esityksestä neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen tekemisestä

(13238/2011 – C7‑0242/2011 – 2010/0132(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon esityksen neuvoston päätökseksi (13238/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin ja Indonesian tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen näkökohtia koskevan sopimuksen (10843/3/2010),

–   ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 100 artiklan 2 kohdan ja 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7-0242/2011),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon liikenne- ja matkailuvaliokunnan suosituksen (A7‑0448/2011),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle, komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Indonesian tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

Johdanto

Jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisiä kansainvälisiä lentoliikennesuhteita on perinteisesti säännelty jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Euroopan unionin tuomioistuin katsoi vuonna 2002 antamassaan tuomiossa, että kansallisiin kahdenvälisiin sopimuksiin sisältyvät perinteiset nimeämislausekkeet ovat unionin oikeuden vastaisia. Ne antavat kolmannelle maalle mahdollisuuden evätä tai peruuttaa kokonaan tai tilapäisesti liikennöintiluvat tai muut luvat sellaiselta lentoliikenteen harjoittajalta, jonka jokin jäsenvaltio on nimennyt mutta joka ei ole kyseisen jäsenvaltion tai sen kansalaisten omistuksessa ja tosiasiallisessa määräysvallassa. Tämän on katsottu syrjivän sellaisia Euroopan unionin lentoliikenteen harjoittajia, jotka ovat sijoittautuneet jonkin jäsenvaltion alueelle mutta jotka ovat jonkin toisen jäsenvaltion kansalaisten omistuksessa tai määräysvallassa. Tämä on vastoin Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 49 artiklaa, jossa sijoittautumisvapauttaan käyttäneille jäsenvaltioiden kansalaisille taataan sijoittautumisvaltiossa sama kohtelu kuin kyseisen jäsenvaltion kansalaisille. Myös muun muassa EU:n kilpailulainsäädännön noudattaminen olisi varmistettava tarkistamalla tai täydentämällä jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden kahdenvälisten lentoliikennesopimusten voimassa olevia määräyksiä.

Komissio on täten neuvotellut sopimuksen, jolla korvataan Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Indonesian välillä tehtyjen 19:n voimassa olevan kahdenvälisen lentoliikennesopimuksen tietyt määräykset.

Sopimuksen pääkohdat

2 artikla (nimeämislauseke): EU-maiden lentoliikenteen harjoittajien välisen syrjinnän estämiseksi kansalliset nimeämislausekkeet, jotka koskevat kahdenvälisen sopimuksen osapuolena olevan jäsenvaltion lentoliikenteen harjoittajia, korvataan kaikkia EU-maiden lentoliikenteen harjoittajia koskevalla EU:n nimeämislausekkeella. Tarkoituksena on antaa kaikille EU:n lentoliikenteen harjoittajille syrjimätön pääsy asianomaisten EU:n jäsenvaltioiden ja Indonesian välisille lentoreiteille.

3 artikla (lentoturvallisuus): Tällä määräyksellä varmistetaan, että kahdenvälisten sopimusten turvamääräyksiä sovelletaan tilanteissa, joissa viranomaisvalvonnasta vastaa muu kuin lentoliikenteen harjoittajan nimennyt jäsenvaltio.

4 artikla (lentopolttoaineen verotus): Vaikka perinteisillä kahdenvälisillä sopimuksilla usein myönnetään lentopolttoaineelle vapautus veroista, neuvoston direktiivillä 2003/96/EY sallitaan Euroopan unionin alueella tapahtuvien toimintojen verotus edellyttäen, että tietyt ehdot täyttyvät. Sopimuksen tarkoituksena on laajentaa jäsenvaltioiden kyseistä oikeutta Indonesian lentoyhtiöihin, jotka haluavat liikennöidä unionin sisäisillä reiteillä.

5 artikla (yhteensopivuus kilpailusääntöjen kanssa): Tällä artiklalla kielletään kilpailunvastaiset käytänteet.

Sopimus on allekirjoitettu 29. kesäkuuta 2011, ja sopimuspuolet ovat sitoutuneet toimimaan sen mukaisesti sopimuksen allekirjoittamisesta sen voimaantuloon asti. Voidakseen tehdä sopimuksen neuvosto tarvitsee Euroopan parlamentin hyväksynnän. Työjärjestyksen 81 artiklan mukaisesti parlamentti ilmaisee kantansa yhdessä äänestyksessä eikä tarkistuksia itse sopimukseen voida jättää käsiteltäväksi.

Esittelijä ehdottaa liikenne- ja matkailuvaliokunnalle puoltavan lausunnon antamista sopimuksen tekemisestä.