettaisiin; huomauttaa, että tässä yhteydessä voitaisiin saavuttaa myös synergiaa eurooppalaisen markkinavalvonnan vahvistamisesta annettavan toimintasuunnitelman kanssa;

28. painottaa myös, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja täytäntöönpanoa olisi kehitettävä osana laajempaa toimintalinjaa, jossa otetaan huomioon kuluttajien ja kansalaisten oikeudet ja tarpeet mutta joka ei ole ristiriidassa muiden EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen kanssa, mukaan luettuna tietoyhteiskunnan, koulutuksen, terveydenhuollon, kolmansissa maissa tehtävän kehitysyhteistyön sekä biologisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen kansainvälisesti;

C. Yritysten kannalta suotuisat sisämarkkinat

29. korostaa, että rahoitusvalvontapaketti on pantava tehokkaasti täytäntöön ja saatettava loppuun, jotta voidaan saavuttaa kestävät sisämarkkinat; kehottaa komissiota tekemään arvion, jonka avulla varmistetaan, että tällaiseen täytäntöönpanoon ryhdytään kaikkialla EU:ssa, ja julkaisemaan vastaavuustaulukon vuosittain; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi parhaiden käytänteiden soveltamista olisi edistettävä kansallisissa ja EU:n valvontayksiköissä;

30. kehottaa komissiota parantamaan pk-yritysten mahdollisuuksia päästä pääomamarkkinoille järkeistämällä tiedotusta EU:n eri rahoitusmahdollisuuksista, kuten kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman, Euroopan investointipankin ja Euroopan investointirahaston tarjoamista mahdollisuuksista, ja helpottamalla ja nopeuttamalla rahoitusmenettelyjä ja vähentämällä byrokratiaa; kehottaa siksi omaksumaan aiempaa huomattavasti kokonaisvaltaisemman lähestymistavan rahoituksen myöntämiseen ja etenkin tukemaan kestävämpään talouteen siirtymistä;

31. katsoo, että Euroopan pankkialan markkinoiden monimuotoinen rakenne täyttää parhaiten pk-yritysten erilaiset rahoitustarpeet ja että oikeudellisten mallien ja yritysten tavoitteiden monipuolisuus helpottaa rahoituksen saantia;

32. korostaa pk- ja mikroyritysten taloudellista merkitystä Euroopan taloudelle; pitää siksi kiinni tarpeesta varmistaa, että eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevassa Small Business Act ‑aloitteessa edistetty "pienet ensin" -periaate pannaan asianmukaisesti täytäntöön ja että sillä tuetaan toimia, joilla komissio pyrkii poistamaan pk-yritysten tarpeetonta hallinnollista taakkaa; ehdottaa, että erityistä kasvupotentiaalia, korkeita palkkoja ja hyvät työolot tarjoavia pk-yrityksiä olisi tuettava, ja vaatii eriyttämistä pk-yrityksiä koskevan hankkeen (Small Business Act) yhteydessä, jotta se yhdenmukaistetaan Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden kanssa;

33. muistuttaa paikallisten yritysten merkityksestä sosiaalisten siteiden, työllisyyden ja dynamiikan ylläpitämisessä epäsuotuisilla alueilla, erityisesti vaikeuksissa olevilla kaupunkialueilla ja harvaan asutuilla alueilla; edellyttää, että paikallisten yritysten on saatava asianmukaisesti tukea unionin aluepolitiikassa;

34. korostaa tarvetta vahvistaa pk-yritysten valmiuksia hankesuunnittelussa ja ehdotusten laatimisessa tarjoamalla muun muassa teknistä apua ja asiaankuuluvia koulutusohjelmia;

35. kehottaa hyväksymään yksityisen eurooppayhtiön säännöt pienten ja keskisuurten yritysten perustamisen ja rajatylittävän toiminnan helpottamiseksi sisämarkkinoilla;

36. katsoo, että pääomasijoittajia saadaan paremmin kannustettua rahoittamaan käynnistysvaiheessa olevia pieniä yrityksiä ja mikroyrityksiä, mikäli niille tarjotaan tehokkaampia irtaantumistapoja kansallisilla tai yleiseurooppalaisilla kasvuosakkeiden markkinoilla, jotka eivät tällä hetkellä toimi asiaankuuluvalla tavalla;

37. kehottaa kaikkia jäsenvaltioita panemaan ns. tavarapaketin täysimääräisesti täytäntöön;

38. huomauttaa toisiinsa yhteydessä olevien yritysrekisterien merkityksestä ja kehottaa komissiota kehittämään selkeät lainsäädännölliset puitteet, joiden avulla varmistetaan, että kyseisten yritysrekisterien tiedot ovat täydellisiä ja oikeita;

39. tunnustaa vähittäiskauppa-alan tärkeän panoksen kasvuun ja työpaikkojen luomiseen; kehottaa komissiota sisällyttämään sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin ehdotuksen eurooppalaiseksi vähittäiskauppa-alan toimintasuunnitelmaksi, jossa määritellään vähittäiskauppiaiden ja toimittajien sisämarkkinoilla kohtaamat lukuisat haasteet ja puututaan niihin; katsoo, että kyseisen toimintasuunnitelman pitäisi perustua parlamentissa valmisteilla olevan, "vähittäismarkkinoiden tehokkuuden ja oikeudenmukaisuuden lisäämistä" koskevan työn päätelmiin;

40. korostaa, että on tärkeää poistaa rajatylittävää toimintaa haittaavia tarpeettomia veroesteitä sekä hallinnollisia ja lainsäädännöllisiä esteitä; katsoo, että tarvitaan selkeämpi alv-kehys ja yritysten raportointivelvollisuudet, jotta kannustetaan kestäviä tuotanto- ja kulutusmalleja, vähennetään mukautuskustannuksia, torjutaan arvonlisäveropetoksia ja parannetaan EU:n yritysten kilpailukykyä;

41. suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen julkaista yritysten hallinto- ja ohjausjärjestelmiä käsittelevä vihreä kirja ja käynnistää julkinen kuulemismenettely tiedoista, jotka koskevat yritysten tekemien investointien sosiaalisia näkökohtia sekä ympäristö- ja ihmisoikeusnäkökohtia; kehottaa komissiota esittämään yksityisiä investointeja koskevia konkreettisia ehdotuksia, jotta voidaan luoda tehokkaita kannustimia pitkäaikaisille, kestäville ja eettisille investoinneille, koordinoida yritysten veropolitiikka tehokkaammin ja kannustaa yrityksiä toimimaan vastuullisesti;

42. suhtautuu myönteisesti energiaverotusdirektiivin tarkistamiseen, jossa pyritään ottamaan paremmin huomioon ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet edellyttäen, ettei heikossa asemassa oleville kuluttajille aiheudu kohtuuttomia verokustannuksia;

43. suhtautuu erittäin myönteisesti komission aloitteeseen direktiivistä, joka koskee yhteisen konsolidoidun yritysveropohjan käyttöönottamista, ja korostaa, että yhteinen konsolidoitu yritysveropohja saattaisi vähentää veropetoksia ja veronkiertoa ja lisätä yritysverokantojen avoimuutta ja vertailtavuutta, mikä poistaisi rajatylittävää toimintaa haittaavia esteitä;

44. kehottaa komissiota tehostamaan julkisia hankintamenettelyjä ja vähentämään niihin liittyvää byrokratiaa ja siten kannustamaan EU:n yrityksiä osallistumaan rajatylittäviin julkisiin hankintoihin; korostaa, että etenkin paikallis- ja alueviranomaisia koskevia menettelyjä on vielä yksinkertaistettava, jotta pk-yrityksille voitaisiin tarjota paremmat mahdollisuudet saada julkisia hankintasopimuksia; kehottaa komissiota esittämään tietoja julkisten hankintojen avoimuuden tasosta ja varmistamaan vastavuoroisuuden muiden teollisuusmaiden ja suurien kehittyvien talouksien kanssa; kehottaa komissiota tarkastelemaan uusia tapoja tehostaa eurooppalaisten yritysten pääsyä EU:n ulkopuolisille julkisten hankintojen markkinoille tasapuolisten toimintaedellytysten varmistamiseksi sekä eurooppalaisille että unionin ulkopuolisille yrityksille, jotka kilpailevat julkisista hankintasopimuksista;

45. ehdottaa yleisemmin, että unionin neuvottelemiin tuleviin kauppasopimuksiin sisällytetään kestävää kehitystä koskeva luku, joka perustuu yritysten yhteiskuntavastuuta koskeviin periaatteisiin sellaisina kuin ne on määritelty vuonna 2010 päivitetyissä OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille;

46. kehottaa komissiota yhteensovittamaan paremmin pk-yrityksiä koskevat toimenpiteet kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä kartoittamaan pk-yritykset, joilla on kauppapotentiaalia, ja tukemaan niitä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan, joilla ne kannustavat pk-yrityksiä käyttämään nykyisiä aloitteita ja välineitä, kuten markkinoillepääsyä koskevaa tietokantaa ja viejien tukipistettä;

47. on sitä mieltä, että komission pitäisi tehostaa ponnistelujaan rajatylittävän pankkitoiminnan helpottamiseksi poistamalla kaikki nykyiset esteet kilpailevien selvitysjärjestelmien käytöltä ja soveltamalla kaupankäyntiin yhteisiä sääntöjä;

48. katsoo, että komission pitäisi rahoittaa eurooppalaista osaamisen vaihtoa, jossa pienet ja keskisuuret yritykset voivat hyötyä suurempien yritysten osaamisesta, jolloin edistetään yhteistyötä ja mentorointia;

49. kehottaa komissiota esittämään tilinpäätösdirektiivien tarkistamista koskevia ehdotuksia kalliin ja tehottoman ylisääntelyn välttämiseksi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta, jotta niiden kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia voidaan hyödyntää tehokkaammin;

D. Palvelujen sisämarkkinat

50. korostaa, että palveludirektiivi on pantava kaikilta osin asianmukaisesti täytäntöön ja että tällöin on myös perustettava täysimääräisesti toimivia keskitettyjä asiointipisteitä, jotka antavat mahdollisuuden saattaa menettelyt ja muodollisuudet päätökseen sähköisesti, mikä voi vähentää tuntuvasti yritysten toimintakustannuksia ja edistää palvelujen sisämarkkinoita; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tekemään yhteistyötä ja ryhtymään keskinäisen arviointimenettelyn pohjalta palvelujen sisämarkkinoiden kehittämistä koskeviin lisätoimiin; kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota verkkopalvelujen sisämarkkinoiden kehittämiseen;

51. kehottaa komissiota kannustamaan yrityspalvelusektorin kehittämiseen ja ryhtymään tarvittaviin sääntelytoimiin, jotta yrityksiä, erityisesti pk-yrityksiä, suojeltaisiin suurempien yritysten sopimattomilta kaupallisilta menettelyiltä hankintaketjussa; pyytää komissiota määrittelemään yhdessä sidosryhmien kanssa hankintaketjun "ilmeisen sopimattomat kaupalliset menettelyt" ja ehdottamaan lisätoimia kilpailua ja sopimusvapautta koskevien sopimattomien kaupallisten menettelyjen ehkäisemiseksi; muistuttaa yrityshakemistoyhtiöiden harhaanjohtavista käytännöistä 16. joulukuuta 2008 antamastaan päätöslauselmasta[9] ja kehottaa jälleen komissiota esittämään ehdotuksen yrityshakemistoyhtiöiden harhaanjohtavien käytäntöjen estämiseksi;

52. katsoo, että kaikkien palveluhankintoja koskevien lainsäädäntöehdotusten olisi tarjottava lainsäädäntökehys, jolla varmistettaisiin avoimuus sekä talouden toimijoiden ja hankintaviranomaisten tehokas oikeudellinen suoja EU:ssa; pyytää komissiota osoittamaan ennen lainsäädäntöehdotusten tekemistä, että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa säädettyjä yleisiä periaatteita (syrjimättömyyden, yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteet) ei palveluhankinnoissa käytännössä noudateta tyydyttävällä tavalla;

53. panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen ehdottaa standardointia koskevan sääntelykehyksen muuttamista siten, että se kattaa myös palvelut; korostaa, että palvelujen standardoinnilla olisi edistettävä sisämarkkinoiden toteutumista siellä, missä tämä on osoittautunut järkeväksi, ja siinä olisi erityisesti otettava kattavasti huomioon pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet; toteaa, että tuotestandardit ovat tärkeitä Euroopan sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta, ja katsoo, että ne ovat keskeinen väline edistettäessä kuluttajille ja yrityksille tarkoitettuja kestäviä ja korkealaatuisia tuotteita ja palveluita; vaatii toimia, joilla voidaan edistää avoimuutta, pienentää kustannuksia ja lisätä eri toimijoiden osallistumista;

54. korostaa alueiden "älykkään erikoistumisen" merkitystä alueellisen kilpailukyvyn lisäämisessä; katsoo, että unionin sisämarkkinat voivat kukoistaa vain kokonaisuutena, jossa ovat mukana kaikki toimijat ja kaikki alueet sekä kaikkien alojen pk-yritykset, julkinen sektori, osuus- ja yhteisötalous sekä kansalaiset; toteaa myös, että kaikkien Euroopan alueiden ja jokaisen jäsenvaltion eikä pelkästään muutaman huipputeknologian alan on oltava mukana ja keskityttävä omiin vahvuuksiinsa (erikoistuttava älykkäästi) Euroopassa;

55. korostaa sisämarkkinoiden ulkoisen ulottuvuuden merkitystä, etenkin kun on kyse tärkeimpien kauppakumppanien kanssa joko kahdenvälisellä tai monenvälisellä tasolla tehtävästä sääntely-yhteistyöstä, jonka avulla on tarkoitus edistää sääntelyn lähentämistä, kolmansien maiden järjestelmien vastaavuutta ja kansainvälisten standardien laajempaa käyttöönottoa; kannustaa komissiota tarkastelemaan nykyisiä kolmansien osapuolten kanssa tehtyjä sopimuksia, jotka ulottavat sisämarkkinoihin liittyviä tekijöitä sisämarkkinoiden rajojen ulkopuolelle, sen osalta, miten tehokkaasti ne kykenevät tarjoamaan oikeusvarmuutta mahdollisille edunsaajille;

Keskeiset ensisijaiset tavoitteet

EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen

56. korostaa, että EU:n patentin ja yhtenäisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän luominen sekä tekijänoikeuksien hallintajärjestelmän kehittäminen ovat välttämättömiä innovoinnin ja luovuuden tukemiseksi sisämarkkinoilla (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 1 ja 2);

Innovoinnin rahoittaminen

57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan asianmukaisesti huomioon innovoinnin merkityksen voimakkaalle ja kestävämmälle kasvulle ja työpaikkojen luomiselle sekä varmistamaan, että innovointia rahoitetaan riittävästi erityisesti ottamalla käyttöön EU:n joukkovelkakirjalainoja etenkin energian, liikenteen ja televiestinnän aloilla niin, että tuetaan talouksien ekologista muutosta, sekä luomalla lainsäädäntökehys, jolla kannustetaan riskipääomarahastoja investoimaan tehokkaasti kaikkialla EU:ssa; painottaa, että olisi luotava kannustimia pitkän aikavälin investoinneille innovatiivisiin ja työpaikkoja luoviin aloihin (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 15 ja 16);

Sähköisen kaupankäynnin lisääminen

58. kehottaa komissiota ryhtymään kaikkiin tarpeellisiin toimiin, joilla voidaan lisätä yritysten ja kuluttajien luottamusta sähköiseen kaupankäyntiin ja edistää sähköisen kaupankäynnin kehittämistä sisämarkkinoilla; painottaa, että väärentämisen ja piratismin vastainen EU:n toimintasuunnitelma sekä tekijänoikeuksien yhteisvalvontaa koskeva puitedirektiivi ovat olennaisen tärkeitä tämän tavoitteen saavuttamiselle (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 2, 3 ja 5);

Pk-yritysten lisääntynyt osallistuminen sisämarkkinoille

59. korostaa, että tarvitaan lisätoimia, joilla sisämarkkinoista voidaan tehdä pk-yrityksille suotuisampi toimintaympäristö; katsoo, että näillä toimilla pitäisi muun muassa helpottaa pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille sekä poistaa hallinnollisia ja verotuksellisia esteitä yritysten rajatylittävältä toiminnalta hyväksymällä selkeämmät arvonlisäveropuitteet ja yhteinen konsolidoitu yritysveropohja, ja että julkisia hankintoja koskevaa toimintakehystä pitäisi tarkistaa, jotta menettelyistä tulisi joustavampia ja vähemmän byrokraattisia (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 12, 17, 19 ja 20);

Julkisia hankintoja koskevien menettelyjen järkeistäminen

60. pyytää komissiota tarkistamaan julkisiin hankintoihin sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen liittyvää lainsäädäntöä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun edistämiseksi sisämarkkinoilla ja rajatylittävien julkisten hankintojen lisäämiseksi; painottaa, että tarvitaan selkeämpi lainsäädäntökehys, joka antaa oikeusvarmuuden niin talouden toimijoille kuin hankintaviranomaisille; kannustaa voimakkaasti jäsenvaltioita käyttämään esikaupallisia julkisia hankintoja innovatiivisen ja vihreän teknologian markkinoiden edistämiseen; korostaa, että julkisten hankintojen alalla on varmistettava vastavuoroisuus teollisuusmaiden ja suurien kehittyvien talouksien kanssa (sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ehdotukset 17 ja 24);

61. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

• [1]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0186.
• [2]  http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/business-environment/files/smes_access_to_public_procurement_final_report_2010_en.pdf
• [3]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0320.
• [4]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0173.
• [5]  EUVL C 349 E, 22.10.2010, s. 25.
• [6]  EUVL C 67 E, 18.3.2010, s. 10.
• [7]  EUVL C 316 E, 22.12.2006, s. 378.
• [8]  Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi tuomioistuinten toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa (EYVL C 146, 17.5.2001, s. 101).
• [9]  EUVL C 45 E, 23.2.2010, s. 17.

PERUSTELUT

Komissio antoi lokakuussa 2010 tiedonannon sisämarkkinoiden toimenpidepaketista sisämarkkinoiden uudelleenkäynnistämiseksi. Tiedonannon ensimmäisessä osassa komissio ehdottaa toimenpiteitä yritysten vahvempaa, kestävää ja tasapuolista kasvua varten.

Euroopasta on tullut maailman suurin talous. Sisämarkkinat ovat hyvin tärkeät sekä yritysten että kuluttajien kannalta, ja ne voivat tarjota vielä lisää kasvua ja työpaikkoja, mutta niiden tarjoamia mahdollisuuksia ei ole täysin hyödynnetty. Olisi kiinnitettävä riittävästi huomiota pk-yrityksiin, koska niitä voidaan parhaiten kehittää edelleen ja ne voivat tarjota eniten uusia työpaikkoja. Sen vuoksi on erittäin tärkeää kannustaa kestävään talouskasvuun.

Sisämarkkinat ja niillä toimivat yritykset ovat ratkaisevassa asemassa EU:n talouksien tulevan kasvun kannalta. Tässä mietintöluonnoksessa esitellään tärkeimmät toimenpiteet, joihin olisi ryhdyttävä sisämarkkinoiden lujittamiseksi, jotta ne vastaavat paremmin EU:n yritysten tarpeita ja lisäävät kasvua aiempaa tehokkaammin. Esittelijän prioriteetit on jaoteltu neljään ryhmään ja niillä pyritään muuntamaan sisämarkkinat innovatiiviseksi, yrityksiä tukevaksi ympäristöksi, joka perustuu digitaalitalouteen ja jossa palvelujen vapaa liikkuvuus toteutuu tehokkaasti.

Hyvin toimivat palvelujen sisämarkkinat voivat edistää merkittävällä tavalla kasvua ja siten taloutemme elpymistä. Vain kestävän kasvun avulla voidaan taata kestävien työpaikkojen luominen. Olisi ryhdyttävä lisätoimiin, jotta varmistetaan palveludirektiivin (kiinnittäen erityishuomiota sähköisiin palveluihin) sekä ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin asianmukainen täytäntöönpano. Lisäksi koko EU:n laajuisten ammattikorttien mahdollinen käyttöönotto on aloite, jota olisi analysoitava tarkemmin, sillä tällaiset kortit tarjoaisivat tilaisuuden parantaa EU:n kansalaisten vapaata liikkuvuutta ja yksinkertaistaa EU:n yritysten työhönottomenettelyjä.

Muita tämän alan tärkeitä toimenpiteitä olisivat palveluhankintoja koskevan riittävän lainsäädäntökehyksen laatiminen ja sen varmistaminen, että standardointia koskeva sääntelykehys kattaa myös palvelut.

Kilpailukykynsä parantamiseksi ja kasvun edistämiseksi EU:n tarvitsee digitaaliset sisämarkkinat. Ne ovat tarpeen myös siksi, että näin EU saa kiinni ne maailman maat, jotka ovat kehittyneet EU:ta nopeammin kohti digitaalitaloutta.

Verkkokaupan avulla voidaan merkittävästi lisätä rajatylittävää kauppaa. Komission olisi selvennettävä edelleen verkkokauppaa koskevaa lainsäädäntökehystä ja poistettava sellaiset kansallisten säännösten erot, jotka haittaavat verkkokauppaa. Olisi edistettävä verkkokauppaa ja parannettava niin kuluttajien kuin yritystenkin luottamusta siihen, koska ne eivät aina ole valmiita hyödyntämään verkkokauppaa. Näin ollen on tärkeää yhdenmukaistaa mahdollisuuksien mukaan yrityslainsäädäntöä ja helpottaa rajatylittävää velanperintää.

Sähköisen hallinnon palveluja olisi kehitettävä edelleen, koska yritykset voisivat siten vähentää toimintakustannuksiaan hyödyntämällä sähköisiä palveluja ollessaan yhteydessä viranomaisiin, mikä vaikuttaisi huomattavasti niiden kilpailukykyyn. Sen vuoksi ehdotus varmistaa sähköinen tunnistaminen ja varmentaminen sekä tarkistaa sähköisiä allekirjoituksia koskevaa direktiiviä on äärimmäisen tärkeä.

Kaikkien yritysten tulisi hyötyä sisämarkkinoista, mutta erityistä huomiota olisi kiinnitettävä pk-yrityksiin, koska tämän kokoluokan yritysten on yhä vaikeampaa hyödyntää täysimääräisesti sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. Pk-yritykset ovat EU:n kasvun moottori ja tarjoavat suuren osan työpaikoistamme. Niiden on kuitenkin erittäin hankalaa laajentaa toimintaansa ja innovoida, mikä johtuu niiden vaikeuksista saada rahoitusta tällaisille hankkeille. Niiden dynaamisuutta haittaa myös hallinnollinen taakka, jota on kevennettävä. On käsiteltävä ongelmaa, joka koskee pk-yritysten mahdollisuuksia saada rahoitusta pääomamarkkinoilla, ja komissio painottaakin perustellusti tätä kysymystä.

EU:n olisi myös ryhdyttävä merkittäviin toimiin parantaakseen pk-yritysten näkyvyyttä investoijien suuntaan. Olisi myös parannettava pk-yritysten tiedonsaantia ja niille tiedottamista. Pk-yritysten tulisi olla tietoisia sisämarkkinoiden mahdollisuuksista ja etenkin EU:n rahoitusvälineistä. Olisi lisäksi helpotettava innovointia pk-yrityksissä ja parannettava niiden valmiuksia osallistua tutkimusohjelmiin.

Innovointia olisi tuettava pk-yritysten ohella kaikissa muissakin yrityksissä. Näin ollen komission ehdotus yksityisen sektorin liikkeelle laskemien joukkovelkakirjalainojen käyttöönotosta on erittäin tärkeä varojen keräämisen kannalta. Komission olisi varmistettava, että näiden uusien rahoitusvälineiden käyttöä varten laadittavat menettelyt soveltuvat myös pk-yrityksille.

Lisäksi eurooppalaisten yritysten innovointikapasiteetin parantamiseksi EU tarvitsee riskipääomaa koskevan tehokkaan lainsäädäntökehyksen, koska riskipääoma on olennainen rahoituslähde erityisesti perustamisvaiheessa oleville innovatiivisille yrityksille, jotka tuottavat suurta lisäarvoa. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää laatia lainsäädäntökehys, jonka avulla riskipääomarahastot voivat investoida mihin tahansa jäsenvaltioon. EU ei kykene panostamaan innovatiivisille aloille, jos ei ryhdytä lisätoimiin sen varmistamiseksi, että sisämarkkinat toimivat myös riskipääomamarkkinoina.

Mietinnössä käsitellään myös rajatylittäviä hankintoja, jotka kiinnostavat suuresti sekä EU:n yrityksiä että viranomaisia. Julkisten hankintojen osuus toimituksiin, urakoihin ja palveluihin liittyvästä EU:n BKT:sta on vuosittain 17 prosenttia. Näinä taloudellisesti vaikeina aikoina on hyvin tärkeää varmistaa, että nämä varat käytetään mahdollisimman kustannustehokkaasti.

EU:n jäsenvaltioiden olisi keskityttävä kannustamaan innovatiivisten ja ympäristöystävällisten tuotteiden ja palvelujen julkisia hankintoja. Rajatylittävien julkisten hankintojen osuus kaikista julkisista hankinnoista vuonna 2009 oli vain noin 1,5 prosenttia. Sisämarkkinoiden avulla on jo saavutettu paljon, mutta sähköistä hankintaa ja Internetin käyttöä on edelleen mahdollista lisätä rajatylittävien hankintojen edistämiseksi. Olisi kiinnitettävä erityistä huomiota esikaupallisiin hankintoihin ja yhteisiin hankintoihin.

Pk-yritysten osuus raja-arvot ylittävistä julkisista hankinnoista on 18 prosenttia pienempi kuin niiden kokonaisvaikutus talouteen. Mikroyritykset ja pienyritykset ovat todellista rooliaan huomattavasti jäljessä reaalitaloudessa. Parempi tiedonsaanti ja vielä rajallisten teknisten ja rahoituksellisten valmiuksien kehittäminen voisivat tehostaa huomattavasti tilaajien ja mahdollisten toimittajien välistä tietojenvaihtoa.

Vielä mainittakoon verotukselliset toimenpiteet, jotka nekin ovat erittäin tärkeitä. Veropolitiikkojen koordinointi ja yhteisen konsolidoidun yritysveropohjan käyttöönotto tekisi sisämarkkinoista eurooppalaisille yrityksille suotuisamman toimintaympäristön. Sen etuna olisi EU:n yritysten kannalta avoimempi toiminta ja jäsenvaltioiden soveltamien yritysverokantojen vertailun helpottuminen.

Tämä ei kuitenkaan ole ainoa este, joka haittaa yritysten toimintaa yli kansallisten rajojen. Esittelijä kannattaa uutta alv-strategiaa, jolla selvennetään ja mukautetaan alv-kehys Euroopan talouksien kohtaamiin uusiin tilanteisiin ja parannetaan siten EU:n yritysten kilpailukykyä. Olisi kiinnitettävä myös erityistä huomiota raportointivelvollisuuksia koskeviin sääntöihin, koska ne ovat yrityksille usein huomattava taakka ja haittaavat rajatylittävää toimintaa.

KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.3.2011)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista
(2010/2277(INI))

Valmistelija: Josefa Andrés Barea

EHDOTUKSET

Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että Eurooppa-strategian ulkoinen ulottuvuus, joka sisältää myös kansainvälisen kaupan, saa lisämerkitystä markkinoiden yhdentymisen vuoksi ja että siksi asianmukainen ulkoinen strategia voi hyödyttää aidosti kestävää kasvua, työllisyyttä ja yritysten vahvoja sisämarkkinoita Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

2.  korostaa, että unionin sisäisten ja ulkoisten toimien ja unionin yleisten tavoitteiden on oltava yhdenmukaisia; katsoo, että ulkomaankauppapolitiikan tavoitteiden tulee perustua sisäisten toimien tavoitteisiin; vaatii, että mainittua yhdenmukaisuutta on monenvälisten ja kahdenvälisten kauppasopimusten yhteydessä tavoiteltava kestävillä vaikutusten ennakkoarvioinneilla ja säännöllisillä jälkiarvioinneilla, ihmisoikeuksia sekä yhteiskunta‑ ja ympäristövastuuta ja niiden täytäntöönpanon valvontaa koskevien lausekkeiden sisällyttämisellä sopimuksiin sekä oikeasuhteisilla seuraamuksilla rikkomistapauksissa; korostaa, että kansainvälisillä kauppasopimuksilla olisi edistettävä erityisesti pk-yrityksiä koskevien sääntöjen ja standardien yhdenmukaistamista;

3.  katsoo, että Euroopan sisämarkkinoiden vahvistaminen edellyttää edistymistä vähimmäisvaatimusten asettamisessa ja läheistä yhteistyötä EU:hun sijoittuneiden yritysten ja niiden kauppakumppanimaihin sijoittuvien toimintojen verottamisessa;

4.  toistaa kantansa, jonka mukaan tiukkojen eurooppalaisten ja kansainvälisten vaatimusten noudattaminen on ratkaisevan tärkeää sosiaalisen edistyksen, kuluttajansuojan ja kestävän talouskasvun varmistamisen kannalta, ja että EU:n yritykset pystyvät kilpailemaan tasa-arvoisina kansainvälisillä markkinoilla vain sillä edellytyksellä, että EU:n kauppakumppanit noudattavat sääntöjä ja valvovat niiden täytäntöönpanoa, koska sääntöjen noudattamatta jättäminen merkitsee kansainvälisten velvoitteiden rikkomista ja haittaa vakavasti sisämarkkinoiden toimivuutta;

5.  on huolestunut GATSin menettelytapa 4:n mukaisten kauppasopimusten vaikutuksista Euroopan työmarkkinoihin; kehottaa sen vuoksi komissiota käynnistämään vaikutusten arvioinnin yhteistyössä EU:n ja kansallisen tason työmarkkinaosapuolten kanssa ennen minkään kauppasopimuksen tekemistä;

6.  korostaa, että EU:n kauppapolitiikka on muutettava todelliseksi kestävän kehityksen ja uusien ja parempien työpaikkojen luomisen välineeksi; pyytää komissiota muotoilemaan uuden kauppapolitiikan, joka on johdonmukainen työpaikkoja luovan vahvan teollisuuspolitiikan kanssa;

7.  korostaa, että teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaamista on torjuttava kaikilla käytettävissä olevilla oikeudellisilla keinoilla sekä innovoinnin että monien EU:n yritysten toimialojen elinkelpoisuuden edistämiseksi, koska teollis- ja tekijänoikeuksien ja erityisesti tavaramerkkien ja maantieteellisten merkintöjen suojaaminen on ratkaisevan tärkeää sekä innovoinnin edistämiseksi että EU:n kansalaisten työpaikkojen suojaamiseksi monilla EU:n toiminta-aloilla, joita teollis- ja tekijänoikeuksien loukkaaminen ja tuoteväärennökset uhkaavat; kehottaa innovoiviin lähestymistapoihin, joilla tekijänoikeudet turvataan digitaalisena aikana perusoikeuksia, yksityisyyttä ja internetin neutraaliutta täysin kunnioittaen;

8.  painottaa myös, että teollis- ja tekijänoikeuksien suojelua ja täytäntöönpanoa olisi kehitettävä osana laajempaa toimintalinjaa, jossa otetaan huomioon kuluttajien ja kansalaisten oikeudet ja tarpeet mutta joka ei ole ristiriidassa muiden EU:n sisäisten ja ulkoisten politiikkojen kanssa, mukaan luettuna tietoyhteiskunnan, koulutuksen, terveydenhuollon, kolmansissa maissa tehtävän kehitysyhteistyön sekä biologisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen kansainvälisesti;

9.  kehottaa komissiota hyväksymään yhteistyössä asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa johdonmukaisen ja tasapainoisen strategian, jolla edistetään innovointia, tuetaan innovatiivisia yrityksiä parhaana tapana palkita luovuutta, ja suojellaan perusoikeuksia, kuten oikeutta yksityisyyteen ja henkilötietosuojaa

10. pitää tärkeinä tasapainoa ja avoimuutta koskevia vaatimuksia erityisesti pk-yritysten osalta teollisuusmaiden ja suurien kehittyvien talouksien kanssa tehtävien julkisten hankintasopimusten yhteydessä kehitysmaiden erityis- ja erilliskohtelua ja hankintapolitiikkojen monimuotoisuutta sekä investointien turvallisuutta ja ennustettavuutta kunnioittaen; korostaa maailmanmarkkinoiden yhdentymisprosessin tiettyjä etuja, mutta on kuitenkin tietoinen siitä, että joissakin tapauksissa kansainväliset yritykset ovat rikkoneet ihmisoikeuksia ja työntekijöiden oikeuksia sekä vahingoittaneet ympäristöä; huomauttaa, että yrityksillä on velvollisuuksia, ja kehottaa sisällyttämään yritysten yhteiskuntavastuun kauppasopimuksiin;

11. katsoo myös, että EU:n tulevassa investointipolitiikassa on edistettävä investointeja, jotka ovat kestäviä ja joilla kunnioitetaan valtioiden oikeutta toteuttaa yleisen edun mukaista sääntelyä ja kannustetaan hyviin työoloihin investointien kohdeyrityksissä;

12. kehottaa komissiota yhteensovittamaan paremmin pk-yrityksiä koskevat toimenpiteet kansallisella ja kansainvälisellä tasolla sekä kartoittamaan pk-yritykset, joilla on kauppapotentiaalia, ja tukemaan niitä; katsoo, että jäsenvaltioiden olisi tehostettava toimiaan, joilla ne kannustavat pk-yrityksiä käyttämään nykyisiä aloitteita ja välineitä, kuten markkinoillepääsyä koskevaa tietokantaa ja viejien tukipistettä;

13. vaatii komissiota varmistamaan, että sisämarkkinoiden ja unionin naapurimaiden henkilöliikenteen ja kauppatavarakuljetusten alalla keskitytään tiukasti rautatieverkkoihin;

14. .panee merkille, että monikansalliset yritykset ja niiden tytäryhtiöt ovat taloudellisen globalisaation ja kansainvälisen kaupan avaintoimijoita ja että Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact -aloitteen kymmenen periaatteen mukaan monikansallisia yrityksiä pyydetään omaksumaan, tukemaan ja noudattamaan vaikutusvaltansa puitteissa keskeisimpiä arvoja, kuten ihmisoikeuksia, työelämän perusnormeja ja ympäristönormeja sekä korruption torjuntaa; panee myös merkille, että minkä tahansa kolmannen maan, jossa minkä tahansa kokoinen EU:n yritys toimii, voimassa olevan lainsäädännön rikkominen on rikkomus tai rangaistava teko ja on haitaksi kyseisen kolmannen maan työntekijöille, ja että jos kyseinen rikkominen on jatkuvaa eikä siitä rangaista, se saattaa johtaa lievempien työ-, ympäristö- ja verotusnormien yleistymiseen ja vaikuttaa siten kielteisesti myös EU:ssa toimiviin työntekijöihin; katsoo vakaasti, että työntekijöiden lähettämistä koskevalla direktiivillä ei saa luoda kahta erillistä kansalaisoikeusluokitusta yhdessä yrityksessä tai sijaintipaikassa;

15. ehdottaa yleisemmin, että unionin neuvottelemiin tuleviin kauppasopimuksiin sisällytetään kestävää kehitystä koskeva luku, joka perustuu yritysten yhteiskuntavastuuta koskeviin periaatteisiin sellaisina kuin ne on määritelty vuonna 2010 päivitetyissä OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	3.3.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	17 0 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Laima Liucija Andrikienė, Daniel Caspary, Christofer Fjellner, Metin Kazak, David Martin, Vital Moreira, Cristiana Muscardini, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Keith Taylor, Paweł Zalewski
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Josefa Andrés Barea, George Sabin Cutaş, Béla Glattfelder, Elisabeth Köstinger, Georgios Papastamkos, Carl Schlyter, Jarosław Leszek Wałęsa
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Derk Jan Eppink, Eider Gardiazábal Rubial, Kartika Tamara Liotard

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.2.2011)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista
(2010/2277(INI))

Valmistelija: Diogo Feio

EHDOTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. katsoo, että hyvin toimivat ja yhtenäiset sisämarkkinat, joilla pyritään edistämään palveluiden vapaata liikkuvuutta, myös verkko-oppimista ja sähköisen kaupankäynnin ratkaisuja, ovat keskeinen asia yrityksille, etenkin pk-yrityksille, ja kuluttajille ja näin ollen EU:n kasvulle, kilpailukyvylle ja työpaikkojen luomiselle globalisoituneessa maailmassa sekä keskeinen tekijä EU:n kansalaisille, sillä ne edistävät parempia mahdollisuuksia käyttää perushyödykkeitä ja -palveluja,

B.  toteaa, että hallinnon yksinkertaistaminen, sähköisen hallinnon käyttäminen ja unionin sääntelyn parantamista koskevan strategian noudattaminen ovat ratkaisevia seikkoja sen kannalta, että yritykset, etenkin unionin kasvuun eniten vaikuttavat pk-yritykset, saavat täyden hyödyn sisämarkkinoista, voivat luoda työpaikkoja ja myöntää varoja tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin niin, että samalla kunnioitetaan sosiaalisia ja ympäristöä koskevia normeja ja lakeja kaikilta osin, varmistetaan korkeatasoinen kuluttajansuoja ja myötävaikutetaan vaurauden tarkoituksenmukaiseen jakoon,

C. toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja pk-yrityksiä koskeva hanke (Small Business Act) pitäisi ottaa osaksi kaikkea sisämarkkinapolitiikkaa ja niiden pitäisi tukea sitä,

D. toteaa, että kilpailupolitiikka on keskeinen väline, jolla mahdollistetaan EU:lle dynaamiset, tehokkaat ja innovatiiviset sisämarkkinat sekä maailmanlaajuinen kilpailukyky,

1.  kehottaa komissiota palauttamaan mieleen Mario Montin raportin, jonka keskeisenä ajatuksena on toisaalta vapauttamisen ja kilpailun ja toisaalta verotuksellisen ja sosiaalisen lähentymisen edistäminen;

2.  korostaa toimenpiteiden keskinäistä täydentävyyttä Montin raportissa, jonka johdonmukaisuus ei ilmene täysin sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa;

3.  korostaa, että näiden toimenpiteiden hyväksyminen on keskeistä, jotta nykyiset kansallisen ja EU:n tason esteet saadaan ylitettyä;

4.  pitää tervetulleena aloitetta sisämarkkinoiden toimenpidepaketista, taloudellisten, sosiaalisten ja hallintoa koskevien tavoitteiden välistä tasapainoa ja etenkin pk-yrityksiä koskevan hankkeen ja Eurooppa 2020 -strategian yhteensovittamista;

5.  kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota pk-yritysten tarpeisiin, sillä ne ovat tärkeimpiä työllistäjiä Euroopan unionissa niin, että samalla kunnioitetaan sosiaalisia ja ympäristöä koskevia normeja ja lakeja sekä korkeatasoisen kuluttajansuojan standardeja siten, että

     a)  helpotetaan pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille, jotta mahdollistetaan investoinnit tutkimukseen, kehitykseen ja innovointiin ja edistetään EU:n vientiä,

     b)  yksinkertaistetaan pk-yritysten kirjanpitoon liittyviä raportointivelvoitteita ja kevennetään niiden hallinnollista taakkaa,

     c)  otetaan erityisesti huomioon pk-yritysten riippuvuus suurista yrityksistä, joiden alihankkijoina pk-yritykset toimivat, ja arvioidaan mahdollisuutta ottaa käyttöön erityistoimia, joissa otettaisiin huomioon tämä riippuvuus;

6.  korostaa, että Euroopan unionin taloushallintoa on parannettava siten, että yrityksille luodaan taloudelliset edellytykset, joiden avulla ne voivat hyötyä sisämarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista, mikä puolestaan mahdollistaa niiden kasvun ja kilpailukyvyn lisääntymisen, ja kehottaa mainitsemaan tämän kytköksen nimenomaisesti sisämarkkinoiden toimenpidepaketin yhteydessä;

7.  korostaa, että rahoitusvalvontapaketti on pantava tehokkaasti täytäntöön ja saatettava loppuun, jotta voidaan saavuttaa kestävät sisämarkkinat; kehottaa komissiota tekemään arvion, jonka avulla varmistetaan, että tällaiseen täytäntöönpanoon ryhdytään kaikkialla EU:ssa, ja julkaisemaan vastaavuustaulukon vuosittain; katsoo, että tämän tavoitteen saavuttamiseksi parhaiden käytänteiden soveltamista olisi edistettävä kansallisissa ja EU:n valvontayksiköissä;

8.  pyytää komissiota sisällyttämään ohjelmaansa keskeiset rahoituspalvelualoitteet (esimerkiksi yhtenäisen euromaksualueen (SEPA) ja arvopaperiomistusten oikeusvarmuuden parantamisen), joilla on erittäin tärkeä merkitys sisämarkkinoille;

9.  korostaa, että avointen markkinoiden ja kaikilla aloilla vallitsevien tasavertaisten toimintaedellytysten periaatteisiin perustuva EU:n kilpailupolitiikka on toimivien sisämarkkinoiden kulmakivi ja pysyvien ja tietoon perustuvien työpaikkojen luomisen edellytys;

10. pitää valitettavana kilpailusääntöjen tehokasta täytäntöönpanoa koskevien konkreettisten toimenpiteiden ja erityisesti yrityskeskittymien tutkimiseen tähtäävien toimien puutetta ja kehottaa komissiota

     a)  sisällyttämään kilpailupolitiikan ja sen välineet sisämarkkinastrategiaansa ottaen huomioon pk-yritysten erityispiirteet,

     b)  parantamaan energia-alan kaltaisten alojen arviointia, joilla on kilpailukykyä koskevia luontaisia puutteita,

     c)  arvioimaan valtiontuen ja muiden rakenteellisten toimenpiteiden vaikutusta kilpailuun rahoituskriisin aikana,

     d)  arvioimaan tarkemmin ja tarvittaessa yksinkertaistamaan tai tarkistamaan yleishyödyllisistä palveluista myönnettäviin valtiontukiin sovellettavia sääntöjä;

11. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita työskentelemään yksityisen eurooppayhtiön perussäännön aikaansaamiseksi;

12. korostaa, että rajatylittävän toiminnan verotukselliset esteet on poistettava rajoittamatta Lissabonin sopimuksessa vahvistettuja määräyksiä EU:n jäsenvaltioiden suvereniteetista veroasioissa; korostaa, että jäsenvaltioiden on parannettava kansallisen veropolitiikan koordinointia, millä pyritään vähentämään entisestään sisämarkkinoiden verotuksellisia esteitä, välttämään kaksinkertaista verotusta ja torjumaan verokilpailua; kehottaa ottamaan käyttöön yhteisen konsolidoidun yhtiöveropohjan ja tarkastelemaan uudestaan yhtenäismarkkinoilla aktiivisesti toimivien pk-yritysten yksinkertaistettua verotusjärjestelmää koskevaa ehdotusta toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

13. pitää myönteisenä uutta arvonlisäverostrategiaa, jossa asetetaan etusijalle arvonlisäveropetoksien torjuminen ja jolla pyritään lisäämään kasvua ja keventämään yritysten hallinnollista rasitusta Euroopan parlamentin kehotusten mukaisesti;

14. suhtautuu myönteisesti energiaverotusdirektiivin tarkistamiseen, jossa pyritään ottamaan paremmin huomioon ilmastonmuutosta koskevat tavoitteet edellyttäen, ettei heikossa asemassa oleville kuluttajille aiheudu kohtuuttomia verokustannuksia;

15. pitää tervetulleena mainintaa hankekohtaisista joukkovelkakirjalainoista ("project bonds") ja kehottaa painokkaasti käyttämään EU:n talousarviota kasvattamaan luottoa, jonka EIP myöntää yhdessä pankki- ja yksityisen sektorin kanssa, ja luomaan hankeobligaatiojärjestelmän sellaisten eurooppalaisten hankkeiden rahoittamiseksi, joilla pyritään vahvistamaan kasvun ja työllisyyden elpymistä, mukaan lukien julkisten palvelujen infrastruktuurihankkeet liikenteen, energian ja televiestinnän aloilla;

16. huomauttaa, että lausunnon antaminen ensisijaisista poliittisista tavoitteista ei ratkaise ennalta parlamentin näkemyksiä tietyistä toimista, sillä näkemyksiin vaikuttaa muun muassa sääntelyn parantamista koskevien periaatteiden mukainen ehdotusten vaikutustenarviointi, sosiaalisten ja ympäristöä koskevien normien ja lakien täysimääräinen huomioon ottaminen sekä korkeatasoinen kuluttajansuoja;

17. kehottaa komissiota kiinnittämään erityishuomiota siihen, millainen vaikutus EU:n jäsenvaltioiden kasvavilla taloudellisilla eroilla on yhtenäismarkkinoiden sisäiseen yhteenkuuluvuuteen.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	14.2.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	34 6 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Burkhard Balz, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Pascal Canfin, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Philippe Lamberts, Werner Langen, Hans-Peter Martin, Íñigo Méndez de Vigo, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Sophie Auconie, Elena Băsescu, Arturs Krišjānis Kariņš, Sirpa Pietikäinen, Andreas Schwab, Catherine Stihler

TYÖLLISYYDEN JA SOSIAALIASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.2.2011)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista
(2010/2277(INI))

Valmistelija: Raffaele Baldassarre

EHDOTUKSET

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että vapaaseen ja oikeudenmukaiseen kilpailuun perustuvat sisämarkkinat ovat EU:n talousuudistuksen ratkaisevan tärkeä tavoite ja ne merkitsevät keskeistä kilpailuetua Euroopan unionille globaalissa taloudessa;

2.  katsoo, että sisämarkkinat voidaan ja ne pitäisi käynnistää uudelleen ja saattaa päätökseen, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistetut tavoitteet ja voidaan tarjota yrityksille ja myös yhteisötalouden yrityksille (osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt, yhdistykset ja säätiöt) enemmän kasvua sekä enemmän ja parempia työpaikkoja ja suojata asianmukaisesti eurooppalaisten työntekijöiden ja kuluttajien oikeudet Euroopan unionissa; korostaa tältä osin, että kaikki sisämarkkinoiden toimenpidepakettiin sisältyvät ehdotukset edellyttävät niiden sosiaalisen, taloudellisen ja ympäristöllisen vaikutuksen asianmukaista arviointia; katsoo, että kaiken edun saamiseksi sisämarkkinoiden toteutumisesta olisi työntekijöiden, pääoman ja palvelujen vapaa liikkuvuus pantava täysimääräisesti täytäntöön ja tätä olisi tuettava sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla;

3.  korostaa, että työllisyys riippuu pitkälti myös teollis- ja tekijänoikeuksien tehokkaasta suojelusta; pitää siksi myönteisenä komission ilmoitusta laatia lainsäädäntöehdotuksia internetpiratismin aiheuttamista uusista haasteista selviytymiseksi ja tullialan toiminnan parantamiseksi tällä alalla;

4.  korostaa, että ehdotusten välinen tasapaino edellyttää ehdotettuja suuntaviivoja koskevaa alakohtaista lähestymistapaa (energia, liikenne, teknologiset innovaatiot, yritysten ja työntekijöiden oikeusvarmuus jne.) sekä kaikilla kyseisillä aloilla järjestettäviä kuulemisia;

5.  katsoo, että energian sisämarkkinoiden luonnissa ei pidä keskittyä ainoastaan yritysten kilpailukyvyn edistämiseen vaan myös sekä kuluttajille että yrityksille kohtuullisten energiahintojen säilyttämiseen;

6.  katsoo, että pk-yritykset ovat Euroopan talouden perusta sekä kestävien ja laadukkaiden työpaikkojen luomisen, työllisyyden, talouskasvun ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden tärkein tekijä Euroopassa; korostaa, että pk-yritysten pääsyä ja osallistumista sisämarkkinoille on selvästi parannettava muun muassa poistamalla kaikki vuoden 2010 digitaalistrategiassa mainitut esteet sähköisen kaupankäynnin edistämiselle ja että laajakaistan saatavuutta sekä tieto- ja viestintätekniikan laajempaa soveltamista on tuettava; katsoo, että erityisesti pk-yritysten työntekijöiden kieltenoppimista olisi edistettävä elinikäisen oppimisen avulla (ammatillinen koulutus) keinona parantaa pk-yritysten pääsyä sisämarkkinoille;

7.  toteaa, että yksi pk-yritysten suurimmista ongelmista taantuman aikana on rahoituksen saatavuus; katsoo kuitenkin, että pk-yritysten rahoitustarpeisiin voidaan vastata paremmin parantamalla julkisten pankkien tarjoamaa tukea sen sijaan, että turvaudutaan osakemarkkinoihin ja riskipääomaan komission ehdotuksen mukaisesti; korostaa, että komission menetelmä tekisi pk-yrityksistä haavoittuvampia rahoitusmarkkinoiden heilahteluille ja "yhtiöiden pilkkomisstrategioille" ja vaarantaisi pk-yritysten ja työpaikkojen vakauden;

8.  korostaa, että "pienet ensin" -periaatetta ei ole vielä pantu täytäntöön pk-yrityksiä haittaavien velvoitteiden poistamiseksi; kehottaa eriyttämään pk-yrityksiä koskevaa politiikkaa; ehdottaa, että erityisen kasvupotentiaalin, korkeat palkat ja hyvät työolot omaavia pk-yrityksiä olisi tuettava, ja vaatii eriyttämistä pk-yrityksiä koskevan hankkeen (Small Business Act) yhteydessä, jotta se yhdenmukaistetaan Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden kanssa;

9.  panee tyytyväisenä merkille, että neljättä ja seitsemättä direktiiviä tarkistetaan tilinpäätösraportointia koskevien velvoitteiden yksinkertaistamiseksi edelleen samalle tasolle koko Euroopan unionissa ja erityisesti pk-yrityksiä koskevan hallinnollisen taakan lieventämiseksi, jotta edistetään sisämarkkinoiden kehitystä edelleen ja myötävaikutetaan uusien työpaikkojen luomiseen; pyytää, ettei hallinnollisten rajoitteiden lieventäminen saisi vähentää työntekijöiden suojelua esimerkiksi heikentämällä työterveys- ja työturvallisuusvelvoitteita; korostaa, että velkojien suojelemiseksi on noudatettava suurta avoimuutta ja riittäviä julkistamisvelvoitteita;

10. toistaa tarpeen luoda pk-yritysten kannalta parempi sääntely-ympäristö arvioimalla tarkasti uusien sääntelytoimien tai säännösten vaikutus pk-yrityksiin byrokratian vähentämiseksi, kilpailukyvyn lisäämiseksi ja laadukkaan työllisyyden edistämiseksi; korostaa tarvetta säilyttää työntekijöitä koskevat olemassa olevat terveys- ja turvallisuussäännökset; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan sisämarkkinoita voimakkaammin ja olemaan laajemmin mukana sekä osoittamaan suurempaa poliittista tahtoa niiden kehittämiseksi;

11. korostaa paremman viestinnän ja sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän laajentamisen merkitystä, sillä erityisesti pk-yrityksille on olennaisen tärkeätä saada selkeää tietoa sisämarkkinoista;

12. puoltaa voimakkaasti ehdotusta EU:n joukkovelkakirjalainojen käyttöönotosta eurooppalaisten hankkeiden rahoittamiseksi ja katsoo, että EU:n on tehtävä tämä strategisten investointien ja työpaikkojen luomisen osalta kiireellisesti; katsoo, että asianmukaisesti rahoitetut yhteiset eurooppalaiset hankkeet voivat osaltaan edistää EU:n kilpailukykyä, sillä niissä hyödynnetään sisämarkkinoiden koko potentiaalia ja luodaan työpaikkoja; kehottaa valitsemaan hankkeet niiden työpaikkojenluomispotentiaalin perusteella pakollisen vaikutustenarvioinnin jälkeen;

13. pyytää komissiota tekemään vuosittain arvioinnin julkisten ja yksityisten investointien tarpeesta ja siitä, miten ne katetaan tai pitäisi kattaa komission ehdotuksen nro 16 yhteydessä;

14. korostaa, että on tärkeää käyttää julkisia hankintoja koskevia sääntöjä työllisyyden, sosiaalisen edistyksen ja kestävän kehityksen tukemisessa; kehottaa komissiota helpottamaan pk-yritysten, yhteisötalouden yritysten ja reilun kaupan pääsyä julkisia hankintoja koskeviin menettelyihin;

15. korostaa, että on tärkeää käyttää esikaupalliset julkiset hankinnat paremmin hyödyksi innovaatioiden tukemisessa, sillä ne ovat kestävän kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen edistyksen olennainen edellytys; kehottaa komissiota toteuttamaan aloitteita, joiden avulla tämä asia otettaisiin huomioon sen ehdotuksessa nro 17 ja tutkittaisiin keinoja julkisten hankintojen avaamiseksi ja helpottamiseksi pk-yritysten ja myös yhteisötalouden pk-yritysten kannalta niin Euroopan unionissa kuin kolmansissa maissakin; kehottaa komissiota edistämään sosiaalisten ja ympäristöä koskevien normien käyttöä julkisia hankintoja koskevissa sopimuksissa tarpeen vaatiessa;

16. pitää veroasioita koskevien ehdotusten nro 19 ja 20 lisäksi ilahduttavana Mario Montin ehdotusten mukaisen, jäsenvaltioiden edustajat yhteen kokoavan veropoliittisen ryhmän perustamista;

17. pitää myönteisenä komission ehdotusta julkaista alv-strategia; katsoo, että veroja on koordinoitava paremmin jäsenvaltioiden välillä, jotta vältetään epäoikeudenmukainen verokilpailu ja vääristymät markkinoilla; pitää tästä syystä myönteisenä komission direktiiviehdotusta, jonka tarkoituksena on ottaa käyttöön yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja; on vakuuttunut, että yhteinen konsolidoitu yhtiöveropohja vahvistaa erityisesti pk-yritysten kilpailukykyä vähentämällä hallinnon monimutkaisuudesta johtuvaa rasitetta ja puuttumalla kasvua pirstoutuneisuuden vuoksi rajoittaviin verosäännöksiin, jolloin saadaan mahdollisesti aikaan myönteinen vaikutus julkiseen talouteen ja työllisyyteen;

18. on huolissaan siitä, että jäsenvaltioiden erilaiset veropetostasot luovat vääristymiä sisämarkkinoille; kehottaa komissiota toimimaan päättäväisesti ja luomaan kannustimia ja seuraamuksia Euroopan taloutta haittaavia veronkiertoa ja laitonta pääomapakoa vastaan, mukaan lukien veroparatiisien vastaiset aloitteet; pyytää komissiota lisäämään tältä osin ehdotukseensa nro 19 vaikutustenarvioinnin, jossa arvioidaan veronkierron ja harmaan talouden aiheuttamia erilaisia ongelmia jäsenvaltioissa;

19. korostaa, että on tärkeää poistaa rajatylittävää toimintaa haittaavia lainsäädäntöesteitä; kehottaa komissiota luomaan tasavertaiset toimintaedellytykset kaikenlaisille sisämarkkinoilla toimiville yrityksille toteuttamalla tarvittavat toimet ehdotusten esittämiseksi yhdistysten, keskinäisten yhtiöiden ja säätiöiden eurooppalaiseksi peruskirjaksi, yhdistysten ja keskinäisten yhtiöiden peruskirjaa koskevan toteutettavuustutkimuksen ja vaikutustenarvioinnin tekemiseksi sekä säätiöiden peruskirjaa koskevan vaikutustenarvioinnin päätökseen saattamiseksi myöhempänä ajankohtana;

20. tukee voimakkaasti kansainvälisiä kauppaneuvotteluja koskevia ponnisteluja, joiden tarkoituksena on poistaa kaupan esteet, jotta eurooppalaiset yritykset pääsevät paremmin kolmansien maiden markkinoille erityisesti julkisten hankintojen alalla; toistaa tässä yhteydessä, että sosiaaliset ja ympäristönormit on tärkeää sisällyttää soveltuvin osin EU:n ja kolmansien maiden välisiin kauppasopimuksiin yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi näiden neuvottelujen yhteydessä; painottaa tässä yhteydessä ILOn normien ja ihmisarvoista työtä koskevan toimintaohjelman sekä monikansallisia yrityksiä koskevien OECD:n menettelysääntöjen tehokkaan täytäntöönpanon merkitystä;

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	14.2.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	27 8 15
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Regina Bastos, Edit Bauer, Jean-Luc Bennahmias, Pervenche Berès, Mara Bizzotto, Philippe Boulland, Milan Cabrnoch, David Casa, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Derek Roland Clark, Sergio Gaetano Cofferati, Marije Cornelissen, Tadeusz Cymański, Karima Delli, Proinsias De Rossa, Frank Engel, Sari Essayah, Richard Falbr, Ilda Figueiredo, Thomas Händel, Marian Harkin, Roger Helmer, Liisa Jaakonsaari, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Ádám Kósa, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Siiri Oviir, Rovana Plumb, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Jutta Steinruck, Traian Ungureanu
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Raffaele Baldassarre, Françoise Castex, Jelko Kacin, Ria Oomen-Ruijten, Evelyn Regner, Emilie Turunen
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Catherine Bearder

TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2011)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista
(2010/2277(INI))

Valmistelija: Francesco De Angelis

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  toteaa, että tuotestandardit ovat tärkeitä Euroopan sisämarkkinoiden toimivuuden kannalta, ja katsoo, että ne ovat keskeinen väline edistettäessä kuluttajille ja yrityksille tarkoitettuja kestäviä ja korkealaatuisia tuotteita ja palveluita; pitää tervetulleena ehdotusta Euroopan standardointijärjestelmän uudistamisesta ja vaatii toimia, joilla voidaan edistää avoimuutta ja eri toimijoiden osallistumista sekä pienentää kustannuksia;

2.  panee merkille, että sisämarkkinoiden tehokkaan toiminnan varmistamiseksi palveludirektiivin vastavuoroista arviointiprosessia voidaan edelleenkin parantaa erityisesti nopean tietojenvaihdon avulla; kehottaa arvioimaan direktiivin vaikutusta palvelujen laatuun ja arvioimaan myös direktiivin viranomaisille jättämää toimintamarginaalia, jonka ansiosta ne voivat asettaa palveluntuottajille yleisen edun mukaisia vaatimuksia; katsoo, että nykyiset turhat byrokraattiset rasitteet, joita on kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, estävät kaikkia jäsenvaltioita koskevien yleisten sääntöjen täytäntöönpanon;

3.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan lainsäädännön valmistelussa huomioon Euroopan liiketoimintamallien erilaisuuden; korostaa, että erityisen merkittäviä ovat osuus- ja yhteisötalouden yritykset, joiden toimintatapa ei perustu kokoon tai toiminta-alaan vaan pikemminkin yhteisiin arvoihin, joiden korostaminen ilmenee sosiaalisten toimijoiden osallistumisena, yksittäisiä ihmisiä koskevien ja sosiaalisten tavoitteiden priorisointina pääomatavoitteisiin nähden, solidaarisuuden ja vastuullisuuden periaatteiden noudattamisena, palvelujen käyttäjien etujen ja yleisen edun yhteensovittamisena, vapaaehtoisena ja avoimena jäsenyytenä sekä ylijäämän käyttönä ensisijaisesti kestävän kehityksen mukaisten tavoitteiden toteuttamiseen ja palvelujen tuottamiseen jäsenille samalla, kun toimitaan yleisen edun mukaisesti;

4.  korostaa, että on ehdottoman tärkeää mukauttaa EU:n tieto- ja viestintätekniikan standardointipolitiikka markkinoiden ja toimintapolitiikkojen kehitykseen, joka johtaa yhteentoimivuuteen perustuvien unionin toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiseen; katsoo, että kehitettäessä sähköistä kaupankäyntiä sisämarkkinoilla on keskityttävä ensisijaisesti yritysten ja kuluttajien kohtaamiin oikeudellisiin ongelmiin ja kiinnitettävä huomiota erityisesti rajatylittävään kaupankäyntiin samalla, kun taataan korkeatasoinen kuluttajansuoja; korostaa, että on otettava paremmin huomioon sellaisten pk-yritysten tarpeet, joiden päätoimintamuoto ei ole sähköinen kaupankäynti;

5.  korostaa, että sisämarkkinoilla voimassa oleva syrjimättömyyden periaate poistaa toisen jäsenvaltion kansalaisille asetetun velvoitteen toimittaa palvelun tai edullisempien ehtojen tai hintojen saamiseksi alkuperäisiä asiakirjoja tai oikeaksi todistettuja jäljennöksiä, kansalaisuuden osoittavia todistuksia tai virallisia asiakirjakäännöksiä;

6.  katsoo, että Euroopan unionin on tehostettava ilmasto- ja energia-alan toimiaan, jotta voidaan edistää täysipainoisesti toimivien energiamarkkinoiden luomista samalla, kun otetaan huomioon tulevaisuuden energiahaasteet; katsoo, että EU:n ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uutta toimintamallia, jossa sovelletaan valmisteverojen hiilidioksidipäästöjen ja energiasisällön perusteella määräytyviä riittäviä vähimmäiskantoja ja jossa vältetään päällekkäisyydet päästökaupan kanssa; korostaa, että on tärkeää kannustaa paikallis- ja alueviranomaisia hyödyntämään tieto- ja viestintätekniikkaa energiatehokkuus- ja ympäristösuunnitelmissaan, ja katsoo, että tällaisen tekniikan käyttö lisää merkittävästi liiketoiminnan mahdollisuuksia paikallisesti ja alueellisesti;

7.  huomauttaa, että uudet energiatehokkuussuunnitelmat ja -toimet ovat tarpeellisia energiasäästöjen lisäämiseksi merkittävästi, ja pyytää komissiota seuraamaan tiiviisti erityisesti energiamerkintää, ekologista suunnittelua, liikennettä, rakennuksia ja infrastruktuuria koskevien direktiivien täytäntöönpanoa, jotta voidaan varmistaa yhteinen eurooppalainen lähestymistapa ja sen soveltaminen; kehottaa komissiota vastaavasti omaksumaan kunnianhimoisen lähestymistavan resurssien tehokasta käyttöä koskevan tulevan strategian tavoitteita, toimintatapoja ja välineitä määritellessään; tähdentää, että itäisen Euroopan infrastruktuuria olisi parannettava unionin muiden jäsenvaltioiden infrastruktuureja vastaavasti;

8.  on tyytyväinen ehdotukseen tarkistaa pk-yrityksiä koskevaa hanketta (Small Business Act) siten, että se liitetään tiiviisti yhteen Eurooppa 2020 -strategian kanssa, ja kehottaa komissiota ottamaan asianmukaisesti huomioon pk-yritysten ja mikroyritysten olennaisen tärkeän roolin Euroopassa; kehottaa komissiota nopeuttamaan nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottoa unionin alueilla, jotta mahdollisimman moni pk-yritys voisi osallistua yhä enemmän digitalisoituville sisämarkkinoille; vaatii pk-yritysten kannalta suotuisampaa, korkeaan laatuun pyrkivää ja joustavaa patenttijärjestelmää, jolla tuetaan teknistä innovointia ja uusien liiketoimintamallien syntymistä; pitää myönteisenä ehdotusta toimintasuunnitelmasta, jonka tarkoituksena on parantaa pk-yritysten pääsyä pääomamarkkinoille (esimerkiksi euro-obligaatiot), ja kehottaa edistämään innovoiville pk-yrityksille tarkoitettuja innovatiivisia rahoitusmekanismeja; pitää myönteisinä komission suunnitelmia nykyaikaistaa EU:n arvonlisäverojärjestelmää siten, että kiinnitetään erityistä huomiota pk-yrityksiä koskevien sääntöjen yksinkertaistamiseen ja sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseen; korostaa, että on tärkeää toteuttaa hallinnollisen rasituksen vähentämistä käsittelevän korkean tason ryhmän ehdotukset;

9.  toistaa, että oikeus harjoittaa ammattia toisessa jäsenvaltiossa on yksi perussopimuksissa vahvistetuista perusoikeuksista ja pitkälle kilpaillun sosiaalisen markkinatalouden välttämätön edellytys, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita poistamaan kaikki nykyiset työntekijöiden vapaan liikkumisen esteet;

10. painottaa, että EU:n on syytä tulla omavaraisemmaksi energiantoimitusten alalla; katsoo, että alueelliset klusterit energia-alan sisämarkkinoiden yhteydessä edistäisivät tätä omavaraisuutta samoin kuin energian toimitusreittien monipuolistaminen Euroopan maissa; kehottaa lisäksi komissiota parantamaan uusiutuvien energialähteiden integrointia ja korostaa tarvetta tehdä älykkäistä verkoista tehokkaampia; katsoo lisäksi, että yhteistyömekanismien toteuttamisen on oltava tehokkaampaa ja avoimempaa;

11. painottaa tarvetta koordinoida ja yhdenmukaistaa paremmin Euroopan radiotaajuusspektrin käyttöä ja toivoo, että spektriä käytettäisiin tehokkaammin, jotta loppukäyttäjien maksamia hintoja voitaisiin laskea;

12. pitää myönteisenä komission ehdotusta tehostaa vuoropuhelua kansalaisyhteiskunnan kanssa kuulemisten avulla; toteaa kuitenkin, että tarvittavat välineet ovat jo suureksi osaksi olemassa, koska komissio on sitoutunut tähän jo kauan sitten esittäessään vaikutustenarvioinnin suuntaviivat voidakseen ennakoida tarkemmin lainsäädäntöehdotusten vaikutuksia eri näkökulmista; korostaa jälleen, että EU:n toimielinten on kuultava eri sidosryhmiä, jotta ne voisivat hyödyntää näiden erityisasiantuntemusta ja myös varmistaa toimiensa avoimuuden ja saada niille yleisen hyväksynnän;

13. pitää myönteisenä tuotteiden ympäristöjalanjälkeä koskevaa aloitetta ja kehottaa komissiota pikaisesti luomaan todellisen yhteisen arviointi- ja merkintäjärjestelmän;

14. toteaa, että julkiset hankinnat ovat tehokas väline, jolla voidaan ohjata markkinoita kestävien tuotteiden ja palvelujen suuntaan ja kannustaa innovointia; pitää hyvänä komission aikomusta tarkistaa ja yksinkertaistaa julkisia hankintoja koskevia sääntöjä ja korostaa, että tämän ei pitäisi vaarantaa vaan pikemminkin parantaa viranomaisten mahdollisuuksia sisällyttää tarjouspyyntöihin esimerkiksi ympäristö- tai sosiaaliasioita koskevia yleisen edun mukaisia vaatimuksia.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	28.2.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	39 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Jean-Pierre Audy, Zigmantas Balčytis, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Christian Ehler, Robert Goebbels, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Romana Jordan Cizelj, Arturs Krišjānis Kariņš, Lena Kolarska-Bobińska, Béla Kovács, Philippe Lamberts, Marisa Matias, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Herbert Reul, Paul Rübig, Amalia Sartori, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Ioannis A. Tsoukalas, Claude Turmes, Marita Ulvskog, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Antonio Cancian, Francesco De Angelis, Françoise Grossetête, Jolanta Emilia Hibner, Ivailo Kalfin, Mario Pirillo, Catherine Trautmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Niccolò Rinaldi

ALUEKEHITYSVALIOKUNNAN LAUSUNTO (2.3.2011)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista
(2010/2277(INI))

Valmistelija: Sophie Auconie

EHDOTUKSET

Aluekehitysvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

Yrityksiä ja kasvua tukevat sisämarkkinat

1.  katsoo, että sisämarkkinoita ja aluekehitystä koskevat Euroopan unionin politiikat täydentävät toisiaan, ja korostaa, että sisämarkkinoiden edistyminen ja unionin alueiden lisäkehittyminen ovat toisistaan riippuvaisia ja johtavat yhteenkuuluvuuden ja kilpailukyvyn leimaamaan Eurooppaan; suhtautuu myönteisesti komission ehdotuksiin sisämarkkinoiden syventämiseksi;

2.  korostaa, että globalisoituneessa maailmassa sisämarkkinoilla on varmistettava mahdollisimman paras liiketoimintaympäristö yrityksille ja otettava pk-yritysten erityisluonne ja monimuotoisuus huomioon työpaikkojen luomisen, innovoinnin, yrittäjyyttä koskevien arvojen, yrittäjäprofiilin kohentamisen ja yrittäjyyden ja itsenäisen ammatinharjoittamisen tukemisen edistämiseksi kaikilla EU:n alueilla, mukaan luettuina maaseudun alueet; pitää siksi tervetulleena eurooppalaisia pk-yrityksiä tukevan Small Business Act ‑aloitteen suunniteltua arviointia ja "pienet ensin" -periaatteen vahvistamista; korostaa aluepolitiikan roolia sisämarkkinoiden integraation lisääntymisessä, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita parantamaan EU-varojen saatavuutta etenkin pk-yritysten kannalta, koska nämä yritykset ovat Euroopan talouden joustavin komponentti; muistuttaa paikallisten yritysten merkityksestä sosiaalisten siteiden, työllisyyden ja dynamiikan ylläpitämisessä epäsuotuisilla alueilla, erityisesti vaikeuksissa olevilla kaupunkialueilla ja harvaan asutuilla alueilla; edellyttää, että paikallisten yritysten on saatava asianmukaisesti tukea unionin aluepolitiikassa;

3.  pyytää komissiota ja jäsenvaltioita poistamaan sisämarkkinadirektiivien saattamiseen osaksi kansallista lainsäädäntöä liittyvät viiveet ja puutteet vääristämättömän kilpailun varmistamiseksi;

4.  toteaa, että patenttien sisämarkkinat eivät vielä ole täysin toteutuneet; kannustaa edistämään Euroopan unionin patenttia, joka voisi edistää innovointia, kasvua ja kilpailukykyä ja auttaa siten eurooppalaisia yhtiöitä hyödyntämään täysipainoisesti EU:n sisämarkkinoita;

5.  painottaa, että tosiasiallinen mahdollisuus päästä sisämarkkinoille kaikilla EU:n alueilla on henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palveluiden vapaan liikkuvuuden ja siten elinvoimaisten ja dynaamisten sisämarkkinoiden edellytys; korostaa tässä yhteydessä unionin aluepolitiikan keskeistä roolia infrastruktuurin kehittämisessä ja taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti yhdenmukaisessa ja tasapainoisessa alueiden kehittämisessä; pitää tervetulleena komission ehdotusta tarkistaa vuonna 2011 Euroopan laajuisen liikenneverkon kehittämistä koskevia yhteisön suuntaviivoja sekä antaa ehdotus liikenneinfrastruktuurien rahoittamista koskevaksi kokonaiskehykseksi; kehottaa käyttämään rakennerahastojen varoja aluelähtöisesti, sillä näin voidaan edistää investointeja rajat ylittäviin energia-, liikenne-, viestintä-, terveys-, ympäristö-, tutkimus- ja koulutusalan infrastruktuureihin, tuoda peruspalvelut kaikkien saataville ja varmistaa sisämarkkinoiden vakaa toiminta; kehottaa kehittämään innovatiivisia rahoituslähteitä (kuten julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia, hankkeiden rahoittamiseen käytettäviä joukkovelkakirjalainoja ja käyttömaksuja) mutta huolehtimaan yleishyödyllisten palvelujen laadukkuudesta ja yleisestä saatavuudesta, koska ne ovat hankkeiden toteuttamisen avainvälineitä; korostaa tässä yhteydessä, että julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien kehittämistä on tuettava myös alue- ja paikallistasolla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tarkastelemaan yhdessä tuloja tuottavia hankkeita koskevien sääntöjen monimutkaisuuden ongelmaa;

6.  korostaa alueiden ja aluepolitiikan täytäntöönpanon tärkeyttä Eurooppa 2020 -strategian onnistumisen ja sisämarkkinoiden syventämisen kannalta; kehottaa komissiota luomaan todellisen korrelaation sisämarkkinoiden toimenpidepaketin ja Eurooppa 2020 -strategian välille; huomauttaa tässä yhteydessä, että EU:n rakennerahastojen varoja olisi osoitettava joustavasti, dynaamisesti ja tulevaisuuteen panostaen, muun muassa pyrittäessä vaimentamaan entisestään kansainvälisten kauppasopimusten mahdollisia kielteisiä vaikutuksia EU:n alueisiin ja varmistaen, että ne ovat valmistautuneet sosioekonomisiin muutoksiin, mikä olisi tehtävä osana alueita varten laadittua uudistettua, kokonaisvaltaista toimintasuunnitelmaa, jossa on tasapainotettu rajoitteet ja voimavarat ja toisaalta alakohtaisten välineiden ja toimintalinjojen joustava soveltaminen; kehottaa toteuttamaan aiempaa käyttäjäystävällisempää aluepolitiikkaa, varmistamaan mahdollisimman suuren avoimuuden sekä tiukentamaan sääntöjä, joilla pyritään torjumaan runsaimpien tukien etsintää (fund-shopping), jonka kautta eräät yritykset voivat käyttää unionin rahoitusvälineitä väärin; painottaa, että rakennerahastojen säännöt on yhdenmukaistettava ja yhdistettävä perusteellisemmin, jotta vältetään hankkeiden jakaminen osiin eri rahastojen mukaan; suosittelee, että huomio kiinnitetään paitsi menojen säännönmukaisuuteen, myös toimien laatuun, ja että hallintotason avustamiseen olisi oltava riittävästi voimavaroja;

7.  tähdentää, että sisämarkkinoiden sisärajoilla sijaitsevat alueet kokevat ensimmäisinä kyseisten rajojen poistamisen seuraukset; pyytää komissiota ottamaan huomioon sellaisten raja-alueiden väliseen "kynnysvaikutukseen" liittyvät huolet, jotka ovat samalla kehitystasolla, mutta joiden välillä on merkittävä ero sen suhteen, kuinka paljon ne saavat taloudellista tukea unionin aluepolitiikan mukaisesti; edellyttää keskustelua ratkaisuista, joilla epäsuotuisia vaikutuksia torjutaan;

8.  korostaa alueiden "älykkään erikoistumisen" merkitystä alueellisen kilpailukyvyn lisäämisessä; toteaa, että unionin sisämarkkinat voivat kukoistaa vain kokonaisuutena, jossa ovat mukana kaikki toimijat ja kaikki alueet sekä kaikkien alojen, myös julkisen sektorin, pk-yritykset, osuus- ja yhteisötalous sekä kansalaiset; toteaa, että kaikkien Euroopan alueiden ja jokaisen jäsenvaltion eikä pelkästään muutaman huipputeknologian alan on keskityttävä omiin vahvuuksiinsa (erikoistuttava älykkäästi) Euroopassa;

9.  pyytää komissiota selventämään unionin aluepolitiikan tulevaisuutta koskevassa keskustelussa esiin tullutta makrotalouden ehdollisuusperiaatetta, joka saattaa epäasianmukaisesti toteutettuna johtaa haitallisten ja tarpeettomien seuraamusten määräämiseen aluepolitiikasta mahdollisesti hyötyville tahoille, kuten yrityksille ja EU:n kansalaisille;

10. pitää tervetulleina komission aikeita ottaa julkisia hankintoja koskevat säännöt uuteen tarkasteluun tarkoituksena saattaa ne linjaan unionin tavoitteiden ja toimintalinjojen kanssa, yksinkertaistaa menettelyjä etenkin pienten alueellisten ja paikallisten julkisyhteisöjen kannalta ja helpottaa pk-yritysten pääsyä osallisiksi hankintamenettelyistä;

11. korostaa, että palvelut muodostavat ainutlaatuisen sisämarkkinoiden kehityksen lähteen; painottaa, että palveludirektiivi muodostaa keskeisen tärkeän edistysaskeleen kohti aitoja palveluiden sisämarkkinoita ja että prosessi sen saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi vietävä läpi mahdollisimman pian ja avoimesti; kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita, joissa sen täytäntöönpano aiheuttaa ongelmia tai viivästyy; korostaa erityisesti tarvetta varmistaa yleishyödyllisten palveluiden sosiaalisesti ja alueellisesti tasapuolinen saatavuus hyödyntämällä täysipainoisesti Lissabonin sopimuksen suomia mahdollisuuksia sekä ottaa asianmukaisesti huomioon toissijaisuus ja alue- ja paikallisviranomaisten oikeus paikalliseen itsehallintoon;

12. korostaa, että sisämarkkinat edellyttävät ehdottomasti asianmukaisesti rahoitettua aluepolitiikkaa vuoden 2013 jälkeen alkavalla ohjelmakaudella ja että sen määrärahojen ei pidä missään tapauksessa jäädä alle nykyisen, vuosien 2007–2013 rahoitustason;

13. painottaa, että unionin alueet voivat omalla merkittävällä panoksellaan auttaa komissiota sen pyrkimyksissä luoda verkkopalvelujen ja ‑sisältöjen sisämarkkinat; korostaa tässä yhteydessä, että unionin alueiden saatavilla olevia varoja olisi käytettävä paikkaamaan sähköisen kaupankäynnin ja sähköisten palvelujen kehittymättömyyttä alueilla, sillä näin voitaisiin tuloksekkaasti edistää kasvua alueilla;

Sisämarkkinat Euroopan kansalaisia varten

14. katsoo, että alueellisella yhteistyöllä (eurooppalaiset alueellisen yhteistyön yhtymät (EAYY) ja makroaluestrategiat mukaan lukien) edistetään ratkaisevasti näkyvien ja näkymättömien sisäisten esteiden poistamista sisämarkkinoilta ja autetaan kehittämään niitä edelleen muun muassa hyödyntämällä rajat ylittävien kilpailukykyisten osaamiskeskittymien koko potentiaali; tähdentää tämän koheesiopolitiikan tavoitteen konsolidoinnin merkitystä ja kehottaa tässä yhteydessä kasvattamaan alueelliselle yhteistyölle osoitettavia talousarviomäärärahoja vuoden 2013 jälkeen monitasoyhteistyön edistämiseksi yli kansallisten rajojen, rajat ylittävien alueiden yhtenäisen kehityksen varmistamiseksi ja alueellisen yhteistyön potentiaalin hyödyntämisen tehostamiseksi; kehottaa yksinkertaistamaan alueelliseen yhteistyöhön myönnettävän unionin rahoituksen saatavuutta, jotta muun muassa yksityisen sektorin toimijoiden olisi helpompi osallistua yhteistyöhön;

15. muistuttaa, että unionin integroiduissa toimintalinjoissa on otettava huomioon alueellisia erityispiirteitä omaavien alueiden, erityisesti syrjäisimpien alueiden, sellaisina kuin ne ovat määriteltyinä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa, tilanne, jotta kyseiset alueet, niiden yritykset, työvoima ja kansalaiset olisivat erottamaton osa unionin sisämarkkinoita ja pääsisivät hyötymään niistä täysin; kannustaa komissiota jatkamaan näitä alueita koskevien erityissäännösten soveltamista ja kehittämään niitä edelleen; muistuttaa tarpeesta hyväksyä lähialueita koskeva toimintasuunnitelma, johon viitattiin komission tiedonannossa KOM(2004)0343 ja jolla täydennetään sisämarkkinoihin integrointia; kehottaa laajentamaan ja lujittamaan kohdassa "Solidaarisemmat sisämarkkinat" esitettyjä ehdotuksia ja ottamaan erityisesti huomioon sisämarkkinoiden vaikutuksen epäsuotuisimmilla alueilla, jotta voidaan ennakoida ja tukea kyseisten alueiden mukautumisponnistuksia;

16. suhtautuu myönteisesti ehdotukseen laatia eurooppalaisten säätiöiden perussäännöt ja panee merkille komission pyrkimyksen antaa asetusehdotus vuoden 2011 loppuun mennessä; kehottaa luomaan eurooppalaisten järjestöjen perussäännöt kansalaisten rajat ylittävien aloitteiden tukemiseksi ja rajat ylittävän EU-kansalaisuuden kehittämisen edistämiseksi;

Hallinto ja kumppanuus sisämarkkinoilla

17. on tyytyväinen siihen, että komissio on valinnut monitasoiseen hallintoon perustuvan lähestymistavan ja panostanut siihen, että kansalaiset voivat osallistua kuulemisprosessiin; korostaa, että tätä lähestymistapaa olisi sovellettava kaikissa unionin politiikoissa, joissa toimivalta on jaettu, myös koheesiopolitiikassa; muistuttaa, että tämä on välttämätön alueellista ja paikallista tasoa edustavien poliittisten ja taloudellisten toimijoiden aidon päätöksentekoon osallistumisen varmistamiseksi; toteaa, että kuulemisissa olisi otettava huomioon paikallis- ja alueviranomaisten uusi erityisrooli, koska juuri ne huolehtivat unionin sääntöjen täytäntöönpanosta; painottaa tarvetta lisätä alue- ja paikallisviranomaisten osallistumista sisämarkkinoiden luomiseen toissijaisuus- ja kumppanuusperiaatteita noudattaen kaikissa päätöksenteon vaiheissa; ehdottaa tämän hajautetun toimintamallin tehostamiseksi, että jokaisessa jäsenvaltiossa tehdään "Eurooppa 2020 -strategiaa koskeva alue- ja paikallisviranomaisten alueellinen sopimus", jolla lujitetaan sitoutumista Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoon; katsoo, että alue- ja paikallisviranomaiset voitaisiin ottaa mukaan sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmän kehitys- ja laajennustyöhön, kun on ensin arvioitu huolellisesti, mitä etuja ja ongelmia tällainen järjestelmän laajennus saattaa saada aikaan;

18. on tyytyväinen alueiden komitean osuuteen paikallis- ja aluetason toimijoiden saamisessa mukaan sisämarkkinoiden toimenpidepaketista käytävään keskusteluun; pyytää komissiota parantamaan edelleen Euroopan parlamentin ja alueiden komitean osallistumismahdollisuuksia ja tekemään niiden kanssa tiivistä yhteistyötä, jotta sisämarkkinoiden syventämisestä alueille mahdollisesti ja tosiasiallisesti koituvia seurauksia voidaan seurata jatkuvasti; iloitsee siksi ajatuksesta perustaa sisämarkkinafoorumi.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	28.2.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	33 1 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	François Alfonsi, Luís Paulo Alves, Charalampos Angourakis, Jean-Paul Besset, Alain Cadec, Salvatore Caronna, Rosa Estaràs Ferragut, Danuta Maria Hübner, Seán Kelly, Evgeni Kirilov, Constanze Angela Krehl, Ramona Nicole Mănescu, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Monika Smolková, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Michail Tremopoulos, Lambert van Nistelrooij, Oldřich Vlasák, Kerstin Westphal, Hermann Winkler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Karima Delli, Karin Kadenbach, Andrey Kovatchev, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Patrice Tirolien, Derek Vaughan
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Stanimir Ilchev

OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2011)

sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle

yrityksiä ja kasvua tukevista sisämarkkinoista
(2010/2277(INI))

Valmistelija: Piotr Borys

EHDOTUKSET

Oikeudellisten asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  ottaa huomioon, ettei neuvosto ole päässyt yksimielisyyteen EU-patenttien käännösjärjestelyistä, ja pitää myönteisenä useiden jäsenvaltioiden esittämää pyyntöä saada ryhtyä tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi niin, että asianomaiset jäsenvaltiot voivat ottaa käyttöön kaikissa osallistuvissa maissa voimassa olevan patentin; kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan tiiviimpään yhteistyöhön; rohkaisee hyväksymään ja panemaan yhteistyön ripeästi täytäntöön innovoinnin tukemiseksi ja Euroopan kilpailukyvyn parantamiseksi maailmanlaajuisesti;

2.  korostaa Mario Montin raportissa ja kuluttajille ja kansalaisille tarkoitettujen yhtenäismarkkinoiden toteuttamisesta 20. toukokuuta 2010 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa (Louis Grechin mietintö) esitettyjä kehotuksia soveltaa sisämarkkinoihin niin strategian kuin näkemyksenkin kannalta aiempaa kokonaisvaltaisempaa menettelytapaa, jotta niitä voidaan tehostaa ja palauttaa kansalaisten luottamus; pitää merkittävinä niin sanottua sisämarkkina-asiakirjaa koskevan aloitteen lainsäädäntöehdotuksia ja muita ehdotuksia, joilla vahvistetaan ja ajantasaistetaan sisämarkkinoita, täydennetään digitaalisia sisämarkkinoita ja puututaan jäljellä oleviin esteisiin sekä poistetaan niitä;

3.  hyväksyy komission esittämän luettelon luovuutta edistävistä ja suojaavista toimista ja pyytää, että komissio esittää viipymättä alan lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä koskevat ja perusteellisen vaikutustenarvioinnin tukemat ehdotukset, erityisesti tekijänoikeuksien suojaamien teosten ja orpojen teosten yhteisvalvontaa koskevan puitedirektiivin; katsoo, että luetteloon tulisi sisällyttää EU:n tavaramerkkilainsäädännön tarkistaminen komissiossa;

4.  korostaa tarvetta sopeuttaa EU:n tekijänoikeusalan lainsäädäntökehys kaikkialle ulottuvaan verkkopalvelujen maailmaan ja taata samalla tekijänoikeussuoja, oikeusvarmuus sekä oikeudenhaltijoille sähköisestä ja muusta käytöstä maksettavat oikeudenmukaiset korvaukset; huomauttaa, että yhteensopivien teknisten alustojen avulla toteutettava, aiempaa tehokkaampi ja edullisempi lupamenettely on digitaalisten sisämarkkinoiden luomisen ehdoton edellytys;

5.  panee merkille, että yksi sisämarkkinoiden suurimmista eduista on ollut liikkuvuuden esteiden poistaminen ja institutionaalisten määräysten yhdenmukaistaminen sekä kulttuurisen yhteisymmärryksen, yhdentymisen, talouskasvun ja eurooppalaisen yhteisvastuun edistäminen;

6.  kehottaa komissiota esittämään tilinpäätösdirektiivien tarkistamista koskevia ehdotuksia kalliin ja tehottoman ylisääntelyn välttämiseksi, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osalta, jotta niiden kilpailukykyä ja kasvupotentiaalia voidaan hyödyntää tehokkaammin;

7.  korostaa, että 27 jäsenvaltion kaupparekisterit tulisi liittää yhteen yhden ainoan portaalin kautta ja että tietojen olisi oltava luotettavia ja ajantasaisia ja ne olisi ilmoitettava standardimuodossa kaikilla EU:n virallisilla kielillä; toteaa, että sisämarkkinoiden avoimuuden lisääminen voisi lisätä rajatylittäviä investointeja; on vakuuttunut siitä, että on tarpeen tehostaa ja helpottaa tietojen saatavuutta pienten ja keskisuurten yritysten auttamiseksi, koska ne ovat olennainen osa Euroopan talouden selkärankaa sekä tärkein työpaikkoja, talouskasvua ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta lisäävä tekijä Euroopassa ja koska siten voidaan keventää niiden hallinnollista taakkaa;

8.  kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet ja esittämään ehdotuksia yhdistysten, keskinäisten yhtiöiden ja säätiöiden eurooppalaiseksi peruskirjaksi, ehdottamaan yhdistysten ja keskinäisten yhtiöiden peruskirjaa koskevan toteutettavuustutkimuksen ja vaikutusten arvioinnin tekemistä ja saattamaan päätökseen säätiöiden peruskirjaa koskevan vaikutusten arvioinnin;

9.  varoittaa olettamasta, että Euroopan talous voisi jotenkin kehittyä ja kasvaa ilman vapaata ja reilua kauppaa mahdollisimman monen muun maan kanssa, muun muassa EU:n nykyisen johtavan kauppakumppanin eli Yhdysvaltojen ja nopeasti kehittyvien talouksien, kuten Kiinan, Intian ja Brasilian, kanssa; katsoo, että Euroopan unionin on luotettava myös omiin vahvuuksiinsa ja hyödynnettävä paremmin sisämarkkinoitaan, etenkin kun myös sen kasvu on valtaosin kiinni kotimaisesta kysynnästä;

10. huomauttaa, että uudistuneilla sisämarkkinoilla olisi otettava huomioon vammaisten erityistarpeet ja hyödynnettävä heidän mahdollisuuksiaan myötävaikuttaa EU:n talouskasvuun; kehottaa komissiota ryhtymään lisätoimiin helpottaakseen heidän pääsyään markkinoille niin työntekijöinä kuin kuluttajinakin.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	28.2.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	18 0 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Raffaele Baldassarre, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Klaus-Heiner Lehne, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Alexandra Thein, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Piotr Borys, Sergio Gaetano Cofferati, Sajjad Karim, Eva Lichtenberger, Toine Manders

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	16.3.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	24 0 13
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pablo Arias Echeverría, Cristian Silviu Buşoi, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Evelyne Gebhardt, Louis Grech, Małgorzata Handzlik, Iliana Ivanova, Philippe Juvin, Sandra Kalniete, Eija-Riitta Korhola, Kurt Lechner, Hans-Peter Mayer, Mitro Repo, Robert Rochefort, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Matteo Salvini, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Olga Sehnalová, Catherine Stihler, Eva-Britt Svensson, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Kyriacos Triantaphyllides, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Pascal Canfin, Ashley Fox, María Irigoyen Pérez, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Konstantinos Poupakis
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Luís Paulo Alves, Ivo Strejček