MIETINTÖ ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä käännösjärjestelyjen osalta

21.12.2011 - (KOM(2011)0216 – C7‑0145/2011 – 2011/0094(CNS)) - *

Oikeudellisten asioiden valiokunta
Esittelijä: Raffaele Baldassarre

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä käännösjärjestelyjen osalta

(KOM(2011)0216 – C7‑0145/2011 – 2011/0094(CNS))

(Erityinen lainsäätämisjärjestys – kuuleminen)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen neuvostolle (KOM(2011)0216),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 118 artiklan toisen kohdan, jonka mukaisesti neuvosto on kuullut parlamenttia (C7-0145/2011),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon oikeudellisten asioiden valiokunnan mietinnön (A7-0002/2012),

1.  hyväksyy komission ehdotuksen sellaisena kuin se on tarkistettuna;

2.  pyytää komissiota muuttamaan ehdotustaan vastaavasti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 293 artiklan 2 kohdan mukaisesti;

3.  pyytää neuvostoa ilmoittamaan parlamentille, jos se aikoo poiketa parlamentin hyväksymästä sanamuodosta;

4.  pyytää tulla kuulluksi uudelleen, jos neuvosto aikoo tehdä huomattavia muutoksia komission ehdotukseen;

5.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus  1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 6 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(6) Koska Euroopan patenttivirasto vastaa eurooppapatenttien myöntämisestä, vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien käännösjärjestelyjen olisi perustettava Euroopan patenttiviraston tällä hetkellä soveltamaan menettelyyn. Järjestelyjen tavoitteena olisi oltava tarvittavan tasapainon saavuttaminen toisaalta talouden toimijoiden etujen ja toisaalta käsittelykustannuksiin ja teknologisen tiedon saatavuuteen liittyvän yleisen edun välillä.	(6) Koska Euroopan patenttivirasto vastaa eurooppapatenttien myöntämisestä, vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien käännösjärjestelyjen olisi perustettava Euroopan patenttiviraston tällä hetkellä soveltamaan menettelyyn. Järjestelyjen tavoitteena olisi oltava tarvittavan tasapainon saavuttaminen toisaalta talouden toimijoiden, erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten, etujen ja toisaalta käsittelykustannuksiin ja teknologisen tiedon saatavuuteen liittyvän yleisen edun välillä.
Tarkistus  2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(9) Vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien saatavuuden helpottamiseksi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa hakijoiden, joiden kieli ei kuulu Euroopan patenttiviraston virallisiin kieliin, olisi voitava toimittaa patenttihakemuksensa Euroopan patenttivirastolle millä tahansa muulla unionin virallisella kielellä. Täydentävänä toimenpiteenä sellaisia hakijoita varten, jotka saavat vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin ja joiden asuinpaikka tai päätoimipaikka on unionin jäsenvaltiossa, jonka virallinen kieli ei kuulu Euroopan patenttiviraston virallisiin kieliin, Euroopan patenttiviraston olisi asetuksen xx/xx [aineelliset säännökset] 12 artiklan mukaisesti hallinnoitava järjestelmää, jossa hakijat saavat lisäkorvauksen kustannuksista, jotka aiheutuvat käännöksistä kyseisestä kielestä Euroopan patenttiviraston käsittelykielelle, ja joka on Euroopan patenttiviraston nykyisin jo soveltamaa järjestelmää kattavampi.	(9) Vaikutukseltaan yhtenäisten eurooppapatenttien saatavuuden helpottamiseksi erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa hakijoiden, joiden kieli ei kuulu Euroopan patenttiviraston virallisiin kieliin, olisi voitava toimittaa patenttihakemuksensa Euroopan patenttivirastolle millä tahansa muulla unionin virallisella kielellä. Täydentävänä toimenpiteenä pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, luonnollisiin henkilöihin ja voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin, jotka saavat vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin ja joiden asuinpaikka tai päätoimipaikka on unionin jäsenvaltiossa, jonka virallinen kieli ei kuulu Euroopan patenttiviraston virallisiin kieliin, olisi sovellettava järjestelmää, jossa hakijat saavat lisäkorvauksen kustannuksista, jotka aiheutuvat käännöksistä kyseisestä kielestä Euroopan patenttiviraston käsittelykielelle, ja joka on Euroopan patenttiviraston nykyisin jo soveltamaa järjestelmää kattavampi. Euroopan patenttiviraston olisi asetuksen xx/xx [aineelliset säännökset] 12 artiklan mukaisesti hallinnoitava lisäkorvausjärjestelmää.
Tarkistus  3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 9 a kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(9 a) Lisäkäännöskustannuksia koskevat säännöt ja niiden korvaustaso olisi määritettävä siten, että käännöskustannusten korvaaminen varmistetaan periaatteessa täysimääräisesti; käännöksen tavanomaisen keskimääräisen markkinahinnan ilmentämiseksi ja väärinkäytösten estämiseksi olisi määritettävä sivukohtainen enimmäismäärä.
Tarkistus  4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale
Komission teksti	Tarkistus
(10) Jotta edistetään patenttitiedon saatavuutta ja teknologisen tiedon levittämistä, käyttöön olisi mahdollisimman pian saatava konekäännökset patenttihakemuksista ja -julkaisuista kaikille unionin virallisille kielille. Euroopan patenttivirasto kehittää parhaillaan konekäännöksiä, ja ne ovat hyvin tärkeä väline pyrittäessä parantamaan patenttitiedon saatavuutta ja levittämään teknologista tietoa laajalti. Eurooppapatenttihakemuksista ja -julkaisuista tehtyjen korkealaatuisten konekäännösten saatavuus hyvissä ajoin kaikilla unionin virallisilla kielillä hyödyttäisi kaikkia eurooppapatenttijärjestelmän käyttäjiä. Konekäännökset ovat keskeinen tekijä Euroopan unionin politiikassa. Tällaisia konekäännöksiä olisi tehtävä ainoastaan tiedotustarkoituksissa, eikä niillä pitäisi olla oikeusvaikutusta.	(10) Jotta edistetään patenttitiedon saatavuutta ja teknologisen tiedon levittämistä, käyttöön olisi mahdollisimman pian saatava konekäännökset patenttihakemuksista ja -julkaisuista kaikille unionin virallisille kielille. Euroopan patenttivirasto kehittää parhaillaan konekäännöksiä, ja ne ovat hyvin tärkeä väline pyrittäessä parantamaan patenttitiedon saatavuutta ja levittämään teknologista tietoa laajalti. Eurooppapatenttihakemuksista ja -julkaisuista tehtyjen korkealaatuisten konekäännösten saatavuus hyvissä ajoin kaikilla unionin virallisilla kielillä hyödyttäisi kaikkia eurooppapatenttijärjestelmän käyttäjiä. Konekäännökset ovat keskeinen tekijä Euroopan unionin politiikassa. Tällaisia konekäännöksiä olisi tehtävä ainoastaan tiedotustarkoituksissa, eikä niillä pitäisi olla oikeusvaikutusta. Ne olisi asetettava saataville verkossa maksutta, kun patenttihakemus ja myönnetty patentti julkaistaan.
Tarkistus  5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 11 b kappale (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	(11 b) Siirtymäkauden päätyttyä Euroopan patenttiviraston olisi edelleen julkaistava hakijan vapaaehtoisesti toimittama englanninkielinen lisäkäännös eurooppapatentin patenttijulkaisusta. Tämä lisäisi kansainvälistä julkisuutta ja rajoittaisi mahdollisuutta siihen, että patentinloukkaaja väittää toimineensa hyvässä uskossa.
Tarkistus  6 Ehdotus asetukseksi 1 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Tällä asetuksella toteutetaan tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi neuvoston päätöksellä 2011/167/EU myönnetyn luvan perusteella käännösjärjestelyjen osalta.	1. Tällä asetuksella toteutetaan tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi neuvoston päätöksellä 2011/167/EU myönnetyn luvan perusteella käännösjärjestelyjen osalta. Sillä säädellään eurooppapatentteihin sovellettavia käännösjärjestelyjä siinä määrin kuin niillä on yhtenäinen vaikutus.
	2. Tämä asetus ei vaikuta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 342 artiklan mukaisesti vahvistetun unionin toimielimissä käytettäviä kieliä koskevan sääntelyn eikä neuvoston asetuksen N:o 1/1958 soveltamiseen.
	3. Tämä asetus perustuu Euroopan patenttiviraston kielijärjestelyyn, eikä sen olisi katsottava luovan erityistä unionin kielijärjestelyä eikä muodostavan millekään unionin tulevalle oikeudelliselle välineelle ennakkotapausta rajoitetusta kielijärjestelystä.
Tarkistus  7 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 a kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 a. Kun patenttihakemusten ja patenttijulkaisujen konekäännökset ovat saatavilla kaikilla unionin kielillä 6 artiklan 3 kohdan mukaisesti, ne asetetaan saataville verkossa maksutta samanaikaisesti kun patenttihakemukset ja myönnetyt patentit julkaistaan.
Tarkistus  8 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 2 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	2 b. Tämän asetuksen 6 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden päätyttyä ja asetuksen xx/xx [aineelliset säännökset] 12 artiklan mukaisesti osallistuvien jäsenvaltioiden on annettava Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklan mukaisesti Euroopan patenttivirastolle tehtäväksi julkaista englanniksi täydellinen lisäkäännös patenttijulkaisusta, jos hakija on toimittanut tämän lisäkäännöksen vapaaehtoisesti. Tällaista käännöstä ei tehdä automaattisin menetelmin.
Tarkistus  9 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta
Komission teksti	Tarkistus
1. Vaikutukseltaan yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyvässä riita-asiassa patentinhaltijan on väitetyn patentinloukkaajan pyynnöstä ja valinnan mukaan toimitettava täydellinen käännös patentista sen osallistuvan jäsenvaltion virallisiin kieliin kuuluvalla kielellä, jossa väitetty patentinloukkaus tapahtui tai jossa väitetyn patentinloukkaajan kotipaikka on.	1. Vaikutukseltaan yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyvässä riita-asiassa patentinhaltijan on väitetyn patentinloukkaajan pyynnöstä ja valinnan mukaan toimitettava täydellinen käännös patentista sen osallistuvan jäsenvaltion virallisiin kieliin kuuluvalla kielellä, jossa väitetty patentinloukkaus tapahtui tai jossa väitetyn patentinloukkaajan kotipaikka on. Tällaista käännöstä ei tehdä automaattisin menetelmin.
Tarkistus  10 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Vaikutukseltaan yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyvässä riita-asiassa patentinhaltijan on toimitettava oikeudenkäynnin aikana, jos vaikutukseltaan yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyvissä riita-asioissa osallistuvien jäsenvaltioiden alueella toimivaltainen tuomioistuin sitä pyytää, patentista täydellinen käännös kyseinen tuomioistuimen oikeudenkäyntikielelle.	2. Vaikutukseltaan yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyvässä riita-asiassa patentinhaltijan on toimitettava oikeudenkäynnin aikana, jos vaikutukseltaan yhtenäiseen eurooppapatenttiin liittyvissä riita-asioissa osallistuvien jäsenvaltioiden alueella toimivaltainen tuomioistuin sitä pyytää, patentista täydellinen käännös kyseinen tuomioistuimen oikeudenkäyntikielelle. Tällaista käännöstä ei tehdä automaattisin menetelmin.
Tarkistus  11 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 4 kohta
Komission teksti	Tarkistus
4. Jos kyseessä on vahingonkorvauksia koskeva riita-asia, asiaa käsittelevän tuomioistuimen on otettava huomioon se seikka, että väitetty patentinloukkaaja on saattanut toimia tietämättään tai ilman, että hän olisi perustellusti voinut tietää, että kyseessä on patentinloukkaus, ennen kuin hän on saanut 1 kohdassa tarkoitetun käännöksen.	4. Jos kyseessä on vahingonkorvauksia koskeva riita-asia, asiaa käsittelevän tuomioistuimen on otettava huomioon, onko väitetty patentinloukkaaja, etenkin jos kyseessä on pieni tai keskisuuri yritys, luonnollinen henkilö, voittoa tavoittelematon yhteisö, yliopisto tai julkinen tutkimuslaitos, toiminut tietämättään tai ilman, että hän olisi perustellusti voinut tietää, että kyseessä on patentinloukkaus, ennen kuin hän on saanut 1 kohdassa tarkoitetun käännöksen.
Tarkistus  12 Ehdotus asetukseksi 5 artikla
Komission teksti	Tarkistus
Kun otetaan huomioon, että eurooppapatenttihakemukset voidaan esittää millä tahansa Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 2 kappaleen mukaisella kielellä, osallistuvien jäsenvaltioiden on asetuksen xx/xx [aineelliset säännökset] 12 artiklan mukaisesti annettava Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä Euroopan patenttiviraston tehtäväksi hallinnoida korvausjärjestelmää, jolla kaikki käännöskustannukset korvataan tiettyyn enimmäismäärään saakka kyseisen asetuksen 13 artiklassa tarkoitetuista maksuista saaduista varoista niille hakijoille, jotka jättävät patenttihakemuksen Euroopan patenttivirastoon jollakin unionin virallisella kielellä, joka ei kuulu Euroopan patenttiviraston virallisiin kieliin.	1. Kun otetaan huomioon, että eurooppapatenttihakemukset voidaan esittää millä tahansa Euroopan patenttisopimuksen 14 artiklan 2 kappaleen mukaisella kielellä, osallistuvien jäsenvaltioiden on asetuksen xx/xx [aineelliset säännökset] 12 artiklan mukaisesti annettava Euroopan patenttisopimuksen 143 artiklassa tarkoitetussa merkityksessä Euroopan patenttiviraston tehtäväksi hallinnoida korvausjärjestelmää, jolla kaikki käännöskustannukset korvataan tiettyyn enimmäismäärään saakka kyseisen asetuksen 13 artiklassa tarkoitetuista maksuista saaduista varoista niille hakijoille, jotka jättävät patenttihakemuksen Euroopan patenttivirastoon jollakin unionin virallisella kielellä, joka ei kuulu Euroopan patenttiviraston virallisiin kieliin.
	2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu korvausjärjestelmä rahoitetaan asetuksen xx/xx [aineelliset säännökset] 13 artiklassa tarkoitetuista maksuista saaduilla varoilla, ja se on ainoastaan sellaisten pienten ja keskisuurten yritysten, luonnollisten henkilöiden, voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen ja yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten käytettävissä, joiden kotipaikka tai päätoimipaikka on unionin jäsenvaltiossa.
Tarkistus  13 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 b kohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	1 b. Edellä 1 kohdassa tarkoitetulla korvausjärjestelmällä varmistetaan käännöskustannusten täysimääräinen takaisinmaksu sellaiseen enimmäismäärään saakka, joka on määritetty siten, että ilmennetään käännösten keskimääräistä markkinahintaa ja estetään väärinkäytöksiä.
Tarkistus  14 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta – 1 a alakohta (uusi)
Komission teksti	Tarkistus
	Tällaisia käännöksiä ei tehdä automaattisin menetelmin.
Tarkistus  15 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta
Komission teksti	Tarkistus
2. Sitä sovelletaan [vahvistetaan tietty päivämäärä, joka on sama kuin yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi toteutettavasta tiiviimmästä yhteistyöstä annetun asetuksen xx/xx ensimmäinen soveltamispäivä].	2. Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014 alkaen tai yhdistettyä patenttituomioistuinta koskevan sopimuksen voimaantulopäivästä alkaen sen mukaan, kumpi päivämäärä on myöhempi.

PERUSTELUT

1. Johdanto

Hyvin toimiva patenttijärjestelmä, joka kykenee täyttämään käyttäjien todelliset tarpeet, on tärkeässä roolissa EU:n talouskasvussa ja kilpailukyvyssä. Teollis- ja tekijänoikeudet ovatkin yksi tärkeimmistä innovoinnin kehittämisen perusteista[1], ja sen lisäksi niiden käyttö myötävaikuttaa huomattavasti koko asianomaisen alueen taloudelliseen kehitykseen[2].

Jäsenvaltiot ovat pyrkineet yhtenäisen patenttisuojaan EU:ssa lähes puolen vuosisadan ajan. Koska yhteisön patentista ei ollut mahdollista päästä sopuun, vuonna 1973 laadittiin niin sanottu Münchenin yleissopimus[3], johon kaikki tämänhetkiset EU:n jäsenvaltiot myöhemmin liittyvät.

Yleissopimuksen mukainen keskitetty menettely ei kuitenkaan mahdollistanut Euroopan patenttijärjestelmän kehittämisen olennaisimpien esteiden poistamista. Näitä esteitä olivat erityisesti suuri oikeudellinen epävarmuus[4] ja patenttien voimaansaattamisen ja ylläpidon huomattavat kustannukset[5].

Näiden rajoitusten vuoksi on syntynyt patenttijärjestelmä, joka on äärimmäisen pirstaloitunut ja jonka kansainvälinen kilpailukyky on puutteellinen. Riittää kun todetaan, että 13 valtiossa voimaan saatettu eurooppapatentti on 13 kertaa kalliimpi kuin Yhdysvalloissa ja 11 kertaa kalliimpi kuin Japanissa[6].

2. Esittelijän kanta käännösjärjestelyihin

2.1 Alustavia huomioita ja painopisteet

Vaikka tämä ehdotus perustuu Euroopan patenttiviraston työkieliin ja on vaikean poliittisen kompromissin tulos, esittelijä katsoo, että englannin kieltä on suojeltava ja edistettävä mahdollisimman paljon kielenä, jota käytetään voittopuolisesti kansainvälisissä kauppasuhteissa.

Tässä yhteydessä kannattaa mainita, että 77 prosenttia[7] kaikista Euroopan patenttivirastoon jätetyistä patenttihakemuksista on jo englanniksi[8]. Tästä on helppo päätellä, että yritykset ja yliopistot valitsevat tällä hetkellä kieleksi englannin teknologisen tutkimustoiminnan ja innovoinnin alalla. Lisäksi englanti on ennen kaikkea tekninen kieli, minkä todistaa se, että 95 prosenttia kaikista T&K-alojen tieteellisistä selonteoista julkaistaan englanniksi[9].

Esittelijä uskoo myös, että eurooppalaiset pk-yritykset kärsivät edelleen alhaisemmasta tuottavuudesta ja hitaammasta kehityksestä kuin kumppaninsa Yhdysvalloissa ja muissa nopeasti kehittyvän talouden maissa varsinkin innovoinnin alalla. Komissio havaitsi tämän vaikeuden myös vuoden 2007 tiedonannossa, jolla pyrittiin avaamaan uudelleen keskustelu eurooppalaisesta patenttijärjestelmästä. Komissio korosti, että tärkeimmät syyt siihen, että pk-yritykset eivät osallistu patenttimarkkinoille ovat saatavilla olevan asianmukaisen neuvonnan puute varsinkin tutkimusvaiheessa ja kustannukset, jotka ovat aivan liian usein kestämättömiä[10].

Euroopan patenttijärjestelmän tulevaisuutta koskevassa kuulemisessa[11] pk-yritykset kiinnittivät itse huomiota erityistuen tarpeeseen varsinkin kun kyseessä ovat käännöskustannukset, patenttitutkimus ja oikeudellinen suoja.

Sama vaatimus tuli ilmi Small Business Act -aloitteesta pidettyjen kuulemisten aikana. Tällöin pk-yritykset pitivät kiinni siitä, että tärkeimmät esteet Euroopan patenttimarkkinoille pääsyyn olivat patenttijärjestelmän korkeat kustannukset ja oikeudellinen monimutkaisuus, ja korostivat yksinkertaistetun ja saatavilla olevan, edullisemman patenttijärjestelmän tarvetta[12].

Tämän alan tieteellinen tutkimus on myös toistuvasti vahvistanut, että tarvitaan erityistoimenpiteitä helpottamaan pk-yritysten pääsyä Euroopan patenttimarkkinoille[13]. Samaan aikaan tämä tutkimus on osoittanut käännösten kustannusten ja patenttien voimaansaattamisen ja ylläpidon huomattavan haitallisen vaikutuksen pk-yritysten päätöksiin siitä, kansainvälistääkö liiketoimintansa[14], mikä vahingoittaa innovoinnin kehitystä EU:ssa.

Esittelijä yhtyy edellä mainittuihin pyyntöihin ja siihen, että tarvitaan erityistoimenpiteitä helpottamaan pk-yritysten pääsyä Euroopan patenttimarkkinoille ja innovoinnin pariin. Esittelijä on vakuuttunut, että yhtenäistä patenttisuojaa koskevat lainsäädännölliset toimenpiteet tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden vastata pk-yritysten pyyntöihin varsinkin kustannusten ja oikeudellisen tuen aloilla.

2.2 Muutosehdotukset

Vaikutukseltaan yhtenäisen eurooppapatentin käännösjärjestelyt

Esittelijä aikoo säilyttää päätöksen perustaa kielijärjestelyt Euroopan patenttiviraston työkieliin komission tekemän vaikutusarvioinnin tulosten[15] ja luvan antamisesta tiiviimpään yhteistyöhön yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi tehdyn neuvoston päätöksen 2011/167/EU mukaisesti.

Esittelijä on kuitenkin hieman kriittinen sen suhteen, että sisämarkkinoihin erottamattomasti kuuluvalla alalla on valittu tiiviimmän yhteistyön kaltainen väline. Samalla kun esittelijä toivoo, että kaikki EU:n jäsenvaltiot kykenevät pian osallistumaan järjestelmään, esittelijä haluaa huomauttaa, että valittujen kielijärjestelyjen ei pitäisi olla ennakkotapaus rajoitetusta kielijärjestelmästä missään unionin tulevassa oikeudellisessa välineessä (ks. tarkistus 8).

Edellä esitetyn valossa esittelijä katsoo, että patenttijärjestelmää olisi suunnattava englannin kielen käytön suuntaan. Esittelijä on tähän liittyen tietoinen vaikeuksista, joita suora vaihto yksikieliseen patenttijärjestelmään aiheuttaisi Euroopan patenttivirastolle ja joillekin sen käyttäjille.

Esittelijä katsoo kuitenkin, että käyttäjille olisi annettava mahdollisuus suunnata järjestelmää kohti englannin käyttöä, jotta he voivat päättää, miten omat keksinnöt tehdään parhaiten tunnetuiksi ja miten niitä suojellaan. Esittelijä ehdottaa siksi, että asetuksen 6 artiklan mukaisen siirtymäkauden päätyttyä Euroopan patenttiviraston tehtäväksi olisi annettava eurooppapatentin patenttijulkaisun englanninkielisen käännöksen julkaiseminen sellaisena kuin hakija on itse sen toimittanut omalla kustannuksellaan (katso tarkistukset 7 ja 10).

Esittelijä uskoo, että tämän ansiosta hakijat voivat tarjota enemmän julkisuutta keksinnöilleen samalla kun he suojelevat itseään siltä, että patentinloukkaajat käyttävät väärin "hyvässä uskossa" -lauseketta (katso 4 artiklan 4 kohta)[16].

2.2.2 Pk-yrityksiä koskevat erityistoimenpiteet

Esittelijä yhtyy järjestelmän käyttäjien toiveisiin siitä, että etusijalle olisi asetettava pienille ja keskisuurille yrityksille aiheutuneiden kustannusten vähentäminen samalla kun lisätään niiden saamaa oikeudellista suojaa (katso tarkistus 1).

Edelliseen liittyen esittelijä pitää tervetulleena ehdotuksen 4 artiklan säännöstä, jolla pyritään suojelemaan patentinloukkaajien hyvää uskoa. Esittelijä katsoo myös, että säännöstä olisi sovellettava erityisesti pk-yrityksiin (katso tarkistus 13). Pk-yritysten rajoitettujen taloudellisten ja organisatoristen resurssien – etenkin tutkimusvaiheessa ja patentin ideaa arvioitaessa – vuoksi pienet yritykset olisi eriytettävä suurista yrityksistä, kun arvioidaan väitettyjen patentinloukkaajien hyvää uskoa tai vilpillisyyttä.

Pk-yritysten kustannusten vähentämisen suhteen esittelijä katsoo kuitenkin, että ehdotuksen 5 artiklassa tarkoitettua korvausjärjestelmää olisi sovellettava vain sellaisten lisäkustannusten korvaamiseen, joita on syntynyt pienille ja keskisuurille yrityksille, joiden kotipaikka tai päätoimipaikka on unionin jäsenvaltiossa (katso tarkistukset 2 ja 14). Jotta varmistettaisiin, että kustannusten korvausta sovelletaan myös yksittäisiin hakijoihin, tutkimuskeskuksiin ja yliopistoihin, esittelijä pitää suositeltavana sisällyttää korvausjärjestelmän edunsaajiin luonnolliset henkilöt ja voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (tarkistukset 2 ja 14).

Esittelijä katsoo myös, että 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle korvaukselle olisi määritettävä selkeä enimmäismäärä siten, että kaikki käännöskustannukset katetaan (katso tarkistus 3). Samaan aikaan esittelijä pitää tärkeänä, että korvausjärjestelmä perustuu teknisten käännösten markkinahintoihin, jotta estetään hakijoiden tekemät väärinkäytökset (katso tarkistus 14).

2.2.3 Konekäännökset ja siirtymäkauden järjestelyt

Esittelijä toivoo, että Euroopan patenttivirasto kehittää konekäännökset pikaisesti. Näillä käännöksillä on ratkaiseva rooli, koska ne mahdollistavat patenttitietojen asettamisen saataville menettelyjen varhaisesta vaiheesta lähtien, mikä tarjoaa tutkimusvaiheessa tärkeää apua, joka hyödyttää erityisesti yksittäisiä tutkijoita ja pk-yrityksiä.

Esittelijä pitää olennaisena varmistaa, että konekäännökset ovat maksuttomia ja välittömästi saatavilla, jotta hakijoiden ja käyttäjien ei tarvitse vastata järjestelmän kehitys- ja täytäntöönpanokustanuksista (katso tarkistukset 4 ja 9).

Samalla esittelijä katsoo, että yksittäisten kansallisten patenttivirastojen edustajien osallistuminen helpottaa konekäännösten laadun arviointia (katso tarkistukset 6 ja 16).

Esittelijä ei löydä mitään syytä, miksi käännösten laatutarkastukset olisi käynnistettävä vasta kuusi vuotta tämän asetuksen voimaantulosta. Esittelijä haluaisi siksi muuttaa tätä säännöstä siten, että arvioinnit voisivat alkaa kolme vuotta tämän asetuksen voimaantulosta (katso tarkistus 16).

Saman, käännösten korkeaa tasoa koskevan tavoitteen vuoksi esittelijä on muuttanut siirtymäkauden voimassaolon päättymistä koskevia säännöksiä, jotta konekäännösten laatu olisi riippuvainen pelkästään asiantuntija-arvioinnista. Siksi esittelijä on muuttanut kyseistä säännöstä, jotta komissio voi ehdottaa siirtymäkauden jatkamista riippumattoman asiantuntijakomitean arvioinnin perusteella (katso tarkistukset 17 ja 18).

2.2.4 Voimaantulo

Esittelijä katsoo, että yhtenäisen patenttisuojan vahvistamisen olisi kuljettava käsi kädessä yhtenäisen tuomioistuinjärjestelmän perustamisen kanssa.

Siksi esittelijä ehdottaa tekstin muuttamista sen varmistamiseksi, että tämä asetus tulee voimaan vasta kun tuomioistuinjärjestelmän on ratifioinut ainakin yhdeksän jäsenvaltiota, mukaan luettuina ne kolme, joissa on eniten patenttihakemuksia (katso tarkistus 19). Tällä tarkistuksella vältetään myös, että yksittäisten jäsenvaltioiden perustuslailliset tai poliittiset syyt estävät tuomioistuinjärjestelmäsopimuksen ratifioinnin ja näin asetusten voimaantulon.

• [1] ¹ Ks. Gambardella et al. (2006): 'Study on evaluating the knowledge economy - What are patents actually worth? The value of patents for today's economy and society". Tutkimukseen voi tutustua osoitteessa: http://ec.europa.eu/internal_market/indprop/docs/patent/studies/patentstudy-report_en.pdf. Tutkimuksessa korostetaan teollis- ja tekijänoikeuksien käytön ja innovoinnin välistä vahvaa korrelaatiota ja osoitetaan empiirisesti, että innovoinnin kehittyminen on tiiviisti riippuvaista keksinnön suojan tasosta.
• [2]  Ks. Arora, A. and Gambardella, D. (2010): 'Ideas for rent: an overview of markets for technology', Industrial and Corporate Change, 19(3): 775-803.
• [3]  Tällä hetkellä 5. lokakuuta 1973 allekirjoitetun Münchenin yleissopimuksen sopimuspuolina on 38 maata. Yleissopimus johti siihen, että 7. lokakuuta 1977 perustettiin Euroopan patenttijärjestö, jolla on kaksi elintä: Euroopan patenttivirasto ja hallintoneuvosto. Yleissopimus mahdollistaa, että eurooppapatentti myönnetään yhden menettelyn kautta. Kun eurooppapatentti on myönnetty, patentinhaltijan on pyydettävä, että sopimusvaltiot tunnustavat sen asiaankuuluvien kansallisten erityissäännösten ja tunnustusmenettelyjen pohjalta.
• [4]  Rinnakkaisten oikeudenkäyntien yhteiskustannukset neljässä jäsenvaltiossa, joissa on paljon patenttioikeudenkäyntejä (Saksa, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta ja Alankomaat) vaihtelee välillä 310 000–1 950 000 euroa ensimmäisessä oikeusasteessa ja välillä 320 000–1 390 000 euroa toisessa oikeusasteessa.
  Ks. Harhoff (2009), Economic Cost-Benefit Analysis of a Unified and Integrated European Patent Litigation System, Final Report.
• [5]  Eurooppapatentin voimaansaattamisen kokonaiskustannus on keskimäärin 12 500 euroa, jos se voimaansaatetaan 13 jäsenvaltiossa, ja yli 32 000 euroa, jos se voimaansaatetaan koko EU:ssa. Cfr. van Pottelsberghe, Bruno and François Didier (2006): The Cost Factor in Patent Systems, Universitè Libre de Bruxelles, Working Paper WP-CEB 06-002.
• [6]  Ks. SEC(2010)0796: Commission impact assessment on the translation arrangements for the EU patent, s. 9–11.
• [7]  Ks. v. Pottelsberghe, Bruno (2010): Europe should stop taxing innovation. Bruegel Policy Brief, 2010/02, s. 6.
• [8]  Komission vaikutusarvioinnissa annettu tieto. Kaikista patenttihakemuksista kuitenkin 45 prosenttia on englanniksi (ks. SEC(2010)796, s.21). On syytä huomauttaa, että komission tiedot koskevat pelkästään eurooppalaisten hakijoiden jättämiä hakemuksia. Koska yhtenäistä patenttisuojaa voivat kuitenkin hakea myös kolmansista maista peräisin olevat hakijat, kokonaistilasto kuvaa tilannetta kattavammin.
• [9]  Ks. van Pottelsberghe, Bruno (2010), edellä mainittu lähde s. 7.
• [10]  KOM(2007)0165, s. 13.
• [11]  Ks. komission raportti kuulemisen alustavista havainnoista osoitteessa: http://ec.europa.eu/internal_market/indprop/patent/consultation_en.htm.
• [12]  Ks. seuraavien tahojen panokset kuulemisprosessissa: BDI (Bundesverband der deutschen Industrie), DIHK (Deutscher Industrie- und Handelskammertag), CBI (Confederation of British Industries) ja UEAPME (European Association of Craft, Small and Medium-Sized Enterprises) osoitteessa: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/sme/small-business-act/.
• [13]  Yhteinen viitekehys on Van Pottelsberghe, B. and Danguy, J.(2010): Patent fees for a sustainable EU (community) patent system; Van Pottelsberghe, B. and Francois, D. (2009): The cost factor in patent systems, Journal of Industry, Competition and Trade, 2009:9(4), 329–355.
• [14]  Ks. Harhoff, D., Hoisl, K., van Pottelsberghe, B. (2009): Languages, fees and the international scope of patenting, Ecore Discussion Paper, n. 50.
• [15]  Ks. kyseinen vaikutusarviointi, s. 23–25.
• [16]  Asetusehdotuksessa säädetään, että toimivaltaisen tuomioistuimen olisi arvioitava kunkin yksittäisen tapauksen olosuhteita ja otettava muun muassa huomioon se, onko käsittelykieli Euroopan patenttivirastossa ja siirtymäkaudella käännös, joka on toimitettu yhdessä yhtenäistä vaikutusta koskevan pyynnön kanssa (ks. johdanto-osan 8 kappale).

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko	Tiiviimpi yhteistyö yhtenäisen patenttisuojan luomiseksi kääntämistä koskevat järjestelyt huomioon ottaen
Viiteasiakirjat	KOM(2011)0216 – C7-0145/2011 – 2011/0094(CNS)
EP:n kuuleminen (pvä)	30.5.2011
Asiasta vastaava valiokunta        Ilmoitettu istunnossa (pvä)	JURI 7.6.2011
Esittelijä(t)        Nimitetty (pvä)	Raffaele Baldassarre 11.4.2011
Valiokuntakäsittely	21.6.2011	11.10.2011	21.11.2011
Hyväksytty (pvä)	20.12.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	17 4 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Raffaele Baldassarre, Luigi Berlinguer, Sebastian Valentin Bodu, Françoise Castex, Christian Engström, Marielle Gallo, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Klaus-Heiner Lehne, Antonio López-Istúriz White, Antonio Masip Hidalgo, Alajos Mészáros, Bernhard Rapkay, Evelyn Regner, Francesco Enrico Speroni, Alexandra Thein, Diana Wallis, Rainer Wieland, Cecilia Wikström, Tadeusz Zwiefka
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Jan Philipp Albrecht, Jean-Marie Cavada, Luis de Grandes Pascual, Vytautas Landsbergis, Kurt Lechner, Eva Lichtenberger, Arlene McCarthy
Jätetty käsiteltäväksi (pvä)	9.1.2012