MIETINTÖ Euroopan unionin toimielinten panoksesta Bolognan prosessin lujittumiseen ja edistymiseen

9.2.2012 - (2011/2180(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta
Esittelijä: Luigi Berlinguer

Tarkistukset

• 001-001 (PDF - 106 KB)
• 001-001 (DOC - 234 KB)

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan unionin toimielinten panoksesta Bolognan prosessin lujittumiseen ja edistymiseen

(2011/2180(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–    ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 165 artiklan,

–    ottaa huomioon ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen ja sen 26 artiklan[1],

–    ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan ja sen 14 artiklan,

–    ottaa huomioon Sorbonnen yhteisen julistuksen Euroopan korkeakoulujärjestelmän rakenteen yhdenmukaistamisesta, jonka Ranskan, Saksan, Italian ja Yhdistyneen kuningaskunnan asiasta vastaavat ministerit allekirjoittivat Pariisissa 25. toukokuuta 1998 (Sorbonnen julistus)[2],

–    ottaa huomioon yhteisen julistuksen, jonka 29 Euroopan maan korkeakoulutuksesta vastaavat ministerit allekirjoittivat Bolognassa 19. kesäkuuta 1999 (Bolognan julistus)[3],

–    ottaa huomioon korkeakoulutuksesta vastaavien eurooppalaisten ministerien konferenssin 28.–29. huhtikuuta 2009 antaman Leuven/Louvain-la-Neuve-julkilausuman[4],

–    ottaa huomioon 47 maan korkeakoulutuksesta vastaavan ministerin 12. maaliskuuta 2010 hyväksymän Budapest–Wien-julistuksen, jolla eurooppalainen korkeakoulutusalue EHEA julistettiin virallisesti avatuksi[5],

–    ottaa huomioon ammattipätevyyden tunnustamisesta 7. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY[6],

–    ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen yhteisössä tieteellistä tutkimusta varten matkustaville kolmansien maiden tutkijoille lyhytaikaiseen oleskeluun tarkoitettuja yhtenäisiä viisumeja koskevien jäsenvaltioiden myöntämismenettelyjen helpottamiseksi[7],

–    ottaa huomioon 15. helmikuuta 2006 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen yhteistyön jatkamisesta korkea-asteen koulutuksen laadun varmistamisessa[8],

–    ottaa huomioon 23. huhtikuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston suosituksen eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perustamisesta elinikäisen oppimisen edistämiseksi[9],

–    ottaa huomioon 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista (ET 2020)[10],

–    ottaa huomioon 26. marraskuuta 2009 annetut neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien päätelmät koulutuksen roolin kehittämisestä täysin toimivan osaamiskolmion osana[11],

–    ottaa huomioon 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä[12],

–    ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen koulunkäynnin keskeyttämisen vähentämiseen tähtäävistä politiikoista[13],

–    ottaa huomioon 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen "Nuoret liikkeellä – nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistäminen"[14],

–    ottaa huomioon 10. toukokuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot" (COM(2006)0208),

–    ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

–    ottaa huomioon 26. elokuuta 2010 annetun komission tiedonannon Euroopan digitaalistrategiasta (COM(2010)0245/2),

–    ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma" (COM(2011)0567),

–    ottaa huomioon Euroopan korkeakoulutuksesta vuonna 2009 annetun Euroopan koulutuksen tietoverkon Eurydicen julkaisun "Higher Education in Europe 2009: Developments in the Bologna Process" (Eurydice, Euroopan komissio, 2009)[15],

–    ottaa huomioon Euroopan korkeakoulutuksesta vuonna 2010 annetun Euroopan koulutuksen tietoverkon Eurydicen julkaisun "Focus on Higher Education in Europe 2010: The Impact of the Bologna Process" (Eurydice, Euroopan komissio, 2010)[16],

–    ottaa huomioon vuonna 2007 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen korkea-asteen koulutuksen uudistuksesta opetusalan ammattilaisten keskuudessa[17],

–    ottaa huomioon vuonna 2009 tehdyn Eurobarometri-tutkimuksen korkea-asteen koulutuksen uudistuksesta opiskelijoiden keskuudessa[18],

–    ottaa huomioon Bolognan prosessista 16. huhtikuuta 2009 annetun Eurostatin julkaisun "The Bologna Process in Higher Education in Europe – Key indicators on the social dimension and mobility"[19],

–    ottaa huomioon Jerevanissa Armeniassa 8.–9. syyskuuta 2011 pidetyn korkeakoulutuksen rahoittamista käsittelevän kansainvälisen konferenssin loppuraportin[20],

–    ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman Bolognan prosessista ja opiskelijoiden liikkuvuudesta[21],

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan lausunnon (A7-0035/2012),

A.  katsoo, että Bolognan prosessin tavoitteet – mahdollistaa Euroopan yhteensopivat korkeakoulujärjestelmät ja poistaa esteet, jotka estävät yhä ihmisiä muuttamasta toiseen maahan opiskelemaan tai töihin, sekä tehdä korkeakoulutuksesta Euroopassa houkuttelevaa mahdollisimman monille, myös kolmansien maiden nuorille – ovat edelleen voimassa ja että prosessin jatkaminen esimerkiksi koulutusjärjestelmän eri tasojen välillä käytävän vuoropuhelun kautta sellaisten opetussuunnitelmien kehittämiseksi, jotka voidaan lisätä kuhunkin ensiasteeseen, palvelee tieto- ja innovaatioperustaisen kasvun tavoitteita Eurooppa 2020 -strategian yhteydessä, erityisesti nykyisen talouskriisin aikana; katsoo, että tarvitaan arviointia, jotta voidaan selvittää prosessin kehittyminen ja ottaa huomioon menestystarinat, vaikeudet, asiat, joita ei ole ymmärretty, sekä kohdattu vastustus;

B.   ottaa huomioon, että korkeakoulutuksen tehtävänä on tarjota oppimisympäristö, joka on syrjimätön ja avoin kaikille, edistää itsenäisyyttä, luovuutta, laadukkaan koulutuksen saatavuutta ja tiedon avartamista, ja että tämän vuoksi on erittäin tärkeää varmistaa, että yliopisto‑opetuksen eri vaiheiden kehittämiseen osallistuu koko akateeminen yhteisö, etenkin opiskelijat, opettajat ja tutkijat;

C.  katsoo, että yliopistot ovat kolmijakoisen tehtävänsä (opetus, tutkimus ja innovointi) ansiosta keskeisessä asemassa unionin tulevaisuuden ja sen kansalaisten koulutuksen kannalta;

D.  korostaa, että yliopistot ovat lähes tuhat vuotta vanha tärkeä osa Euroopan kulttuuriperintöä, jonka merkitystä yhteiskunnan kehitykselle ei pidä tarkastella ainoastaan yliopistojen taloudellisen arvon kannalta ja jonka kehitys ei voi riippua pelkästään taloudellisista tarpeista;

E.   panee merkille, että kolmiportaista tutkintorakennetta sovelletaan vaikeuksista huolimatta useimmissa Bolognan prosessissa mukana olevissa maissa – joissakin tapauksissa onnistuneesti;

F.   katsoo, että uudistusta ei saisi viedä eteenpäin hajanaisilla toimilla ja ilman riittävää taloudellista tukea; katsoo, että koulutukseen käytettävän julkisen rahoituksen leikkaukset tietyissä jäsenvaltioissa eivät auta edistämään välttämättömien uudistusten toteuttamista;

G.  katsoo, että liikkuvuuden on oltava mahdollista kaikille ja se on korkeakoulu-uudistuksen kulmakivi; katsoo, että opiskelijoiden liikkuvuus voi ajan myötä auttaa edistämään ammatillista liikkuvuutta; katsoo, että kaikkia koskeva esteettömyys on kuitenkin myös pidettävä mielessä koko prosessin ajan;

H.  katsoo, että jäsenvaltioiden on toteutettava lisätoimenpiteitä tutkintojen vastavuoroisen tunnustamisen takaamiseksi, mikä on välttämätöntä prosessin onnistuneelle toteutumiselle;

I.    katsoo, että sosiaalista ulottuvuutta on lujitettava, sillä se on ehdoton edellytys Bolognan prosessin kehittämiselle niin, että tavoitteena on antaa kaikille opiskelijoille – erityisesti muita heikommassa asemassa olevista ryhmistä tuleville opiskelijoille – taloudellisesti mahdollisuus hyödyntää oikeuttaan koulutukseen, jotta luodaan tasapuoliset osallistumismahdollisuudet kaikille ja parempia työmahdollisuuksia;

J.    katsoo, että yliopistojen, julkishallintojen ja yritysten on sitouduttava lujasti työllistyvyyteen; katsoo, että yliopiston olisi annettava yksilöille välineet ja taidot, joita he tarvitsevat inhimillisten voimavarojensa täyteen kehittämiseen; ottaa huomioon, että akateemisessa oppimisessa olisi otettava huomioon myös työmarkkinoiden tarpeet niin, että tavoitteena on antaa opiskelijoille taidot, joita he tarvitsevat löytääkseen vakaan ja hyväpalkkaisen työpaikan;

K.  katsoo, että koulutukseen pääsy – yksi unionin perusarvoista – on jäsenvaltioiden, unionin toimielinten ja muiden päätoimijoiden julkinen vastuuala, ja että unionilla on tärkeä rooli eurooppalaisen korkeakoulutusalueen rakentamisessa, kun se tukee jäsenvaltioiden ponnisteluja ja yhteistyötä tällä alalla; ottaa huomioon, että koulutuksen ja tutkintojen parempi koordinointi toissijaisuusperiaatetta noudattaen on työllistettävyyttä ja kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamisen edellytys;

L.   ottaa huomioon, että Bolognan prosessi ei vaikuta taannehtivasti opiskelijoihin, jotka aloittivat opintonsa jo Bolognan prosessin ennakkosuunnittelun mukaisesti;

Prosessin merkitys

1.  korostaa, että jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön keskeisenä alana koulutus on tärkeää, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian olennaiset työllisyys- ja kasvutavoitteet ja paljon kaivattu talouden elpyminen saadaan käyntiin;

2.   kehottaa vahvistamaan unionin tasolla Bolognan prosessille annettavaa tukea, erityisesti korkeakoulututkintojen yhteisen tunnustamisen, akateemisten standardien yhdenmukaistamisen sekä liikkuvuuden, sosiaalisen ulottuvuuden ja työllistyvyyden, aktiivisen demokraattisen osallistumisen ja Bolognan periaatteiden täytäntöönpanoa koskevien analyysien ja hallinnollisten esteiden poistamisen yhteydessä; kehottaa jäsenvaltioita vahvistamaan uudelleen sitoutumisensa prosessiin lujittamalla rahoitusjärjestelmää, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 ‑strategiassa asetetut kasvutavoitteet;

3.   panee merkille, että eurooppalainen korkeakoulutusalue on merkittävä saavutus aidon ja todellisen unionin kansalaisuuden luomisessa ja kehittämisessä; toteaa, että tämän on näyttävä siten, että eurooppalaista korkeakoulutusaluetta vahvistetaan käyttämällä sopivia välineitä ja menettelyjä;

4.   korostaa, että Bolognan prosessi ja eurooppalainen korkeakoulutusalue ovat avainasemassa Eurooppa 2020 -strategiassa, ja panee merkille, että opetuksen ja tutkimuksen yhteistyö on tärkeää, sillä se on eurooppalaisen korkeakoulutuksen erityispiirre;

5.   korostaa, että Bolognan prosessin yhteydessä asetetut painopisteet – liikkuvuus, tutkintojen tunnustaminen, työllistettävyys – muodostavat edellytykset sen takaamiseksi, että kaikilla jossakin eurooppalaisessa yliopistossa kirjoilla olevilla opiskelijoilla on oikeus laadukkaaseen koulutukseen sekä oikeus valmistua ja heidän tutkintonsa tunnustetaan kaikissa unionin jäsenvaltioissa;

Hallinto

6.   kehottaa kehittämään tehokkaan alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan, jossa otetaan täysimääräisesti mukaan kaikki avaintoimijat, kuten yliopistot, ammattiliitot, ammattialajärjestöt, tutkimuslaitokset, yrityssektori ja ennen kaikkea opettajat, opiskelijat, opiskelijajärjestöt ja yliopistojen henkilöstö;

7.   panee merkille, että jotkin eurooppalaiset yliopistot eivät halua työskennellä riittävästi saavuttaakseen vahvistetun eurooppalaisen korkeakoulutusalueen, vaikka siihen kuuluminen on joillekin niistä ainoa keino parantaa kilpailukykyä ja niiden tuottaman tiedon laatua;

8.   kehottaa yliopistoja sitoutumaan sellaisiin uusiin opetus- ja koulutusstrategioihin sekä elinikäisen oppimisen strategioihin, joissa hyödynnetään mahdollisimman hyvin uutta tekniikkaa ja tunnustetaan täydentävien koulutusmuotojen, kuten koulun ulkopuolisten opetusjärjestelmien, merkitys ja joissa keskitytään oppimis-, opiskelija- ja tutkimuskeskeisiin pilareihin perustuvaan yliopistojärjestelmään, joka pystyy tarjoamaan kriittistä ajattelua, luovia taitoja, jatkuvaa ammatillista kehittymistä sekä teorian ja käytännön tietoa, jota opiskelijat tarvitsevat työelämässä; kehottaa jäsenvaltioita ja unionia tukemaan yliopistoja taloudellisesti niiden ponnisteluissa, kun ne muuttavat ja kehittävät koulutuskäytäntöjään;

9.   kehottaa vahvistamaan ja laajentamaan opettajankoulutusohjelmia elinikäisen oppimisen ja uusien tekniikoiden tarjoamat mahdollisuudet huomioon ottaen;

10. painottaa, että eurooppalaisten yliopistojen avaaminen globaalin talouden tarpeisiin ja eurooppalaisen korkeakoulutusalueen vahvistaminen entisestään olisi nähtävä eurooppalaisten yliopistojen ponnisteluina, joilla ne pyrkivät auttamaan Eurooppaa pääsemään yleisen taloudellisen turvattomuuden kauden ylitse ja palauttamaan Euroopan kestävän kehityksen ja kasvun tielle;

11. kehottaa kehittämään yliopistojen ns. kolmatta tehtävää yhteiskunnassa ja toteaa, että se on huomioitava myös moniulotteisten arviointikriteerien kehittämisessä luokittelua varten sekä huippuosaajien tunnistamisessa;

12. vaatii lisäämään julkisia investointeja korkeakoulutukseen, erityisesti investointeja, joilla pyritään nujertamaan talouskriisi kasvun avulla ja jotka perustuvat parempaan osaamiseen ja tietoon, ja vastaamaan opiskelijoiden lisääntyneeseen kysyntään parantamalla koulutuksen ja palveluiden, erityisesti apurahojen, laatua ja saatavuutta; katsoo, että budjettileikkauksilla on kielteinen vaikutus koulutuksen sosiaalisen ulottuvuuden vahvistamiseen, joka on Bolognan prosessin perusperiaate; kehottaa siksi jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä panemaan täytäntöön uusia kohdennettuja ja joustavia rahoitusmekanismeja sekä edistämään Euroopan laajuisia apurahoja, jotta voidaan edistää kasvua, huippuosaamista ja yliopistojen erityisiä ja monipuolisia erikoisaloja; painottaa, että on kehitettävä useita rahastoja koskeva menettelytapa, joka on määritetty selvin ja tehokkain säännöin ja jonka on tarkoitus toimia unionin tulevan rahoitusmallin kanssa ja varmistaa yliopistojen itsenäisyys;

Lujittaminen

13. tähdentää, että Bolognan prosessi ja Erasmus-ohjelma ovat lisänneet opiskelijoiden liikkuvuutta ja niiden avulla on mahdollista lisätä työntekijöiden liikkuvuutta; pahoittelee kuitenkin, että liikkuvuus on edelleen suhteellisen vähäistä;

14. kehottaa unionia, jäsenvaltioita ja yliopistoja ottamaan käyttöön mekanismeja, joiden avulla tarjotaan tietoa sekä taloudellista ja hallinnollista tukea kaikille opiskelijoille, opettajille ja tutkijoille sekä henkilökunnalle, jotta voidaan edistää strukturoitua liikkuvuutta; suhtautuu myönteisesti jatko-opiskelijoille tarkoitetun Erasmus-ohjelman käynnistämiseen ja kehottaa tehostamaan Erasmus-ohjelman palveluja kokonaisuudessaan ja uuden sukupolven koulutusohjelmien palveluja siten, että lisätään rahoitusta sosiaalisten perusteiden mukaisesti sekä avataan kyseinen ohjelma useammille opiskelijoille, parannetaan aitoa ja tehokasta opintosuoritusten tunnustamista, parannetaan mahdollisuuksia sisällyttää opintoihin lukukausia ulkomailla ja lisätään määräaikojen joustoa; vaatii kuitenkin, että liikkuvuus ei missään tapauksessa saa synnyttää syrjintää sellaisia opiskelijoita kohtaan, joiden taloudelliset varat ovat niukat;

15. katsoo, että korkeakoulujen opetushenkilökunnan liikkuvuus auttaa lisäämään paitsi opettajien itsensä tietoja ja kokemuksia myös välillisesti opiskelijoiden tietoja ja antaa samalla mahdollisuuden osallistua yhdessä oppimateriaalin valmisteluun;

16. kehottaa jäsenvaltioita pitämään kiinni lainojen ja apurahojen täyttä siirrettävyyttä koskevasta sitoumuksestaan ja parantamaan merkittävästi liikkuvien opiskelijoiden rahoitustukea, joka on uusiin unionin ohjelmiin tehtyjen lisäysten mukaista; kehottaa unionia tarkastelemaan, miten voimassa olevaa lainsäädäntöä oikeudesta vapaaseen liikkuvuuteen voidaan parantaa takaamalla lainojen ja apurahojen siirrettävyys;

17. kehottaa unionia ottamaan paremmin huomioon Afrikasta, Aasiasta ja Latinalaisesta Amerikasta unioniin suuntautuvan maahanmuuton, jotta eri alkuperämaissa suoritettujen tutkintojen tunnustamista varten saadaan laadittua säännöt;

18. pyytää unionia molemminpuolisen luottamuksen takaamiseksi ja korkeakoulututkintojen tunnustamisen helpottamiseksi eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen täytäntöönpanon avulla kaikissa jäsenvaltioissa vahvistamaan laadunvarmistusjärjestelmän sekä unionin että jäsenvaltioiden tasolla; pyytää jäsenvaltioita panemaan täytäntöön kansalliset laadunvarmistusjärjestelmänsä eurooppalaisten laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden mukaisesti kunnioittaen opintojen monipuolisuutta ja yliopistojen lähestymistapoja sisältöjen ja oppimismenetelmien osalta; rohkaisee laadunvarmistuselimiä soveltamaan eurooppalaista arviointitoimijoiden rekisteriä (EQAR) ja tukemaan eurooppalaista yhteistyötään ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa myös eurooppalaisen korkeakoulutuksen laadunvarmistusyhdistyksen (ENQA) kautta;

19. kiinnittää huomiota jäsenvaltioiden erilaisiin arvosteluasteikkoihin ja tarpeeseen muuntaa arvosanojen ECTS-pisteet asianmukaisesti;

20. kehottaa kaikkia Bolognan prosessissa mukana olevia maita panemaan täytäntöön eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehykseen liittyvät kansalliset tutkintokehykset ja kehittämään ja tukemaan taloudellisesti vastavuoroista tunnustamista;

21. kehottaa myöntämään tuntuvaa taloudellista tukea yhteisistä opetussuunnitelmista tehtäville sopimuksille, joilla taataan tarkkaan määritellyt oppimistulokset, esimerkiksi selvittämällä Tuning-hankkeen sekä Tuning Academy -kokeilun yhteydessä kehitettyjä menetelmiä; kehottaa kiinnittämään erityistä huomiota humanististen alojen opetussuunnitelmien erityispiirteisiin, sillä humanistiset tieteet ovat demokratian tukikohta ja eurooppalaisen koheesion saavuttamisen apuneuvo, loppututkintoon sisältyvien tietojen ja taitojen määrittämiseksi, jotta voitaisiin edistää sellaista opiskelua, jossa yleisten ja mitattavissa olevien taitojen (valmiudet hyödyntää opittuja taitoja) rinnalla opetetaan tutkimustyötä, esimerkiksi kriittisen ja ainutlaatuisen analyysin tekemistä; korostaa, että opetusohjelmiin pitäisi kaikissa oppiaineissa sisällyttää perustietojen ja -taitojen lisäksi myös poikkitieteellisiä avaintaitoja, kuten kriittistä ajattelua, viestintätaitoja ja yrittäjätietoutta;

22. pyytää enemmän tukea kansallisille ja unionin toimille, joilla pyritään takaamaan kaikkien opiskelijoiden tasapuolinen osallistuminen, oikeudenmukaiset mahdollisuudet aloittaa opinnot, menestyksekäs edistyminen ja kestävä tukijärjestelmä (esimerkiksi majoitus ja matkakulut) sekä erityinen tuki aliedustetuista ryhmistä tuleville, sosiaalisesti vähäosaisille ja taloudellisista vaikeuksista kärsiville opiskelijoille, jotta voidaan vähentää opintonsa keskeyttävien määrää ja varmistaa, että koulutus ja opetus eivät riipu epäedullista asemaa aiheuttavista sosioekonomisista tekijöistä ja että koulutus vastaa yksilöiden oppimistarpeita; suosittelee tehostamaan neuvonta- ja ammatinohjauskeskusten perustamista, jotka tarjoaisivat opiskelijoille ilmaisia palveluita;

23. korostaa vuonna 2007 annetun Lontoon julkilausuman[22] merkitystä, koska sen myötä koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta tuli yksi Bolognan prosessin päämääristä ja sen tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvoinen saatavuus kaikille taustasta riippumatta; pitää valitettavana, että tämän tavoitteen saavuttamisessa ei ole edistytty riittävästi, ja kannustaa komissiota auttamaan tämän asian edistymistä;

24. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita edistämään vastavuoroista tunnustamista poistamalla siltä hallinnolliset esteet;

25. kiinnittää huomiota kandidaatin tutkinnon erityistarpeisiin, sen opetussuunnitelmaan, sen tarjoamaan pääsyyn maisteriohjelmiin ja sen suorittaneiden työllistyvyyteen; korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan erityisiä toimia, kuten teoreettisista ja käytännön opinnoista koostuvien opinto-ohjelmien kehittämistä, ja yliopistojen, jäsenvaltioiden ja taloudellisten ja sosiaalisten toimijoiden tehokkaampaa yhteistyötä, jotta voidaan parantaa tulevien korkeakoulusta valmistuneiden siirtymistä työelämään siten, että he saavat vakaan, hyvin palkatun ja heidän pätevyyttään vastaavan työpaikan; kehottaa yliopistoja tässä mielessä kehittämään oppisopimuskoulutustarjontaansa ja parantamaan harjoittelujaksojen yhdistämistä yliopisto-opintoihin;

26. korostaa, että työllistettävyyttä edistävien toimien, kuten elinikäisen oppimisen, ja entistä monipuolisempien, työmarkkinoille sopivien taitojen kehittämisen on oltava etusijalla, jotta saavutetaan kestävää kasvua ja hyvinvointia koskevat tavoitteet; tukee tässä yhteydessä voimakkaasti korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden vaihtotoimintaa, korkeakoulujen ja yritysten välistä vuoropuhelua, oppisopimuskoulutusta ja osaamispassia;

27. katsoo, että ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin (2005/36/EY) uudistamisen kautta lisätään ammatillista liikkuvuutta Euroopassa ja helpotetaan opiskelijoiden liikkuvuutta tarjoamalla takeet siitä, että yhdessä jäsenvaltiossa saavutettu pätevyys tunnustetaan kaikkialla unionissa;

28. kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä tukemaan siirtymistä eurooppalaisissa yliopistoissa edelleen vallalla olevasta yhden tieteenalan metodologisesta käsitteestä tieteiden välisiin ja monialaisiin käsitteisiin;

29. kehottaa jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä edistämään yliopistojen ja yritysten välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä vahvistetun eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yleistavoitteena eurooppalaisista yliopistoista valmistuneiden työllistettävyyden lisäämiseksi;

30. korostaa tässä yhteydessä, että tarvitaan erityisiä toimia ja yliopistojen ja työmarkkinoiden tehokkaampaa yhteistyötä, jotta voidaan kehittää hyödyllisempiä opetussuunnitelmia, yhtenäistää opetusohjelmia sekä parantaa työllistyvyyttä varmistamalla, että ammattiin pääsyyn sovelletaan kaikkialla samankaltaisia kriteerejä;

31. korostaa, että on tärkeää varmistaa, että opiskelijoille on riittävästi harjoittelupaikkoja, jotta työmarkkinoille integroituminen helpottuisi;

32. kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia ja komissiota kehittämään jäsennetyn yhteistyöjärjestelmän, jotta eri oppiaineiden muodostamien klustereiden sisällä voidaan myöntää yhteistutkintoja, jotka tunnustetaan kaikkialla unionissa, ja tätä tarkoitusta varten parantamaan Erasmus Mundus -ohjelman sekä tulevien yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmien toimintaa ja niille myönnettävää rahoitustukea ja edistämään yhteisohjelmien eurooppalaisen akkreditointijärjestelmän luomista;

33. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen Erasmus-ohjelman korkeakoulututkinnon liikkuvuusohjelmasta;

34. pitää tieteellisiä jatkotutkintoja, myös yhteistyössä yritysten kanssa suoritettavia, keskeisenä linkkinä korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen välillä, ja palauttaa mieliin niiden potentiaalin keskeisenä osatekijänä tietoperustaisen innovaation ja talouskasvun luomisessa; tunnustaa yrityksissä toteutettujen jatkotutkintojen merkityksen, kun korkeasti koulutettuja integroidaan työelämään; panee tyytyväisenä merkille komission sitoumuksen kehittää eurooppalaista teollisuudenalan tohtorinkoulutusohjelmaa Marie Curie -toimien puitteissa;

35. katsoo, että eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja eurooppalaisen tutkimusalueen välinen parempi yhteistyö saattaa edistää eurooppalaista innovointia ja kasvua;

36. korostaa unionin seitsemännen tutkimuksen puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman ja eurooppalaisen tutkimusalueen merkitystä unionin tutkijoiden liikkuvuuden helpottamisessa sekä unionin innovaatio- ja kilpailukykymahdollisuuksien vapauttamisessa;

37. kehottaa laatimaan tehokkaan strategian, jolla tuetaan elinikäisen oppimisen ohjelmia Euroopassa, ja kaikilta osin instituutioon integroituja kestäviä aloitteita sekä edistämään elinikäisen oppimisen kulttuuria; kehottaa lisäksi edistämään elinikäistä oppimista yrityksissä, jotta työntekijöillä on mahdollisuus laajentaa koulutustaan ja osaamistaan; kehottaa korkeakoululaitoksia ja yliopistoja tarjoamaan enemmän joustoa oppimistuloksiin perustuviin ohjelmiin, vapaamuotoisen ja epävirallisen oppimisen tunnustamista sekä palveluja niiden oppimisväylien tukemiseksi edistämällä kumppanuuksia yliopistojen, yritysten ja ylemmän ammattikorkeakoulutuksen laitosten kesken, jotta lisättäisiin tieteellisiä, humanistisia ja teknisiä taitoja ja poistettaisiin niiden puutteita;

38. kiinnittää huomion tarpeeseen säätää opiskelijoiden asemasta ennen Bolognaa niissä maissa, joissa nämä ovat epäedullisessa asemassa maisteriohjelmiin pääsyssä;

39. huomauttaa, että eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) on oltava avoimempi ja sen on tarjottava nykyistä täsmällisempiä vertailuja pätevyyksien ja tutkintojen välille; rohkaisee komissiota ja jäsenvaltioita käyttämään ECTS-välinettä opiskelijoiden ja ammattilaisten liikkuvuuden helpottamiseksi;

Euroopan unionin toimet

40. panee tyytyväisenä merkille komission ehdotuksen lisätä huomattavasti unionin yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmiin myönnettäviä määrärahoja; kehottaa komissiota osoittamaan merkittävän osan näistä määrärahoista korkea-asteen koulutuksen ja yliopistojen infrastruktuurien nykyaikaistamisen tukemiseen Bolognan prosessin ja unionin korkeakoulutuksen nykyaikaistamissuunnitelman tavoitteiden mukaisesti; rohkaisee komissiota etsimään ratkaisuja, jotta näihin ohjelmiin voisivat osallistua myös taloudellisista vaikeuksista kärsivät opiskelijat;

41. kehottaa jäsenvaltioita ja unionia tutkimaan mahdollisuuden edistää opintokokonaisuuteen sisältyvää pakollista opintojaksoa jossakin opiskelijan oman maan ulkopuolella sijaitsevassa yliopistossa;

42. kiinnittää huomiota Bolognan prosessin ja ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin väliseen vahvaan yhteyteen ja korostaa, että komission koordinointitoimien on oltava täysin Bolognan prosessin mukaisia; on sitä mieltä, että yhteyttä voidaan edelleen vahvistaa antamalla opiskelijoille asianmukaista käytännön tietoa ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta ja työmahdollisuuksista, jotka avautuvat ulkomailla saadun koulutuksen myötä;

43. kehottaa vertailemaan ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin tarkistamisen yhteydessä kansallisia koulutuksen vähimmäisvaatimuksia todellisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen edistämiseksi ja suorittamaan entistä säännöllisempää vaihtotoimintaa jäsenvaltioiden, toimivaltaisten viranomaisten ja ammatillisten järjestöjen välillä;

44. ehdottaa, että kumppaniyliopistoissa Erasmus-ohjelman puitteissa tehtyjen opintosuoritusten tunnustamisen olisi oltava pakollisena osatekijänä kaikissa opiskelijavaihtoihin osallistuvissa oppilaitoksissa, jotka saavat unionin rahoitusta, jotta vahvistettaisiin eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää;

45. kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää panna johdonmukaisesti täytäntöön opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja korkeakouluja laatimaan vertailutaulukon, jossa johdonmukaisuuden lisäämiseksi sekä opiskelijoiden ja ammatillisen liikkuvuuden helpottamiseksi ilmoitetaan kursseista saatavien ECTS-pisteiden määrä; panee merkille esteet, joita opiskelijat kohtaavat siirtäessään opintosuorituksia yliopistojen välillä, ja katsoo, että tällaiset esteet voivat vähentää opiskelijoiden halukkuutta osallistua korkeakoulujen vaihto-ohjelmiin;

46. vaatii kehittämään tehokkaan strategian akateemisten tutkintojen yhdenmukaistamiseksi kaikilta osin kaikkialla unionissa ja ottamaan mahdollisesti käyttöön myös taannehtivan tunnustamisen (vanhemmat akateemiset tutkinnot mukaan lukien) Bolognan prosessin laatimisesta lähtien;

47. kehottaa unionin jäsenvaltioita hyväksymään lopullisen ja selvän päätöksen pätevyyksien ja tutkintojen täydellisestä yhteisestä tunnustamisesta tai laatimaan toimintasuunnitelman siihen, kun tämä päätös on lopulta mahdollinen;

48. kehottaa järjestämään yliopistojen välisen yhteistyön paremmin sekä lujittamaan sitä vahvistamalla yhteistyön vaikutusta itse oppilaitoksiin ja korkeakoulutusjärjestelmiin korkeakoulujen opiskelijoiden ja henkilökunnan hyväksi;

49. ehdottaa, että allekirjoittavien valtioiden yliopistot hyväksyisivät komission tukemien liikkuvuusohjelmien puitteissa suoritetut harjoittelujaksot:

50. kehottaa tekemään myönnettävien opintosuorituspisteiden määrää koskevista opiskelijoille annettavista tiedoista entistä avoimempia ennen kunkin vaihto-ohjelman alkua ja pyytää jäsenvaltioita ja korkeakouluja tekemään yhteistyötä, kun ne arvioivat kursseista myönnettävien opintosuorituspisteiden määrää; kehottaa kehittämään yhteisiä foorumeja ammattilaisten ja korkeakoulujen määrittelemän yhteisen tieto- ja pätevyyspohjan luomiseksi siten, että saavutetaan joidenkin tutkintotodistusten lähentämistä koskeva tavoite ja turvataan samalla kansalliset erityispiirteet, ottaen huomioon ammatillisen pätevyyden automaattista tunnustamista koskeva järjestelmä unionissa[23] yhtenä esimerkkinä;

51. kehottaa parantamaan unionin korkeakoulujen välistä verkottumista, koordinointia ja yhteydenpitoa, jotta nopeutetaan uusien tutkintotodistusten tunnustamista, helpotetaan opintosuoritusten siirtämistä, parannetaan tietämystä ja ymmärrystä eri koulutusjärjestelmistä ja tehdään mahdolliseksi se, että opiskelijat ymmärtävät entistä paremmin eurooppalaisten ohjelmien moninaisuutta;

52. kehottaa komissiota uudessa yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen ohjelmassa kannustamaan – myös taloudellisilla kannustimilla – kansainvälisten opetussuunnitelmien, yhteistutkintojen ja vastavuoroisen tunnustamisen alalla tehtävää yhteistyötä; kehottaa moninkertaistamaan ERASMUS-kumppanuuksien opiskelijapaikkojen määrän käytännössä;

53. kiinnittää huomiota lukuisten eurooppalaista korkeakoulutusta ja tutkimusta käsittelevien laitosten olemassaoloon; kehottaa unionia edistämään tapoja koordinoida niitä saman järjestelyn avulla;

54. katsoo, että olisi tehtävä aloitteita sen helpottamiseksi, että opiskelijat voivat siirtää opintosuorituksensa yliopistosta toiseen opiskeluaikansa kuluessa;

55. kehottaa jäsenvaltioita ja unionia toimittamaan muun muassa muita heikommassa asemassa olevien ryhmien oikeasuhteisesta edustuksesta ajantasaisia ja vertailukelpoisia tietoja, joiden perusteella eurooppalaisen korkeakoulutusalueen täytäntöönpanoa voidaan seurata, ja jotta seurannan avulla saataisiin selville prosessin täytäntöönpanoon liittyvät esteet ja ongelmat ja ettei rangaistaisi sellaisia laitoksia, jotka eivät vielä ole toteuttaneet suunniteltuja uudistuksia; katsoo, että nämä tiedot olisi julkaistava joka vuosi valtioittain ja yliopistoittain, jotta olisi helpompi ymmärtää, missä on edistyttävä;

56. kehottaa yliopistoja yhdenmukaistamaan akateemiset standardit solmimalla kumppanuuksia hyvien käytäntöjen vaihtoa varten;

57. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita vahvistamaan ja luomaan uusia yhteistyö- ja tutkimusohjelmia, jotka perustuvat kolmansien maiden – erityisesti konfliktialueilla sijaitsevien maiden – yliopistojen yhteisiin etuihin, jotta mahdollistettaisiin näistä maista lähtöisin olevien opiskelijoiden pääsy korkeakoulutukseen ja koulutukseen ilman syrjintää;

58. katsoo, että Bolognan prosessin synnyttämä eurooppalainen korkeakoulutusalue on edistyksellinen; kehottaa siksi sisällyttämään Euro–Välimeri-korkeakoulutusalueen tähän rakenteeseen ja edistämään tehokkaan korkeakoulutusalueen perustamista itäisen kumppanuuden ohjelman ja muiden unionissa olevien valtioiden välisten alueiden puitteissa yhteistyötä tekeville maille; kehottaa komissiota poistamaan opiskelijoiden ja opettajien liikkumisesteitä, tukemaan Euro–Välimeri-yliopistojen kuten EMUNIn verkostoitumista ja jatkamaan Tempus- ja Erasmus Mundus -ohjelmien hyviä käytäntöjä;

59. korostaa tarvetta parantaa Bolognan prosessia ja eurooppalaista korkeakoulutusaluetta koskevaa tietoutta tehokkaan ja laajan Euroopan laajuisen viestintäpolitiikan avulla, jotta voidaan lisätä yliopistojen houkuttelevuutta niin unionissa kuin sen ulkopuolella;

60. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita takaamaan lainojen ja apurahojen sekä erityisesti ansioihin ja tarpeisiin perustuvien apurahojen siirrettävyyden kaikissa unionin maissa, jotta varmistetaan tasapuoliset liikkuvuusmahdollisuudet;

61. edistää yhtenäisten yliopistotavaramerkkien luomista aluetasolla, jotta vahvistettaisiin alueiden yliopistojen arvovaltaa kansainvälisellä tasolla Bolognan prosessin tavoitteiden mukaisesti;

62. kehottaa unionin toimielimiä perustamaan mekanismeja, joilla tuetaan jäsenvaltioita ja korkeakoululaitoksia Bolognan prosessin tavoitteiden täytäntöönpanossa, mikä voitaisiin saavuttaa säännöllisellä raportoinnilla ja unionin ohjelmien kohdistetulla käytöllä, myös niiden ohjelmien käytöllä, joihin kuuluu yhteistyö unionin ulkopuolisten maiden kanssa eurooppalaisella korkeakoulutusalueella;

63. pyytää unionia tukemaan Bolognan prosessin sitoumuksien täytäntöönpanoa toimintapoliittisessa yhteistyössään asiaankuuluvien unionin ulkopuolisten maiden kanssa; kehottaa komissiota ja parlamenttia ottamaan suuremman roolin näiden pyrkimysten johtamisessa;

64. luottaa siihen, että ensi vuonna Bukarestissa pidettävässä ministerikokouksessa laadittava tilannekartoitus auttaa vahvistamaan selkeän etenemissuunnitelman, jonka avulla perustetaan täysin toimiva eurooppalainen korkeakoulutusalue vuodeksi 2020 asetettuun määräaikaan mennessä; vaatii, että on tehtävä tieto- ja viestintätekniikan koulutusta, ammattikoulutusta ja elinikäistä oppimista sekä työharjoittelua koskevia monialaisia ehdotuksia ja että niillä olisi edistettävä aktiivisesti sekä osallisuutta että älykästä ja kestävää kasvua, jotta unioni saa kilpailuetua kriisin jälkeisessä maailmassa työpaikkojen luomisen, inhimillisen pääoman, tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden aloilla sekä laajemmin osaamiseen perustuvassa taloudessa;

65. kehottaa komissiota ja unionin korkeakoulutuksesta vastaavia ministereitä hyödyntämään täysimääräisesti eurooppalaisen korkeakoulutusalueen yhteisen osallistumisen tarjoamat mahdollisuudet ottaa johtava rooli Bolognan prosessin tavoitteiden saavuttamisessa ja ministereitä vahvistamaan sitoumuksensa Bolognan prosessiin yhteisillä sitoumuksilla unionin tasolla neuvostossa komission tuella, jotta tämä molemminpuolisesti kannustava prosessi jatkuu harmonisella täytäntöönpanolla;

66. huomauttaa, että Bolognan prosessin puolivuosittain järjestettävässä ministerikokouksessa, joka pidetään seuraavan kerran vuonna 2012 Bukarestissa, on otettava huomioon se, että eurooppalaisen korkeakoulutusalueen muodostaminen on luonut edellytykset unionin ja jäsenvaltioiden vahvalle ja yhtenäiselle osallistumiselle Bolognan prosessiin niiden jaettujen vastuualueiden avulla korkeakoulutuksen alalla, niiden yhteisen osallistumisen avulla ja jaetulla sitoutumisella toimintaan, jota tuetaan unionin toimielinten toimintalausunnoilla;

o

o        o

67. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

• [1]  http://www.ohchr.org/EN/UDHR/Documents/UDHR_Translations/fin.pdf
• [2]  http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/SORBONNE_DECLARATION1.pdf
• [3]  http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/BOLOGNA_DECLARATION1.pdf
• [4]  http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/Leuven_Louvain-la-Neuve_Communiqu%C3%A9_April_2009.pdf
• [5]  http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/Budapest-Vienna_Declaration.pdf
• [6]  EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22, oikaisu EUVL L 271, 16.10.2007, s. 18, oikaisu EUVL L 93, 4.4.2008, s. 28.
• [7]  EUVL L 289, 3.11.2005, s. 23.
• [8]  EUVL L 64, 4.3.2006, s. 60.
• [9]  EUVL C 111, 6.5.2008, s. 1.
• [10]  EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.
• [11]  EUVL C 302, 12.12.2009, s. 3.
• [12]  EUVL C 135, 26.5.2010, s. 12.
• [13]  EUVL C 191, 1.7.2011, s. 1.
• [14]  EUVL C 199, 7.7.2011, s. 1.
• [15]  http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/099EN.pdf
• [16]  http://eacea.ec.europa.eu/education/eurydice/documents/thematic_reports/122EN.pdf
• [17]  http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl198_en.pdf
• [18]  http://ec.europa.eu/public_opinion/flash/fl_260_en.pdf.
• [19]  http://epp.eurostat.ec.europa.eu/cache/ITY_OFFPUB/KS-78-09-653/EN/KS-78-09-653-EN.PDF
• [20]  http://www.ehea.info/news-details.aspx?ArticleId=253
• [21]  EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 18.
• [22]  http://www.ehea.info/Uploads/Declarations/London_Communique18May2007.pdf
• [23]  Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY liite V koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuvasta tunnustamisesta.

PERUSTELUT

Avoimen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen luominen on huomattava saavutus, ja alue muodostaa laajan toimielinrakenteen Bolognan prosessilla käynnistetyn kunnianhimoisen tapahtumasarjan täytäntöönpanemiseksi.

Hallitustenvälinen yhteistyö ja unionin toimielinten vahvistamat strategiat ovat panneet alulle Euroopan korkeakoulujärjestelmän laajan rakenneuudistuksen. Sen lisäksi, että eurooppalaiset yliopistot ovat tarkistaneet perusteellisesti opetustoimintaansa ja järjestäneet sen uudelleen kolmiportaiseksi Bolognan prosessin mukaisesti, ne ovat myös vahvistaneet sosiaalista rooliaan vastaamaan paremmin yliopistojärjestelmän ns. kolmatta tehtävää.

On pantava merkille, että yhteys yliopistojärjestelmän ja työmarkkinoiden välillä ei ole aina toiminut. Näin ollen Lissabonin strategiaa koskevan komission tiedonannon huomautus ("Melko hyvästä opetuksen tasosta huolimatta Euroopan yliopistot eivät ole onnistuneet vapauttamaan koko potentiaaliaan talouskasvun vauhdittamiseksi, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi ja työpaikkojen laadun ja määrän lisäämiseksi.") on edelleen ajankohtainen. Tämä toteamus on erityisen huolestuttava näinä maailmanlaajuisen talouskriisin aikoina ja vaatii lisähuomiota, kun pidetään mielessä unionin tavoite, että "siitä on tultava maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta".

Tässä yhteydessä koko Bolognan prosessin lujittaminen vastaa Eurooppa 2020 -strategiassa asetettuja kasvutavoitteita: se on ennakkoedellytys unionin sisämarkkinoiden täysimääräiselle yhdentymiselle ja korvaamaton väline talous- ja rahoituskriisin asettamien haasteiden ratkaisemiseksi.

Bolognan prosessin ensimmäisenä tavoitteena on edelleen se perusvaatimus, että kaikilla jossakin eurooppalaisessa yliopistossa kirjoilla olevilla opiskelijoilla on oikeus valmistua ja heidän tutkintonsa tunnustetaan kaikkialla unionissa.

Hallinto

Prosessin sanelu ylhäältä käsin on yksi syy siihen, miksi tulosten aikaansaaminen on hidastunut.

Prosessi sai alkunsa jäsenvaltioiden hallitusten poliittisesta tahdosta, ja vasta toisessa vaiheessa siihen alettiin ottaa mukaan korkeakoulujen johtohahmoja Euroopan yliopistoliiton sisältä. Nyt prosessi on vielä integroitava kokonaisuudessaan Euroopan yliopistoihin, opiskelijoihin ja perheisiin.

Tästä syystä tarvitaan radikaalia muutosta, ja kaikkien sidosryhmien on oltava täysimääräisesti mukana hallinnoimassa prosessin tavoitteita ja kartoittamassa uusia toimia sen tukemiseksi.

Prosessin keskeneräinen hallinto näkyy myös yksittäisten jäsenvaltioiden toteuttamina hajanaisina toimina.

Tavoitteiden saavuttamiseen käytettävissä olevien määrärahojen vähäisyys on yksi syy osaksi samaan kritiikkiin: kuvitellaan, että Bolognan prosessi voitaisiin toteuttaa ilmaiseksi.

Nykyinen talouskriisi todennäköisesti merkitsee sitä, että koko koulutusalan määrärahoja leikataan entisestään.

Maailman taloustilanteen olisi kuitenkin saatava meidät vauhdittamaan prosessia ja selvittämään uusia formaatteja ja rahoituskehyksiä, jotka mahdollistavat Euroopan yliopistojen kasvua ja huippuosaamista koskevien tavoitteiden tehokkaamman toteuttamisen.

Jäsenvaltioiden ohella myös unionin toimielimillä on keskeinen tehtävä tässä prosessissa, erityisesti tutkintojen tunnustamisen ja liikkuvuutta koskevien toimintalinjojen yhteydessä.

Tällä hetkellä eurooppalaisessa korkeakoulutusalueessa on vielä kehitettävää, ja on olennaisen tärkeää maksimoida sen mahdollisuudet ja käsitellä kaikkia vielä avoinna olevia aiheita, joista voidaan mainita esimerkkeinä valtion sääntely, talousarviorajoitukset, laadunvalvonta ja kansallinen akkreditointi.

Muilla Bolognan prosessin toimijoilla (yliopistoilla, opiskelijoilla, opettajilla, ammattiliitoilla, yrityssektorilla) on ratkaiseva vastuu sen varmistamisessa, että prosessi todella iskostuu tiedeyhteisöihin.

Myös se, että jotkut eurooppalaiset yliopistot laiminlyövät prosessin suuntaviivoja, kertoo siitä, että tarvitaan uusia opetusstrategioita.

Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota sellaisen opiskelijakeskeisen opetusjärjestelmän luomiseen, jossa yliopistot ja niiden akateeminen henkilökunta kannustavat opiskelijoita käyttämään aktiivisesti kokemuksiaan korkea-asteen koulutuksesta.

Pullonkaulat

Liikkuvuus: Liikkuvuudelle annettu erityinen painoarvo on eurooppalaisen korkeakoulutusalueen olennainen piirre, kuten sen nykyaikaistamisesta äskettäin annetussa Euroopan komission tiedonannossa ja viimeisimmässä, vuodelta 2008 olevassa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa Bolognan prosessista ja opiskelijoiden liikkuvuudesta[1] (jonka esittelijä oli Doris Pack) todettiin.

Liikkuvuus on paitsi alueellista (maiden sisällä ja eri maiden välillä) myös horisontaalista (eri tutkintoportaiden välillä) ja vertikaalista (samojen tutkintoportaiden sisällä).

Jotta opiskelijoiden liikkuvuutta voitaisiin lisätä, on lisättävä tukipolitiikkaa ja määrärahojen lisäämistä koskevia kannustimia, opintosuoritusten tunnustamista koskevia laatutoimenpiteitä sekä avoimuutta ja tietoa liikkuvuusohjelmista.

Tutkintojen tunnustaminen ja tutkintojen viitekehys: Bolognan prosessilla käynnistetty uudistus sisältää useita välineitä, joilla kannustetaan tutkintojen tunnustamista. Näistä voidaan mainita esimerkkinä eurooppalainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä.

Tällä hetkellä useimmat Bolognan prosessissa mukana olevat maat eivät ole panneet täytäntöön kansallisia tutkintojen viitekehyksiä, jotka liittyvät eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehykseen.

Kansallisten tutkintojen olisi perustuttava oppimistuloksiin, jotta ne olisivat mitattavissa olevia ja jotta voitaisiin helpottaa virallisten, epävirallisten ja arkioppimisen kautta saatujen taitojen vertailtavuutta ja tunnustamista.

Tässä yhteydessä on mielenkiintoista pohtia vuonna 2000 käynnistetyn Tuning-hankkeen jatkokehittämistä. Hankkeen tarkoituksena oli kehittää konkreettinen lähestymistapa Bolognan prosessin täytäntöönpanoon ja kartoittaa yhteisiä kiintopisteitä ensimmäisen ja toisen portaan tutkinnon suorittaneiden yleisille ja alakohtaisille taidoille useissa eri oppiaineissa.

Laadunvarmistus: Tällä hetkellä kansallisten laadunvarmistusjärjestelmien tarkistaminen on edelleen kesken useimmissa maissa, ja yliopistot pyrkivät kehittämään yhdenmukaisia laadunvarmistusjärjestelmiä, joiden tukena olisivat ulkoiset arviointimenettelyt.

Eurooppalainen arviointitoimijoiden rekisteri on muiden välineiden, esimerkiksi eurooppalaisten laadunvarmistusstandardien ja -ohjeiden, tapaan merkittävä saavutus, ja kansallisten laadunvarmistustoimien mukauttamista näihin on jatkettava.

On luotava kannustimia, joilla rohkaistaan maita liittymään rekisteriin ja parantamaan omia arviointijärjestelmiään.

Esimerkiksi Itävallassa ja Tanskassa on kehitetty myönteinen lähestymistapa. Näissä maissa sallitaan kaikki laadunvarmistuselimet, joiden ei tarvitse toimiakseen muuta kuin kirjautua rekisteriin. Näin ollen kaikki tutkintotodistukset, jotka on laatuvarmistettu, olisi tunnustettava kaikissa muissa eurooppalaisen korkeakoulutusalueen maissa.

Sosiaalinen ulottuvuus: Sosiaalista yhteenkuuluvuutta koskevasta tavoitteesta on tullut eurooppalaisen korkeakoulutusalueen keskeinen osa, ja se on edellytys tämän vahvistamiselle. Olisi kiinnitettävä enemmän huomiota kaikkien tasapuolisiin mahdollisuuksiin aloittaa opinnot ja siihen, että korkea-asteen opinnot saatetaan päätökseen kaikilla tasoilla.

Tämä edellyttäisi valtiolta lisää tukitoimia, joilla laajennetaan aliedustetuista ryhmistä tulevien opiskelijoiden ja niiden opiskelijoiden, joilla on alhaisempi sosioekonominen tausta, samoin kuin maahanmuuttajien, kulttuurisista vähemmistöistä tulevien sekä vammaisten opiskelijoiden mahdollisuuksia aloittaa opinnot.

Työllistyvyys ja kandidaatin tutkinto: Tilastotietojen puute vaikeuttaa tutkinnon suorittaneiden työllistymisen seurantaa. Työllistyvyyttä voitaisiin lisätä esimerkiksi työantajien osallistamisella siten, että akateemiseen opetussuunnitelmaan sisällytetään harjoittelu yrityksessä.

Myös tehokas unionin tason tunnustamisjärjestelmä on olennaisen tärkeä, kun määritetään vähimmäisvaatimuksia työmarkkinoilla tarvittaville tiedoille ja taidoille (sekä julkisella että yksityisellä sektorilla).

Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen EHEA:n ja eurooppalaisen tutkimusalueen ERA:n parempi yhteensovittaminen: Tieteellisen jatkotutkinnon sisällyttäminen Bolognan tutkintorakenteeseen kolmantena portaana luo tärkeimmän yhteyden korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen välillä.

Nyt on muutettava sitä yleistä käsitystä, että tieteellisellä jatkotutkinnolla tähdätään ainoastaan akateemiseen tutkimukseen. Tieteelliset jatkotutkinnot voivat olla avaintekijä tietoperustaisen innovaation ja talouskasvun luomisessa, ja ne voivat omalta osaltaan myötävaikuttaa tiedon ja teknologian edistykseen ja levittämiseen.

Euroopan unionin toimet

Unionin tason toimilla saadaan tehokkaammin parannettua tuloksia ja ratkaistua vielä avoinna olevat kysymykset. Yliopistojen nykyaikaistamista ja vahvistamista koskeva tehtävä kuuluu jäsenvaltioille, unionin toimielimille ja kaikille muille sidosryhmille (yrityksille, yliopistoille, opiskelijoille). Euroopalla on keinot varmistaa tehokkaampi järjestelmä sekä kannustinpolitiikan avulla että luomalla yhteyksiä Euroopan tutkimusalueeseen.

Laadunvarmistus: Tutkintojen vastavuoroinen tunnustaminen ja molemminpuolinen luottamus ovat laadunvarmistuksen edellytys. Unionin olisi reagoitava tähän kannustinpolitiikalla.

Tutkintojen viitekehys: Kaikille yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen tasoille on vahvistettu eurooppalainen tutkintojen viitekehys. Unionin jäsenvaltioiden on vahvistettava kansalliset viitekehyksensä elinikäiselle oppimiselle.

Opetussuunnitelma: Päähuomio samat ainealat kattavien ohjelmien yhteydessä on keskitettävä yhteisistä opetussuunnitelmista tehtäviin sopimuksiin, ja niissä on määriteltävä tarkat vähimmäisvaatimukset oppimistuloksille.

Yhteistutkinnot: Eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tärkeimpiin tavoitteisiin olisi kuuluttava sellaisen kaikkialla Euroopassa tunnustettavien eurooppalaisten tutkintojen järjestelmän luominen ja kehittäminen, jonka perusteella missä tahansa Euroopan yliopistossa opintonsa päättäneen opiskelijan tutkinto tunnustetaan ja hyväksytään kaikkialla Euroopassa.

Kohti Bukarestin huippukokousta

Bolognan prosessia käsittelevä ministerikokous järjestetään huhtikuussa 2012. On ratkaisevan tärkeää, että sitoumukset seuraavaa ministerikokousta edeltäviksi kolmeksi vuodeksi eivät jää siihen, että laaditaan luettelo vertailuarvoista, vaan olisi sitouduttava myös konkreettisiin toimiin, joilla edistetään Bolognan prosessin tavoitteiden täysimääräistä toteuttamista kaikissa yliopistoissa ja jäsenvaltioissa.

• [1]  EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 18.

SISÄMARKKINA- JA KULUTTAJANSUOJAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.11.2011)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

Euroopan unionin toimielinten panoksesta Bolognan prosessin lujittumiseen ja edistymiseen
(2011/2180(INI))

Valmistelija: Emma McClarkin

EHDOTUKSET

Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  korostaa, että jäsenvaltioiden kanssa tehtävän yhteistyön keskeisenä alana koulutus on tärkeää, jotta saavutetaan Eurooppa 2020 -strategian olennaiset työllisyys- ja kasvutavoitteet ja paljon kaivattu talouden elpyminen saadaan käyntiin;

2.  tähdentää, että Bolognan prosessi ja Erasmus-ohjelma ovat lisänneet opiskelijoiden liikkuvuutta ja että niiden avulla on mahdollista lisätä työntekijöiden liikkuvuutta; pahoittelee kuitenkin, että liikkuvuus on edelleen suhteellisen vähäistä; kehottaa sen vuoksi Euroopan unionia, jäsenvaltioita ja korkeakouluja tiedottamaan toisilleen ja opiskelijoille entistä tehokkaammin viimeksi mainittujen liikkuvuuteen liittyvistä vaihtoehdoista, apurahoihin liittyvät mahdollisuudet mukaan luettuina; katsoo lisäksi, että Erasmus-ohjelman rahoituksen lisäämiseen olisi kiinnitettävä asianmukaisesti huomiota;

3.  katsoo, että perustamalla jäsenvaltioihin asianmukaisesti keskitettyjä koulutusalan yhteyspisteitä voidaan vähentää huomattavasti Bolognan prosessin täytäntöönpanon eri näkökohtiin liittyviä eroja ja vaihteluja, uudenaikaistaa korkea-asteen koulutusta koskevaa kansallista politiikkaa ja mahdollistaa yhteistyön, koordinoinnin, yhteyksien ja parhaiden käytäntöjen vaihdon parantaminen 27 jäsenvaltion EU:ssa;

4.  korostaa, että työllistettävyyttä edistävien toimien, kuten elinikäisen oppimisen, ja entistä monipuolisempien, työmarkkinoille sopivien taitojen kehittämisen on oltava etusijalla, jotta saavutetaan kestävää kasvua ja hyvinvointia koskevat tavoitteet; tukee tässä yhteydessä voimakkaasti korkeakoulujen opettajien ja opiskelijoiden vaihtotoimintaa, korkeakoulujen ja yritysten välistä vuoropuhelua, oppisopimuskoulutusta ja osaamispassia;

5.  katsoo, että korkeakoulujen opetushenkilökunnan liikkuvuus auttaa lisäämään paitsi opettajien itsensä tietoja ja kokemuksia myös välillisesti opiskelijoiden tietoja ja antaa samalla mahdollisuuden osallistua yhdessä oppimateriaalin valmisteluun;

6.  korostaa tutkimuksen seitsemännen EU:n puiteohjelman, kilpailukyvyn ja innovoinnin puiteohjelman ja eurooppalaisen tutkimusalueen merkitystä EU:n tutkijoiden liikkuvuuden helpottamisessa sekä EU:n innovaatio- ja kilpailukykymahdollisuuksien vapauttamisessa ja pyytää lujittamaan eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja eurooppalaisen tutkimusalueen välistä yhteyttä;

7.  kehottaa komissiota tukemaan ja avustamaan jäsenvaltioita koko hallitustenvälisen prosessin ajan ennen huhtikuussa 2012 Bukarestissa pidettävää korkea-asteen koulutuksesta vastaavien ministereiden kokousta; kannattaa komission tiedonannossaan "Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma"[1] äskettäin esittämää menettelytapaa;

8.  luottaa siihen, että ensi vuonna Bukarestissa pidettävässä ministerikokouksessa laadittava tilannekartoitus auttaa vahvistamaan selkeän etenemissuunnitelman, jonka avulla perustetaan täysin toimiva eurooppalainen korkeakoulutusalue vuodeksi 2020 asetettuun määräaikaan mennessä; on ehdottomasti sitä mieltä, että on syytä tehdä tieto- ja viestintätekniikan, koulutuksen, ammattikoulutuksen ja elinikäisen oppimisen sekä työharjoittelun aloja koskevia monialaisia ehdotuksia ja että niillä olisi edistettävä aktiivisesti sekä osallisuutta että älykästä ja kestävää kasvua, jotta EU saa kilpailuetua kriisin jälkeisessä maailmassa työpaikkojen luomisen, inhimillisen pääoman, tutkimuksen, innovoinnin ja yrittäjyyden aloilla sekä laajemmin osaamiseen perustuvassa taloudessa;

9.  korostaa vuonna 2007 annetun Lontoon julkilausuman merkitystä, koska sen myötä koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta tuli yksi Bolognan prosessin päämääristä ja sen tarkoituksena on varmistaa koulutuksen tasa-arvoinen saatavuus kaikille taustasta riippumatta; pitää valitettavana, että tämän tavoitteen saavuttamisessa ei ole edistytty riittävästi, ja kannustaa komissiota auttamaan tämän asian edistymistä;

10. kiinnittää huomiota Bolognan prosessin ja ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin väliseen vahvaan yhteyteen ja korostaa, että komission koordinointitoimien on oltava täysin Bolognan prosessin mukaisia; on sitä mieltä, että yhteyttä voidaan edelleen vahvistaa antamalla opiskelijoille asianmukaista käytännön tietoa ulkomailla suoritettujen tutkintojen tunnustamisesta ja työmahdollisuuksista, jotka avautuvat ulkomailla saadun koulutuksen myötä;

11. kehottaa komissiota toimivaltuuksiensa rajoituksia noudattaen arvioimaan Bolognan prosessin epäyhtenäistä täytäntöönpanoa ja laatimaan tulostaulun, jotta prosessista tulee todellinen väline, jolla ei helpoteta ammattilaisten liikkumista pelkästään jäsenvaltioiden välillä vaan myös EU:n ja kolmansien allekirjoittajavaltioiden välillä; korostaa, että Bolognan prosessin täytäntöönpanoa koskevissa tulostauluissa olisi tarkasteltava asiaa perusteellisesti sekä laadullisesti että määrällisesti, jotta on mahdollista ohjailla tulevaa kehitystä ja mahdollistaa näyttöön perustuvien päätösten tekeminen;

12. kehottaa ammattipätevyyden tunnustamista koskevan direktiivin tarkistamisen osana vertailemaan kansallisia koulutuksen vähimmäisvaatimuksia todellisen eurooppalaisen korkeakoulutusalueen edistämiseksi ja suorittamaan entistä säännöllisempää vaihtotoimintaa jäsenvaltioiden, toimivaltaisten viranomaisten ja ammatillisten järjestöjen välillä;

13. kehottaa komissiota tukemaan jäsenvaltioita eurooppalaisen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän (ECTS) avoimuuden lisäämisessä niin, että sitä voidaan käyttää paremmin vertailuvälineenä ammattipätevyyden tunnustamisen helpottamiseksi, ja on sitä mieltä, että entistä enemmän taitoihin perustuva lähestymistapa voisi helpottaa eri alojen välisten vertailujen tekemistä; pyytää asiaankuuluvia sidosryhmiä harkitsemaan mahdollisuutta sisällyttää osana korkea-asteen koulutusta suoritetut koulutusjaksot opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmään;

14. kiinnittää huomiota siihen, että on tärkeää, että opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä pannaan johdonmukaisesti täytäntöön; kehottaa komissiota, jäsenvaltioita ja korkeakouluja laatimaan vertailutaulukon, jossa johdonmukaisuuden lisäämiseksi sekä opiskelijoiden ja ammatillisen liikkuvuuden helpottamiseksi ilmoitetaan kursseista saatavien ECTS-pisteiden määrä; panee merkille esteet, joita opiskelijat kohtaavat siirtäessään opintosuorituksia yliopistojen välillä, ja katsoo, että tällaiset esteet voivat vähentää opiskelijoiden halukkuutta osallistua korkeakoulujen vaihto-ohjelmiin;

15. kehottaa tekemään myönnettävien opintosuorituspisteiden määrää koskevista opiskelijoille annettavista tiedoista entistä avoimempia ennen tietyn vaihto-ohjelman alkua ja pyytää jäsenvaltioita ja korkeakouluja tekemään yhteistyötä, kun ne arvioivat kursseista myönnettävien opintosuorituspisteiden määrää; kehottaa kehittämään yhteisiä foorumeja ammattilaisten ja korkeakoulujen määrittelemän yhteisen tieto- ja pätevyyspohjan luomiseksi siten, että saavutetaan joidenkin tutkintotodistusten lähentämistä koskeva tavoite ja turvataan samalla kansalliset erityispiirteet ottaen huomioon ammatillisen pätevyyden automaattista tunnustamista koskeva järjestelmä EU:ssa[2] yhtenä esimerkkinä;

16. kehottaa parantamaan EU:n korkeakoulujen välistä verkottumista, koordinointia ja yhteydenpitoa, jotta nopeutetaan uusien tutkintotodistusten tunnustamista, helpotetaan opintosuoritusten siirtämistä, parannetaan tietämystä ja ymmärrystä eri koulutusjärjestelmistä ja tehdään mahdolliseksi se, että opiskelijat ymmärtävät entistä paremmin eurooppalaisten ohjelmien moninaisuutta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	22.11.2011
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	32 2 0
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Pablo Arias Echeverría, Adam Bielan, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia De Campos, Jürgen Creutzmann, Cornelis de Jong, Evelyne Gebhardt, Małgorzata Handzlik, Iliana Ivanova, Eija-Riitta Korhola, Edvard Kožušník, Hans-Peter Mayer, Phil Prendergast, Mitro Repo, Robert Rochefort, Heide Rühle, Matteo Salvini, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Róża Gräfin von Thun und Hohenstein, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Regina Bastos, María Irigoyen Pérez, George Lyon, Emma McClarkin, Konstantinos Poupakis, Sylvana Rapti, Marc Tarabella, Kyriacos Triantaphyllides, Wim van de Camp
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Ramona Nicole Mănescu

• [1]  Komission 20. syyskuuta 2011 Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle antama tiedonanto "Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma" (COM(2011)0567).
• [2]  Ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin 2005/36/EY liite V koulutuksen vähimmäisvaatimusten yhteensovittamiseen perustuvasta tunnustamisesta.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	24.1.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	23 2 1
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Maria Badia i Cutchet, Zoltán Bagó, Malika Benarab-Attou, Piotr Borys, Santiago Fisas Ayxela, Lorenzo Fontana, Mary Honeyball, Petra Kammerevert, Morten Løkkegaard, Emma McClarkin, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Doris Pack, Chrysoula Paliadeli, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marco Scurria, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, László Tőkés, Helga Trüpel, Gianni Vattimo, Sabine Verheyen, Milan Zver
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Heinz K. Becker, Ivo Belet, Seán Kelly, Iosif Matula, Georgios Papanikolaou, Inês Cristina Zuber
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Luigi Berlinguer