MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (uudelleenlaatiminen)
27.9.2011 - (KOM(2010)0784 – C7‑0030/2011 – 2010/0387(CNS)) - *
Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Sven Giegold
(Uudelleenlaatiminen – työjärjestyksen 87 artikla)
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (uudelleenlaatiminen)
(KOM(2010)0784 – C7‑0030/2011 – 2010/0387(CNS))
(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen – uudelleenlaatiminen)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2010)0784),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 115 artiklan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7‑0030/2011),
– ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen[1],
– ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan talous- ja raha-asioiden valiokunnalle työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 25. maaliskuuta 2011 päivätyn kirjeen,
– ottaa huomioon työjärjestyksen 87 artiklan ja 55 artiklan,
– ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7‑0314/2011),
A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä oleva ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta,
1. hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on mukautettuna Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositusten perusteella ja jäljempänä tarkistettuna;
2. kehottaa komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;
3. pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;
4. pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;
5. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Tarkistus 1 Ehdotus direktiiviksi Johdanto-osan 9 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(9) Kiinteiden toimipaikkojen kohtelun osalta jäsenvaltioiden on mahdollisesti määriteltävä edellytykset ja oikeudelliset välineet kansallisten verotulojen suojaamiseksi ja kansallisen lainsäädännön kiertämisen estämiseksi perussopimuksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon kansainvälisesti hyväksytyt verosäännöt. |
(9) Kiinteiden toimipaikkojen kohtelun osalta jäsenvaltioiden on mahdollisesti määriteltävä edellytykset ja oikeudelliset välineet kansallisten verotulojen suojaamiseksi ja kansallisen lainsäädännön kiertämisen estämiseksi sekä liian alhaisen verotuksen tai verottamatta jättämisen äärimmäisten muotojen välttämiseksi perussopimuksen periaatteiden mukaisesti ja ottaen huomioon kansainvälisesti hyväksytyt verosäännöt. |
Tarkistus 2 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) oltava verottamatta tätä voittoa; tai |
a) oltava verottamatta tätä voittoa, jos sitä on jo verotettu tytäryhtiön sijaintimaassa soveltaen lakisääteistä yhtiöverokantaa, joka on vähintään 70 prosenttia jäsenvaltioissa sovellettavien lakisääteisten yhtiöverokantojen keskiarvosta; tai |
Tarkistus 3 Ehdotus direktiiviksi 4 artikla – 1 kohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) verotettava tällaista voittoa, mutta samalla valtuutettava emoyhtiö ja kiinteä toimipaikka vähentämään maksettavan veron määrästä osuus, jonka tytäryhtiö tai mikä tahansa alatytäryhtiö on maksanut voittoon liittyvästä yhtiöverosta edellyttäen, että kunkin tason yhtiö ja alatytäryhtiö kuuluvat 2 artiklassa vahvistetun määritelmän piiriin ja 3 artiklassa säädetyt vaatimukset kunkin tason yhtiön ja alatytäryhtiön osalta täyttyvät, mutta kuitenkin enintään emoyhtiölle maksettavaksi määrättyä veromäärää vastaava määrä. |
b) verotettava tällaista voittoa soveltaen lakisääteistä yhtiöverokantaa, joka on vähintään 70 prosenttia jäsenvaltioissa sovellettavien lakisääteisten yhtiöverokantojen keskiarvosta, mutta samalla valtuutettava emoyhtiö ja kiinteä toimipaikka vähentämään maksettavan veron määrästä osuus, jonka tytäryhtiö tai mikä tahansa alatytäryhtiö on maksanut voittoon liittyvästä yhtiöverosta edellyttäen, että kunkin tason yhtiö ja alatytäryhtiö kuuluvat 2 artiklassa vahvistetun määritelmän piiriin ja 3 artiklassa säädetyt vaatimukset kunkin tason yhtiön ja alatytäryhtiön osalta täyttyvät, mutta kuitenkin enintään emoyhtiölle maksettavaksi määrättyä veromäärää vastaava määrä. |
- [1] EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.
PERUSTELUT
Julkiseen talouteen kohdistuvat suuret rasitukset pakottavat parlamentit olemaan luovia, kun ne pyrkivät tasapainottamaan talousarvioitaan. Tämä ei aiheudu pelkästään talouskriisin puhkeamisesta. Valtionvelan ja budjettialijäämien kestämättömän korkean tason lisäksi kasvava sosiaalinen epätasa-arvo kaikissa Euroopan yhteiskunnissa edellyttää kauaskantoisia aloitteita.
Vaikka sisämarkkinat ovat Eurooppa-hankkeen kiinteä osa, ne rajoittavat kuitenkin samalla jäsenvaltioiden itsenäisyyttä erityisesti verotuksen alalla. Yhteisten sisämarkkinoiden luominen yritysten ja kuluttajien eduksi oli keskeinen peruste miltei kaikkien yritysverotusta koskevien yhteisön direktiivien puolesta. Kun samanaikaisesti vaadittiin kuitenkin kansallisten lainsäätäjien ehdotonta riippumattomuutta verotuksen alalla, tästä aiheutui valitettavasti hyvin selviä haittavaikutuksia.
Kun itsenäisen päätöksenteon liikkumavara jatkuvasti supistui, sitä helpommaksi pääoman liikkuminen EU:ssa muodostui.
Verokilpailu EU:ssa on saattanut jäsenvaltioilla julkisen politiikan alalla olevan liikkumavaran umpikujaan. Tämän johdosta EU:n keskimääräinen yritysverokanta laski 44 prosentista (vuonna 1980) 35 prosenttiin (vuonna 1995) ja lopulta 23,2 prosenttiin (vuonna 2010)[1]. Kestävämmästä ja sosiaalisesti integroituneemmasta yhteiskunnasta huolehtiminen käy kuitenkin hyvin vaikeaksi, kun pääomien ja voittojen vaivaton siirtely on mahdollista ja hyvin kannattavaa yksille ja mahdotonta toisille.
Henkilöihin ja kaikkialla Euroopan unionissa toimiviin yrityksiin sovelletaan erilaisia kansallisia verojärjestelmiä. Veropohjan kansallinen suojelu on miltei aina laitonta, ja yritysten kaksinkertaista verotusta torjutaan kahdenvälisillä sopimuksilla ja yhteisön lainsäädännöllä. Jotta voidaan tehdä loppu pienimmällä yritysverolla kilpailemisesta ja kääntää kehityksen suuntaa, tarvitaan yhteistä eurooppalaista lähestymistapaa.
Nyt tarvitaan siksi eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä annetun neuvoston direktiivin perusteellista tarkistamista. Sen tarkoituksena on helpottaa ylikansallisia fuusioita. Siksi siinä pyritään poistamaan osinkotulojen kaksinkertainen verotus:
Jos emoyhtiölle tytäryhtiönsä osakkaana jaetaan voittoa, emoyhtiön sijaintijäsenvaltion on joko oltava verottamatta tätä voittoa, tai verotettava sitä mutta samalla valtuutettava tämä yhtiö vähentämään veronsa määrästä tytäryhtiön tästä voitosta maksamaa veroa vastaava osuus.
Tämän säännöksen vuoksi Euroopan sisäisestä verosopimuskeinottelusta tuli hyvin tärkeää verosuunnittelun kannalta. Jäsenvaltioiden ja investoijien välille kehittyi kiista yritysten pääkonttorien sijoittautumispaikasta. Emo- ja tytäryhtiöitä koskevan direktiivin pelkällä kodifioimisella ei pystytä ratkaisemaan yhä kiireellisempiä ongelmia, jotka liittyvät pitkäaikaiseen verottamatta jäämiseen ja jopa kaksinkertaiseen verottamatta jäämiseen.
Lisäksi on kyseenalaista, päätyvätkö (eurooppalaisten) monikansallisten yhtiöiden EU:n ulkopuolisista tytäryhtiöistä saamat voitot yhteismarkkinoille, kun ne hyödyntävät tiettyjä kansallisia verojärjestelmiä, jotka houkuttelevat tällaisia pääomavirtoja sillä, että ne verottavat kolmansista maista tulevia pääomia vain hyvin kevyesti tai eivät lainkaan. Tällaiset voitot tulevat yleensä veroparatiiseista ja perustuvat lisenssijärjestelmien siirtohinnoitteluun (esim. immateriaalioikeuksien käytöstä maksettavat rojaltit). Kun voitoista on maksettu aluksi tällainen alhainen vero, niitä voidaan siirrellä EU:ssa ja missä tahansa muussa jäsenvaltiossa sijaitsevalle emoyhtiölle ilman, että niistä koskaan maksetaan veroa EU:ssa.
Erityistapauksen muodostaa Sveitsi, joka sisältyy Sveitsin ja EU:n välisen kahdenvälisen sopimuksen myötä direktiivin soveltamisalaan[2]. Edellä kuvattu pätee myös tässä. Sveitsiläisten tytäryhtiöiden EU:n emoyhtiöille maksamat osingot eivät kuulu verotuksen piiriin tai ne voidaan vähentää verotuksessa missä tahansa EU:ssa. Valtiot häviävät monikansallisille yrityksille, jotka eivät enää maksa oikeudenmukaista osuuttaan sosiaalisten tarpeiden rahoittamiseksi. Siksi on otettava käyttöön vaatimus siitä, että jos ulosmenevien rahavirtojen verottaminen ei ole sallittua, sisääntuleviin rahavirtoihin on sovellettava 25 prosentin vähimmäisverokantaa.
Nämä tapaukset osoittavat, että direktiiviin on sisällytettävä voimakkaampia säännöksiä, joilla torjutaan väärinkäytöksiä. Kolmansien maiden tytäryhtiöistä maksettavat tuotot on sisällytettävä direktiivin piiriin, jotta voidaan asettaa vähimmäisvaatimuksia, joilla rajoitetaan sitä, että EU:n yritykset heikentävät veropohjaa.
Tämän lisäksi tarvitaan lisätoimia kaksinkertaisen verottamatta jäämisen torjumiseksi. Komissio julkaisi äskettäin ehdotuksen yhteisestä yhdistetystä yhtiöveropohjasta (CCCTB)[3]. Tällä toimenpiteellä voidaan kuitenkin tehokkaasti rajoittaa yritysten mahdollisuuksia EU:n sisäiseen veronkiertoon sekä helpottaa yrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvaa taakkaa vain silloin, jos säännöt ensinnäkin ovat pakollisia kaikille rajatylittävää toimintaa harjoittaville EU:n yrityksille ja jos toiseksi otetaan käyttöön yhteinen vähimmäisverokanta.
- [1] Lähde: Taxation trends in the European Union, 2010 edition.
- [2] Vertaa Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton välinen sopimus säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetussa neuvoston direktiivissä 2003/48/EY säädettyjä toimenpiteitä vastaavista toimenpiteistä, 15 artikla, EUVL L 385, 29.12.2004, s. 30.
- [3] KOM(2011)0121.
LIITE: OIKEUDELLISTEN ASIOIDEN VALIOKUNNAN KIRJE
Viite.: D(2011)16256
Sharon BOWLES
Talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtaja
ASP 10G201
Bryssel
Asia: Ehdotus neuvoston direktiiviksi eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettavasta yhteisestä verojärjestelmästä (uudelleenlaatiminen)
(KOM(2010)0784 - C7-0030/2011 - 2010/0387(CNS))
Arvoisa puheenjohtaja
Oikeudellisten asioiden valiokunta, jonka puheenjohtaja olen, on tarkastellut edellä mainittua ehdotusta työjärjestykseen sisällytetyn uudelleenlaatimista koskevan 87 artiklan mukaisesti.
Kyseisen artiklan 3 kohdassa todetaan seuraavaa:
"Jos oikeudellisista asioista vastaava valiokunta katsoo, ettei ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, se antaa siitä tiedon asiasta vastaavalle valiokunnalle.
Tässä tapauksessa asiasta vastaavan valiokunnan käsiteltäväksi otetaan ainoastaan ne 156 ja 157 artiklan mukaiset tarkistukset, jotka koskevat ehdotuksen muutettuja osia.
Jos asiasta vastaava valiokunta kuitenkin aikoo toimielinten välisen sopimuksen 8 kohdan mukaisesti esittää tarkistuksia ehdotuksen kodifioituihin osiin, sen on ilmoitettava aikomuksestaan viipymättä neuvostolle ja komissiolle, jonka olisi ilmoitettava valiokunnalle kantansa tarkistuksiin ennen 54 artiklan mukaista äänestystä ja ilmoitettava samalla, aikooko se peruuttaa uudelleenlaaditun ehdotuksen."
Oikeudellisen yksikön edustajat osallistuivat uudelleenlaadittua ehdotusta käsitelleen neuvoa- antavan ryhmän kokouksiin. Oikeudellisen yksikön lausunnon johdosta ja esittelijän antamia suosituksia noudattaen oikeudellisten asioiden valiokunta katsoo, ettei kyseinen ehdotus aiheuta muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja toteaa aiemman säädöksen muuttumattomien säännösten kodifioinnista kyseisillä asiasisältöön vaikuttavilla muutoksilla, että ehdotus on säännönmukainen kodifiointi nykyisistä teksteistä eikä sillä muuteta kyseisten säädösten asiasisältöä.
Lopuksi tarkasteltuaan asiaa 22. maaliskuuta 2011 pidetyssä kokouksessa oikeudellisten asioiden valiokunta suositti äänin 17 puolesta, ei yhtään tyhjää[1], että asiasta vastaava valiokunta tutkii edellä mainitun ehdotuksen ottaen huomioon työjärjestyksen 87 artiklan määräykset.
Ystävällisin terveisiin
Klaus-Heiner LEHNE
Liite: Neuvoa-antavan ryhmän lausunto.
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Eri jäsenvaltioissa sijaitseviin emo- ja tytäryhtiöihin sovellettava yhteinen verojärjestelmä (uudelleenlaatiminen) |
||||
|
Viiteasiakirjat |
KOM(2010)0784 – C7-0030/2011 – 2010/0387(CNS) |
||||
|
EP:n kuuleminen (pvä) |
25.1.2011 |
|
|
|
|
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ECON 3.2.2011 |
|
|
|
|
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
JURI 3.2.2011 |
|
|
|
|
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Sven Giegold 15.2.2011 |
|
|
|
|
|
Valiokuntakäsittely |
24.5.2011 |
31.8.2011 |
|
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
22.9.2011 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
30 1 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Udo Bullmann, Pascal Canfin, George Sabin Cutaş, Rachida Dati, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Othmar Karas, Wolf Klinz, Philippe Lamberts, Astrid Lulling, Hans-Peter Martin, Ivari Padar, Olle Schmidt, Marianne Thyssen |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Pervenche Berès, Thijs Berman, David Casa, Herbert Dorfmann, Saïd El Khadraoui, Sari Essayah, Sophia in ‘t Veld, Mojca Kleva, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Gianni Pittella, Andreas Schwab |
||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
27.9.2011 |
||||
- [1] Läsnä olleet jäsenet: Klaus-Heiner Lehne, Tadeusz Zwiefka, Luigi Berlinguer, Françoise Castex, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Antonio Masip Hidalgo, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Alexandra Thein, Diana Wallis, Cecilia Wikström, Jiří Maštálka, Kurt Lechner, Angelika Niebler, Jan Philipp Albrecht, Eva Lichtenberger, Sajjad Karim.