MIETINTÖ vuotuisen kasvuselvityksen 2012 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista

    31.1.2012 - (2011/2320(INI))

    Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta
    Esittelijä: Marije Cornelissen

    Menettely : 2011/2320(INI)
    Elinkaari istunnossa
    Asiakirjan elinkaari :  
    A7-0021/2012
    Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
    A7-0021/2012
    Hyväksytyt tekstit :

    EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

    vuotuisen kasvuselvityksen 2012 työllisyys- ja sosiaalinäkökohdista

    (2011/2320(INI))

    Euroopan parlamentti, joka

    –       ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 3 artiklan,

    –       ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 9 artiklan,

    –       ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 145, 148 ja 152 artiklan sekä 153 artiklan 5 kohdan,

    –       ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 28 artiklan,

    –       ottaa huomioon neuvoston 7. maaliskuuta 2011 hyväksymän Euroopan tasa-arvosopimuksen (2011–2020),

    –       ottaa huomioon 23. marraskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Vuotuinen kasvuselvitys 2012" (COM(2011)0815) ja sen liitteenä olevan luonnoksen yhteiseksi työllisyysraportiksi,

    –       ottaa huomioon 1. joulukuuta 2011 antamansa päätöslauselman talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta[1],

    –       ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "EUROOPPA 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

    –       ottaa huomioon 8. syyskuuta 2010 antamansa lainsäädäntöpäätöslauselman ehdotuksesta neuvoston päätökseksi jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista: Eurooppa 2020 -strategian yhdennettyjen suuntaviivojen II osa[2],

    –       ottaa huomioon 21. lokakuuta 2010 tehdyn neuvoston päätöksen 2010/707/EU[3] jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista,

    –       ottaa huomioon 23. marraskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma: Eurooppa tähtää täystyöllisyyteen" (COM(2010)0682),

    –       ottaa huomioon 26. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma"[4],

    –       ottaa huomioon 16. joulukuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi: Eurooppalaiset puitteet sosiaaliselle ja alueelliselle yhteenkuuluvuudelle" (COM(2010)0758),

    –       ottaa huomioon 15. marraskuuta 2011 antamansa päätöslauselman köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalaisesta foorumista[5],

    –       ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission suosituksen työmarkkinoilta syrjäytyneiden aktiivisen osallisuuden edistämisestä (tiedoksiannettu numerolla C(2008)5737)[6] ja siitä 6. toukokuuta 2009 antamansa päätöslauselman[7],

    –       ottaa huomioon sosiaalisen suojelun komitean lausunnon ja mietinnön Eurooppa 2020 ‑strategian sosiaalisesta ulottuvuudesta (SPC/2010/10/7 lopullinen),

    –       ottaa huomioon 5. huhtikuuta 2011 annetun komission tiedonannon "EU:n puitekehys vuoteen 2020 ulottuville romanien kansallisille integrointistrategioille" (COM(2011)0173),

    –       ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta[8],

    –       ottaa huomioon 15. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Nuoret liikkeellä: Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa" (COM(2010)0477),

    –       ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Nuoret liikkeellä ‑aloite – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi"[9],

    –       ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman nuorten työmarkkinoille pääsyn edistämisestä sekä harjoittelijoiden, työharjoittelun ja oppisopimuskoulutuksen aseman vahvistamisesta[10],

    –       ottaa huomioon 7. syyskuuta 2010 antamansa päätöslauselman uuden kestävän talouden työllisyyspotentiaalin kehittämisestä[11],

    –       ottaa huomioon 28. kesäkuuta 1999 annetun neuvoston direktiivin 1999/70/EY Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY), Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE) ja julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) tekemästä määräaikaista työtä koskevasta puitesopimuksesta[12],

    –       ottaa huomioon 15. joulukuuta 1997 annetun neuvoston direktiivin 1997/81/EY Euroopan teollisuuden ja työnantajain keskusjärjestön (UNICE), julkisten yritysten Euroopan keskuksen (CEEP) ja Euroopan ammatillisen yhteisjärjestön (EAY) tekemästä osa-aikatyötä koskevasta puitesopimuksesta[13],

    –       ottaa huomioon yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista 27. marraskuuta 2000 annetun neuvoston direktiivin 2000/78/EY[14],

    –       ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

    –       ottaa huomioon työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan mietinnön (A7‑0021/2012),

    A.     toteaa, että kriisin sosiaaliset seuraukset ovat kauaskantoisia, ja tällä hetkellä niitä pahentavat joissakin maissa valtionvelkakriisin vuoksi toteutetuista säästötoimenpiteistä, työpaikkojen vähentämisestä niin yksityisellä kuin julkisellakin sektorilla sekä sosiaaliturvaetuuksien ja julkisten palvelujen supistamisesta ja näin ollen huononevasta köyhyystilanteesta kaikkialla EU:ssa johtuvat vaikutukset;

    B.     toteaa, että työttömyys on lisääntynyt merkittävästi vuodesta 2008 ja työttömien määrä on noussut EU:ssa 23 miljoonaan, mikä vastaa kymmentä prosenttia työikäisestä väestöstä; toteaa, että työllisyystavoitteensa saavuttamiseksi EU:n on lisättävä työpaikkojen määrää 17,6 miljoonalla vuoteen 2020 mennessä;

    C.     toteaa, että nuorten työmarkkinatilanne on erityisen vaikea heidän koulutustasostaan riippumatta, ja he päätyvät usein epävarmoihin työsuhteisiin ja palkattomaan harjoitteluun; toteaa, että nuorten vaikea tilanne johtuu osittain siitä, että heidän hankkimansa taidot eivät vastaa työmarkkinoiden tarpeita;

    D.     toteaa, että kriisistä kärsivät eniten myös eläkeikää lähestyvät, pitkäaikaistyöttömät, kolmansien maiden työntekijät ja vähän koulutetut työntekijät;

    E.     toteaa, että tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen on ratkaisevan tärkeää Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa, koska naiset ovat suurin vielä käyttämätön työn voimavara ja suurin osa EU:ssa köyhyydessä elävistä on naisia; katsoo, että tämän vuoksi on kiinnitettävä erityistä huomiota sekä sukupuolinäkökohtien huomioon ottamiseen että naisia koskeviin toimiin koko eurooppalaisessa ohjausjaksossa;

    F.     toteaa, että työssäkäyvien köyhyys ja epävarmuus lisääntyvät EU:ssa sen lisäksi, että työttömien määrä on korkea ja työttömyyden keskimääräinen kesto on pidentynyt; toteaa, että kriisin seurauksena köyhyys uhkaa uusia ihmisryhmiä; toteaa, että sosiaalisen suojelun komitea varoittaa tuloköyhyyden, lapsiköyhyyden, vakavan aineellisen puutteen ja sosiaalisen syrjäytymisen uhkaavan yhä useampia ihmisiä sosiaaliturvajärjestelmiin kohdistuvien julkisen talouden vakauttamistoimenpiteiden – jos nämä kohdennetaan väärin ja ovat regressiivisiä – vaikutusten vuoksi ja katsoo, että yhdennettyjen aktiivisten osallistamisstrategioiden täytäntöönpanon olisi sen vuoksi oltava keskeinen tekijä EU:n ja jäsenvaltioiden sosiaalipoliittisissa ohjelmissa;

    G.     ottaa huomioon, että säästötoimenpiteillä ja julkisen talouden tasapainottamiseen tähtäävillä toimenpiteillä voi olla kohtuuttoman kielteinen vaikutus naisten asemaan työmarkkinoilla ja naisten köyhyyteen esimerkiksi naisiin vaikuttavien julkisen sektorin leikkausten tai lastenhoidon veroetuuksien rajoittamisen vuoksi;

    H.     toteaa, että tilanteen kiireellisyydestä huolimatta Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttaminen edistyy jäsenvaltioissa odotettua heikommin; toteaa, että kansallisissa uudistusohjelmissa esitetyt sitoumukset ovat riittämättömiä useimpien EU:n tasolla asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi;

    I.      toteaa, että sosiaali- ja työllisyysnäkökohdat on sisällytetty vuotuisen kasvuselvityksen viidestä painopistealueesta ainoastaan yhteen, vaikka ne liittyvät Eurooppa 2020 ‑strategian viidestä yleistavoitteesta kolmeen;

    Keskeiset viestit kevään Eurooppa-neuvostolle

    1.      kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että seuraavat viestit sisällytetään vuoden 2012 eurooppalaista ohjausjaksoa koskeviin toimintaohjeisiin, ja antaa puhemiehelle valtuudet puolustaa tätä kantaa kevään Eurooppa-neuvoston kokouksessa 1.–2. maaliskuuta 2012;

    I.      Varmistetaan johdonmukaisuus ja lisätään pyrkimyksiä Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi

    2.      kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että vuotuisen kasvuselvityksen perusteella määritetyt vuotuiset toimintaohjeet ovat kaikilta osin sellaiset, että niillä pyritään täyttämään kaikki Eurooppa 2020 ‑strategian älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat tavoitteet;

    3.      kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan toimintaohjeissaan eri painopistealueiden johdonmukaisuuden, jotta julkisen talouden vakauttamista koskevat ohjeet perustuvat sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen eivätkä lisää köyhyyttä tai vaikeuta työttömyyden torjumiseksi ja kriisin sosiaalisten seurausten lieventämiseksi toteutettavia toimia; uskoo vahvasti, että päähuomio on keskitettävä sellaisiin yhdennettyihin uudistustoimenpiteisiin, jotka edistävät kasvua niin lyhyellä kuin keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; korostaa tämän vuoksi, että budjetti-, kasvu- ja työllisyystoimenpiteitä on tarkasteltava kokonaisuutena, sillä ne ovat kaikki toisistaan riippuvaisia ja muodostavat yhdessä edellytykset elpymiselle;

    4.      kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan poliittisissa suuntaviivoissaan, että Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen varataan EU:n varoja;

    5.      on syvästi huolissaan siitä, että tämänhetkiset kansalliset tavoitteet eivät ole riittäviä Eurooppa 2020 -strategian työllisyyttä, koulutusta ja köyhyyden vähentämistä koskevien yleistavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että jäsenvaltiot tiukentavat kansallisia tavoitteitaan ja että niitä täydennetään konkreettisilla ja realistisilla täytäntöönpanoa koskevilla etenemissuunnitelmilla ja arvioidaan selkeillä ja johdonmukaisilla indikaattoreilla sovitun yhteisen arviointikehyksen pohjalta, jotta EU pyrkii selkeän ja toteutuskelpoisen linjan mukaisesti saavuttamaan kaikki Eurooppa 2020 -tavoitteet ja jotta varmistetaan mahdollisuus mitata edistymistä avoimesti;

    II.     Tuetaan kestävien työpaikkojen luomista investoinneilla ja verouudistuksilla

    6.      kehottaa Eurooppa-neuvostoa jättämään talousarvioon riittävästi liikkumavaraa ja kannustamaan investointeja kestävien ja ihmisarvoisten työpaikkojen luomiseen monilla eri aloilla sekä työntekijöiden koulutukseen, työttömien työntekijöiden koulutukseen ja köyhyyden vähentämiseen tehtäviin investointeihin; kehottaa niitä jäsenvaltioita, joiden vaihtotase on ylijäämäinen, vähentämään osaltaan makrotaloudellista epätasapainoa lisäämällä sisäistä kysyntää, jotta kaikkialla EU:ssa vältyttäisiin työpaikkojen lisäämistä haittaavalta taantumakierteeltä;

    7.      kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään toimintaohjeet, jotka koskevat verorasituksen siirtämistä työstä muihin kohteisiin kannustaen näistä poikkeuksista/vähennyksistä hyötyviä yrityksiä vastavuoroisesti tarjoamaan ihmisarvoisen elämän takaavan palkan; uskoo, että tämä tekisi työntekijöiden palkkaamisesta ja pitämisestä houkuttelevampaa ja parantaisi yleistä työmarkkinatilannetta ja erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tilannetta; kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään toissijaisuusperiaatteen mukaisesti toimintaohjeet tulojen parantamisesta oikeudenmukaisen, progressiivisen, varoja uudelleen jakavan, tehokkaan ja vaikuttavan verotuksen avulla sekä parantamalla verotuksen koordinointia veropetosten torjumiseksi, jotta voidaan varmistaa järjestelmän oikeudenmukaisuus ja säilyttää sosiaalinen koheesio;

    III.   Parannetaan työllisyyden laatua sekä edellytyksiä lisätä työntekijöiden osallistumista

    8.      pitää valitettavana, että työn houkuttelevuuden lisäämiseen tarkoitetuissa toimintaohjeissa ei puututa työpaikkojen laatuun ja että huomiota kiinnitetään liian vähän sellaisten edellytysten luomiseen, joita tarvitaan työmarkkinoiden, erityisesti naisten, vammaisten ja vähävaraisimpien, esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, osallistumisen lisäämiseksi; kehottaa Eurooppa-neuvostoa esittämään ihmisarvoista työtä koskevia ohjeita sekä toimia, joilla tuetaan työ-, perhe- ja yksityiselämän yhteensovittamista kohtuuhintaisten hoiva- ja lastenhoitopalvelujen, perhevapaiden ja joustavien työjärjestelyjen avulla;

    9.      varoittaa, että säästötoimenpiteet ja hallinnollisen rasituksen vähentäminen eivät saisi vaarantaa sosiaaliturva-, terveys- ja turvallisuusvaatimuksia eivätkä johtaa väljempiin ehtoihin tai EU:n lainsäädännöstä tehtäviin poikkeuksiin;

    IV.   Torjutaan nuorisotyöttömyyttä

    10.    korostaa, että on tärkeää olla menettämättä nuoren sukupolven potentiaalia, ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa sisällyttämään nuorisotyöttömyyden torjunnan painopistealueisiin; kehottaa jäsenvaltioita kehittämään kattavia strategioita niitä nuoria varten, joilla ei ole työ-, opiskelu- tai koulutuspaikkaa, mukaan lukien kohdennetut aktiiviset työmarkkinapoliittiset toimet, toimet, joilla puututaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaan, nuorten yrittäjyyden edistäminen sekä puitteet koulusta työelämään siirtymisen turvaamiseksi, mistä voidaan mainita esimerkkinä ns. kaksijakoinen ammattikoulutus; kehottaa jäsenvaltioita tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa ottamaan käyttöön nuorisotakuun, jolla varmistetaan, että EU:ssa kaikille nuorille tarjotaan työtä, oppisopimuskoulutusta, lisäkoulutusta tai työn ja koulutuksen yhdistelmää neljän kuukauden enimmäistyöttömyysjakson jälkeen; painottaa, että nuorten epävarmoja työsuhteita, kuten määräaikaisia työsopimuksia, osa-aikaisia työsuhteita ja palkatonta harjoittelua, on vähennettävä siellä, missä nämä ovat ei-toivottuja;

    V.     Torjutaan köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä painottaen erityisesti ryhmiä, joilla ei ole työmarkkinayhteyksiä tai joiden työmarkkinayhteydet ovat vähäisiä

    11.    pitää ilahduttavana, että vuotuiseen kasvuselvitykseen sisältyy ensimmäistä kertaa köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen alaa koskevia ohjeita, ja kehottaa Eurooppa-neuvostoa hyväksymään kyseiset ohjeet ensisijaisina varmistaen samalla, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunta ei rajoitu toimenpiteisiin, joilla pyritään integroimaan ihmisiä työmarkkinoille, painottamalla sellaisten haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien sosiaalista suojelua ja aktiivista osallistamista, joilla ei ole työmarkkinayhteyksiä tai joiden työmarkkinayhteydet ovat vähäisiä;

    12.    korostaa, että SEUT-sopimuksen 9 artikla on otettava huomioon eurooppalaisten ohjausjaksojen kaikissa vaiheissa, myös maakohtaisissa suosituksissa, joita olisi täydennettävä sosiaalisia vaikutuksia koskevilla ennakko- ja jälkiarvioinneilla;

    VI.   Parannetaan demokraattista oikeutusta, tulosvastuuta ja sitoutumista

    13.    palauttaa mieliin, että jäsenvaltioiden talouspolitiikan eurooppalaisen ulottuvuuden merkitystä lisättäessä on samanaikaisesti varmistettava demokraattinen oikeutus ja asianmukainen tulosvastuu Euroopan parlamentille ja kansallisille parlamenteille; katsoo, että koska tavallisen lainsäätämisjärjestyksen soveltamiselle vuotuiseen kasvuselvitykseen ei ole oikeusperustaa, Eurooppa-neuvostolla on erityinen vastuu ottaa toimintaohjeita hyväksyessään huomioon parlamentin huomautukset, jotta taataan ohjeiden demokraattinen oikeutus, ja että säästötoimien ja talouskurin täytäntöönpanon kiireellisyys ei missään tapauksessa voi mennä sen edelle, että päätöksentekomenettelyn on oltava demokraattinen;

    14.    kehottaa Eurooppa-neuvostoa ja jäsenvaltioita sitoutumisen varmistamiseksi takaamaan, että kansalliset ja alueelliset parlamentit, työmarkkinaosapuolet, julkiset viranomaiset ja kansalaisyhteiskunta osallistuvat tiiviisti toimintaohjeiden täytäntöönpanoon ja seurantaan Eurooppa 2020 -strategian ja talouspolitiikan ohjausprosessin yhteydessä;

    15.    kehottaa komissiota muuttamaan vuotuisen kasvuselvityksen vuotuisiksi kestävän kasvun suuntaviivoiksi vuonna 2013 ja esittämään suuntaviivat sellaisessa muodossa, että parlamentti pystyy ehdottamaan niihin muutoksia, ja takaamaan, että avoimen toimielinten välisen päätöksentekomenettelyn tuloksena saavutetaan yhteisesti sovittuja toimintaohjeita;

    Työllisyys- ja sosiaalialalla toteutettavat lisätoimet

    Lisätään työllisyyttä ja parannetaan työpaikkojen laatua

    16.    kehottaa jäsenvaltioita tukemaan aloitteita, joilla helpotetaan työllisyyspotentiaaliltaan parhaiden alojen kehittämistä, erityisesti siirtymistä kestävään talouteen (vihreät työpaikat), terveys- ja sosiaalipalveluja (valkoiset työpaikat) ja digitaalitaloutta;

    17.    kehottaa jäsenvaltioita parantamaan liiketoimintaympäristöä, erityisesti pk-yritysten osalta, ja erityisesti edistämään yritysten perustamista ja tukemaan olemassa olevia pk-yrityksiä niiden toimissa uusien työpaikkojen luomiseksi;

    18.    kehottaa Eurooppa-neuvostoa tehostamaan toimia sisämarkkinoiden parantamiseksi ja digitaalisen talouden laajentamiseksi ja kiinnittämään huomiota älykkääseen sääntelyyn, jotta voidaan vähentää turhaa byrokratiaa;

    19.    kehottaa jäsenvaltioita lisäämään julkisten työvoimapalvelujen kattavuutta ja tehokkuutta sekä hyväksymään tiiviissä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten kanssa tehokkaita ja aktiivisia työmarkkinapolitiikkoja, joita tuetaan vastavuoroisesti työhyvinvointiohjelmien kaltaisilla aktivointikannustimilla, sekä asiaankuuluvia etujärjestelmiä, jotta voidaan ylläpitää työllistettävyyttä, tukea ihmisten työhön paluuta ja turvata ihmisarvoiset elinolot;

    20.    kehottaa jäsenvaltioita tukemaan ja kehittämään entistä joustavampien työjärjestelyjen edellytyksiä, erityisesti ikääntyneille ja nuorille työntekijöille, ja edistämään työntekijöiden liikkuvuutta; korostaa työn tuottavuuden ja tehokkuuden lisäämisen merkitystä kaikkialla EU:ssa Euroopan kilpailukyvyn palauttamiseksi;

    21.    kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään täysimääräisesti rakennerahastoja työllistettävyyden tukemiseksi sekä rakenteellisen ja pitkäaikaisen työttömyyden torjumiseksi tehokkaasti; katsoo, että komission olisi autettava ja opastettava jäsenvaltioita entistä enemmän tässä pyrkimyksessä, erityisesti näinä taloudellisen taantuman ja sosiaalisten haasteiden aikoina;

    22.    katsoo, että Eurooppa 2020 -strategian työllisyysastetta koskeva yleistavoite voidaan saavuttaa vain, jos naisten osallistuminen työmarkkinoille lisääntyy merkittävästi; kehottaa komissiota varmistamaan, että jäsenvaltiot saavat vahvempaa ohjeistusta, jossa olisi pyrittävä luomaan tarpeelliset edellytykset naisten työllisyyden parantamiseksi, kuten tarjoamaan kohtuuhintaisia hoiva- ja lastenhoitopalveluja, asiaankuuluvia äitiys-, isyys- ja vanhempainlomajärjestelyjä sekä lisäämään työaika- ja työpaikkajärjestelyjen joustavuutta;

    23.    kehottaa Eurooppa-neuvostoa arvioimaan poliittisten suositustensa vaikuttavuutta kaikkien kotitalouden aikuisten työmarkkinoille osallistumisen tukemiseen, ihmisarvoisen elämän takaavan palkan tarjoamiseen ja matalapalkkaisiin tai epävarmoihin työpaikkoihin jääneiden työmarkkinoilla etenemisen helpottamiseen, sillä näillä kolmella keinolla voidaan vähentää työssäkäyvien köyhyyttä; kehottaa jäsenvaltioita torjumaan työssäkäyvien köyhyyttä harjoittamalla sellaista työmarkkinapolitiikkaa, jolla pyritään varmistamaan elinkustannukset kattava palkka työssäkäyville;

    24.    kehottaa komissiota käyttämään edistymisraporteissaan sukupuolen mukaan jaoteltuja tietoja;

    25.    kehottaa jäsenvaltioita edelleen tunnustamaan sen todellisen lisäarvon, jota ikääntyvät työntekijät tuovat yrityksille, ja luomaan ikääntymistä tukevat työolosuhteet, joiden ansiosta iäkkäät työntekijät voivat halutessaan olla mukana ja pysyä työmarkkinoilla; kehottaa jäsenvaltioita tätä varten torjumaan iästä johtuvaa syrjintää, korvaamaan iäkkäiden työntekijöiden työmarkkinoilta poistumista edistävät kannustimet osallistavia työmarkkinoita edistävillä kannustimilla ja muuttamaan työolosuhteita iäkkäiden työntekijöiden tarpeita vastaaviksi, esimerkiksi tarjoamaan oikeuden joustaviin työaika- ja työpaikkajärjestelyihin, koulutukseen sekä joustaviin eläkkeelle siirtymistä koskeviin järjestelyihin ja varmistamaan eläketurvan riittävyyden kaikille; katsoo, että työterveyden edistämisellä olisi varmistettava aktiivinen ikääntyminen työelämässä ja sen jälkeen;

    26.    kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että määräaikaisissa tai osa-aikaisissa työsuhteissa olevilla työntekijöillä on yhtäläiset oikeudet, myös irtisanomisen ja palkan osalta EU:n primääri- ja sekundäärilainsäädännön mukaisesti, ja että kyseisillä työntekijöillä ja itsenäisillä ammatinharjoittajilla on asiaankuuluva sosiaaliturva ja koulutusmahdollisuuksia sekä mahdollisuudet elinikäiseen oppimiseen ja että heille tarjotaan tarvittavat puitteet uran luomiseen; kehottaa jäsenvaltioita panemaan täytäntöön osa-aikatyötä ja määräaikaista työtä koskevat puitesopimukset ja panemaan tehokkaasti täytäntöön yhdenvertaista kohtelua työssä ja ammatissa koskevista yleisistä puitteista annetun direktiivin;

    27.    uskoo, että työmarkkinoiden tarvittavat uudistukset, joilla pyritään lisäämään tuottavuutta ja kilpailukykyä, on pantava täytäntöön siten, että varmistetaan sosiaalinen oikeudenmukaisuus ja edistetään työpaikkojen laatua kunnioittaen työmarkkinavuoropuhelun kansallisia perinteitä;

    28.    kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan toimia parantaakseen liikkuvuutta työmarkkinoilla ja niiden välillä ja poistamaan kaikki nykyiset oikeudelliset ja hallinnolliset esteet, jotka haittaavat työntekijöiden vapaata liikkuvuutta Euroopan unionissa;

    29.    kehottaa Eurooppa-neuvostoa ottamaan käyttöön finanssitransaktioveron edistääkseen kestävien työpaikkojen luomista;

    30.    pahoittelee riittämättömiä ponnisteluja sukupuolinäkökohtien huomioon ottamiseksi vuotuisen kasvuselvityksen painopistealoissa, vaikka ajanjaksolle 2011–2020 hyväksytyssä Euroopan tasa-arvosopimuksessa pyydetään komissiota sisällyttämään tasa-arvonäkökohdat vuotuiseen kasvuselvitykseen; kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että toimintaohjeissa tarkastellaan sukupuolten eriarvoisuutta; kehottaa jäsenvaltioita ottamaan sukupuolinäkökohdat huomioon kansallisten uudistusohjelmien valmistelussa; kehottaa komissiota tarkastelemaan maakohtaisia suosituksia, jos jäsenvaltiot eivät onnistu ottamaan huomioon sukupuoliulottuvuutta;

    Investoidaan koulutukseen

    31.    kehottaa jäsenvaltioita mukauttamaan ja laajentamaan investointeja koulutukseen, yrittäjätaitojen edistämiseen ja kaikkien ikäryhmien elinikäiseen oppimiseen, ei pelkästään virallisen oppimisen kautta, vaan myös kehittämällä epävirallista ja koulutusjärjestelmän ulkopuolista oppimista, mikä lisää kasvupotentiaalia, sekä varoittaa koulutusmäärärahojen leikkaamisen sosiaalisista ja taloudellisista kustannuksista pitkällä aikavälillä;

    32.    kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita korjaamaan osaamisen kysynnän ja tarjonnan epäsuhtaa ja puutteita ja kehittämään laaja-alaisia strategioita synergioiden lisäämiseksi korkeakoulujen, koulutuslaitosten, nuorisojärjestöjen ja yritysten välillä tehostamalla osaamistarpeiden ennakointia, mukauttamalla koulutusjärjestelmiä vastaamaan työelämän tarpeita ja varustamalla työvoima uusilla taidoilla, jotta voidaan torjua rakenteellista työttömyyttä ja valmistella työvoimaa siirtymään älykkääseen, kestävään ja osallistavaan talouteen;

    33.    kehottaa jäsenvaltioita huolehtimaan siitä, että säästötoimenpiteet eivät vaaranna kasvuystävällistä politiikkaa, ja asettamaan etusijalle kasvuystävälliset menot, kuten menot koulutukseen, elinikäiseen oppimiseen, tutkimukseen ja innovointiin varmistamalla samalla menojen vaikuttavuuden;

    34.    palauttaa mieliin, että komissio lupasi "Nuoret liikkeellä" -aloitteessaan esittää ehdotuksen harjoittelujaksojen laatukehyksestä, ja kehottaa sitä viipymättä esittämään kyseistä kehystä;

    35.    rohkaisee panemaan määrätietoisesti täytäntöön kansallisen tutkintojen viitekehyksen, sillä se on elinikäisen oppimisen kehittämistä edistävä väline;

    36.    kannustaa komissiota, jäsenvaltioita ja työnantajia luomaan lisää mahdollisuuksia naistyöntekijöille uuden teknologian alalla, jotta voidaan vahvistaa korkean teknologian alaa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden mukaisesti;

    Torjutaan köyhyyttä sekä edistetään sosiaalista osallisuutta ja julkisten palvelujen laatua

    37.    korostaa, että marraskuussa 2011 teetetyn Eurobarometri-kyselyn mukaan 49 prosenttia Euroopan kansalaisista asetti köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan ensisijaiseksi politiikaksi, jota he haluavat Euroopan parlamentin edistävän, ja se oli heidän ensisijainen huolenaiheensa ennen talous-, budjetti- ja veropolitiikan koordinointia;

    38.    kehottaa jäsenvaltioita parantamaan sosiaaliturvajärjestelmien asianmukaisuutta ja tehokkuutta, myös pääsyä eläkejärjestelmiin, joissa sukupuolten tasa-arvo otetaan asiaankuuluvalla tavalla huomioon, sekä varmistamaan, että ne toimivat edelleen puskureina köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan;

    39.    kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön aktiivisia osallistamisstrategioita sekä asianmukaisia, kohtuuhintaisia ja laadukkaita palveluja, riittävän vähimmäistoimeentuloturvan ja työllistymispolkuun perustuvia lähestymistapoja laadukkaaseen työllisyyteen, jotta estetään pienituloisten ja haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien syrjäytyminen;

    40.    kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita noudattamaan sosiaalisen suojelun komitean kehotusta ottaa käyttöön osallistuvat kansalliset sosiaalialan raportit tukemaan kansallisia uudistusohjelmia sosiaalialan avoimen koordinointimenetelmän yhteisten tavoitteiden perusteella ja tarjoamaan moniulotteisia ratkaisuja köyhyyden poistamiseksi edistämällä oikeuksien, resurssien ja palvelujen saatavuutta;

    41.    kehottaa jäsenvaltioita ja komissiotta ottamaan käyttöön, panemaan täytäntöön ja valvomaan tehokkaita syrjinnän vastaisia toimenpiteitä; kehottaa komissiota tarkastelemaan edistymisen puutetta syrjinnän vastaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa ja valvonnassa maakohtaisissa suosituksissa;

    42.    kehottaa jäsenvaltioita täsmentämään kansallisissa uudistusohjelmissaan, miten EU:n varoja käytetään tukemaan kansallisia köyhyyden poistamista koskevia tavoitteita ja muita sosiaalisia, työllisyys- ja koulutuspoliittisia tavoitteita, jotta voidaan varmistaa Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttaminen;

    43.    varoittaa, että eläkeuudistuksissa, joihin vuotuisessa kasvuselvityksessä rohkaistaan, ei voida pelkästään korottaa eläkeikää puutteiden kattamiseksi, vaan niissä on sen sijaan otettava huomioon työvuosien määrä ja tarjottava asianmukainen yleinen kattavuus, jolla vähennetään ikääntyneiden köyhyyttä vaarantamatta julkisia eläkejärjestelmiä;

    44.    kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita varmistamaan, että mahdollisissa terveydenhuoltojärjestelmien uudistuksissa keskitytään laadun parantamiseen ja varmistetaan riittävyys, kohtuuhintaisuus ja yleinen saatavuus;

    45.    on huolissaan kriisin sosiaalisista vaikutuksista naisten köyhyyteen; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että julkisen talouden tasapainottaminen on yhdenmukaista Eurooppa 2020 -strategian ja työllisyyssuuntaviivojen kanssa; kehottaa komissiota arvioimaan myös säästötoimenpiteiden vaikutukset sukupuolten tasa-arvoon ja naisten työllisyyteen;

    46.    kehottaa komissiota kehittämään sukupuolianalyysin, jossa kartoitetaan valtavirtaistamisen näkökulmasta eläkeuudistusten vaikutuksia EU:ssa naisten elämään pyrkien yksilöimään eläkeoikeuksia sekä sosiaaliturvaa ja verotusjärjestelmiä koskevia oikeuksia;

    Hallinnon, sitoutumisen ja demokraattisen oikeutuksen kehittämiseksi toteutettavat lisätoimet

    47.    on huolissaan siitä, että Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien eurooppalaiseen ohjausjaksoon liittyvä rooli on edelleen vähäinen; pahoittelee, että komission esittämissä vuotuiseen kasvuselvitykseen sisältyvissä toimintaohjeissa, jotka Eurooppa-neuvoston on hyväksyttävä, ei oteta riittävästi huomioon parlamentin osallistumista ja sen vuoksi demokraattista oikeutusta;

    48.    panee merkille, että heinäkuussa 2011 ei esitetty minkäänlaisia maakohtaisia suosituksia niille viidelle jäsenvaltiolle, joilla on tällä hetkellä yhteisymmärryspöytäkirja komission, IMF:n ja EKP:n kanssa; kehottaa komissiota varmistamaan, että yhteisymmärryspöytäkirjan täytäntöönpano on täysin yhdenmukainen työllisyyden lisäämistä ja köyhyyden vähentämistä koskevien Eurooppa 2020 -tavoitteiden kanssa; toistaa kantanaan, että Kansainvälinen työjärjestö (ILO) olisi otettava mukaan komission, IMF:n ja EKP:n avustusohjelmiin; kehottaa Eurooppa-neuvostoa kannustamaan asianomaisia jäsenvaltioita investoimaan kestävien työpaikkojen luomiseen, koulutukseen sekä köyhyyden vähentämiseen, jotta niiden olisi helpompi omalta osaltaan edesauttaa EU:n yleistavoitteiden saavuttamista näillä aloilla;

    49.    kehottaa jäsenvaltioita panemaan viipymättä täytäntöön tarvittavat kansalliset uudistusohjelmat, koska Euroopan unionia koettelee sen historian pahin talouskriisi;

    50.    kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

    PERUSTELUT

    Kertomuksen taustaa

    Komissio esitti 23. marraskuuta 2011 laatimansa vuotuisen kasvuselvityksen 2012 (COM(2011)0815), joka avaa talouspolitiikan toisen eurooppalaisen ohjausjakson. Vuotuisessa kasvuselvityksessä määritetään seuraavien 12 kuukauden ajaksi komission välttämättöminä pitämät EU:n painopisteet budjetti-, talous-, työllisyys- ja sosiaalialojen politiikkaa ja uudistuksia varten. Tässä yhteydessä vuotuisessa kasvuselvityksessä kehotetaan jäsenvaltioita ja EU:ta keskittämään toimensa viiteen painopistealueeseen, jotka koskevat finanssipolitiikkaa, rahoitusalan vakauttamista, kasvua ja kilpailukykyä, kriisin työllisyys- ja sosiaalivaikutuksia sekä julkishallintoa.

    Vuotuisen kasvuselvityksen analyysien ja keskeisten viestien tueksi julkaistaan neljä liitettä: 1) kertomus Eurooppa 2020 -strategian edistymisestä, 2) makrotaloudellinen kertomus, 3) työllisyyskertomus ja 4) veropolitiikkaa koskeva kertomus.

    Työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta päätti pyytää lupaa laatia valiokunta-aloitteisen mietinnön vuotuisen kasvuselvityksen työllisyys- ja sosiaalinäkökohtien käsittelemiseksi. Parlamentti voi esittää mietinnössä näkemyksensä EU:n työllisyys- ja sosiaalitilanteesta, edistymisestä työllisyys- ja sosiaalialaa koskevien Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamisessa sekä aiheeseen liittyvistä komission ehdotuspaketissa esitetyistä painopistealueista.

    Lisäksi mietintö on jatkoa parlamentin esittämälle sitoumukselle talouspolitiikan eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa mietinnössä, jonka laati talous- ja raha-asioiden valiokunta (esittelijä: Pervenche Berès) yhteistyössä työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunnan kanssa (valmistelija: Olle Ludvigsson) ja joka hyväksyttiin 1. joulukuuta 2011. Kuten Berèsin mietinnössä todettiin, uusi mietintö tarjoaa parlamentille mahdollisuuden myötävaikuttaa aktiivisesti Eurooppa 2020 -strategian, sen työllisyys- ja sosiaalinäkökohtien sekä eurooppalaisen ohjausjakson täytäntöönpanoon kevään Eurooppa-neuvoston kokousta silmällä pitäen.

    Kun otetaan huomioon parlamentin suhteellisen vähäinen rooli eurooppalaista ohjausjaksoa koskevassa prosessissa, jossa sillä on ainoastaan perussopimuksiin perustuva oikeus antaa lausunto komission vuosittain antamista ehdotuksista työllisyyttä koskeviksi suuntaviivoiksi, sekä huomio, jota parlamentti on toistuvasti kiinnittänyt prosessin oikeutukseen, demokraattiseen tulosvastuuseen ja sitoutumiseen, tätä mietintöä tarkasteltaessa olisi siten otettava huomioon parlamentille kuuluva aktiivinen rooli eurooppalaisessa ohjausjaksossa. Eurooppa-neuvoston ja neuvoston eri kokoonpanojen olisi otettava mietinnön johtopäätökset huomioon toimintaohjeiden demokraattisen oikeutuksen varmistamiseksi.

    Esittelijä painottaa, että äärimmäisen tiukan aikataulun vuoksi keskeisiä viestejä on tarkennettava ja priorisoitava, ja korostaa toivovansa, että eurooppalaisessa ohjausjaksossa Euroopan parlamentin osallistumisen perustana käytettäisiin Berèsin mietinnössä esitettyä rakennetta. Toiston välttämiseksi tässä mietinnössä keskitytään vuotuisen kasvuselvityksen sosiaali- ja työllisyysnäkökohtia koskeviin toimintaohjeisiin eurooppalaista ohjausjaksoa koskevan prosessin sijasta.

    Esittelijä haluaa painottaa, että nykyinen toimielinten välinen menettely ja vuotuisen kasvuselvityksen nykyinen muoto eivät anna parlamentille mahdollisuutta esittää konkreettisia muutoksia komission tiedonannossa ja sen liitteissä esitettyihin toimintaohjeisiin. Tämä on demokratian ja avoimuuden kannalta merkittävä puute. Sen vuoksi esittelijä ehdottaa, että komissiota pyydetään esittämään ensi vuoden toimintaohjeet sillä tavoin, että parlamentti voi muuttaa tekstiä, ennen kuin Eurooppa-neuvosto hyväksyy sen.

    Vuotuisen kasvuselvityksen 2012 arviointi

    Rahoituskriisi ja sen jälkeen valtionvelkakriisi ja Euroopan unionin sosiaalinen kriisi osoittivat hyvin selvästi, että EU tarvitsee vahvemman Euroopan talouden ohjausjärjestelmän, jotta suuri julkisen talouden alijäämä ja makrotalouden epätasapaino eivät uhkaisi euroa ja Euroopan unionin taloutta. Eurooppalaisessa ohjausjaksossa talouspolitiikan koordinointiin sisältyy Eurooppa 2020 ‑tavoitteiden saavuttamista koskevan edistyksen seuranta sekä tarkistettuun talouden ohjausjärjestelmään perustuva koordinointi syyskuussa 2011 hyväksytyn "six-pack"-paketin mukaisesti. Se on tärkeä väline pyrittäessä korjaamaan joitakin nykyiseen kriisiin johtaneita rakenteellisia syitä ja varmistamaan älykäs, kestävä ja osallistava kehitys Euroopassa.

    Velkakriisin vuoksi julkisen talouden vakauttaminen asetettiin ensimmäisessä eurooppalaisessa ohjausjaksossa ehdottomasti etusijalle. Se oli alusta alkaen keskeisessä asemassa vuotuisessa kasvuselvityksessä 2011 sekä ohjausjakson päättyessä esitetyissä maakohtaisissa suosituksissa. Eurooppalaisen ohjauskauden toimintaohjeet eivät kattaneet täysin kaikkia Eurooppa 2020 -yleistavoitteita. Päähuomion keskittyminen säästötoimiin on johtanut epäyhtenäiseen lähestymistapaan, jossa pyrittiin budjetti- ja makrotalouden vakauteen kiinnittämättä asianmukaista huomiota Eurooppa 2020 ‑strategian sosiaali-, työllisyys- ja koulutusaloja koskeviin yleistavoitteisiin. Sen lisäksi komissio ei käsitellyt riittävästi eikä pyrkinyt korjaamaan vaatimattomuutta Eurooppa 2020 -tavoitteiden toteuttamiseen tähtäävissä kansallisissa suunnitelmissa, jotka esitettiin kansallisissa uudistusohjelmissa. Tämän seurauksena EU on päätynyt tilanteeseen, jossa kansalliset sitoumukset eivät edes teoriassa ole riittäviä Eurooppa 2020 -strategian toteuttamiseksi.

    Huolimatta siitä, että komission lähestymistapaa ensimmäisessä eurooppalaisessa ohjausjaksossa on laajasti arvosteltu, tämän vuoden vuotuisessa kasvuselvityksessä esitetään jälleen painopistealueita, jotka eivät edistä tasapainoisella tavalla Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamista työllisyyden ja sosiaaliasioiden alalla. Esittelijä arvioi tämän lähestymistavan vaarantavan kestävän elpymisen kriisistä sekä vakaan kehityksen kohti älykästä, kestävää ja osallistavaa Euroopan unionia.

    Ensiksi tärkeimmäksi painopistealueeksi nimetty pyrkimys kasvua edistävään julkisen talouden vakauttamiseen on ristiriidassa työllisyyden lisäämistä koskevan yleistavoitteen kanssa. Vaikka julkisen talouden vakauttaminen on välttämätöntä monissa jäsenvaltioissa, toimintaohjeet, joilla pyritään säästötoimien yleiseen tiukentamiseen, eivät ole yhteensopivia EU:n työvaltaisen elpymisen kanssa. Esittelijä haluaa kehottaa Eurooppa-neuvostoa varmistamaan, että talousarvioon jätetään riittävästi liikkumavaraa ja että kannustetaan investointeja kestävien työpaikkojen luomiseksi. Jäsenvaltioita, joiden vaihtotase on ylijäämäinen, on kehotettava vähentämään osaltaan makrotaloudellista epätasapainoa lisäämällä sisäistä kysyntää, jotta vältyttäisiin taantumakierteeltä, joka haittaa työpaikkojen määrän kasvua ja hidastaa siten edistymistä naisten ja miesten 75 prosentin työllisyysasteen tavoitteen saavuttamisessa.

    Toiseksi uudet julkisen talouden vakauttamistoimet ovat uhka ihmisille, jotka ovat vaarassa kärsiä köyhyydestä ja joutua sosiaalisesti syrjäytyneiksi. Vaikka yhteisessä työllisyysraportissa hyvällä syyllä painotetaan tarvetta varmistaa, että kaikkein haavoittuvimpia ja kriisistä eniten kärsiviä ryhmiä suojellaan talouskriisin ja julkisen talouden vakauttamissuunnitelmien tulonsiirtovaikutuksilta, tämä viesti ei heijastu vuotuista kasvuselvitystä koskevassa pääasiakirjassa esitettyyn julkisen talouden vakauttamista koskevaan ensimmäiseen painopistealueeseen. Sen vuoksi esittelijä haluaa painottaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 9 artiklan merkitystä ja vaatii asianmukaisia ja tehokkaita sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta varmistetaan, että sosiaalialan automaattiset vakautusmekanismit voivat toimia puskureina köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan. Esittelijä pitää kuitenkin ilahduttavana, että kriisin sosiaalisten seurausten torjuminen sisältyy vuotuisen kasvuselvityksen viiteen painopistealueeseen, sillä viimevuotisessa tiedoksiannossa ei esitetty mitään köyhyyteen ja sosiaaliseen syrjäytymiseen liittyviä toimintaohjeita.

    Kolmanneksi esittelijä haluaa ilmaista huolensa siitä, että työttömyyden torjuntaa koskevia toimintaohjeita ei ole liitetty yhteen sellaisten ohjeiden kanssa, jotka käsittelevät työmarkkinoille osallistumisen lisäämiseksi tarvittavia edellytyksiä. Kun toteutetaan toimia työhön liittyvien kannustimien lisäämiseksi, olisi puututtava siihen, että laadukkaita työpaikkoja, joissa on asianmukainen palkka ja työolot, on liian vähän. Esittelijä haluaa painottaa, että tasa-arvonäkökohtien huomioon ottaminen on ratkaisevan tärkeää Eurooppa 2020 -strategian yleistavoitteiden saavuttamisessa, koska käyttämättömästä työreservistä ja köyhyydessä elävistä ihmisistä enemmistö on Euroopan unionissa naisia. Vuoden 2012 eurooppalaista ohjausjaksoa koskevien toimintaohjeiden painopistealueisiin on siksi sisällytettävä toimenpiteitä, joilla varmistetaan, että työ ja hoitovastuu voidaan sovittaa yhteen.

    Kriisi on vaikuttanut erityisen dramaattisesti pysyvää työpaikkaa hakevien nuorten tilanteeseen. Nuorten työttömyysaste on yli 20 prosenttia ja joissakin jäsenvaltioissa yli 40 prosenttia. Vuosina 2008–2010 nuorten työttömien kokonaismäärä lisääntyi Euroopan unionissa miljoonalla. Sellaisten 15–24-vuotiaiden määrä, joilla ei ole työ-, opiskelu- tai koulutuspaikkaa, lisääntyi kahdella prosentilla kyseisen jakson aikana. Vaikka nuorten työllisyys nimetään vuotuisessa kasvuselvityksessä painopistealueeksi, esittelijä on huolestunut komission toimintaohjeissa esitettyjen työ-, harjoittelu- ja oppisopimuspaikkojen laadusta. Esittelijä haluaa nuorten epävarmojen työsuhteiden torjunnan olevan keskeisessä asemassa nuorten työllisyyttä koskevissa toimintaohjeissa. Esittelijä palauttaa myös mieleen komission "Nuoret liikkeellä" -aloitteen, jonka yhteydessä komissio lupasi tehdä ehdotuksen harjoittelujaksojen laatukehyksestä.

    VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

    Hyväksytty (pvä)

    26.1.2012

     

     

     

    Lopullisen äänestyksen tulos

    +:

    –:

    0:

    35

    2

    2

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

    Regina Bastos, Edit Bauer, Heinz K. Becker, Pervenche Berès, Vilija Blinkevičiūtė, Philippe Boulland, Alejandro Cercas, Ole Christensen, Marije Cornelissen, Frédéric Daerden, Karima Delli, Sari Essayah, Marian Harkin, Roger Helmer, Danuta Jazłowiecka, Martin Kastler, Jean Lambert, Patrick Le Hyaric, Veronica Lope Fontagné, Olle Ludvigsson, Elizabeth Lynne, Thomas Mann, Elisabeth Morin-Chartier, Csaba Őry, Siiri Oviir, Rovana Plumb, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Licia Ronzulli, Elisabeth Schroedter, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Traian Ungureanu

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

    Georges Bach, Ramona Nicole Mănescu, Anthea McIntyre

    Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

    Thomas Händel, Kent Johansson, Gesine Meissner, Norbert Neuser