MIETINTÖ ehdotuksesta nimittää H.G. Wessberg tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

    25.5.2011 - (C7‑0103/2011 – 2011/0803(NLE))

    Talousarvion valvontavaliokunta
    Esittelijä: Inés Ayala Sender

    Menettely : 2011/0803(NLE)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A7-0190/2011
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A7-0190/2011
    Keskustelut :
    Hyväksytyt tekstit :

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSEHDOTUS

    ehdotuksesta nimittää H.G. Wessberg tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi

    (C7‑0103/2011 – 2011/0803(NLE))

    (Kuuleminen)

    Euroopan parlamentti, joka

    –   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 2 kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0103/2011),

    –   ottaa huomioon, että talousarvion valvontavaliokunta kuuli kokouksessaan 24. toukokuuta 2011 neuvoston nimeämää ehdokasta tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi,

    –   ottaa huomioon työjärjestyksensä 108 artiklan,

    –   ottaa huomioon talousarvion valvontavaliokunnan mietinnön (A7-0190/2011),

    A. toteaa, että H.G. Wessberg täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 286 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut vaatimukset,

    1.  antaa myönteisen lausunnon ehdotuksesta nimittää H.G. Wessberg tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi;

    2.  kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöksen neuvostolle ja tiedoksi tilintarkastustuomioistuimelle sekä muille Euroopan unionin toimielimille ja jäsenvaltioiden tilintarkastuselimille.

    LIITE 1: H.G. WESSBERGIN ANSIOLUETTELO

    Yhteystiedot

    Osoite: Mårdvägen 44, 167 56 Bromma, Ruotsi

    Puhelin: +46 70 279 8996

    Sähköposti: hg@wessberg.net

    Henkilötiedot

    Syntynyt 26. huhtikuuta 1952 Göteborgissa Ruotsissa.

    Naimisissa Marianne Reimers-Wessbergin kanssa vuodesta 1981. Kolme lasta.

    Koulutus/tutkinto

    Valtiotieteen, historian ja tiedotusopin kandidaatti

    Nimitykset

    2007 – 2010 valtiosihteeri, pääministerin kanslia

    2007 valtiosihteeri, ulkoasiainministeriö

    2006 – 2007 valtiosihteeri, puolustusministeriö

    2004 – 2006 pääjohtaja, Ruotsin kaupparekisteriviranomainen

    2001 – 2004 varapääjohtaja, Ruotsin elinkeinoelämän keskusliitto

    2001 toiminnanjohtaja.

    1996 – 2000 varatoiminnanjohtaja

    1995 – 1996 virkaatekevä toiminnanjohtaja

    1991 – 1995 tiedotusjohtaja, Ruotsin teollisuusliitto

    1990 – 1991 tiedotusjohtaja, SIAB

    1987 – 1990 tiedotuspäällikkö, Ruotsin puolustusvoimien pääesikunta, ylipäällikön tiedottaja

    1985 – 1987 lehdistöpäällikkö, Ruotsin puolustusvoimien pääesikunta

    1982 – 1985 lehdistösihteeri, Ruotsin puolustusvoimien pääesikunta

    1980 – 1982 puheenjohtaja, Ruotsin ylioppilaskuntien liitto (SFS)

    1979 – 1980 puheenjohtaja, Göteborgin yliopiston ylioppilaskunta

    Nimitykset hallituksiin ja muut nimitykset

    2005 – 2006 Ruotsin hallituksen yhteentoimivuuslautakunnan jäsen

    2005 – 2006 hallituksen jäsen, Ruotsin korkeakoulupalveluvirasto

    2003 – 2004 puheenjohtaja, Central Defence and Society Federation

    2003 – 2004 jäsen, Ruotsin kriisivalmiusviraston yhteyksistä teollisuuteen vastaava neuvosto

    2003 – 2004 jäsen, ylipäällikölle elinkeinoasioissa neuvoa-antava neuvosto

    1997 – 2003 puheenjohtaja, Maltillinen kokoomus, Tukholman osasto

    1998 – 2002 varajäsen, Ruotsin keskuspankin johtokunta

    1999 – 2002 hallituksen jäsen, Birka Energi

    1999 – 2001 puheenjohtaja, Svenska Bostäder

    1999 – 2001 puheenjohtaja, Locum AB

    1997 – Ruotsin kuninkaallisen sotatiedeakatemian jäsen

    1996 – 1998 hallituksen jäsen, Sveriges radio

    LIITE 2: H.G. WESSBERGIN VASTAUKSET KYSELYLOMAKKEESEEN

    Kysymykset tilintarkastustuomioistuimen jäsenehdokkaille

    Ammattikokemus

    1. Mistä koostuu tärkein ammattikokemuksenne julkisen varainhoidon tai hallinnon alalla tai hallinnon tilintarkastuksessa?

    Minulla on yli 30 vuoden ammattikokemus julkisten elinten ja yksityisten yritysten johtotehtävistä Ruotsissa. Suuren osan urastani olen omistanut yksityisten yritysten toimintaedellytysten parantamiseen Ruotsissa teollisuuden etuja julkisessa elämässä edistävien organisaatioiden johtajana. Minulla on kuitenkin laaja kokemus myös julkisista tehtävistä sekä poliitikkona että virkamiehenä. Viimeaikaisimpia tehtäviäni julkisella sektorilla ovat olleet muun muassa tehtäväni pääjohtajana Ruotsin kaupparekisteriviranomaisessa, joka on riippumaton valtion virasto, ja valtiosihteerinä useissa ministeriöissä. Valtiosihteerin tehtävä Ruotsissa on johtavan toimeenpanevan virkamiehen tehtävä ministerien suorassa alaisuudessa panemassa täytäntöön heidän päätöksiään ja huolehtien ministeriöiden päivittäisestä johtamisesta. Viimeksi olin pääministeri Fredrik Reinfeldtin valtiosihteerinä.

    Nämä toimeenpanevat tehtävät ovat antaneet minulle sekä näkemystä että kokemusta niin varainhoidosta kuin talousarvion valvontaa koskevista kysymyksistäkin. Osana monia toimeenpanotehtäviäni olen ollut myös suoraan vastuussa ulkoisille tilintarkastajille. Toimiessani valtiosihteerinä pääministerin kansliassa olin myös suoraan mukana Ruotsin hallituksen vuosittaisessa talousarviomenettelyssä. Olin vastuussa talousarvion valmistelun koordinoinnista hallituksen sisällä, valmistelin lopullisia talousarvioesityksiä parlamentille ja seurasin aikaisempien talousarvioiden toteuttamista. Minulla on siten ensikäden kokemusta valtion talousarvioiden laatimisprosessista sekä niiden jälkikäteen tapahtuvasta valvonnasta. Olin myös suoraan vastuussa pääministerin kanslian talousarviosta. Näiden tehtävien hoitamisessa tärkeimpiä tavoitteitani olivat talousarvion kurinalaisuuden säilyttäminen ja taloudellisen vastuullisuuden varmistaminen sidosryhmillemme.

    Ruotsin kaupparekisteriviranomaisen pääjohtajana vastasin viranomaisen talousarviosta ja sen toteuttamisesta. Kaupparekisteriviranomaisen rahoitus tulee pääosin yksityisten yritysten maksamista maksuista. Myös sen vuoksi oli tärkeää tarjota asiakkaillemme lisäarvoa ja säilyttää siten legitiimiytemme. Pääjohtaja-aikanani viraston yleinen taloustilanne oli aina hyvä ja saimme ahkeruutemme tuloksena useita tunnustuksia erinomaisesta palvelusta.

    Aikaisemmin toimin Ruotsin teollisuusliiton toiminnanjohtajana. Tehtäviini kuuluivat muun muassa liiton talousarvion valvonta ja toteuttaminen. Vastasin lisäksi Ruotsin teollisuusliiton fuusiosta toiseen vastaavaan organisaatioon. Vaikka fuusio oli monella tapaa haaste, onnistuimme säilyttämään johtamisen ja taloudellisen valvonnan korkean tason koko prosessin ajan.

    2. Mitkä ovat kolme tärkeintä päätöstä, joissa olette ollut osallisena ammattiuranne aikana?

    Tärkein päätökseni oli muodostaa Ruotsin EU-jäsenyyden puolesta kampanjoiva organisaatio. Uskon, että onnistuimme antamaan tietoa monille ruotsalaisille ja vaikuttamaan heihin niin, että he äänestivät yhdentymishankkeeseen osallistumisen puolesta. Tämän organisaation voima ja myös haaste oli siinä, että se muodostui kahdesta puolueesta ja edusti hyvin erilaisia etuja yhteiskunnassa, kuten teollisuutta, työmarkkinajärjestöjä ja poliittisia puolueita. Katson, että Ruotsin päätös Euroopan unioniin liittymisestä oli sukupolveni tärkein poliittinen tapahtuma, ja olen erittäin ylpeä siitä, että jollain tavalla vaikutin siihen päätökseen.

    Ruotsin hallitus nimitti minut muodostamaan uuden viraston – yksityisiä yrityksiä hallinnoivan Ruotsin kaupparekisteriviranomaisen – ja johtamaan sitä. Kykenimme johdollani parantamaan viranomaisen tuloksia ja asiakkaiden tyytyväisyyttä huomattavasti. Se oli tulosta useista päätöksistä, joilla uudistettiin aikaisempaa järjestelmää, jota vaivasivat tehottomuus, huono palvelu ja pitkät odotusajat yrityksille.

    Pääministerin valtiosihteerinä otin käyttöön uusia kriisinhallinnan rutiineja keskushallinnossa, koska Intian valtameren tsunamia seuranneen kriisin käsittelyn yhteydessä vuonna 2004 tuli esiin se, että aikaisempaa järjestelmää on kehitettävää edelleen. Melko lyhyessä ajassa onnistuin luomaan hyvin toimivan kriisiorganisaation, joka myöhemmin on osoittanut, että hallituksen kriisinhallintavalmius on kohentunut valtavasti.

    Riippumattomuus

    3. Perussopimuksessa määrätään, että tilintarkastustuomioistuimen jäsenet hoitavat tehtäväänsä "täysin riippumattomina". Miten sovellatte tätä vaatimusta tulevissa tehtävissänne?

    Jos minut nimitetään tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi, pyrin tietenkin noudattamaan kaikkia sovellettavia säännöksiä ja pysymään riippumattomana kaikesta ulkoisesta vaikutuksesta. En milloinkaan antaisi hallitusten, poliittisten puolueiden tai muiden ulkoisten etujen vaikuttaa itseeni. Keskittäisin huomioni vain siihen, että unionin veronmaksajien varoja käytetään tehokkaasti. Aiemmissa tehtävissäni sekä yksityisellä että julkisella sektorilla olen ollut tunnettu lahjomattomuudestani suhteessa ulkoisiin etuihin ja siitä, että olen noudattanut tiukasti voimassa olevia sääntöjä. En luovu tästä tuomioistuimen jäsenenäkään.

    4. Onko Teihin sovellettu vastuuvapausmenettelyä aikaisempien johtotehtävienne suhteen, mikäli tällainen menettely on ollut sovellettavissa?

    Ruotsin teollisuusliiton toiminnanjohtajana minulle myönnettiin vastuuvapaus koko toimikauteni ajan. Se oli ainoa hoitamani tehtävä, jossa vastuuvapausmenettelyä sovellettiin.

    5. Onko Teillä liiketoiminta- tai rahoitusosuuksia tai muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tulevien tehtävienne kanssa? Oletteko valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistanne ja muista sitoumuksistanne tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja julkistamaan ne? Mikäli olette osallisena meneillään olevissa oikeuskäsittelyissä, voisitteko kertoa niistä?

    Minulla ei ole liiketoimintaetuja, rahoitusosuuksia eikä muita sitoumuksia, jotka saattaisivat olla ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenen aseman kanssa. Olen myös valmis ilmoittamaan kaikista taloudellisista eduistani ja muista sitoumuksistani tilintarkastustuomioistuimen presidentille ja tarvittaessa julkaisemaan ne. En ole osallisena missään meneillään olevassa oikeuskäsittelyssä.

    6. Oletteko valmis eroamaan kaikista tehtävistä, joihin teidät on valittu, ja luopumaan kaikista vastuutehtävistä poliittisissa puolueissa, kun Teidät on nimitetty tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi?

    En toimi tehtävissä, joihin minut olisi valittu, eikä minulla ole tehtäviä missään poliittisessa puolueessa. Olen myös valmis luopumaan kaikista asemista, jotka ovat ristiriidassa tilintarkastustuomioistuimen jäsenen aseman kanssa.

    7. Miten selvittäisitte huomattavat säännönvastaisuudet tai jopa petokset ja/tai lahjontatapaukset, joissa on osallisena kotijäsenvaltionne toimijoita?

    Käsittelisin huomattavaa säännönvastaisuutta Ruotsissa samalla tavalla kuin vastaavaa säännönvastaisuutta tai petosta missä tahansa muussa jäsenvaltiossa. Samat talousarvion kurinalaisuuden ja varainhoidon periaatteet koskevat kaikkia jäsenvaltioita. Tuomioistuimen jäsenenä olisin vastuussa kaikkien Euroopan kansalaisten ja veronmaksajien taloudellisten etujen suojaamisesta. Oman maani kohtelemista eri säännöillä kuin muita jäsenvaltioita olisi mahdoton hyväksyä. Petosepäilyn sattuessa seuraisin tuomioistuimen vakiintuneita menettelyjä ja ilmoittaisin asiasta OLAFille.

    Tehtävien hoitaminen

    8. Mitkä seikat ovat tärkeimpiä julkisen palvelun terveessä varainhoitokulttuurissa?

    Ensinnäkin julkinen varainhoito ja siten veronmaksajien palveleminen merkitsee, että sovelletaan kolmea terveen varainhoidon periaatetta: taloudellisuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Varoja olisi siis käytettävä asianmukainen määrä ja oikealla tavalla, jotta asetetut tavoitteet saavutetaan mahdollisimmin pienin kustannuksin. Käytettyjen voimavarojen ja saavutettujen tulosten välisen suhteen olisi oltava optimaalinen ja asetetut tavoitteet olisi saavutettava.

    Kaikkien moitteettomien varainhoitokulttuurien on oltava avoimia. Avoimuudella lisätään mahdollisuuksia havaita säännönvastaisuudet, tehottomuus ja huonot rutiinit. Moitteeton varainhoitokulttuuri edellyttää myös täsmällisiä ja tarkoin harkittuja tavoitteita. Tavoitteiden on oltava selkeitä, saavutettavissa olevia, tarkoituksenmukaisia ja oikea-aikaisia.

    Kaikille hyvin toimiville organisaatioille on ominaista myös vastuullisuus. Selkeä vastuiden jako on ratkaisevaa toimien ja päätösten vastuullisuuden korkean tason saavuttamiselle.

    Kehittyneet valvontajärjestelmät ovat kuitenkin tarpeen myös hyvin toimivissa organisaatioissa. Tällaisiin valvontajärjestelmiin olisi kuuluttava sisäinen tarkastus, moitteettomat tilintarkastus- ja raportointikehykset ja asianmukainen johdon tietojärjestelmä.

    Lopuksi voin todeta, että kaikki edellä mainitut piirteet yhdessä avoimen sisäisen tiedottamisen kanssa (ylhäältä alas ja alhaalta ylös) ja hyvin määritellyt eettiset säännöt auttavat saavuttamaan avoimuuden, integriteetin ja vastuullisuuden missä tahansa organisaatiossa.

    Nämä ovat mielestäni moitteettoman varainhoidon kulttuurin tärkeimmät piirteet missä tahansa julkisessa palvelussa.

    9. Perussopimuksen mukaan tilintarkastustuomioistuin avustaa Euroopan parlamenttia sille kuuluvan talousarvion toteuttamista koskevan valvontavallan hoitamisessa. Miten kuvailisitte raportointitehtäväänne Euroopan parlamentille ja erityisesti sen talousarvion valvontavaliokunnalle?

    Tilintarkastustuomioistuin auttaa parlamenttia merkittävästi vastuuvapausmenettelyssä. Molemmat toimielimet pyrkivät parantamaan EU:n varainhoitoa, edistämään avoimuutta ja vastuullisuutta ja valvomaan EU:n kansalaisten puolesta niitä, jotka vastaavat EU:n varainkäytöstä, siis komissiota.

    Katson, että parlamentin vastuuvapauspäätöslauselmissaan esiin tuomia kysymyksiä ja huolenaiheita on käsiteltävä ensisijaisina laadittaessa tilintarkastustuomioistuimen vuosittaista työohjelmaa ja varmistettava, että tilintarkastuskertomukset ja vaatimustenmukaisuutta koskevat tarkastuskertomukset johtavat virheettömiin ja luotettaviin vuotuisiin kertomuksiin ja että tilintarkastustuomioistuimen toiminnantarkastukset tarjoavat parlamentille relevantteja ja oikea-aikaisia erityiskertomuksia. Pitkällä tähtäyksellä myös tilintarkastustuomioistuimen uusi tarkastusstrategia (vuoden 2012 jälkeen) olisi kohdistettava parlamentin esittämiin painopisteisiin ja ehdotuksiin.

    Pyrin luomaan avoimet suhteet parlamentin esittelijöihin vastuullani olevissa tarkastustehtävissä ja tarjoamaan asianmukaisia esityksiä talousarvion valvontavaliokunnalle sekä osallistumaan valiokunnassa käytävään keskusteluun. Pyrin yhdessä tulevien kollegojeni kanssa myös parantamaan entisestään yhteistyötä näiden kahden toimielimen välillä ja kehittämään raportointiprosessia säännöllisillä tapaamisilla erityisesti talousarvion valvontavaliokunnan kanssa.

    10. Mitä lisäarvoa mielestänne on toiminnantarkastuksilla, ja miten niiden tulokset pitäisi ottaa huomioon johtamisessa?

    Toiminnantarkastus voi merkittävällä tavalla auttaa suojaamaan vastuullisuutta ja julkisten varojen tehokasta käyttöä tarjoamalla luotettavaa tietoa monille sidosryhmille, kuten poliittisille päättäjille ja yleisölle. Sillä onkin huomattavat edellytykset tiedottaa ja synnyttää julkista keskustelua julkisesta varainkäytöstä. Tämä on erityisen tärkeää EU:n tasolla, kun otetaan huomioon, että määrärahojen tehokkaasta käytöstä ei käydä EU:n laajuista julkista keskustelua.

    Kun lisäarvoa katsotaan johdon näkökulmasta, on mielestäni tarkasteltava kolmea näkökohtaa:

    Ensinnäkin tällaisella tarkastuksella pyritään arvioimaan toimintatapojen tai ohjelman vaikutus. Tarkastuksen johtopäätökset antavat johdolle tietoa siitä, onko se kyennyt saavuttamaan tavoitteensa, ja tarjoavat tilintarkastuksen antamien luotettavien tietojen perusteella selityksiä siitä, miksi näin on käynyt.

    Toiseksi erityiskertomuksissa esitetyt suositukset antavat johdolle hyödyllistä tietoa siitä, miten se voisi kehittää edelleen tai mahdollisesti muuttaa varainkäyttösuunnitelmaa niin, että sillä olisi suurempi vaikutus ja että se olisi tehokkaampaa.

    Mennessään pidemmälle kuin tilien luotettavuuden sekä taustalla olevien tapahtumien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden arviointi toiminnantarkastukset antavat myös vihjeitä siitä, miten menoja voidaan ohjata asetettuihin tavoitteisiin ja siten parantaa mahdollisuuksia ohjelman tavoitteiden saavuttamiseen.

    Kolmanneksi toiminnantarkastus antaa mahdollisuuden seurata, miten johto on pannut täytäntöön tilintarkastustuomioistuimen suositukset, ja tarjoaa budjettivallan käyttäjälle tärkeän osatekijän vastuuvapausmenettelyyn.

    Toiminnantarkastus olisi nähtävä johdon mahdollisuutena tarkistaa tai/ja muuttaa varainkäyttösuunnitelmaa tai toimintalinjaa ja lisätä vastuullisuutta.

    11. Miten tilintarkastustuomioistuimen, kansallisten tilintarkastuselinten ja Euroopan parlamentin (talousarvion valvontavaliokunta) välistä yhteistyötä voitaisiin parantaa Euroopan unionin talousarvion tarkastamista koskevassa asiassa?

    Perussopimuksessa määrätään, että tilintarkastustuomioistuimen tarkastukset jäsenvaltioissa toteutetaan kansallisten tilintarkastuselinten kanssa luottamuksellisessa yhteistyössä riippumattomuus säilyttäen.

    Perustetun EU:n ylimpien tarkastuselinten päällikköjen yhteyskomitean kautta tilintarkastustuomioistuin on vuosien mittaan toiminut yhteistyössä ylimpien tarkastuselinten kanssa ja jakanut kokemuksia ja tietoa EU:n varojen tarkastuksista ja muista EU-kysymyksistä, esimerkiksi yhteisten tilintarkastusstandardien ja vertailtavien tilintarkastuskriteerien kehittämisestä.

    Tilintarkastustuomioistuimen ja ylimpien tarkastuselinten yhteistyössä voitaisiin edetä niin, että tilintarkastustuomioistuin voisi nojautua ylimpien tarkastuselinten EU:n varoista tekemiin tarkastuksiin. Tilintarkastustuomioistuin totesi äskettäisessä lausunnossaan, että sen olisi päästävä varmuuteen työn soveltuvuudesta ja laadusta, mikä tarkoittaa sitä, että kansallisen tarkastustyön laajuuden ja lähestymistavan olisi oltava asianmukainen, se olisi tehtävä ajoissa ja suoritettava kansainvälisten standardien mukaisesti.

    Kansallisten ylimpien tarkastuselinten työ kohdistuu kuitenkin pääasiassa kansallisten varojen tarkastamiseen. On siis ymmärrettävää, että kansallinen tarkastuskäytäntö, kansallisten sidosryhmien tarpeet ja kansallisten julkishallintojen rakenne ovat tärkeässä asemassa, kun jossakin jäsenvaltiossa luodaan tarkastusmenetelmiä. Aina ei ehkä ole tahtoa muuttaa näitä menetelmiä tai soveltaa muuta menetelmää EU:n varojen tarkastamiseen. Siksi vuoropuhelu on välttämätöntä.

    Tähän liittyen erittäin mielenkiintoisia ovat äskettäinen maatalousmenojen tarkastus, joka tehtiin koordinoidusti tilintarkastustuomioistuimen ja kahden EU:n ylimmän tarkastuselimen kesken, ja tuleva rakennerahastoja koskeva tarkastus. Toivottavasti voidaan löytää muita hedelmällisen yhteistyön alueita. Näkisin myös, että on tiettyä tilaa säännöllisille kokouksille ja seminaareille, joissa käsitellään EU:n talousarvion hallinnan ja tarkastamisen rajoituksia ja velvoitteita. Niissä olisi oltava mukana Euroopan parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen lisäksi myös EU:n ylimmät tarkastuselimet ja kansalliset parlamentit, kun otetaan huomioon jäsenvaltioiden kasvanut rooli EU:n varojen valvonnassa ja täytäntöönpanossa Lissabonin sopimuksen jälkeen.

    Muita kysymyksiä

    Vetäytyisittekö ehdokkuudesta, mikäli Euroopan parlamentin kanta nimittämiseenne tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi olisi kielteinen?

    Kyllä. Katson, että ilman luottamusta parlamentin ja tilintarkastustuomioistuimen välinen yhteistyö ei voi olla tehokasta.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    24.5.2011

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    11

    3

    8

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Marta Andreasen, Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Andrea Češková, Jorgo Chatzimarkakis, Andrea Cozzolino, Ryszard Czarnecki, Tamás Deutsch, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Cătălin Sorin Ivan, Iliana Ivanova, Monica Luisa Macovei, Crescenzio Rivellini, Paul Rübig, Theodoros Skylakakis, Georgios Stavrakakis

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Zuzana Brzobohatá, Christofer Fjellner, Ivailo Kalfin, Jan Mulder, Derek Vaughan