MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi siirtymäjärjestelyistä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiä investointisopimuksia varten
14.4.2011 - (KOM(2010)0344 – C7‑0172/2010 – 2010/0197(COD)) - ***I
Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Carl Schlyter
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi siirtymäjärjestelyistä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiä investointisopimuksia varten (KOM(2010)0344 – C7‑0172/2010 – 2010/0197(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0344),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan sekä 207 artiklan 2 kohdan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0172/2010),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,
– ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan mietinnön sekä talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0148/2011),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
EUROOPAN PARLAMENTIN KANTA
ENSIMMÄISESSÄ KÄSITTELYSSÄ[1]*
---------------------------------------------------------
EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS
siirtymäjärjestelyistä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiä investointisopimuksia varten
EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka
ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 207 artiklan 2 kohdan,
ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,
sen jälkeen, kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,
noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,
sekä katsovat seuraavaa:
(1) Lissabonin sopimuksen tultua voimaan suorat ulkomaiset sijoitukset sisältyvät yhteisen kauppapolitiikan kattamia asioita koskevaan luetteloon. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen, jäljempänä "perussopimus", 3 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti unionilla on yksinomainen toimivalta yhteisen kauppapolitiikan alalla. Sen mukaisesti ainoastaan unioni voi toimia lainsäätäjänä ja antaa oikeudellisesti velvoittavia säädöksiä kyseisellä alalla. Jäsenvaltiot voivat tehdä näin ainoastaan unionin valtuuttamina, perussopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti.
(2) Lisäksi perussopimuksen kolmannessa osassa olevan IV osaston 4 luvussa annetaan jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä pääoman vapaata liikettä, myös sijoituksia sisältäviä pääoman liikkeitä, koskevat yhteiset säännöt. Kyseisiin sääntöihin voivat vaikuttaa jäsenvaltioiden tekemät ulkomaisiin investointeihin liittyvät kansainväliset sopimukset.
(3) Lissabonin sopimuksen voimaantulon ajankohtana jäsenvaltioilla oli voimassa kolmansien maiden kanssa merkittävä määrä kahdenvälisiä investointisopimuksia. Perussopimus ei sisällä selviä siirtymämääräyksiä kyseisten sopimusten osalta, jotka nyt ovat siirtyneet unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Lisäksi jotkin kyseisistä sopimuksista saattavat sisältää määräyksiä, jotka vaikuttavat perussopimuksen kolmannessa osassa olevan IV osaston 4 luvussa annettuihin pääoman liikkeitä koskeviin yhteisiin sääntöihin.
(4) Vaikka kahdenväliset sopimukset velvoittavat edelleen jäsenvaltioita kansainvälisen oikeuden nojalla ja vaikka ne korvataan vähitellen samaa asiaa koskevilla tulevilla unionin sopimuksilla, edellytykset niiden voimassaolon jatkumiselle ja niiden suhde sijoituksiin liittyviin unionin politiikkoihin, erityisesti yhteiseen kauppapolitiikkaan, edellyttävät asianmukaista hallinnointia. Tämä suhde kehittyy lisää, kun unioni harjoittaa toimivaltaansa yhteisessä sijoituspolitiikassa siten, että päätavoitteena on luoda mahdollisimman hyvä sijoittajansuojajärjestelmä tasavertaisesti kaikkien jäsenvaltioiden sijoittajille ja tasavertaiset sijoittamisen edellytykset kolmansien maiden markkinoilla. Koska uutta sijoituspolitiikkaa kehitetään ottaen huomioon, että jäsenvaltioiden tekemät kahdenväliset investointisopimukset ovat voimassa siirtymäkauden ajan, siinä olisi tunnustettava niiden sijoittajien oikeudet, joiden sijoitukset kuuluvat kyseisten sopimusten soveltamisalaan, ja taattava näille oikeusvarmuus.
(5) Kolmansiin maihin sijoittavien EU:n sijoittajien ja kyseisten sijoitusten sekä ulkomaisia sijoittajia ja sijoituksia vastaanottavien jäsenvaltioiden edun mukaista on, että ▌sellaiset kahdenväliset sopimukset, joissa sijoittamisen edellytykset määritellään tarkasti ja taataan ne, velvoittavat edelleen osapuolia kansainvälisen oikeuden nojalla ja että ne pidetään voimassa. Komission olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet kaikkien voimassa olevien investointisopimusten korvaamiseksi vähitellen uusilla sopimuksilla, joissa olisi määrättävä mahdollisimman hyvästä sijoittajansuojasta.
(6) Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset, joilla jäsenvaltioiden olisi sallittava pitää voimassa kansainvälisiä investointisopimuksia tai tehdä uusia sopimuksia.
(7) Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset, joilla jäsenvaltiot valtuutetaan pitämään voimassa, muuttamaan tai tekemään kansainvälisiä investointisopimuksia.
(8) Koska tässä asetuksessa tarkoitettu lupa pitää voimassa, muuttaa tai tehdä sopimuksia myönnetään unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvalla alalla, sitä on pidettävä siirtymäkauden toimenpiteenä. Lupa ei rajoita perussopimuksen 258 artiklan soveltamista siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät täytä niille perussopimuksen mukaisesti kuuluvia velvoitteita edellyttäen, että velvoitteet eivät liity toimivallan jaosta unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä johtuviin ristiriitaisuuksiin.
▌
(10) Komission olisi peruutettava lupa kolmannen maan kanssa tehtävältä sopimukselta, jos komission saman kolmannen maan kanssa neuvottelema unionin investointisopimus on jo ratifioitu. Komissio voi peruuttaa luvan sopimukselta, jos se on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa eikä tämä johdu suoria ulkomaisia sijoituksia koskevan toimivallan jaosta unionin ja sen jäsenvaltioiden kesken tai jos se muodostaa vakavan esteen tulevien investointisopimusten tekemiselle kyseisen kolmannen maan kanssa. Luvan peruuttaminen olisi mahdollista myös, jos neuvosto ei tee päätöstä sijoittamista koskevien neuvottelujen aloittamisesta vuoden kuluessa siitä, kun komissio on esittänyt perussopimuksen 218 artiklan 3 kohdan nojalla suosituksen.
▌
(12) Komission olisi esitettävä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän asetuksen ▌soveltamisesta viimeistään kymmenen vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. ▌Jollei jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemiä kahdenvälisiä sopimuksia korvata unionin investointisopimuksella tai muutoin sanota irti, ne velvoittavat edelleen osapuolia kansainvälisen oikeuden nojalla.
(13) Tämän asetuksen nojalla hyväksytyt sopimukset tai neuvottelujen aloittamista kolmannen maan kanssa ▌uuden kahdenvälisen sopimuksen tekemiseksi koskevat luvat eivät missään tilanteessa saisi muodostaa vakavaa estettä tulevien investointisopimusten tekemiselle kyseisen kolmannen maan kanssa.
(14) Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission olisi varmistettava, että kaikki luottamuksellisiksi määritellyt tiedot käsitellään Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30 päivänä toukokuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1049/2001[2] mukaisesti.
(15) Tämä asetus ei koske jäsenvaltioiden välisiä investointisopimuksia.
(16) On tarpeen säätää tietyistä järjestelyistä, joilla voidaan varmistaa, että tämän asetuksen nojalla voimassa pidettyjä sopimuksia sovelletaan edelleen, myös riitojen ratkaisun osalta, kuitenkin niin, että samalla kunnioitetaan unionin yksinomaista toimivaltaa.
(17) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[3] mukaisesti,
OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:
I LUKU
Soveltamisala
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, edellytykset ja menettely, joita noudattamalla jäsenvaltiot voivat pitää voimassa, muuttaa tai tehdä kahdenvälisiä investointisopimuksia kolmansien maiden kanssa.
II LUKU
Lupa pitää voimassa sopimuksia
2 artikla
Ilmoittaminen komissiolle
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta kaikista sellaisista kolmansien maiden kanssa ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyistä ja/tai allekirjoitetuista kahdenvälisistä investointisopimuksista, jotka ne haluavat pitää voimassa tai joiden voimaantulon ne haluavat sallia tämän luvun nojalla. Ilmoitukseen on sisällyttävä kopio kyseisistä kahdenvälisistä sopimuksista. Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle myös tulevista muutoksista kyseisten sopimusten asemaan.
3 artikla
Lupa pitää voimassa sopimuksia
Jäsenvaltiot valtuutetaan perussopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti pitämään voimassa kahdenvälisiä investointisopimuksia, joista on ilmoitettu tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti, sijoituksiin liittyvää unionin toimivaltaa rajoittamatta ja jollei jäsenvaltioille unionin oikeuden mukaisesti kuuluvista muista velvoitteista muuta johdu.
4 artikla
Julkaiseminen
1. Komissio julkaisee kahdentoista kuukauden välein Euroopan unionin virallisessa lehdessä luettelon 2 artiklan tai 11 artiklan 7 kohdan mukaisesti ilmoitetuista sopimuksista.
2. Ensimmäinen 1 kohdassa tarkoitettu sopimusluettelo julkaistaan viimeistään kolmen kuukauden kuluttua 2 artiklan mukaisen ilmoitusten jättämisen määräajan umpeutumisesta.
5 artikla
Tarkastelu
1. Komissio voi tarkastella sopimuksia, joista on ilmoitettu 2 artiklan mukaisesti, arvioiden ▌,
a) ovatko sopimukset ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, mihin eivät kuulu suoria ulkomaisia sijoituksia koskevan toimivallan jakoon unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä perustuvat ristiriitaisuudet, tai
▌
c) muodostavatko sopimukset vakavan esteen unionin tulevien investointisopimusten tekemiselle kolmansien maiden kanssa.
▌
3. Viimeistään kymmenen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle ▌kertomuksen kolmansien maiden kanssa tehtyjen voimassa olevien kahdenvälisten investointisopimusten tarkastelun tilanteesta.
▌
6 artikla
Luvan peruuttaminen
1. Edellä 3 artiklassa tarkoitettu lupa peruutetaan, jos unioni on jo ratifioinut komission saman kolmannen maan kanssa neuvotteleman investointisopimuksen.
Edellä 3 artiklassa tarkoitettu lupa voidaan peruuttaa, jos
a) sopimus on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, mikä ei koske suoria ulkomaisia sijoituksia koskevan toimivallan jakoon unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä perustuvia ristiriitaisuuksia, tai
▌
c) sopimus muodostaa vakavan esteen tulevien investointisopimusten tekemiselle kyseisen kolmannen maan kanssa, tai
d) neuvosto ei ole tehnyt päätöstä siitä, sallitaanko neuvottelujen aloittaminen jostakin sellaisesta sopimuksesta, joka vastaa osittain tai kokonaan sopimusta, josta on ilmoitettu 2 artiklan mukaisesti, vuoden kuluessa siitä, kun komissio on esittänyt suosituksen perussopimuksen 218 artiklan 3 kohdan nojalla.
2. Jos komissio katsoo, että 3 artiklassa tarkoitetun luvan peruuttamiselle on olemassa syyt, se toimittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle perustellun lausunnon ▌. Komissio ja kyseinen jäsenvaltio neuvottelevat keskenään asiasta. Neuvotteluihin voi sisältyä jäsenvaltioiden mahdollisuus neuvotella kolmannen maan kanssa tehty sopimus uudelleen sovitun määräajan kuluessa.
3. Jos asiaa ei pystytä ratkaisemaan 2 kohdassa tarkoitetuissa neuvotteluissa tietyn määräajan kuluessa, komissio voi peruuttaa kyseistä sopimusta koskevan luvan tai tarvittaessa esittää neuvostolle suosituksen luvan antamiseksi unionin investointisopimusta koskeviin neuvotteluihin perussopimuksen 207 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio tekee luvan peruuttamista koskevan päätöksen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Päätökseen on sisällyttävä vaatimus, että kyseinen jäsenvaltio toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä tai tarvittaessa sanoo sopimuksen irti.
4. Jos lupa peruutetaan, komission on poistettava sopimus 4 artiklassa tarkoitetusta luettelosta.
III LUKU
Lupa muuttaa tai tehdä sopimuksia
7 artikla
Lupa muuttaa tai tehdä sopimuksia
Jäsenvaltio valtuutetaan 8–12 artiklassa vahvistetuin edellytyksin aloittamaan kolmannen maan kanssa neuvottelut voimassa olevan kahdenvälisen investointisopimuksen muuttamiseksi tai uuden investointisopimuksen tekemiseksi.
8 artikla
Ilmoittaminen komissiolle
1. Jos jäsenvaltio aikoo aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa voimassa olevan kahdenvälisen investointisopimuksen muuttamiseksi tai uuden investointisopimuksen tekemiseksi, sen on ilmoitettava aikomuksestaan komissiolle kirjallisesti.
2. Ilmoitukseen on sisällyttävä asiaankuuluva asiakirja-aineisto, ja siinä on esitettävä neuvotteluissa käsiteltävät määräykset, neuvottelujen tavoitteet ja muut mahdolliset merkitykselliset tiedot. Jos on kyse voimassa olevan sopimuksen muuttamisesta, ilmoituksessa on esitettävä määräykset, jotka on tarkoitus neuvotella uudelleen.
3. Komissio saattaa ilmoituksen ja pyynnöstä siihen liitetyn asiakirja-aineiston muiden jäsenvaltioiden saataville 14 artiklassa vahvistettuja luottamuksellisuusvaatimuksia noudattaen.
3 a. Jos jäsenvaltio aikoo tehdä kolmannen maan kanssa uuden investointisopimuksen, komissio kuulee muita jäsenvaltioita kolmenkymmenen päivän kuluessa selvittääkseen, saataisiinko unionin sopimuksesta lisäarvoa.
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettava vähintään kolme kalenterikuukautta ennen asianomaisen kolmannen maan kanssa käytävien virallisten neuvottelujen suunniteltua alkamisajankohtaa.
5. Jos jäsenvaltion toimittamat tiedot eivät ole riittäviä virallisten neuvottelujen alkamista koskevan luvan myöntämiseksi 9 artiklan mukaisesti, komissio voi pyytää lisätietoja.
9 artikla
Lupa aloittaa viralliset neuvottelut
1. Komission on annettava lupa virallisten neuvottelujen aloittamiseen, jollei se katso, että neuvottelujen aloittaminen
a) on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa, mikä ei koske suoria ulkomaisia sijoituksia koskevan toimivallan jakoon unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä perustuvia ristiriitaisuuksia, tai
b) vaarantaa unionin ja kyseisen kolmannen maan meneillään olevien ▌neuvottelujen tavoitteita, tai
b a) ei ole unionin sijoituspolitiikan mukaista, tai
c) muodostaa vakavan esteen tulevien investointisopimusten tekemiselle kyseisen kolmannen maan kanssa.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun luvan yhteydessä komissio voi edellyttää, että jäsenvaltio sisällyttää neuvotteluihin tarkoituksenmukaisia lausekkeita.
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lupaa koskevat päätökset on tehtävä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komissio tekee päätöksen 90 päivän kuluessa 8 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos päätöksen tekemiseksi tarvitaan lisätietoja, 90 päivän laskeminen alkaa lisätietojen vastaanottamispäivästä.
3 a. Jos jäsenvaltioiden yksinkertainen enemmistö ilmaisee 8 artiklan 3 a kohdan mukaisesti olevansa kiinnostunut unionin investointisopimuksen tekemisestä kyseisen kolmannen maan kanssa, komissio voi peruuttaa luvan ja sen sijaan ehdottaa neuvostolle neuvotteluvaltuutusta perussopimuksen 207 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Komissio pitää Euroopan parlamentin välittömästi ja täysimääräisesti ajan tasalla menettelyn kaikissa vaiheissa.
Komissio ottaa päätöstä tehdessään huomioon unionin sijoitusstrategian maantieteelliset painopisteet ja komission kyvyn neuvotella unionin uusi sopimus kyseisen kolmannen maan kanssa.
10 artikla
Komission osallistuminen neuvotteluihin
Komissio on pidettävä ajan tasalla jäsenvaltion ja kolmannen maan neuvottelujen edistymisestä ja tuloksista neuvottelujen eri vaiheissa, ja se voi pyytää saada osallistua sijoituksia koskeviin neuvotteluihin. Komissio voi osallistua jäsenvaltion ja kolmannen maan neuvotteluihin tarkkailijana siltä osin kuin on kyse unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvista asioista.
11 artikla
Lupa allekirjoittaa ja tehdä sopimuksia
1. Ennen sopimuksen allekirjoittamista asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle neuvottelutulos ja toimitettava sille sopimusteksti.
2. Edellä 1 kohdassa säädetty ilmoitusvelvollisuus kattaa sopimukset, jotka on neuvoteltu ennen tämän asetuksen voimaantuloa mutta joita ei ole tehty ja joihin ei sen vuoksi sovelleta 2 artiklassa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta.
3. Ilmoituksen saatuaan komissio arvioi sen varmistaakseen, ettei neuvoteltu sopimus ▌ole ristiriidassa 9 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten kanssa, jotka komissio on ilmoittanut jäsenvaltiolle.
4. Jos komissio toteaa, että neuvottelujen tuloksena on sopimus, joka ei täytä 3 kohdassa tarkoitettuja vaatimuksia, jäsenvaltio ei saa lupaa sopimuksen allekirjoittamiseen ja tekemiseen.
5. Jos komissio toteaa, että neuvottelujen tuloksena on sopimus, joka täyttää 3 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, jäsenvaltio saa luvan sopimuksen allekirjoittamiseen ja tekemiseen.
6. Edellä 4 ja 5 kohtaan perustuvat päätökset on tehtävä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komission on tehtävä päätös 60 päivän kuluessa 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen ilmoitusten vastaanottamisesta. Jos päätöksen tekemistä varten tarvitaan lisätietoja, 60 päivän laskeminen alkaa lisätietojen vastaanottamispäivästä.
7. Jos on myönnetty lupa 5 kohdan mukaisesti, kyseisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle sopimuksen tekemisestä ja voimaantulosta.
7 a. Jos komissio päättää neuvotella kolmannen maan kanssa kahdenvälisen investointisopimuksen tai suoria ulkomaisia sijoituksia koskevan sopimuksen, se ilmoittaa aikomuksestaan ja uuden sopimuksen soveltamisalasta asiaankuuluvasti kaikille jäsenvaltioille.
12 artikla
Tarkastelu
1. Viimeistään kymmenen vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle tämän luvun soveltamisesta kertomuksen, jossa tarkastellaan tarvetta jatkaa tämän asetuksen ja sen minkä tahansa luvun soveltamista.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa kertomuksessa on esitettävä kokonaiskuva tämän asetuksen nojalla haetuista ja myönnetyistä luvista.
▌
IV LUKU
Loppusäännökset
13 artikla
Jäsenvaltioiden toiminta kolmannen maan kanssa tehtyjen sopimusten yhteydessä
1. Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuluvien sopimusten osalta asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista sopimuksen määräysten nojalla pidettävistä kokouksista. Komissiolle on toimitettava asialista ja kaikki käsiteltävien asioiden ymmärtämiseksi tarvittavat tiedot. Komissio voi pyytää jäsenvaltiolta lisätietoja. Jos on mahdollista, että käsiteltävä asia vaikuttaa sijoituksiin liittyvien unionin politiikkojen, erityisesti yhteisen kauppapolitiikan, täytäntöönpanoon, komissio voi edellyttää, että jäsenvaltio ottaa siihen tietyn kannan.
2. Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuluvien sopimusten osalta asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista sille esitetyistä huomautuksista, joiden mukaan jokin tietty toimenpide ei sovi yhteen sopimuksen kanssa. Jäsenvaltion on myös ilmoitettava komissiolle kaikista sopimuksen nojalla jätetyistä riitojenratkaisupyynnöistä heti kun se on saanut niistä tiedon. Jäsenvaltion ja komission on tehtävä täysimääräisesti yhteistyötä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet vaikuttavan puolustuksen varmistamiseksi, mikä tarvittaessa voi tarkoittaa, että komissio osallistuu menettelyyn.
3. Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuluvien sopimusten osalta asianomaisen jäsenvaltion on pyrittävä komission kanssa yksimielisyyteen ennen minkä tahansa sopimukseen sisältyvän riitojenratkaisumekanismin aktivoimista kolmatta maata vastaan ja aktivoitava kyseiset mekanismit komission sitä pyytäessä. Tällaisia mekanismeja voivat olla sopimuksen toisen osapuolen kanssa käytävät neuvottelut ja riitojen ratkaisu sopimuksen määräyksistä riippuen. Jäsenvaltion ja komission on tehtävä täysimääräisesti yhteistyötä asiaankuuluviin mekanismeihin sisältyvien menettelyjen yhteydessä, mikä voi tarvittaessa tarkoittaa, että komissio osallistuu asianomaisiin menettelyihin.
14 artikla
Luottamuksellisuus
Ilmoittaessaan komissiolle neuvotteluista ja niiden tuloksista 8 ja 11 artiklan mukaisesti jäsenvaltiot voivat tarkentaa, onko joitakin toimitetuista tiedoista pidettävä luottamuksellisina ja voidaanko kyseiset tiedot ilmoittaa muille jäsenvaltioille.
15 artikla
Komitea
1. Komissiota avustaa kansainvälisten investointisopimusten siirtymäjärjestelyjen hallinnoinnin neuvoa-antava komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.
2. Tähän kohtaa viitattaessa sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.
16 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä […].
Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston puolesta
Puhemies Puheenjohtaja
PERUSTELUT
Esittelijä pitää myönteisenä SEUT-sopimuksen 207 artiklan 1 kohdan – jossa määrätään EU:n yksinomaisesta toimivallasta suorien ulkomaisten sijoitusten alalla – täytäntöönpanoa osana yhteistä kauppapolitiikkaa, joka kuuluu ehdotetun asetuksen soveltamisalaan. Maailmassa, jossa tavaroiden ja pääoman siirrot ovat globaaleja, ja unionin yhteisen kauppapolitiikan loogisena seurauksena myös jäsenvaltioiden sijoituspolitiikkaa olisi koordinoitava ja siitä olisi päätettävä unionin tasolla. Tämä tarkoittaa, että jäsenvaltioiden päällekkäisten ja toisinaan ristiriitaisten kahdenvälisten investointisopimusten muodostama nykyinen järjestelmä on korvattava – kohtuullisen määräajan kuluessa – uudella kehyksellä, jossa nykyaikaiset EU:n investointisopimukset ovat EU:n horisontaalisten toimintatavoitteiden mukaisia.
Suorien ulkomaisten sijoitusten riskialttiin ja pitkäaikaisen luonteen vuoksi asetuksessa on tärkeää taata oikeusvarmuus siirtymäkauden aikana. Tältä osin esittelijä tukee painokkaasti komission asetusehdotuksessa esitettyä rinnakkaisten järjestelmien olemassaoloa. On todellakin välttämätöntä, että lupamenettelyn kautta jäsenvaltioiden voimassa olevat sopimukset pysyvät voimassa ja että jäsenvaltioiden sallitaan selkeiden edellytysten täyttyessä neuvotella uudelleen voimassa olevat sopimukset, saattaa päätökseen keskeneräiset sopimukset ja aloittaa neuvottelut uusista sopimuksista. Rinnakkaisten järjestelmien olemassaolon aikana on yhtä lailla välttämätöntä, ettei lupien myöntäminen voimassa oleville tai äskettäin neuvotelluille jäsenvaltioiden sopimuksille estä EU:n laajuisen sijoituspolitiikan kehittämistä eikä EU:n kansainvälisiä investointisopimuksia tiettyjen kolmansien maiden kanssa ja yleensä. Sen vuoksi olisi tuettava sitä, että asetuksessa annetaan komissiolle valtuudet peruuttaa lupa ja pyytää jäsenvaltioita neuvottelemaan uudelleen tai irtisanomaan sopimus ja että siinä edellytetään komission hyväksyntää äskettäin neuvotelluille sopimuksille.
Oikeusvarmuus on kuitenkin edelleen suhteellinen käsite niin kauan kuin sijoittajansuojajärjestelmä ei ole kattava ja kansainvälisen oikeuden mukaisten, jäsenvaltioiden voimassa olevia sopimuksia koskevien pätevyysehtojen takia. Esittelijä haluaa lisätä oikeusvarmuutta välttämättömän siirtymäkauden aikana ehdottamalla kahdenlaisia tarkistuksia:
1) Siirtymäkautta koskevan aikarajan sisällyttäminen asetukseen
Parlamentin olisi vaadittava, että asetuksessa vahvistetaan aikaraja siirtymäkaudelle. Ilman aikarajaa asetuksella sallittaisiin rinnakkaisten, mahdollisesti keskenään ristiriitaisten sijoitusjärjestelyjen olemassaolo ja lisättäisiin näin oikeudellista epävarmuutta. Siirtymäkauden on todellakin oltava riittävän pitkä, mutta ajallisesti rajoittamaton EU:n sijoituspolitiikan kaksijakoisuus olisi parlamentin kannalta mahdoton, sillä SEUT-sopimuksen 207 artiklan 1 kohdassa määrätään selvästi, että sijoituspolitiikka kuuluu unionin toimivaltaan. Tässä mielessä voitaisiin yhtä lailla torjua pitkitetty ajanjakso, jonka aikana perussopimusta ei panna täytäntöön, sillä sekin lisäisi oikeudellista epävarmuutta.
Uudelleentarkastelua koskevat asetusehdotuksen 5 ja 12 artiklan säännökset, joiden mukaan komissio arvioi viimeistään viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta tarvetta jatkaa sen mahdollisuuden soveltamista, että jäsenvaltiot neuvottelevat sopimukset uudelleen tai tekevät uusia sopimuksia, eivät ole tyydyttäviä. Parlamentin olisi selvästi todettava, että se pitää kahdenvälisten investointisopimusten olemassaoloa rinnakkain EU:n kansainvälisten investointisopimusten kanssa poikkeuksena, jota voidaan tilapäisesti perustella ainoastaan oikeusvarmuuden takaamisella.
2) Luvan peruuttamista koskevien ehtojen selkiyttäminen
Asetusehdotuksessa esitetään kolmenlaisia perusteita, joiden vuoksi kahdenväliseltä investointisopimukselta voidaan peruuttaa lupa.
Epävarmuutta lisää turhaan etenkin erottelu sen välillä, ovatko sopimukset "ristiriidassa unionin oikeuden kanssa" (a alakohta) ja vastaavatko ne "osittain tai kokonaan jotakin unionin kyseisen kolmannen maan kanssa tekemää jo voimassa olevaa sopimusta eikä tätä päällekkäisyyttä käsitellä uudessa sopimuksessa" (b alakohta). Sen mukaan tulevassa EU:n sopimuksessa kolmannen maan kanssa ei voitaisi käsitellä päällekkäisyyttä tai sallia rinnakkaisia järjestelmiä, mitä ei periaatteessa pitäisi hyväksyä. Erottelu on sitä paitsi turha, koska EU:n kolmansien maiden kanssa tekemät voimassa olevat sopimukset ovat osa unionin oikeutta ja koska kahdenväliset investointisopimukset, joista on ilmoitettu 2 artiklan mukaisesti, saavat luvan ilman eri toimenpiteitä 3 artiklan nojalla, eivätkä ne sen vuoksi voi olla ristiriidassa toimivallan jaon kanssa.
Esittelijä ehdottaa näiden perusteiden yhdistämistä selkeäksi viittaukseksi ristiriitaan EU:n oikeuden kanssa.
Asetusehdotuksessa ei kuitenkaan selvästi todeta luvan peruuttamista kahdenväliseltä investointisopimukselta koskevan kolmannen perusteen (c alakohta) yhteydessä, mikä voi "muodostaa esteen sijoituksiin liittyvien unionin politiikkojen kehittämiselle ja täytäntöönpanolle". Kyseessä on kehitteillä oleva politiikka, joten tämäkin lisää epävarmuutta.
Esittelijä ehdottaa viittausta sijoitusneuvotteluja kolmansien maiden kanssa koskeviin komission valtuutuksiin ja johdonmukaisuutta koskeviin Lissabonin sopimuksen perusperiaatteisiin SEU-sopimuksen 3 artiklan 5 kohdan ja 6 artiklan 1 kohdan sekä SEUT-sopimuksen I osan II osaston nojalla.
Esittelijä ehdottaa myös EU:n uutta sijoituspolitiikkaa kehitettäessä, että jäsenvaltioille asetettaisiin velvoite voimassa olevia sopimuksia uudelleen neuvoteltaessa tai uusia sopimuksia neuvoteltaessa tarjota riitojenratkaisumekanismi, jotta komissio voi osallistua menettelyyn ainakin väliintulijana (amicus curiae) ja että luottamuksellisuutta koskevat vaatimukset poistetaan niin, että komissio voi toimia tässä ominaisuudessa. Tätä olisi pidettävä välttämättömänä osana EU:n uutta sijoituspolitiikkaa ja siihen siirtymistä.
Pohjois-Amerikan vapaakauppasopimuksen (NAFTA) yhteydessä vakiintuneen käytännön mukaan nyt tunnustetaan yleisesti, että avoimuuden puute useimmissa unionin jäsenvaltioiden voimassa olevien kahdenvälisten investointisopimusten riitojenratkaisumekanismeissa muodostaisi sellaisenaan ristiriidan unionin oikeuden kanssa. Tämä onkin seikka, joka jäsenvaltioiden on otettava huomioon uusia sopimuksia koskevissa neuvotteluissaan. Tältä osin esittelijä ehdottaa, että asetukseen lisättäisiin viittaus Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi 30. toukokuuta 2001 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 1049/2001.
TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2011)
kansainvälisen kaupan valiokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi siirtymäjärjestelyistä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiä investointisopimuksia varten
(KOM(2010)0344 – C7‑0172/2010 – 2010/0197(COD))
Valmistelija: David Casa
TARKISTUKSET
Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 a kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(2 a) Heinäkuun 7 päivänä 2010 antamassaan tiedonannossa "Tavoitteena kattava kansainvälisiä sijoituksia koskeva eurooppalainen politiikka" (KOM(2010)0343) komissio tarkastelee "unionin mahdollisuuksia määrittää kansainvälisiä investointeja koskevaa politiikkaa, jolla voidaan parantaa EU:n kilpailukykyä ja edistää älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun tavoitteiden saavuttamista". |
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(3) Lissabonin sopimuksen voimaantulon ajankohtana jäsenvaltioilla oli voimassa kolmansien maiden kanssa merkittävä määrä kahdenvälisiä investointisopimuksia. Perussopimus ei sisällä selviä siirtymämääräyksiä kyseisten sopimusten osalta, jotka nyt ovat siirtyneet unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Lisäksi jotkin kyseisistä sopimuksista saattavat sisältää määräyksiä, jotka vaikuttavat perussopimuksen kolmannessa osassa olevan IV osaston 4 luvussa annettuihin pääoman liikkeitä koskeviin yhteisiin sääntöihin. |
(3) Lissabonin sopimuksen voimaantulon ajankohtana jäsenvaltioilla oli voimassa kolmansien maiden kanssa merkittävä määrä kahdenvälisiä suoria ulkomaisia investointisopimuksia. Perussopimus ei sisällä selviä siirtymämääräyksiä kyseisten sopimusten osalta, jotka nyt ovat siirtyneet unionin yksinomaiseen toimivaltaan. Lisäksi jotkin kyseisistä sopimuksista saattavat sisältää määräyksiä, jotka vaikuttavat perussopimuksen kolmannessa osassa olevan IV osaston 4 luvussa annettuihin pääoman liikkeitä koskeviin yhteisiin sääntöihin. |
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(4) Vaikka kahdenväliset sopimukset velvoittavat edelleen jäsenvaltioita kansainvälisen oikeuden nojalla ja vaikka ne korvataan vähitellen samaa asiaa koskevilla tulevilla unionin sopimuksilla, edellytykset niiden voimassaolon jatkumiselle ja niiden suhde sijoituksiin liittyviin unionin politiikkoihin, erityisesti yhteiseen kauppapolitiikkaan, edellyttävät asianmukaista hallinnointia. Tämä suhde kehittyy lisää, kun unioni harjoittaa toimivaltaansa. |
(4) Vaikka kahdenväliset sopimukset velvoittavat edelleen jäsenvaltioita kansainvälisen oikeuden nojalla ja vaikka ne korvataan vähitellen samaa asiaa koskevilla tulevilla unionin sopimuksilla, edellytykset niiden voimassaolon jatkumiselle ja niiden suhde suoriin ulkomaisiin sijoituksiin liittyviin unionin politiikkoihin, erityisesti yhteiseen kauppapolitiikkaan, edellyttävät asianmukaista hallinnointia. Tämä suhde kehittyy lisää, kun unioni harjoittaa toimivaltaansa. |
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(5) Kolmansiin maihin sijoittavien EU:n sijoittajien ja kyseisten sijoitusten sekä ulkomaisia sijoittajia ja sijoituksia vastaanottavien jäsenvaltioiden edun mukaista on, että pidetään voimassa sellaiset kahdenväliset sopimukset, joissa sijoittamisen edellytykset määritellään tarkasti ja taataan ne. |
(5) Kolmansiin maihin sijoittavien EU:n sijoittajien ja kyseisten sijoitusten sekä ulkomaisia sijoittajia ja sijoituksia vastaanottavien jäsenvaltioiden edun mukaista on, että kansainvälisen julkisoikeuden nojalla velvoittavia ovat edelleen sellaiset kahdenväliset sopimukset, joissa suoran ulkomaisen sijoittamisen edellytykset määritellään tarkasti ja taataan ne, sanotun kuitenkaan rajoittamatta komission oikeutta korvata vaiheittain nykyiset suoria ulkomaisia investointeja koskeva sopimukset uusilla sopimuksilla, joiden tarjoamat ehdot jäsenvaltioille ovat samat tai paremmat. |
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(6) Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset, joilla jäsenvaltioiden olisi sallittava pitää voimassa kansainvälisiä investointisopimuksia tai tehdä uusia sopimuksia. |
(6) Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset, joilla jäsenvaltioiden olisi sallittava pitää voimassa suoria ulkomaisia investointeja koskevia kansainvälisiä sopimuksia tai tehdä uusia sopimuksia. |
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 7 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(7) Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset, joilla jäsenvaltiot valtuutetaan muuttamaan tai tekemään kansainvälisiä investointisopimuksia. |
(7) Tässä asetuksessa vahvistetaan edellytykset, joilla jäsenvaltiot valtuutetaan muuttamaan tai tekemään suoria ulkomaisia investointeja koskevia kansainvälisiä sopimuksia. |
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(8) Koska tässä asetuksessa tarkoitettu lupa pitää voimassa, muuttaa tai tehdä sopimuksia myönnetään unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvalla alalla, sitä on pidettävä poikkeuksellisena toimenpiteenä. Lupa ei rajoita perussopimuksen 258 artiklan soveltamista siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät täytä niille perussopimuksen mukaisesti kuuluvia velvoitteita edellyttäen, että velvoitteet eivät liity toimivallan jaosta unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä johtuviin ristiriitaisuuksiin. |
(8) Koska tässä asetuksessa tarkoitettu lupa pitää voimassa, muuttaa tai tehdä suoria ulkomaisia investointeja koskevia sopimuksia myönnetään unionin yksinomaiseen toimivaltaan kuuluvalla alalla, sitä on pidettävä poikkeuksellisena toimenpiteenä. Lupa ei rajoita perussopimuksen 258 artiklan soveltamista siltä osin kuin jäsenvaltiot eivät täytä niille perussopimuksen mukaisesti kuuluvia velvoitteita edellyttäen, että velvoitteet eivät liity toimivallan jaosta unionin ja sen jäsenvaltioiden välillä johtuviin ristiriitaisuuksiin. |
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(9 a) Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että kahdenväliset investointisopimukset ovat täysin kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuutta koskevan unionin periaatteen mukaisia. |
Perustelu | |
Komission ehdotuksen perusteluosa on erittäin selkeä. Ottaen huomioon, että koska unionilla on yksinomainen toimivalta suorien ulkomaisten sijoitusten alalla, tässä ehdotuksessa vahvistettavaa menettelyä on pidettävä poikkeuksellisena siirtymätoimenpiteenä. Jäsenvaltioilla on oikeus neuvotella uudelleen kahdenvälisiä investointisopimuksia, jos ne täyttävät asetusehdotuksessa määritellyt velvoitteet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ja kehitysmaiden välillä tehdyt kahdenväliset investointisopimukset ovat täysin kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuutta koskevan EU:n periaatteen mukaisia. | |
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(10) Komission olisi voitava peruuttaa lupa, jos sopimus on ristiriidassa unionin oikeuden kanssa eikä tämä johdu toimivallan jaosta unionin ja sen jäsenvaltioiden kesken. Lupa voidaan peruuttaa myös siinä tapauksessa, että unionin kolmannen maan kanssa tekemään voimassaolevaan sopimukseen sisältyy vastaavia sijoituksiin liittyviä määräyksiä kuin jäsenvaltion tekemään sopimukseen. Lupa voidaan peruuttaa sen varmistamiseksi, etteivät jäsenvaltioiden sopimukset haittaa sijoituksiin liittyvien unionin politiikkojen, erityisesti yhteisen kauppapolitiikan yksipuolisten toimenpiteiden, kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Luvan peruuttaminen olisi mahdollista myös, jos neuvosto ei tee päätöstä sijoittamista koskevien neuvottelujen aloittamisesta vuoden kuluessa siitä, kun komissio on esittänyt perussopimuksen 218 artiklan 3 kohdan nojalla suosituksen. |
(10) Komission olisi voitava peruuttaa lupa, jos suoria ulkomaisia investointeja koskeva sopimus on ristiriidassa unionin oikeuden, kuten ihmisoikeuksien suojelun tai sosiaali- ja ympäristölainsäädännön kanssa eikä tämä johdu toimivallan jaosta unionin ja sen jäsenvaltioiden kesken. Tällaiset luvat olisi peruutettava ainoastaan silloin, kun komissio on pyytänyt jäsenvaltiota neuvottelemaan uudelleen suoria ulkomaisia investointeja koskevan sopimuksen, jota jäsenvaltio ei ole noudattanut. Lupa olisi voitava peruuttaa myös siinä tapauksessa, että unionin kolmannen maan kanssa tekemään voimassaolevaan suoria ulkomaisia investointeja koskevaan sopimukseen sisältyy sisällöltään vastaavia sijoituksiin liittyviä määräyksiä kuin jäsenvaltion tekemään suoria investointeja koskevaan sopimukseen. Lupa voidaan peruuttaa sen varmistamiseksi, etteivät jäsenvaltioiden sopimukset haittaa sijoituksiin liittyvien unionin politiikkojen, erityisesti yhteisen kauppapolitiikan yksipuolisten toimenpiteiden, kehittämistä ja täytäntöönpanoa. Luvan peruuttaminen olisi mahdollista myös, jos neuvosto ei tee päätöstä sijoittamista koskevien neuvottelujen aloittamisesta vuoden kuluessa siitä, kun komissio on esittänyt perussopimuksen 218 artiklan 3 kohdan nojalla suosituksen. |
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(11) Tällä asetuksella säädetty lupa muuttaa tai tehdä sopimuksia antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden käsitellä niiden omien kansainvälisten investointisopimusten ja unionin oikeuden välisiä yhteensopivuusongelmia, ei kuitenkaan toimivallan jaosta unionin ja jäsenvaltioiden välillä johtuvia ristiriitaisuuksia, joita käsitellään tässä asetuksessa. |
(11) Tällä asetuksella säädetty lupa muuttaa tai tehdä suoria ulkomaisia investointeja koskevia sopimuksia antaa jäsenvaltioille mahdollisuuden käsitellä niiden omien suorien ulkomaisten kansainvälisten investointisopimusten ja unionin oikeuden välisiä yhteensopivuusongelmia, ei kuitenkaan toimivallan jaosta unionin ja jäsenvaltioiden välillä johtuvia ristiriitaisuuksia, joita käsitellään tässä asetuksessa. |
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(12) Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen II ja III luvun soveltamisesta viimeistään viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Kertomuksessa olisi muun muassa tarkasteltava tarvetta jatkaa kyseisten lukujen soveltamista. Jos kertomuksessa suositetaan kyseisten lukujen säännösten soveltamisen lopettamista tai säännösten muuttamista, siihen olisi liitettävä asianmukainen lainsäädäntöehdotus. Jollei jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemiä kahdenvälisiä sopimuksia korvata unionin investointisopimuksella tai muutoin sanota irti, ne velvoittavat edelleen osapuolia kansainvälisen oikeuden nojalla. |
(12) Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen II ja III luvun soveltamisesta viimeistään viiden vuoden kuluttua asetuksen voimaantulosta. Kertomuksessa olisi muun muassa tarkasteltava tarvetta jatkaa kyseisten lukujen soveltamista. Jos kertomuksessa suositetaan kyseisten lukujen säännösten soveltamisen lopettamista tai säännösten muuttamista, siihen olisi liitettävä asianmukainen lainsäädäntöehdotus. Jollei jäsenvaltioiden kolmansien maiden kanssa tekemiä kahdenvälisiä suoria ulkomaisia investointeja koskevia sopimuksia korvata unionin suoralla ulkomaisella investointisopimuksella tai muutoin sanota irti, ne velvoittavat edelleen osapuolia kansainvälisen oikeuden nojalla. Olisi laadittava suuntaa-antava aikataulu, jossa esitetään, milloin siirtyminen nykyisistä kahdenvälisistä jäsenvaltioiden investointisopimuksista unionin kansainvälisiin investointisopimuksiin voidaan saada päätökseen. |
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(13) Tämän asetuksen nojalla hyväksytyt sopimukset tai neuvottelujen aloittamista kolmannen maan kanssa voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen tekemiseksi koskevat luvat eivät missään tilanteessa saisi muodostaa estettä sijoituksiin liittyvien unionin politiikkojen, etenkään yhteisen kauppapolitiikan, täytäntöönpanolle. |
(13) Tämän asetuksen nojalla hyväksytyt suoria ulkomaisia investointeja koskevat sopimukset tai neuvottelujen aloittamista kolmannen maan kanssa voimassa olevan sopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen tekemiseksi koskevat luvat eivät missään tilanteessa saisi muodostaa estettä suoriin ulkomaisiin sijoituksiin liittyvien unionin politiikkojen, etenkään yhteisen kauppapolitiikan, täytäntöönpanolle. |
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(15) Tämän asetuksen ei tulisi koskea jäsenvaltioiden välisiä investointisopimuksia. |
(15) Tämä asetus ei koske jäsenvaltioiden välisiä investointisopimuksia. |
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 1 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, edellytykset ja menettely, joita noudattamalla jäsenvaltiot voivat pitää voimassa, muuttaa tai tehdä kahdenvälisiä investointisopimuksia kolmansien maiden kanssa. |
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, edellytykset ja menettely, joita noudattamalla jäsenvaltiot voivat pitää voimassa, muuttaa tai tehdä kahdenvälisiä suoria ulkomaisia investointeja koskevia sopimuksia kolmansien maiden kanssa. Suoriin ulkomaisiin investointeihin kuuluvat kaikki ulkomaiset investoinnit, joiden tarkoituksena on pysyvien ja välittömien yhteyksien luominen siihen yritykseen, jonka käyttöön pääoma annetaan taloudellisen toiminnan harjoittamista varten. Kun suoria ulkomaisia investointeja tehdään siten, että osallistutaan yritykseen omistamalla osakkeita, kyseiset pysyvät ja välittömät yhteydet tarkoittavat sitä, että osakkeenomistaja pystyy osallistumaan tosiasiallisesti asianomaisen yrityksen johtamiseen ja valvontaan. Suoriin ulkomaisiin investointeihin eivät sisälly investoinnit, joiden yhteydessä ei ole tarkoituskaan vaikuttaa yrityksen johtamiseen tai valvontaan. Tällaisista investoinneista, jotka ovat usein lyhytaikaisia ja tehdään toisinaan enemmänkin keinottelutarkoituksessa, käytetään yleisesti nimitystä portfoliosijoitukset. |
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 2 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kolmenkymmenen päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta kaikista sellaisista kolmansien maiden kanssa ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyistä kahdenvälisistä investointisopimuksista, jotka ne haluavat pitää voimassa tai joiden voimaantulon ne haluavat sallia tämän luvun nojalla. Ilmoitukseen on sisällyttävä kopio kyseisistä kahdenvälisistä sopimuksista. |
Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle 30 päivän kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta kaikista sellaisista kolmansien maiden kanssa ennen tämän asetuksen voimaantuloa tehdyistä kahdenvälisistä suoria ulkomaisia investointeja koskevista sopimuksista, jotka pysyvät voimassa tai joiden voimaantulo sallitaan tämän luvun nojalla. Ilmoitukseen on sisällyttävä kopio kyseisistä kahdenvälisistä sopimuksista. |
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 3 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltiot valtuutetaan perussopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti pitämään voimassa kahdenvälisiä investointisopimuksia, joista on ilmoitettu tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti, sijoituksiin liittyvää unionin toimivaltaa rajoittamatta ja jollei jäsenvaltioille unionin oikeuden mukaisesti kuuluvista muista velvoitteista muuta johdu. |
Jäsenvaltiot valtuutetaan perussopimuksen 2 artiklan 1 kohdan mukaisesti pitämään voimassa kahdenvälisiä suoria ulkomaisia investointeja koskevia sopimuksia, joista on ilmoitettu tämän asetuksen 2 artiklan mukaisesti, suoriin ulkomaisiin investointeihin liittyvää unionin toimivaltaa rajoittamatta ja jollei jäsenvaltioille unionin oikeuden mukaisesti kuuluvista muista velvoitteista muuta johdu. |
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – c alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c) muodostaa esteen sijoituksiin liittyvien unionin politiikkojen, erityisesti yhteisen kauppapolitiikan, kehittämiselle ja täytäntöönpanolle. |
c) muodostaa esteen suoriin ulkomaisiin investointeihin liittyvien unionin politiikkojen, erityisesti yhteisen kauppapolitiikan, kehittämiselle ja täytäntöönpanolle; |
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
c a) ovatko sopimukset unionin kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen mukaisia. |
Perustelu | |
Komission ehdotuksen perusteluosa on erittäin selkeä. Ottaen huomioon, että koska unionilla on yksinomainen toimivalta suorien ulkomaisten sijoitusten alalla, tässä ehdotuksessa vahvistettavaa menettelyä on pidettävä poikkeuksellisena siirtymätoimenpiteenä. Jäsenvaltioilla on oikeus neuvotella uudelleen kahdenvälisiä investointisopimuksia, jos ne täyttävät asetusehdotuksessa määritellyt velvoitteet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ja kehitysmaiden välillä tehdyt kahdenväliset investointisopimukset ovat täysin kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuutta koskevan EU:n periaatteen mukaisia. | |
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Komissio ilmoittaa 1 artiklassa tarkoitetun tarkastelun perusteella jäsenvaltiolle syyt, jotka voivat johtaa 3 artiklassa tarkoitetun luvan peruuttamiseen. |
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 4 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
4 a. Komissio antaa 1 kohdassa tarkoitetun tarkastelun perusteella tiedonannon, jossa määritetään parhaat käytännöt. Se laatii myös kahdenvälisen investointisopimuksen mallin, jota jäsenvaltiot voivat käyttää osittain tai kokonaan helpottaakseen tällaisia sopimuksia koskevia neuvotteluita. |
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
c a) sopimus ei ole unionin kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen mukainen tai |
Perustelu | |
Komission ehdotuksen perusteluosa on erittäin selkeä. Ottaen huomioon, että koska unionilla on yksinomainen toimivalta suorien ulkomaisten sijoitusten alalla, tässä ehdotuksessa vahvistettavaa menettelyä on pidettävä poikkeuksellisena siirtymätoimenpiteenä. Jäsenvaltioilla on oikeus neuvotella uudelleen kahdenvälisiä investointisopimuksia, jos ne täyttävät asetusehdotuksessa määritellyt velvoitteet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ja kehitysmaiden välillä tehdyt kahdenväliset investointisopimukset ovat täysin kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuutta koskevan EU:n periaatteen mukaisia. | |
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Jos asiaa ei pystytä ratkaisemaan 2 kohdassa tarkoitetuissa neuvotteluissa, komission on peruutettava kyseistä sopimusta koskeva lupa. Komissio tekee luvan peruuttamista koskevan päätöksen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Päätökseen on sisällyttävä vaatimus, että kyseinen jäsenvaltio toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä tai tarvittaessa sanoo sopimuksen irti. |
3. Jos asiaa ei pystytä ratkaisemaan 2 kohdassa tarkoitetuissa neuvotteluissa, komission on peruutettava kyseistä sopimusta koskeva lupa. Lupaa ei voida peruuttaa ennen kuin vähintään vuosi on kulunut 2 kohdassa tarkoitetun perustellun lausunnon toimittamispäivästä. Komissio tekee luvan peruuttamista koskevan päätöksen 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Päätökseen on sisällyttävä vaatimus, että kyseinen jäsenvaltio toteuttaa aiheellisia toimenpiteitä tai tarvittaessa sanoo sopimuksen irti. |
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 7 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Jäsenvaltio valtuutetaan 8–12 artiklassa vahvistetuin edellytyksin aloittamaan kolmannen maan kanssa neuvottelut voimassa olevan investointisopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen tekemiseksi. |
Jäsenvaltio valtuutetaan 8–12 artiklassa vahvistetuin edellytyksin aloittamaan kolmannen maan kanssa neuvottelut voimassa olevan investointisopimuksen muuttamiseksi tai uuden suoria ulkomaisia investointeja koskevan sopimuksen tekemiseksi. |
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Jos jäsenvaltio aikoo aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa voimassaolevan investointisopimuksen muuttamiseksi tai uuden sopimuksen tekemiseksi, sen on ilmoitettava aikomuksestaan komissiolle kirjallisesti. |
1. Jos jäsenvaltio aikoo aloittaa neuvottelut kolmannen maan kanssa voimassaolevan investointisopimuksen muuttamiseksi tai uuden suoria ulkomaisia investointeja koskevan sopimuksen tekemiseksi, sen on ilmoitettava aikomuksestaan komissiolle kirjallisesti. |
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettava vähintään viisi kalenterikuukautta ennen asianomaisen kolmannen maan kanssa käytävien virallisten neuvottelujen suunniteltua alkamisajankohtaa. |
4. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu ilmoitus on toimitettava vähintään kaksi kalenterikuukautta ennen asianomaisen kolmannen maan kanssa käytävien virallisten neuvottelujen suunniteltua alkamisajankohtaa. |
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta – c alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c) muodostaa esteen sijoituksiin liittyvien unionin politiikkojen, erityisesti yhteisen kauppapolitiikan, kehittämiselle ja täytäntöönpanolle. |
Poistetaan. |
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 1 kohta – c a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
c a) ei ole unionin kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuutta koskevan periaatteen mukaista. |
Perustelu | |
Komission ehdotuksen perusteluosa on erittäin selkeä. Ottaen huomioon, että koska unionilla on yksinomainen toimivalta suorien ulkomaisten sijoitusten alalla, tässä ehdotuksessa vahvistettavaa menettelyä on pidettävä poikkeuksellisena siirtymätoimenpiteenä. Jäsenvaltioilla on oikeus neuvotella uudelleen kahdenvälisiä investointisopimuksia, jos ne täyttävät asetusehdotuksessa määritellyt velvoitteet. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että niiden ja kehitysmaiden välillä tehdyt kahdenväliset investointisopimukset ovat täysin kehitysyhteistyöpolitiikan johdonmukaisuutta koskevan EU:n periaatteen mukaisia. | |
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lupaa koskevat päätökset on tehtävä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komission on tehtävä päätös 90 päivän kuluessa 8 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos päätöksen tekemiseksi tarvitaan lisätietoja, 90 päivän laskeminen alkaa lisätietojen vastaanottamispäivästä. |
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettua lupaa koskevat päätökset on tehtävä 15 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen. Komission on tehtävä päätös 35 päivän kuluessa 8 artiklassa tarkoitetun ilmoituksen vastaanottamisesta. Jos päätöksen tekemiseksi tarvitaan lisätietoja, 35 päivän laskeminen alkaa lisätietojen vastaanottamispäivästä. |
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 10 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Komissio on pidettävä ajan tasalla jäsenvaltion ja kolmannen maan neuvottelujen edistymisestä ja tuloksista neuvottelujen eri vaiheissa, ja se voi pyytää saada osallistua sijoituksia koskeviin neuvotteluihin. |
Komissio on pidettävä ajan tasalla jäsenvaltion ja kolmannen maan neuvottelujen edistymisestä ja tuloksista neuvottelujen eri vaiheissa, ja se voi pyytää saada osallistua suoria ulkomaisia investointeja koskeviin neuvotteluihin. |
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 3 kohta – c alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c) muodosta estettä sijoituksiin liittyvien unionin politiikkojen, erityisesti yhteisen kauppapolitiikan, kehittämiselle ja täytäntöönpanolle, tai |
Poistetaan. |
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuluvien sopimusten osalta asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista sille esitetyistä huomautuksista, joiden mukaan jokin tietty toimenpide ei sovi yhteen sopimuksen kanssa. Jäsenvaltion on myös ilmoitettava komissiolle kaikista sopimuksen nojalla jätetyistä riitojenratkaisupyynnöistä heti kun se on saanut niistä tiedon. Jäsenvaltion ja komission on tehtävä täysimääräisesti yhteistyötä ja toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet vaikuttavan puolustuksen varmistamiseksi, mikä tarvittaessa voi tarkoittaa, että komissio osallistuu menettelyyn. |
2. Kaikkien tämän asetuksen soveltamisalaan kuluvien sopimusten osalta asianomaisen jäsenvaltion on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista sille esitetyistä huomautuksista, joiden mukaan jokin tietty toimenpide ei sovi yhteen sopimuksen kanssa. Jäsenvaltion on myös ilmoitettava komissiolle kaikista sopimuksen nojalla jätetyistä riitojenratkaisupyynnöistä heti kun se on saanut niistä tiedon. Jäsenvaltio ja komissio tekevät täysimääräisesti yhteistyötä ja toteuttavat kaikki tarvittavat toimenpiteet vaikuttavan puolustuksen varmistamiseksi. Komissio osallistuu menettelyyn. |
Perustelu | |
Ulkomaiset suorat investoinnit kuuluvat yksinomaan EU:n toimivaltaan. Siksi on tarpeen, että suorien ulkomaisten investointien suhteen komissio on läsnä EU:ta vastaan käynnistetyissä menettelyissä ja sen lisäksi myös yksittäisiä jäsenvaltioita vastaan käynnistetyissä menettelyissä. Asia on verrattavissa Maailman kauppajärjestön WTO:n riitojenratkaisustrategiaan, jossa EU on läsnä omaan toimivaltaansa kuuluvien asioiden lisäksi myös menettelyissä yksittäisiä jäsenvaltioita vastaan. | |
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Siirtymäjärjestelyt jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiä investointisopimuksia varten |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2010)0344 – C7-0172/2010 – 2010/0197(COD) |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta |
INTA |
|||||||
|
Lausunnon antanut valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ECON 7.9.2010 |
|
|
|
||||
|
Valmistelija Nimitetty (pvä) |
David Casa 6.9.2010 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
10.1.2011 |
10.2.2011 |
|
|
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
28.2.2011 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
29 2 2 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Burkhard Balz, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Pascal Canfin, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Markus Ferber, Vicky Ford, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sylvie Goulard, Gunnar Hökmark, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Rodi Kratsa-Tsagaropoulou, Philippe Lamberts, Werner Langen, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Ivari Padar, Anni Podimata, Antolín Sánchez Presedo, Edward Scicluna, Theodor Dumitru Stolojan, Kay Swinburne, Corien Wortmann-Kool |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Thijs Berman, David Casa, Sari Essayah, Robert Goebbels, Carl Haglund, Olle Ludvigsson, Gay Mitchell, Gianluca Susta |
|||||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Siirtymäjärjestelyt jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisiä investointisopimuksia varten |
|||||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2010)0344 – C7-0172/2010 – 2010/0197(COD) |
|||||||
|
Annettu EP:lle (pvä) |
7.7.2010 |
|||||||
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
INTA 7.9.2010 |
|||||||
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ECON 7.9.2010 |
|
|
|
||||
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Carl Schlyter 17.3.2010 |
|
|
|||||
|
Valiokuntakäsittely |
30.8.2010 |
2.12.2010 |
25.1.2011 |
3.3.2011 |
||||
|
Hyväksytty (pvä) |
13.4.2011 |
|
|
|
||||
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
15 13 0 |
||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
William (The Earl of) Dartmouth, Laima Liucija Andrikienė, Kader Arif, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Marielle De Sarnez, Christofer Fjellner, Metin Kazak, Bernd Lange, David Martin, Emilio Menéndez del Valle, Vital Moreira, Paul Murphy, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Keith Taylor, Iuliu Winkler, Pablo Zalba Bidegain, Paweł Zalewski |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Catherine Bearder, George Sabin Cutaş, Mário David, Elisabeth Köstinger, Jörg Leichtfried, Carl Schlyter |
|||||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Sajjad Karim, Véronique Mathieu |
|||||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
15.4.2011 |
|||||||