MIETINTÖ eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarvioinnista: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

PERUSTELUT

ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.7.2010)

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (16.3.2011)

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

18.4.2011 - (2009/2226(INI))

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Vladimír Remek

Menettely : 2009/2226(INI)

Elinkaari istunnossa

Asiakirjan elinkaari :

A7-0165/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0165/2011

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 08/06/2011 - 6.12
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0265

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
PERUSTELUT
ULKOASIAINVALIOKUNNAN LAUSUNTO
BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarvioinnista: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys

(2009/2226(INI))

Euroopan parlamentti, joka

– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) rahoittamisesta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 puitteissa[1],

– ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008[2],

– ottaa huomioon Euroopan sosiaalirahastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 912/2010[3],

– ottaa huomioon komission tiedonannon maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevasta toimintasuunnitelmasta (SEC(2010)0717),

– ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston lokakuussa 2010 julkistaman "GNNS-markkinakertomuksen",

– ottaa huomioon EU:n talousarvion tarkistusta koskevan komission tiedonannon (KOM(2010)0700),

– ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointia koskevan komission kertomuksen (KOM(2011)0005),

– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ulkoasiainvaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A7‑0165/2011),

A. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti antanut täyden tukensa eurooppalaiselle satelliittinavigointijärjestelmälle (GNSS), jonka toimintaa rahoitetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmien varoista ja jonka tarkoituksena on helpottaa Euroopan kansalaisten jokapäiväistä elämää, varmistaa Euroopan riippumattomuus ja itsenäisyys sekä saada merkittävä osuus pitkälle kehitetystä maailmanlaajuisesta satelliittinavigoinnista,

B. ottaa huomioon, että EU on toistaiseksi riippuvainen Yhdysvaltojen maailmanlaajuisesta satelliittinavigointijärjestelmästä (GPS), jota käyttävät toiminnot edustavat noin seitsemää prosenttia EU:n BKT:sta,

C. ottaa huomioon, että GPS-järjestelmään verrattuna Galileon odotetaan tarjoavan etuja kuten paremman tarkkuuden, maailmanlaajuisen toimintavarmuuden, todentamiseen, takeet palveluista sekä EU:n strategisen omavaraisuuden,

D. ottaa huomioon, että maailmanlaajuiset GNSS-markkinat kasvavat eksponentiaalisesti ja että niiden arvon arvioidaan nousevan 150 miljardiin euroon vuoteen 2020 mennessä, mistä EU:n osuus on alle 20 prosenttia,

E. ottaa huomioon, että 80 000 EU:n maataloustuottajaa jo hyödyntää päivittäin EGNOS-ohjelmaa ja että EGNOS on äskettäin hyväksytty myös siviili-ilmailussa ja että hyväksyntää meriliikennettä varten odotetaan lähitulevaisuudessa,

F. ottaa huomioon, että Galileo tähtää teknologisesti maailman edistyneimmäksi ja maailman uusimmaksi GNSS-teknologian muodoksi, joka pystyy asettamaan tulevaisuuden maailmanlaajuisen standardin, edustaa huipputekniikoiden ja ammattitaitoisten ihmisten kokonaisuutta ja edistää EU:n teollisuudenalojen innovointia ja kilpailukykyä,

G. ottaa huomioon, että EGNOS ja Galileo tuottavat EU:n taloudelle ja yhteiskunnalle 60 miljardin euron arvosta välillistä etua, koska ne parantavat liikenneturvallisuutta ja lentoliikenteen turvallisuutta, vähentävät ilmansaasteita ja hyönteismyrkkyjen käyttöä, luovat uusia työpaikkoja, parantavat yleistä turvallisuutta ja koska niiden hinta-laatusuhde on huomattavasti parempi kuin muiden vastaavien investointien hinta-laatusuhde,

H. katsoo, että koska useat alueelliset toimijat kehittävät parhaillaan neljää maailmanlaajuista ja kahta alueellista satelliittinavigointijärjestelmää, palveluja on ehdottomasti ryhdyttävä toimittamaan nopeasti, jotta tästä eurooppalaisesta järjestelmästä tulee mahdollisimman nopeasti tärkein vaihtoehtoinen GNSS-viitejärjestelmä,

I. ottaa huomioon, että satelliittinavigointiohjelmien alun perin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuneen rahoituksen epäonnistumisen vuoksi vuonna 2007 tehtiin päätös, jonka mukaan ohjelmien toteutusta jatkettaisiin yksinomaan unionin talousarviorahoituksen turvin (3,4 miljardia euroa määrittely-, validointi- ja käyttöönottovaiheiden osalta vuoteen 2013 saakka), ja että Euroopan unioni omistaa sen tästä syystä kokonaan; ottaa huomioon, että Galileo ja EGNOS ovat näin ollen ensimmäisiä EU:n omistamia laajoja tämäntyyppisiä hankkeita,

J. katsoo, että Galileo on siviilivalvonnassa oleva siviilijärjestelmä ja että sen kaikissa palveluissa on noudatettava kansainvälistä avaruusoikeutta, EU:n perussopimuksia ja YK:n peruskirjassa ja sopimuksissa vahvistettuja periaatteita,

K. ottaa huomioon, että ohjelman kustannukset ovat nousseet, mikä johtuu muun muassa epätarkoista kustannusennusteista ja kustannusten hallintastrategioista, ja näin ollen nykyisellä talousarviolla voidaan rahoittaa ainoastaan 18 satelliitin mahdollistama alustava toimintavalmius,

L. katsoo, että ennen kuin tehdään päätös lisärahoitussitoumuksen antamisesta EU:n talousarviosta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, komission on esitettävä selkeä arvio kaikista mahdollisista teknisistä vaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä,

Väliarviointi: arvio täytäntöönpanosta

1. pitää myönteisenä komission kertomusta, jossa määritellään tämän merkittävän lippulaivahankkeen nykytilanne ja tulevaisuuden haasteet;

2. pitää kuitenkin valitettavana väliarvioinnin julkistamisen viivästymistä, koska se on aiheuttanut liian pitkäaikaista epävarmuutta hankkeen yleisestä edistymisestä ja rahoitustilanteesta, mikä vaikuttaa kielteisesti GNSS-sovellusten leviämiseen ja niiden julkiseen tukemiseen;

3. kehottaa komissiota avoimuuden lisäämiseksi saattamaan GNSS-järjestelmän strategiset puitteet (C(20088)378) ajan tasalle siten, että ne vastaavat nykytilannetta, mukaan luettuina tärkeimmät toimet, arvioitu talousarvio ja tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä aikataulu;

4. kehottaa komissiota tulevien kustannusten ylitysten estämiseksi asettamaan tiukat kustannusten hillintää ja riskien hallintaa koskevat määräykset, mukaan luettuina tarvittavat määräykset, joilla satelliittien laukaisukustannukset pidetään hallinnassa; kehottaa komissiota tutkimaan tähän mennessä saatuja tuloksia ja harkitsemaan tätä tarkoitusta varten riippumattomien asiantuntijoiden hyödyntämistä, mukaan luettuina teollisuuden edustajat, jotta voidaan parantaa merkittävästi projektihallinnon tehokkuutta;

5. kehottaa komissiota toteuttamaan suositellut riskinhallintatoimenpiteet, kuten hankintojen hajauttamisen kahdelle toimittajalle kaikissa kriittisissä työvaiheissa, jotta kunnianhimoista aikataulua voidaan noudattaa, ottaen huomioon kilpailun todellisen tason asianomaisilla markkinoilla sekä poliittisen tahdon säilyttää laukaisuvalmiudet tulevaisuudessa Euroopassa, kuten todettiin 25. marraskuuta 2010 annetussa seitsemännen avaruusneuvoston päätöslauselmassa;

Rahoitustilanne

6. katsoo, että alustavan toimintavalmiuden, mikä tarkoittaa 18 satelliitin tarjoamia alustavia palveluja, olisi oltava käytössä viimeistään vuonna 2014, jotta Galileosta todella tulee vastaanottimien valmistajien toinen GNSS-viitejärjestelmä; kehottaa tässä yhteydessä komissiota laukaisemaan mahdollisimman nopeasti neljä kiertoradan validointisatelliittia 14 muun satelliitin selkeän laukaisusuunnitelman varmistamiseksi ja lopullisten työosioiden suorittamiseksi;

7. on vakuuttunut siitä, että 27 satelliittiin ja tarvittavaan varasatelliittien määrään ja asianmukaiseen maainfrastruktuuriin perustuva täydellinen toimintavalmius on Galileon tuoman lisäarvon ennakkoedellytys todentamisen, tarkkuuden ja keskeytymättömän palvelun ja näin ollen myös taloudellisen hyödyn ja yhteiskunnallisten etujen hyödyntämisen kannalta; katsoo, että vain kaikkien EU:n toimielinten selkeä ja yksiselitteinen tuki täyden toimintavalmiuden saavuttamiselle saa sijoittajat ja käyttäjät vakuuttuneiksi EU:n sitoutumisesta pitkällä aikavälillä; kehottaa komissiota antamaan markkinatoimijoille tätä tarkoitusta varten positiivisen signaalin;

8. pahoittelee, ettei monivuotisen rahoituskehyksen mukauttamisen yhteydessä ole tehty ehdotuksia lisärahoituksen myöntämiseksi Galileo-ohjelmalle, mikä on aiheuttanut uusia viivästymisiä ja lisäkustannuksia ja saattaa johtaa tarjolla olevien mahdollisuuksien menettämiseen; katsoo edellä mainitun perusteella, että täysi toimintavalmius olisi saavutettava viimeistään vuonna 2018, mikä komission mukaan edellyttäisi 1,9 miljardin euron lisärahoitusta ja vuosittaiset määrärahat, joka kattavat noin 800 miljoonan euron vuosittaiset kustannukset vuodesta 2014 lähtien; kehottaa komissiota pyrkimään tarmokkaasti kaikkiin mahdollisiin rahoituksen tehokkuutta koskeviin säästöihin ja luomaan asianmukaisen rahoitusrakenteen (ottaen huomioon muun muassa Galileon kaupallisista palveluista saatavat tulot), jotta tarvittavaa lisärahoitusta voidaan vähentää;

9. korostaa, että GNSS-ohjelmien tutkimus- ja kehitystoimia koskeva EU:n nykyinen rahoitus on vain 15 miljoonaa euroa vuodessa; varoittaa muita tutkimus- ja kehitysohjelmia koskevasta vaarasta, jos näille toimille myönnettävä lisärahoitus poistetaan nykyisestä puiteohjelmasta (seitsemäs tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelma); katsoo, että tulevaisuudessa olisi myönnettävä lisää varoja osana kahdeksatta tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmaa ja muiden toimien kautta, jotta helpotetaan GNSS-järjestelmään perustuvien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä;

10. korostaa, että on myönnettävä lisää rahoitusta, jotta tehostetaan GNSS-sovellusten ja palvelujen kehittämistä, mikä on tärkeää sen varmistamiseksi, että Galileon infrastruktuuri-investointeja hyödynnetään täysipainoisesti ja että Galileota kehitetään täysipainoisesti sen koko kapasiteetti huomioon ottaen;

Yleinen tietoisuus

11. on vahvasti vakuuttunut siitä, että GNSS-järjestelmän lisärahoitus voidaan varmistaa vain sillä edellytyksellä, että GNSS-järjestelmän EU:n taloudelle ja yhteiskunnalle tuomia etuja koskevaa tietoisuutta parannetaan huomattavasti päätöksentekijöiden ja suuren yleisön keskuudessa; pitää myönteisinä konkreettisia aloitteita, kuten vuosittain järjestettävää Galileo Masters ‑ideakilpailua, johon lähetettiin 350 ehdotusta 44 maasta vuonna 2010, lapsille suunnattua Galileo-kilpailua ja GNSS-innovointipalkintoa;

12. kehottaa komissiota ja EU:n GNSS-valvontaviranomaista (GSA) tehostamaan pyrkimyksiään lisätä mahdollisten käyttäjien ja sijoittajien tietoisuutta GNSS-järjestelmästä edistämällä GNSS:ään perustuvien palvelujen käyttöä sekä yksilöimällä ja keskittämällä näitä palveluita koskevan kysynnän Euroopassa; korostaa tässä yhteydessä, että Galileo on yleisen edun mukainen ohjelma EU:n tasolla ja tämän vuoksi sitä varten voidaan perustellusti anoa rahoitusta julkisista varoista;

13. kehottaa komissiota ja Galileo-valvontaviranomaista lähestymään kansallisia viranomaisia sekä pk-yrityksiä, jotka ovat tekemisissä avaruusteknologian kanssa, potentiaalisina GNSS-sovellusten loppukäyttäjinä ja kehottaa tekemään tämän järjestämällä asianmukaisia tarjouskilpailuja ja tiedotuskampanjoita ja käyttämällä teknologian siirtoon tarkoitettuja mekanismeja painottaen samalla Euroopan alueellisen tasapainon ylläpitämisen merkitystä;

Kansainvälinen ulottuvuus

14. kehottaa komissiota ottamaan aktiivisesti mukaan Latinalaisen Amerikan, Kaakkois-Aasian ja Afrikan kaltaiset maanosat ja alueet, joilla eurooppalaisen GNSS-teknologian käyttöönotto ja mainitun teknologian sovellukset voisivat edistää markkinoiden kehittymistä;

15. tukee komission pyrkimyksiä varmistaa Galileon yhteensopivuus ja yhteentoimivuus muiden satelliittinavigointijärjestelmien kanssa ja pyrkiä kohti maailmanlaajuista standardia; kehottaa tässä yhteydessä komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään kaikkia mahdollisia keinoja, joilla voitaisiin nopeasti ratkaista yhteensopivuutta koskevat EU:n ja Kiinan väliset kysymykset;

Tulevat haasteet: rahoitus ja hallinnointi

16. korostaa avaruuspolitiikan ja GNSS-ohjelman strategista merkitystä, kun pyritään luomaan aidosti eurooppalainen teollisuusstrategia, joka perustuu kansalaisille ja yrityksille konkreettista hyötyä tuottaviin käytännön hankkeisiin; kehottaa komissiota tässä yhteydessä tunnustamaan satelliittinavigoinnin tärkeän tehtävän ja sisällyttämään sen kaikkien muiden asiaankuuluvien unionin toimien kehittämiseen;

17. huomauttaa, että pitkän aikavälin vakaus on tärkeää enempien viivästysten, kalliin uudelleensuunnittelun ja käyttäjäpohjan laajuuden vaarantamisen välttämiseksi; kehottaa tässä yhteydessä komissiota antamaan viipymättä GNSS-ohjelmien tulevaa tasoa, rahoitusta ja hallinnointia koskevan lainsäädäntöehdotuksen; katsoo lisäksi, että ohjelmien hyvän hallinnoinnin vuoksi on tärkeätä varmistaa asianmukaisen tietotaidon ja hankitun erityisosaamisen säilyminen;

18. kehottaa komissiota sisällyttämään tulevan lainsäädäntöehdotuksen puitteissa suoritettavaan vaikutusten arviointiin selkeät ja kattavat tiedot

– teknisistä eritelmistä (tarkkuus, maantieteellinen kattavuus, toimintavarmuus jne.), jotka koskevat palveluita (avoimet palvelut, ihmishengen turvaava palvelu, kaupalliset palvelut, julkisesti säännellyt palvelut), joita Galileon eri satelliittikonfiguraatiot voisivat tarjota (mukaan luettuina alustava toimintavalmius ja täydellinen toimintavalmius, joita käytetään yhdessä muiden GNSS-järjestelmien kanssa tai itsenäisesti)

– EGNOS-palvelujen roolista erilaisissa mahdollisissa Galileon konfiguraatioissa ja siitä, onko tarpeellista säilyttää EGNOS täydellisen toimintavalmiuden järjestelmässä

– mahdollisista Galileo- ja EGNOS-konfiguraatioiden kustannuksista infrastruktuuri-investointien osalta sekä hallinto- ja varautumiskustannuksista (mukaan luettuina alustava toimintavalmius, täydellinen toimintavalmius ja muut mahdolliset vaihtoehdot);

19. katsoo, että Galileota ja EGNOSia olisi EU:n omistamina ja Euroopan yleisen edun mukaisina eurooppalaisina ohjelmina rahoitettava etupäässä EU:n talousarviosta; katsoo, että EU:n talousarvion ohella olisi tutkittava kaikkia muita mahdollisia rahoituslähteitä, myös innovatiivisia rahoitusvälineitä; painottaa, että aiemmin käytetyt tilapäiset hätäratkaisut saattavat vaarantaa tällaisten EU:n laajojen strategisten hankkeiden menestymisen ja niiden tarjoaman lisäarvon sekä heikentää niiden poliittista dynaamisuutta; katsoo näin ollen, että olisi löydettävä järkeviä pitkän aikavälin kokonaisratkaisuja; ehdottaa, että EU:n talousarviosta olisi osoitettava ennalta määritetty vuosittainen summa (jäljelle jäävien Galileon infrastruktuurien ja toimintakustannusten rahoittamiseksi); huomauttaa, että väliarvioinnissa vuoden 2013 jälkeiselle ajanjaksolle esitetyt summat ovat vain suuntaa antavia, ja kehottaa komissiota esittelemään arvioitujen rahoitustarpeiden yksityiskohtaisen erittelyn kesään 2011 mennessä, jotta voidaan lisätä hankkeen vastuullisuutta, ennakoitavuutta ja avoimuutta;

20. katsoo, että odottamattomat lisäkustannukset olisi rahoitettava unionin talousarviosta muita nykyisiä ohjelmia vaarantamatta; kehottaa tässä yhteydessä komissiota arvioimaan mahdollisuutta perustaa "Galileo-vararahasto", jota voitaisiin käyttää odottamattomiin kustannuksiin;

21. katsoo, että GNSS-järjestelmän pitkän aikavälin hallinnointi- ja hallintorakenteilla olisi ohjattava komission, GNSS-valvontaviranomaisen (GSA) ja Euroopan avaruusviraston (ESA) välistä työn- ja vastuunjakoa sekä muita asiaankuuluvia tehtäviä, kuten asianmukaista kustannusten jakamista, tuotonjakomekanismia, vahinkovastuujärjestelmää, hinnoittelupolitiikkaa sekä yksityisen sektorin osallistumista GNSS-ohjelmiin; kehottaa komissiota tässä yhteydessä jatkamaan ripeästi ohjelman toimintoja koskevien hallinnointisuunnitelmien käsittelemistä, ottamaan vastuun pitkän aikavälin operaatioista ja infrastruktuurin mukauttamisesta, varmistamaan jatkuvan tietojen ja palvelujen toimittamisen kuluttajille ja maksimoimaan kaupallisten palvelujen kehittämismahdollisuudet;

22. korostaa, että on tärkeää, että GNSS:n kaikki pitkän aikavälin hallinnointi- ja hallintorakenteet ovat täysin avoimia, taloudellisesti ja tilinpidollisesti terveitä ja mahdollisimman vastuullisella tavalla johdettuja; panee tässä suhteessa merkille, että koordinointia neuvoston ja Euroopan parlamentin kanssa olisi toteutettava säännöllisesti ja siihen olisi sisällytettävä perusteelliset päivitykset;

23. kehottaa komissiota perustamaan asianmukaisia mekanismeja, joilla varmistetaan, että sekä yksityiset että julkisesti säännellyt GNSS:ään perustuvat palvelut ja sovellukset kunnioittavat kansalaisten perusoikeuksia kuten yksityisyyden suojaa ja tietosuojaa;

24. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Euroopan avaruusjärjestölle.

[1] EUVL C 146E, 12.6.2008, s. 226.
[2] EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.
[3] EUVL L 176, 20.10.2010, s. 11.

I. Johdanto

EU otti merkittävän askeleen asetukseen 683/2008 perustuvalla poliittisella päätöksellä perustaa EU:n hallinnan ja EU:n hallinnon alainen itsenäinen eurooppalainen maailmanlaajuinen satelliittinavigointijärjestelmä (GNSS) (Galileo ja EGNOS). Tämä tiedonanto on tämän lippulaiva-aloitteen väliarviointi, jossa arvioidaan tähänastista prosessia ja täytäntöönpanoa ja käynnistetään keskustelu järjestelmän tulevasta hallinnasta, käytöstä ja rahoituksesta.

Galileo – lyhyt esittely

Galileo ja EGNOS (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä, paikannuksen tehostamisjärjestelmä, joka parantaa Yhdysvaltojen "Maailmanlaajuisen paikannusjärjestelmän" (GPS) tietojen tarkkuutta ja luotettavuutta), muodostavat yhdessä EU:n kehittämän GNSS-järjestelmän. Valmiiksi saatettuna GNSS-järjestelmän odotetaan käsittävän 27 satelliittia ja tarvittavan varasatelliittien määrän kiertoradalla noin 23 000 kilometriä maanpinnan yläpuolella sekä arviolta 40 maa-asemasta koostuvan maailmanlaajuisen verkoston.

EU on päättänyt perustaa oman maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän kahdesta tärkeästä syystä, jotka ovat: Euroopan riippumattomuus muista maailmanlaajuisista satelliittinavigointijärjestelmistä sekä osuuden hankkiminen valtavassa kasvussa olevista maailmanlaajuisista huipputeknologian markkinoista, jotka tällä hetkellä ovat suuressa määrin Yhdysvaltojen hallinnassa.

Koska Galileo on toisen sukupolven satelliittinavigointijärjestelmä, se tarjoaa useita signaalia vahvistavia ominaisuuksia, jotka parantavat tarkkuutta, estävät häiriöitä sekä heijastuksia eri suunnista, minkä lisäksi Galileo tarjoaa maailmanlaajuisen suojan ja todentamisen, jotka ovat merkittävimpiä eroja GPS-järjestelmään ja venäläiseen GLONASS-järjestelmään (Global'naya Navigatsionnaya Sputnikovaya Sistema) verrattuna. Lisäksi Galileo, toisin kuin GPS ja GLONASS, on suunniteltu "siviilivalvonnan alaiseksi siviilijärjestelmäksi", mikä takaa toiminnan jatkuvuuden. Viimeksi mainittu on melko merkittävä tekijä, kun otetaan huomioon, että tällä hetkellä enemmän kuin 7 prosenttia EU:n BKT:sta (rahoitusala, liikenne, viestintä, sähköverkosto ja osakekauppajärjestelmät mukaan luettuina) on riippuvainen GPS-palvelujen saatavuudesta. Näin ollen voidaan todeta, että (väliaikainen) GPS-signaalien heikentyminen vaikuttaa vakavasti EU:n talouteen ja yhteiskuntaan ilman muiden riippumattomien GNSS-järjestelmien olemassa oloa.

Galileo-hanke toteutetaan neljässä vaiheessa:

1. Määrittelyvaihe saatettiin päätökseen vuonna 2001 ja se sisälsi järjestelmän suunnittelun ja järjestelmän rakenteen sekä palvelujen määrittämisen.

2. Kehitys- ja validointivaihe käynnistettiin vuonna 2002 ja alun perin se piti saattaa päätökseen vuonna 2005. Kiertoradalle laukaistiin kaksi kokeilusatelliittia (GIOVE-A, GIOVE-B), mikä täytti taajuuksien varaamista koskevan ensisijaisen vaatimuksen. Validointia kiertoradalla koskevan vaiheen, jossa käytetään neljää toimintavalmista satelliittia, odotetaan käynnistyvän vuoden 2011 puolivälissä ja vuoden 2012 alussa.

3. Käyttöönottovaihe sisältää Galileo-järjestelmän täydellisen käyttöönoton, joka koostuu kaikkien 30 satelliitin kiertoradalle laukaisemisen, varasatelliitit mukaan luettuina, ja maa-asemat.

4. Toimintavaihe käynnistyy sen jälkeen, kun täydellinen toimintavalmius on saavutettu.

Galileo-järjestelmän käyttöönottoon liittyvät hankinnat tehdään julkisia hankintamenettelyjä koskevan EU:n säännösten mukaisesti siten, että tavoitteena on avoin osallistuminen ja reilu kilpailu, jotka mahdollistavat mahdollisten tarjouksen tekijöiden yhtäläiset kilpailuedellytykset. Hankintamenettely on jaettu kuuteen tärkeimpään työkokonaisuuteen, joiden yhteydessä sovelletaan keskeisiä toimittajia ja muita toimijoita koskevia sääntöjä sekä pk-yrityksille myönnettävien sopimusten prosenttiosuutta koskevia sääntöjä.

Alun perin Galileota suunniteltiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuushankkeeksi. Sitä koskevat neuvottelut kariutuivat keväällä 2007, mikä johti Galileo-hankkeen rahoituksen uudelleen suunnitteluun. Eurooppalainen GNSS-ohjelma rahoitetaan kokonaisuudessaan EU:n talousarviosta, jossa mainittuun tarkoitukseen on varattu 3,4 miljardia euroa vuoteen 2014 saakka.

Ohjelman arvioidaan tuottavan vuosittain EU:n taloudelle ja yhteiskunnalle 60 miljardin euron arvosta välillistä etua (tuotantoketjun alkupään ja loppupään markkinat ja yleinen hyöty mukaan luettuina). GNSS-järjestelmää pidetään TVT:n kaltaisena uraa uurtavana teknologiana, joka sisältää suuret innovointimahdollisuudet, mahdollisuudet kehittää korkean teknologian tietopohjaa ja mahdollisuuden lisätä monien alojen tuottavuutta. GNSS-järjestelmään liittyvien tuotteiden ja palvelujen markkinoiden vuosittaisen kasvun arvioidaan ylittävän 10 prosentin tason.

Galileo on EU:n rahoittama hanke. Sen julkinen hallinto- ja hallinnointijärjestelmä voidaan tiivistää seuraavasti:

· Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto varmistavat poliittisen valvonnan. Sitä tarkoitusta varten on perustettu toimielinten välinen Galileo-paneeli.

· Komissio toimii "ohjelmajohtajana".

· EU:n GNSS-virasto (GSA) avustaa komissiota, toimii hyväksyntäviranomaisena ja vastaa markkinoiden valmistelusta.

· Euroopan avaruusvirasto (ESA) on "päätoimeksiantaja" tai "hankintataho ja käytön suunnittelija".

II. Täytäntöönpanon arviointi

Tähän mennessä saavutetut tulokset

Tiedonanto korostaa tähän mennessä saavutettuja tuloksia:

· EGNOS-järjestelmän avoin palvelu toimintakelpoiseksi virallisesti lokakuussa 2009. 80 000 Euroopan maatalousyrittäjää käyttää EGNOS-järjestelmää hyväkseen täsmäviljelyssä; lähiaikoina se on myös siviili-ilmailun ja meriliikenteen käytössä;

· neljä ensimmäistä sopimusta, jotka koskevat järjestelmäsuunnittelua, toimintaa sekä 14 muun Galileo-satelliitin rakentamista ja laukaisemista kiertoradalle ESAn ensi vaiheessa käyttöön asettamien neljän satelliitin lisäksi, on allekirjoitettu (jäljellä olevat kaksi työkokonaisuutta on myönnetty vuoden 2011 ensimmäisellä puoliskolla);

· validointia kiertoradalla koskevan vaiheen täysin varustetun neljän Galileo-satelliitin kiertoradalle laukaisemisen valmistelut on saatettu päätökseen, mainitut satelliitit laukaista kiertoradalle oletettavasti vuoden 2011 puolivälissä tai vuoden 2012 alkupuolella;

· vuonna 2010 hyväksytty maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskeva toimintaohjelma sisältää aloitteita, jotka vahvistavat tuotantoketjun loppupään markkinoita;

· merkittäviin toimiin ryhdyttiin myös maassa sijaitsevan infrastruktuurin perustamisessa, mukaan luettuna useiden maa-asemien perustaminen EU:n alueella ja sen ulkopuolella;

· T&K:n 7. puiteohjelman puitteissa on käynnistetty yhteensä 120 miljoonan euron arvoiset tarjouskilpailut sovellus- ja vastaanotinteknologian kehittämistä varten.

Rahoitustilanne

Rahoitustilanne on vähemmän suotuisa. Validointia kiertoradalla koskevan vaiheen kustannukset ja laukaisukustannukset ovat nousseet huomattavasti. Komissio on laskenut, että nykyisen rahoituksen puitteissa Galileo-järjestelmä voi sisältää vain 18 satelliittia (14 varsinaista ja neljä validointivaiheen satelliittia). Mainitulla kokoonpanolla ohjelma voisi saavuttaa alustavan toimintavalmiuden, mikä mahdollistaa alustavan vaiheen avoimen palvelun, etsintä- ja pelastuspalvelun ja PRS-signaalin alemmalla kuin täydellä teholla.

Varhaisvaiheen palvelujen tarjoamisen avulla voitaisiin levittää Galileon kanssa yhteensopivia käyttäjälaitteita ja sovelluksia voitaisiin laajentaa. Edellä mainittu edistäisi Galileon pääsyä GNSS-markkinoille ja vahvistaisi eurooppalaisten yritysten innovointi- ja kilpailukykyä. Lopuksi voidaan todeta, että alustava toimintavalmius antaa maailmalle signaalin siitä, että EU on sitoutunut ja pystyy kehittämään pitkälle kehitetyn GNSS-järjestelmän.

Galileo pystyy kuitenkin hyödyntämään etujaan vain täyden toimintavalmiuden myötä. Vaikka alemman toimintavalmiuden mahdollistama suoritustaso on ensimmäinen askel kohti markkinoille pääsyä, se on kuitenkin rajoittunut eikä pysty saavuttamaan Galileo-järjestelmän tavoitteita.

Täyden toimintavalmiuden saavuttaminen edellyttäisi lisäinvestointeja. Koska komissio ei ehdottanut lisärahoitusta monivuotisen rahoituskehyksen nykyisellä rahoituskaudella, vuodesta 2014 lähtien tarvitaan aiemmin oletettua suurempaa lisärahoitusta. Lisäkustannusten (jotka aiheutuvat muun muassa tuotantoketjun katkeamisesta) vuoksi komissio arvioi, että täyden toimintavalmiuden saavuttaminen edellyttää 1,9 miljardin euron lisärahoitusta. Sen lisäksi täyden toimintavalmiuden saavuttaminen viivästyy 2-3 vuodella (noin vuoteen 2019), mikä aiheuttaa huomattavien välillisten etujen menettämisen.

Kustannusarvioiden ylittäminen on vakava ongelma, mutta se olisi nähtävä oikealta kannalta: GPS-järjestelmän kehittämisen, käyttöönoton ja tehostamisen yhteenlasketut kustannukset ovat noin 40 miljardia USD. Galileo tuottaa myös suurempia tuottoja kuin muuta vastaavat infrastruktuuri -investoinnit (esimerkiksi Euroopan laajuisten liikenneverkkojen tuotto on keskimäärin 8 prosenttia, kun taas Galileo-järjestelmän tuotoksi arvioidaan 49 prosenttia).

Kansainvälinen toiminta

Sen seurauksena, että Kiinan COMPASS-satelliitti laukaistiin kiertoradalle vuonna 2007, lähiaikoina on odotettavissa, että kiertoradalla on uusi satelliittinavigointijärjestelmä (neljäs maailmanlaajuinen järjestelmä GPS:n, GLONASSin ja Galileon ohella). Intia rakentaa alueellista järjestelmäänsä (IRNSS – Indian Regional Navigation Satellite System) ja Japani omaa Quasi-Zenith -järjetelmäänsä (QZSS). EU:n kilpailijat ovat vahvistuneet ja voimme olettaa, että ne edistyvät dynaamisesti omalla tahollaan. Jotta Galileo voi muodostua sirujen valmistajien toiseksi maailmanlaajuiseksi GNSS-viitejärjestelmäksi, on ratkaisevan tärkeää, että varhaisvaiheen palveluja voidaan tarjota mahdollisimman pian, ja toisaalta tarvitaan vahvaa ja pitkäaikaista sitoutumista Galileo-järjestelmän rahoittamiseen myös tulevaisuudessa.

GNSS-ohjelmien kansainvälisten toimien suurimpana haasteena on yhteensopivuus ja yhteentoimivuus Galileon kanssa, GNSS-järjestelmään liittyvien resurssien käyttöoikeus sekä maailmanlaajuisten standardien määrääminen, satelliittien ja maa-asemien turvallisuuden varmistaminen samalla, kun varmistetaan eurooppalaisella rahoituksella kehitetyn arkaluonteisen GNSS-teknologian tiukempi valvonta, sekä kansainväliset pyrkimykset kehittää innovatiivisia sovelluksia ja kaikkia alueita kiinnostavia erikoistuneita sovelluksia. Tärkeänä tavoitteena on luoda markkinointimahdollisuuksia eurooppalaiselle GNSS-teknologialle ja sovellusteollisuudelle.

III. Tulevaisuuden haasteet

Keskivälin arviointi käynnistää myös keskustelun GNSS-ohjelmien hallinnoinnista, hyödyntämisestä ja rahoituksesta. Se on hyvin tärkeä keskustelu, jolla olisi selvennettävä tätä alaa koskevia EU:n aikomuksia ja sitoumuksia pitkällä aikavälillä.

Toiminta ja hyödyntäminen vuodesta 2013 lähtien

Olisi käytävä laaja ja kokonaisvaltainen keskustelu halutusta tavoitteiden tasosta (mikä määrää tarjottujen palvelujen tason) ja käytettävissä olevasta rahoitustasosta (mikä tarkoittaa sitä, että poliittinen valinta on tehtävä puhtaasti EU:n rahoittaman ohjelman ja kansallisen ja yksityisen rahoituksen sallimisen välillä). Mainitun keskustelun lopputulos vaikuttaa GNSS-järjestelmien tulevaan hallintoon ja hallinnointiin.

Keskustelussa on otettava huomioon seuraavat merkittävät osatekijät:

· EGNOS- ja Galileo-järjestelmien käyttökustannukset ovat arviolta 800 miljoonaa euroa vuodessa. EGNOS- ja Galileo-järjestelmien pysyvän vakauden varmistaminen ja tarjottujen palvelujen tarjoamien maksimaalisen hyödyn takaaminen käyttäjille edellyttää pitkäaikaista sitoutumista mainittujen kustannusten kattamiseen.

· Käyttömaksujen (pääasiassa erittäin täsmällisistä kaupallista palveluista perittävien maksujen) arvioidaan olevan rajoitettuja lähitulevaisuudessa siten, että ne nousevat asteittain 80 miljoonaan euroon vuoteen 2030 mennessä, mikä merkitsee sitä, että järjestelmien ei odoteta olevan taloudellisesti itsensä kannattavia lähitulevaisuudessa.

· Satelliittinavigoinnin vahinkovastuujärjestelmän selventämistä on nopeutettava erityisesti EGNOSin osalta kriittisten sovellusten vahinkovastuuriskin vähentämiseksi.

· Myös teollis- ja tekijänoikeudet ja riskinhallinta ovat hankkeen hallinnasta johtuvia olennaisia osatekijöitä.

· Loppukäyttäjätason sovellusten kehittäminen edellyttää tutkimuksen ja kehittämisen nykyistä suurempaa rahoittamista.

Edellä mainitun keskustelun tulosten perusteella komission olisi käynnistettävä kokonaisvaltainen arviointi, jonka avulla komissio voi määrittää mahdolliset vuoden 2013 jälkeen sovellettavat skenaariot ja toiminnan ja hyödyntämisen keinot. Edellä mainittu sisältää kaikki hyödyntämiseen liittyvät kaupalliset näkökohdat sekä oikeudelliset, sopimusoikeudelliset ja rahoitusrakenteet, joiden avulla voidaan varmistaa vakaan hallintomallin käyttöönotto.

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarvioinnista: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys
(2009/2226(INI))

Valmistelija: Maria Eleni Koppa

EHDOTUKSET

Ulkoasiainvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa tukevansa Euroopan Galileo-satelliittinavigointiohjelmaa, jonka avulla voidaan vahvistaa talouskehitystä ja lisätä turvallisuutta ja EU:n strategista autonomiaa, ja myöntää, että minkäänlaista avaruuspolitiikkaa ei voida toteuttaa erillään muista avaruusalan keskeisistä toimijoista;

2. panee merkille, että komissio ja Euroopan avaruusjärjestö (ESA) käyvät keskusteluja ja tekevät yhteistyötä muiden maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (GNSS) tarjoajien eli Yhdysvaltojen, Venäjän, Kiinan, Intian ja Japanin kanssa GNSS-järjestelmien yhteensopivuuden ja mahdollisuuksien mukaan yhteentoimivuuden varmistamiseksi;

3. panee merkille Kiinan kansantasavallan valtioneuvoston pääministerin vastauksen komission puheenjohtajan kirjeeseen, jossa käsiteltiin taajuuskaistoja, ja kehottaa etsimään ratkaisua, jolla Compass- ja Galileo-järjestelmistä saadaan yhteensopivat;

4. vaatii, että Galileo-palvelujen on oltava johdonmukaisia sen periaatteen kanssa, että Galileo on siviilivalvonnassa oleva siviilijärjestelmä; tunnustaa kuitenkin sen mahdollisen sotilaallisen käytön ja korostaa, että järjestelmän kaikessa käytössä on noudatettava kansainvälistä oikeutta, YK:n peruskirjaa ja EU:n perussopimuksia;

5. kehottaa ohjelman johtajana toimivaa komissiota laatimaan tarvittavat kriteerit tekniselle turvallisuudelle ja erityismenettelyille, jotka koskevat julkisesti säännellyn palvelun saatavuutta, jotta voidaan minimoida Galileon luvaton käyttö; kehottaa lisäksi luomaan järjestelmän, jolla seurataan arkaluonteisten Galileo-tuotteiden ja -teknologian siirtoa;

6. vaatii EU:n jäsenvaltioita tunnustamaan täysimääräisesti GNSS-järjestelmän arkaluonteisuuden eli vaikutukset EU:n ja sen kansalaisten turvallisuuteen sekä Euroopan GNSS-ohjelmiin, kun ne harkitsevat maidensa yritysten GNSS-tekniikkaan liittyviä vientivalvontapyyntöjä ja erityisesti silloin, kun kyseiseen tekniikkaan sovelletaan kansainvälisiä vientivalvontajärjestelmiä, kuten tavanomaisten aseiden ja kaksikäyttötuotteiden ja -teknologian vientivalvontaa koskevaa Wassenaarin järjestelyä;

7. ottaa huomioon valtavan investoinnin Euroopan unionin yleisestä talousarviosta ja toistaa kantanaan, että Galileo-järjestelmää olisi voitava käyttää yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan / yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tukena, myös kriisinhallintaoperaatioissa, ja EU:n solidaarisuuslausekkeiden ja keskinäisen avunannon lausekkeiden täytäntöönpanon tukena; katsoo, että nyt kun on käynnistetty komission, Euroopan puolustusviraston ja Euroopan avaruusjärjestön turvallisuus- ja puolustusalan tutkimuksen eurooppalainen puiteyhteistyö, se olisi ulotettava koskemaan myös Galileo-järjestelmää;

8. korostaa, että rauhanomaisiin tarkoituksiin luotu Euroopan avaruuspolitiikka ei saa missään tapauksessa myötävaikuttaa avaruuden yleiseen militarisointiin ja aseistamiseen, ja vahvistaa olevansa sitoutunut YK:n ulkoavaruussopimuksessa vahvistettuihin periaatteisiin, erityisesti seuraaviin:

– ulkoavaruuden käyttö ainoastaan rauhanomaisiin tarkoituksiin

– ulkoavaruuden tutkimisessa ja käytössä tehtävän kansainvälisen yhteistyön edistäminen

– laukaisevan viranomaisen vastuu tapauksissa, joissa aiheutuu vahinkoa kolmannelle maalle, kuten määrätään kansainvälistä vastuuta avaruusesineiden aiheuttamasta vahingosta koskevassa YK:n yleissopimuksessa;

9. tukee YK:n pyrkimyksiä laatia säännöt ulkoavaruudessa tapahtuvasta toiminnasta ja viedä eteenpäin kansainvälisen avaruusoikeuden kodifiointia; pitää tässä suhteessa myönteisenä ulkoavaruudessa tapahtuvaa toimintaa koskevia EU:n menettelysääntöjä, joissa otetaan huomioon myös tarve vähentää avaruusromua ja jotka kaikki EU:n ulkopuoliset maat saavat halutessaan allekirjoittaa; toistaa kehotuksensa, että kyseiset säännöt olisi muutettava oikeudellisesti sitovaksi välineeksi;

10. kannattaa eurooppalaisen avaruustilannetietoisuutta koskevan kapasiteetin luomista mahdollisimman pian, jotta voidaan suojata avaruudessa oleva tärkeä eurooppalainen infrastruktuuri; kannattaa näin ollen täysin Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan puolustusviraston täydentävää työtä tällä alalla.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle

eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarvioinnista: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys
(2009/2226(INI))

Valmistelija: Edit Herczog

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1. korostaa avaruuspolitiikan strategista merkitystä, kun pyritään luomaan aidosti eurooppalainen teollisuusstrategia, joka perustuu kansalaisille ja yrityksille konkreettista hyötyä tuottaviin konkreettisin hankkeisiin, kuten varsinkin lippulaivahankkeet GMES-järjestelmä ja satelliittinavigointijärjestelmä;

2. muistuttaa, että satelliittinavigointiohjelmien alun perin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuteen perustuneen rahoitusmallin epäonnistumisen vuoksi vuonna 2007 tehtiin päätös, jonka mukaan ohjelmien toteutusta jatkettaisiin yksinomaan unionin talousarviorahoituksen turvin; muistuttaa, että koska silloisessa monivuotisessa rahoituskehyksessä ei ollut käytettävissä riittävästi määrärahoja, otsakkeen 1 a enimmäismäärää päätettiin korottaa 2,4 miljardilla eurolla ajanjaksolla 2007−2013; painottaa, että komissio ehdotti taas vuonna 2010 monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista otsakkeen 1 a enimmäismäärän nostamiseksi ITER-hankkeen puutteellisen rahoituksen vuoksi;

3. painottaa, että tällaiset tilapäiset hätäratkaisut saattavat vaarantaa Euroopan unionin laajojen strategisten teollisuushankkeiden menestymisen ja niiden tarjoaman lisäarvon sekä heikentää niiden poliittista dynaamisuutta; katsoo, että olisi löydettävä pitkän aikavälin talousarvioratkaisu, jonka avulla voidaan turvata unionin tason rahoitus teknisten tarpeiden ja aikataulun osalta niin, että varmistetaan ohjelmien asianmukaisuus ja toteuttamiskelpoisuus;

4. palauttaa mieliin, että 23. marraskuuta 2007 tehdyn sopimuksen yhteydessä annetussa yhteisessä lausumassa Euroopan GNSS-ohjelmien rahoittamisesta Euroopan parlamentti ja neuvosto vahvistivat, että tarvittavan kokonaismäärän arvioidaan olevan 3 400 miljoonaa euroa vuosien 2007–2013 Galileo-satelliittinavigointihankkeen täyttä toimintakapasiteettia varten, ja ilmoittivat, ettei tämä määrä saisi ylittyä vuosia 2007–2013 koskevan rahoituskehyksen aikana; on kuitenkin vakuuttunut siitä, että nykyisessä rahoituskehyksessä talousarvioon otetut varat eivät riitä tehokkaan ja kilpailukykyisen palvelun käyttöön ottamiseen ja teknologisen kytköksen varmistamiseen vuoteen 2013 mennessä; pitää tässä yhteydessä valitettavana, ettei komissio ehdottanut tammikuussa 2011 antamassaan väliarvioinnissa GNSS-ohjelmille lainkaan lisärahoitusta vuoteen 2013 päättyvälle ajanjaksolle, mikä saattaa viivästyttää ohjelmien loppuun saattamista kohtuuttomasti; toteaa, että jos ajanjaksolle tarvitaan lisärahoitusta, nykyisille monivuotisille ohjelmille osoitettujen varojen uudelleenkohdentamista ei voida pitää varteenotettavana vaihtoehtona eikä otsakkeen 1 a määrärahojen vähentämistä voida hyväksyä, varsinkaan seitsemännen puiteohjelman osalta;

5. painottaa, että GNSS on tärkeä tekninen järjestelmä, joka saattaa mullistaa Euroopan liikenneinfrastruktuurin ja useita markkina-aloja; huomauttaa, että keskipitkällä aikavälillä otetaan käyttöön muita Euroopan ulkopuolisia GNSS-ohjelmia ja että siksi mahdolliset viivästykset johtaisivat kansainvälisen kilpailukyvyn heikentymiseen, nykyisen infrastruktuurin vanhentumiseen, kyvyttömyyteen käyttää kehitteillä olevia teknologioita ja sovelluksia sekä odotettujen hyötyjen vähenemiseen jopa 60 prosentilla;

6. pyytää komissiota ilmoittamaan parlamentille mahdollisimman pian, jos tarvitaan lisärahoitusta GNSS-ohjelmien saattamiseksi loppuun aikataulun mukaisesti, ja esittämään ainakin päivitetyn rahoituskatsauksen vuoden 2011 kesään mennessä, kun ehdotus uudeksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi annetaan;

7. korostaa, että Galileo ei ole vain ensimmäinen EU:n omistama tämän kaltainen hanke, vaan myös ehdottomasti Euroopan yleisen edun mukainen hanke, minkä vuoksi julkisen rahoituksen käyttö on perustelua; kehottaa komissiota tehostamaan hankkeen hallinnointia, varmistamaan tämän 30 satelliittia käsittävän palvelun kilpailukyvyn ja mahdollisimman pikaisen toimintavalmiuden, välttämään epävarmuustekijöitä ja antamaan markkinatoimijoille positiivisen signaalin; toteaa, että nykyisten investointikustannusten ja tulevien juoksevien kulujen välillä voi ilmetä suuria eroja; kannattaa siksi ehdotusta, että tulevaisuudessa tämänkaltaisille laajoille hankkeille myönnetään EU:n talousarviosta ennalta määritetty vuosittainen summa ja että jäsenvaltioiden olisi pääasiassa rahoitettava mahdollinen ylitys maksamalla lisää unionin talousarvioon yksilöiden samalla talousarvion alikäytettyjä alueita ja muita rahoituslähteitä, kuten innovatiivisia rahoitusmuotoja, joilla voitaisiin auttaa rahoittamaan näin laajojen hankkeiden aiheuttamia lisäkustannuksia;

8. pyytää komissiota tarkastelemaan mahdollisuutta huomioida unionin talousarviossa Galileon markkinataloudellisista toiminnoista saatavat tulot;

9. kehottaa komissiota ilmoittamaan parlamentille, miten on tarkoitus turvata Galileon vuosittaiset käyttömenot, jotka ovat järjestelmän käyttöönoton jälkeen arviolta 800 miljoonaa euroa;

10. huomauttaa, että väliarvioinnissa vuoden 2013 jälkeiselle ajanjaksolle esitetty summa (1,9 miljardia euroa) on esitetty vain suuntaa antavana; katsoo, että komission olisi siksi luotava GNSS-ohjelmille keskipitkän ja pitkän aikavälin rahoitusstrategiat vuoden 2013 jälkeiselle ajanjaksolle ja harkittava ajatusta Galileo-infrastruktuurin valmistumiseen ja vuoteen 2020 asti ulottuviin ylläpitokuluihin tarvittavan vuosittaisen summan varaamisesta ajanjaksolle 2014–2020.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Dominique Baudis, Frieda Brepoels, Elmar Brok, Arnaud Danjean, Marietta Giannakou, Ana Gomes, Andrzej Grzyb, Richard Howitt, Anneli Jäätteenmäki, Nicole Kiil-Nielsen, Maria Eleni Koppa, Vytautas Landsbergis, Krzysztof Lisek, Ulrike Lunacek, Mario Mauro, Andreas Mölzer, Annemie Neyts-Uyttebroeck, Norica Nicolai, Ria Oomen-Ruijten, Justas Vincas Paleckis, Pier Antonio Panzeri, Vincent Peillon, Alojz Peterle, Bernd Posselt, Cristian Dan Preda, Libor Rouček, José Ignacio Salafranca Sánchez-Neyra, Jacek Saryusz-Wolski, Werner Schulz, Ernst Strasser, Zoran Thaler, Kristian Vigenin

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Laima Liucija Andrikienė, Georgios Koumoutsakos, Norbert Neuser, David-Maria Sassoli, György Schöpflin, Indrek Tarand, Traian Ungureanu

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Pat the Cope Gallagher

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö