MIETINTÖ aiheesta "Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa"
30.11.2011 - (2011/2148(INI))
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta
Esittelijä: Aldo Patriciello
EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
aiheesta "Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa"
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen tutkimusta ja teknologista kehittämistä sekä avaruusalaa käsittelevän XIX osaston 189 artiklan, jossa mainitaan erityisesti, että "edistääkseen tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja politiikkojensa toteuttamista unioni kehittää eurooppalaisen avaruuspolitiikan",
– ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (KOM(2010)2020),
– ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategiasta 16. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman[1],
– ottaa huomioon 28. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle" (KOM(2010)0614),
– ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikasta[2],
– ottaa huomioon 4. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Kohti kansalaista hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa" (KOM(2011)0152),
– ottaa huomioon 31. toukokuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät tiedonannosta "Kohti kansalaista hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa",
– ottaa huomioon 11. marraskuuta 2003 annetun komission valkoisen kirjan "Avaruus: laajentuvan unionin uusi eurooppalainen ulottuvuus – Toimintasuunnitelma Euroopan avaruuspolitiikan toteuttamiseksi" (KOM(2003)0673),
– ottaa huomioon 29. huhtikuuta 2004 tehdyn neuvoston päätöksen 2004/578/EY Euroopan yhteisön ja Euroopan avaruusjärjestön välisen puitesopimuksen tekemisestä[3],
– ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointia koskevan komission kertomuksen (KOM(2011)0005),
– ottaa huomioon 8. kesäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarvioinnista: täytäntöönpanon arviointi, tulevaisuuden haasteet ja rahoituskehys[4],
– ottaa huomioon 20. kesäkuuta 2007 antamansa päätöslauselman eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän (Galileo) rahoittamisesta 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen ja monivuotisen rahoituskehyksen 2007–2013 puitteissa[5],
– ottaa huomioon Eurooppa 2020 -strategiaa tukevasta talousarviosta 29. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon (KOM(2011)0500),
– ottaa huomioon eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta annetun asetuksen (EY) N:o 683/2008[6],
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): tavoitteena turvallisempi planeetta" (KOM(2008)0748),
– ottaa huomioon komission tiedonannon "Ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seuranta (GMES): avaruuskomponentin haasteet ja uudet vaiheet" (KOM(2009)0589),
– ottaa huomioon Euroopan maanseurantaohjelmasta (GMES) ja sen ensivaiheen toiminnasta (2011–2013) 22. syyskuuta 2010 annetun asetuksen (EU) N:o 911/2010[7],
– ottaa huomioon Euroopan GNSS-viraston perustamisesta annetun asetuksen (EU) N:o 912/2010[8],
– ottaa huomioon maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) sovelluksia koskevasta toimintasuunnitelmasta annetun komission tiedonannon (KOM(2010)0308),
– ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,
– ottaa huomioon teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan mietinnön sekä ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunnan ja liikenne- ja matkailuvaliokunnan lausunnot (A7-0431/2011),
A. ottaa huomioon, että SEUT-sopimuksen 189 artiklassa Euroopan unionille annetaan selkeä rooli eurooppalaisen avaruuspolitiikan luomisessa, jotta voidaan edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja unionin politiikkojen toteuttamista;
B. ottaa huomioon, että avaruuspolitiikka kuuluu tärkeänä osana Eurooppa 2020 -strategiaan ja on keskeinen osa teollisuuspolitiikkaa koskevaa lippulaivahanketta;
C. ottaa huomioon, että EU:n hallitusten ja kansalaisten käytössä on jo satelliittiviestintäpalveluja;
D. ottaa huomioon, avaruuspolitiikalla tuetaan älykkään, kestävän ja osallistavan talouden tavoitteita luomalla korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja, tarjoamalla liiketoimintamahdollisuuksia, edistämällä innovointia ja parantamalla kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta;
E. katsoo, että avaruusasioilla on strategista merkitystä Euroopalle ja että niillä on keskeinen osa sen riippumattomassa päätöksenteossa ja toiminnassa;
F. ottaa huomioon, että Euroopan avaruusteollisuuden kokonaisliikevaihdon arvo on 5,4 miljardia euroa ja se työllistää yli 31 000 korkeasti koulutettua henkilöä;
G. ottaa huomioon, että Euroopan satelliittiviestintäala on perustavan tärkeä terveen eurooppalaisen avaruusteollisuuden säilyttämisen kannalta, sillä yli puolet Euroopan teollisuuden liikevaihdosta kertyy televiestintäsatelliittien tuotannosta tai laukaisemisesta;
H. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti on johdonmukaisesti antanut täyden tukensa eurooppalaiselle satelliittinavigointijärjestelmälle (GNSS), jonka toimintaa rahoitetaan Galileo- ja EGNOS-ohjelmien varoista ja jonka avulla pyritään helpottamaan Euroopan kansalaisten jokapäiväistä elämää, varmistamaan Euroopan riippumattomuus ja itsenäisyys sekä saamaan merkittävä osuus satelliittinavigointiin liittyvän huipputeknologian maailmanmarkkinoista;
I. ottaa huomioon, että EU on tällä hetkellä riippuvainen amerikkalaisesta GPS-satelliittipaikannusjärjestelmästä ja tätä järjestelmää hyödyntävän toiminnan osuus BKT:stä on suunnilleen 7 prosenttia ja että amerikkalaiseen GPS-järjestelmään verrattuna Galileo-ohjelman odotetaan tarjoavan etuja, kuten paremman tarkkuuden, maailmanlaajuisen toimintavarmuuden, todentamiseen, takeet palveluista sekä Euroopan unionin strategisen omavaraisuuden; toteaa, että Galileolla voi suuri merkitys kilpailukyvyn ja monien palvelujen laadun parantamisessa Euroopassa;
J. ottaa huomioon, että ohjelman kustannukset ovat nousseet, mikä johtuu muun muassa epätarkoista kustannusennusteista ja kustannusten puutteellisista hallintastrategioista, ja että näin ollen nykyisellä talousarviolla voidaan rahoittaa ainoastaan alustava toimintavalmius;
K. ottaa huomioon, että komissio on tehnyt ehdotuksen Galileo-ohjelman rahoittamisesta monivuotisen rahoituskehyksen 2014–2020 puitteissa mutta että rahoituskehykseen ei ole sisällytetty GMES-ohjelman rahoitusta, mikä vaarantaa vakavasti ohjelman tulevaisuuden;
L. katsoo, että ennen kuin tehdään päätös lisärahoitussitoumuksen antamisesta unionin talousarviosta seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa, komission on esitettävä selkeä ja yksityiskohtainen arvio kaikista mahdollisista teknisistä vaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä sekä Galileo- että GMES-ohjelman osalta;
M. ottaa huomioon, että GMES on myös eurooppalaisvetoinen lippulaivaohjelma, joka palvelee Euroopan kansalaisia tarjoamalla paikkatietoa, jonka avulla julkiset laitokset voivat toteuttaa esimerkiksi ympäristöasioiden hallintaan, riskinhallintaan ja kansalaisten suojeluun liittyviä toimia; katsoo, että GMES-ohjelmalla on taattava jatkuva mahdollisuus käyttää ympäristöä ja turvallisuutta koskevia tietopalveluja, jotka perustuvat avaruudessa oleviin pysyviin havainnointi-infrastruktuureihin ja in situ -infrastruktuureihin ja hyödyntävät mahdollisimman tehokkaasti Euroopassa saatavilla olevia resursseja;
N. katsoo, että kilpailukykyisen korkean teknologian avaruusteollisuuden säilyttäminen, jota tuetaan kunnianhimoisella tutkimus- ja kehittämisohjelmalla, sekä muulla toiminnalla, kuten avaruuden tutkimus, avaruuden infrastruktuurien turvaaminen sekä kansainvälinen yhteistyö, ovat onnistuneen avaruuspolitiikan kannalta olennaisia aloja;
O. ottaa huomioon, että eurooppalaisen avaruuspolitiikan tavoitteiden saavuttaminen edellyttää itsenäistä pääsyä avaruuteen, mitä komissiokin painottaa;
P. ottaa huomioon, että Euroopan teollisuuden osaaminen on avainasemassa onnistuneessa avaruuspolitiikassa ja että suurilla eurooppalaisilla ohjelmilla on ratkaiseva merkitys Euroopan yhdentymisen ja kilpailukyvyn kannalta;
Eurooppalaisen avaruusstrategian tavoitteet
1. suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon "Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa" ja pitää sitä ensimmäisenä askeleena kohti kansalaisia, politiikkoja ja diplomatiaa hyödyttävää Euroopan unionin kokonaisvaltaista ja käyttäjälähtöistä avaruuspolitiikkaa; katsoo, että Euroopan unionin pitäisi keskittyä kehittämään loppukäyttäjille tarjottavia avaruuspalveluja, jotka hyödyttävät kansalaisia ja parantavat poliittista päätöksentekoa ja päätösten täytäntöönpanoa; katsoo, että avaruusohjelmien (muun muassa Galileo ja GMES) asianmukainen hyödyntäminen vähentäisi asianomaisten alojen kuluja huomattavasti ja hyödyttäisi edelleen alueita ja paikallisyhteisöjä;
2. pitää tärkeänä, että avaruuspolitiikka on realistista ja että sen avulla pyritään helpottamaan Euroopan kansalaisten jokapäiväistä elämää, luomaan uutta talouskasvua, edistämään innovointimahdollisuuksia ja tukemaan maailmanluokkaa olevaa tieteellistä kehitystä; ottaa huomioon, että avaruusalan ratkaisut (jotka nojautuvat uusimpaan teknologiaan ja kilpailukykyiseen Euroopan teollisuuspohjaan) ovat välttämättömiä, jotta voidaan vastata nykyisiin merkittäviin yhteiskunnallisiin haasteisiin, kuten luonnonkatastrofit sekä resurssien ja ilmaston seuranta, kehittää televiestintäalaa sekä edistää ilmastonmuutospolitiikan, kaavoituksen, ympäristönhoidon, maatalouden, meriturvallisuuden, kalastuksen ja liikenteen alan sovelluksia;
3. panee merkille satelliittiverkkojen suuren merkityksen, kun pyritään saamaan koko EU laajakaistainternetin piiriin vuoteen 2013 mennessä, mikä auttaisi saavuttamaan EU:n digitaalistrategian tavoitteet;
4. panee tyytyväisenä merkille komission aikomuksen määritellä kunkin alasektorin erityistarpeiden mukaan eriytetty avaruusteollisuuspolitiikka; korostaa, että tätä politiikkaa ei pitäisi koordinoida pelkästään Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden vaan myös Euroopan parlamentin kanssa;
5. katsoo, että Euroopan unionin vastuulla on koordinoida kansallisia avaruuspolitiikkoja ja ‑ohjelmia ja vakiinnuttaa ne, jotta voidaan ottaa käyttöön yhteistyössä kaikkien asianomaisten sidosryhmien kanssa johdonmukainen eurooppalainen toimintatapa; korostaa, että tällaisella toimintatavalla pitäisi pyrkiä tukemaan vakaata, kilpailukykyistä ja itsenäistä eurooppalaista teollisuuspohjaa ja tukea teollisuuspolitiikkaa, jolla on valmiuksia suunnitella, kehittää, laukaista, operoida ja käyttää avaruusjärjestelmiä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ja johon kuuluu rahoitus- ja lainsäädäntöjärjestelmiä;
6. suhtautuu myönteisesti strategian tavoitteisiin, joilla pyritään avaruusinfrastruktuurin vahvistamiseen sekä tutkimukselle annettavan tuen lisäämiseen, millä pyritään lisäämään eurooppalaisen teollisuuspohjan teknologista riippumattomuutta, kannustamaan avaruusalan ja muiden teollisuusalojen välistä hedelmällistä vuorovaikutusta ja edistämään innovointia eurooppalaisen kilpailukyvyn veturina;
7. panee merkille, että ensisijaiset toimet on esitetty hyvin komission tiedonannossa mutta osa niistä on edelleen epäselviä; korostaa, että niitä olisi tarkennettava ja niihin olisi liitettävä arvio kaikista teknisistä vaihtoehdoista ja niihin liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä sekä sosiaalisista vaikutuksista ja myös kaikista mahdollisista vaikutuksista Euroopan unionin teollisuuspohjaan ja eurooppalaiseen teollisuuspolitiikkaan; katsoo, että eurooppalaisen avaruusohjelman olisi keskityttävä aloihin, joilla saadaan eurooppalaista lisäarvoa, ja vältettävä toimien hajonta tai päällekkäisyys Euroopan avaruusjärjestön toteuttamien toimien kanssa;
8. korostaa, että avaruuspolitiikan hallinnon on oltava selkeää, siinä on hyödynnettävä optimaalisesti Euroopassa saatavilla olevia taitoja ja siihen on liitettävä tehokkaita valvonta- ja koordinointijärjestelmiä, joilla voidaan yhdenmukaistaa painopisteitä ja varmistaa kansallisista varoista sekä Euroopan unionin, Euroopan avaruusjärjestön ja muiden avaruusasioita käsittelevien ja EU:lle merkityksellisten eurooppalaisten virastojen varoista peräisin olevan rahoituksen moitteeton hallinnointi;
9. panee merkille, että tähän mennessä seitsemästi kokoontunut avaruusneuvosto on viitannut vain kerran ohimennen Euroopan liikenteeseen eikä se ole käsitellyt avaruuspolitiikan merkitystä liikenteen alalla tarkemmin, kuten asian käsittelyn yhteenvedoista käy ilmi;
10. korostaa, että on ymmärrettävä paremmin keskeisten toimialojen riippuvuus avaruudesta, ja kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota tiedottamaan avaruuden merkityksestä;
11. palauttaa mieliin, että liikenne on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan EU:n hiilidioksidipäästöjä koskevat 20-20-20-tavoitteet ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja etteivät kestävän kasvun tavoitteet toteudu ilman tehokasta liikennealaa;
12. katsoo, että Euroopan unionin avaruusstrategian luominen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa avaruusteknologian täysipuolinen panos kaikkien liikennemuotojen turvallisempaan ja tehokkaampaan ohjaukseen ja hallintaan;
13. on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että EU:n on säilytettävä itsenäinen pääsy avaruuteen, jotta se voi EU:n avaruuspolitiikkaa toteuttaessaan saavuttaa tavoitteensa ja hyötyä jatkossakin avaruusalan sovellusten vaikutuksista; kannustaakin komissiota tekemään strategista kantorakettialaa koskevia konkreettisia ehdotuksia ja kiinnittämään niihin erityisesti huomiota avaruusteollisuuspolitiikassa;
14. korostaa avaruuteen laukaisujen erityistä merkitystä avaruuspolitiikassa ja painottaa, että asiassa tarvitaan tuoretta eurooppalaista poliittista sysäystä ottaen huomioon laukaisualan nykyisen erittäin tiukan rahoitustilanteen kaikkialla maailmassa;
Galileo- ja GMES-lippulaivahanke
15. ottaa huomioon, että Galileo kuuluu Euroopan unionin lippulaivaohjelmiin ja se on maailman ensimmäinen siviilitarkoituksiin suunniteltu satelliittinavigointijärjestelmä, jonka avulla unioni voisi toimia itsenäisesti tällä strategisella alalla;
16. kehottaa komissiota täydentämään asianmukaisella tavalla lainsäädäntö- ja rahoituskehystä etenkin, kun otetaan huomioon vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen vahvistaminen, tehokasta hallintoa koskeva linjaus, Galileo-palvelut ja vastuuta koskevien sääntöjen vahvistaminen; korostaa tässä yhteydessä tarvetta saada Galileo-ohjelma toimintavalmiiksi ja valmistautua sen täysimääräiseen käyttöön
– määrittelemällä Galileo-ohjelman tulevan toiminnan hallintaperiaatteet ja
– järkeistämällä yleisesti ohjelman organisaatiorakennetta;
17. katsoo, että alustavan toimintavalmiuden, jolla mahdollistetaan alustavien palvelujen tarjoaminen, olisi oltava käytössä viimeistään vuonna 2014, jotta Galileosta todella tulee erityisesti vastaanottimien valmistajien toinen GNSS-viitejärjestelmä; suhtautuu myönteisesti kahden toimivan maata kiertävän validointisatelliitin laukaisemiseen eurooppalaisesta Kouroun laukaisukeskuksesta 21. lokakuuta 2011;
18. on vakuuttunut siitä, että 27 satelliittiin ja tarvittavaan varasatelliittien määrään ja asianmukaiseen maassa sijaitsevaan infrastruktuuriin perustuva täydellinen toimintavalmius on Galileon tuoman lisäarvon ennakkoedellytys todentamisen, tarkkuuden ja keskeytymättömän palvelun ja näin ollen myös taloudellisen hyödyn ja yhteiskunnallisten etujen hyödyntämisen kannalta; on huolissaan siitä, että Galileo menettää johtoasemansa, jos järjestelmä ei ole ajoissa valmis ja jos palvelujen kaupallistamista ja kansainvälistämistä ei toteuteta asianmukaisesti; katsoo, että kaikkien EU:n toimielinten selkeä ja yksiselitteinen tuki täyden toimintavalmiuden saavuttamiselle on välttämätön, jotta sijoittajat ja käyttäjät saadaan vakuuttuneiksi Euroopan unionin pitkän aikavälin sitoutumisesta;
19. katsoo, että Galileoa varten hyväksyttävä rahoitussuunnitelmaa on suunniteltava siten, että sen avulla varmistetaan pitkän aikavälin vaatimukset sekä toiminnan jatkuvuus, toiminta-, ylläpito- ja uusimiskustannukset mukaan luettuina;
20. kehottaa komissiota ja EU:n GNSS-valvontaviranomaista (GSA) tehostamaan pyrkimyksiään lisätä mahdollisten käyttäjien ja sijoittajien tietoisuutta GNSS-järjestelmästä, edistää GNSS:ään perustuvien palvelujen käyttöä sekä selvittää ja keskittää näitä palveluita koskeva kysyntä Euroopassa;
21. katsoo, että GNSS-järjestelmän lisärahoitus voidaan varmistaa ainoastaan lisäämällä huomattavasti päättäjien ja suuren yleisön tietoa GNSS-järjestelmästä unionille tulevista taloudellisista ja sosiaalisista kustannuksista ja eduista; pitää myönteisinä vuosittain järjestettävän Galileo Masters -ideakilpailun kaltaisia konkreettisia aloitteita;
22. muistuttaa, että EGNOS-ohjelma on esimerkki todellisesta ja käytössä olevasta ohjelmasta; on vakuuttunut siitä, että on tarpeellista arvioida kattavasti tätä ohjelmaa ja hyödyntää konkreettisesti sen sovelluksia; kiinnittää huomiota koko EU:n kattavan EGNOS-järjestelmän merkitykseen sisämarkkinoiden lujittamisessa ja korostaa, että järjestelmää on laajennettava Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan, Välimeren alueelle, Afrikkaan ja arktiselle alueelle;
23. korostaa, että Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat avainasemassa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomisessa ja turvallisen ja kustannustehokkaan ilmaliikenteen jatkokehittämisessä, ja sen vuoksi pitää kunnianhimoisen ja pitävän aikataulun laatimista molemmille ohjelmille sekä teknologisen edistyksen ja teollisuuden kapasiteetin kasvun turvaavaa vakaata tutkimus- ja innovointirahoitusta ja pk-yritysten rahoituksen saannin parantamista ehtona yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöön ottamiselle ajallaan, mikä taas on ratkaiseva askel kohti Euroopan yhdentymisen edistämistä ja Euroopan sisämarkkinoiden vahvistamista;
24. katsoo, että EGNOSin ja Galileon käytön tukeminen siviili-ilmailussa on keskeinen edellytys eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen (SESAR) toteuttamisessa, erityisesti sen käyttämisessä laskeutumismenetelmien kehittämiseen ja pienillä lentoasemilla;
25. kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan jälleen sitoutumisensa EU:n avaruushankkeisiin, kuten SESARiin, joka osoittautuu vielä elintärkeäksi tulevan kasvun ja työllisyyden kannalta monilla eri aloilla;
26. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita turvaamaan rahoituksen avoimuuden ja avaruuden sotilaallisen ja siviilikäytön strategioiden välisen yhteistyön;
27. korostaa, että Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat välttämättömiä tehokkaan ja ympäristön kannalta kestävän tieliikenteen hallinnan sekä tienkäyttömaksujen keruujärjestelmien, eCall-palveluiden, reaaliaikaisen jäljityksen ja tulevaisuuden digitaalisten ajopiirtureiden toiminnan kannalta;
28. korostaa, että vaarallisten ja ympäristöä pilaavien aineiden kuljetuksen tarkkailemisen pitäisi olla yhtenä painopisteenä satelliittiseuranta- ja -navigointijärjestelmissä;
29. toteaa, että GMES on myös Euroopan unionin lippulaivaohjelma, jolla on tärkeä asema maan havainnoinnissa; korostaa GMES-ohjelman merkitystä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa ja kasvun ja vihreän talouden tukemisessa sekä pitkäaikaisissa investoinneissa teknologiaan ja infrastruktuuriin; korostaa GMES-ohjelman merkitystä myös siltä kannalta, että se on keskeinen väline ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjunnassa; toteaa, että GMES mahdollistaa kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla tapahtuvan tietojen hankinnan ja analysoinnin avulla tarkkojen ja hyödyllisten tietojen saamisen ilmaston sekä meri- ja maaympäristön seurannan, väestönsuojelutoiminnan, riskientorjunnan, hälytysjärjestelmien, luonnon- ja ympäristökatastrofien tai ihmisen aiheuttamien katastrofien jälkeen tapahtuvan kriisinhallinnan ja pelastustoimien, meri- ja rannikkoalueiden valvonnan, maatalouden kehittämisen, vesihuollon ja maaperän hallinnoinnin ja aluesuunnittelun aloilla, siten että käytetään innovatiivista ympäristöarviointi- ja -raportointiteknologiaa, jossa voidaan yhdistää avaruustiedot ja paikalla kerätyt tiedot;
30. kehottaa komissiota saamaan lainsäädäntökehyksen valmiiksi ja antamaan ohjelman eri kehitys- ja hallintatasojen tehokkaan hallinnon varmistamiseksi ehdotuksen, jossa hyödynnetään nykyisten EU:n julkisten elinten, muun muassa EU:n virastojen, ja yksityisen sektorin asiantuntemusta käyttäjälähtöisten palvelujen kehittämisessä ja koordinoinnissa; kehottaa komissiota ja muita toimielimiä sisällyttämään GMES:n rahoituksen monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020; toteaa lisäksi, että sisällyttämällä GMES-ohjelman rahoitus monivuotiseen rahoituskehykseen vältettäisiin se, että tutkimuksen puiteohjelmaan palvelujen ja tietojen alalla jo tehdyt investoinnit jäisivät hyödyttömiksi; huomauttaa, että pitkän aikavälin taloudellisen tuen rahoitussuunnitelman puute tekee tähän mennessä toteutetuista investoinneista hyödyttömiä; uskoo, että jos jäsenvaltioita pyydetään kattamaan edelleen ohjelman käynnistämiseen ja vuosittaiseen toimintaan tarvittavat kulut, tämä johtaa pidemmällä aikavälillä kustannusten kasvuun, unionin kansalaisten epätasa-arvoon tietojen saannissa ja hyödyissä, luultavasti ohjelman väliaikaiseen keskeyttämiseen ja siitä johtuvaan tietojen saannin keskeytymiseen sekä loppujen lopuksi riippuvuuteen muista kuin eurooppalaisista avaruusinfrastruktuureista, mikä asettaa muut siihen liittyvät alat vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen;
31. korostaa, että GMES-ohjelman kulut on jo katettu vuoden 2013 loppuun asti ja niiden kokonaissumma on 3 miljardia euroa (satelliittien kokonaiskulut ovat noin 2,3 miljardia euroa, sen lisäksi palveluihin liittyvät kulut noin 700 miljoonaa euroa) ja että ohjelman toimintamenot vuosina 2014–2020 ovat vuodessa keskimäärin 850 miljoonaa euroa; kehottaa komissiota edistämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja hankkimaan enemmän yksityistä pääomaa;
32. kehottaa komissiota esittämään kaikkien mahdollisten vaihtoehtojen tarkasteluun perustuvan ehdotuksen pitkän aikavälin rahoitus- ja hallintosuunnitelmasta ja ottamaan käyttöön operatiivisen organisaatiomallin, jolla varmistetaan ohjelman asianmukainen hallinnointi ja tietojen toimittaminen eri palveluilta, jotta ohjelman menestys jatkuisi ja jotta voitaisiin saavuttaa sen tavoite eli täydellinen toimintavalmius vuodesta 2014 alkaen; katsoo, että tämä on kytkettävä yhteiseen eurooppalaiseen tietopolitiikkaan, jotta varmistetaan todella avoin pääsy ja olemassa olevien tietojen saatavuus; katsoo, että on tärkeää määritellä kansallisten virastojen kanssa tehtävät sopimukset, jotta voidaan maksimoida ohjelman yhteentoimivuus, jatkuvuus ja hallinto; katsoo, että on tehtävä ero toisaalta tieteellisen ja kaupallisen käytön ja toisaalta Euroopan avaruusjärjestön kehittämistoiminnan ja eurooppalaisia rakenteita ja erityisiä valmiuksia edellyttävien järjestelmien käyttöönotto-, käyttö- ja kehitystoimien välillä;
33. panee merkille sosiaalisen hyödyn, joka koituu GMES-palvelujen käyttäjille, joille jatkuvuus ja kestävyys ovat olennaisen tärkeitä, jotta he voivat hyödyntää mahdollisimman hyvin ohjelman tarjoamaa havainnointi-infrastruktuuria;
Avaruuden turvaaminen turvallisuutta ja puolustusta koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi
34. antaa tukensa komission pohdinnoille, jotka koskevat GMES-ohjelman "turvallisuusosion", kuten rajavalvonnan, unionin ulkoisen toiminnan tukemisen, merivalvonnan, monitahoisten hätätilanteiden, humanitaariseen avun ja väestönsuojelun, vahvistamista ottaen huomioon käsiteltävinä olevien tietojen arkaluonteisuuden sekä tarpeen suojella yksityisyyttä ja muita kansalaisoikeuksia;
35. katsoo, että avaruuspolitiikan olisi katettava myös politiikanalat, jotka koskevat kriittisen eurooppalaisen avaruusinfrastruktuurin turvaamista sekä käytöstä poistettujen laitteiden turvallista talteenottoa; toteaa, että EU:n talouden, politiikan ja yhteiskunnan riippuvuus avaruusalasta lisääntyy jatkuvasti, ja korostaa avaruusinfrastruktuurin olevan unionin päätöksenteon riippumattomuuden lisäämisen kannalta kriittinen infrastruktuuri; katsoo, että avaruustilannetietoisuutta (Space Situational Awareness) edistävän järjestelmän luomisella myötävaikutettaisiin eurooppalaisten kriittisten avaruusinfrastruktuurien suojeluun avaruusalusten väliseltä törmäykseltä tai törmäykseltä avaruusromuun tai lähelle maapalloa tuleviin kappaleisiin sekä avaruussäähän liittyviltä riskeiltä; katsoo, että kaikkien uusien EU:n ohjelmien luomisen olisi perustuttava käytössä oleviin valmiuksiin, taitoihin ja infrastruktuureihin, jotka ovat edellyttäneet investointeja kultakin jäsenvaltiolta, sekä nykyisten puutteellisten valmiuksien kehittämiseen;
36. katsoo, että satelliittiviestintäpalvelujen maksimaalinen käyttö tukee suoraan Euroopan valmistusteollisuuden kilpailukykyä, kasvattaa Euroopan teollisuuspohjaa ja vastaa seuraaviin keskeisiin poliittisiin tavoitteisiin:
– laajakaistainternetin sekä seuraavan sukupolven palvelujen ulottaminen kaikkialle EU:hun, sillä satelliittiverkot ovat olennainen osa teknologioiden yhdistelmää, jolla täytetään EU:n digitaalistrategian tavoitteet
– kestävä, turvallinen ja älykäs maa-, meri- ja lentoliikenne
– EU:n mahdollisimman suuri osuus yhteistyöohjelmissa kehitysmaiden kanssa ja EU:n suurempi panos vuosituhannen kehitystavoitteiden saavuttamiseen
– EU:n asianmukainen rooli tuleviin katastrofeihin liittyvissä toimissa EU:ssa ja sen ulkopuolella;
Tutkimuksen ja innovoinnin tukeminen
37. katsoo, että Euroopan unioni tarvitsee vankan tieto- ja teknologiaperustan, jotta se voi hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisiaan palvelevia avaruussovelluksia, jos se haluaa toimia itsenäisesti ja luoda kilpailukykyisen avaruusteollisuuden, joka pystyy kilpailemaan tasapuolisin edellytyksin Euroopan ulkopuolisen teollisuuden kanssa; korostaa, että lainsäädäntö-, hallinto- ja rahoituskehys ovat olennaisen tärkeitä, jotta teollisuus investoisi tutkimukseen ja innovointiin; katsoo, että EU:n on investoitava, jotta se voi taata Euroopalle pääsyn avaruuteen ja kiertoradalla olevaan infrastruktuuriin;
38. korostaa pitävänsä tärkeänä avaruuspolitiikan alan tutkimus- ja innovointistrategiaa, jonka avulla varmistetaan teknologinen edistys, teollinen kehitys ja EU:n kilpailukyky sekä luodaan EU:hun työpaikkoja; katsoo, että EU:n avaruusalan tutkimus- ja kehittämispolitiikan on varmistettava, että saatavilla on kilpailukykyisin ehdoin tarvittavia teknologioita, jotka ovat riittävän korkealla kehitysasteella sekä tarpeeksi riippumattomia; kehottaa komissiota kehittämään strategisen ohjelman, jonka avulla varmistetaan Euroopan unionin sekä Euroopan avaruusjärjestön ja jäsenvaltioiden toteuttamien tutkimus- ja kehittämistoimien välinen johdonmukaisuus, joka koskee kaikkea tarvittavaa teknologiaa sekä kilpailukyvyn, Euroopan riippumattomuuden ja kansainvälisille markkinoille pääsyn edellyttämiä taitoja ja kaksoislähteitä, sekä vähennetään eurooppalaisten ohjelmien riskejä;
39. katsoo tarpeelliseksi ottaa käyttöön järjestelmiä ja ohjelmia, joilla edistetään Galileo-/EGNOS- ja GMES-ohjelmalla tuotettujen sovellusten ja palvelujen sekä televiestintäalan markkinoita sekä sellaisten palveluiden markkinoita, jotka koskevat eri avaruuspalvelujen yhteiskäyttöä, jotta voidaan vastata tehokkaalla tavalla kansalaisten tarpeisiin;
40. katsoo myös, että riippumaton pääsy avaruuteen on säilytettävä Euroopan riippumattomuuden ja kilpailukyvyn vahvistamiseksi kohtuullisin ehdoin siten, että suositaan eurooppalaisia kantoraketteja ja kantolaitteita ja varmistetaan toiminnan ja teollisuuden organisaatiomuotojen tarkoituksenmukaisuus yhteisten vaatimusten osalta, ja kannustaa siksi komissiota tekemään konkreettisia ehdotuksia strategisella kantorakettialalla ja muun muassa kiinnittämään siihen erityistä huomiota avaruusteollisuuspolitiikassa;
41. kehottaa komissiota käsittelemään asianmukaisesti taloudellisia ja käytännön edellytyksiä tulevissa tutkimuksen puiteohjelmissa; katsoo erityisesti, että avaruussovelluksiin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta olisi integroitava, sillä ne ovat keskeisiä kehitystä vauhdittavia teknologioita erilaisilla alakohtaisilla tutkimusaloilla, kuten ilmastonmuutos, ympäristö, liikenne ja maatalous, pikemminkin kuin erillinen avaruuteen liittyvä aihealue;
42. kehottaa komissiota yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön kanssa selvittämään vaihtoehtoja avaruuden tutkimiseksi siten, että se ilmoittaa eri vaihtoehtoihin liittyvät kustannukset ja mahdolliset hyödyt; katsoo, että on syytä kehittää yhteinen strategia kansainvälisten kumppanien kanssa kaikkien sidosryhmien yhteisymmärrykseen perustuvan yhteistyösopimuksen kautta, johon Euroopan unioni osallistuu kohtuullisella panoksella;
Kansainvälinen yhteistyö
43. vahvistaa, että rauhanomaisissa tarkoituksissa toteutettava kansainvälinen yhteistyö yksi EU:n perusarvoista ja muodostaa sen politiikan perustan; katsoo, että kansainvälisellä yhteistyöllä olisi edistettävä eurooppalaista teknologiaa, infrastruktuuria ja palveluja, tieteellistä, teknistä ja teollista huippuosaamista, mahdollisimman hyvää tiedonsaantia eurooppalaisille käyttäjille, tietämyksen jakamista ja sellaisten sovellusten yhteentoimivaa kehittämistä, joita voidaan hyödyntää pyrittäessä vastaamaan suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, joiden parissa Eurooppa ja maailma tällä hetkellä kamppailevat; huomauttaa, että Euroopan unionin olisi oltava johtoasemassa avaruusalalla ja säilytettävä merkittävä strateginen asema maailman tasolla, etenkin kansainvälisissä neuvotteluissa avaruustilannetietoisuutta edistävästä järjestelmästä ja avaruuden tutkimuksesta; korostaa, että avaruuspolitiikan alan toimet voidaan toteuttaa tehokkaammin teollisuusyhteistyön sekä merkittäviä kehitysohjelmia, kuten kansainvälistä avaruusasemaa, koskevien investointien jakamisen kautta;
44. korostaa, miten tärkeää on varmistaa EU:n asianmukainen rooli toimittaessa tulevissa katastrofeissa EU:ssa ja sen ulkopuolella;
45. kehottaa komissiota laatimaan yhteistyössä jäsenvaltioiden ja Euroopan avaruusjärjestön kanssa kansainvälisen yhteistyöstrategian, jolla vahvistetaan avaruuspolitiikan alan vuoropuhelua strategisten kumppaneiden (Yhdysvaltojen, Venäjän federaation ja Japanin) kanssa ja selvitetään mahdollisuutta käynnistää samanlainen vuoropuhelu muiden, Kiinan, Intian ja Brasilian kaltaisten nousevien talouksien kanssa;
46. muistuttaa Euroopan unionin poliittisia päättäjiä siitä, että suurin osa maailman institutionaalisista markkinoista ei valitettavasti ole avoin kansainväliselle kilpailulle ja että suunnitellun kansainvälisen yhteistyön on perustuttava ehtoihin, jotka mahdollistavat tasavertaiset kaupankäyntiedellytykset;
47. korostaa, että kansainvälinen yhteistyö on toivottavaa etenkin tutkimuksen alalla mutta sen on perustuttava vastavuoroisuuteen ja molemminpuoliseen hyötyyn; pitää valitettavana, että tärkeimpien kilpailijoidemme avaruusalan institutionaaliset markkinat ovat suljettuja ulkomaisilta yrityksiltä eli myös eurooppalaisilta yrityksiltä;
Euroopan unionin ja Euroopan avaruusjärjestön väliset suhteet
48. muistuttaa, että SEUT-sopimuksen 189 artiklan mukaisesti "unioni luo tarvittavat yhteydet Euroopan avaruusjärjestöön", jotta voidaan määritellä keskinäiset velvollisuudet ja välttää tehtävien ja investointien päällekkäisyys;
49. katsoo, että unionin kasvava rooli avaruusasioissa edellyttää sen ja Euroopan avaruusjärjestön sekä kansallisten virastojen välisten suhteiden uudelleenmäärittelyä siten, että otetaan huomioon, että Euroopan avaruusjärjestön sekä kansallisten virastojen kehittämät tekniset valmiudet ja ohjelmointivalmiudet ovat ratkaisevan tärkeitä teknisten valmiuksien ja Euroopan teollisuuden korkean tason kilpailukyvyn säilyttämisen kannalta, ja että unioni voisi keskittyä operaatioihin, kehitystoimiin, tarvitsemiensa avaruusjärjestelmien jatkuvuuteen sekä markkinoiden kansainväliseen laajentamiseen ja käyttäjien vaatimuksiin;
50. kehottaa komissiota hoitamaan tehtävänsä poliittisena johtajana ja sen puolesta toimivien organisaatioiden valvontaelimenä;
51. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.
PERUSTELUT
1. Johdanto
Lissabonin sopimuksen 189 artiklalla Euroopan unionille annetaan selkeä rooli avaruuden tutkimiseen ja käyttöön tähtäävän politiikan luomisessa, jotta voidaan edistää tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä ja unionin politiikkojen toteuttamista. Avaruuspolitiikka kuuluu tärkeänä osana Eurooppa 2020 -strategiaan ja on keskeinen osa teollisuuspolitiikka koskevaa lippulaivahanketta. Avaruuspolitiikalla tuetaan älykkään, kestävän ja osallistavan talouden tavoitteita ja luodaan korkeaa ammattitaitoa vaativia työpaikkoja tarjoamalla liiketoimintamahdollisuuksia, edistämällä innovointia ja parantamalla kansalaisten hyvinvointia ja turvallisuutta;
Komission asiakirjassa KOM(2011)152 esittämät ehdotukset edustavat eurooppalaiseen avaruusstrategiaan ensimmäistä askelta kohti Euroopan unionin kokonaisvaltaista avaruuspolitiikkaa. Tästä huolimatta on vahvistettava yhteistyössä teollisuuden kanssa johdonmukainen eurooppalainen toimintalinjaus ja otettava keksipitkällä ja pitkällä aikavälillä rahoitus- ja lainsäädäntöjärjestelmiä, joiden avulla edistetään eurooppalaista teollisuutta ja mahdollistetaan jatkuvuus, joka on tarpeellinen kunnianhimoisten ja kilpailukykyisten hankkeiden toteuttamiseksi kansainvälisissä puitteissa.
Ensisijaiset toimet on esitetty hyvin komission strategiassa mutta osa niistä on edelleen epäselviä; Niitä olisi tarkennettava ja niihin olisi sisällytettävä arvio kaikista mahdollisista teknisistä vaihtoehdoista sekä niihin liittyvistä kustannuksista ja hyödyistä. Lisäksi on otettava käyttöön selkeä avaruuspolitiikkaa koskeva hallinto yhdistettynä tehokkaisiin valvonta- ja koordinointijärjestelmiin, joiden avulla voidaan yhdenmukaistaa painopisteitä ja kansallisista varoista sekä Euroopan unionin, Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan puolustusviraston varoista peräisin olevaa rahoitusta;
2. Galileo- ja GMES-lippulaivahanke
a) Galileo
Eurooppalaisen Galileo-ohjelman tarkoituksena on luoda huippuluokan maailmanlaajuinen satelliittinavigointi järjestelmä, joka tarjoaa siviilivalvonnassa olevia erittäin tarkkoja ja luotettavia globaaleja paikannuspalveluja. eurooppalaisesta järjestelmästä aloitettiin 1990-luvun lopulla, ja vuonna 1999 neuvosto kehotti komissiota kehittämään siviiliviranomaisten hallinnoiman maailmanlaajuisen järjestelmän[1]. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta koskevien neuvottelujen kariuduttua parlamentti ja neuvosto päättivät vuonna 2008 saattaa loppuun kokoonpanon käyttämällä EU:n varoja[2].
Järjestelmällä tuotetaan riippumattomia navigointi- ja paikannuspalveluita, minkä lisäksi tämä Galileo-ohjelmaan liittyvä järjestelmä on yhteentoimiva kahden muun maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän eli GPS:n ja GLONASSin kanssa. Kaikilta osin käyttöön otettu järjestelmä koostuu 30 satelliitista ja siihen liittyvästä maassa sijaitsevasta infrastruktuurista.
Satelliittien ensimmäistä tilauserää, laukaisupalveluiden, järjestelmätukipalveluiden ja toimintaa koskevien palveluiden hankintasopimusten perusteella komissio ilmoitti kolmen alustavan palvelun eli avoimen palvelun, alustavan julkisesti säännellyn palvelun ja alustavan etsintä- ja pelastuspalvelun tarjoamisesta. Ihmishengen turvaavaa palvelua ja kaupallista palvelua testataan vuodesta 2014 alkaen, ja ne tarjotaan, kun järjestelmä saavuttaa täyden toimintavalmiuden.
Esittelijä kehottaa komissiota täydentämään asianmukaisella tavalla lainsäädäntö- ja rahoituskehystä vuoden 2011 loppuun mennessä etenkin, kun otetaan huomioon vuosien 2014–2020 rahoituskehyksen vahvistaminen. Esittelijä epäilee, että komission ehdottamat seitsemän miljardin euron kokonaiskustannukset[3], jotka perustuvat eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointien yhteydessä tehtyihin laskemiin[4], ylittyvät.
b) GMES
EU käynnisti GMES-ohjelman vuonna 2001. Sen avulla tuotetaan Sentinel-satelliittien välityksellä maahavainnointitietoja ilmastonmuutoksen seurantaan ja globaalin turvallisuuden varmistamiseen. Maan havainnointiin liittyviä sovelluksia käytetään monenlaisiin tarkoituksiin esimerkiksi luonnonvarojen hallinnoinnin, energian, maakartoituksen, ympäristön, kartografian, luonnonuhkien ehkäisemisen, maanviljelyn, elintarviketurvan, meteorologian ja sisäisen turvallisuuden alalla.
Esittelijä kehottaa komissiota täydentämään lainsäädäntökehystä ja selkiyttämään tehokasta hallintoa koskevaa linjausta. Esittelijä pitää valitettavana, ettei komissio ole ehdottanut GMES:n rahoituksen sisällyttämistä monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020. Esittelijä epäilee, että taloudellisen tuen rahoitussuunnitelman puute tekee tähän mennessä toteutetuista investoinneista hyödyttömiä.
3. Kansainvälinen yhteistyö
Sen seurauksena, että Kiinan COMPASS-satelliitti laukaistiin kiertoradalle vuonna 2007, lähiaikoina on odotettavissa, että kiertoradalla on uusi satelliittinavigointijärjestelmä (neljäs maailmanlaajuinen järjestelmä GPS:n, GLONASSin ja Galileon ohella). Intia rakentaa alueellista järjestelmäänsä (IRNSS – Indian Regional Navigation Satellite System) ja Japani omaa Quasi-Zenith -järjestelmäänsä (QZSS). EU:n kilpailijat ovat vahvistuneet ja voimme olettaa, että ne edistyvät dynaamisesti omalla tahollaan. Jotta Galileo voi muodostua sirujen valmistajien toiseksi maailmanlaajuiseksi GNSS-viitejärjestelmäksi, on ratkaisevan tärkeää, että varhaisvaiheen palveluja voidaan tarjota mahdollisimman pian, ja toisaalta tarvitaan vahvaa ja pitkäaikaista sitoutumista Galileo-järjestelmän rahoittamiseen myös tulevaisuudessa.
GNSS-ohjelmien kansainvälisten toimien suurimpana haasteena on yhteensopivuus ja yhteentoimivuus Galileon kanssa, GNSS-järjestelmään liittyvien resurssien käyttöoikeus sekä maailmanlaajuisten standardien määrääminen, satelliittien ja maa-asemien turvallisuuden varmistaminen samalla, kun varmistetaan eurooppalaisella rahoituksella kehitetyn arkaluonteisen GNSS-teknologian tiukempi valvonta, sekä kansainväliset pyrkimykset kehittää innovatiivisia sovelluksia ja ylikansallisesti kiinnostavia erikoistuneita sovelluksia. Tärkeänä tavoitteena on luoda markkinointimahdollisuuksia eurooppalaiselle GNSS-teknologialle ja sovellusteollisuudelle.
Esittelijä kehottaa komissiota laatimaan kansainvälisen yhteistyöstrategian tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ja Euroopan avaruusjärjestöä kuultuaan, jotta voidaan vahvistaa avaruusalan vuoropuhelua strategisten kumppaneiden (Yhdysvaltojen ja Venäjän federaation) kanssa ja selvittää mahdollisuutta käynnistää samanlainen vuoropuhelu muiden nousevien talouksien, kuten Kiinan, Japanin, Korean tasavallan, Brasilian, Intian ja Etelä-Afrikan tasavallan, kanssa.
4. Euroopan avaruusteollisuuden taloudellinen merkitys
Euroopan avaruusteollisuuden kokonaisliikevaihdon arvo on 5,4 miljardia euroa ja se työllistää yli 31 000 korkeasti koulutettua henkilöä. Euroopan 11 tärkeintä satelliittioperaattoria käyttää 153:a viestintäsatelliittia, ne työllistävät 6000:tta henkilöä ja niiden vuosittainen liikevaihto on kuusi miljardia euroa. Niiden toiminta myös vaikuttaa epäsuorasti 30 000 työpaikkaan. Arvioiden mukaan 6–7 prosentin osuus länsimaiden BKT:stä (800 miljardin euron osuus EU:ssa) on sidoksissa satelliittinavigointiin.
Avaruuspalvelut ovat voimakkaassa kasvussa. Esimerkiksi GNSS-sovellusten maailmanlaajuisen liikevaihdon odotetaan nousevan noin 240 miljardiin euroon vuonna 2020. Lisäksi Galileo- ja EGNOS-järjestelmät ovat muita, kilpailevia järjestelmiä edistyneempiä, minkä vuoksi niiden odotetaan tuottavan taloudellisia ja sosiaalisia voittoja noin 60–90 miljardin euron arvosta seuraavien 20 vuoden aikana.
Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n mukaan kaupallisten maahavainnointitietojen markkinoiden arvo, joka oli 735 miljoona dollaria vuonna 2007, voisi nousta kolmeen miljardiin euroon vuonna 2017.
Avaruustilannetietoisuutta edistävällä järjestelmällä (Space Situational Awareness, SSA) voidaan vähentää osaltaan laskettavissa olevien avaruusresurssien tappioita, joita aiheutuu törmäyksistä avaruusromun kanssa ja huonoista sääolosuhteista ja joiden arvo on saatavilla olevien tietojen perusteella keskimäärin noin 32 miljoonaa euroa vuosittain.
On lähes varmaa, että nämä kustannukset ovat vain murto-osa vahingoista ja kustannuksista, joita ei voida laskea, joita voi aiheutua eurooppalaisen avaruustilannetietoisuusjärjestelmän puutteen vuoksi. Esimerkiksi satelliitin menettäminen hätätilanteessa voi aiheuttaa jonkin satelliittiviestinnän toimintaedellytyksen menettämisen, mikä voi vuorostaan johtaa ihmishenkien menetykseen. Satelliitin tuhoutuminen tai täydellinen toimintakyvyttömyys voi aiheuttaa vakavia häiriöitä taloudelliseen toimintaan (pankkialalla turvaudutaan entistä enemmän satelliittiviestintään) ja jonkin nimenomaisen palvelun poistumisella käytöstä saattaa puolestaan olla huomattava vaikutus asiakkaisiin. Tällä haavaa ei ole saatavilla luotettavia lukuja, joiden perusteella näiden tappioiden arvoa voitaisiin arvioida. Yhtä lailla on myös mahdotonta arvioida, millaisia seurauksia aiheutuisi Maan lähelle tulevien kappaleiden putoamisesta tai mitä muita vaikutuksia niillä voisi olla.
- [1] Neuvoston päätöslauselma, 19. heinäkuuta 1999, Euroopan osallistumisesta satelliittinavigointipalvelujen uuteen sukupolveen – Galileo – Määritysvaihe, EYVL C 221, 3.8.1999.
- [2] Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annettu asetus (EY) N:o 683/2008, EUVL L 196, 24.7.2008.
- [3] KOM(2011) 500 lopullinen, osa I, s. 29.
- [4] 8. kesäkuuta 2011 annettu päätöslauselma.
YMPÄRISTÖN, KANSANTERVEYDEN JA ELINTARVIKKEIDEN TURVALLISUUDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (27.10.2011)
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
aiheesta "Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa"
(2011/2148(INI))
Valmistelija: Salvatore Tatarella
EHDOTUKSET
Ympäristön, kansanterveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. palauttaa mieliin, että Lissabonin sopimuksessa on uusi artikla (189 artikla), jossa määrätään, että unioni kehittää eurooppalaisen avaruuspolitiikan edistääkseen tieteellistä ja teknistä kehitystä, teollisuuden kilpailukykyä sekä tutkimusta, teknologista kehittämistä ja avaruuden tutkimusta; katsoo, että EU:n avaruuspolitiikka ei saa edistää avaruuden militarisointia;
2. katsoo, että avaruusohjelmien asianmukainen hyödyntäminen vähentäisi asianomaisten alojen kuluja huomattavasti ja hyödyttäisi edelleen alueita ja paikallisyhteisöjä;
3. korostaa Galileo- ja EGNOS-avaruusohjelmien perustavanlaatuista merkitystä, jotta avaruuspolitiikka voisi hyödyttää kansalaisia mahdollisimman paljon; kehottaa panemaan nämä ohjelmat nopeasti täytäntöön;
4. korostaa jälleen GMES-ohjelman merkitystä, sillä kyseessä on maan havainnointiohjelma, joka on keskeinen väline ilmastonmuutoksen ja ympäristön pilaantumisen torjunnassa; toteaa, että GMES mahdollistaa kansallisella, alueellisella ja maailmanlaajuisella tasolla tapahtuvan tietojen hankinnan ja analysoinnin avulla yksityiskohtaisten ja hyödyllisten tietojen keruun ilmaston sekä meri- ja maaympäristön seurannan, väestönsuojelutoiminnan, riskientorjunnan, hälytysjärjestelmien, luonnollisten tai ihmisen aiheuttamien katastrofien jälkeen tapahtuvan kriisinhallinnan ja pelastustoimien, meri- ja rannikkoalueiden valvonnan, maatalouden kehittämisen, vesihuollon ja maaperän hallinnoinnin ja aluesuunnittelun aloilla, siten että käytetään innovatiivista ympäristöarviointia ja -raportointia, jossa voidaan yhdistää avaruustiedot ja paikalla kerätyt tiedot; korostaa GMES-ohjelman merkitystä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamisessa ja kasvun ja vihreän talouden sekä teknologiaan ja infrastruktuuriin tehtävien pitkäaikaisten investointien tukemisessa, jotka ovat Euroopan unionin ja kaikkien ympäristöpolitiikkaan vahvasti sitoutuneiden jäsenvaltioiden painopistealueita;
5. pitää valitettavana, että komission ehdotuksessa rahoituskehykseksi vuosiksi 2014–2020 ei mainita lainkaan GMES-ohjelmaa, ja uskoo, että jos jäsenvaltioita pyydetään kattamaan edelleen ohjelman käynnistämiseen ja vuosittaiseen toimintaan tarvittavat kulut, tämä johtaa pidemmällä aikavälillä kustannusten kasvuun, epätasa-arvoon tietojen saannissa ja hyödyissä unionin kansalaisille, luultavasti ohjelman väliaikaiseen keskeyttämiseen ja siitä johtuvaan tietojen saannin keskeytymiseen sekä loppujen lopuksi riippuvuuteen muista kuin eurooppalaisista avaruusinfrastruktuureista, mikä asettaa muut siihen liittyvät alat vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen;
6. korostaa, että GMES-ohjelman kulut on jo katettu vuoden 2013 loppuun asti ja niiden kokonaissumma on 3 miljardia euroa (satelliittien kokonaiskulut ovat noin 2,3 miljardia euroa, sen lisäksi palveluihin liittyvät kulut noin 700 miljoonaa euroa) ja että ohjelman toimintamenot vuosina 2014–2020 ovat vuodessa keskimäärin 850 miljoonaa euroa; kehottaa komissiota edistämään julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia ja hankkimaan enemmän yksityistä pääomaa;
7. toteaa lisäksi, että sisällyttämällä GMES-ohjelman rahoitus monivuotiseen rahoituskehykseen 2014–2020 vältettäisiin se, että tutkimuksen puiteohjelmaan palvelujen ja tietojen alalla jo tehdyt investoinnit jäisivät hyödyttömiksi;
8. panee merkille sosiaalisen hyödyn, joka koituu GMES-palvelujen käyttäjille, joille jatkuvuus ja kestävyys ovat olennaisen tärkeitä, jotta he voivat hyödyntää mahdollisimman hyvin ohjelman tarjoamaa seurantainfrastruktuuria;
9. toteaa jälleen, että GMES-ohjelma on etusijalla eurooppalaisessa avaruuspolitiikassa ja että se sen vuoksi olisi sisällytettävä unionin talousarvioon, jotta Euroopan unioni voi pysyä Eurooppa 2020-strategian sitoumuksissaan ja torjua samalla ilmastonmuutosta.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
26.10.2011 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
57 2 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
János Áder, Elena Oana Antonescu, Kriton Arsenis, Sophie Auconie, Pilar Ayuso, Paolo Bartolozzi, Sergio Berlato, Martin Callanan, Nessa Childers, Chris Davies, Bairbre de Brún, Esther de Lange, Anne Delvaux, Bas Eickhout, Edite Estrela, Jill Evans, Karl-Heinz Florenz, Elisabetta Gardini, Gerben-Jan Gerbrandy, Françoise Grossetête, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Dan Jørgensen, Karin Kadenbach, Christa Klaß, Holger Krahmer, Jo Leinen, Peter Liese, Linda McAvan, Radvilė Morkūnaitė-Mikulėnienė, Miroslav Ouzký, Gilles Pargneaux, Antonyia Parvanova, Andres Perello Rodriguez, Mario Pirillo, Pavel Poc, Anna Rosbach, Oreste Rossi, Daciana Octavia Sârbu, Carl Schlyter, Horst Schnellhardt, Richard Seeber, Theodoros Skylakakis, Claudiu Ciprian Tănăsescu, Salvatore Tatarella, Anja Weisgerber, Åsa Westlund, Glenis Willmott, Sabine Wils, Marina Yannakoudakis |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Inés Ayala Sender, Matthias Groote, Romana Jordan Cizelj, Philippe Juvin, Riikka Manner, Jiří Maštálka, Michail Tremopoulos, Andrea Zanoni |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Peter Šťastný |
||||
LIIKENNE- JA MATKAILUVALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.10.2011)
teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnalle
aiheesta "Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa"
(2011/2148(INI))
Valmistelija: Artur Zasada
EHDOTUKSET
Liikenne- ja matkailuvaliokunta pyytää asiasta vastaavaa teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:
1. panee merkille, että tähän mennessä seitsemästi kokoontunut avaruusneuvosto on viitannut vain kerran ohimennen Euroopan liikenteeseen eikä se ole käsitellyt avaruuspolitiikan merkitystä liikenteen alalla tarkemmin, kuten asian käsittelyn yhteenvedosta käy ilmi;
2. korostaa, että on ymmärrettävä paremmin keskeisten toimialojen riippuvuus avaruudesta, ja kannustaa jäsenvaltioita ja komissiota tiedottamaan avaruuden merkityksestä;
3. palauttaa mieliin, että liikenne on keskeisessä asemassa pyrittäessä saavuttamaan EU:n hiilidioksidipäästöjä koskevat 20-20-20-tavoitteet ja Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet ja etteivät kestävän kasvun tavoitteet toteudu ilman tehokasta liikennealaa;
4. katsoo, että Euroopan unionin avaruusstrategian luominen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa avaruusteknologian täysipuolinen panos kaikkien liikennemuotojen turvallisempaan ja tehokkaampaan ohjaukseen ja hallintaan;
5. korostaa, että Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat avainasemassa yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan luomisessa ja turvallisen ja kustannustehokkaan ilmaliikenteen jatkokehittämisessä, ja sen vuoksi pitää kunnianhimoisen ja täsmällisen aikataulun laatimista molemmille ohjelmille sekä molempien ohjelmien täytäntöönpanon vakaata rahoittamista – jossa tarvitaan teknologisen edistyksen ja teollisuuden kapasiteetin kasvun turvaavaa tutkimus- ja innovointirahoitusta sekä pk-yritysten rahoituksen saannin parantamista – ehtona yhtenäisen eurooppalaisen ilmatilan käyttöön ottamiselle ajallaan, mikä taas on ratkaiseva askel kohti Euroopan yhdentymisen edistämistä ja Euroopan yhtenäismarkkinoiden vahvistamista;
6. kiinnittää huomiota koko EU:n kattavan EGNOS-ohjelman merkitykseen lentoliikenteen yhtenäismarkkinoiden vahvistamisessa etenkin niillä alueilla, joissa järjestelmä ei toimi kunnolla, ja korostaa, että järjestelmää on laajennettava Etelä-, Itä- ja Kaakkois-Eurooppaan;
7. katsoo, että EGNOSin ja Galileon käytön tukeminen siviili-ilmailussa on keskeinen edellytys eurooppalaisen ilmaliikenteen hallinnan nykyaikaistamishankkeen (SESAR) toteuttamisessa, erityisesti sen käyttämisessä laskeutumismenetelmien kehittämiseen ja pienillä lentoasemilla;
8. kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan jälleen sitoutumisensa EU:n avaruuspolitiikkaan, kuten SESARiin, joka osoittautuu vielä elintärkeäksi tulevan kasvun ja työllisyyden kannalta monilla eri aloilla;
9. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita turvaamaan rahoituksen avoimuuden ja avaruuden sotilaallisen ja siviilikäytön strategioiden välisen yhteistyön;
10. korostaa, että Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat välttämättömiä tehokkaan ja ympäristön kannalta kestävän tieliikenteen hallinnan sekä tienkäyttömaksun keruujärjestelmien, eCall-palveluiden, reaaliaikaisen jäljityksen ja tulevaisuuden digitaalisten ajopiirtureiden toiminnan kannalta;
11. korostaa, että vaarallisten ja saastuttavien tavaroiden kuljetuksen tarkkailemisen pitäisi olla etusijalla satelliittiseuranta- ja -navigointijärjestelmissä;
12. muistuttaa GMES-ohjelman merkityksestä liikenteen ja liikenneturvallisuuden alan kestävässä kehityksessä, erityisesti meriliikenteessä ja -valvonnassa; katsoo, että Euroopan unionilla on jatkossakin oltava aktiivinen rooli GMES-ohjelman rahoittamisessa ja kehittämisessä, ja pitää siksi valitettavana, että sen rahoitusta ei ole säilytetty vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä; kehottaa komissiota ja neuvostoa säilyttämään EU:n rahoitustuen monivuotisessa rahoituskehyksessä ja etsimään yhdessä neuvoston ja parlamentin kanssa innovatiivisia keinoja GMES-ohjelman rahoittamiseksi, mukaan luettuna hankejoukkovelkakirjojen käyttö;
13. kehottaa varmistamaan avaruusteknologiaan perustuvien innovatiivisten liikennesovellusten ja palveluiden rahoituksen, kehittämisen, toteuttamisen ja kannattavuuden, jotta EU:n investoinneista avaruusteknologiaan saataisiin mahdollisimman suuri hyöty ja voitaisiin vastata käyttäjien ja suuren yleisön tarpeisiin;
14. painottaa kolmansien maiden ja erityisesti Yhdysvaltain, Japanin, Venäjän Kiinan, Intian, Brasilian, Argentiinan ja Chilen sekä Afrikan ja Lähi-idän maiden kanssa tehtävän teollisen yhteistyön merkitystä;
15. katsoo, että EU:n pitäisi olla edelläkävijä avaruusalalla ja kansainvälisesti yhä merkittävämmässä strategisessa roolissa; kehottaa siksi kehittämään unionin koordinointivalmiuksia avaruustutkimuksessa ja antamaan lisää tukea tutkimukseen ja teknologian kehittämiseen, jotta EU:sta tulisi teknologisesti riippumattomampi, ja varmistamaan, että yleisö ja avaruustutkimuksen ulkopuoliset toimialat pääsevät mukaan jakamaan tämän alan innovoinnista saatavia hyötyjä;
16. on samaa mieltä komission kanssa siitä, että EU:n on säilytettävä itsenäiset valmiudet avaruuslentoihin, jotta se voi saavuttaa avaruuspolitiikkansa tavoitteet ja hyödyntää kestävällä tavalla avaruusalan sovelluksia esimerkiksi liikennepolitiikassa; kannustaa komissiota tekemään uhanalaisessa tilassa olevaa strategista kantorakettialaa koskevia konkreettisia ehdotuksia ja kiinnittämään erityisesti huomiota ehdotettuun avaruusteollisuuspolitiikkaan;
17. korostaa sen tärkeyttä, että Euroopan unioni osallistuu avaruuden turvallisuuden varmistamiseen eurooppalaisen avaruusvalvontajärjestelmän (Space Situational Awareness System) ja myös kansainvälisellä avaruusasemalla tapahtuvan avaruuden tutkimuksen kautta, sillä keskeisen eurooppalaisen avaruusinfrastruktuurin suojaaminen törmäyksiltä toisten avaruusalusten tai avaruusromun kanssa sekä avaruustutkimuksen aikaansaama teknologian kehitys voivat molemmat olla hyödyksi liikenteen aloilla myös maapallolla, erityisesti ilmailussa.
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
11.10.2011 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
37 2 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Inés Ayala Sender, Georges Bach, Izaskun Bilbao Barandica, Antonio Cancian, Michael Cramer, Ryszard Czarnecki, Philippe De Backer, Luis de Grandes Pascual, Christine De Veyrac, Saïd El Khadraoui, Ismail Ertug, Carlo Fidanza, Knut Fleckenstein, Jacqueline Foster, Mathieu Grosch, Dieter-Lebrecht Koch, Jaromír Kohlíček, Georgios Koumoutsakos, Werner Kuhn, Jörg Leichtfried, Marian-Jean Marinescu, Gesine Meissner, Mike Nattrass, Hubert Pirker, David-Maria Sassoli, Vilja Savisaar-Toomast, Olga Sehnalová, Debora Serracchiani, Brian Simpson, Keith Taylor, Silvia-Adriana Ţicău, Georgios Toussas, Giommaria Uggias, Thomas Ulmer, Peter van Dalen, Artur Zasada, Roberts Zīle |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Dominique Riquet |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Margrete Auken |
||||
VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS
|
Hyväksytty (pvä) |
23.11.2011 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
45 0 3 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Jean-Pierre Audy, Ivo Belet, Bendt Bendtsen, Jan Březina, Maria Da Graça Carvalho, Giles Chichester, Pilar del Castillo Vera, Vicky Ford, Adam Gierek, Norbert Glante, Robert Goebbels, Fiona Hall, Jacky Hénin, Edit Herczog, Kent Johansson, Romana Jordan Cizelj, Lena Kolarska-Bobińska, Béla Kovács, Philippe Lamberts, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Anni Podimata, Herbert Reul, Teresa Riera Madurell, Paul Rübig, Amalia Sartori, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Ioannis A. Tsoukalas, Vladimir Urutchev, Kathleen Van Brempt, Alejo Vidal-Quadras, Henri Weber |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Yannick Jadot, Ivailo Kalfin, Seán Kelly, Holger Krahmer, Werner Langen, Alajos Mészáros, Mario Pirillo, Vladimír Remek |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Cristian Silviu Buşoi, Anna Hedh |
||||