SUOSITUS esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

26.5.2011 - (17238/2010 – C7‑0031/2011 – 2010/0335(NLE)) - ***

Kalatalousvaliokunta
Esittelijä: Alain Cadec

Menettely : 2010/0335(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0192/2011
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0192/2011
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä

(17238/2010 – C7‑0031/2011 – 2010/0335(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (17238/2010),

–   ottaa huomioon luonnoksen Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan väliseen kalastuskumppanuussopimukseen liitettäväksi pöytäkirjaksi (17237/2010),

–   ottaa huomioon, että neuvosto on pyytänyt hyväksyntää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti (C7-0031/2010),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 8 kohdan,

–   ottaa huomioon kalatalousvaliokunnan suosituksen sekä kehitysyhteistyövaliokunnan ja budjettivaliokunnan lausunnot (A7-0192/2011),

1.   antaa hyväksyntänsä pöytäkirjan tekemiselle;

2.   pyytää komissiota välittämään parlamentille Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisen kalastuskumppanuussopimuksen (jäljempänä "kumppanuussopimus") 9 artiklassa vahvistetun sekakomitean kokousten ja keskustelujen päätelmät sekä pöytäkirjan 3 artiklassa tarkoitetun monivuotisen alakohtaisen ohjelman;

3.   pyytää komissiota esittämään Euroopan parlamentille ja neuvostolle selonteon pöytäkirjan soveltamisesta pöytäkirjan viimeisen soveltamisvuoden aikana ja ennen kumppanuussopimuksen uusimisesta käytävien neuvottelujen aloittamista;

4.   pyytää komissiota esittämään kertomuksen merirosvouksesta Seychellien talousvyöhykkeellä vuosina 2006–2010 ja sen vaikutuksesta Seychellien ja unionin kalastajien toimintaan;

5.   pyytää, että Euroopan parlamentin kalatalousvaliokunnan edustajat osallistuvat kalastuskumppanuussopimuksen 9 artiklassa tarkoitetun sekakomitean kokouksiin tarkkailijoina;

6.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Seychellien tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Kalastuselinkeino Seychelleillä

Euroopan unioni ja Seychellit tekivät kahdenvälisen kalastussopimuksen vuonna 1987. Niiden välinen kalastuskumppanuussopimus on ollut voimassa vuodesta 2006. Unionin kalastusalusten toimintaa säännellään pöytäkirjalla, joka kattaa ajanjakson 18. tammikuuta 2005 – 17. tammikuuta 2011.

Seychellien talousvyöhyke on laajuudeltaan 1 374 000 km², josta on merenpinnan yläpuolella 453 km². Tätä 115 saaresta koostuvaa saarivaltiota asuttaa arviolta 80 000 asukasta, joista 88 % asuu Mahén saarella, jonka pääkaupunki Victoria on samalla maan tärkein satama.

Seychellien talous perustuu pääosin matkailuun ja kalastukseen. Matkailu muodostaa 22 % bruttokansantuotteesta ja työllistää 30 % työvoimasta. Kalanjalostusteollisuus, joka tuottaa pääasiassa säilykkeitä, muodostaa 15 % BKT:sta ja työllistää 17 % paikallisesta työssäkäyvästä väestöstä.

Seychelleillä on noin 400 pienimuotoista kalastusta harjoittavaa erityyppistä alusyksikköä. Saalismääristä noin 80 % kalastetaan siimalla. Kaukaisilla vesillä toimivia laivastoja, jotka pyytävät Intian valtameren länsiosissa, on noin kaksitoista. Vuonna 2009 ne olivat aasialaisia aluksia (taiwanilaisia, japanilaisia, eteläkorealaisia, filippiiniläisiä ja kiinalaisia).

Intian valtameren nuottakalastajat pyytävät ennen kaikkea kolmea lajia: keltaevätonnikalaa (Thunnus albacares), boniittia (Katsuwonus pelamis) ja isosilmätonnikalaa (Thunnus obesus). Boniitti on hallitseva laji, joka on viimeisten 10 vuoden aikana muodostanut keskimäärin 50 % saalismääristä; seuraavaksi yleisimpiä ovat keltaevätonnikala (42 %) ja isosilmätonnikala (7 %). Valkotonnikalaa riittää vain kalajuttujen aiheeksi (alle 1 %). Intian valtamerellä toimi vuonna 2008 yhteensä 47 nuotta-alusta, joista 37 unionimaan lipun alla.

Intian valtameren kalakantojen hoito

Intian valtameren kalakantojen hoito on Intian valtameren tonnikalatoimikunnan (IOTC) vastuulla. Viimeisimmät tiedot kalakantojen tilasta osoittavat, että keltaevätonnikalan, isosilmätonnikalan ja miekkakalan kantoja hyödynnetään täysimääräisesti. Boniittikantaa pidetään vähän hyödynnettynä. Keskenkasvuisten keltaevätonnikalojen nuottakalastus kalojen yhteenkokoamiseen käytettävällä välineellä on IOTC:lle huolenaihe, vaikka kalanpoikassaaliit ovat huomattavasti vähentyneet kalastuskaudella 2003/2004. Isosilmätonnikalakantaa verottaa hallitsemattomasti laiton, ilmoittamaton ja sääntelemätön kalastus (LIS-kalastus). IOTC on pyrkinyt korjaamaan tilanteen antamalla päätöslauselmia, joilla pyritään sallimaan kalastus vain sellaisille sopimuspuolten aluksille, joista on annettu ilmoitus ja jotka on kirjattu julkiseen luetteloon, sekä jäädyttämään pyyntiponnistukset vuoden 2003 tasolle.

Seychellit on allekirjoittanut ja ratifioinut suurimman osan kansainvälisistä kalastus- ja ympäristöalan sopimuksista, muun muassa sopimuksen hajallaan olevista kalakannoista ja sopimuksen suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä aavalla merellä.

Euroopan unionin ja Seychellien kumppanuussopimuksen pöytäkirjan uusiminen

Komissio on neuvoston sille antaman valtuutuksen perusteella käynyt Euroopan unionin puolesta neuvotteluja Seychellien tasavallan kanssa Euroopan unionin ja Seychellien tasavallan väliseen kalastuskumppanuussopimukseen kuuluvan pöytäkirjan uusimisesta. Neuvottelujen tuloksena parafoitiin 3. kesäkuuta 2010 uusi pöytäkirja, jota muutettiin 29. lokakuuta 2010 käydyllä kirjeenvaihdolla. Pöytäkirja kattaa kolmen vuoden ajanjakson alkaen siitä, kun neuvosto tekee päätöksen kyseisen pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta ja kun nykyisen pöytäkirjan voimassaolo lakkaa 17. tammikuuta 2011. Uutta pöytäkirjaa sovelletaan väliaikaisesti 17. tammikuuta 2011 alkaen, jottei unionin kalastusalusten toiminta keskeytyisi.

Pöytäkirjan pääasiallinen sisältö

 

NYKYINEN SOPIMUS

UUSITTAVA PÖYTÄKIRJA

SOPIMUKSEN KESTO

6 VUOTTA

(2005–2011)

3 VUOTTA

(2011–2014)

 

SOPIMUSMUOTO

 

 

TONNIKALAN PYYNTIÄ KOSKEVA SOPIMUS

 

TONNIKALAN PYYNTIÄ KOSKEVA SOPIMUS

 

TALOUDELLINEN KORVAUS

 

YHTEENSÄ 28 440 000 €

6 VUODELTA

 

•     5 355 000 € VUODESSA KALASTUSMAHDOLLI-SUUKSISTA

   2 241 900 € VUODESSA ALAKOHTAISTA TUKEA

 

YHTEENSÄ 16 800 000 €

3 VUODELTA

 

•     3 080 000 € VUODESSA KALASTUSMAHDOLLI-SUUKSISTA

   2 220 000 € VUODESSA ALAKOHTAISTA TUKEA

 

VARUSTAJIEN VASTUULLA OLEVAT MAKSUT

 

 

25 €/T (2006–2008)

35 €/T (2008–2011)

 

35 €/T

KIINTEÄ MAKSU

(KALASTUSLUPA)

. 21 000 €/NUOTTA-ALUS

. 3 150 €/PITKÄSIIMA-ALUS (<250 brt)

. 4 200 €/PITKÄSIIMA-ALUS (≥250 brt)

. 61 000 €/NUOTTA-ALUS

. 3 150 €/PITKÄSIIMA-ALUS (<250 brt)

. 4 200 €/PITKÄSIIMA-ALUS (≥250 brt)

KALASTUSMAHDOLLISUUDET

 

NYKYINEN PÖYTÄKIRJA

UUSITTAVA PÖYTÄKIRJA

 

NUOTTAA KÄYTTÄVÄT TONNIKALA-ALUKSET

PINTASIIMA-ALUKSET

NUOTTA-ALUKSET

PINTASIIMA-ALUKSET

YHTEENSÄ

40

12

48

12

Unionin tonnikala-aluksista kalastusmahdollisuudet saa 48 nuotta-alusta ja 12 pitkäsiima‑alusta eli yhteensä 60 alusta.

Kalastuslupa on voimassa yhden vuoden pöytäkirjan väliaikaisen soveltamisen alkamispäivästä, ja varustaja maksaa siitä seuraavasti:

a.      Nuottaa käyttävät tonnikala-alukset:

–  61 000 euroa vuodessa alusta kohti oleva kiinteämääräinen maksu, joka voidaan suorittaa kahdessa erässä: 50 % kalastuslupaa haettaessa ja 50 % sadan päivän kuluessa kalastusluvan voimassaoloajan alkamisesta.

–  Merirosvoukseen liittyvissä poikkeuksellisissa olosuhteissa, kun kalastuskumppanuussopimuksen nojalla toimiviin aluksiin kohdistuu vakavia turvallisuusuhkia, joiden vuoksi ne joutuvat poistumaan Intian valtamereltä, sopimuspuolet analysoivat tapauskohtaisesti mahdollisuutta soveltaa aikaan suhteutettua maksua varustajien yksittäisistä pyynnöistä, jotka on toimitettu Euroopan komission kautta.

b.      Pitkäsiima-alukset (yli 250 bruttorekisteritonnia (brt)):

–  4 200 euroa, mikä vastaa 35 euroa tonnilta Seychellien vesiltä pyydettyä 120 tonnin saalista tonnikalaa ja sen lähilajeja; maksu on suoritettava ennen voimassaolon alkamista;

c.      Pitkäsiima-alukset (alle 250 brt):

–  3 150 euroa, mikä vastaa 35 euroa tonnilta Seychellien vesiltä pyydettyä 90 tonnin saalista tonnikalaa ja sen lähilajeja; maksu on suoritettava ennen voimassaolon alkamista.

Jos pitkäsiima-alusten saaliit ylittävät edellä mainitut tonnimäärät, varustajien on suoritettava samansuuruinen lisämaksu eli 35 euroa tonnilta Seychellien toimivaltaisille viranomaisille tilityksen saamista seuraavan saman vuoden 30 päivään kesäkuuta mennessä Seychellien viranomaisten ilmoittamalle pankkitilille.

Esittelijän huomautukset

Sopimus palvelee yhtä lailla Euroopan unionin kuin Seychellien kalatalousalan intressejä:

Seychellien kalastusviranomainen käyttää tehokasta alusten valvontajärjestelmää, etenkin LIS-kalastuksen torjumiseksi. Lisäksi Seychellien vesillä kalastamiseen luvan saaneiden unionin alusten on päästettävä alukselle Seychellien viranomaisten nimeämiä tarkkailijoita.

Kunkin nuottaa käyttävän tonnikala-aluksen on otettava varustajan hyväksynnällä kalastusmatkan ajaksi palvelukseensa vähintään kaksi seychelliläistä merimiestä, jotka nimetään Seychellien toimivaltaisten viranomaisten toimittamasta luettelosta.

Sopimus on synnyttänyt seychelliläisille 230 uutta työpaikkaa aluksilla, 2900 työpaikkaa Seychelleillä ja 760 johdettua työpaikkaa Euroopassa alaan liittyvillä teollisuudenaloilla.

Sopimusta on parannettu laadullisesti kahdella tapaa:

•   Sekakomitea sopii monivuotisesta alakohtaisesta ohjelmasta, jolla pyritään edistämään vastuullista ja kestävää kalastusta Seychellien vesillä sopimuksen puitteissa (3 artikla). Siinä määrätään myös sopimuspuolten välisestä tieteellisestä yhteistyöstä vastuullisen kalastuksen alalla.

•   Pöytäkirjaan (9 artikla) on lisätty täytäntöönpanon keskeyttämistä koskeva lauseke, ja siinä määrätään mahdollisuudesta keskeyttää sopimus, jos toinen sopimuspuoli toteaa ihmisoikeusrikkomuksen (Cotonoun sopimuksen 9 artikla). Keskeyttäminen on mahdollista myös, jos Kansainvälisen työjärjestön julistusta työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista ei noudateta.

Eräät sopimuksen näkökohdat ovat kuitenkin huolestuttavia:

Merirosvous on Intian valtamerellä suuri ongelma, joka haittaa yhä enemmän tonnikalan pyyntiä. Merirosvouksen vuoksi alusten määrä on vähentynyt ja alusten hyödyntämistä on jouduttu rajoittamaan, mikä vähentää saalismääriä ja alusten toimintaa.

Seychellien talousvyöhykkeellä 90 % tonninkalasta pyydetään nuotta-aluksilla ja 10 % pitkäsiima-aluksilla. On ryhdyttävä toimiin, jottei nuottakalastus kalojen yhteenkokoamiseen käytettävillä välineillä johda siihen, että pyydykseen jää suuria määriä nuoria kaloja.

Lopuksi unionin varustajat eivät ymmärrä EU:n ja Seychellien sekakomitean edellisen sopimuksen aikana esittämää maksujen korotusta. Tämä ei kuitenkaan estä uusimasta sopimusta.

Päätelmät

Jälkiarvioinnin perusteella sopimus on tarkoituksenmukainen: se auttaa vahvistamaan Euroopan unionin kalastuslaivastojen läsnäolon alueella ja myös luo alueelle työpaikkoja.

Pöytäkirjan soveltaminen on osoittautunut toimivaksi, sillä se on antanut Seychelleille mahdollisuuden kehittää vastuullista kalastusta. Nuottakalastuksen tuloksellisuus on tehnyt sopimuksesta tehokkaan samalla, kun neuvoteltujen kalastusmahdollisuuksien kustannukset on saatu pysymään kohtuullisina. Nuottakalastus ei vaaranna hyödynnettävien kalakantojen biologista kestävyyttä.

Sopimus vakauttaa osaltaan merkittävästi tonnikalasäilykkeiden Euroopan markkinoita. Seychellien kalastusalan kehitys nojautuu merkittävässä määrin tämän sopimuksen olemassaoloon. Taloudellisen korvauksen suuntaaminen alakohtaiseen tukeen on auttanut Seychellejä lisäämään valmiuksiaan hoitaa kalakantoja ja valvoa kalastusta.

Uusi pöytäkirja vastaa kalastuskumppanuussopimuksen tavoitteita. Sopimuksella pyritään vahvistamaan osapuolten välistä yhteistyötä sekä luomaan kumppanuuspuitteet kestävän kalastuksen politiikan kehittämiselle ja Seychellien kalastusalueen kalavarojen vastuuntuntoiselle hyödyntämiselle.

Edellä esitetyistä syistä esittelijä katsoo, että ehdotus uudesta pöytäkirjasta Euroopan unionin ja Seychellien väliseen kalastuskumppanuussopimukseen palvelee molempien sopimuspuolten etua, ja suosittelee siksi sen hyväksymistä.

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO (23.3.2011)

kalatalousvaliokunnalle

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä
(17238/2010 – C7‑0031/2011 – 2010/0335(NLE))

Valmistelija: Michèle Striffler

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välinen kalastussopimus päättyi 17. tammikuuta 2011. Uusi pöytäkirja on voimassa kolme vuotta, ja sitä sovelletaan väliaikaisesti, vaikka Euroopan parlamentin hyväksyntää ei ole vielä saatu.

Euroopan parlamentti voi joko hyväksyä tai hylätä tämän ehdotuksen uudeksi pöytäkirjaksi Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan mukaisesti. Mahdollisuutta hylätä ehdotus on pidettävä viimeisenä keinona, ja ehdotuksen hylkääminen on perusteltava asianmukaisesti.

Sopimusluonnoksen mukaan sopimuspuolet sitoutuvat edistämään vastuullista kalastusta Seychellien kalastusalueella ja noudattamaan periaatetta, joka kieltää kyseisellä alueella kalastavien eri laivastojen syrjimisen, ja edistämään samalla tarvittavia uudistuksia koskevaa poliittista vuoropuhelua.

Sopimuksessa mainittu taloudellinen korvaus on kaikkiaan 16 800 000 euroa koko sopimuskautena. Tämä määrä vastaa

•   3 380 000 euron vuosittaista määrää, joka vastaa 52 000 tonnin vuosittaista viitesaalismäärää 60 alusta kohden;

•   2 220 000 euron vuosittaista määrää, joka vastaa Euroopan unionin Seychellien meri‑ ja kalastuspolitiikan tukemiseksi myöntämää lisärahoitusta.

Jos Euroopan unionin alusten Seychellien vesillä pyytämien saaliiden kokonaismäärä ylittää 52 000 tonnia vuodessa, vuosittaisen taloudellisen korvauksen kokonaismäärää korotetaan 65 eurolla kutakin ylimääräistä pyydettyä tonnia kohden.

Jos unionin alusten pyytämät määrät ovat yli kaksi kertaa vuosittaisen korvauksen kokonaismäärää vastaavien määrien suuruiset, tämän rajan ylittävän määrän osalta maksettava korvaus maksetaan seuraavana vuonna, mikä voi olla hankalaa edunsaajamaalle.

Ongelmallista on myös se, että nämä varat maksetaan Seychellien viranomaisille, jotka voivat vapaasti päättää niiden käyttötarkoituksesta. On siis vaikeaa tietää, ketkä näistä varoista todellisuudessa hyötyvät.

Lopuksi valmistelija katsoo, etteivät kalastuskumppanuussopimukset saisi olla vain oikeudellinen väline, jonka avulla unionin alukset voivat hyödyntää kolmansien maiden kalavaroja, vaan että niillä pitäisi myös edistää meren luonnonvarojen vastuullista ja kestävää hyödyntämistä. EU:n veronmaksajien varat pitäisi kohdentaa yksinomaan kehitystavoitteiden saavuttamiseen eli kalastusyhteisöjen hyväksi, niiden elinolojen parantamista, koulutusohjelmien toteuttamista, meriturvallisuuden takaamista ja uusien paikallisten työpaikkojen luomista varten.

Kehitysyhteistyövaliokunta katsoo sen vuoksi, että sopimuksen täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

1.   Kokonaissaaliiden määrittämistä koskevien menettelyjen avoimuutta olisi parannettava.

2.   Kaikkien mekanismien kohdalla olisi selvitettävä, ettei niihin liity minkäänlaista korruptiota.

3.   Paikallisten kalastajien elinolojen parantamisesta vastuussa olevien paikallisten viranomaisten tilivelvollisuutta olisi vahvistettava.

4.   Alueellisella tasolla sovittuja vähimmäistason vaatimuksia ja ehtoja olisi noudatettava.

5.   Euroopan unionille olisi toimitettava säännöllisesti kertomuksia sopimuksen täytäntöönpanosta.

******

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa esittämään sopimuksen tekemisen hyväksymistä.

Kehitysyhteistyövaliokunta toivoo, että Euroopan komissio ja Seychellien tasavalta ottavat sopimuksen täytäntöönpanossa asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)   kokonaissaaliiden määrittämistä koskevien menettelyjen avoimuutta parannetaan;

b)   kaikkien mekanismien kohdalla selvitetään, ettei niihin liity minkäänlaista korruptiota;

c)   paikallisten kalastajien elinolojen parantamisesta vastuussa olevien paikallisten viranomaisten tilivelvollisuutta vahvistetaan;

d)   alueellisella tasolla sovittuja vähimmäistason vaatimuksia ja ehtoja noudatetaan;

e)   saalistonnilta maksetaan oikeudenmukainen markkinahinta hyväksikäytön torjumiseksi ja omavaraisuuden edistämiseksi;

f)    Euroopan unionille toimitetaan säännöllisesti kertomuksia sopimuksen täytäntöönpanosta, jotta voidaan edistää seurantaa, avoimuutta ja kehityspoliittista johdonmukaisuutta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

22.3.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

26

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Thijs Berman, Michael Cashman, Corina Creţu, Nirj Deva, Leonidas Donskis, Charles Goerens, Catherine Grèze, András Gyürk, Eva Joly, Filip Kaczmarek, Franziska Keller, Miguel Angel Martínez Martínez, Gay Mitchell, Norbert Neuser, Bill Newton Dunn, Maurice Ponga, Birgit Schnieber-Jastram, Alf Svensson, Eleni Theocharous, Patrice Tirolien, Ivo Vajgl, Anna Záborská, Iva Zanicchi, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Proinsias De Rossa, Agustín Díaz de Mera García Consuegra, Santiago Fisas Ayxela, Isabella Lövin, Judith Sargentini, Jan Zahradil

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Josefa Andrés Barea

BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (3.5.2011)

kalatalousvaliokunnalle

esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan yhteisön ja Seychellien tasavallan välisessä kalastuskumppanuussopimuksessa määrättyjen kalastusmahdollisuuksien ja taloudellisen korvauksen vahvistamista koskevan pöytäkirjan tekemisestä
(17238/2010 - C7‑0031/2011 – 2010/0335(NLE))

Valmistelija: François Alfonsi

LYHYET PERUSTELUT

Uusi pöytäkirja kattaa kolmen vuoden ajanjakson alkaen siitä, kun neuvosto tekee päätöksen kyseisen pöytäkirjan allekirjoittamisesta ja väliaikaisesta soveltamisesta ja kun nykyisen pöytäkirjan voimassaolo päättyy 17. tammikuuta 2011. Uutta pöytäkirjaa sovelletaan tällä hetkellä väliaikaisesti Euroopan parlamentin hyväksyntää odotettaessa.

Euroopan parlamentti voi joko hyväksyä tai hylätä ehdotuksen Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 43 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan a alakohdan nojalla.

Sopimuksen sisältö on seuraava:

Menolaji

2011

2012

2013

YHTEENSÄ

Viitesaalismäärä 52 000 tonnia vuodessa, 65 euroa/tonni

3 380 000 €

3 380 000 €

3 380 000 €

10 140 000 €

Seychellien alakohtaisen kalastuspolitii-kan täytäntöönpano

2 220 000 €

2 220 000 €

2 220 000 €

6 660 000 €

 

5 600 000 €

5 600 000 €

5 600 000 €

16 800 000 €

Hallintomenot

 

373 900 €

YHTEENSÄ

5 600 000 €

5 600 000 €

5 600 000 €

17 173 900 €

Saaliskiintiöitä voidaan mukauttaa kalakantojen tilasta tehdyn yhteisen arvion jälkeen, jos tietyt edellytykset täyttyvät.

Euroopan unionin maksama taloudellinen korvaus koostuu seuraavista osatekijöistä:

         3 380 000 euron vuosittainen määrä 52 000 tonnin kalastusoikeuksista vuodessa (65 euroa/tonni)

         2 220 000 euron vuosittainen määrä Seychellien alakohtaisen kalastuspolitiikan tukemiseen ja täytäntöönpanoon.

Määrä on täten 5 600 000 euroa vuodessa ilman hallintomenoja.

Hallintomenot mukaan luettuina kolmen sopimusvuoden yhteissumma on 17 173 900 euroa.

Unionin alusten pyydystämille tonnikalojen lisäsaaliille ei ole ylärajaa. Kukin lisätonni maksaa 65 euroa. Jos unionin alusten pyytämät määrät ovat yli kaksi kertaa vuosittaisen korvauksen kokonaismäärää vastaavien määrien suuruiset, tämän rajan ylittävän määrän osalta maksettava korvaus maksetaan seuraavana vuonna.

Transparency Internationalin korruptioluokituksen mukaan Seychellit oli 178 maan joukossa 49. sijalla vuonna 2010. Komission on syytä tarkistaa, missä määrin rahat on käytetty ja että ne käytetään niin kuin Seychellien kanssa on sovittu.

Budjettivaliokunta katsoo sen vuoksi, että sopimuksen täytäntöönpanossa olisi otettava huomioon seuraavat seikat:

•   Komissio arvioi joka vuosi, ovatko jäsenvaltiot, joiden alukset kalastavat tämän sopimuksen pöytäkirjan nojalla, noudattaneet saalisilmoituksia koskevia vaatimuksia. Mikäli näin ei ole, komission olisi kieltäydyttävä myöntämästä niille kalastuslupia seuraavaa vuotta varten.

•   Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen pöytäkirjan 7 artiklassa tarkoitetun monivuotisen alakohtaisen ohjelman tuloksista sekä siitä, miten jäsenvaltiot ovat noudattaneet saalisilmoituksia koskevia vaatimuksia.

•   Ennen pöytäkirjan voimassaolon päättymistä tai sen mahdollista korvaamista koskevien neuvottelujen aloittamista komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle pöytäkirjaa koskevan jälkiarvioinnin, joka sisältää kustannus-hyötyanalyysin.

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa esittämään parlamentille, että se hyväksyy ehdotuksen sopimuksen tekemiseksi, ja toivoo, että Euroopan komissio ja Seychellit ottavat sopimuksen täytäntöönpanossa asianmukaisesti huomioon seuraavat seikat:

a)      Komissio arvioi joka vuosi, ovatko jäsenvaltiot, joiden alukset kalastavat tämän sopimuksen pöytäkirjan nojalla, noudattaneet saalisilmoituksia koskevia vaatimuksia. Mikäli näin ei ole, komission olisi kieltäydyttävä myöntämästä niille kalastuslupia seuraavaa vuotta varten.

b)     Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle vuosittain kertomuksen pöytäkirjan 7 artiklassa tarkoitetun monivuotisen alakohtaisen ohjelman tuloksista sekä siitä, miten jäsenvaltiot ovat noudattaneet saalisilmoituksia koskevia vaatimuksia.

c)      Ennen pöytäkirjan voimassaolon päättymistä tai sen mahdollista korvaamista koskevien neuvottelujen aloittamista komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle pöytäkirjaa koskevan jälkiarvioinnin, joka sisältää kustannus-hyötyanalyysin.

******

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kalatalousvaliokuntaa esittämään neuvoston esityksen hyväksymistä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

2.5.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

21

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marta Andreasen, Reimer Böge, Lajos Bokros, Isabelle Durant, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Jens Geier, Ingeborg Gräßle, Estelle Grelier, Carl Haglund, Jutta Haug, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Jan Kozłowski, Giovanni La Via, Vladimír Maňka, Barbara Matera, Dominique Riquet, László Surján, Helga Trüpel, Angelika Werthmann

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jürgen Klute

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.5.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

17

2

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Josefa Andrés Barea, Kriton Arsenis, Alain Cadec, Carmen Fraga Estévez, Pat the Cope Gallagher, Marek Józef Gróbarczyk, Iliana Malinova Iotova, Isabella Lövin, Guido Milana, Maria do Céu Patrão Neves, Crescenzio Rivellini, Ulrike Rodust, Struan Stevenson, Catherine Trautmann, Jarosław Leszek Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Jean-Paul Besset, Izaskun Bilbao Barandica, Ole Christensen, Chris Davies

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Pablo Arias Echeverría