MIETINTÖ osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2012

26.1.2012 - (2011/2319(INI))

Talous- ja raha-asioiden valiokunta
Esittelijä: Jean-Paul Gauzès


Menettely : 2011/2319(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0018/2012
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0018/2012
Hyväksytyt tekstit :

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

osallistumisesta vuotuiseen kasvuselvitykseen 2012

(2011/2319(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission 23. marraskuuta 2011 antaman tiedonannon vuotuisesta kasvuselvityksestä 2012 (COM(2011)0815),

–   ottaa huomioon 16. marraskuuta 2011 hyväksytyn talouden ohjausjärjestelmää koskevan lainsäädäntöpaketin ja erityisesti makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16. marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[1],

–   ottaa huomioon 15. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman tulostaulusta makrotalouden epätasapainon valvontaa varten: alustava suunnitelma[2],

–   ottaa huomioon 1. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta[3],

–   ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman rahoitus-, talous- ja sosiaalikriisistä: suositukset toteutettaviksi toimenpiteiksi ja aloitteiksi[4],

–   ottaa huomioon 9. joulukuuta 2011 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston päätelmät,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon talous- ja raha-asioiden valiokunnan mietinnön (A7‑0018/2012),

A. ottaa huomioon, että viimeisimmissä tilastotiedoissa korostuu epätasa-arvon ja työttömyyden kasvu Euroopan unionissa;

B.  ottaa huomioon, että useimmat jäsenvaltiot eivät enää ole mukana Eurooppa 2020 ‑strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa;

Taloudelliset haasteet ja tärkeimmät makrotaloudelliset politiikat

1.  panee tyytyväisenä merkille komission esittelemän vuotuisen kasvuselvityksen 2012 hyvänä pohjana tämän vuoden talouspolitiikan eurooppalaiselle ohjausjaksolle; korostaa, että vallitsevaa julkisen talouden velkakriisiä ja rahoituskriisiä koskevissa erityisratkaisuissa, joita kaikki toimielimet päivittäin työstävät, on huomioitava keskipitkän ja pitkän aikavälin kasvua tukeviin toimiin sekä talouden yleisten rakenteiden uudistamiseen keskittyvä työ, jotta voidaan parantaa unionin talouden kestävyyttä ja kilpailukykyä ja varmistaa sen pitkäaikainen menestys;

2.  katsoo kuitenkin, että vuotuinen kasvuselvitys ei mene riittävän pitkälle, jotta palautettaisiin eurooppalaisten kotitalouksien ja yritysten sekä rahoitusmarkkinoiden luottamus, koska siinä jätetään huomiotta tarve ryhtyä kiireellisiin toimiin lyhyen aikavälin toiminnan ja työllisyyden tukemiseksi investoitaessa Eurooppa 2020 ‑tavoitteisiin;

3.  palauttaa mieliin, että vuotuisessa kasvuselvityksessä 2011 ja monissa muissa aloitteissa, jotka on pantava täytäntöön kansallisen ja unionin lainsäädännön kautta, mainittiin jo useimmat niistä tekijöistä, jotka ovat tarpeen luottamuksen palauttamisessa, kilpailukyvyn parantamisessa ja älykkään ja kestävän kasvun tuottamisessa ja työpaikkojen luomisessa;

4.  muistuttaa pyynnöistä, jotka parlamentti esitti neuvostolle ja komissiolle 1. joulukuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta, ja vaatii julkista vastausta tähän päätöslauselmaan sisältyneisiin osa-alueisiin;

5.  pahoittelee, että jäsenvaltiot eivät ole joko panneet lainkaan täytäntöön unionin tasolla hyväksyttyjä suuntaviivoja tai ovat tehneet sen keskenään eri tavalla, pitäen mielessä riittävän harkintavallan, joka jäsenvaltioilla on omien toimintamalliensa toteuttamiseksi, minkä takia hyväksyttyjen suuntaviivojen koko potentiaalia ei voida hyödyntää Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamiseksi; panee tyytyväisenä merkille, että tämänkertaisessa vuotuisessa kasvuselvityksessä painotetaan täytäntöönpanon merkitystä ja kasvua tukevia toimenpiteitä; korostaa, että jäsenvaltioiden sitoutumista demokraattiseen legitiimiyteen ja uuden talouden ohjausjärjestelmän yhteydessä hyväksyttyihin muutoksiin on vahvistettava huomattavasti;

6.   muistuttaa, että vuotuinen kasvuselvitys ja sitä koskevat Euroopan parlamentin ja muiden unionin toimielinten julkistamat viralliset kannat loivat perustan kansallisesti ja unionin tasolla toteutettaville ensisijaisille toimille seuraavien 12 kuukauden ajaksi myös Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamiseksi; katsoo, että sen pitäisi myös vaikuttaa kansallisiin päätöksiin talouden ja talousarvion alalla EU:n maakohtaisten suositusten rinnalla;

7.   hyväksyy komission analyysin, jonka mukaan niin kansallisesti kuin unionin tasolla toteutettavissa toimissa pitäisi painottaa seuraavia viittä periaatetta:

eriytetyt, kasvua edistävät strategiat julkisen talouden vakauttamiseksi siten, että varmistetaan talouden elpyminen ja työpaikkojen luominen;

reaalitalouden pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen;

kestävän kasvun edistäminen parantamalla kilpailukykyä ja lisäämällä investointeja;

työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen;

EU:n julkishallinnon ja yleishyödyllisten palvelujen nykyaikaistaminen;

8.  panee tyytyväisenä merkille Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaiva-aloitteissa saavutetun edistymisen arvioinnin, mutta korostaa, että sosiaalisen syrjäytymisen ja köyhyyden torjunnan olisi säilyttävä kaikkien toimintalinjojen painopisteenä;

9.  katsoo, että peruspankkipalvelujen saatavuus vaikuttaa edelleen merkittävästi sosiaaliseen osallisuuteen, ja kannustaa näin ollen komissiota ryhtymään rohkeampiin toimiin niiden saatavuuden takaamiseksi;

Eriytetyt, kasvua edistävät strategiat julkisen talouden vakauttamiseksi siten, että varmistetaan talouden elpyminen ja työpaikkojen luominen

10. myöntää, että jäsenvaltioiden talous- ja finanssipolitiikat ovat toisistaan riippuvaisia ja aiheuttavat näin ollen toisilleen heijastusvaikutuksia; korostaa, että tapa, jolla velkakriisi ratkaistaan ja koordinoidun talouspolitiikan avulla varmistetaan tehokkaasti parempi keskittyminen kestävään kasvuun ja työpaikkojen luomiseen pyrkiviin investointeihin, vaikuttaa suuresti kaikkien jäsenvaltioiden kasvunäkymiin riippumatta siitä, kuuluuko jäsenvaltio euroalueeseen vai ei; kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimiin korjatakseen liialliset alijäämänsä neuvoston asettamiin määräaikoihin mennessä ja vähentämään julkisen talouden velkaansa kestävälle tasolle;

11. panee merkille talouden ohjausjärjestelmää koskevat uudet lainsäädäntöehdotukset; katsoo, että tällaisten ehdotusten olisi tarjottava mahdollisuus tehostaa Euroopan parlamentin asemaa määritettäessä ja pantaessa täytäntöön talouspolitiikan eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvät talouspolitiikan valvontamenettelyt SEUT‑sopimuksen 121 ja 136 artiklan määräysten mukaisesti;

12. muistuttaa, että nykytilanteessa, jossa useat jäsenvaltiot joutuvat tekemään julkisten resurssien jakamista koskevia tiukkoja ja vaikeita valintoja, on kiireellisesti varmistettava eri talouspoliittisten välineiden johdonmukaisuus ja erityisesti politiikat, jotka edistävät sekä Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden että yleistavoitteiden saavuttamista;

13. muistuttaa tässä yhteydessä, että on tarpeen erityisesti yksilöidä, arvioida ja käsitellä jäsenvaltioiden talouspolitiikkojen heijastusvaikutuksia sekä arvioida eurooppalaiseen ohjausjaksoon sisältyvien talouspoliittisten välineiden sosiaalisia vaikutuksia;

14. korostaa, että jäsenvaltioiden pitäisi jatkaa omien talousarviotilanteidensa mukaan eriytettyjen strategioiden toteuttamista, ja vaatii, että jäsenvaltiot pitävät julkisten menojen kasvun BKT:n keskimääräistä kasvusuuntausta pienempänä edellyttäen, että menojen kasvuun ei liity lisää harkinnanvaraisia tulopuolen toimenpiteitä; kehottaa jäsenvaltioita painottamaan sekä talousarvion tulo- että menopuolella ensisijaisesti esimerkiksi sellaisten kasvua tukevien alojen menoja kuin koulutus, tutkimus, innovointi, infrastruktuuri ja energia sekä varmistamaan kyseisten menojen ja tulojen tehokkuuden; vaatii, että toteutetaan seuraavat tehokkaat, sosiaalisesti oikeudenmukaiset ja kestävät uudistukset:

–   eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmät,

–   kasvua tukevat verotusmallit jäsenvaltioissa, parempi verotuksen koordinointi ja tarvittaessa asianmukainen yhdenmukaistaminen EU:ssa; kannustaa jäsenvaltioita kehittämään kansallisia finanssipoliittisia kehyksiään sovitulla tavalla tehokkaan ja kestävän finanssipolitiikan edistämiseksi[5]; kehottaa komissiota varmistamaan veronkiertoa torjuvien toimien koordinoinnin;

Reaalitalouden pitkän aikavälin rahoituksen varmistaminen

15. panee tyytyväisenä merkille, että tärkeä sääntelyn tarkistustyö sekä rahoitusalan valvonta on aloitettu; uskoo, että tarvitaan perusteellisempia ja kunnianhimoisempia toimia, jotta parannetaan EU:n talousjärjestelmän kestävyyttä; painottaa, että tämä lisäisi Euroopan unionin kilpailukykyä; korostaa, että tämä on toteutettava tavalla, jolla torjutaan sääntelyn katvealueiden hyväksikäyttöä eikä kannusteta pääomapakoon tai siirtämään taloudellista toimintaa EU:n ulkopuolelle;

16. korostaa, että sijoittajien luottamuksen palauttaminen vaatii pankkien pääomatilanteen vahvistamista sekä toimenpiteitä, joilla pankkeja tuetaan rahoituksen saamisessa siten, että mahdollisimman hyvin estetään lyhyelle aikavälille painottuvat palkka- ja palkkiojärjestelmät sekä puutteelliset liiketoimintamallit; uskoo, että sääntelyn uudistaminen ja rahoitusalan valvonta ovat jatkossa tarpeen, jotta vastataan kasvaneisiin riskeihin sekä valtionvelkakirjamarkkinoilla että yksityisillä velkamarkkinoilla, ja sama koskee myös järjestelmän kannalta tärkeiden pankkien pääomatilanteen vahvistamista, mutta tällä ei saa heikentää muiden kuin järjestelmän kannalta tärkeiden rahoituslaitosten kilpailuasemaa; korostaa, että pankkien pääoman asianmukaisen korottamisen jälkeen niiden ei pitäisi kohtuuttomasti rajoittaa lainanantoa reaalitaloudelle ja näin ollen sääntelytoimin olisi luotava perusta niiden luotonantokapasiteetin lisäämiselle; kehottaa komissiota varmistamaan, että Euroopan finanssivalvojien järjestelmässä säilytetään pankkien luotonanto erityisesti niiden laitosten osalta, jotka hyötyivät kriisin vuoksi myönnetystä valtiontuesta ja EKP:n likviditeettijärjestelyistä; odottaa, että komissio tekee ehdotuksensa pankkikriisin hallinnasta ennen kesää 2012; pahoittelee yksityisten tappioiden siirtämistä yhteiskunnan vastuulle pumppaamalla pankkialalle likviditeettiä sekä luokituslaitosten ja kansainvälisten finanssikeskusten keinottelua ja vastaavanlaisia ilmiöitä;

17. tukee sellaisten hankejoukkolainojen luomista, joiden tarkoituksena on edistää keskeisten infrastruktuurihankkeiden rahoittamista kestävän kasvun ja kestävien työpaikkojen luomiseksi;

18. korostaa EIP-ryhmän tärkeää tehtävää reaalitalouden ja etenkin pk-yritysten tukemisessa sekä investointien varmistamisessa pitkän aikavälin infrastruktuurihankkeisiin Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisesti; uskoo, että EU:n olisi käytettävä olemassa olevia resursseja luodakseen innovatiivisia rahoitusvälineitä niille jäsenvaltioille, joilla ei juuri ole tilaa finanssipoliittisille elvytystoimille;

Kestävän kasvun edistäminen parantamalla kilpailukykyä ja lisäämällä investointeja

19. on huolissaan makrotaloudellisesta epätasapainosta EU:ssa ja siitä, että monet jäsenvaltiot, erityisesti markkinapaineen alla olevat, ovat jäämässä tuottavuudessa muista jälkeen; korostaa talouspolitiikkojen tehostetun koordinoinnin ja rakenteellisten uudistusten merkitystä näiden ongelmien ratkaisemisessa riittävällä tavalla sekä alijäämän että ylijäämän maissa; on huolissaan siitä, että maailmantalouden kasvusta valtaosan odotetaan tulevan tulevina vuosina EU:n ulkopuolisista maista, minkä takia jäsenvaltioiden vientikapasiteettia on vahvistettava ja on tarjottava vakaa kehys suorille ulkomaisille investoinneille, jotka on tarkoitettu EU:n reaalitalouteen;

Työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin puuttuminen (kuuluu työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan toimialaan)

20. uskoo, että rakenteellinen epätasapaino työpaikkojen tarjonnan ja kysynnän välillä vaikeuttaa elpymistä ja pitkäaikaisen kasvun aikaansaamista, ja kehottaa näin ollen uudistamaan työmarkkinoiden rakenteita, samalla kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta ja varmistetaan sosiaalinen yhteenkuuluvuus; kiinnittää huomiota työmarkkinaosapuolten asemaan ja vastuuseen rakenteellisten uudistusten suunnittelussa ja toteuttamisessa;

EU:n julkishallinnon ja yleishyödyllisten palvelujen nykyaikaistaminen

21. palauttaa mieliin, että julkishallinnon laatu vaikuttaa ratkaisevasti kilpailukykyyn ja tuottavuuteen niin EU:n tasolla kuin kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti; toteaa, että kilpailukyvyn palauttamisen kannalta ratkaisevassa asemassa ovat julkisen sektorin uudistukset; katsoo, että laadukas julkishallinto edellyttää riittävästi budjettivaroja ja uudistuksia samalla, kun noudatetaan toissijaisuusperiaatetta, kuten todetaan yleistä etua koskevista palveluista tehdyssä pöytäkirjassa N:o 26;

22. panee merkille yleishyödyllisiä palveluja koskevat laatupuitteet, joilla lisätään selkeyttä ja oikeusvarmuutta sen suhteen, miten EU:n lainsäädäntöä sovelletaan yleishyödyllisiin palveluihin, varmistetaan tärkeimpien palvelujen saanti ja parannetaan laatua;

23. pahoittelee unionin lainsäädännön hidasta täytäntöönpanoa joissakin jäsenvaltioissa ja kehottaa niitä täyttämään tilastoille hyväksytyt laatuvaatimukset; on vakuuttunut siitä, että luotettavien, tarkkojen ja ajantasaisten tietojen saatavuus on erittäin tärkeä osa poliittista päätöksentekoprosessia; panee tyytyväisenä merkille komission ponnistelut parantaa jäsenvaltioiden komissiolle (Eurostatille) toimittamien tietojen luotettavuutta; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön äskettäin hyväksytyn neuvoston direktiivin jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista niin pian kuin mahdollista;

24. kehottaa tehostamaan julkisia palveluja ja parantamaan julkishallinnon ja oikeuslaitoksen avoimuutta ja laatua sekä kannustaa lisäksi vähentämään tarpeetonta hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa; korostaa, että on tärkeää seurata ja arvioida julkishallinnon toimintaa toissijaisuusperiaatteen mukaisesti;

25. ottaa huomioon, että vuotuinen kasvuselvitys kattaa paljon muutakin kuin vain taloudellisia seikkoja, ja kannustaa komissiota näin ollen laatimaan ohjelmia tietyille politiikanaloille, kuten puolustukseen, joissa useiden jäsenvaltioiden yhteinen hallinto tai omistajuus toisi mittakaavaetua ja sen myötä lisäarvoa ja taloudellista säästöä kyseisille jäsenvaltioille;

26. korostaa nykyisessä taloudellisessa tilanteessa EU:n rahoittamien ohjelmien yhä tärkeämpää asemaa ja kannustaa komissiota esittämään ehdotuksen Eurooppa 2020 ‑strategian toimien rahoittamisesta käyttämättömien maksumäärärahojen siirroin;

Menettelysäännöt

27. pahoittelee, ettei Euroopan parlamentin osallistumisesta jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen tai vuotuisen kasvuselvityksen laatimiseen määrätä muodollisesti SEUT-sopimuksessa, kun parlamentti kuitenkin osallistuu työllisyysasioihin kuulemismenettelyn kautta (SEUT-sopimuksen 148 artiklan 2 kohta); muistuttaa, että vuotuiseen kasvuselvitykseen olisi sovellettava yhteispäätösmenettelyä ja että tästä olisi päätettävä perussopimuksia seuraavan kerran muutettaessa; haluaa vahvistaa unionin ja kansallisten toimielinten, varsinkin parlamentaaristen elinten, välistä vuoropuhelua aina kun se on mahdollista ja keskinäisen kunnioituksen ja yhteisymmärryksen hengessä;

28. palauttaa mieliin, että talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta säädetään nykyään Euroopan unionin johdetussa oikeudessa (katso asetuksen (EU) N:o 1175/2011 2 a artikla)[6];

29. muistuttaa, että talouden hallinnan vahvistamisesta annetussa lainsäädäntöpaketissa (niin kutsuttu six pack) säädetään taloudellisen vuoropuhelun välineestä: "unionin toimielinten ja erityisesti Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission vuoropuhelun tehostamiseksi ja avoimuuden ja vastuuvelvollisuuden lisäämiseksi Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi kutsua neuvoston puheenjohtajan, komission ja mahdollisesti Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan tai euroryhmän puheenjohtajan valiokuntaan keskustelemaan … tehdyistä päätöksistä. Euroopan parlamentin asiasta vastaava valiokunta voi tarjota jäsenvaltiolle, jota tällaiset päätökset koskevat, tilaisuuden osallistua näkemystenvaihtoon"; kehottaa hyödyntämään mahdollisimman paljon tätä välinettä, joka mahdollistaa taloudellisen yhteistyön ja keskinäisen yhteisymmärryksen;

30. toteaa, että talouden hallinnan vahvistamisesta annetun lainsäädäntöpaketin (niin kutsuttu six pack) mukaista talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa aletaan toteuttaa vuonna 2012, mihin liittyy muun muassa vakaus- ja kasvupaketin sääntöjen ja kansallisten finanssipoliittisten sääntöjen vahvistaminen sekä uusien menettelyjen määrittäminen makrotalouden epätasapainon valvontaa ja korjaamista varten;

31. kehottaa komissiota laatimaan yksityiskohtaisen arvion maakohtaisten suositusten täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa ja julkaisemaan sen ennen kesäkuussa 2012 pidettävään Eurooppa-neuvoston kokousta;

32. kehottaa komissiota toimimaan tiiviissä yhteistyössä neuvoston kanssa, jotta kehitetään aito yhteinen talousarvio- ja tilinpäätösnimikkeistö;

33. muistuttaa, että neuvoston olisi selitettävä kantansa julkisesti parlamentissa käytävän taloudellisen vuoropuhelun yhteydessä, jos neuvoston kanta poikkeaa huomattavasti komission suosituksista ja ehdotuksista;

34. korostaa tässä yhteydessä, että komission suosituksissa ja ehdotuksissa on jätettävä jäsenvaltioille riittävästi poliittista harkintavaltaa täytäntöönpanoa varten toissijaisuusperiaatteen ja SEUT-sopimuksen 126 artiklan määräysten mukaisesti, koska suositellut tavoitteet ja päämäärät voidaan saavuttaa useiden eri keinojen avulla;

35. kehottaa komissiota selittämään perusteellisesti, miksi se on kritisoinut kansallisia uudistusohjelmia tai kestävän kulutuksen ja tuotannon ohjelmia ja muita asiakirjoja, joita jäsenvaltiot ovat toimittaneet osana talouden ohjausjärjestelmää; odottaa, että näin toimiessaan komissio toimittaa kyseiselle jäsenvaltiolle kriittisen arvionsa taustalla olevan yksityiskohtaisen metodologian ja lähtöoletuksen;

36. palauttaa mieliin, että uuden lainsäädäntökehyksen mukaisesti Euroopan parlamentin on voitava osallistua asianmukaisesti talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toteuttamiseen päätöksenteon avoimuuden ja selontekovelvollisuuden lisäämiseksi erityisesti taloudellisen vuoropuhelun kautta, kuten asiaa koskevassa johdetussa oikeudessa säädetään;

37. kiittää komissiota siitä, että se julkisti vuotuisen kasvuselvityksensä marraskuun loppuun mennessä, ja olettaa tämän aikataulun vakiintuvan, jotta parlamentilla olisi riittävästi aikaa kertoa näkemyksensä, ennen kuin kevään Eurooppa-neuvosto päättää vuotuisista suuntaviivoista;

38. korostaa, että SEUT-sopimuksen 121 artiklan mukaisesti neuvoston puheenjohtajan ja komission sekä mahdollisesti euroryhmän puheenjohtajan on annettava Euroopan parlamentille ja Eurooppa-neuvostolle vuosittain kertomus monenvälisen valvonnan tuloksista;

39. kehottaa komissiota, neuvostoa ja Eurooppa-neuvostoa sopimaan parlamentin kanssa rationalisoidusta aikataulusta talouspolitiikan eurooppalaisen ohjausjakson toteuttamiselle, jotta se olisi mahdollisimman tehokasta, avointa ja perusteltua;

40. antaa puhemiehelle valtuudet puolustaa tätä kantaa kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa (1. ja 2. maaliskuuta 2012);

41. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja Eurooppa-neuvostolle.

  • [1]  EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.
  • [2]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0583.
  • [3]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0542.
  • [4]  Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0331.
  • [5]  Katso esimerkiksi jäsenvaltioiden julkisen talouden kehyksiä koskevista vaatimuksista 8. marraskuuta 2011 annettu neuvoston direktiivi 2011/85/EU.
  • [6]  Katso julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 muuttamisesta 16. marraskuuta 2011 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1175/2011.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

24.1.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

3

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Sharon Bowles, Udo Bullmann, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Diogo Feio, Elisa Ferreira, Ildikó Gáll-Pelcz, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Sylvie Goulard, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Syed Kamall, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Philippe Lamberts, Werner Langen, Astrid Lulling, Juan Andrés Naranjo Escobar, Ivari Padar, Alfredo Pallone, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool, Pablo Zalba Bidegain

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Pervenche Berès, Bas Eickhout, Sari Essayah, Ashley Fox, Danuta Jazłowiecka, Olle Ludvigsson, Gay Mitchell, Rolandas Paksas