Menettely : 2010/0253(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0367/2011

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0367/2011

Keskustelut :

PV 14/11/2011 - 16
CRE 14/11/2011 - 16

Äänestykset :

PV 16/11/2011 - 6.8
CRE 16/11/2011 - 6.8
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2011)0503

MIETINTÖ     ***I
PDF 976kWORD 874k
19.10.2011
PE 456.628v02-00 A7-0367/2011

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (uudelleenlaatiminen)

(KOM(2010)0475 – C7‑0268/2010 – 2010/0253(COD))

Liikenne- ja matkailuvaliokunta

Esittelijä: Debora Serracchiani

(Uudelleenlaatiminen – työjärjestyksen 87 artikla)

OIKAISUT/LISÄYKSET
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
 PERUSTELUT
 ASIAN KÄSITTELY

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhtenäisestä eurooppalaisesta rautatiealueesta (uudelleenlaatiminen)

(KOM(2010)0475 – C7‑0268/2010 – 2010/0253(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys – uudelleenlaatiminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (KOM(2010)0475),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 91 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0268/2010),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 14 artiklan ja pöytäkirjan N:o 26 yleistä etua koskevista palveluista,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman ensimmäisen rautatiepaketin täytäntöönpanosta(1),

–   ottaa huomioon Luxemburgin edustajainhuoneen toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta tehdyn pöytäkirjan (N:o 2) mukaisesti antaman perustellun lausunnon, jonka mukaan säädösesitys ei ole toissijaisuusperiaatteen mukainen,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 16. maaliskuuta 2011 antaman lausunnon(2),

–   ottaa huomioon alueiden komitean 28. tammikuuta 2011 antaman lausunnon(3),

–   ottaa huomioon säädösten uudelleenlaatimistekniikan järjestelmällisestä käytöstä 28. marraskuuta 2001 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen(4),

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan liikenne- ja matkailuvaliokunnalle työjärjestyksen 87 artiklan 3 kohdan mukaisesti osoittaman 26. toukokuuta 2011 päivätyn kirjeen,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 87 artiklan ja 55 artiklan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan mietinnön (A7-0367/2011),

A. toteaa, että Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän mukaan käsillä oleva ehdotus ei sisällä muita sisällöllisiä muutoksia kuin ne, jotka siinä on sellaisiksi yksilöity, ja siinä ainoastaan kodifioidaan aikaisemman säädöksen muuttumattomina säilyvät säännökset niiden asiasisältöä muuttamatta,

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan ja ottaa huomioon Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission oikeudellisista yksiköistä koostuvan neuvoa-antavan ryhmän suositukset;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a) Rautatiesektorin osuus liikenteestä ei ole kasvanut viimeisen vuosikymmenen aikana, mikä on vastoin vuoden 2001 rautatiepaketin tavoitteita ja osoittaa, että nykyistä lainsäädäntöä on edelleen tarpeen parantaa sektorin tukemiseksi. Niinpä nykyinen uudelleenjärjestely on välttämätön.

Perustelu

Rautatieliikenteen kehitys ensimmäisen rautatiepaketin jälkeen ei ole täyttänyt sektorin elpymistä koskevia odotuksia. Esimerkiksi vuosien 1996 ja 2008 välillä rautateiden tavaraliikenteen osuus kaikista liikennemuodoista on vähentynyt 2 prosentilla laskien 10,6 prosenttiin, kun taas maanteiden tavaraliikenne on kasvanut 42,1 prosentista 45,9 prosenttiin. EU:n on kiireellisesti parannettava lainsäädäntöään rautateiden tukemiseksi ja jotta vältyttäisiin maanteiden yhä pahemmalta ruuhkautumiselta sekä parannettaisiin unionin ympäristötilannetta.

Tarkistus  2

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 b) Lukuisat rikkomusmenettelyt jäsenvaltioita vastaan osoittavat, että nykyinen lainsäädäntö aiheuttaa tulkintaeroja ja että ensimmäistä rautatiepakettia on selvennettävä ja parannettava, jotta saataisiin varmistettua, että Euroopan rautatiemarkkinat aidosti avautuisivat.

Tarkistus  3

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 c) Rautatieinfrastruktuurin kehittämiseen ja ylläpitämiseen investoidaan edelleen liian vähän, jos tarkoituksena on taata alan kehitys ja kilpailukyky.

Perustelu

Investointien vähäisyys on ratkaiseva ongelma, johon uudistuksessa on puututtava.

Tarkistus  4

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 d) Direktiivit, joista ensimmäinen rautatiepaketti koostuu, eivät ole estäneet huomattavaa vaihtelua rautateiden infrastruktuurimaksujen määräytymisperusteissa ja suuruudessa sekä kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämismenettelyjen muodossa ja kestossa.

Perustelu

Infrastruktuurimaksut ja niiden laskemistapa vaihtelee edelleen suuresti kautta EU:n. Tämä hankaloittaa kansainvälistä rautatieliikennettä. Sama pätee myös junareittien jakamiseen. Nykyistä lainsäädäntöä on edelleen parannettava.

Tarkistus  5

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 2 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 e) Markkinoille pääsyn edellytysten puutteellinen avoimuus on ilmeinen este rautatiepalvelujen kilpailukyvylle.

Perustelu

Avoimuuden puute estää sellaisten uusien yritysten pääsyä markkinoille, jotka voisivat lisätä rautatiesektorin kilpailukykyä.

Tarkistus  6

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 a) Rautatiealaan sovellettavat sosiaaliturvajärjestelmät ovat eri jäsenvaltioissa erilaisia. Tämän vuoksi on olemassa vaara, että syntyy epäterve kilpailutilanne uusien rautatieyritysten ja vakiintuneiden yritysten välille. Järjestelmiä olisi näin ollen yhdenmukaistettava siten, että samalla kunnioitetaan sekä alan että jäsenvaltioiden erityispiirteitä.

Tarkistus  7

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 b) On annettava takeet siitä, että sääntelyelimet huolehtivat valvontatehtävistään, jotta voidaan varmistaa rautatieyritysten välisen syrjintäkiellon toteutuminen, sopivan hinnoittelupolitiikan täytäntöönpano ja tilien eriyttämisperiaatteen noudattaminen.

Perustelu

Tällaisten takeiden puuttuminen on yksi rautatiealan kilpailukyvyn esteistä.

Tarkistus  8

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 3 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(3 c) Rautatiejärjestelmän täydellinen yhteentoimivuus Euroopan tasolla on välttämätöntä eurooppalaisen rautatiealueen toteuttamiseksi. Euroopan rautatievirastolle olisi annettava asianmukaiset valtuudet ja resurssit, joiden turvin tämä tavoite voidaan saavuttaa nopeammin, kun ajatellaan esimerkiksi kaluston ja turvallisuus- ja merkinantolaitteiden sertifiointia koskevien yhteisten standardien kehittämistä.

Tarkistus  9

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Alueellinen liikenne, kaupunki- ja esikaupunkiliikenne sekä sukkulaliikenne Kanaalitunnelin läpi olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

(4) Alueellinen liikenne, kaupunki- ja esikaupunkiliikenne sekä sukkulaliikenne Kanaalitunnelin läpi olisi jätettävä tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Myös omilla raiteillaan kulkevat perinne- ja museorautatiet olisi jätettävä direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle.

Tarkistus  10

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Rautatieverkon tulevan kehityksen ja tehokkaan käytön varmistamiseksi olisi erotettava liikennepalvelujen tarjoaminen ja infrastruktuurin toiminta. Sen vuoksi näitä kahta toimintaa on hoidettava erillisinä ja niillä on oltava erillinen kirjanpito.

(6) Rautatieverkon tulevan kehityksen ja tehokkaan käytön varmistamiseksi olisi erotettava liikennepalvelujen tarjoaminen ja infrastruktuurin toiminta. Sen vuoksi näitä kahta toimintaa on hoidettava erillisinä ja niillä on oltava erillinen kirjanpito, mikä takaa avoimuuden, jolla varmistetaan, ettei julkisia varoja ohjaudu muuhun kaupalliseen toimintaan.

Perustelu

Vain näin voidaan varmistaa avoimuus, jota kilpailukykyisemmät ja helpommin saavutettavat markkinat edellyttävät.

Tarkistus  11

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 a) On varmistettava, että infrastruktuurin haltijalla ja rautatieyrityksellä on ehdottomasti erillinen kirjanpito. Yhdelle näistä toiminnan aloista myönnettyjä julkisia varoja ei saisi siirtää toiselle toiminnan alalle. Tämä kielto olisi esitettävä selvästi kunkin toiminnan alan kirjanpitosäännöissä. Jäsenvaltion ja kansallisen sääntelyelimen olisi varmistettava tämän kiellon tehokas soveltaminen.

Perustelu

Julkisen rahoituksen liikkeiden infrastruktuurin haltijan ja rautatieyrityksen välillä on oltava entistä avoimempia.

Tarkistus  12

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 b) Kaikkien rautatieyritysten on niiden yritysmuodosta riippumatta noudatettava sosiaaliturva- ja terveyslainsäädäntöä, jotta vältyttäisiin sosiaaliselta polkumyynniltä ja epäterveeltä kilpailulta.

Perustelu

Rautatiemarkkinoilla ei pidä kilpailla työehtojen ja työntekijöiden sosiaaliturvan kustannuksella. Kaikkien yritysten on niiden yritysmuodosta riippumatta noudatettava kansallista sosiaaliturva- ja terveyslainsäädäntöä.

Tarkistus  13

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 6 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(6 c) Jotta rautatieliikenne olisi kilpailukykyinen maantieliikenteen kanssa, olisi yhdenmukaistettava keskenään erilaisia jäsenvaltioiden sääntökokonaisuuksia, esimerkiksi niitä, jotka koskevat rautatieliikenteen turvallisuutta, liiteasiakirjojen yhdenmukaistamista ja käyttöä, junien järjestelemistä ja asiaan liittyvää dokumentaatiota, junien ohjaamiseen käytettävien signaalien ja merkkien standardointia, vaarallisten aineiden kuljetusten yhteydessä toteutettavien toimenpiteiden ja tarkastusten yhdenmukaistamista ja jätekuljetusten rekisteröintiä ja seurantaa koskevien menettelyjen yhdenmukaistamista.

Tarkistus  14

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 a) Unionin olisi tutkittava eurooppalaisten rautatiehankkeiden innovatiivisilla rahoitusvälineillä tapahtuvan rahoittamisen vaihtoehtoisia lähteitä kuten unionin hankejoukkovelkakirjalainoja, jotta edistettäisiin yksityisiä sijoituksia ja parannettaisiin riskipääoman saantia. Samasta syystä olisi lisättävä rautatiemarkkinoiden houkuttelevuutta vaihtoehtoisten yksityisten sijoittajien silmissä luomalla selkeät, avoimet oikeudelliset kehykset.

Perustelu

Rahoituksen puute on yksi tärkeimmistä syistä Euroopan rautateiden vaikeaan tilanteeseen. Vaihtoehtoisia strategioita ja rahoituslähteitä on tarpeen kehittää. Erityisesti infrastruktuurin rahoitusta on lisättävä. Jäsenvaltioille, jotka rahoittavat infrastruktuuriaan, on myös annettava takeet siitä, ettei tätä rahaa käytetä muihin kuin yksinomaan infrastruktuurin tarkoituksiin.

Tarkistus  15

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 10 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(10 b) Jäsenvaltioiden ja infrastruktuurin haltijoiden olisi voitava rahoittaa infrastruktuuri-investointeja muilla keinoin kuin suoralla valtion rahoituksella, esimerkiksi yksityisen sektorin rahoituksella.

Perustelu

On aiheellista viitata infrastruktuurin haltijoiden mahdollisuuteen perustaa toimintansa tai toimia sellaisia vaihtoehtoisia rahoitusmalleja käyttäen, joiden avulla ne voivat saada yksityistä rahoitusta. Tämä on välttämätöntä, jotta pystytään turvaamaan jäsenvaltioiden nykyiset rahoitusmekanismit.

Tarkistus  16

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Tehokas tavaraliikenne ja erityisesti tehokas rajat ylittävä tavaraliikenne edellyttävät markkinoiden avaamistoimia.

(11) Tehokas henkilö- ja tavaraliikenne ja erityisesti tehokas rajat ylittävä henkilö- ja tavaraliikenne, etenkin tapauksissa, joissa erilainen raideleveys edelleen muodostaa fyysisen esteen kilpailulle, edellyttävät kiireellisiä toimia markkinoiden avaamiseksi yksittäisissä jäsenvaltioissa ja kilpailukyvyn lisäämiseksi.

Perustelu

Esimerkiksi Ranskan ja Saksan erilainen raideleveys on konkreettinen fyysinen kilpailun este, joka on yksi lisä rautatiesektorilla olemassa oleviin jo entisestään raskaisiin sääntelyesteisiin. Rautatieliikenne kuuluu niihin harvoihin aloihin, joilla yhtenäismarkkinoiden täytäntöönpano ei ole loppuunsaatettua. Markkinoiden avaaminen olisi siksi ulotettava koskemaan kansallisten rautatiepalvelujen vapauttamista kilpailulle. Kilpailukykyiset markkinat ovat tehokkuuden edellytys.

Tarkistus  17

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Avoimen markkinoille pääsyn ja väliasemia sisältävien uusien kansainvälisten henkilöliikennepalvelujen käyttöönotto ei saisi johtaa kotimaisten henkilöliikennepalvelujen markkinoiden avaamiseen, vaan niiden olisi koskettava vain kansainvälisellä reittiosuudella olevia liitännäisasemia. Uusien palvelujen päätarkoituksena olisi oltava kansainvälisellä matkalla olevien matkustajien kuljettaminen. Sen arvioimiseksi, onko tämä kulloisenkin palvelun päätarkoitus, huomioon olisi otettava eri arviointiperusteita, kuten kotimaisen tai kansainvälisen liikenteen matkustajien kuljetuksesta saatu osuus liikevaihdosta ja matkustajamäärästä sekä matkaosuuden pituus. Asianomaisen kansallisen sääntelyelimen olisi tehtävä arviointi palvelujen päätarkoituksesta asianomaisen osapuolen pyynnöstä.

(14) Avoimen markkinoille pääsyn ja väliasemia sisältävien uusien kansainvälisten henkilöliikennepalvelujen käyttöönotossa huomio olisi kiinnitettävä kansainvälisellä reittiosuudella oleviin liitännäisasemiin. Tällaisten palvelujen päätarkoituksena olisi oltava kansainvälisellä matkalla olevien matkustajien kuljettaminen. Sen arvioimiseksi, onko tämä kulloisenkin palvelun päätarkoitus, huomioon olisi otettava eri arviointiperusteita, kuten kotimaisen tai kansainvälisen liikenteen matkustajien kuljetuksesta saatu osuus liikevaihdosta ja matkustajamäärästä sekä matkaosuuden pituus. Asianomaisen kansallisen sääntelyelimen olisi tehtävä arviointi palvelujen päätarkoituksesta asianomaisen osapuolen pyynnöstä.

Perustelu

Tämän tarkistuksen pitäisi tehdä tekstistä avoimempi ja ajantasainen.

Tarkistus  18

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 15 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(15 a) Asetuksessa (EY) N:o 1370/2007 annetaan jäsenvaltioille mahdollisuus varmistaa, että työntekijöiden sosiaaliset oikeudet säilytetään erotettaessa liikennepalvelujen tarjoaminen ja infrastruktuurin hallinto, kun tähän saattaa sisältyä yrityksen luovutus.

Tarkistus  19

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Kansainvälisten henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle voi vaikuttaa julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti tuotettujen rautateiden henkilöliikennepalvelujen järjestelyihin ja rahoitukseen. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus rajoittaa markkinoille pääsyä, jos tämä vaarantaisi tällaisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten taloudellisen tasapainon ja jos tämän direktiivin 55 artiklassa tarkoitettu asianomainen sääntelyelin on tämän hyväksynyt objektiivisen taloudellisen arvioinnin perusteella ja julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tehneiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä.

(16) Kansainvälisten henkilöliikennepalvelujen avaaminen kilpailulle voi vaikuttaa julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen mukaisesti tuotettujen rautateiden henkilöliikennepalvelujen järjestelyihin ja rahoitukseen. Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus rajoittaa markkinoille pääsyä, jos tämä vaarantaisi tällaisten julkisia palveluhankintoja koskevien sopimusten taloudellisen tasapainon ja jos tämän direktiivin 55 artiklassa tarkoitettu asianomainen sääntelyelin ja tarvittaessa 57 artiklassa määritetty sääntelyelinten verkosto on tämän hyväksynyt objektiivisen taloudellisen arvioinnin perusteella ja julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tehneiden toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä.

Perustelu

Tarkistuksen tavoitteena on laajentaa säännöksen soveltamisalaa koskemaan kansallisia henkilöliikennepalveluja. Lisäksi sen on tarkoitus antaa sääntelyelinten verkostolle mahdollisuus toteuttaa toimia tarvittaessa.

Tarkistus  20

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 18 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(18 a) Markkinoiden kehitys on osoittanut, että ratkaisevan tärkeää on vahvistaa sääntelyelinten asemaa. Jos niiden on tarkoitus olla avainasemassa oikeudenmukaisten puitteiden varmistamisessa yhtäläisille käyttöoikeuksille, niille on annettava niiden tämän tehtävän suorittamiseksi tarvitsemat taloudelliset resurssit, henkilöstö ja logistiset välineet.

Tarkistus  21

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Johdanto-osan 18 b kappale (uusi)

Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi

Tarkistus

 

(18 b) Kansallisen sääntelyelimen olisi oltava riippumaton sääntelyelin, jolla on aloite- ja tutkintavalta ja joka voi sekä antaa lausuntoja että tehdä täytäntöönpanokelpoisia päätöksiä taatakseen avoimet, esteettömät markkinat, joilla kilpailu on vapaata ja vääristymätöntä.

Tarkistus   22

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(19) Sääntelyelimen olisi toimittava tavalla, jolla vältetään eturistiriidat ja mahdollinen osallistuminen käsiteltävänä olevan julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tekemiseen. Sääntelyelimen toimivaltaa olisi laajennettava siten, että siihen sisältyy kansainvälisen palvelun tarkoituksen ja tarvittaessa olemassa oleviin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten arviointi.

(19) Sääntelyelimen olisi toimittava tavalla, jolla vältetään eturistiriidat ja mahdollinen osallistuminen käsiteltävänä olevan julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen tekemiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta rahoittaa tämän elimen toimintaa kansallisesta talousarviosta tai rautatiesektorilta perittävillä maksuilla ja asiaan liittyvän tiedon julkaisemista. Sääntelyelimen toimivaltaa olisi laajennettava siten, että siihen sisältyy kansainvälisen palvelun tarkoituksen ja tarvittaessa olemassa oleviin julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin kohdistuvien taloudellisten vaikutusten arviointi.

Perustelu

Direktiivillä perustetaan riippumaton sääntelyelin, mutta siinä ei ole mitään mainintaa sen rahoituksesta. Avoimuuden vuoksi on lisättävä maininta mahdollisista rahoituslähteistä, jotka voivat olla julkisia varoja tai alalta perittäviä maksuja. Nämä tiedot olisi julkistettava.

Tarkistus  23

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 19 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(19 a) Kansallisen sääntelyelimen olisi oltava organisaatioltaan, rahoituspäätöksiltään, oikeudelliselta rakenteeltaan ja päätöksenteoltaan infrastruktuurin haltijoista, hinnoitteluelimistä, käyttöoikeuksia myöntävistä elimistä sekä hakijoista riippumaton. Kansallisella sääntelyelimellä oltava henkilöstön ja resurssien osalta tarvittavat hallinnolliset valmiudet varmistaa rautatiemarkkinoiden avoimuus ja läpinäkyvyys. Vaaditun henkilöstön määrän olisi oltava suoraan yhteydessä markkinoiden tarpeisiin ja vaihdeltava tarpeen mukaan. Sen olisi ratkaistava valitukset, toimittava omasta aloitteestaan, tutkittava riitatapauksia ja seurattava markkinoiden kehitystä. Sillä olisi oltava tukenaan komission yhteydessä toimiva sääntely-yksikkö. Lisäksi kansallisen sääntelyelimen olisi pidettävä komission saatavilla olevaa tietokantaa päätösluonnoksistaan.

Perustelu

Tämä johdanto-osan kappale on johdonmukainen 55–57 artiklaan esitettyjen tarkistusten kanssa, joiden tavoitteena on sääntelyelimen roolin ja valtuuksien vahvistaminen. Tarkistuksella ehdotetaan sääntely-yksikön perustamista komissioon (DG MOVE, DG COMP, tai mielellään näiden molempien yhdistelmä) antamaan neuvontaa ja ohjausta kansallisille sääntelyelimille näiden tehtäviin sekä tarvittavien resurssien (henkilöresurssit, taloudelliset resurssit ja henkiset resurssit) hankintaan liittyen.

Tarkistus  24

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Kansallisten sääntelyelinten olisi vaihdettava keskenään tietoja ja tarvittaessa yksittäistapauksissa sovitettava yhteen niitä periaatteita ja käytäntöjä, joiden perusteella arvioidaan, vaarantuuko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino. Niiden olisi asteittain laadittava saamiinsa kokemuksiin perustuvat suuntaviivat.

(21) Kansallisten sääntelyelinten olisi komission tuella luotava verkosto, joka vahvistaa niiden yhteistyötä yhteisten periaatteiden kehittämisen ja parhaiden käytäntöjen ja tietojen vaihdon avulla. Kansallisten sääntelyelinten olisi myös tarvittaessa yksittäistapauksissa sovitettava yhteen niitä periaatteita ja käytäntöjä, joiden perusteella arvioidaan, vaarantuuko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino. Niiden olisi asteittain laadittava saamiinsa kokemuksiin perustuvat yhteiset suuntaviivat Euroopan tasolla.

Perustelu

Tämä johdanto-osan kappale on johdonmukainen 55–57 artiklaan esitettyjen tarkistusten kanssa, joiden tavoitteena on sääntelyelimen roolin ja itsenäisyyden vahvistaminen sekä yhteistyö kansallisten sääntelyelinten kanssa.

Tarkistus  25

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 21 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(21) Kansallisten sääntelyelinten olisi vaihdettava keskenään tietoja ja tarvittaessa yksittäistapauksissa sovitettava yhteen niitä periaatteita ja käytäntöjä, joiden perusteella arvioidaan, vaarantuuko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino. Niiden olisi asteittain laadittava saamiinsa kokemuksiin perustuvat suuntaviivat.

(21) Kansallisten sääntelyelinten olisi vaihdettava keskenään tietoja ja parhaita käytäntöjä ja tarvittaessa yksittäistapauksissa sovitettava yhteen niitä periaatteita ja käytäntöjä, joiden perusteella arvioidaan, vaarantuuko julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellinen tasapaino. Niiden olisi asteittain laadittava saamiinsa kokemuksiin perustuvat suuntaviivat. Sääntelyelinten verkoston kokemusten pohjalta komission olisi esitettävä lainsäädäntöehdotus eurooppalaisen sääntelyelimen perustamisesta.

Tarkistus  26

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 22 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(22) Rautatieyritysten välisen terveen kilpailun varmistamiseksi olisi erotettava toisistaan liikennepalvelujen tarjoaminen ja palvelujen tarjoamisvarusteiden käyttö. Tämän vuoksi on tarpeen, että erilliset oikeushenkilöt harjoittavat näitä kahta toimintoa toisistaan riippumattomasti. Tällaisen riippumattomuuden ei tarvitse tarkoittaa sitä, että jokaista palvelua varten olisi perustettava erillinen elin tai yritys.

(22) Rautatieyritysten välisen terveen kilpailun varmistamiseksi liikennepalvelujen tarjoamista ja palvelujen tarjoamisvarusteiden käyttöä olisi hallinnoitava avoimesti ja syrjimättömästi. Sääntelyelimen olisi varmistettava, että tämä hallinnointi tapahtuu avoimesti ja syrjimättömästi tässä direktiivissä säädettyjä menettelyjä noudattaen.

Perustelu

Liikennepalvelujen täydellinen eriyttäminen ei välttämättä lisää eri toimintojen välistä tervettä kilpailua. Eriyttäminen sen sijaan lisää hallinnollisia rasitteita, byrokratiaa ja hallintokustannuksia. Tämä vaikuttaa kielteisesti rautatieliikenteen kilpailukykyyn muihin liikennemuotoihin verrattuna.

Tarkistus  27

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 23 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(23) Luotettavien ja riittävien palvelujen varmistamiseksi on välttämätöntä, että rautatieyritykset aina täyttävät tietyt hyvää mainetta, taloudellista vakavaraisuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset.

(23) Luotettavien ja riittävien palvelujen varmistamiseksi on välttämätöntä, että rautatieyritykset aina täyttävät tietyt hyvää mainetta, taloudellista vakavaraisuutta, sosiaalisia normeja ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset.

Tarkistus  28

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 24 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(24) Asiakkaiden ja kolmansien suojelemiseksi on tärkeää varmistaa, että rautatieyritysten vakuutukset ovat riittävät korvausvelvollisuuden varalta.

(24) Asiakkaiden ja kolmansien suojelemiseksi on välttämätöntä varmistaa, että rautatieyritysten vakuutukset ovat riittävät korvausvelvollisuuden varalta. Niiden olisi voitava kattaa korvausvelvollisuutensa onnettomuustilanteissa myös pankkien tai muiden yritysten antamilla takuilla, jos kate tarjotaan markkinaehtoisesti, se ei ole valtiontukea eikä siihen sisälly muita rautatieyrityksiä syrjiviä elementtejä.

Perustelu

Rautatieyritysten on voitava vapaasti käyttää erilaisia vaihtoehtoja korvausvelvollisuutensa kattamiseksi, koska riskit ovat erisuuruisia eri rautatieverkoissa. Monissa jäsenvaltioissa käytetään toimivalla tavalla sellaisia vaihtoehtoja kuin riittävää omaa pääomaa tai pankkitakuita siviilioikeudellisen vastuun kattamiseen.

Tarkistus  29

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25) Rautatieyritysten olisi noudatettava myös rautatiepalvelujen käyttöä koskevia kansallisia ja unionin säännöksiä, joita on sovellettava ketään syrjimättä ja joiden tarkoituksena on varmistaa, että yritys voi harjoittaa toimintaansa tietyillä rataosuuksilla turvallisesti ja terveyden, sosiaaliset olot sekä työntekijöiden ja kuluttajien oikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen.

(25) Kaikkien rautatieyritysten olisi noudatettava myös rautatiepalvelujen käyttöä koskevia sekä kansallisia että unionin säännöksiä, joita on sovellettava ketään syrjimättä ja joiden tarkoituksena on varmistaa, että yritykset voivat harjoittaa toimintaansa tietyillä rataosuuksilla turvallisesti ja sosiaalisiin oloihin, terveyteen sekä työntekijöiden ja kuluttajien oikeuksiin liittyvät nykyiset velvoitteet täysimääräisesti huomioon ottaen.

Perustelu

Rautatieyritysten on noudatettava täysimääräisesti terveyttä, työntekijöiden oikeuksia ja sosiaalisia oloja koskevia nykyisiä säännöksiä.

Tarkistus  30

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 25 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(25) Rautatieyritysten olisi noudatettava myös rautatiepalvelujen käyttöä koskevia kansallisia ja unionin säännöksiä, joita on sovellettava ketään syrjimättä ja joiden tarkoituksena on varmistaa, että yritys voi harjoittaa toimintaansa tietyillä rataosuuksilla turvallisesti ja terveyden, sosiaaliset olot sekä työntekijöiden ja kuluttajien oikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen.

(25) Rautatieyritysten olisi noudatettava myös rautatiepalvelujen käyttöä koskevia kansallisia ja unionin säännöksiä, joita on sovellettava ketään syrjimättä ja joiden tarkoituksena on varmistaa, että yritys voi harjoittaa toimintaansa kaikilla rataosuuksilla turvallisesti ja terveyden, sosiaaliset olot sekä työntekijöiden ja kuluttajien oikeudet asianmukaisesti huomioon ottaen.

Perustelu

Pitäisi olla selvää, että mainittujen edellytysten on täytyttävä kaikissa tapauksissa.

Tarkistus  31

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 26 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(26 a) Rautatieyritysten kalustoa koskevien lupien myöntäminen estetään edelleen aivan liian usein perusteettomasti, mikä vääristää markkinoille pääsyä. Euroopan rautatievirastolla olisi siis oltava laajat valtuudet tässä suhteessa. Komissiota pyydetään sen vuoksi tutkimaan osana asetuksen (EY) N:o 881/2004 uudelleentarkastelua, voidaanko tähän liittyviä Euroopan rautatieviraston valtuuksia laajentaa.

Perustelu

Rautatieyritysten ei ole aina helppoa päästä tietyn jäsenvaltion rautatiemarkkinoille. Euroopan rautatieviraston toimintaa säätelevän asetuksen uudelleentarkastelun yhteydessä virastolle olisi annettava entistä laajemmat valtuudet valvoa tarkemmin sellaisten jäsenvaltioiden toimintaa, jotka estävät markkinoille pääsyn epäsuorasti lupapolitiikkansa avulla, ja toteuttaa toimia tällaisen toiminnan torjumiseksi. Komissiota pyydetään myös tutkimaan tätä mahdollisuutta.

Tarkistus  32

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 27 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(27) Jotta kaikille rautatieyrityksille voitaisiin varmistaa läpinäkyvyys ja ketään syrjimätön pääsy rautateiden infrastruktuurikapasiteetin ja rautateihin liittyvien palvelujen käyttöön, kaikki markkinoille pääsyyn tarvittavat tiedot on julkaistava verkkoselostuksessa.

(27) Jotta kaikille rautatieyrityksille voitaisiin varmistaa läpinäkyvyys ja ketään syrjimätön pääsy rautateiden infrastruktuurikapasiteetin ja rautateihin liittyvien palvelujen käyttöön, kaikki markkinoille pääsyyn tarvittavat tiedot on julkaistava verkkoselostuksessa, myös vammaisille ja liikuntarajoitteisille henkilöille soveltuvissa muodoissa.

Perustelu

On tärkeää varmistaa johdonmukaisuus muiden aloitteiden yhteydessä tehtyjen päätösten kanssa ja huolehtia siitä, että tiedot ovat saatavissa useissa eri muodoissa, ja siten ehkäistä vammaisten mahdollinen syrjintä.

Tarkistus  33

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 35 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(35) Hinnoittelujärjestelmillä annetaan taloudellisia viestejä käyttäjille. On tärkeää, että nämä viestit rautatieyrityksille ovat johdonmukaisia ja auttavat yrityksiä tekemään järkeviä päätöksiä.

(35) Hinnoittelujärjestelmillä annetaan taloudellisia viestejä käyttäjille. On tärkeää, että nämä viestit rautatieyrityksille ovat johdonmukaisia ja selkeitä ja auttavat yrityksiä tekemään järkeviä ja kestäviä päätöksiä.

Tarkistus  34

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 40 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Yksittäisvaunupalveluja tarjoavia hakijoita on tuettava, jotta saadaan laajennettua mahdollisuuksia saada uusia rautatieliikenteen asiakkaita. Infrastruktuurin haltijan on näin ollen tärkeää ottaa huomioon nämä hakijat kapasiteettia myöntäessään, jotta ne voisivat käyttää täysimääräisesti hyödykseen tätä oikeudellista kehystä ja lisätä rautatieliikenteen markkinaosuutta uusilla aloilla.

Tarkistus  35

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 50 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(50) On tärkeää varmistaa käyttöoikeuden myöntämisjärjestelmien parempi yhteensovittaminen, jotta parannettaisiin rautatieliikenteen houkuttelevuutta sellaisessa liikenteessä, jossa käytetään useamman kuin yhden infrastruktuurin haltijan verkkoa, erityisesti kansainvälisessä liikenteessä.

(50) On tärkeää varmistaa käyttöoikeuden myöntämisjärjestelmien parempi yhteensovittaminen, jotta parannettaisiin rautatieliikenteen houkuttelevuutta sellaisessa liikenteessä, jossa käytetään useamman kuin yhden infrastruktuurin haltijan verkkoa, erityisesti kansainvälisessä liikenteessä. Tässä yhteydessä vaikuttaisi suotavalta perustaa jonkin ajan kuluttua eurooppalainen sääntelyelin.

Perustelu

Tarkistuksella korostetaan kiinnostusta perustaa ajan myötä eurooppalainen sääntelyelin.

Tarkistus  36

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 53 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(53) Investoinnit rautateiden infrastruktuuriin ovat tarpeen, ja infrastruktuurin hinnoittelujärjestelmien olisi tarjottava infrastruktuurin haltijoille kannustimia tehdä tarkoituksenmukaisia investointeja taloudellisesti järkeviin kohteisiin.

(53) Lisäinvestoinnit rautateiden infrastruktuuriin – etenkin olemassa olevaan infrastruktuuriin – ovat tarpeen, ja infrastruktuurin hinnoittelujärjestelmien olisi tarjottava infrastruktuurin haltijoille kannustimia tehdä tarkoituksenmukaisia investointeja taloudellisesti järkeviin ja ympäristön kannalta kestäviin kohteisiin.

Tarkistus  37

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 58 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(58 a) Jotta saataisiin lisättyä rautatieliikenteen osuutta tavara- ja henkilöliikenteestä muihin liikennemuotoihin nähden, jäsenvaltioiden olisi ulkoisia kustannuksia hintoihin sisällyttäessään varmistettava, että eriytetyt maksut eivät vaikuta haitallisesti infrastruktuurin haltijan taloudelliseen tasapainoon. Jos infrastruktuurin haltija kuitenkin kärsii taloudellisesti tästä eriyttämisestä, jäsenvaltioiden olisi syytä mukauttaa sitä, mutta ottaa samalla asianmukaisesti huomioon valtiontukea koskevat säännöt.

Tarkistus  38

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 59 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(59) Rautatieliikennettä olisi kehitettävä muun muassa käytettävissä olevien unionin välineiden avulla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta jo vahvistettujen painopistealueiden kehittämistä.

Poistetaan.

Perustelu

Suuri osa johdanto-osan kappaleista voidaan poistaa, jotta saadaan parannettua lainsäädäntöä ja sen ymmärrettävyyttä Euroopan kansalaisten kannalta.

Tarkistus  39

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 61 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(61) Rautatieyrityksille ja infrastruktuurin haltijalle olisi tarjottava kannustimia minimoida verkossa esiintyvät häiriöt.

Poistetaan.

Perustelu

Suuri osa johdanto-osan kappaleista voidaan poistaa, jotta saadaan parannettua lainsäädäntöä ja sen ymmärrettävyyttä Euroopan kansalaisten kannalta.

Tarkistus  40

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 62 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(62) Kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämiseen liittyy infrastruktuurin haltijalle aiheutuvia kustannuksia, joiden maksamista olisi edellytettävä.

Poistetaan.

Perustelu

Suuri osa johdanto-osan kappaleista voidaan poistaa, jotta saadaan parannettua lainsäädäntöä ja sen ymmärrettävyyttä Euroopan kansalaisten kannalta.

Tarkistus  41

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 63 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(63) Rautateiden infrastruktuurin tehokas hallinto ja oikeudenmukainen ja ketään syrjimätön käyttö edellyttävät sellaisen sääntelyelimen perustamista, joka valvoo tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen soveltamista ja toimii muutoksenhakuelimenä riippumatta mahdollisuudesta hakea muutosta tuomioistuimelta.

(63) Rautateiden infrastruktuurin tehokas hallinto ja oikeudenmukainen ja ketään syrjimätön käyttö edellyttävät sellaisten kansallisten sääntelyelinten perustamista, jotka valvovat tässä direktiivissä vahvistettujen sääntöjen soveltamista ja toimivat muutoksenhakuelimenä riippumatta mahdollisuudesta hakea muutosta tuomioistuimelta.

Perustelu

Tarkistus selkiyttää tekstiä.

Tarkistus  42

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 65 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(65) Komissiolle olisi annettava valtuudet mukauttaa tämän direktiivin liitteitä. Koska kyseiset toimenpiteet ovat soveltamisalaltaan yleisiä, ja niillä muutetaan tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia, ne on annettava delegoituina säädöksinä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti.

(65) Tiettyjen tietojen toimittamisen varmistamiseksi rautatiemarkkinoiden seurantaa varten, verkkoselostuksen tiettyjen yksityiskohtien määrittelemiseksi, rautatieliikenteen suorien kustannusten määrittelemiseksi, tiettyjen kriteerien määrittelemiseksi melun mukaan eriytetyille infrastruktuurimaksuille, tiettyjen kriteerien määrittelemiseksi ETCS-järjestelmän junia koskevalle tilapäiselle alennukselle, suorituskannustinjärjestelmän tiettyjen kriteerien määrittämiseksi, hakijoita koskevien vaatimusten asettamisessa noudatettavien perusteiden yksityiskohtien laatimiseksi, aikataulun laatimiseksi kapasiteetin käyttöoikeuksien myöntämiselle, sääntelyelimelle toimitettavien säänneltyjen tilinpäätösten yksityiskohtien määrittelemiseksi ja sääntelyelinten yhteisten kriteerien ja käytänteiden kehittämiseksi tämän direktiivin mukaista päätöksentekoa varten komissiolle olisi siirrettävä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti valta hyväksyä delegoituja säädöksiä markkinoiden seurannan soveltamisalan yhteydessä noudatettavista kriteereistä ja menettelystä, verkkoselostuksen tietyistä osista, tietyistä hinnoitteluperiaatteista, ETCS-järjestelmää koskevasta tilapäisestä alennuksesta, suorituskannustinjärjestelmän tietyistä osista, infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden hakijoille asetettavien vaatimusten kohdalla noudatettavista perusteista, käyttöoikeuden myöntämismenettelyn aikataulusta, säännellyistä tilinpäätöksistä ja sääntelyelinten päätöksentekoa varten kehittämistä yhteisistä periaatteista ja käytänteistä. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

Perustelu

Tämän tarkistuksen tarkoituksena on antaa tiukempi kehys tämän direktiivin muita kuin keskeisiä osia koskevalle ja kestoltaan rajalliselle säädösvallan siirtämiselle komissiolle. Teksti on vuoden 2011 toimielinten välisen yhteisymmärryksen mukainen.

Tarkistus 43

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 66 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(66) Tämän direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarvittavista toimenpiteistä olisi päätettävä menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28 päivänä kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY(5) mukaisesti.

 

(66) Jotta voidaan varmistaa yhtenäiset edellytykset tämän direktiivin 10 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 4 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan täytäntöönpanemiseksi, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta. Tätä valtaa olisi käytettävä noudattaen yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 182/2011.

Perustelu

Tässä tarkistuksessa lisätään viittaus äskettäin voimaan tulleeseen täytäntöönpanosäädöksiä koskevaan uuteen asetukseen.

Tarkistus       44

Ehdotus direktiiviksi

Johdanto-osan 71 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(71 a) Komission olisi Euroopan parlamentin 12 päivänä heinäkuuta 2007 ja 11 päivänä kesäkuuta 2010 antamat päätöslauselmat sekä direktiivin 2001/12/EY täytäntöönpano huomioon ottaen annettava infrastruktuurin haltijan ja palvelun harjoittajan eriyttämistä koskeva lainsäädäntöehdotus vuoden 2012 loppuun mennessä. Koska rautatiealaa ei vielä ole vapautettu täysin, olisi komission annettava markkinoiden avaamista koskeva lainsäädäntöehdotus mainittuun määräaikaan mennessä.

Tarkistus  45

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 3 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Jäsenvaltiot voivat päättää kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisen aikataulun ajanjaksoista ja määräajoista, jotka poikkeavat 43 artiklan 2 kohdassa, liitteessä VIII olevassa 4 kohdan b alakohdassa ja liitteessä IX olevassa 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuista ajanjaksoista ja määräajoista, kun kyse on kansainvälisistä reiteistä, jotka perustetaan yhteistyössä kolmansien maiden infrastruktuurin haltijoiden kanssa rataverkkoon, jossa raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rataverkon raideleveydestä.

Perustelu

Tämä tarkistus mahdollistaa suuremman joustavuuden kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisessä tapauksissa, joissa on kyse kansainvälisistä reiteistä, jotka perustetaan yhteistyössä kolmansien maiden kanssa verkkoihin, joiden raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rataverkon raideleveydestä. Tämä koskee lähinnä Baltian maita.

Tarkistus  46

Ehdotus direktiiviksi

2 artikla – 3 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

3 a. Jäsenvaltiot voivat jättää 31 artiklan 5 kohdan soveltamisalan ulkopuolelle sellaiset kalustoyksiköt, jotka liikennöivät tai joiden on tarkoitus liikennöidä kolmansista maista tai kolmansiin maihin, joiden raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rautatieverkon raideleveydestä.

Tarkistus  47

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

2) ’infrastruktuurin haltijalla’ elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin rakentamisesta, hallinnoinnista ja kunnossapidosta, mukaan lukien liikenteen hallinta sekä ohjaus, hallinta ja merkinanto; verkkoa tai verkon osaa koskevat infrastruktuurin haltijan tehtävät voidaan antaa eri elimille tai yrityksille;

2) 'infrastruktuurin haltijalla' elintä tai yritystä, joka on vastuussa erityisesti rautateiden infrastruktuurin rakentamisesta, hallinnoinnista ja kunnossapidosta, mukaan lukien liikenteen hallinta sekä ohjaus, hallinta ja merkinanto sovellettavia turvallisuusmääräyksiä noudattaen; infrastruktuurin haltijan keskeiset tehtävät ovat seuraavat: reittien jakamista koskeva päätöksenteko, johon sisältyy saatavuuden määrittely ja arviointi sekä yksittäisten reittien jakaminen sekä infrastruktuurimaksuja koskeva päätöksenteko, mukaan lukien maksujen määrittäminen ja periminen, ja infrastruktuuri-investointeja koskeva päätöksenteko infrastruktuurimaksuja koskeva päätöksenteko, mukaan lukien maksujen määrittäminen ja periminen, ja infrastruktuuri-investointeja koskeva päätöksenteko;

Tarkistus  48

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 2 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a) 'sääntelyelimellä" elintä, joka jäsenvaltiossa valvoo asianomaisten säännösten asianmukaista soveltamista, ei ole millään lailla mukana politiikan suunnittelussa ja toimii täysin erillään yrityksistä, etenkin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista yrityksistä;

Tarkistus  49

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 3 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

3) ’rautateiden infrastruktuurilla’ kaikkia niitä nimikkeitä, jotka luetellaan 4 päivänä kesäkuuta 1970 annetun asetuksen (ETY) N:o 1108/70 liitteessä I olevien kirjanpitokaavojen eri kohtiin sisältyvistä eristä 18 päivänä joulukuuta 1970 annetun komission asetuksen (ETY) N:o 2598/70 liitteessä I olevassa A osastossa ja jotka selvyyden vuoksi sisältyvät tämän direktiivin liitteeseen I;

3) 'rautateiden infrastruktuurilla' kaikkia niitä nimikkeitä, jotka luetellaan tämän direktiivin liitteessä I;

Perustelu

Kun viittaus asetukseen (ETY) N:o 2598/70 poistetaan, liitteestä I tulee luettelo, joka määrittelee tämän direktiivin termin 'rautateiden infrastruktuuri'.

Tarkistus  50

Ehdotus direktiiviksi

3 artikla – 1 kohta – 7 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

7) ’alueellisella liikenteellä’ liikennettä, jota hoidetaan alueen kuljetustarpeiden täyttämiseksi;

7) ’alueellisella liikenteellä’ liikennettä, jota hoidetaan tietyn alueen tai raja-alueiden kuljetustarpeiden täyttämiseksi;

Perustelu

Alueen käsitettä on tulkittava sen maantieteellisen merkityksen mukaisesti.

Tarkistus  51

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 a. Infrastruktuurin haltija hallinnoi omia tietotekniikkapalvelujaan kaupallisesti arkaluonteisten tietojen asianmukaisen luottamuksellisuuden suojaamiseksi.

Perustelu

Katto-organisaation ja muiden yritysten aidon riippumattomuuden varmistamiseksi on välttämätöntä, että jokaisella infrastruktuurin haltijalla on oma tietotekniikkayksikkö.

Tarkistus  52

Ehdotus direktiiviksi

4 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

2 b. Jäsenvaltioiden on myös varmistettava, että sekä rautatieyritykset että infrastruktuurin haltijat, jotka eivät ole täydellisesti riippumattomia toisistaan, ovat vastuussa omasta henkilöstöpolitiikastaan.

Perustelu

Koska infrastruktuurin haltijoiden on pystyttävä tekemään riippumattomia päätöksiä, niiden on oltava täysin vastuussa myös omasta henkilöstöpolitiikastaan. Jos henkilöstöpolitiikka ei ole täydellisesti riippumatonta, edellä mainitun ehdon täyttäminen saattaa olla mahdotonta.

Tarkistus  53

Ehdotus direktiiviksi

6 artikla

Komission teksti

Tarkistus

6 artikla

6 artikla

Tilien eriyttäminen

Tilien läpinäkyvä eriyttäminen

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rautatieyritysten liikenteen harjoittamiseen liittyvästä liiketoiminnasta ja rautateiden infrastruktuurin hoitoon liittyvästä liiketoiminnasta pidetään erillisiä tuloslaskelmia ja taseita ja että nämä julkaistaan erillisinä. Jommallekummalle toiminnalle maksettavaa julkista rahoitusta ei saa siirtää toiselle.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rautatieyritysten liikenteen harjoittamiseen liittyvästä liiketoiminnasta ja rautateiden infrastruktuurin hoitoon liittyvästä liiketoiminnasta pidetään erillisiä tuloslaskelmia ja taseita ja että nämä julkaistaan erillisinä. Jommallekummalle toiminnalle maksettavaa julkista rahoitusta ei saa siirtää toiselle.

2. Jäsenvaltiot saavat myös määrätä, että tämä erottaminen edellyttää erillisten yksiköiden perustamista yksittäiseen yritykseen tai että infrastruktuuria ja kuljetuspalveluja hoitavat erilliset yksiköt.

2. Jäsenvaltiot saavat myös määrätä, että tämä erottaminen edellyttää erillisten yksiköiden perustamista yksittäiseen yritykseen tai että infrastruktuuria ja kuljetuspalveluja hoitavat erilliset yksiköt, jotta varmistetaan kilpailun kehittyminen, jatkuvat investoinnit ja rautatieliikenteen palvelujen tarjoamisen kustannustehokkuus.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rautateiden tavaraliikennepalvelujen tarjoamiseen liittyvästä liiketoiminnasta ja henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen liittyvästä toiminnasta tehdään erilliset tuloslaskelmat ja taseet ja että ne julkaistaan. Julkisina palveluina tarjottaviin liikennepalveluihin maksettava julkinen rahoitus on kirjattava kunkin julkisia palveluja koskevan sopimuksen osalta erikseen asianmukaisille tileille, eikä sitä saa siirtää muiden liikennepalvelujen tarjoamiseen liittyvään tai muuhun liiketoimintaan.

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että rautateiden tavaraliikennepalvelujen tarjoamiseen liittyvästä liiketoiminnasta ja henkilöliikennepalvelujen tarjoamiseen liittyvästä toiminnasta tehdään erilliset tuloslaskelmat ja taseet ja että ne julkaistaan. Julkisina palveluina tarjottaviin liikennepalveluihin maksettava julkinen rahoitus on kirjattava kunkin julkisia palveluja koskevan sopimuksen osalta erikseen asianmukaisille tileille, eikä sitä saa siirtää muiden liikennepalvelujen tarjoamiseen liittyvään tai muuhun liiketoimintaan.

4. Edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen eri toimintojen kirjanpitoa on hoidettava siten, että on mahdollista valvoa kieltoa, joka koskee yhteen toiminnan lajiin myönnettyjen julkisten varojen siirtämistä toiseen toimintaan.

4. Infrastruktuurikustannusten täydellisen avoimuuden varmistamiseksi edellä 1 ja 3 kohdassa tarkoitettujen eri toimintojen kirjanpitoa on hoidettava siten, että on mahdollista valvoa edellisten kohtien säännösten noudattamista sekä infrastruktuurimaksuista saatujen tulojen, muista kaupallisista toimista aiheutuvien ylijäämien ja infrastruktuurin haltijalle maksettujen julkisten ja yksityisten varojen siirtämistä toiseen toimintaan. Rautatieyritys tai rautatieyritystä hallitseva elin tai yritys ei saa käyttää infrastruktuurin haltijan tuloja millään tavoin, sillä se voisi vahvistaa rautatieyrityksen markkina-asemaa tai mahdollistaa taloudellisten etujen saavuttamisen muiden rautatieyritysten kustannuksella. Tällä säännöksellä ei estetä rautatieyritystä hallitsevan elimen tai yrityksen infrastruktuurin haltijalle myöntämän pääoman takaisinmaksua, markkinaehtoiset korot mukaan luettuina, 55 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen valvonnassa.

Tarkistus  54

Ehdotus direktiiviksi

7 artikla

Komission teksti

Tarkistus

7 artikla

7 artikla

Olennaisten toimintojen riippumattomuus infrastruktuurin haltijasta

Olennaisten toimintojen riippumattomuus infrastruktuurin haltijasta

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että infrastruktuurin yhtäläisten ja ketään syrjimättömien käyttömahdollisuuksien, liitteessä II luetellut toiminnot annetaan tehtäväksi sellaisille elimille tai yrityksille, jotka eivät itse harjoita rautatieliikennepalveluja. Organisatorisesta rakenteesta riippumatta on voitava osoittaa, että tämä tavoite on saavutettu.

1. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun infrastruktuurin yhtäläisten ja ketään syrjimättömien käyttömahdollisuuksien toiminnot annetaan tehtäväksi sellaisille elimille tai yrityksille, jotka eivät itse harjoita rautatieliikennepalveluja. Organisatorisesta rakenteesta riippumatta on voitava osoittaa, että tämä tavoite on saavutettu.

Liitettä II voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

 

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin antaa rautatieyritykselle tai muulle elimelle vastuun rautateiden infrastruktuurin kehittämisen edistämisestä esimerkiksi investoinneilla, kunnossapidolla ja rahoituksella.

Jäsenvaltiot voivat kuitenkin antaa rautatieyritykselle tai muulle elimelle vastuun rautateiden infrastruktuurin kehittämisen edistämisestä esimerkiksi investoinneilla, kunnossapidolla ja rahoituksella.

2. Jos infrastruktuurin haltija ei ole oikeudelliselta muodoltaan, organisaatioltaan tai päätöksenteoltaan rautatieyrityksestä riippumaton, IV luvun 2 ja 3 jaksossa esitetyt toiminnot suorittaa hinnoitteluelin ja käyttöoikeuden myöntävä elin, jotka ovat oikeudelliselta muodoltaan, organisaatioltaan ja päätöksenteoltaan rautatieyrityksestä riippumattomia.

2. Jos infrastruktuurin haltija ei ole oikeudelliselta muodoltaan, organisaatioltaan tai päätöksenteoltaan rautatieyrityksestä riippumaton, IV luvun 2 ja 3 jaksossa esitetyt toiminnot suorittaa hinnoitteluelin ja käyttöoikeuden myöntävä elin, jotka ovat oikeudelliselta muodoltaan, organisaatioltaan ja päätöksenteoltaan rautatieyrityksestä riippumattomia.

3. Jäljempänä IV luvun 2 ja 3 jaksossa olevia viittauksia infrastruktuurin haltijan olennaisiin toimintoihin on pidettävä viittauksina hinnoitteluelimeen ja käyttöoikeuden myöntävään elimeen niiden toimiessa toimivaltuuksiensa mukaisesti.

3. Jäljempänä IV luvun 2 ja 3 jaksossa olevia viittauksia infrastruktuurin haltijan olennaisiin toimintoihin on pidettävä viittauksina hinnoitteluelimeen ja käyttöoikeuden myöntävään elimeen niiden toimiessa toimivaltuuksiensa mukaisesti.

 

3 a. Komissio antaa 31 päivään joulukuuta 2012 mennessä ehdotuksen direktiiviksi, joka sisältää infrastruktuurin hallinnon ja kuljetustoiminnan erottamista koskevia säännöksiä, sekä ehdotuksen kotimaisten henkilöliikennemarkkinoiden avaamiseksi siten, että rautatieliikennepalveluiden laatu ei heikkene ja julkisen palvelun velvoitteiden noudattaminen on varmistettu.

Tarkistus       55

Ehdotus direktiiviksi

8 artikla

Komission teksti

Tarkistus

8 artikla

8 artikla

Infrastruktuurin haltijan vakaa rahoitus

Infrastruktuurin haltijan vakaa rahoitus

1. Jäsenvaltioiden on kehitettävä kansallista rautateiden infrastruktuuriaan ottaen tarvittaessa huomioon unionin yleiset tarpeet. Tätä varten niiden on julkaistava viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta rautateiden infrastruktuurin kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on tulevaisuuden liikkumistarpeisiin vastaaminen rautatiejärjestelmän vakaan ja kestävän rahoituksen avulla. Strategian on oltava vähintään viisivuotinen ja uusittavissa.

1. Jäsenvaltioiden on kehitettävä kansallista rautateiden infrastruktuuriaan ottaen tarvittaessa huomioon unionin yleiset tarpeet. Tätä varten niiden on julkaistava viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta ja kaikkien intressitahojen ja sidosryhmien, kuten asianomaisten paikallisten ja alueellisten viranomaisten, ammattiliittojen, ammattiyhdistysten sekä käyttäjien edustajien kuulemisen jälkeen rautateiden infrastruktuurin kehittämisstrategia, jonka tavoitteena on tulevaisuuden liikkumistarpeisiin vastaaminen rautatiejärjestelmän vakaan ja kestävän rahoituksen avulla. Strategian on oltava vähintään seitsemänvuotinen ja uusittavissa.

2. Jäsenvaltiot saavat myös myöntää infrastruktuurin haltijalle, ottaen asianmukaisesti huomioon perussopimuksen 93, 107 ja 108 artiklan, sen tehtäviä, infrastruktuurin kokoa ja rahoitustarpeita vastaavaa rahoitusta, erityisesti uusien investointien kattamiseksi.

2. Jos tulot eivät riitä kattamaan infrastruktuurin haltijan rahoitustarpeita, jäsenvaltiot myöntävät myös infrastruktuurin haltijalle, ottaen asianmukaisesti huomioon perussopimuksen 93, 107 ja 108 artiklan, sen tehtäviä, infrastruktuurin kokoa ja rahoitustarpeita vastaavaa rahoitusta, erityisesti uusien investointien kattamiseksi, jollei tämän direktiivin 31 ja 32 artiklan mukaisista hinnoittelupuitteista muuta johdu.

3. Infrastruktuurin haltijan on hyväksyttävä valtion määrittämän yleisen politiikan puitteissa ja 1 kohdassa tarkoitettu rautateiden infrastruktuurin kehittämisstrategia huomioon ottaen liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää investointi- ja rahoitusohjelmat. Suunnitelmalla on pyrittävä infrastruktuurin optimaaliseen ja tehokkaaseen käyttöön, saataville asettamiseen ja kehittämiseen, varmistamaan rahoituksen tasapaino ja antamaan keinot saavuttaa kyseiset tavoitteet. Infrastruktuurin haltijan on varmistettava, että hakijoita kuullaan ennen liiketoimintasuunnitelman hyväksymistä. Jäljempänä 55 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen on annettava lausunto, joka ei ole sitova, liiketoimintasuunnitelman asianmukaisuudesta näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

3. Infrastruktuurin haltijan on hyväksyttävä valtion määrittämän yleisen politiikan puitteissa ja 1 kohdassa tarkoitettu rautateiden infrastruktuurin kehittämisstrategia huomioon ottaen liiketoimintasuunnitelma, joka sisältää investointi- ja rahoitusohjelmat. Suunnitelmalla on pyrittävä infrastruktuurin optimaaliseen ja tehokkaaseen käyttöön, saataville asettamiseen ja kehittämiseen, varmistamaan rahoituksen tasapaino ja antamaan keinot saavuttaa kyseiset tavoitteet. Infrastruktuurin haltijan on varmistettava, että hakijoita kuullaan syrjimättömällä tavalla ennen investointisuunnitelman hyväksymistä käyttöoikeuksia ja käyttämistä koskevien edellytysten sekä infrastruktuurin luonteen, tarjonnan ja kehittämisen osalta. Jäljempänä 55 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen on annettava lausunto, joka ei ole sitova, siitä, sisältyykö liiketoimintasuunnitelmaan hakijoiden välistä syrjintää.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tavanomaisissa liikeolosuhteissa ja enintään kolmen vuoden aikana infrastruktuurin haltijan tileissä ovat keskenään tasapainossa toisaalta infrastruktuurin käyttömaksuista saatavat tulot, muista kaupallisista toimista aiheutuvat ylijäämät ja valtion rahoitus sekä toisaalta infrastruktuurista aiheutuvat menot, mukaan lukien mahdolliset ennakkomaksut valtiolta.

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tavanomaisissa liikeolosuhteissa ja enintään kahden vuoden aikana infrastruktuurin haltijan tileissä ovat keskenään tasapainossa toisaalta infrastruktuurin käyttömaksuista saatavat tulot, muista kaupallisista toimista aiheutuvat ylijäämät, yksityisistä lähteistä saadut avustukset, joita ei tarvitse maksaa takaisin ja valtion rahoitus, mukaan lukien mahdolliset ennakkomaksut valtiolta, sekä toisaalta infrastruktuurista aiheutuvat menot, tarvittaessa infrastruktuurin pitkän aikavälin uudistamisen kestävä rahoitus mukaan lukien.

Jäsenvaltio voi 31 ja 32 artiklassa säädettyjen hinnoitteluperiaatteiden puitteissa edellyttää, että infrastruktuurin haltija saattaa tilinsä tasapainoon ilman valtion rahoitusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, että pitkän aikavälin tavoitteena saattaa olla se, että infrastruktuurin käyttäjä kattaa kaikkien liikennemuotojen infrastruktuurikustannukset tasapuolisen ja syrjimättömän liikennemuotojen välisen kilpailun pohjalta, jos rautatieliikenne pystyy kilpailemaan muiden liikennemuotojen kanssa.

Jäsenvaltio voi 31 ja 32 artiklassa säädettyjen hinnoitteluperiaatteiden puitteissa edellyttää, että infrastruktuurin haltija saattaa tilinsä tasapainoon ilman valtion rahoitusta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sitä, että pitkän aikavälin tavoitteena saattaa olla se, että infrastruktuurin käyttäjä kattaa kaikkien liikennemuotojen infrastruktuurikustannukset tasapuolisen ja syrjimättömän liikennemuotojen välisen kilpailun pohjalta, jos rautatieliikenne pystyy kilpailemaan muiden liikennemuotojen kanssa.

Tarkistus  56

Ehdotus direktiiviksi

9 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta sellaisiin velkoihin tai niiden korkoihin, joita yrityksille on aiheutunut 15 päivän maaliskuuta 2001 jälkeen tai unioniin liittymisen jälkeen niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka ovat liittyneet unioniin 15 päivän maaliskuuta 2001 jälkeen.

3. Edellä 1 ja 2 kohtaa ei sovelleta sellaisiin velkoihin tai niiden korkoihin, joita yrityksille on aiheutunut tämän direktiivin voimaantulon jälkeen.

Perustelu

Rautatieyritysten moitteettoman varainhoidon varmistaminen ja niiden vapauttaminen historiallisen velan taakasta on merkittävä tehtävä. Siitä huolimatta, että direktiivi 91/440/ETY on ollut voimassa vuodesta 1991 lähtien, mainittu tavoite on jäänyt saavuttamatta monissa jäsenvaltioissa. Rautatiealan tehokas tukeminen edellyttää velkaisuustason alentamista. Siinä yhteydessä asetettu määräaika (15. maaliskuuta 2001), ja uusien jäsenvaltioiden osalta liittymispäivämäärä, on liian aikainen.

Tarkistus  57

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 2 kohta – 3 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Infrastruktuurin käyttöä sääntelevät ehdot eivät saa missään tapauksessa johtaa siihen, että matkustajat eivät voi saada tietoja tai ostaa lippua matkustaakseen paikasta toiseen riippumatta siitä, kuinka monta rautatieliikenteen harjoittajaa tarjoaa kokonaisuudessaan tai osittain matkustajaliikennepalveluja kahden mainitun paikan välillä.

Perustelu

Infrastruktuurin käyttöä sääntelevät ehdot eivät saa missään tapauksessa johtaa siihen, että matkustajat eivät voi saada tietoja tai ostaa lippua matkustaakseen paikasta toiseen riippumatta siitä, kuinka monta rautatieliikenteen harjoittajaa tarjoaa kokonaisuudessaan tai osittain matkustajaliikennepalveluja kahden mainitun paikan välillä.

Tarkistus  58

Ehdotus direktiiviksi

10 artikla – 2 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksinä 63 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Komissio hyväksyy sääntelyelinten hankkiman kokemuksen pohjalta 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksinä 63 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Komission olisi edellytettävä toimivan 18 kuukauden kuluessa voimaantulosta, sillä tätä pidetään riittävän pitkänä ajanjaksona kokemuksen hankkimiselle rautatieinfrastruktuurin käyttöoikeuksien myöntämisen käsittelystä.

Tarkistus  59

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Toimivaltaisten viranomaisten ja julkisia palveluja tarjoavien rautatieyritysten on toimitettava yhdelle tai useammalle asianomaiselle sääntelyelimelle tiedot, joita päätöksen tekeminen kohtuudella edellyttää. Sääntelyelimen on tarkasteltava toimitettuja tietoja, tarvittaessa kaikkia asianomaisia osapuolia kuullen, ja annettava asianomaisille osapuolille tiedoksi perusteltu päätöksensä ennalta määritetyn kohtuullisen ajan ja joka tapauksessa kahden kuukauden kuluessa kaikkien asianomaisten tietojen vastaanottamisesta.

Toimivaltaisten viranomaisten ja julkisia palveluja tarjoavien rautatieyritysten on toimitettava yhdelle tai useammalle asianomaiselle sääntelyelimelle tiedot, joita päätöksen tekeminen kohtuudella edellyttää. Sääntelyelimen on tarkasteltava toimitettuja tietoja, tarvittaessa kaikkia asianomaisia osapuolia kuullen, ja annettava asianomaisille osapuolille tiedoksi perusteltu päätöksensä kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta.

Tarkistus  60

Ehdotus direktiiviksi

11 artikla – 4 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksinä 63 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

4. Komissio hyväksyy sääntelyelinten hankkiman kokemuksen pohjalta 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan 1, 2 ja 3 kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn ja perusteiden yksityiskohdat. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksinä 63 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Perustelu

Tässä tarkistuksessa komissiolle asetetaan velvoite hyväksyä täytäntöönpanosäädökset, joissa esitetään menettely ja perusteet säännöksille, jotka liittyvät osittain tai kokonaan julkisten palvelujen piiriin kuuluvien palvelujen käyttöoikeuksien rajoittamiseen ja sääntelyelimille toimitettuihin pyyntöihin. Komission edellytetään toimivan 18 kuukauden kuluessa tämän direktiivin voimaantulosta.

Tarkistus  61

Ehdotus direktiiviksi

12 artikla – 4 kohta – 1 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio valmistelee vertailevan analyysin perittävien maksujen määräämismenetelmistä jäsenvaltioissa, jotta voidaan ottaa käyttöön yhdenmukainen laskutapa maksujen määräämiseksi.

Tarkistus  62

Ehdotus direktiiviksi

13 artikla

Komission teksti

Tarkistus

13 artikla

13 artikla

Palvelujen käyttöoikeutta koskevat ehdot

Palvelujen käyttöoikeutta koskevat ehdot

1. Rautatieyrityksille on tarjottava ketään syrjimättömin perustein liitteessä III olevassa 1 kohdassa vahvistetut vähimmäiskäyttömahdollisuudet.

1. Infrastruktuurin haltijat toimittavat kaikille rautatieyrityksille ketään syrjimättömin perustein liitteessä III olevassa 1 kohdassa vahvistetut vähimmäiskäyttömahdollisuudet.

2. Kaikkien palvelun harjoittajien on tarjottava liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitettuja palveluja ketään syrjimättömällä tavalla.

2. Palvelun harjoittajien on tarjottava 56 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen valvonnassa ja ketään syrjimättömällä tavalla kaikille rautatieyrityksille mahdollisuus käyttää liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitettuja varusteita, radan käyttömahdollisuus mukaan lukien, sekä kyseisillä varusteilla tarjottuja palveluja.

Jos palvelun harjoittaja kuuluu elimeen tai yritykseen, joka on myös aktiivinen ja toimii määräävässä asemassa vähintään yhdellä niistä rautatieliikennepalvelujen markkinoista, joilla palvelua käytetään, palvelun harjoittajan on oltava oikeudellisesti, organisatorisesti ja päätöksenteon osalta riippumaton kyseisestä elimestä tai yrityksestä.

Jos liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitetun palvelun harjoittaja kuuluu elimeen tai yritykseen, joka on myös aktiivinen ja toimii määräävässä asemassa vähintään yhdellä niistä rautatieliikennepalvelujen markkinoista, joilla palvelua käytetään, palvelun harjoittajan on oltava organisatorisesti ja päätöksenteon osalta riippumaton kyseisestä elimestä tai yrityksestä. Palvelun harjoittajalla ja kyseisellä elimellä tai yrityksellä on oltava erillinen kirjanpito, myös erilliset tuloslaskelmat ja taseet.

Rautatieyritysten hakemukset palvelun käyttöoikeuden saamiseksi voidaan evätä ainoastaan, jos on olemassa toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat niille kyseessä olevan tavara- tai henkilöliikennepalvelun harjoittamisen samalla reittiosuudella taloudellisesti hyväksyttävin edellytyksin. Toteuttamiskelpoisten vaihtoehtojen olemassaolon todistaminen kuuluu palvelun harjoittajalle.

Rautatieyritysten hakemuksiin palvelun käyttöoikeuden saamiseksi on vastattava kansallisen sääntelyelimen asettamaan määräaikaan mennessä ja hakemukset voidaan evätä ainoastaan, jos on olemassa toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja, jotka mahdollistavat niille kyseessä olevan tavara- tai henkilöliikennepalvelun harjoittamisen samalla reittiosuudella taloudellisesti hyväksyttävin edellytyksin. Kun palvelun harjoittaja epää palvelunsa käyttöoikeuden, palvelun harjoittajan on esitettävä taloudellisesti ja teknisesti toteuttamiskelpoinen vaihtoehto ja perusteltava epäämisensä kirjallisesti. Epääminen ei velvoita palvelun harjoittajaa tekemään investointeja resursseihin tai varusteisiin rautatieyritysten kaikkien hakemusten täyttämiseksi.

Jos palvelun harjoittaja saa keskenään ristiriitaisia pyyntöjä, sen on yritettävä sovittaa kaikki pyynnöt mahdollisimman hyvin yhteen. Jos toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ei ole saatavilla ja kaikkien palvelun käyttöoikeutta koskevien pyyntöjen toteuttaminen ei ole osoitettujen tarpeiden perusteella mahdollista, 55 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen on omasta aloitteestaan tai valituksen johdosta toteutettava asianmukaisia toimia varmistaakseen, että asianmukainen osuus kapasiteetista osoitetaan rautatieyrityksille, jotka eivät kuulu samaan elimeen tai yritykseen kuin palvelun harjoittaja. Tiettyä uutta liikkuvaa kalustoa varten kehitetyt uudet kunnossapitovarusteet tai muut tekniset varusteet voidaan kuitenkin varata yhden rautatieyrityksen käyttöön viiden vuoden ajaksi niiden käyttöönotosta.

Jos palvelun harjoittaja saa keskenään ristiriitaisia pyyntöjä, sen on yritettävä sovittaa kaikki pyynnöt mahdollisimman hyvin yhteen. Jos toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja ei ole saatavilla ja kaikkien palvelun käyttöoikeutta koskevien pyyntöjen toteuttaminen ei ole osoitettujen tarpeiden perusteella mahdollista, 55 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen on omasta aloitteestaan tai hakijan esittämän valituksen johdosta toteutettava kaikkien asianomaisten sidosryhmien tarpeet huomioon ottaen asianmukaisia toimia varmistaakseen, että asianmukainen osuus kapasiteetista osoitetaan rautatieyrityksille, jotka eivät kuulu samaan elimeen tai yritykseen kuin palvelun harjoittaja. Uutta liikkuvaa suurnopeuskalustoa varten kehitetyt, komission päätöksessä 2008/232/EY1 tarkoitetut uudet kunnossapitovarusteet tai muut tekniset varusteet voidaan kuitenkin varata yhden rautatieyrityksen käyttöön kymmenen vuoden ajaksi niiden käyttöönotosta.

Jos palvelua ei ole käytetty vähintään kahteen peräkkäiseen vuoteen, sen omistajan on ilmoitettava palvelun olevan vuokrattavissa.

Jos palvelua ei ole käytetty vähintään vuoteen ja rautatieyritykset ovat ilmaisseet palvelun harjoittajalle osoitettuun tarpeeseen perustuvan kiinnostuksensa palvelun käyttöön, sen omistajan on ilmoitettava palvelun olevan vuokrattavissa rautatieliikenteeseen liittyviä toimintoja varten, paitsi jos palvelun harjoittaja osoittaa, että käynnissä olevan käyttötarkoituksen muuttamisen vuoksi mikään rautatieyritys ei voi sitä käyttää.

3. Jos infrastruktuurin haltija tarjoaa jotakin liitteessä III olevassa 3 kohdassa tarkoitetuista palveluista lisäpalveluina, sen on toimitettava ne syrjimättömästi rautatieyritysten pyynnöstä.

3. Jos palvelun harjoittaja tarjoaa jotakin liitteessä III olevassa 3 kohdassa tarkoitetuista palveluista lisäpalveluina, sen on toimitettava ne syrjimättömästi rautatieyritysten pyynnöstä.

4. Rautatieyritykset voivat hakea muita liitteessä III olevassa 4 kohdassa lueteltuja oheispalveluja infrastruktuurin haltijalta tai muilta palvelujen tarjoajilta. Infrastruktuurin haltija ei ole velvollinen toimittamaan näitä oheispalveluja.

4. Rautatieyritykset voivat hakea muita liitteessä III olevassa 4 kohdassa lueteltuja oheispalveluja infrastruktuurin haltijalta tai muilta […] palveluntarjonnassa tarvittavien varusteiden tarjoajilta. Infrastruktuurin haltija ei ole velvollinen toimittamaan näitä oheispalveluja.

5. Liitettä III voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

 

 

_____________

 

1 EUVL L 84, 26.3.2008, s. 132.

Tarkistus  63

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Korvataan jäsenvaltioiden välisissä rajat ylittävissä sopimuksissa olevat rautatieyrityksiä syrjivät määräykset ja määräykset, jotka rajoittavat rautatieyritysten vapautta harjoittaa rajat ylittäviä palveluja.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden tekemissä rajat ylittävissä sopimuksessa ei syrjitä tiettyjä rautatieyrityksiä tai rajoiteta rautatieyritysten vapautta harjoittaa rajat ylittäviä palveluja.

Perustelu

Rajatylittävien sopimusten olisi edelleen kuuluttava jäsenvaltioiden toimivaltaan ja säilytettävä tässä niiden toimintavapaus. EU:n olisi toimittava vain, jos toiminnan tavoitteita ei saavuteta riittävästi jäsenvaltioiden toimin ja jos tavoitteet saavutetaan paremmin unionin tasolla.

Tarkistus  64

Ehdotus direktiiviksi

14 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän kohdan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn yksityiskohdat. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksinä 63 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa täsmennetään edellisessä alakohdassa tarkoitettua yhteistyömenettelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt. Kyseiset täytäntöönpanotoimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksinä 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Perustelu

Tässä tarkistuksessa täsmennetään edelleen niiden täytäntöönpanotoimenpiteiden tavoitetta, joita komissio voi hyväksyä.

Tarkistus  65

Ehdotus direktiiviksi

15 artikla

Komission teksti

Tarkistus

15 artikla

15 artikla

Markkinoiden seurannan soveltamisala

Markkinoiden seurannan soveltamisala

1. Komissio toteuttaa tarvittavat järjestelyt seuratakseen teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä ja markkinoiden kehitystä Euroopan rautatieliikenteessä.

1. Komissio toteuttaa tarvittavat järjestelyt seuratakseen teknisiä, sosiaalisia ja taloudellisia edellytyksiä ja markkinoiden kehitystä, työllisyyden kehitys mukaan lukien, sekä EU:n asiaan liittyvän lainsäädännön noudattamista Euroopan rautatieliikenteessä.

2. Näissä puitteissa komissio kutsuu jäsenvaltioiden edustajia ja asianomaisten alojen edustajia, käyttäjät mukaan lukien, osallistumaan tiiviisti työhönsä, jotta nämä voisivat paremmin seurata rautatiesektorin kehittämistä ja markkinoiden kehitystä, arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta ja analysoida komission suunnittelemien toimenpiteiden vaikutuksia.

2. Näissä puitteissa komissio kutsuu jäsenvaltioiden edustajia, 55 artiklassa tarkoitettujen sääntelyelinten edustajat mukaan lukien, ja asianomaisten alojen edustajia, asianomaiset paikalliset ja alueelliset viranomaiset, rautatiesektorin työmarkkinaosapuolet ja asiakkaat mukaan lukien, osallistumaan tiiviisti työhönsä, jotta nämä voisivat paremmin seurata rautatiesektorin kehittämistä ja markkinoiden kehitystä, arvioida toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta ja analysoida komission suunnittelemien toimenpiteiden vaikutuksia. Tarvittaessa komissio kutsuu myös Euroopan rautatieviraston osallistumaan työhönsä.

3. Komissio seuraa verkkojen käyttöä ja puite-edellytysten kehitystä rautatiesektorilla, erityisesti infrastruktuurimaksujen perimistä, kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä, investointeja rautatieinfrastruktuuriin, hintojen ja rautatieliikennepalvelujen laadun kehittymistä, julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sisältyviä rautatieliikennepalveluja ja toimilupien myöntämistä sekä yhdenmukaistamisen astetta jäsenvaltioiden välillä. Komissio varmistaa aktiivisen yhteistyön jäsenvaltioiden asianomaisten sääntelyelinten kesken.

3. Komissio seuraa verkkojen käyttöä ja puite-edellytysten kehitystä rautatiesektorilla, erityisesti infrastruktuurimaksujen perimistä, kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä, investointeja rautatieinfrastruktuuriin, hintojen ja rautatieliikennepalvelujen laadun kehittymistä, julkisia palveluhankintoja koskeviin sopimuksiin sisältyviä rautatieliikennepalveluja ja toimilupien myöntämistä sekä markkinoiden avaamisen astetta, työehtoja ja sosiaalisia oloja ja yhdenmukaistamisen astetta jäsenvaltioiden sisällä ja niiden välillä etenkin sosiaalisten oikeuksien alalla.

4. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle säännöllisesti kertomuksen:

4. Komissio antaa kahden vuoden välein Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen:

a) rautatiepalvelujen sisämarkkinoiden kehityksestä;

a) rautatiepalvelujen ja rautateihin liittyvien palvelujen sisämarkkinoiden kehityksestä, mukaan lukien markkinoiden avaamisen aste;

b) puite-edellytyksistä, myös rautateiden julkisten henkilöliikennepalvelujen osalta;

b) puite-edellytyksistä, myös rautateiden julkisten henkilöliikennepalvelujen osalta;

 

b a) työllisyyden, työehtojen ja sosiaalisten olojen kehityksestä sektorilla;

c) Euroopan rautatieverkon tilanteesta;

c) Euroopan rautatieverkon tilanteesta;

d) käyttöoikeuksien käytöstä;

d) käyttöoikeuksien käytöstä;

e) tehokkaampien rautatiepalvelujen esteistä;

e) tehokkaampien rautatiepalvelujen esteistä;

f) infrastruktuurin rajoituksista;

f) infrastruktuurin rajoituksista;

g) lainsäädännön tarpeesta.

g) lainsäädännön tarpeesta.

5. Jäsenvaltiot toimittavat komission suorittamaa markkinoiden seurantaa varten vuosittain liitteessä IV eritellyt tiedot sekä muut komission pyytämät tarvittavat tiedot.

5. Jäsenvaltiot toimittavat komission suorittamaa markkinoiden seurantaa varten vuosittain seuraavat tiedot sellaisina kuin ne on eritelty liitteessä IV sekä muut komission pyytämät tarvittavat tiedot:

 

a) rautatieliikenteen suoritustason kehittyminen ja korvaukset julkisen palvelun velvoitteista;

 

b) edistymisestä markkinoiden avaamisessa ja terveen kilpailun edistämisessä kussakin jäsenvaltiossa; rautatieyritysten liikennemuoto-osuus kaikista liikennesuoritteista;

 

c) sääntelyelinten resurssit ja toiminnot, jotka on omistettu niiden toiminnalle valituseliminä;

 

d) vakiintuneen rautatieyrityksen rakenneuudistuksessa tapahtunut merkityksellinen kehitys ja hyväksytyt tai toteutetut kansalliset liikennestrategiat edellisen vuoden aikana;

 

e) jäsenvaltiossa edellisen vuoden aikana rautatieliikenteen alalla toteutetut merkittävät koulutusaloitteet tai -toimenpiteet;

 

f) rautatieyritysten, infrastruktuurin haltijoiden ja muiden rautatiesektorilla toimivien yritysten työehdot ja sosiaaliset olot edellisen vuoden lopussa;

 

g) investoinnit suurten nopeuksien rautatieverkkoon edellisen vuoden aikana;

 

h) rataverkon pituus edellisen vuoden lopussa;

 

i) radan käyttömaksut edellisen vuoden aikana;

 

j) tämän direktiivin 35 artiklan mukaisen suorituskannustinjärjestelmän olemassaolo;

 

k) toimivaltaisen kansallisen viranomaisen myöntämien käytössä olevien toimilupien lukumäärä;

 

l) ERTMS:n käyttöönottotilanne;

 

m) rataverkossa edellisen vuoden aikana sattuneiden vaaratilanteiden, onnettomuuksien ja vakavien onnettomuuksien lukumäärä sellaisina kuin ne on määritelty direktiivissä 2004/49/EY;

 

n) muu merkityksellinen kehitys;

 

o) kunnossapidon markkinoiden kehitys sekä kunnossapidon markkinoiden avaamisen aste;

Liitettä IV voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Liitettä IV voidaan muuttaa kokemuksen perusteella rautatiemarkkinoiden seurannassa tarvittavien tietojen ajantasaistamiseksi 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Tarkistus  66

Ehdotus direktiiviksi

17 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa vahvistetaan tämän artiklan soveltamiseksi noudatettavan menettelyn yksityiskohdat, mukaan lukien toimiluvan yhteisen mallin käyttö. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksinä 63 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

5. Komissio hyväksyy täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa täsmennetään toimilupien myöntämisessä ja toimiluvan yhteisen mallin laatimisessa noudatettavaa menettelyä koskevat yksityiskohtaiset säännöt 2 jaksossa säädettyjen vaatimusten mukaisesti. Kyseiset täytäntöönpanotoimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksinä 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

Perustelu

Tässä tarkistuksessa täsmennetään edelleen niiden täytäntöönpanotoimenpiteiden alaa, joita komissio voi hyväksyä.

Tarkistus  67

Ehdotus direktiiviksi

19 artikla – d alakohta

Komission teksti

Tarkistus

d) ei ole tuomittu vakavasta tai toistuvasta sosiaali- tai työlainsäädännön rikkomisesta, mukaan lukien työturvallisuutta ja työterveyttä koskevan lainsäädännön velvoitteiden rikkominen, eikä, jos kyseessä on yhtiö, jonka tavoitteena on tullimenettelyjen alaisen rajat ylittävän tavaraliikenteen harjoittaminen, ole tuomittu tullilainsäädännön vaatimusten rikkomisesta.

d) ei ole tuomittu mistään sosiaali- tai työlainsäädännön rikkomisesta, mukaan lukien turvallisuutta, työturvallisuutta ja työterveyttä koskevan lainsäädännön velvoitteiden rikkominen, eikä, jos kyseessä on yhtiö, jonka tavoitteena on tullimenettelyjen alaisen rajat ylittävän tavaraliikenteen harjoittaminen, ole tuomittu tullilainsäädännön vaatimusten rikkomisesta.

Perustelu

Tämä tarkistus vahvistaa turvallisuus- ja työlainsäädännön noudattamista ja tekee siitä hyvän maineen keskeisen edellytyksen, joka rautatieyritysten on täytettävä toimilupaa hakiessaan.

Tarkistus  68

Ehdotus direktiiviksi

20 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Taloudellista vakavaraisuutta koskevat vaatimukset täytetään, kun toimilupaa hakeva rautatieyritys voi osoittaa kykenevänsä vastaamaan kahdentoista kuukauden ajan olemassa olevista ja mahdollisesti syntyvistä velvoitteistaan, jotka määritellään realististen oletusten perusteella.

Taloudellista vakavaraisuutta koskevat vaatimukset täytetään, kun toimilupaa hakeva rautatieyritys voi osoittaa kykenevänsä vastaamaan kahdentoista kuukauden ajan olemassa olevista ja mahdollisesti syntyvistä velvoitteistaan, jotka määritellään realististen oletusten perusteella. Toimilupaviranomaisten on varmennettava taloudellinen vakavaraisuus rautatieyrityksen vuotuisten tilinpäätösten tai, mikäli hakijayritysten ei ole mahdollista esittää vuotuisia tilinpäätöksiä, taseen perusteella.

Perustelu

Tätä elementtiä käsitellään liitteessä V, jota pidetään tekstin keskeisenä osana.

Tarkistus  69

Ehdotus direktiiviksi

20 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Kunkin hakijan on annettava tätä tarkoitusta varten vähintään liitteessä V luetellut tiedot.

Kunkin hakijan on annettava tätä tarkoitusta varten yksityiskohtaiset tiedot seuraavista seikoista:

 

a) käytettävissä olevat varat, mukaan lukien pankkitalletukset, luvattu tilinylitysvara ja lainat;

 

b) vakuutena käytettävissä olevat varat ja omaisuus;

 

c) käyttöpääoma;

 

d) toiminnasta välttämättä johtuvat menot, mukaan lukien kulkuneuvojen, maa-alueiden, rakennusten, rakennelmien ja liikkuvan kaluston hankinnasta johtuvat menot ja niitä koskevat maksut;

 

e) yrityksen omaisuudesta aiheutuvat menot;

 

f) verot ja sosiaalimaksut.

Perustelu

Tämä jakso on otettu liitteestä V, jota pidetään tekstin keskeisenä osana. Hakijoiden olisi myös toimitettava yksityiskohtaiset tiedot vero- ja sosiaalimaksuistaan.

Tarkistus  70

Ehdotus direktiiviksi

20 artikla – 2 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Toimilupaviranomainen ei katso hakijan olevan taloudellisesti vakavarainen, jos yhtiön toiminnasta on aiheutunut huomattavia vero- tai sosiaalimaksurästejä.

Perustelu

Tämä jakso on otettu liitteestä V, jota pidetään tekstin keskeisenä osana.

Tarkistus  71

Ehdotus direktiiviksi

20 artikla – 2 b kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Viranomainen voi erityisesti vaatia asiantuntijakertomuksen toimittamista sekä pankin, julkisen luottolaitoksen, kirjanpitäjän tai tilintarkastajan laatimien aiheellisten asiakirjojen toimittamista. Näissä asiakirjoissa on oltava tämän artiklan 2 kohdan a–f alakohdassa tarkoitettuja kysymyksiä koskevia tietoja.

Perustelu

Tämä jakso on otettu liitteestä V, jota pidetään tekstin keskeisenä osana.

Tarkistus  72

Ehdotus direktiiviksi

20 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Liitettä V voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Poistetaan.

Perustelu

Liitettä V pidetään tekstin keskeisenä osana. Näin ollen sen sisältö on siirretty kokonaan 20 artiklaan.

Tarkistus  73

Ehdotus direktiiviksi

21 artikla

Komission teksti

Tarkistus

Ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset täyttyvät, kun hakijana oleva rautatieyritys voi osoittaa, että sillä on tai vastaisuudessa on hallintorakenne, jolla on tarvittavat tiedot tai kokemus turvallisen ja luotettavan toiminnan hallinnan ja valvonnan harjoittamiseen toimiluvassa yksilöidyn toimintatyypin osalta.

Ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset täyttyvät, kun hakijana oleva rautatieyritys voi osoittaa, että sillä on tai vastaisuudessa on hallintorakenne, jolla on tarvittavat tiedot tai kokemus turvallisen ja luotettavan toiminnan hallinnan ja valvonnan harjoittamiseen toimiluvassa yksilöidyn toimintatyypin osalta. Yrityksen on myös osoitettava toimilupaa hakiessaan, että sillä on direktiivin 2004/49/EY 10 artiklassa tarkoitettu turvallisuustodistus.

Tarkistus  74

Ehdotus direktiiviksi

22 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Rautatieyrityksellä on oltava riittävät vakuutukset, jotta se voi kattaa kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti korvausvelvollisuutensa onnettomuustilanteissa, erityisesti rahdin, postin ja kolmansien osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1371/2007 III luvun soveltamista.

Rautatieyrityksellä on oltava riittävät vakuutukset tai vastaavat sääntelijän hyväksymät takuut ja järjestelyt, jotta se voi kattaa kansallisen ja kansainvälisen lainsäädännön mukaisesti korvausvelvollisuutensa onnettomuustilanteissa, erityisesti rahdin, postin ja kolmansien osalta, sanotun kuitenkaan rajoittamatta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1371/200716 III luvun soveltamista.

Perustelu

Olisi otettava huomioon myös perinteinen kansallista rataverkkoa käyttävä rautatieliikenne, joka edellyttää kansallisen sääntelijän hyväksyntää.

Tarkistus  75

Ehdotus direktiiviksi

27 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Infrastruktuurin haltijan on asianomaisia osapuolia, myös 55 artiklassa tarkoitettua sääntelyelintä, kuultuaan laadittava ja julkaistava verkkoselostus, joka on saatavissa sellaista maksua vastaan, joka ei saa ylittää tämän selostuksen julkaisemisesta aiheutuvia kustannuksia. Verkkoselostus on julkaistava vähintään kahdella unionin virallisella kielellä. Verkkoselostuksen sisällön on oltava maksutta saatavilla sähköisessä muodossa Euroopan rautatieviraston verkkosivuston kautta.

1. Infrastruktuurin haltijan on asianomaisia osapuolia, myös 55 artiklassa tarkoitettua sääntelyelintä, kuultuaan laadittava ja julkaistava verkkoselostus, joka on saatavissa sellaista maksua vastaan, joka ei saa ylittää tämän selostuksen julkaisemisesta aiheutuvia kustannuksia. Verkkoselostus on julkaistava vähintään kahdella unionin virallisella kielellä, joista toisen on oltava englanti. Verkkoselostuksen sisällön on oltava maksutta saatavilla sähköisessä muodossa Euroopan rautatieviraston verkkosivuston kautta.

Perustelu

Sellaisen kansainvälisen kielen kuin englannin käyttämisen pitäisi helpottaa verkkoselostukseen sisältyvien osien ymmärtämistä.

Tarkistus  76

Ehdotus direktiiviksi

27 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Verkkoselostuksessa on esiteltävä rautatieyritysten käytettävissä oleva infrastruktuuri. Siihen on sisällyttävä tietoja kyseisen rautateiden infrastruktuurin ja palvelujen tarjoamisen varusteiden käyttöä koskevien edellytysten määrittelystä. Verkkoselostuksen sisältö on liitteessä VI.

2. Verkkoselostuksessa on esiteltävä rautatieyritysten käytettävissä oleva infrastruktuuri. Siihen on sisällyttävä seuraavat tiedot kyseisen rautateiden infrastruktuurin ja palvelujen tarjoamisen varusteiden käyttöä koskevien edellytysten määrittelystä:

 

a) Jakso, jossa esitellään rautatieyritysten käytettävissä oleva infrastruktuuri ja sen käyttöä koskevat edellytykset.

 

b) Jakso, jossa esitellään hinnoitteluperiaatteet ja hinnat.

 

c) Jakso, jossa esitellään kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisperiaatteet ja -perusteet. Sellaisten palvelujen tarjoajien, jotka eivät ole infrastruktuurin haltijan määräysvallassa, on annettava tietoja maksuista, joita peritään palvelun käyttöoikeudesta ja palvelujen tarjoamisesta, sekä tietoja käyttöoikeutta koskevista teknisistä edellytyksistä verkkoselostukseen sisällytettäviksi.

 

d) Jakso, jossa on tietoja 25 artiklassa tarkoitetun toimiluvan ja direktiivin 2004/49/EY1 mukaisesti myönnettävien rautateiden turvallisuustodistusten hakemisesta.

 

e) Jakso, jossa on tietoja rautatieinfrastruktuurin ja palvelun käyttöoikeuteen sekä 35 artiklassa tarkoitettuun suorituskannustinjärjestelmään liittyvistä riitojenratkaisu- ja muutoksenhakumenettelyistä.

 

f) Jakso, jossa on tietoja liitteessä III tarkoitettujen palvelujen käyttöoikeudesta ja hinnoittelusta.

 

g) Mallisopimus infrastruktuurin haltijan ja hakijan välisten puitesopimusten tekemiseksi 42 artiklan mukaisesti.

 

Verkkoselostuksen sisältämät tiedot on ajantasaistettava vuosittain ja niiden on oltava yhteneviä direktiivin 2008/57/EY 35 artiklan mukaisesti perustettujen rautateiden infrastruktuurirekisterien kanssa tai niissä on viitattava näihin rekistereihin. Infrastruktuurista, jota ei pidetä asianmukaisesti kunnossa ja jonka laatu heikkenee, on ilmoitettava ajoissa käyttäjille.

 

Komissio voi muuttaa ja täsmentää a–g alakohdan tietoja liitteen VI mukaisesti hankitun kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

 

_____________________

 

1 EUVL L 164, 30.4.2004, s. 44.

Perustelu

Luetteloa verkkoselostuksen jaksoista pidetään direktiivin keskeisenä osana. Komissio voi muuttaa kunkin jakson täsmällisiä yksityiskohtia mahdollistaakseen joustavuuden. Lisäksi kun infrastruktuurin laatu on heikentymässä, tästä olisi tiedotettava käyttäjille, mikä toimisi varhaisvaroitusjärjestelmänä.

Tarkistus  77

Ehdotus direktiiviksi

29 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että infrastruktuurin haltijoiden edustajat, joiden maksuja koskevilla päätöksillä on vaikutuksia muihin infrastruktuureihin, liittyvät yhteen koordinoidakseen maksuja tai periäkseen maksuja infrastruktuurin käytöstä kansainvälisellä tasolla.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että infrastruktuurin haltijoiden edustajat, joiden maksuja koskevilla päätöksillä on vaikutuksia muihin infrastruktuureihin, liittyvät yhteen koordinoidakseen yhdessä maksuja tai periäkseen yhdessä maksuja infrastruktuurin käytöstä kansainvälisellä tasolla.

Perustelu

Tällä tarkistuksella vahvistetaan ajatusta, että infrastruktuurin haltijoiden olisi luotava välilleen vahvempia koordinointirakenteita.

Tarkistus  78

Ehdotus direktiiviksi

30 artikla

Komission teksti

Tarkistus

30 artikla

30 artikla

Infrastruktuurikustannukset ja tilit

Infrastruktuurikustannukset ja tilit

1. Infrastruktuurin haltijoille on tarjottava kannustimia infrastruktuurin tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi ja sen käytöstä perittävien maksujen alentamiseksi kiinnittäen aiheellista huomiota turvallisuuteen sekä infrastruktuuripalvelun laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen.

1. Infrastruktuurin haltijoille on tarjottava kannustimia infrastruktuurin tarjoamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi ja sen käytöstä perittävien maksujen alentamiseksi kiinnittäen aiheellista huomiota turvallisuuteen sekä infrastruktuuripalvelun laadun ylläpitämiseen ja parantamiseen.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohta pannaan täytäntöön toimivaltaisen viranomaisen ja infrastruktuurin haltijan välisellä sopimuksella, jonka kesto on vähintään viisi vuotta ja jossa määrätään valtion rahoituksesta.

2. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 1 kohta pannaan täytäntöön toimivaltaisen viranomaisen ja infrastruktuurin haltijan välisellä sopimuksella, jonka kesto on vähintään seitsemän vuotta ja jossa määrätään valtion rahoituksesta.

3. Sopimuksen ehdoista ja niiden maksujen määräytymisperusteista, joista on sovittu rahoituksen antamiseksi infrastruktuurin haltijalle, on sovittava etukäteen koko sopimuskauden ajaksi.

3. Sopimuksen ehdoista ja niiden maksujen määräytymisperusteista, joista on sovittu rahoituksen antamiseksi infrastruktuurin haltijalle, on sovittava etukäteen koko sopimuskauden ajaksi.

Kyseisten sopimusten perusperiaatteet ja -tekijät vahvistetaan liitteessä VII, jota voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Kyseisten sopimusten perusperiaatteet ja -tekijät vahvistetaan liitteessä VII.

Jäsenvaltioiden on kuultava asianomaisten osapuolten mielipidettä vähintään kuukautta ennen kuin sopimus allekirjoitetaan, sekä julkaistava sopimus kuukauden kuluessa sen tekemisestä.

Jäsenvaltioiden on kuultava asianomaisten osapuolten mielipidettä vähintään kuukautta ennen kuin sopimus allekirjoitetaan, sekä julkaistava sopimus kuukauden kuluessa sen tekemisestä.

Infrastruktuurin haltijan on varmistettava liiketoimintasuunnitelmansa yhteensopivuus sopimuksen määräysten kanssa.

Infrastruktuurin haltijan on varmistettava liiketoimintasuunnitelmansa yhteensopivuus sopimuksen määräysten kanssa.

Jäljempänä 55 artiklassa tarkoitettu sääntelyelin arvioi infrastruktuurin haltijan ennakoituja pitkän ja keskipitkän aikavälin tuloja sovittujen suorituskykytavoitteiden saavuttamisen kannalta ja antaa asiaa koskevia suosituksia vähintään kuukautta ennen sopimuksen allekirjoittamista.

 

Jos toimivaltainen viranomainen aikoo poiketa näistä suosituksista, sen on perusteltava tämä sääntelyelimelle.

 

4. Infrastruktuurin haltijoiden on laadittava hallinnoimastaan omaisuudesta inventaario sekä pidettävä se ajan tasalla; inventaariossa on esitettävä omaisuuden käypä arvo ja yksityiskohtaiset tiedot infrastruktuurin uusimisesta ja parantamisesta aiheutuvista menoista.

4. Infrastruktuurin haltijoiden on laadittava hallinnoimastaan omaisuudesta inventaario sekä pidettävä se ajan tasalla; inventaariossa on esitettävä omaisuuden käypä arvo ja yksityiskohtaiset tiedot infrastruktuurin uusimisesta ja parantamisesta aiheutuvista menoista.

5. Infrastruktuurin haltijan ja palvelujen tarjoajan on luotava menettely kustannusten jakamiseksi eri tarjottujen palvelujen välillä liitteen III mukaisesti sekä erilaisten raideliikenteen kulkuneuvojen välillä kustannusten aiheutumisesta saatavilla olevan parhaan mahdollisen tiedon ja 31 artiklassa tarkoitettujen hinnoitteluperiaatteiden perusteella. Jäsenvaltiot voivat edellyttää etukäteishyväksyntää. Tämä menetelmä on saatettava ajoittain ajan tasalle siten, että se vastaa parhainta kansainvälistä käytäntöä.

5. Infrastruktuurin haltijan ja palvelujen tarjoajan on luotava menettely kustannusten jakamiseksi eri tarjottujen palvelujen välillä liitteen III mukaisesti sekä erilaisten raideliikenteen kulkuneuvojen välillä kustannusten aiheutumisesta saatavilla olevan parhaan mahdollisen tiedon ja 31 artiklassa tarkoitettujen hinnoitteluperiaatteiden perusteella. Jäsenvaltiot voivat edellyttää etukäteishyväksyntää. Tämä menetelmä on saatettava ajoittain ajan tasalle siten, että se vastaa parhainta kansainvälistä käytäntöä.

Tarkistus  79

Ehdotus direktiiviksi

31 artikla

Komission teksti

Tarkistus

31 artikla

31 artikla

Hinnoitteluperiaatteet

Hinnoitteluperiaatteet

1. Rautateiden infrastruktuurin käyttömaksut on maksettava infrastruktuurin haltijalle ja palvelujen käyttömaksut palvelun harjoittajalle, ja maksut on käytettävä niiden liiketoimien rahoittamiseen.

1. Rautateiden infrastruktuurin käyttömaksut on maksettava infrastruktuurin haltijalle ja palvelujen käyttömaksut palvelun harjoittajalle, ja maksut on käytettävä niiden liiketoimien rahoittamiseen.

2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että infrastruktuurin haltija ja palvelun harjoittaja toimittavat sääntelyelimelle kaikki tarvittavat tiedot asetetuista maksuista. Infrastruktuurin haltijan ja palvelun harjoittajan on tässä suhteessa voitava osoittaa kullekin rautatieyritykselle, että rautatieyritykseltä 30–37 artiklan mukaisesti tosiasiallisesti laskutettavat infrastruktuuri- ja palvelumaksut noudattavat verkkoselostuksessa määrättyä menettelyä, sääntöjä ja tapauskohtaisesti taulukoita.

2. Jäsenvaltioiden on vaadittava, että infrastruktuurin haltija ja palvelun harjoittaja toimittavat sääntelyelimelle kaikki tarvittavat tiedot asetetuista maksuista. Infrastruktuurin haltijan ja palvelun harjoittajan on tässä suhteessa voitava osoittaa kullekin rautatieyritykselle, että rautatieyritykseltä 30–37 artiklan mukaisesti tosiasiallisesti laskutettavat infrastruktuuri- ja palvelumaksut noudattavat verkkoselostuksessa määrättyä menettelyä, sääntöjä ja tapauskohtaisesti taulukoita.

3. Vähimmäiskäyttömahdollisuuksista perittävät maksut on vahvistettava niiden kustannusten perusteella, jotka aiheutuvat suoraan junaliikenteen harjoittamisesta liitteessä VIII olevan 1 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 tai 5 kohdan tai 32 artiklan soveltamista.

3. Vähimmäiskäyttömahdollisuuksista perittävät maksut on vahvistettava niiden kustannusten perusteella, jotka aiheutuvat suoraan junaliikenteen harjoittamisesta liitteessä VIII olevan 1 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 4 tai 5 kohdan tai 32 artiklan soveltamista.

Liitteessä VIII olevaa 1 kohtaa voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Liitteessä VIII olevaa 1 kohtaa voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

4. Infrastruktuurimaksuihin voi sisältyä maksu, jossa otetaan huomioon kapasiteetin niukkuus määriteltävällä infrastruktuurin osalla aikoina, jolloin se on ylikuormitettu.

4. Infrastruktuurimaksuihin voi sisältyä maksu, jossa otetaan huomioon kapasiteetin niukkuus määriteltävällä infrastruktuurin osalla aikoina, jolloin se on ylikuormitettu.

5. Kun melun vaikutusten hinnoittelu tulee unionin lainsäädännössä mahdolliseksi maanteiden tavaraliikenteen osalta, infrastruktuurimaksuja on muutettava junan toiminnan meluvaikutuksista aiheutuvien kustannusten huomioon ottamiseksi liitteessä VIII olevan 2 kohdan mukaisesti.

5. Infrastruktuurimaksuja on muutettava junan toiminnan meluvaikutuksista aiheutuvien kustannusten huomioon ottamiseksi liitteessä VIII olevan 2 kohdan mukaisesti. Tällaisen infrastruktuurimaksujen muutoksen on mahdollistettava niiden investointien korvaaminen, jotka tehdään taloudellisesti toteuttamiskelpoisimman saatavilla olevan melua rajoittavan jarruteknologian jälkiasentamiseen raideliikenteen kulkuneuvoihin. Jäsenvaltioiden on varmistettava, ettei tällaisten eriytettyjen maksujen käyttöönotto aiheuta mitään infrastruktuurin haltijan taloudelliseen tasapainoon kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia.

Liitteessä VIII olevaa 2 kohtaa voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen erityisesti eriytettyjen infrastruktuurimaksujen osatekijöiden täsmentämiseksi.

Liitteessä VIII olevaa 2 kohtaa voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen erityisesti eriytettyjen infrastruktuurimaksujen osatekijöiden täsmentämiseksi, edellyttäen että tämä ei johda kilpailun vääristymiseen rautatieliikenteessä tai rautatieliikenteen vahingoksi maantieliikenteeseen nähden.

Infrastruktuurimaksuja voidaan tarkistaa junan toiminnasta aiheutuvien muiden kuin liitteessä VIII olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristövaikutusten kustannusten huomioon ottamiseksi. Tällainen tarkistus, jolla voidaan varmistaa junaliikenteen harjoittamisesta ilmaan tulevista epäpuhtauspäästöistä aiheutuvien ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin, on suhteutettava aiheutetun vaikutuksen suuruuteen.

Infrastruktuurimaksuja voidaan tarkistaa junan toiminnasta aiheutuvien muiden kuin liitteessä VIII olevassa 2 kohdassa tarkoitettujen ympäristövaikutusten kustannusten huomioon ottamiseksi. Tällainen tarkistus, jolla voidaan varmistaa junaliikenteen harjoittamisesta ilmaan tulevista epäpuhtauspäästöistä aiheutuvien ulkoisten kustannusten sisällyttäminen hintoihin, on suhteutettava aiheutetun vaikutuksen suuruuteen.

Infrastruktuurin haltijan kokonaistuloja kartuttavien muiden ympäristömaksujen sisällyttäminen hintoihin on kuitenkin sallittua ainoastaan siinä tapauksessa, että unionin lainsäädäntö mahdollistaa tällaisten maksujen soveltamisen maanteiden tavaraliikenteeseen. Jos unionin lainsäädäntö ei mahdollista tällaisten ympäristökustannuksiin perustuvien maksujen perimistä maanteiden tavaraliikenteeltä, tällainen tarkistus ei saa vaikuttaa infrastruktuurin haltijan saamien kokonaistulojen määrään.

Infrastruktuurin haltijan kokonaistuloja kartuttavien muiden ympäristömaksujen sisällyttäminen hintoihin on kuitenkin sallittua ainoastaan siinä tapauksessa, että unionin lainsäädännön mukaisesti tällaisia maksuja sovelletaan maanteiden tavaraliikenteeseen. Jos unionin lainsäädäntö ei mahdollista tällaisten ympäristökustannuksiin perustuvien maksujen perimistä maanteiden tavaraliikenteeltä, tällainen tarkistus ei saa vaikuttaa infrastruktuurin haltijan saamien kokonaistulojen määrään.

Jos ympäristökustannuksiin perustuvista maksuista aiheutuu ylimääräisiä tuloja, jäsenvaltioiden on päätettävä, kuinka kyseiset tulot käytetään. Asianomaisten viranomaisten on säilytettävä tiedot, jotka ovat tarpeen ympäristökustannuksista aiheutuvien maksujen alkuperän ja käytön jäljittämiseksi. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä tiedot säännöllisesti komissiolle.

Jos ympäristökustannuksiin perustuvista maksuista aiheutuu ylimääräisiä tuloja, jäsenvaltioiden on päätettävä, kuinka kyseiset tulot käytetään liikennejärjestelmiä hyödyttävällä tavalla. Asianomaisten viranomaisten on säilytettävä tiedot, jotka ovat tarpeen ympäristökustannuksista aiheutuvien maksujen alkuperän ja käytön jäljittämiseksi. Jäsenvaltioiden on toimitettava nämä tiedot säännöllisesti komissiolle.

6. Epäsuotuisien ja suhteettomien vaihtelujen välttämiseksi 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut maksut voidaan laskea keskimääräisinä kohtuulliselta junaliikenteen määrältä ja aikaväliltä. Infrastruktuurimaksujen suuruus on kuitenkin suhteutettava liikenteen osuuteen kustannuksista.

6. Epäsuotuisien ja suhteettomien vaihtelujen välttämiseksi 3, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetut maksut voidaan laskea keskimääräisinä kohtuulliselta junaliikenteen määrältä ja aikaväliltä. Infrastruktuurimaksujen suuruus on kuitenkin suhteutettava liikenteen osuuteen kustannuksista.

7. Tätä artiklaa ei sovelleta liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitettuun palvelujen tarjontaan. Kyseisistä palveluista perittävät maksut eivät kuitenkaan saa ylittää niiden tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kohtuullista voittoa.

7. Tätä artiklaa ei sovelleta liitteessä III olevassa 2 kohdassa tarkoitettuun palvelujen tarjontaan. Kyseisistä palveluista perittävät maksut eivät kuitenkaan saa ylittää niiden tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kohtuullista voittoa.

8. Jos liitteessä III olevassa 3 ja 4 kohdassa luetellut lisäpalvelut ja oheispalvelut tarjoaa ainoastaan yksi palveluntarjoaja, palvelusta perittävä maksu ei saa ylittää sen tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kohtuullista voittoa.

8. Jos liitteessä III olevassa 3 ja 4 kohdassa luetellut lisäpalvelut ja oheispalvelut tarjoaa ainoastaan yksi palveluntarjoaja, palvelusta perittävä maksu ei saa ylittää sen tarjoamisesta aiheutuvia kustannuksia ja kohtuullista voittoa.

9. Kapasiteetista, jota käytetään infrastruktuurin kunnossapitoon, voidaan periä maksu. Kyseiset maksut eivät saa ylittää kunnossapidosta infrastruktuurin haltijalle aiheutuvaa tulojen nettomenetystä.

9. Kapasiteetista, jota käytetään infrastruktuurin kunnossapitoon, voidaan periä maksu. Kyseiset maksut eivät saa ylittää kunnossapidosta infrastruktuurin haltijalle aiheutuvaa tulojen nettomenetystä.

10. Liitteessä III olevassa 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen varusteiden käyttäjän on annettava infrastruktuurin haltijalle maksuja koskevat tiedot, jotka sisällytetään verkkoselostukseen 27 artiklan mukaisesti.

10. Liitteessä III olevassa 2, 3 ja 4 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamisen varusteiden käyttäjän on annettava infrastruktuurin haltijalle maksuja koskevat tiedot, jotka sisällytetään verkkoselostukseen 27 artiklan mukaisesti.

Tarkistus  80

Ehdotus direktiiviksi

32 artikla

Komission teksti

Tarkistus

32 artikla

32 artikla

Hinnoitteluperiaatteisiin liittyvät poikkeukset

Hinnoitteluperiaatteisiin liittyvät poikkeukset

1. Saadakseen infrastruktuurin haltijalle aiheutuneet kustannukset katetuksi täysimääräisesti, jäsenvaltio voi markkinoiden niin salliessa periä lisähintoja toimivien, läpinäkyvien ja ketään syrjimättömien periaatteiden perusteella taaten kuitenkin samalla erityisesti kansainvälisen rautateiden tavaraliikenteen parhaan mahdollisen kilpailukyvyn. Hinnoittelujärjestelmässä on otettava huomioon rautatieyritysten aikaansaama tuottavuuden kasvu.

1. Saadakseen infrastruktuurin haltijalle aiheutuneet kustannukset katetuksi täysimääräisesti, jäsenvaltio voi valtuuttaa infrastruktuurin haltijan perimään markkinoiden niin salliessa lisähintoja toimivien, läpinäkyvien ja ketään syrjimättömien periaatteiden perusteella taaten kuitenkin samalla rautatieliikenteen parhaan mahdollisen kilpailukyvyn. Hinnoittelujärjestelmässä on otettava huomioon rautatieyritysten aikaansaama tuottavuuden kasvu.

Maksut eivät kuitenkaan saa olla niin korkeita, että infrastruktuuria eivät voi käyttää sellaiset markkinalohkot, jotka pystyvät maksamaan vähintään rautatiepalvelujen käytöstä suoraan aiheutuvat kustannukset sekä sen katetuoton, jonka markkinat kestävät.

Maksut eivät kuitenkaan saa olla niin korkeita, että infrastruktuuria eivät voi käyttää sellaiset markkinalohkot, jotka pystyvät maksamaan vähintään rautatiepalvelujen käytöstä suoraan aiheutuvat kustannukset sekä sen katetuoton, jonka markkinat kestävät.

 

Jäsenvaltioiden on ennen tällaisten lisähintojen perimisen sallimista varmistettava, että infrastruktuurin haltija on arvioinut lisähintojen merkityksen tietyille markkinalohkoille. Infrastruktuurin haltijoiden määrittelemien markkinalohkojen luetteloon on sisällyttävä ainakin seuraavat lohkot: tavaraliikennepalvelut, matkustajaliikennepalvelut, jotka kuuluvat julkista palveluhankintaa koskevien sopimusten piiriin, sekä muut matkustajaliikennepalvelut. Infrastruktuurin haltijat voivat myös jaotella markkinalohkot tarkemmin.

 

Lisäksi on määriteltävä markkinalohkot, joilla rautatieyritykset eivät toimi parhaillaan mutta joilla ne voivat tarjota palveluja hinnoittelujärjestelmän voimassaoloaikana. Infrastruktuurin haltija ei saa sisällyttää lisähintaa näiden markkinalohkojen hinnoittelujärjestelmään.

 

Markkinalohkojen luettelo on julkaistava verkkoselostuksessa ja tarkistettava vähintään joka viides vuosi.

Nämä markkinalohkot vahvistetaan sääntelyelimen ennakkohyväksynnän perusteella liitteessä VIII olevassa 3 kohdassa vahvistettuja perusteita noudattaen. Sellaisten markkinalohkojen osalta, joilla ei ole liikennettä, hinnoittelujärjestelmään ei saa sisällyttää lisähintoja.

Täydentäviä markkinalohkoja vahvistetaan liitteessä VIII olevassa 3 kohdassa vahvistettua menettelyä noudattaen.

Liitteessä VIII olevaa 3 kohtaa voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

 

 

1 a. Niiden kolmansista maista ja kolmansiin maihin suoritettavien tavarakuljetusten osalta, joita liikennöidään rataverkossa, jonka raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rataverkon raideleveydestä, infrastruktuurin haltijat voivat vahvistaa korkeampia maksuja aiheutuneiden kustannusten täysimääräiseksi kattamiseksi.

2. Infrastruktuurin haltija voi tulevia erityisiä investointihankkeita tai sellaisia erityisiä investointihankkeita varten, jotka on saatettu päätökseen vuoden 1988 jälkeen, määrätä tai pitää voimassa korkeampia maksuja, jotka perustuvat kyseisten hankkeiden pitkän aikavälin kustannuksiin, jos hankkeet lisäävät tehokkuutta tai kustannusvaikuttavuutta tai molempia ja jos niihin ei muuten voida tai olisi voitu ryhtyä. Tällaisiin maksujärjestelyihin voi myös sisältyä uusiin investointeihin liittyvien riskien jakamista koskevia sopimuksia.

2. Infrastruktuurin haltija voi tulevia erityisiä investointihankkeita tai sellaisia erityisiä investointihankkeita varten, jotka on saatettu päätökseen vuoden 1988 jälkeen, määrätä tai pitää voimassa korkeampia maksuja, jotka perustuvat kyseisten hankkeiden pitkän aikavälin kustannuksiin, jos hankkeet lisäävät tehokkuutta tai kustannusvaikuttavuutta tai molempia ja jos niihin ei muuten voida tai olisi voitu ryhtyä. Tällaisiin maksujärjestelyihin voi myös sisältyä uusiin investointeihin liittyvien riskien jakamista koskevia sopimuksia.

3. Euroopan junanvalvontajärjestelmällä (ETCS) varustettujen junien osalta, jotka käyttävät kansallisilla ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmillä varustettuja ratoja, infrastruktuurimaksuja alennetaan tilapäisesti liitteessä VIII olevan 5 kohdan mukaisesti.

3. Euroopan junanvalvontajärjestelmällä (ETCS) varustettujen junien osalta, jotka käyttävät kansallisilla ohjaus-, hallinta- ja merkinantojärjestelmillä varustettuja ratoja, infrastruktuurimaksuja alennetaan tilapäisesti liitteessä VIII olevan 5 kohdan mukaisesti. Infrastruktuurin haltijan on voitava varmistaa, että tällainen alentaminen ei johda tulojen menetykseen. Tämän alentamisen vastapainona junilta, joita ei ole varustettu ETCS-järjestelmällä, peritään korkeampia maksuja samalla rautatielinjalla.

Liitteessä VIII olevaa 5 kohtaa voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Liitteessä VIII olevaa 5 kohtaa voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen ERTMS-järjestelmän edistämiseksi.

4. Syrjinnän estämiseksi on varmistettava, että infrastruktuurin haltijan keskimääräiset maksut ja rajakustannuksiin perustuvat maksut sen infrastruktuurin samanlaisesta käytöstä ovat vertailukelpoisia ja että samanlaisilta palveluilta samalla markkinalohkolla peritään samanlaiset maksut. Infrastruktuurin haltijan on osoitettava verkkoselostuksessa, että hinnoittelujärjestelmä täyttää nämä vaatimukset, edellyttäen, että tämä voidaan tehdä ilmaisematta liikesalaisuuksia.

4. Syrjinnän estämiseksi on varmistettava, että infrastruktuurin haltijan keskimääräiset maksut ja rajakustannuksiin perustuvat maksut sen infrastruktuurin samanlaisesta käytöstä ovat vertailukelpoisia ja että samanlaisilta palveluilta samalla markkinalohkolla peritään samanlaiset maksut. Infrastruktuurin haltijan on osoitettava verkkoselostuksessa, että hinnoittelujärjestelmä täyttää nämä vaatimukset, edellyttäen, että tämä voidaan tehdä ilmaisematta liikesalaisuuksia.

5. Jos infrastruktuurin haltija aikoo muuttaa 1 kohdassa tarkoitettuja hinnoittelujärjestelmän olennaisia osia, sen on julkistettava ne vähintään kolme kuukautta ennen 27 artiklan 4 kohdan mukaista verkkoselostuksen julkaisemisen määräaikaa.

5. Jos infrastruktuurin haltija aikoo muuttaa 1 kohdassa tarkoitettuja hinnoittelujärjestelmän olennaisia osia, sen on julkistettava ne vähintään kolme kuukautta ennen 27 artiklan 4 kohdan mukaista verkkoselostuksen julkaisemisen määräaikaa.

 

Jäsenvaltiot voivat päättää julkaista hinnoittelupuitteet ja hinnoittelusäännöt, joita sovelletaan erityisesti sellaisiin kansainvälisiin tavaraliikenteen palveluihin kolmansista maista ja kolmansiin maihin, joita tarjotaan rataverkossa, jonka raideleveys eroaa unionin pääasiallisen rataverkon raideleveydestä, 29 artiklan 1 kohdassa säädetyistä poikkeavin välinein ja määräajoin kun tämä on tarpeen terveen kilpailun varmistamiseksi.

Tarkistus  81

Ehdotus direktiiviksi

35 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Liitteessä VIII olevassa 4 kohdassa lueteltuja suorituskannustinjärjestelmän perusperiaatteita on sovellettava koko verkkoon.

 

 

a) Palvelun sovitun laatutason saavuttamiseksi ja jotta palvelun taloudellinen elinkelpoisuus ei vaarantuisi, infrastruktuurin haltijan on sääntelyelimen hyväksynnän jälkeen sovittava hakijoiden kanssa suorituskannustinjärjestelmän tärkeimmistä tekijöistä, erityisesti myöhästymisten kustannuksista ja kynnyksistä suorituskannustinjärjestelmän maksuille, jotka liittyvät sekä yksittäisiin junalla ajettuihin matkoihin että rautatieyrityksen kaikkien junien ajomatkoihin tiettynä ajanjaksona.

 

b) Infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava vähintään viisi päivää ennen junan ajomatkaa rautatieyrityksille aikataulu, jonka perusteella myöhästymiset lasketaan.

 

c) Suorituskannustinjärjestelmää koskevia riitoja varten on luotava riitojenratkaisujärjestelmä tällaisten kysymysten ratkaisemiseksi nopeasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta olemassa olevien muutoksenhakukeinojen ja 50 artiklan säännösten soveltamista. Jos tätä järjestelyä käytetään, päätös on tehtävä kymmenen työpäivän kuluessa.

 

d) Infrastruktuurin haltijan on julkaistava kerran vuodessa tiedot rautatieyritysten saavuttamasta keskimääräisestä vuotuisesta palvelutasosta suorituskannustinjärjestelmässä sovittujen tärkeimpien tekijöiden perusteella.

 

Suorituskannustinjärjestelmän perusperiaatteisiin kuuluvat seuraavat osatekijät, joita on sovellettava koko verkkoon.

Perustelu

Nämä kohdat ovat identtiset liitteessä VIII olevan 4 kohdan a, b, g ja h alakohdan kanssa. Niitä pidetään direktiivin keskeisinä osina, koska niissä säädetään suorituskannustinjärjestelmän tärkeimmät tekijät ja menettelyä koskevat näkökohdat.

Tarkistus  82

Ehdotus direktiiviksi

35 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Liitteessä VIII olevaa 4 kohtaa voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Liitteessä VIII olevaa 4 kohtaa, joka sisältää suorituskannustinjärjestelmän lisäosia, voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Perustelu

Sen jälkeen, kun liitteessä VIII olevan 4 kohdan tärkeimmät osat on siirretty varsinaiseen tekstiin, liite sisältää suorituskannustinjärjestelmän yksityiskohtaisempia osia, joita komissio voi muuttaa. Näin ollen on varmistettu riittävä määrä joustavuutta.

Tarkistus  83

Ehdotus direktiiviksi

36 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

Infrastruktuurin haltija voi periä asianmukaisen maksun kapasiteetista, joka on myönnetty mutta jätetty käyttämättä. Maksulla on kannustettava kapasiteetin tehokasta käyttöä. Jos vuotuisen aikataulun vahvistamisen yhteydessä reitin myöntämistä hakee useampi kuin yksi hakija, on perittävä varausmaksu.

Infrastruktuurin haltija voi periä asianmukaisen maksun kapasiteetista, joka on myönnetty mutta jätetty käyttämättä. Maksulla on kannustettava kapasiteetin tehokasta käyttöä. Jos vuotuisen aikataulun vahvistamisen yhteydessä kaksi tai useampi hakija hakee päällekkäisten reittien myöntämistä, on perittävä varausmaksu hakijalta, jolle reitti on myönnetty kokonaan tai osittain mutta joka ei ole käyttänyt sitä.

Perustelu

Jos useammat hakijat hakevat reittiä, varausmaksu on perittävä vain silloin kun reitti myönnetään hakijalle, joka ei sitä käytä.

Tarkistus  84

Ehdotus direktiiviksi

41 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeutta voivat hakea tässä direktiivissä tarkoitetut hakijat.

1. Hakijat voivat pyytää infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeutta. Voidakseen käyttää tällaista infrastruktuurikapasiteettia hakijoiden on osoitettava rautatieyritys tekemään sopimus infrastruktuurin haltijan kanssa 28 artiklan mukaisesti.

Perustelu

Tässä tarkistuksessa otetaan käyttöön sanamuoto, jota on käytetty kilpailukykyisen tavaraliikenteen eurooppalaisesta rautatieverkosta annetussa asetuksessa (EU) N:o 913/2010.

Tarkistus  85

Ehdotus direktiiviksi

40 artikla – 1 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden infrastruktuurin haltijoiden edustajat, joiden tekemillä kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä koskevilla päätöksillä on vaikutusta muihin infrastruktuurin haltijoihin, liittyvät yhteen infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisen yhteensovittamiseksi tai kaiken asianmukaisen infrastruktuurikapasiteetin myöntämiseksi kansainvälisellä tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rautateiden tavaraliikenneverkkoa koskevaan unionin lainsäädäntöön sisältyvien erityisten sääntöjen soveltamista. Tähän menettelyyn voi osallistua myös asianmukaisia kolmansien maiden infrastruktuurien haltijoiden edustajia.

Jäsenvaltioiden on varmistettava, että niiden infrastruktuurin haltijoiden edustajat, joiden tekemillä kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämistä koskevilla päätöksillä on vaikutusta muihin infrastruktuurin haltijoihin, liittyvät yhteen infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisen yhteensovittamiseksi tai kaiken asianmukaisen infrastruktuurikapasiteetin myöntämiseksi kansainvälisellä tasolla, sanotun kuitenkaan rajoittamatta rautateiden tavaraliikenneverkkoa koskevaan unionin lainsäädäntöön sisältyvien erityisten sääntöjen soveltamista. Tähän yhteistyöhön osallistuvien osapuolten on varmistettava, että organisaation jäsenyyttä ja toimintamenetelmiä koskevat tiedot sekä kaikki infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden arvioinnissa ja myöntämisessä käytettävät perusteet ovat julkisia. Tähän menettelyyn voi osallistua myös asianmukaisia kolmansien maiden infrastruktuurien haltijoiden edustajia.

Perustelu

Tarkistuksella kytketään 40 artiklan 4 kohta sen 1 kohtaan.

Tarkistus  86

Ehdotus direktiiviksi

40 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Komissiolle ja 57 artiklan mukaista yhteistyötä tekevien sääntelyelinten edustajille on ilmoitettava kokouksista, joissa käsitellään infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisen yhteisiä periaatteita ja käytäntöjä, ja ne on kutsuttava osallistumaan niihin tarkkailijoina. Jos kapasiteetin myöntämiseen käytetään tietotekniikkaan perustuvia järjestelmiä, sääntelyelinten on saatava näistä järjestelmistä riittävästi tietoja, jotta ne voivat toteuttaa valvontatehtävänsä 56 artiklan säännösten mukaisesti.

2. Komissiolle ja 57 artiklan mukaista yhteistyötä tekevien sääntelyelinten edustajille on ilmoitettava infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisen yhteisistä periaatteista ja käytännöistä. Jos kapasiteetin myöntämiseen käytetään tietotekniikkaan perustuvia järjestelmiä, sääntelyelinten on saatava näistä järjestelmistä riittävästi tietoja, jotta ne voivat toteuttaa valvontatehtävänsä 56 artiklan säännösten mukaisesti.

Perustelu

Euroopan unionissa sovellettu oikeusjärjestelmä sallii yritysten järjestää toimintansa vapaasti ilman velvoitetta kutsua tarkkailijoita. Komissiolle ja sääntelyelimille ilmoitetaan yritysten tekemistä päätöksistä.

Tarkistus  87

Ehdotus direktiiviksi

41 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa vahvistetaan 2 kohdan soveltamiseksi noudatettavien perusteiden yksityiskohdat. Kyseiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksinä 63 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

3. Edellä 2 kohdan soveltamiseksi noudatettavien perusteiden yksityiskohtia voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Perustelu

Alkuperäinen sanamuoto "joissa vahvistetaan ... perusteiden yksityiskohdat" antaa ymmärtää, että tämän säännöksen tavoitteena on täydentää säädöstä. Jotta komissio voi näin tehdä, edellytetään säädösvallan siirtämistä.

Tarkistus  88

Ehdotus direktiiviksi

43 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Infrastruktuurin haltijan on sovittava muiden asianosaisten infrastruktuurin haltijoiden kanssa liikenteen aikatauluun otettavista kansainvälisistä reiteistä, ennen kuin liikenteen aikataulua koskevia ehdotuksia koskevat kuulemiset aloitetaan. Muutoksia tehdään ainoastaan, jos ne ovat ehdottoman välttämättömiä.

2. Infrastruktuurin haltijan on sovittava muiden asianosaisten infrastruktuurin haltijoiden kanssa liikenteen aikatauluun otettavista kansainvälisistä reiteistä, ennen kuin liikenteen aikataulua koskevia ehdotuksia koskevat kuulemiset aloitetaan. Muutoksia tehdään ainoastaan, jos ne ovat ehdottoman välttämättömiä, ja ne on perusteltava asianmukaisesti.

Perustelu

Tämä lisäisi hallinnan avoimuutta.

Tarkistus  89

Ehdotus direktiiviksi

47 artikla – 4 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltiot voivat varmistaakseen riittävien liikennepalvelujen kehittämisen näissä puitteissa ja erityisesti vastatakseen julkisten palvelujen vaatimuksiin tai edistääkseen rautateiden tavaraliikennettä toteuttaa ketään syrjimättömin perustein tarvittavat toimenpiteet niin, että kyseiset liikennepalvelut ovat etusijalla infrastruktuurikapasiteettia myönnettäessä.

Jäsenvaltiot voivat varmistaakseen riittävien liikennepalvelujen kehittämisen näissä puitteissa ja erityisesti vastatakseen julkisten palvelujen vaatimuksiin tai edistääkseen rautateiden tavaraliikennettä ja etenkin kansainvälistä tavaraliikennettä toteuttaa ketään syrjimättömin perustein tarvittavat toimenpiteet niin, että kyseiset liikennepalvelut ovat etusijalla infrastruktuurikapasiteettia myönnettäessä.

Perustelu

Jos tarkoituksena on kannustaa rautatieliikenteen käyttöä Euroopassa, kansainvälisille rautatieliikenteen palveluille olisi annettava etusija.

Tarkistus  90

Ehdotus direktiiviksi

47 artikla – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Tavaraliikennepalvelujen ja erityisesti kansainvälisen tavaraliikenteen merkitys on otettava riittävällä tavalla huomioon ensisijaisuusperusteita määritettäessä.

5. Tavaraliikenteen palvelujen ja etenkin kansainvälisen tavaraliikenteen palvelujen on kuuluttava ensisijaisuusperusteisiin.

Perustelu

Ilmaisu "on otettava riittävällä tavalla huomioon" ei ole riittävän tarkka ja yksiselitteinen. Jos komissio haluaa edistää tavaraliikennettä ja erityisesti kansainvälistä tavaraliikennettä, sen olisi ilmaistava asia selvästi.

Tarkistus  91

Ehdotus direktiiviksi

51 artikla – 2 kohta – 4 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Suunnitelman edellytyksenä voi olla jäsenvaltion ennakkohyväksyntä. Jäljempänä 55 artiklassa tarkoitettu sääntelyelin voi antaa lausunnon siitä, ovatko suunnitelmassa määrätyt toimet asianmukaisia.

Suunnitelman edellytyksenä voi olla jäsenvaltion ennakkohyväksyntä. Jäljempänä 55 artiklassa tarkoitetun sääntelyelimen on valvottava kuulemisprosessia varmistaakseen, että se toteutetaan syrjimättömällä tavalla.

Perustelu

Sääntelyelimen ei pitäisi joutua puuttumaan infrastruktuurin haltijan tekemiin liiketoimintaa koskeviin päätöksiin, koska tämä voisi vaarantaa sen aseman puolueettomana välittäjänä.

Tarkistus  92

Ehdotus direktiiviksi

51 artikla – 2 kohta – 4 a alakohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

Euroopan laajuisen verkon taikka yhteen tai useampaan Euroopan laajuiseen verkkoon merkittävällä tavalla vaikuttavan reitin ylikuormittuessa 57 artiklassa määritelty sääntelyelin voi antaa lausunnon siitä, ovatko suunnitelmaan sisältyvät toimenpiteet asianmukaisia.

Perustelu

Tarkistuksella pyritään säätämään sääntelyelinten verkoston kuulemisesta, jos ylikuormitus vaikuttaa merkittävästi yhteen tai useampaan Euroopan laajuiseen verkkoon.

Tarkistus  93

Ehdotus direktiiviksi

53 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava asianomaisille osapuolille hyvissä ajoin kunnossapitotöistä, joita ei ole suunniteltu.

3. Infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava asianomaisille osapuolille vähintään viikkoa aikaisemmin kunnossapitotöistä, joita ei ole suunniteltu.

Perustelu

Olisi loogista, että osapuolet tietävät, milloin aloitetaan kunnossapitotyöt, joita ei ole suunniteltu, jotta ne voivat varautua niihin tarvittavalla tavalla.

Tarkistus  94

Ehdotus direktiiviksi

54 artikla – 1 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

1 a. Infrastruktuurin haltijoilla on oltava toimintasuunnitelmat onnettomuuksien tai teknisten vikojen varalta.

Perustelu

Infrastruktuurin haltijoilla olisi oltava selkeästi määritellyt toimintasuunnitelmat onnettomuuksien tai teknisten vikojen varalta. Ne auttaisivat myös laatimaan tehokkaammin ja nopeammin varotoimia koskevat suunnitelmat ja ne olisi jaettava hyvinä käytäntöinä kaikkien infrastruktuurin haltijoiden kesken.

Tarkistus  95

Ehdotus direktiiviksi

54 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jäsenvaltiot voivat vaatia rautatieyrityksiä osallistumaan sen varmistamiseen, että turvallisuusstandardit ja säännöt pannaan täytäntöön ja niiden noudattamista valvotaan kyseisten yritysten itsensä osalta.

3. Ellei kyseessä ole ylivoimainen este, mukaan luettuna kiireellinen ja turvallisuuden kannalta välttämätön työ, tämän artiklan mukaisesti tavaraliikenteen harjoittamiseen myönnettyä reittiä ei voida peruuttaa alle kahta kuukautta ennen liikenteen aikataulun mukaista ajankohtaa, jos asianomainen hakija ei anna suostumustaan tällaiselle peruuttamiselle. Tässä tapauksessa asianomainen infrastruktuurin haltija pyrkii tarjoamaan hakijalle yhtä laadukkaan ja luotettavan reitin, joka hakijalla on oikeus hyväksyä tai hylätä. Viimeksi mainitussa tapauksessa sillä on oikeus vähintään vastaavan maksun palautukseen.

Perustelu

Tarkistuksella säädetään, että jollei kyseessä ole ylivoimainen este, reitin peruuttamisen tapauksessa on tarjottava vaihtoehtoja tai korvauksia. Siinä toistetaan tavaraliikennekäytäviä koskevaan asetukseen ((EU) N:o 913/2010) sisältyvä sanamuoto ja täydennetään sitä.

Tarkistus  96

Ehdotus direktiiviksi

55 artikla

Komission teksti

Tarkistus

55 artikla

55 artikla

Sääntelyelin

Kansalliset sääntelyelimet

1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava rautatiealalle yksi kansallinen sääntelyelin. Kyseisen elimen on oltava itsenäinen viranomainen, joka on organisatorisesti, toiminnallisesti, hierarkkisesti ja päätöksenteoltaan oikeudellisesti erillinen ja riippumaton muista viranomaisista. Sen on myös oltava organisaatioltaan, rahoituspäätöksiltään, oikeudelliselta rakenteeltaan ja päätöksenteoltaan infrastruktuurin haltijoista, hinnoitteluelimistä, käyttöoikeuksia myöntävistä elimistä sekä hakijoista riippumaton. Sen on lisäksi oltava toiminnallisesti riippumaton kaikista toimivaltaisista viranomaisista, jotka osallistuvat julkista palveluhankintaa koskevan sopimuksen tekemiseen.

1. Kunkin jäsenvaltion on perustettava rautatiealalle yksi kansallinen sääntelyelin. Kyseisen elimen on oltava itsenäinen viranomainen, joka on organisatorisesti, toiminnallisesti, hierarkkisesti ja päätöksenteoltaan oikeudellisesti erillinen ja riippumaton muista viranomaisista. Sen on myös oltava organisaatioltaan, rahoituspäätöksiltään, oikeudelliselta rakenteeltaan ja päätöksenteoltaan infrastruktuurin haltijoista, hinnoitteluelimistä, käyttöoikeuksia myöntävistä elimistä sekä hakijoista riippumaton. Sen on lisäksi oltava toiminnallisesti riippumaton kaikista toimivaltaisista viranomaisista, jotka osallistuvat julkista palveluhankintaa koskevan sopimuksen tekemiseen. Kansallisella sääntelyelimellä on oltava henkilöstön ja resurssien osalta tarvittavat organisatoriset valmiudet sille 56 artiklassa annettujen tehtävien hoitamiseen ottaen huomioon jäsenvaltion rautatieliikenteen toiminta-asteen ja siihen vaikuttavat tekijät, kuten liikennemäärän ja verkoston koon.

2. Jäsenvaltiot voivat perustaa sääntelyelimiä, joilla on toimivaltaa usealla säännellyllä alalla, jos tällaiset yhdistetyt viranomaiset täyttävät 1 kohdassa vahvistetut riippumattomuusvaatimukset.

2. Jäsenvaltiot voivat perustaa sääntelyelimiä, joilla on toimivaltaa usealla säännellyllä alalla, jos tällaiset yhdistetyt viranomaiset täyttävät 1 kohdassa vahvistetut riippumattomuusvaatimukset.

3. Rautatiealan sääntelyelimen pääjohtaja ja johtokunta nimitetään uusittavaksi olevaksi määräajaksi sellaisten selkeiden sääntöjen mukaisesti, joilla voidaan taata riippumattomuus. Näihin tehtäviin valitaan henkilöitä, joilla ei kolmen vuoden aikana ennen nimitystä eikä toimikauden aikana saa olla suoraan tai välillisesti ammatillista asemaa, vastuuta tai intressiä säännellyissä yrityksissä tai yksiköissä tai liiketoimintasuhdetta niiden kanssa. Toimikauden päätyttyä heillä ei saa vähintään kolmeen vuoteen olla ammatillista asemaa, vastuuta tai intressiä missään säännellyistä yrityksistä tai yksiköistä tai liiketoimintasuhdetta niihin. Heillä on täydet valtuudet sääntelyelimen henkilöstön palvelukseen ottamisessa ja hallinnoimisessa.

3. Kansallinen tai muu toimivaltainen parlamentti nimittää rautatiealan sääntelyelimen pääjohtajan ja johtokunnan uusittavissa olevaksi määräajaksi sellaisten selkeiden sääntöjen mukaisesti, joilla voidaan taata riippumattomuus. Näihin tehtäviin valitaan henkilöitä, joilla on rautatieliikenteen tai muun alan sääntelyyn liittyvää tietämystä ja kokemusta, ja mielellään henkilöitä, joilla ei vähintään kahden vuoden tai kahta vuotta pidempänä, kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuna aikana ennen nimitystä eikä toimikauden aikana ole ollut suoraan tai välillisesti ammatillista asemaa, vastuuta tai intressiä säännellyissä yrityksissä tai yksiköissä tai liiketoimintasuhdetta niiden kanssa. Valittujen henkilöiden on nimenomaisesti vahvistettava tämä antamassaan asianmukaisessa sidonnaisuusilmoituksessa. Toimikauden päätyttyä heillä ei saa vähintään kahteen vuoteen tai kahta vuotta pidempään, kansallisessa lainsäädännössä vahvistettuun aikaan olla ammatillista asemaa, vastuuta tai intressiä missään säännellyistä yrityksistä tai yksiköistä tai liiketoimintasuhdetta niihin. Heillä on täydet valtuudet sääntelyelimen henkilöstön palvelukseen ottamisessa ja hallinnoimisessa. Heidän on toimittava täysin riippumattomasti eikä heihin saa missään tapauksessa vaikuttaa hallitusten tai yksityisten tai julkisten yritysten ohjeilla.

Tarkistus  97

Ehdotus direktiiviksi

56 artikla

Komission teksti

Tarkistus

56 artikla

56 artikla

Sääntelyelimen toiminta

Kansallisten sääntelyelinten toiminta

1. Jäljempänä sanotun rajoittamatta 46 artiklan 6 kohdan soveltamista, hakijalla on oikeus vedota sääntelyelimeen, jos se katsoo tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, syrjityksi tai muulla tavalla loukatuksi erityisesti infrastruktuurin haltijan tai tapauskohtaisesti rautatieyrityksen tai palvelun harjoittajan tekemissä päätöksissä, jotka koskevat:

1. Jäljempänä sanotun rajoittamatta 46 artiklan 6 kohdan soveltamista, hakijalla on oikeus vedota sääntelyelimeen, jos se katsoo tulleensa kohdelluksi epäoikeudenmukaisesti, syrjityksi tai muulla tavalla loukatuksi erityisesti infrastruktuurin haltijan tai tapauskohtaisesti rautatieyrityksen tai palvelun harjoittajan tekemissä päätöksissä, jotka koskevat:

a) verkkoselostusta;

a) verkkoselostusta;

b) verkkoselostuksessa vahvistettuja perusteita;

b) verkkoselostuksessa vahvistettuja perusteita;

c) käyttöoikeuden myöntämismenettelyjä ja sen tuloksia;

c) käyttöoikeuden myöntämismenettelyjä ja sen tuloksia;

d) hinnoittelujärjestelmää;

d) hinnoittelujärjestelmää;

e) hakijalta perittävien tai perittäväksi tarkoitettujen infrastruktuurimaksujen suuruutta tai määräytymisperusteita;

e) hakijalta perittävien tai perittäväksi tarkoitettujen infrastruktuurimaksujen suuruutta tai määräytymisperusteita;

f) käyttöoikeutta koskevia 10, 11 ja 12 artiklan mukaisia järjestelyjä;

f) käyttöoikeutta koskevia 10, 11 ja 12 artiklan mukaisia järjestelyjä;

g) palvelujen käyttöoikeutta ja niiden hinnoittelua 13 artiklan mukaisesti.

g) palvelujen käyttöoikeutta ja niiden hinnoittelua 13 artiklan mukaisesti.

 

g a) toimilupien myöntämistä tapauksissa, joissa sääntelyelin ei ole myös toimilupia 16 artiklan mukaisesti myöntävä elin.

 

1 a. Sääntelyelimen on ratkaistava valitukset ja toteutettava oma-aloitteisesti toimia tilanteen korjaamiseksi viimeistään kuukauden kuluessa valituksen vastaanottamisesta. Jos muutoksenhaku koskee kieltäytymistä infrastruktuurikapasiteetin myöntämisestä tai kapasiteetin tarjoamiseen liittyviä ehtoja, sääntelyelimen on joko vahvistettava, ettei infrastruktuurin haltijan tekemää päätöstä tarvitse muuttaa, tai vaadittava päätöksen muuttamista sääntelyelimen antamien suuntaviivojen mukaisesti.

 

Komissio tarkastelee oma-aloitteisesti sääntelyelinten toimivaltuuksia ja sääntelyelinten päätöksenteon määräaikoja koskevien säännösten soveltamista ja noudattamisen valvomista 63 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

2. Sääntelyelimellä on oltava myös valtuudet seurata kilpailua rautatiepalvelujen markkinoilla ja tarkastella uudelleen 1 kohdan a–g alakohtaa omasta aloitteestaan ja ehkäistäkseen syrjinnän hakijoiden välillä. Sen on erityisesti tarkistettava, onko verkkoselostuksessa syrjiviä lausekkeita tai annetaanko siinä infrastruktuurin haltijalle harkintavaltaa, jota voisi olla mahdollista käyttää hakijoiden väliseen syrjintään. Sääntelyelimellä on oltava organisatoriset valmiudet näiden tehtävien toteuttamiseen.

2. Sääntelyelimellä on oltava myös valtuudet seurata kilpailua, oikaista rautatiepalvelujen markkinoilla tapahtuva syrjivä ja markkinoita vääristävä kehitys, ja tarkastella uudelleen 1 kohdan a–g a alakohtaa omasta aloitteestaan ja ehkäistäkseen syrjinnän hakijoiden välillä, myös asianmukaisten korjaustoimenpiteiden avulla. Sen on erityisesti tarkistettava, onko verkkoselostuksessa syrjiviä lausekkeita tai annetaanko siinä infrastruktuurin haltijalle harkintavaltaa, jota voisi olla mahdollista käyttää hakijoiden väliseen syrjintään. Tätä varten sääntelyelimen on myös tehtävä tiivistä yhteistyötä kansallisen turvallisuusviranomaisen kanssa, joka vastaa yhteentoimivuuden osatekijöiden vaatimustenmukaisuuden tai käyttökelpoisuuden arvioinnista tai osajärjestelmien EY-tarkastusmenettelyn arvioinnista direktiivin 2008/57/EY mukaisesti. Kun on kyse kansallisen turvallisuusviranomaisen käsittelemistä menettelyistä, joilla voi olla markkinoille pääsyä koskevia vaikutuksia, kansallisen turvallisuusviranomaisen on hakijoiden pyynnöstä ilmoitettava sääntelyelimelle menettelyn asiaan liittyvistä näkökohdista. Sääntelyelimen on annettava suosituksia. Jos kansallinen turvallisuusviranomainen aikoo poiketa näistä suosituksista, sen on perusteltava tämä sääntelyelimelle.

3. Sääntelyelimen on varmistettava, että infrastruktuurin haltijan määräämät maksut ovat IV luvun 2 jakson mukaisia ja ketään syrjimättömiä. Infrastruktuurimaksujen tasoa koskevat neuvottelut hakijoiden ja infrastruktuurin haltijan välillä sallitaan ainoastaan, jos ne käydään sääntelyelimen johdolla. Sääntelyelimen on puututtava asiaan, jos neuvottelut saattavat rikkoa tässä luvussa säädettyjä vaatimuksia.

3. Sääntelyelimen on varmistettava, että infrastruktuurin haltijan määräämät maksut ovat IV luvun 2 jakson mukaisia ja ketään syrjimättömiä. Infrastruktuurimaksujen tasoa koskevat neuvottelut hakijoiden ja infrastruktuurin haltijan välillä sallitaan ainoastaan, jos ne käydään sääntelyelimen johdolla. Sääntelyelimen on puututtava asiaan, jos neuvottelut saattavat rikkoa tässä luvussa säädettyjä vaatimuksia.

 

3 a. Sääntelyelimen on varmistettava, että rautatieyritysten ja infrastruktuurin haltijoiden tilinpidossa noudatetaan 6 artiklassa vahvistettuja tilien eriyttämistä koskevia säännöksiä.

 

3 b. Sääntelyelimen on määritettävä, mikäli kansallisessa lainsäädännössä niin edellytetään, 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti, onko palvelun päätarkoituksena matkustajien kuljettaminen eri jäsenvaltioissa sijaitsevien asemien välillä, ja 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, vaarantavatko 10 artiklassa säädetyt tietyn lähtöpaikan ja määränpään välisellä osuudella tarjottavat palvelut, joista on tehty yksi tai useampi voimassa olevan unionin lainsäädännön mukainen julkisia palveluhankintoja koskeva sopimus, julkisia palveluhankintoja koskevan sopimuksen taloudellisen tasapainon.

 

3 c. Sääntelyelimen on ilmoitettava komissiolle kaikki valitukset, jotka liittyvät sääntelyelimen 1–3 b kohdan mukaisesti tekemään päätökseen. Komissio pyytää tarvittaessa kahden viikon kuluessa valituksen vastaanottamisesta muuttamaan kyseistä päätöstä, jotta varmistetaan sen yhdenmukaisuus unionin lainsäädännön kanssa. Sääntelyelimen on muutettava päätöstään pidennetyn määräajan kuluessa ottaen huomioon komission pyytämät muutokset.

 

3 d. Sääntelyelimen on kuultava rahti- ja henkilöliikenteen rautatiepalvelujen käyttäjiä vähintään kerran vuodessa, jotta se voi ottaa huomioon niiden näkemykset rautatiemarkkinoista, mukaan luettuina palvelujen toiminta, infrastruktuurimaksut sekä rautatiepalvelujen hintojen taso ja avoimuus.

Tarkistus  98

Ehdotus direktiiviksi

56 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

56 a artikla

 

Kansallisten sääntelyelinten toimivalta

 

1. Sääntelyelimellä on oltava 56 artiklassa lueteltujen tehtävien toteuttamiseksi valtuudet:

 

a) panna täytäntöön päätöksensä ja asianmukaiset seuraamukset, mukaan lukien sakot. Sääntelyelimen tekemä päätös sitoo kaikkia niitä, jotka kuuluvat päätöksen soveltamisalaan eivätkä ole jonkin toisen kansallisen hallinnollisen tahon valvonnan alaisia.

 

b) pyytää tarvittavia tietoja infrastruktuurin haltijalta, hakijoilta ja kaikilta asiaankuuluvilta kolmansilta osapuolilta kyseisessä jäsenvaltiossa sekä panna täytäntöön tällaiset pyynnöt ja asianmukaiset seuraamukset, mukaan lukien sakot. Sääntelyelimelle toimitettaviin tietoihin sisältyvät kaikki tiedot, joita sääntelyelin tarvitsee muutoksenhakutehtävässään ja seuratessaan kilpailua rautatiepalvelujen markkinoilla. Niihin sisältyvät myös tiedot, jotka tarvitaan tilastollisiin tarkoituksiin ja markkinoiden tarkkailua varten. Pyydetyt tiedot on toimitettava ilman aiheetonta viivytystä.

 

c) tehdä tarkastuksia tai teettää ulkopuolisia tarkastuksia infrastruktuurin haltijoissa ja tarvittaessa rautatieyrityksissä varmistaakseen 6 artiklassa vahvistettujen tilien eriyttämistä koskevien säännösten noudattamisen.

 

2. Jäsenvaltioiden on sen varmistettava, että sääntelyelimen päätökset voidaan saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi. Muutoksenhaulla ei saa olla lykkäävää vaikutusta sääntelyelimen päätökseen.

 

2 a. Jos rajatylittäviä liikennepalveluja koskevat sääntelyelinten päätökset aiheuttavat kiistoja, osapuolet voivat vedota komissioon saadakseen kuukauden kuluessa vetoomuksen vastaanottamisesta sitovan päätöksen siitä, onko kyseinen päätös unionin lainsäädännön mukainen.

 

3. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sääntelyelimen päätökset julkaistaan.

 

4. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että infrastruktuurin haltijat ja kaikki yritykset tai muut yksiköt, jotka harjoittavat rautatieliikenteen eri muotoja tai infrastruktuurin hallintaa, joita tarkoitetaan 6 artiklassa, palvelun harjoittajat mukaan luettuina, toimittavat sääntelyelimelle yksityiskohtaiset tilinpäätökset, jotta se voi toteuttaa eri tehtävänsä. Näihin tilinpäätöksiin on sisällyttävä vähintään liitteessä X vahvistetut osatekijät. Sääntelyelin voi myös tehdä näiden tilinpäätösten perusteella johtopäätöksiä valtiontukiasioista, joista sen on ilmoitettava tällaisten kysymysten ratkaisemisesta vastaaville viranomaisille.

 

Liitettä X voidaan muuttaa kokemuksen perusteella 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Tarkistus  99

Ehdotus direktiiviksi

57 artikla

Komission teksti

Tarkistus

57 artikla

57 artikla

Sääntelyelinten välinen yhteistyö

Kansallisten sääntelyelinten välinen yhteistyö ja komission toimivalta

1. Kansallisten sääntelyelinten on vaihdettava tietoja työstään, päätöstensä perusteista sekä päätöskäytännöistään ja tehtävä muulla tavoin yhteistyötä päätöksentekonsa sovittamiseksi yhteen koko unionissa. Tätä varten niiden on toimittava yhdessä työryhmässä, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin. Komissio tukee sääntelyelimiä tässä tehtävässä.

1. Kansallisten sääntelyelinten on vaihdettava tietoja työstään, päätöstensä perusteista sekä päätöskäytännöistään ja tehtävä muulla tavoin yhteistyötä päätöksentekonsa sovittamiseksi yhteen koko unionissa. Tätä varten niiden on toimittava yhdessä virallisesti perustetussa verkostossa, joka kokoontuu säännöllisin väliajoin komission kutsusta ja komission toimiessa puheenjohtajana. Komissio varmistaa tätä varten sääntelyelinten aktiivisen yhteistyön ja toteuttaa toimenpiteitä, mikäli sääntelyelimet eivät käytä toimivaltaansa.

 

Komission edustajat nimitetään sekä liikenteestä vastaavien että kilpailusta vastaavien yksiköiden edustajista.

 

Komissio perustaa tietokannan, johon kansallisten sääntelyelinten on syötettävä tietoja kaikista valitusmenettelyistä, esimerkiksi valitusten päivämäärät, oma-aloitteisten menettelyjen aloittaminen, kaikki alustavat ja lopulliset päätökset, osapuolet, tärkeimmät menettelykysymykset ja rautatielainsäädännön tulkintaongelmat sekä kansainvälisiin rautatiepalveluihin liittyvät käyttöoikeutta tai hinnoittelua koskevat oma-aloitteiset tutkimukset.

2. Sääntelyelinten on voitava tehdä tiivistä yhteistyötä, myös työjärjestelyjen avulla, avustaakseen toisiaan markkinoiden seurantatehtävissään sekä valitusten ja tutkimusten käsittelyssä.

2. Sääntelyelinten on voitava tehdä tiivistä yhteistyötä, myös työjärjestelyjen avulla, avustaakseen toisiaan markkinoiden seurantatehtävissään sekä valitusten ja tutkimusten käsittelyssä.

3. Kansainväliseen reittiin liittyvän käyttöoikeutta tai hinnoittelua koskevan valituksen tai oma-aloitteisen tutkimuksen tapauksessa sekä kansainvälisiin rautatieliikennepalveluihin liittyvän markkinoiden kilpailuseurannan yhteydessä asianomaisen sääntelyelimen on kuultava kaikkien muiden sellaisten jäsenvaltioiden sääntelyelimiä, joiden kautta kyseinen kansainvälinen reitti kulkee, ja pyydettävä niiltä kaikki tarvittavat tiedot ennen päätöksensä tekemistä.

3. Kansainväliseen reittiin liittyvän käyttöoikeutta tai hinnoittelua koskevan valituksen tai oma-aloitteisen tutkimuksen tapauksessa sekä kansainvälisiin rautatieliikennepalveluihin liittyvän markkinoiden kilpailuseurannan yhteydessä asianomaisen sääntelyelimen on ilmoitettava komissiolle ja kuultava kaikkien muiden sellaisten jäsenvaltioiden sääntelyelimiä, joiden kautta kyseinen kansainvälinen reitti kulkee, ja pyydettävä niiltä kaikki tarvittavat tiedot ennen päätöksensä tekemistä. Näissä tapauksissa sääntelyelinten verkosto antaa lausunnon.

4. Sääntelyelinten, joita kuullaan 3 kohdan mukaisesti, on annettava kaikki tiedot, joita niillä itsellään on oikeus pyytää kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Näitä tietoja saa käyttää ainoastaan 3 kohdassa tarkoitetun valituksen tai tutkimuksen käsittelemiseksi.

4. Sääntelyelinten, joita kuullaan 3 kohdan mukaisesti, on annettava kaikki tiedot, joita niillä itsellään on oikeus pyytää kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti. Näitä tietoja saa käyttää ainoastaan 3 kohdassa tarkoitetun valituksen tai tutkimuksen käsittelemiseksi.

5. Valituksen vastaanottaneen tai omasta aloitteestaan tutkimuksen tehneen sääntelyelimen on toimitettava asian kannalta merkitykselliset tiedot vastuulliselle sääntelyelimelle, jotta se voi toteuttaa toimenpiteitä asiaomaisten osapuolten osalta.

5. Valituksen vastaanottaneen tai omasta aloitteestaan tutkimuksen tehneen sääntelyelimen on toimitettava asian kannalta merkitykselliset tiedot vastuulliselle sääntelyelimelle, jotta se voi toteuttaa toimenpiteitä asiaomaisten osapuolten osalta.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteenliittyneet infrastruktuurin haltijoiden edustajat toimittavat viipymättä kaikki tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valituksen tai tutkimuksen käsittelemiseksi tarvittavat tiedot, joita pyytää sen jäsenvaltion sääntelyelin, jonka alueella yhteenliittynyt edustaja on. Kyseisellä sääntelyelimellä on oltava oikeus toimittaa kyseistä kansainvälistä reittiä koskevat tällaiset tiedot 3 kohdassa tarkoitetulle sääntelyelimille.

6. Jäsenvaltioiden on varmistettava, että 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yhteenliittyneet infrastruktuurin haltijoiden edustajat toimittavat viipymättä kaikki tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun valituksen tai tutkimuksen käsittelemiseksi tarvittavat tiedot, joita pyytää sen jäsenvaltion sääntelyelin, jonka alueella yhteenliittynyt edustaja on. Kyseisellä sääntelyelimellä on oltava oikeus toimittaa kyseistä kansainvälistä reittiä koskevat tällaiset tiedot 3 kohdassa tarkoitetulle sääntelyelimille.

 

6 a. Komissio voi omasta aloitteestaan osallistua 57 artiklan 2–6 kohdassa lueteltuihin toimintoihin, ja se tiedottaa tästä 1 kohdassa tarkoitetulle sääntelyelinten verkostolle.

7. Sääntelyelinten on vahvistettava yhteiset periaatteet ja käytänteet niiden päätösten tekemiseksi, joiden tekemiseen ne on valtuutettu tämän direktiivin nojalla. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanotoimenpiteitä, joissa säädetään tällaisista yhteisistä periaatteista ja käytänteistä. Tällaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, annetaan täytäntöönpanosäädöksenä 63 artiklan 3 kohdan mukaisesti.

7. Sääntelyelinten 1 kohdan mukaisesti perustetun verkoston on vahvistettava yhteiset periaatteet ja käytänteet niiden päätösten tekemiseksi, joiden tekemiseen ne on valtuutettu tämän direktiivin nojalla. Komissio voi hyväksyä ja täydentää tällaisia yhteisiä periaatteita ja käytänteitä 60 artiklassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Sääntelyelimet tarkastelevat myös 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin haltijoiden yhteenliittymien sellaisia päätöksiä ja käytänteitä, joilla pannaan täytäntöön tämän direktiivin säännöksiä tai edistetään muulla tavoin kansainvälisen raideliikenteen sujuvuutta.

Sääntelyelinten verkosto tarkastelee myös 40 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen infrastruktuurin haltijoiden yhteenliittymien sellaisia päätöksiä ja käytänteitä, joilla pannaan täytäntöön tämän direktiivin säännöksiä tai edistetään muulla tavoin kansainvälisen raideliikenteen sujuvuutta.

Tarkistus  100

Ehdotus direktiiviksi

57 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

57 a artikla

 

Eurooppalainen sääntelyelin

 

Komissio esittää kansallisten sääntelyelinten verkoston kautta saatujen kokemusten pohjalta viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän direktiivin julkistamisesta lainsäädäntöehdotuksen, jolla luodaan eurooppalainen sääntelyelin. Tällä elimellä on valvonta- ja sovitteluvaltuudet rajatylittävien ja kansainvälisten ongelmien tapauksessa ja joka toimii vetoomuselimenä kansallisten sääntelyelinten tekemien päätösten osalta.

Tarkistus  101

Ehdotus direktiiviksi

59 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

59 a artikla

 

Säädösvallan siirtäminen

 

Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä 60 artiklan mukaisesti 15 artiklan mukaisesta markkinoiden seurannan soveltamisalasta, 27 artiklan mukaisen verkkoselostuksen tietyistä osista, 31 artiklan mukaisista tietyistä hinnoitteluperiaatteista, 32 artiklan 3 kohdan mukaisesta ETCS-järjestelmän infrastruktuurimaksujen tilapäisestä alentamisesta, 35 artiklan mukaisen suorituskannustinjärjestelmän tietyistä osista, 41 artiklan mukaisten infrastruktuurikapasiteetin käyttöoikeuden hakijoille asetettavien vaatimusten kohdalla noudatettavista perusteista, 43 artiklan mukaisesta käyttöoikeuden myöntämismenettelyn aikataulusta, 56 a artiklan mukaisista säännellyistä tilinpäätöksistä ja sääntelyelinten 57 artiklan mukaisesti päätöksentekoa varten kehittämistä yhteisistä periaatteista ja käytänteistä.

Perustelu

Vuoden 2011 uusi delegoituihin säädöksiin liittyvä toimielinten yhteinen sopimus edellyttää määrättyjen standardilausekkeiden käyttämistä, jotka lisätään tässä ja joilla korvataan komission ehdotuksen sanamuoto.

Tarkistus  102

Ehdotus direktiiviksi

60 artikla

Komission teksti

Tarkistus

60 artikla

Poistetaan.

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

1. Siirretään komissiolle määräämättömäksi ajaksi valta antaa 7 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa, 13 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa, 15 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa, 20 artiklan kolmannessa kohdassa, 27 artiklan 2 kohdassa, 30 artiklan 3 kohdan toisessa alakohdassa, 31 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa, 32 artiklan 1 kohdan kolmannessa alakohdassa, 32 artiklan 3 kohdassa, 35 artiklan 2 kohdassa, 43 artiklan 1 kohdassa ja 56 artiklan 8 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä.

 

2. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

3. Komissiolle siirrettyyn valtaan antaa delegoituja säädöksiä sovelletaan 61 ja 62 artiklassa säädettyjä ehtoja.

 

Perustelu

Vuoden 2011 uusi delegoituihin säädöksiin liittyvä toimielinten yhteinen sopimus edellyttää määrättyjen standardilausekkeiden käyttämistä, jotka lisätään 60 a artiklassa ja joilla korvataan komission ehdotuksen sanamuoto.

Tarkistus  103

Ehdotus direktiiviksi

60 a artikla (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

60 a artikla

 

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

 

Siirretään komissiolle viiden vuoden ajaksi perussäädöksen voimaantulosta lukien valta antaa 15 artiklan 5 kohdassa, 27 artiklan 2 kohdassa, 31 artiklan 3 ja 5 kohdassa, 32 artiklan 3 kohdassa, 35 artiklan 2 kohdassa, 41 artiklan 3 kohdassa, 43 artiklan 1 kohdassa, 56 a artiklan 6 kohdassa ja 57 artiklan 7 kohdassa tarkoitettuja delegoituja säädöksiä. Komissio esittää siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

 

3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 15 artiklan 5 kohdassa, 27 artiklan 2 kohdassa, 31 artiklan 3 kohdassa ja 5 kohdassa, 32 artiklan 3 kohdassa, 35 artiklan 2 kohdassa, 41 artiklan 3 kohdassa, 43 artiklan 1 kohdassa, 56 a artiklan 6 kohdassa ja 57 artiklan 7 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettujen delegoitujen säädösten voimassaoloon.

 

4. Heti kun komissio on hyväksynyt delegoidun säädöksen, se antaa säädöksen tiedoksi samanaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

 

5. Säädösvallan siirron nojalla 15 artiklan 5 kohdan, 27 artiklan 2 kohdan, 31 artiklan 3 ja 5 kohdan, 32 artiklan 3 kohdan, 35 artiklan 2 kohdan, 41 artiklan 3 kohdan, 43 artiklan 1 kohdan, 56 a artiklan 6 kohdan ja 57 artiklan 7 kohdan mukaisesti annettu säädös voi tulla voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei vastusta sitä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen tämän määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kahdella kuukaudella.

Perustelu

Vuoden 2011 uusi delegoituihin säädöksiin liittyvä toimielinten yhteinen sopimus edellyttää määrättyjen standardilausekkeiden käyttämistä, jotka lisätään tässä ja joilla korvataan komission ehdotuksen sanamuoto.

Tarkistus  104

Ehdotus direktiiviksi

61 artikla

Komission teksti

Tarkistus

61 artikla

Poistetaan.

Säädösvallan siirron peruuttaminen

 

1. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi peruuttaa 60 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

 

2. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, ilmoittaa asiasta toiselle lainsäätäjälle ja komissiolle viimeistään kuukautta ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja ilmoittaa peruuttamisen syyt.

 

3. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan joko välittömästi tai jonakin myöhempänä, siinä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta aiemmin annettuja delegoitujen säädösten voimassaoloon. Se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

 

Perustelu

Vuoden 2011 toimielinten välisen yhteisymmärryksen mukaisesti tämä artikla olisi poistettava, koska sen sisältö on siirretty 60 a artiklaan.

Tarkistus  105

Ehdotus direktiiviksi

62 artikla

Komission teksti

Tarkistus

62 artikla

Poistetaan.

Delegoitujen säädösten vastustaminen

 

1. Euroopan parlamentti ja neuvosto voi vastustaa delegoitua säädöstä kahden kuukauden kuluessa siitä, kun säädös on annettu tiedoksi. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta määräaikaa pidennetään kuukaudella.

 

2. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole määräajan päättyessä vastustanut delegoitua säädöstä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen kyseistä päivää ilmoittaneet komissiolle, etteivät ne aio vastustaa säädöstä, delegoitu säädös tulee voimaan päivänä, joka mainitaan sen säännöksissä.

 

3. Jos Euroopan parlamentti tai neuvosto vastustaa delegoitua säädöstä, se ei tule voimaan. Säädöstä vastustava toimielin esittää syyt, miksi se vastustaa delegoitua säädöstä.

 

Perustelu

Vuoden 2011 toimielinten välisen yhteisymmärryksen mukaisesti tämä artikla olisi poistettava, koska sen sisältö on siirretty 60 a artiklaan.

Tarkistus  106

Ehdotus direktiiviksi

63 artikla – 2 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan komissio tutkii erityistapauksessa tämän direktiivin säännösten soveltamista ja täytäntöönpanoa, ja päättää kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, voidaanko siihen liittyvän toimenpiteen soveltamista jatkaa. Komissio ilmoittaa päätöksestään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille.

Kansallisen sääntelyelimen tai muun toimivaltaisen kansallisen viranomaisen pyynnöstä tai omasta aloitteestaan komissio tutkii erityistapauksessa tämän direktiivin säännösten soveltamista ja täytäntöönpanoa. Kansallisten sääntelyelinten on pidettävä komission saatavilla olevaa tietokantaa päätösluonnoksistaan. Komissio päättää kahden kuukauden kuluessa pyynnön vastaanottamisesta 64 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen, voidaanko siihen liittyvän toimenpiteen soveltamista jatkaa. Komissio ilmoittaa päätöksestään Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille.

Perustelu

Kytketään kansallisen sääntelyelimen rooli ja komission valvontarooli paremmin yhteen.

Tarkistus  107

Ehdotus direktiiviksi

63 artikla – 2 kohta – 2 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltio voi saattaa komission päätöksen neuvoston ratkaistavaksi yhden kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimuksen 258 artiklan soveltamista. Neuvosto voi poikkeuksellisissa olosuhteissa päättää määräenemmistöllä asiasta toisin yhden kuukauden kuluessa siitä, kun asia on saatettu sen käsiteltäväksi.

Jäsenvaltion pyynnöstä tai omasta aloitteestaan komissio tarkastelee erityistapauksessa tämän direktiivin säännösten soveltamista ja täytäntöönpanoa ja tekee asiasta päätöksen 64 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Perustelu

Tarkistuksella kohta saatetaan enemmän täytäntöönpanosäädöksiä koskevan standardimenettelyn mukaiseksi. Viittaaminen 64 artiklan 3 kohtaan, jossa viitataan tarkastelumenettelyyn, tulee lähelle 63 artiklan 2 kohdan alkuperäisen säännöksen sisältöä.

Tarkistus  108

Ehdotus direktiiviksi

63 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Komissio antaa toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, täytäntöönpanosäädöksinä 64 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

3. Komissio antaa 10 artiklan 2 kohdan, 11 artiklan 4 kohdan, 14 artiklan 2 kohdan ja 17 artiklan 5 kohdan mukaiset toimenpiteet, joiden tarkoituksena on varmistaa tämän direktiivin täytäntöönpano yhdenmukaisin edellytyksin, täytäntöönpanosäädöksinä 64 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua menettelyä noudattaen.

Perustelu

Tämä tarkistus esitetään, jotta määritetään selkeämmin ne artiklat, joiden osalta komissio saa antaa täytäntöönpanosäädöksiä.

Tarkistus  109

Ehdotus direktiiviksi

64 artikla – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Komissiota avustaa komitea.

1. Komissiota avustaa tällä direktiivillä perustettu komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Perustelu

Tämä on tekninen tarkistus, jolla teksti saatetaan ajan tasalle komission täytäntöönpanovallan käyttöä koskevan lainsäädännön viimeisimmät muutokset huomioon ottaen ja jolla määritetään tässä kohdassa tarkoitettu komitea.

Tarkistus  110

Ehdotus direktiiviksi

64 artikla – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 3 ja 7 artiklassa määrättyä menettelyä ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

2. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 ja 11 artiklaa.

Perustelu

Tämä on tekninen tarkistus, jolla teksti saatetaan ajan tasalle komission täytäntöönpanovallan käyttöä koskevan lainsäädännön viimeisimmät muutokset huomioon ottaen.

Tarkistus  111

Ehdotus direktiiviksi

64 artikla – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan päätöksen 1999/468/EY 5 ja 7 artiklaa ottaen huomioon mainitun päätöksen 8 artiklan säännökset.

3. Jos tähän kohtaan viitataan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 ja 11 artiklaa.

Perustelu

Tämä on tekninen tarkistus, jolla teksti saatetaan ajan tasalle komission täytäntöönpanovallan käyttöä koskevan lainsäädännön viimeisimmät muutokset huomioon ottaen.

Tarkistus  112

Ehdotus direktiiviksi

66 artikla – 1 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jäsenvaltioiden on saatettava [...] artiklan ja liitteiden [...] noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään [...] päivänä [...]kuuta [...]. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Jäsenvaltioiden on saatettava [...] artiklan ja liitteiden [...] noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 12 kuukauden kuluttua tämän direktiivin voimaantulosta. Niiden on viipymättä toimitettava komissiolle kirjallisina nämä säännökset sekä kyseisiä säännöksiä ja tätä direktiiviä koskeva vastaavuustaulukko.

Perustelu

Kyseessä on kolmen direktiivin UUDELLEENLAADINTA, ja jäsenvaltioiden olisi pitänyt jo panna ne täytäntöön, mikä on johtanut meneillään oleviin rikkomismenettelyihin; 12 kuukautta on enemmän kuin tarpeeksi.

Tarkistus  113

Ehdotus direktiiviksi

Liite I – 6 luetelmakohta

Komission teksti

Tarkistus

– Matkustajia ja tavaroita varten olevat liittymät, mukaan lukien tieliittymät;

– Matkustajia ja tavaroita varten olevat liittymät, mukaan lukien jalankulkija- ja tieliittymät;

Tarkistus  114

Ehdotus direktiiviksi

Liite II

Komission teksti

Tarkistus

LIITE II

Poistetaan.

Infrastruktuurin haltijan olennaiset toiminnot

 

(7 artiklassa tarkoitetut)

 

Luettelo 7 artiklassa tarkoitetuista olennaisista toiminnoista:

 

– reittien jakamista koskeva päätöksenteko, johon sisältyy saatavuuden määrittely ja arviointi sekä yksittäisten reittien jakaminen;

 

– infrastruktuurimaksuja koskeva päätöksenteko, mukaan lukien maksujen määrittäminen ja periminen;

 

Perustelu

Liite II on liitetty 7 artiklaan, koska sen sisältöä pidetään tekstin keskeisenä osana.

Tarkistus  115

Ehdotus direktiiviksi

Liite III

Komission teksti

Tarkistus

LIITE III

LIITE III

Rautatieyrityksille tarjottavat palvelut

Rautatieyrityksille tarjottavat palvelut

1. Vähimmäiskäyttömahdollisuuksiin sisältyvät:

1. Vähimmäiskäyttömahdollisuuksiin sisältyvät:

a) rautateiden infrastruktuurikapasiteettia koskevien hakemusten käsittely;

a) rautateiden infrastruktuurikapasiteettia koskevien hakemusten käsittely;

b) oikeus käyttää myönnettyä kapasiteettia;

b) oikeus käyttää myönnettyä kapasiteettia;

c) verkon risteysasemien ja vaihteiden käyttö;

c) verkon risteysasemien ja vaihteiden käyttö;

d) junaliikenteen ohjaus, mukaan lukien merkinanto, liikenteen ohjaus, lähettäminen ja viestinanto sekä tietojen tarjonta junien liikkumisesta;

d) junaliikenteen ohjaus, mukaan lukien merkinanto, liikenteen ohjaus, lähettäminen ja viestinanto sekä tietojen tarjonta junien liikkumisesta;

e) sähkönsiirtolaitteiden käyttö kuljetusvirran saamiseksi;

e) sähkönsiirtolaitteiden käyttö kuljetusvirran saamiseksi;

f) polttoaineen tankkaus;

 

g) kaikki muut tiedot, jotka tarvitaan sellaisen liikenteen harjoittamiseen, jota varten kapasiteetti on myönnetty.

g) kaikki muut tiedot, jotka tarvitaan sellaisen liikenteen harjoittamiseen, jota varten kapasiteetti on myönnetty.

2. Käyttöoikeus on annettava myös laitteisiin ja palvelujen tarjontaan seuraavasti:

2. Käyttöoikeus on annettava myös seuraaviin laitteisiin, kun sellaisia on, ja kyseisissä laitteissa tarjottuihin palveluihin:

a) matkustaja-asemat, niihin kuuluvat rakennukset ja muut tilat, mukaan lukien lipunmyynti ja tiedotus;

a) matkustaja-asemat, niihin kuuluvat rakennukset ja muut tilat, mukaan lukien tiedotuspalvelut ja sopivat yhteiset lipunmyyntitilat;

b) tavaraliikenneterminaalit;

b) tavaraliikenneterminaalit;

c) järjestelyratapihat;

c) järjestelyratapihat;

d) junanmuodostuslaitteet;

d) junanmuodostuslaitteet;

e) varikkosivuraiteet;

e) varikkosivuraiteet;

f) huoltolaitteet ja muut tekniset laitteet.

f) huoltolaitteet ja muut tekniset laitteet.

g) rautatietoimintaan liittyvät satamavarusteet;

g) rautatietoimintaan liittyvät satamavarusteet;

h) avustustoiminnot, hinaus mukaan lukien.

h) avustustoiminnot, hinaus mukaan lukien.

 

h a) tankkauslaitokset ja polttoaineen toimitus kyseisissä laitoksissa, jota koskevat maksut on erotettava laskuissa tankkauslaitosten käyttöä koskevista maksuista;

3. Lisäpalveluihin voi sisältyä:

3. Lisäpalveluihin voi sisältyä:

a) kuljetussähkövirta, jota koskevat maksut on erotettava laskuissa sähkönsiirtolaitteiden käyttöä koskevista maksuista;

a) kuljetussähkövirta, jonka toimittajan rautatieyrityksen on voitava valita vapaasti; tapauksissa, joissa palvelun harjoittaja on kuljetussähkövirran toimittaja, kuljetussähkövirtaa koskevat maksut on erotettava laskuissa sähkönsiirtolaitteiden käyttöä koskevista maksuista;

b) matkustajavaunujen esilämmitys;

b) matkustajavaunujen esilämmitys;

c) polttoaineen toimitus, jota koskevat maksut on erotettava laskuissa polttoaineen tankkausta koskevista maksuista;

 

d) yksilölliset sopimukset, jotka koskevat:

d) yksilölliset sopimukset, jotka koskevat:

– vaarallisten aineiden kuljetusten valvontaa,

– vaarallisten aineiden kuljetusten valvontaa,

– erikoiskuljetusten avustamista liikenteessä.

– erikoiskuljetusten avustamista liikenteessä.

4. Oheispalveluihin voi sisältyä:

4. Oheispalveluihin voi sisältyä:

a) televiestintäverkkojen käyttömahdollisuus;

a) televiestintäverkkojen käyttömahdollisuus;

b) lisätietojen toimittaminen;

b) lisätietojen toimittaminen;

c) liikkuvan kaluston tekninen tarkastus.

c) liikkuvan kaluston tekninen tarkastus.

Tarkistus  116

Ehdotus direktiiviksi

Liite IV – 16 a kohta (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

16 a. Edellisenä vuonna sattuneet direktiivin 2004/49/EY mukaiset vaaratilanteet, onnettomuudet ja vakavat onnettomuudet.

Perustelu

Rautatiemarkkinoiden kehitystä koskevien tietojen, jotka on kerättävä ja lähetettävä komissiolle, pitäisi sisältää myös tietoja rautateiden turvallisuustilanteesta EU:n jäsenvaltioissa.

Tarkistus  117

Ehdotus direktiiviksi

Liite V

Komission teksti

Tarkistus

LIITE V

Poistetaan.

Taloudellinen vakavaraisuus

 

(20 artiklassa tarkoitetut)

 

1. Taloudellinen vakavaraisuus tutkitaan rautatieyrityksen vuotuisten tilinpäätösten, tai mikäli hakijalle ei ole mahdollista esittää vuotuisia tilinpäätöksiä, taseen perusteella. Tarkempia tietoja tätä tutkintaa varten on toimitettava erityisesti seuraavista seikoista:

 

a) käytettävissä olevat varat, mukaan lukien pankkitalletukset, luvattu tilinylitysvara ja lainat;

 

b) vakuutena käytettävissä olevat varat ja omaisuus;

 

c) käyttöpääoma;

 

d) toiminnasta välttämättä johtuvat menot, mukaan lukien kulkuneuvojen, maa-alueiden, rakennusten, rakennelmien ja liikkuvan kaluston hankinnasta johtuvat menot ja niitä koskevat maksut;

 

e) yhtiön omaisuudesta aiheutuvat menot.

 

2. Hakijan ei katsota olevan taloudellisesti vakavarainen, jos yhtiön toiminnasta on aiheutunut huomattavia vero- tai sosiaalimaksurästejä.

 

3. Viranomainen voi erityisesti vaatia asiantuntijakertomuksen toimittamista sekä pankin, julkisen luottolaitoksen, kirjanpitäjän tai tilintarkastajan laatimien aiheellisten asiakirjojen toimittamista. Näissä asiakirjoissa on oltava 1 kohdassa tarkoitettuja kysymyksiä koskevia tietoja.

 

Perustelu

Tämä liite on liitetty 20 artiklaan, koska sen sisältöä pidetään tekstin keskeisenä osana.

Tarkistus  118

Ehdotus direktiiviksi

Liite VI – johdantokappale

Komission teksti

Tarkistus

Edellä 27 artiklassa tarkoitetun verkkoselostuksen on sisällettävä seuraavat tiedot:

Edellä 27 artiklassa tarkoitetun verkkoselostuksen jaksojen on sisällettävä seuraavat tiedot:

Perustelu

Koska liitteen VI pääosat siirretään 27 artiklaan, liitteen johdantokappaletta on mukautettava.

Tarkistus  119

Ehdotus direktiiviksi

Liite VI – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

1. Jakso, jossa esitellään rautatieyritysten käytettävissä oleva infrastruktuuri ja sen käyttöä koskevat edellytykset. Tämän jakson tietojen on oltava yhteneviä direktiivin 2008/57/EY 35 artiklan mukaisesti perustettujen rautateiden infrastruktuurirekisterien kanssa tai niissä on viitattava näihin rekistereihin.

Poistetaan.

Perustelu

Liitteen VI tämä osa siirretään 27 artiklaan.

Tarkistus  120

Ehdotus direktiiviksi

Liite VI – 2 kohta

Komission teksti

Tarkistus

2. Jakso, jossa esitellään hinnoitteluperiaatteet ja hinnat. Sen on sisällettävä asianmukaiset tiedot hinnoittelujärjestelmästä ja riittävät tiedot maksuista sekä muita merkityksellisiä tietoja käyttöoikeudesta, joita sovelletaan liitteessä III lueteltuihin ja ainoastaan yhden palveluntarjoajan toimittamiin palveluihin. Jaksossa on esiteltävä sekä kustannusten että maksujen osalta yksityiskohtaisesti 31–36 artiklan soveltamisessa käytetyt menettelyt, säännöt ja tapauskohtaisesti taulukot. Siinä on myös oltava tietoja jo päätetyistä tai seuraavien viiden vuoden aikana suunnitelluista hinnanmuutoksista.

2. Jakson, jossa esitellään hinnoitteluperiaatteet ja hinnat, on sisällettävä asianmukaiset tiedot hinnoittelujärjestelmästä ja riittävät tiedot maksuista sekä muita merkityksellisiä tietoja käyttöoikeudesta, joita sovelletaan liitteessä III lueteltuihin ja ainoastaan yhden palveluntarjoajan toimittamiin palveluihin. Jaksossa on esiteltävä sekä kustannusten että maksujen osalta yksityiskohtaisesti 31 artiklan 4 ja 5 kohdan sekä 32–36 artiklan soveltamisessa käytetyt menettelyt, säännöt ja tapauskohtaisesti taulukot. Siinä on myös oltava tietoja jo päätetyistä tai seuraavien viiden vuoden aikana suunnitelluista hinnanmuutoksista.

Perustelu

Tekstiä on mukautettava, koska osia liitteestä VI siirretään 27 artiklaan.

Tarkistus  121

Ehdotus direktiiviksi

Liite VI – 3 kohta – 1 alakohta

Komission teksti

Tarkistus

Jakso, jossa esitellään kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisperiaatteet ja -perusteet. Siinä on esiteltävä rautatieyritysten käytettävissä olevan infrastruktuurin kapasiteetin yleispiirteet ja sen käyttöön liittyvät rajoitukset, mukaan lukien kapasiteetin todennäköinen käyttö kunnossapitoa varten. Jaksossa on myös tarkennettava kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämiseen liittyvät menettelyt ja määräajat. Siihen on sisällyttävä menettelyissä sovellettavat erityisperusteet, erityisesti:

Jaksossa, jossa esitellään kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämisperiaatteet ja -perusteet, on esiteltävä rautatieyritysten käytettävissä olevan infrastruktuurin kapasiteetin yleispiirteet ja sen käyttöön liittyvät rajoitukset, mukaan lukien kapasiteetin todennäköinen käyttö kunnossapitoa varten. Jaksossa on myös tarkennettava kapasiteetin käyttöoikeuden myöntämiseen liittyvät menettelyt ja määräajat. Siihen on sisällyttävä menettelyissä sovellettavat erityisperusteet, erityisesti:

Perustelu

Tekstiä on mukautettava, koska osia liitteestä VI siirretään 27 artiklaan.

Tarkistus  122

Ehdotus direktiiviksi

Liite VI – 4–5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

4. Jakso, jossa on tietoja 25 artiklassa tarkoitetun toimiluvan ja direktiivin 2004/49/EY mukaisesti myönnettävien rautateiden turvallisuustodistusten hakemisesta.

Poistetaan.

5. Jakso, jossa on tietoja rautatieinfrastruktuurin ja palvelun käyttöoikeuteen sekä 35 artiklassa tarkoitettuun suorituskannustinjärjestelmään liittyvistä riitojenratkaisu- ja muutoksenhakumenettelyistä.

 

Perustelu

Liitteen VI nämä osat siirretään 27 artiklaan.

Tarkistus  123

Ehdotus direktiiviksi

Liite VI – 6 kohta

Komission teksti

Tarkistus

6. Jakso, jossa on tietoja liitteessä III tarkoitettujen palvelujen käyttöoikeudesta ja hinnoittelusta. Sellaisten palvelujen tarjoajien, jotka eivät ole infrastruktuurin haltijan määräysvallassa, on annettava tietoja maksuista, joita peritään palvelun käyttö¬oikeudesta ja palvelujen tarjoamisesta, sekä tietoja käyttöoikeutta koskevista teknisistä edellytyksistä verkkoselostukseen sisällytettäviksi.

Poistetaan.

Perustelu

Liitteen VI tämä osa siirretään 27 artiklaan.

Tarkistus  124

Ehdotus direktiiviksi

Liite VI – 7 kohta

Komission teksti

Tarkistus

7. Mallisopimus infrastruktuurin haltijan ja hakijan välisten puitesopimusten tekemiseksi 42 artiklan mukaisesti.

Poistetaan.

Perustelu

Liitteen VI tämä osa siirretään 27 artiklaan.

Tarkistus  125

Ehdotus direktiiviksi

Liite VII

Komission teksti

Tarkistus

Liite VII

Liite VII

Toimivaltaisten viranomaisten ja infrastruktuurin haltijoiden välisten sopimusten perusperiaatteet ja –tekijät

Toimivaltaisten viranomaisten ja infrastruktuurin haltijoiden välisten sopimusten perusperiaatteet ja –tekijät

(30 artiklassa tarkoitetut)

(30 artiklassa tarkoitetut)

Sopimuksessa on täsmennettävä 30 artiklan säännökset, mukaan lukien:

Sopimuksessa on täsmennettävä 30 artiklan säännökset, mukaan lukien:

1. sopimuksen soveltamisala infrastruktuurin ja palvelujen osalta liitteen III mukaisesti jäsenneltynä. Sen on katettava kaikki infrastruktuurin kehittämisen näkökohdat, mukaan lukien jo käytössä olevan infrastruktuurin kunnossapito ja uusiminen. Uuden infrastruktuurin rakentaminen voidaan ottaa mukaan erillisenä osana,

1. sopimuksen soveltamisala infrastruktuurin ja palvelujen osalta liitteen III mukaisesti jäsenneltynä. Sen on katettava kaikki jo käytössä olevan infrastruktuurin kunnossapitoa ja uusimista koskevat näkökohdat. Uuden infrastruktuurin rakentaminen voidaan ottaa mukaan erillisenä osana,

2. sovittujen maksujen rakenne jaoteltuna suhteessa liitteessä III lueteltuihin infrastruktuuripalveluihin, kunnossapitoon, uuden infrastruktuurin rakentamiseen ja infrastruktuurin kunnossapidon toteuttamatta jäämisen käsittelyyn.

2. sovittujen maksujen rakenne sekä niiden määrää koskevat suuntaa-antavat ennusteet jaoteltuna suhteessa liitteessä III lueteltuihin infrastruktuuripalveluihin, kunnossapitoon, uusiminen ja parantaminen mukaan lukien, ja infrastruktuurin kunnossapidon toteuttamatta jäämisen käsittelyyn; uudesta infrastruktuurista suoritettavat maksut voidaan ottaa mukaan erillisenä osana.

3. käyttäjälähtöiset suoritustavoitteet indikaattoreina ja laatuvaatimuksina, jotka kattavat seuraavat:

3. käyttäjälähtöiset suoritustavoitteet indikaattoreina ja laatuvaatimuksina, jotka kattavat seuraavat:

a) junien suoritustaso ja asiakastyytyväisyys,

a) junien suoritustaso ja asiakastyytyväisyys, erityisesti infrastruktuurin laadun vaikutus junien luotettavuuteen,

b) verkon kapasiteetti,

b) verkon kapasiteetti ja infrastruktuurin saatavuus,

c) omaisuuden hoito,

c) omaisuuden hoito,

d) toiminnan volyymit,

d) toiminnan volyymit,

e) turvallisuustasot ja

e) turvallisuustasot ja

f) ympäristönsuojelu,

f) ympäristönsuojelu,

4. mahdollisesti toteuttamatta jäänyt kunnossapito, sen käsittelemiseksi varatut menot sekä omaisuus, jota poistuu vähitellen käytöstä ja käynnistää sen vuoksi erilaisia pääoman liikkeitä,

4. mahdollisesti toteuttamatta jäänyt kunnossapito, sen käsittelemiseksi varatut menot sekä omaisuus, jota poistuu vähitellen käytöstä ja käynnistää sen vuoksi erilaisia pääoman liikkeitä,

5. 30 artiklan 1 kohdan mukaiset kannustimet,

5. 30 artiklan 1 kohdan mukaiset kannustimet,

6. infrastruktuurin haltijan vähimmäisraportointivaatimukset sisällön ja raportointitiheyden osalta, mukaan lukien tiedot, jotka on julkaistava vuosittain,

6. infrastruktuurin haltijan vähimmäisraportointivaatimukset sisällön ja raportointitiheyden osalta, mukaan lukien tiedot, jotka on julkaistava vuosittain,

7. mekanismi, jolla varmistetaan, että merkittävä osuus kustannusvähennyksistä siirretään käyttäjille maksujen alennuksina,

7. mekanismi, jolla varmistetaan, että merkittävä osuus kustannusvähennyksistä siirretään käyttäjille maksujen alennuksina 30 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaisesti vaarantamatta infrastruktuurin haltijan tilien saattamista tasapainoon kuten 8 artiklan 4 kohdassa edellytetään,

8. sopimuksen sovittu kesto, jonka on sovitettava yhteen infrastruktuurin haltijan liiketoimintasuunnitelman, toimeksiannon tai toimiluvan keston kanssa, sekä hinnoittelupuitteet ja valtion asettamat säännöt,

8. sopimuksen sovittu kesto, jonka on sovitettava yhteen infrastruktuurin haltijan liiketoimintasuunnitelman, toimeksiannon tai toimiluvan keston kanssa, sekä hinnoittelupuitteet ja valtion asettamat säännöt,

9. säännöt merkittävien toimintakeskeytysten ja hätätilanteiden varalta, mukaan lukien palvelun vähimmäistaso mahdollisten lakkojen tapauksessa, sopimuksen ennenaikainen irtisanominen ja tiedottaminen käyttäjille,

9. säännöt merkittävien toimintakeskeytysten ja hätätilanteiden varalta ja sopimuksen ennenaikainen irtisanominen ja oikea-aikainen tiedottaminen käyttäjille,

10. korjaavat toimenpiteet, joita toteutetaan, jos jompikumpi osapuoli ei noudata sopimusvelvoitteitaan. Tähän sisältyy edellytyksiä ja menettelyjä sopimuksen uudelleen neuvottelemiseksi tai irtisanomiseksi, mukaan lukien sääntelyelimen asema.

10. korjaavat toimenpiteet, joita toteutetaan, jos jompikumpi osapuoli ei noudata sopimusvelvoitteitaan. Tähän sisältyy edellytyksiä ja menettelyjä sopimuksen uudelleen neuvottelemiseksi tai irtisanomiseksi, mukaan lukien sääntelyelimen asema.

Tarkistus  126

Ehdotus direktiiviksi

Liite VIII – 1 kohta

Komission teksti

Tarkistus

LIITE VIII

LIITE VIII

Rautateiden infrastruktuuriin liittyviä kustannuksia ja maksuja koskevat vaatimukset

Rautateiden infrastruktuuriin liittyviä kustannuksia ja maksuja koskevat vaatimukset

(31 artiklan 3 ja 5 kohdassa, 32 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 35 artiklassa tarkoitetut)

(31 artiklan 3 ja 5 kohdassa, 32 artiklan 1 ja 3 kohdassa ja 35 artiklassa tarkoitetut)

1. Edellä 31 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin rautatieliikenteen suoriin kustannuksiin, jotka liittyvät infrastruktuurin kulumiseen, eivät sisälly seuraavat:

1. Edellä 31 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuihin rautatieliikenteen suoriin kustannuksiin, jotka liittyvät infrastruktuurin kulumiseen, eivät sisälly seuraavat:

a) koko verkon laajuiset yleiskustannukset, mukaan lukien palkat ja eläkkeet;

a) koko verkon laajuiset yleiskustannukset;

b) pääoman korko;

b) pääoman korko;

c) yli kymmenesosa kustannuksista, jotka liittyvät aikataulujen laatimiseen, reittien myöntämiseen, liikenteen hallintaan, lähettämiseen ja junankulun merkinantoon;

 

d) tieto-, viestintä- ja televiestintälaitteiden poistot;

d) tieto-, viestintä- ja televiestintälaitteiden poistot;

e) kiinteistöjen hoitokustannukset, erityisesti maan ja muun kiinteän omaisuuden hankinta, myynti, purkaminen, puhdistus, uudelleenistutus tai vuokraaminen;

e) kiinteistöjen hoitokustannukset, erityisesti maan ja muun kiinteän omaisuuden hankinta, myynti, purkaminen, puhdistus, uudelleenistutus tai vuokraaminen;

f) sosiaalipalvelut, koulut, lastentarhat, ravintolat;

f) koulut, lastentarhat;

g) luonnonkatastrofeihin, onnettomuuksiin ja palvelun keskeytyksiin liittyvät kustannukset.

g) luonnonkatastrofeihin, onnettomuuksiin ja palvelun keskeytyksiin liittyvät kustannukset.

Jos suorat kustannukset ovat koko verkon keskiarvona laskettuna yli 35 prosenttia suuremmat kuin verkon kunnossapidon, hallinnoinnin ja uusimisen keskimääräiset kustannukset ajettua junakilometriä kohden laskettuna, infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava tämän syyt yksityiskohtaisesti sääntelyelimelle. Tässä tarkoituksessa laskettuihin keskimääräisiin kustannuksiin eivät sisälly e, f ja g alakohdassa tarkoitetut kustannustekijät.

Jos suorat kustannukset ovat koko verkon keskiarvona laskettuna yli 35 prosenttia suuremmat kuin verkon kunnossapidon, hallinnoinnin ja uusimisen keskimääräiset kustannukset ajettua junakilometriä kohden laskettuna, infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava tämän syyt yksityiskohtaisesti sääntelyelimelle. Tässä tarkoituksessa laskettuihin keskimääräisiin kustannuksiin eivät sisälly e, f ja g alakohdassa tarkoitetut kustannustekijät.

Tarkistus  127

Ehdotus direktiiviksi

Liite VIII – 3 kohta

Komission teksti

Tarkistus

3. Infrastruktuurin haltijan on osoitettava sääntelyelimelle, että junaliikennepalvelu mahdollistaa lisähinnat 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti siten, että kumpikin seuraavissa kohdissa luetelluista palveluista kuuluu eri markkinasegmenttiin:

3. Infrastruktuurin haltijan on määriteltävä homogeeniset markkinasegmentit ja vastaavat lisähinnat 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla markkinatutkimuksen pohjalta ja hakijoiden kuulemisen jälkeen. Infrastruktuurin haltijan on osoitettava sääntelyelimelle, että junaliikennepalvelu mahdollistaa lisähinnat 32 artiklan 1 kohdan mukaisesti, lukuun ottamatta 32 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja vaunuja. Jos infrastruktuurin haltija perii lisähintoja, sen on laadittava markkinasegmenttien luettelo, joka sääntelyelimen on hyväksyttävä etukäteen.

a) henkilöliikenne/tavaraliikenne;

 

b) vaarallisia aineita kuljettavat junat / muut tavarajunat;

 

c) kotimainen/kansainvälinen liikenne;

 

d) yhdistetyt kuljetukset / suorat yhteydet;

 

e) kaupunki- tai alueellinen henkilöliikenne / kaupunkien välinen henkilöliikenne;

 

f) kokojunat / yksittäisvaunukuljetukset;

 

g) säännöllinen/epäsäännöllinen junaliikenne.

 

Tarkistus  128

Ehdotus direktiiviksi

Liite VIII – 4 kohta – a alakohta

Komission teksti

Tarkistus

a) Palvelun sovitun laatutason saavuttamiseksi ja jotta palvelun taloudellinen elinkelpoisuus ei vaarantuisi, infrastruktuurin haltijan on sääntelyelimen hyväksynnän jälkeen sovittava hakijoiden kanssa suorituskannustinjärjestelmän tärkeimmistä tekijöistä, erityisesti myöhästymisten arvosta ja kynnyksistä suorituskannustinjärjestelmän maksuille, jotka liittyvät sekä yksittäisiin junalla ajettuihin matkoihin että rautatieyrityksen kaikkien junien ajomatkoihin tiettynä ajanjaksona.

Poistetaan.

Perustelu

Liitteen VIII poistetut osat siirretään 35 artiklan 2 kohtaan.

Tarkistus  129

Ehdotus direktiiviksi

Liite VIII – 4 kohta – b alakohta

Komission teksti

Tarkistus

b) Infrastruktuurin haltijan on ilmoitettava vähintään viisi päivää ennen junan ajomatkaa rautatieyrityksille aikataulu, jonka perusteella myöhästymiset lasketaan.

Poistetaan.

Perustelu

Liitteen VIII poistetut osat siirretään 35 artiklan 2 kohtaan.

Tarkistus  130

Ehdotus direktiiviksi

Liite VIII – 4 kohta – g alakohta

Komission teksti

Tarkistus

g) Suorituskannustinjärjestelmää koskevia riitoja varten on luotava riitojenratkaisujärjestelmä tällaisten kysymysten ratkaisemiseksi nopeasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta olemassa olevien muutoksenhakukeinojen ja 50 artiklan säännösten soveltamista. Jos tätä järjestelyä käytetään, päätös on tehtävä kymmenen työpäivän kuluessa.

Poistetaan.

Perustelu

Liitteen VIII poistetut osat siirretään 35 artiklan 2 kohtaan.

Tarkistus  131

Ehdotus direktiiviksi

Liite VIII – 4 kohta – h alakohta

Komission teksti

Tarkistus

h) Infrastruktuurin haltijan on julkaistava kerran vuodessa tiedot rautatieyritysten saavuttamasta keskimääräisestä vuotuisesta palvelutasosta suorituskannustinjärjestelmässä sovittujen tärkeimpien tekijöiden perusteella.

Poistetaan.

Perustelu

Liitteen VIII poistetut osat siirretään 35 artiklan 2 kohtaan.

Tarkistus  132

Ehdotus direktiiviksi

Liite VIII – 5 kohta

Komission teksti

Tarkistus

5. Edellä 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ETCS-järjestelmällä varustettuihin juniin sovellettava tilapäinen alennus vahvistetaan seuraavasti:

5. Edellä 32 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu ETCS-järjestelmällä varustettuihin juniin sovellettava tilapäinen alennus vahvistetaan seuraavasti:

Tavaraliikenne:

Tavaraliikenne:

Vuosi

Alennus

Vuosi

Alennus

2015

5 %

2015

20 %

2016

5 %

2016

20 %

2017

5 %

2017

20 %

2018

5 %

2018

15 %

2019

5 %

2019

10 %

2020

5 %

2020

8 %

2021

4 %

2021

6 %

2022

3 %

2022

4 %

2023

2 %

2023

3 %

2024

1 %

2024

3 %

Matkustajaliikenne:

Matkustajaliikenne:

Vuosi

Alennus

Vuosi

Alennus

 

 

2015

10 %

 

 

2016

10 %

 

 

2017

10 %

 

 

2018

10 %

 

 

2019

10 %

2020

5 %

2020

8 %

2021

5 %

2021

6 %

2022

5 %

2022

5 %

2023

5 %

2023

4 %

2024

5 %

2024

2 %

Tarkistus  133

Ehdotus direktiiviksi

Liite 10 – 1 kohta – c alakohta

Komission teksti

Tarkistus

c) sisällettävä kustannus- ja tuloluokat, joiden perusteella on mahdollista määrittää sääntelyelimen vaatimusten mukaisesti, onko eri toimintoja tuettu ristiin;

c) sisällettävä kustannus- ja tuloluokat, joiden perusteella on mahdollista määrittää 6 artiklan vaatimuksia noudattaen ja sen mukaan, pitääkö sääntelyelin sitä tarpeellisena ja suhteellisena, onko eri toimintoja tuettu ristiin;

(1)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2010)0240.

(2)

EUVL C…

(3)

EUVL C 104, 2.4.2011, s. 53.

(4)

EYVL C 77, 28.3.2002, s. 1.

(5)

EYVL L 184, 17.7.1999, s. 23.


PERUSTELUT

1. Tausta

Vuonna 2001 hyväksytty ensimmäinen rautatiepaketti oli ensimmäinen todellinen yritys pysäyttää rautatieliikenteen tasainen väheneminen ja uudistaa Euroopan unionin sääntelykehystä. Sen tavoitteena oli varmistaa alan yhdentyminen ja lisätä sen houkuttelevuutta muihin kuljetusmuotoihin verrattuna.

Nyt kun kymmenen vuotta on kulunut, on nähtävissä, ettei tällä ensimmäisellä uudistuksella pystytty merkittävästi parantamaan rautateiden tilannetta: rautatiekuljetukset eivät pystyneet kuromaan umpeen eroa muihin kuljetusmuotoihin, eivät varsinkaan maantiekuljetuksiin. Esimerkiksi vuosien 1996 ja 2008 välillä rautateiden tavaraliikenteen osuus on vähentynyt lähes 2 prosentilla laskien 10,8 prosenttiin, kun taas maanteiden tavaraliikenne on kasvanut 42,1 prosentista 45,9 prosenttiin. Tämä kehitys on sitäkin huolestuttavampi sitä taustaa vasten, että tavaraliikenne on yleisesti ottaen kasvanut vakaasti noin 2,3 prosentin vuosivauhdilla: rautatieala ei ole pystynyt hyötymään muuten suotuisasta ympäristöstä. Siinä missä kuorma-autot ja lentokoneet ylittävät rajoja ilman ongelmia, kansainvälisillä rautatiepalveluilla on vastassaan lukuisia teknisiä, oikeudellisia ja poliittisia esteitä. Kuitenkin rautatieliikenteessä on edelleen mahdollisuuksia kasvuun, kun taas varsinkin maantieliikenteessä on näkyvissä yhä enemmän merkkejä ylikuormittumisesta. Lisäksi rautatieliikenne voi toimia avainroolissa hiilidioksidipäästöjen vähentämistä koskevan EU:n tavoitteen tukemisessa ja tehdä unionin taloudesta resurssitehokkaamman. Vuonna 2011 antamassaan valkoisessa kirjassa Euroopan komissio aivan oikein katsoo, että rautatieliikenteellä on keskeinen rooli kestävämmän ja vihreämmän liikennejärjestelmän tavoitteiden saavuttamisessa Euroopassa.

Yksi tärkeimmistä syistä rautateiden staattiseen tilanteeseen ovat kansallisten sääntöjen monet eroavuudet. Sääntely on liian vaihtelevaa siihen nähden, mikä on alalle terveellistä. Tätä ongelmaa pahentaa se, että monet jäsenvaltiot ovat panneet ensimmäisen rautatiepaketin virheellisellä tavalla täytäntöön. Parlamentin 11. kesäkuuta 2010 tästä aiheesta antaman päätöslauselman jälkeen komissio on vienyt 13 jäsenvaltiota Euroopan unionin tuomioistuimeen, "koska ne eivät ole panneet asianmukaisesti täytäntöön ensimmäisen rautatiepaketin useita eri osia". Nämä rikkomusmenettelyt todellakin osoittavat, että lainsäädäntöä on tarpeen selkeyttää ja parantaa. Toinen huolenaihe on se, etteivät jäsenvaltiot ole investoineet infrastruktuuriin, jonka laatu suuressa määrin ratkaisee sen, miten kilpailukykyinen ala voi olla. Monet jäsenvaltiot ovat laiminlyöneet rautateiden rahoituksen, mutta antaneet maanteiden infrastruktuurille maksimaalisen tuen.

2. Esittelijän huomautuksia ja ehdotuksia

Kaikista edellä mainituista syistä nykyinen lainsäädäntö tarvitsee perusteellista tarkistamista, mikäli rautatiesektorin halutaan kasvattavan osuuttaan liikennemuodoista. Koska nykyisen järjestelmän puutteet ovat nähtävissä, sääntöjä on vahvistettava ja yhdenmukaistettava ja uusia elementtejä on lisättävä, jotta rautateistä tehdään liikennemuotona houkuttelevampi sekä matkustajien että rahdin kuljettamisessa.

Uudelleenlaatimisella pitäisi saada aikaan laaja-alainen ja yhdennetty eurooppalainen rautatiealue. Esittelijä tukee tätä tavoitetta, jota myös parlamentti on jo tukenut edellisiä rautatiepaketteja koskeneissa keskusteluissa. Nykyisen uudistuksen pitäisi mennä rautatiealalla kansallisesti määriteltyjä etuja pidemmälle. On tullut aika rakentaa todella eurooppalainen rautatiealue, jossa matkustajat ja tavarat voivat ylittää rajoja vaivattomasti.

Esittelijä haluaisi ehdottaa joitakin tarkistuksia.

a) Infrastruktuurin hallinnon ja kuljetustoiminnan eriyttäminen

Infrastruktuurin hallinnon itsenäisyyden puuttuminen estää rataverkkojen todellisen rajat ylittävän yhdentymisen, ja niitä hallitaan edelleen kansallisten näkökohtien mukaisesti, joissa usein ovat hallitsevina vakiintuneiden rautatieyritysten edut. Tämä puolestaan rajoittaa uusien liikenteenharjoittajien, uusien palvelujen ja lopulta asiakkaiden kiinnostusta rautateihin. Tämä vähentää mahdollisuuksia rajat ylittäviin kuljetuksiin, jotka ovat ratkaisevan tärkeitä, mikäli rautateiden halutaan pystyvän kilpailemaan maantieliikenteen (rahdin osalta) ja lentoliikenteen (matkustajien osalta) kanssa. EU:n jäsenvaltioiden koon vuoksi monet keskipitkän 300 kilometrin matkan pituiset yhteydet edellyttävät jo yhden tai useamman jäsenvaltion rajan ylittämistä.

Komission vuonna 2011 antamassa valkoisessa kirjassa luetellaan sen tärkeimpien aloitteiden joukossa tarve varmistaa "toimivat ja syrjimättömät mahdollisuudet käyttää rautatieinfrastruktuuria". Tämä merkitsee, että komissio on vakaasti päättänyt avata rautatiemarkkinoita enemmän lähitulevaisuudessa. Jos rautatiemarkkinat on siis määrä vapauttaa, on erittäin tärkeää, että toimintaolosuhteet tällaisilla avoimilla markkinoilla ovat mahdollisimman syrjimättömiä ja avoimia. Kesäkuussa 2010 antamassaan päätöslauselmassa parlamentti tunnusti tämän yhteyden ja totesi, että infrastruktuurin haltijoiden "riippumattomuus on edellytys kaikkien toiminnanharjoittajien oikeudenmukaiselle, avoimelle ja syrjimättömälle kohtelulle" (7 kohta). Tällaisten tasapuolisten toimintaedellytysten aikaansaamiseksi infrastruktuurin hallinto ja palvelutoiminnot on eriytettävä toisistaan kuten myös komissio on valkoisessa kirjassaan todennut. Esittelijän tavoitteena on valmistella tällaisia tasapuolisia toimintaedellytyksiä ennen kuin rautatiemarkkinoita vapautetaan enemmän. Muuten markkinoiden avaaminen voisi johtaa kielteiseen kehitykseen, jossa vahvat vakiintuneet rautatieyritykset voivat edelleen käyttää väärin liian tiiviitä yhteyksiään infrastruktuurin hallintoon kilpailijoiden vahingoksi.

Lisäksi tässä uudelleenlaadinnassa käsitellään lainsäädännön niitä osia, joista olisi neuvoteltava uudelleen, jos eriyttämistä käsiteltäisiin myöhemmässä vaiheessa. Aikaa ja resursseja voidaan säästää, jos parlamentti yhtenä lainsäätäjänä päättää toimia nyt ja esitellä tarvittavat muutokset.

Näistä syistä esittelijä ehdottaa täyttä eriyttämistä, jotta luodaan palvelutoiminnoista riippumaton infrastruktuurin valvonta ja varmistetaan, että sellaista luontaista monopolia kuten rataverkkoa hallitaan kaikkien palveluntarjoajien hyödyksi. Näin luotaisiin perusta kilpailun ja investointien lisäämiselle ja paremmille palveluille. Jos EU haluaa lisätä rautatieliikenteen osuutta liikennemuodoista ja luoda yhtenäisen eurooppalaisen rautatiealueen, se tarvitsee johdonmukaisesti eriytettyjä rautatiejärjestelmiä.

b) Sääntelyelin

Esittelijä kannattaa komission lähestymistapaa, jossa lisätään kansallisten sääntelyelinten riippumattomuutta ja toimivaltaa, ja katsoo viranomaisvalvonnan vahvistamisen olevan ratkaisevan tärkeää rautatiealalle: tehokas viranomaisvalvonta kansallisella ja Euroopan tasolla on ehdoton ennakkoedellytys sille, että kansallisia rautatiemarkkinoita pystytään integroimaan edelleen, koska se turvaa oikeudenmukaisten ja syrjimättömien rautatiemarkkinoiden säännöt.

Viranomaisvalvonnan eurooppalaista ulottuvuutta olisi vahvistettava. Esitetyt tarkistukset johtaisivat eurooppalaisen sääntelyelinten verkoston perustamiseen, joka valmistaisi maaperää eurooppalaisen sääntelyelimen perustamiselle.

c) Infrastruktuurin rahoittaminen ja maksujen periminen

Esittelijä puoltaa komission suunnitelmaa tehdä monivuotisesta sopimuksesta standardimenettely, jolla jäsenvaltioiden infrastruktuurin haltijoille tarjoama rahoitus muodollistetaan. Tämän sopimuksen kesto olisi pidennettävä viidestä seitsemään vuoteen, jotta vahvistettaisiin suunnittelun vakautta alalla.

Parlamentti on toistuvasti kritisoinut sitä, etteivät jäsenvaltiot investoi rautatiejärjestelmiin eivätkä rahoita niitä, erityisesti kun on kyse Euroopan laajuisesta liikenneverkosta, direktiivin 2001/12/EY infrastruktuurin rahoittamista ja rautateiden velan hoitamista koskevista säännöksistä huolimatta.

Junien melutasoon perustuvan infrastruktuurimaksujen eriyttämisen osalta esittelijä katsoo, että ulkoisten vaikutusten sisällyttämistä maksuihin on koordinoitava kuljetusmuotojen kesken, jotta voidaan luoda oikeudenmukaiset kilpailuolosuhteet monivälinekuljetusten ja eri kuljetusmuotojen sisäiselle kilpailulle. Esittelijä ehdottaa tarkistuksia painottaakseen tätä ehtoa, erityisesti koskien maantiekuljetuksia, ja esittää bonusjärjestelmää, jolla lisättäisiin investointien edistämistä. Lisäksi ehdotetaan bonus-malus-järjestelmää, jolla kannustetaan ECTS-varusteiden käyttöön siten, että ETCS-järjestelmällä varustetut junille myönnetään alennetut maksut, ja tämän vastapainoksi junilta, joita ei ole varustettu ETCS-järjestelmällä, peritään korkeampia maksuja. Järjestelmä ei saa vaikuttaa infrastruktuurin haltijan tuloihin.

Lisäksi yksi ensimmäisen paketin tavoitteista oli maksujen yhdenmukaistaminen maksujärjestelmien yksinkertaistamiseksi. On tärkeää sopia yhteisistä standardeista maksuille, ja näiden yksityiskohdat täsmennetään pääasiassa liitteessä VIII.

d) Palvelujen ja palvelujen tarjoamiseen käytettävien varusteiden käyttöoikeutta koskevat ehdot

Komissio ehdottaa, että palvelujen tarjoamisen varusteet erotetaan oikeudellisesti ja organisatorisesti johtavista rautatieyrityksistä. Palvelujen tarjoamisen varusteiden helppo saatavuus on tärkeää, jotta uusia yrittäjiä autetaan tarjoamaan palvelujaan verkossa. Esittelijä kannattaa komission lähestymistapaa tässä suhteessa: palveluntarjoajien olisi annettava houkutella asiakkaita kaikilta liikenteenharjoittajilta.

e) Liitteet ja delegoitujen säädösten soveltamisala

Delegoiduilla säädöksillä voidaan komission mukaan muuttaa yhdeksää ehdotuksen kahdestatoista liitteestä. Esittelijä pitää ymmärrettävänä, että komissio tarvitsee riittävästi joustavuutta säännösten mukauttamiseen oikeudellisen, poliittisen ja teknisen kehityksen mukaisesti. Direktiivissä olisi kuitenkin säädettävä vakaa sääntelyperusta, joka antaa selkeän osoituksen suunnasta, johon komission olisi edettävä. Esittelijä katsoo, että liitteet II–VIII sisältävät direktiivin keskeisiä osia, ja näin ollen niitä olisi täysin tai osittain muutettava tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisesti. Lisäksi Lissabonin sopimuksen ja uuden toimielinten välisen sopimuksen tuomien muutosten johdosta, jotka koskevat delegoituja säännöksiä koskevien säännösten täsmällistä sanamuotoa, on esitettävä joitakin teknisiä tarkistuksia. Mukautuksia on tehtävä myös säännöksiin, jotka liittyvät täytäntöönpanosäädöksiin: jotkin niistä kuuluisivat pikemminkin delegoituihin säädöksiin.

f) Työehdot

Sen varmistamiseksi, että työllisyyden kehitys ja työehdot rautatiealalla saavat nykyisessä lainsäädännössä merkittävämmän aseman, esittelijä on valmistellut joukon tarkistuksia, joilla esimerkiksi tehdään työlainsäädännön ja työturvallisuussääntöjen noudattamisesta entistä tärkeämpi ehto, joka rautatieyrityksen on täytettävä lupaa hakiessaan. Lisäksi viranomaisilta olisi vaadittava, että ne keräävät tietoja työllisyydestä perusteellisemmalla tavalla. Työmarkkinaosapuolten olisi oltava tiiviimmin mukana komission toimintojen valvonnassa.

g) Turvallisuus

Useat erittäin vakavat onnettomuudet ovat osoittaneet, että vaikka rautatieliikenne on hyvin turvallinen liikennemuoto, turvallisuussääntöjen on oltava mahdollisimman tiukkoja. Turvallisuusvaatimusten täyttämisen olisi näin ollen oltava merkittävämmässä asemassa, kun rautatieyrityksen hakevat toimilupaa. Jäsenvaltioissa sattuneita vaaratilanteita koskevia tietoja olisi kerättävä ja ne olisi toimitettava komissiolle.


ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Yhtenäinen eurooppalainen rautatiealue (uudelleenlaatiminen)

Viiteasiakirjat

KOM(2010)0475 – C7-0268/2010 – 2010/0253(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

17.9.2010

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

TRAN

23.9.2010

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

JURI

23.9.2010

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Debora Serracchiani

27.9.2010

 

 

 

Valiokuntakäsittely

25.1.2011

12.4.2011

24.5.2011

21.6.2011

 

11.7.2011

31.8.2011

10.10.2011

 

Hyväksytty (pvä)

11.10.2011

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

5

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Antonio Cancian, Michael Cramer, Ryszard Czarnecki, Spyros Danellis, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Mike Nattrass, Hubert Pirker, David-Maria Sassoli, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Debora Serracchiani, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Thomas Ulmer, Peter van Dalen, Dominique Vlasto, Artur Zasada, Roberts Zīle

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabelle Durant, Michael Gahler, Dominique Riquet, Laurence J.A.J. Stassen, Ramon Tremosa i Balcells

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Jaroslav Paška, Peter Simon

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

19.10.2011

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö