MIETINTÖ yleisistä suuntaviivoista vuoden 2013 talousarvion valmistelua varten, pääluokka III – Komissio

2.3.2012 - (2012/2000(BUD))

Budjettivaliokunta
Esittelijä: Giovanni La Via

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

yleisistä suuntaviivoista vuoden 2013 talousarvion valmistelua varten, pääluokka III – Komissio

(2012/2000(BUD))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 313 ja 314 artiklan,

–   ottaa huomioon talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta ja moitteettomasta varainhoidosta 17. toukokuuta 2006 tehdyn Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välisen toimielinten sopimuksen[1],

–   ottaa huomioon edellä mainitun 17. toukokuuta 2006 tehdyn toimielinten sopimuksen 46 kohdan mukaisesti toimitetun komission tarkistetun rahoitussuunnitelman vuosiksi 2007–2013,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin yleisen talousarvion varainhoitovuodeksi 2012[2],

–   ottaa huomioon neuvoston 21. helmikuuta 2012 antamat päätelmät vuoden 2013 talousarvion suuntaviivoista,

–   ottaa huomioon budjettivaliokunnan mietinnön (A7‑0040/2012),

EU:n talousarvion osuus talous- ja rahoituskriisin ratkaisemisessa

1.  panee merkille useimpien jäsenvaltioiden pyrkimykset vakauttaa julkinen taloutensa rahoitus- ja budjettikriisin vuoksi; korostaa kuitenkin, että ilman poliittisen integraation jatkumista ja yhteisiä välineitä, kuten automaattisia seuraamuksia, sekä komission oikeutta nostaa kanne alijäämiä koskevassa menettelyssä mutta myös yhteisiä unionin rahoittamia ohjelmia ja resursseja, joilla välineet saadaan toimimaan, EU ei voi mitenkään reagoida nykyiseen talous- ja sosiaalikriisiin asianmukaisesti tai ehkäistä tulevia kriisejä; painottaa, että talouden elpyminen edellyttää toimenpiteitä, joilla lujitetaan yhteisvastuullisuutta ja edistetään kestävää kasvua ja työllisyyttä; pitää myönteisenä, että Eurooppa-neuvosto myönsi tämän seikan 30. tammikuuta 2012 antamassaan julkilausumassa, mutta painottaa tarvetta ryhtyä konkreettisiin toimenpiteisiin etenkin hyödyntäen EU:n talousarviota yhteisenä välineenä; korostaa puolustaneensa aiemmissa talousarviomenettelyissä juuri edellä mainitussa julkilausumassa esiin tuotuja painopisteitä;

2.  on edelleen huolestunut ennenkokemattomasta maailmanlaajuisesta kriisistä, joka on vahingoittanut vakavasti talouden kasvua ja rahoitusvakautta sekä lisännyt merkittävästi jäsenvaltioiden julkista alijäämää ja heikentänyt velka-asemaa; ymmärtää neuvoston tunteman huolen kansallisista talousvaikeuksista ja budjettirajoitteista ja toteaa painokkaasti, että vuosi 2013 on talouden elpymisen kannalta keskeinen ajanjakso;

3.  palauttaa mieliin, että Euroopan unionin talousarvio on yksi tärkeimmistä välineistä, joilla voidaan osoittaa jäsenvaltioiden ja sukupolvien välistä yhteisvastuuta, ja että sen tarjoama lisäarvo on kiistaton, koska sillä on huomattava vaikutus reaalitalouteen ja Euroopan kansalaisten jokapäiväiseen elämään; muistuttaa, että mikäli unionin politiikkojen rahoitus olisi yksinomaan jäsenvaltioiden vastuulla, rahoituskustannukset olisivat moninkertaiset ja että tältä kannalta katsottuna unionin talousarvio on olennainen keino saavuttaa selkeitä yhteisiä säästöjä kaikkien hyvinvoinnin edistämiseksi, jos siinä hyödynnetään synergiaetuja; katsoo, että jäsenvaltioissa toteutettujen säästötoimien ei pitäisi johtaa vastaavaan vähennykseen EU:n tasolla, sillä yksi tällä tasolla käytetty euro voi johtaa säästöihin 27 jäsenvaltiossa;

4.  korostaa, että ennen muuta kriisiaikoina on vahvistettava yhteisiä EU:n tason ponnisteluja, jotta varmistetaan toimiemme tuloksellisuus; painottaa, että unionin vuotuisella talousarviolla ja siitä saatavalla vipuvaikutuksella sekä jäsenvaltioiden talousarvioiden painopisteillä ja muilla eurooppalaisilla välineillä on tuettava jäsenvaltioiden elvytyspolitiikkaa ja ne on saatettava vastaamaan kasvua ja työllisyyttä edistävää Eurooppa 2020 -strategiaa; katsoo, että tämä on keskeisen tärkeää, jotta voidaan varmistaa strategian onnistuminen ja jotta luottamus EU:n politiikkoihin voisi säilyä etenkin Euroopan kansalaisten keskuudessa; korostaa, että ottaen huomioon EU:n talousarvion merkityksen investointien alullepanijana siihen kohdistetut leikkaukset vaikuttaisivat kielteisesti pyrkimyksiin luoda kasvua ja työpaikkoja unionissa;

5.  katsoo, että kasvun ja työllisyyden edistäminen edellyttää erityisiä toimia ja lisää talousarviomäärärahoja kilpailukyvyn, innovoinnin ja pk-yritysten tukemiseen, sillä suurin osa EU:n taloudellisista mahdollisuuksista on pienissä ja keskisuurissa yrityksissä, jotka loivat tuoreimpien tutkimusten mukaan 85 prosenttia EU:n uusista nettotyöpaikoista vuosina 2002–2010 ja jotka muodostavat talouskasvumme selkärangan; pitää siksi äärimmäisen tärkeänä yrittäjähenkisyyden ja yritysten perustamisen edistämistä konkreettisin toimin ja katsoo, että tähän olisi annettava riittävästi resursseja; toteaa siksi, että on pyrittävä lisäämään EU:n rahoitusta kasvuun tähtäävien toimien tukemiseksi;

6.  tähdentää, että kyseinen tuki olisi olennaista, jotta pk-yritykset eivät vähennä investointejaan erityisesti tutkimukseen ja kehitykseen ja jotta samalla edistettäisiin erityisesti nuorten kansalaisten työllisyyttä ja ammattikoulutusta sekä varmistettaisiin taitojen säilyminen; katsoo, että tämä auttaisi vapauttamaan pk-yritysten innovointipotentiaalia, joka puolestaan on keskeinen tekijä EU:n vaurauden ja tietoon perustuvan yhteiskunnan luomisen kannalta; korostaa tässä yhteydessä myös tarvetta yksinkertaistaa edelleen unionin rahoittamien ohjelmien hakumenettelyä;

7.  katsoo, että EU:n talousarviosta rahoitettavat lisäinvestoinnit kestävään talouteen saattaisivat luoda enemmän uusia työpaikkoja kuin nykyinen talousarvio; katsoo, että tällaiset investoinnit voisivat siten myötävaikuttaa merkittävästi siihen, että EU saadaan takaisin kasvu-uralle;

8.  korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian tulokset riippuvat suurelta osin nykynuorista, jotka ovat korkeammin koulutettuja, teknisesti edistyneempiä ja liikkuvampia kuin koskaan aiemmin ja ovat siksi nyt ja vastaisuudessa tärkein kasvua ja työllisyyttä edistävä tekijä EU:ssa; on huolissaan nuorten korkeasta työttömyydestä jäsenvaltioissa; korostaa näin ollen, että EU:n tasolla ja jäsenvaltioissa on tehtävä kaikki mahdollinen sen varmistamiseksi, että kasvua ja työpaikkoja todella syntyy erityisesti EU:n yhteistä tulevaisuutta edustaville nuorille;

9.  panee merkille komission ehdotuksen suunnata kaikissa EU:n rakennerahastoissa (Euroopan aluekehitysrahasto ja Euroopan sosiaalirahasto) vielä varaamattomista määrärahoista 82 miljardia euroa pk-yritysten auttamiseen ja nuorisotyöttömyyden torjuntaan; pyytää saada asianmukaisesti tietoa tästä aloitteesta, sen toteutuksesta ja mahdollisesta vaikutuksesta vuoden 2013 talousarvioon;

Asianmukaisesti koordinoitu ja vastuullinen talousarvio vuodeksi 2013

10. korostaa, että kaikkien tähänastisten kriisin torjumiseksi toteutettujen toimien pitäisi helpottaa paluuta kasvu-uralle; painottaa tässä yhteydessä, että jo toteutettujen tapauskohtaisesti harkittujen säästötoimien ohella on tehtävä kohdennettuja investointeja, jotka johtavat kestävään talouskehitykseen; huomauttaa, että EU:n talousarviolla on tässä yhteydessä ratkaiseva merkitys välineenä, jonka avulla voidaan varmistaa kaikilla aloilla ripeä ja hyvin koordinoitu toiminta kriisin reaalitaloudelle aiheuttamien vaikutusten lieventämiseksi sekä investointien, kasvun ja työllisyyden lisäämisen vauhdittamiseksi Euroopassa;

11. korostaa, että kansallisella ja EU:n tasolla yhteisesti hyväksyttyjen poliittisten sitoumusten ja painopisteiden asianmukaisesti koordinoitu, johdonmukainen ja oikea-aikainen täytäntöönpano edellyttää kansallisten ja EU:n toimielinten yhteistyötä, jolla pyritään siihen, että julkisia varoja käytetään ensisijaisesti kasvualueiden tukemiseen, suunniteltujen toimien vaikutuksia arvioidaan etukäteen, toimien välisiä synergioita lisätään ja niiden myönteinen vaikutus varmistetaan poistamalla esteitä ja hyödyntämällä laiminlyötyjä mahdollisuuksia; korostaa tässä yhteydessä, että on tärkeää järjestää jatkossakin parlamenttien välisiä keskusteluja jäsenvaltioiden ja unionin yhteisistä taloutta ja talousarvioita koskevista suuntaviivoista, ennen kuin kevään Eurooppa-neuvosto kokoontuu, komissio antaa talousarvioesityksensä ja kansalliset talousarviomenettelyt käynnistyvät jäsenvaltioissa, jotta varmistetaan EU:n ja kansallisten talousarvioiden koordinointi Euroopan parlamentin EU-ohjausjakson yhteydessä demokraattisen legitiimiytensä parantamiseksi toteuttamien tehostettujen toimien puitteissa, kuten parlamentti edellytti talouspolitiikan eurooppalaisesta ohjausjaksosta 1. joulukuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa;

12. vaatii hyväksymään vastuullisen ja tuloshakuisen talousarvion, joka perustuu määrärahojen laadukkaaseen käyttöön ja EU:n nykyisen rahoituksen optimaaliseen ja oikea-aikaiseen hyödyntämiseen; korostaa Eurooppa-neuvoston jäsenten 30. tammikuuta 2012 antaman julkilausuman hengessä tarvetta investoida kasvuun ja työllisyyteen erityisesti pk-yritysten ja nuorten tarpeet mielessä pitäen; tähdentää aikovansa ryhtyä yhdessä erityisvaliokuntiensa kanssa paitsi yksilöimään konkreettisia aloja, joilla toimia on vahvistettava, myös määrittämään mahdollisia negatiivisia painopisteitä;

13. korostaa, että EU:n talousarvio on investointi, joka kohdistuu yksinomaan EU:n lisäarvo esiin tuoviin politiikkoihin ja toimiin; kiinnittää huomiota siihen, että EU:n talousarvion, joka ei voi olla alijäämäinen, vipuvaikutus kasvuun ja työllisyyteen on paljon suurempi kuin kansallisten varojen käytöllä ja että sama pätee sen mahdollisuuksiin tehostaa investointeja, luoda Eurooppaan vakautta ja auttaa EU:ta selviämään meneillään olevasta talous- ja rahoituskriisistä; korostaa kuitenkin, että on tärkeä lisätä investointeja, jotta ei vaaranneta talouden elpymisen ja kilpailukyvyn kannalta keskeisiä hankkeita; korostaa tässä yhteydessä, että uusien ja parempien rahoitusvälineiden kehittäminen saattaisi lisätä entisestään EU:n menojen vipuvaikutusta kasvuun, koska siten voitaisiin houkutella yksityisiä investointeja, jotka kompensoisivat kansallisia rajoitteita ja optimoisivat julkisia menoja;

14. muistuttaa, että EU:n jäsenvaltioiden talousarviot kasvoivat vuodesta 2000 vuoteen 2011 keskimäärin 62 prosenttia, kun taas maksut EU:n talousarviosta lisääntyivät hieman alle 42 prosenttia, vaikka EU laajeni 15:stä 27:ään jäsenvaltioon;

15. aikoo kiinnittää vuoden 2013 talousarviomenettelyn yhteydessä erityistä huomiota aikaisempina vuosina yksilöimiensä talousarvion painopisteiden täytäntöönpanoon ja aikoo valvoa erityisen tarkasti jäsenvaltioiden jakamattoman tuen saaneen Eurooppa 2020 -strategian rahoitusta ja täytäntöönpanoa kilpailukyvyn ja työllisyyden edistämiseksi sekä muiden alakohtaisten ensisijaisten tavoitteidensa rahoitusta ja täytäntöönpanoa;

16. pitää myönteisenä, että esittäessään viimeisimmän version rahoitussuunnitelmasta vuosiksi 2012–2013 komissio noudatti vuoden 2011 tapaan parlamentin asettamia vuoden 2012 talousarvion painopisteitä, sillä se ei kumonnut aiempia korotuksia; pyytää, että vuoden 2013 talousarvioesityksessä noudatetaan samaa linjaa;

17. muistuttaa, että nykyisen rahoituskehyksen monien otsakkeiden enimmäismäärät, erityisesti otsake 1 a (kasvua ja työllisyyttä edistävä kilpailukyky) ja otsake 4 (EU maailmanlaajuisena toimijana), eivät riitä kattamaan parlamentin, neuvoston ja komission ensisijaisiksi hyväksymien toimintalinjojen tarpeita; muistuttaa lisäksi, että joihinkin toimintalinjoihin osoitettuja määrärahoja on pitänyt tarkistaa useaan kertaan uusien tavoitteiden ja tehtävien täyttämiseksi, minkä vuoksi joustovälinettä on täytynyt käyttää melkein kaikissa vuotuisissa talousarvioissa; tähdentää, ettei aio hyväksyä EU:n pitkäaikaisten poliittisten sitoumusten vaarantamista; muistuttaa erityisesti, että kansainvälisissä sopimuksissa ja/tai EU:n ja kansainvälisten järjestöjen välisissä sopimuksissa tehtyjä rahoitussitoumuksia olisi noudatettava ja ne olisi sisällytettävä asianmukaisesti talousarvioesitykseen;

Unionin ohjelmien ja ensisijaisten tavoitteiden toteuttamiseen keskittyvä vuoden 2013 talousarvio

18. palauttaa mieleen, että monivuotisella rahoituskehyksellä 2007–2013 pyrittiin lisäämään vaurautta ja parantamaan kansalaistemme elämänlaatua sekä hyödyntämään kaikki laajentumisen tarjoamat mahdollisuudet, mutta vuoden 2008 jälkeen EU on kuitenkin kokenut ennennäkemättömän kriisin, joka on jättänyt jälkensä myös talousarvioon joka vuosi; korostaa tätä taustaa vasten, että vuosien 2007–2013 rahoituskehystä ei tarkistettu kriisin aiheuttamien lisärahoitustarpeiden huomioon ottamiseksi vaan päinvastoin vuodesta 2007 alkaen jokaisessa vuotuisessa talousarviossa enimmäismääriin on jätetty huomattavasti kokonaisliikkumavaraa ja että siinä mielessä kaikki vuotuiset talousarviot ovat olleet pidättyväisiä ja säästäväisiä; tähdentää, että asiaan liittyvät määrärahat olisi siksi maksettava vähintään tavanomaisen talousarviosyklin mukaisesti; muistuttaa, että monivuotisten ohjelmien yhteydessä maksu- ja maksusitoumusmäärärahojen välinen ero muodostuu ainoastaan varojen tosiasiallista maksamista edeltävästä viiveestä;

19. painottaa, että koska vuosi 2013 on nykyisen ohjelmakauden viimeinen vuosi, määrärahojen maksamisessa syntyneet viipeet on kurottava umpeen kuten aina rahoituskehyksen loppuvaiheessa, mikä johtuu vuosien 2007–2013 ohjelmien päättämisprosessien käynnistymisestä ja maksusitoumusmäärärahojen osalta tarpeesta pitää kiinni rahoitussuunnitelman mukaisista määristä, jotka ovat vuodeksi 2013 lähes 152 miljardia euroa; toteaa uudelleen, että maksujen määriin tehdyillä keinotekoisilla leikkauksilla lykätään niin sopimusvelvoitteiden kuin EU:n aiempien sitoumusten täyttämistä ja että niiden seurauksena maksettavaksi voi myös tulla viivästyskorkoja ja luottamus unionin politiikkoihin sekä EU:n toimielinten uskottavuus voivat heiketä; korostaa näin ollen, että sopimuksiin perustuvat velat olisi maksettava mahdollisimman pian talousarvion kurinalaisen toteuttamisen periaatteen mukaisesti;

20. toteaa, että maksujen määrästä, joka on pelkkä aiempien sitoumusten tulos ja jonka pitäisi määräytyä talousarvion toteutumista kuvaavien lukujen, määrärahojen käyttöä koskevien ennusteiden ja maksattamatta olevien sitoumusten kaltaisten teknisten kriteereiden perusteella, on tullut neuvostossa tärkein poliittinen näkökohta viimeisimpien talousarviomenettelyiden aikana; huomauttaa, että maksattamatta olevien sitoumusten määrä oli kasvanut vuoden 2011 loppuun mennessä 207 miljardiin euroon, mikä on liki 7 prosenttia enemmän kuin vastaava luku vuoden 2010 lopussa; aikoo aloittaa tulossa olevaa maksusitoumus- ja maksumäärärahojen välistä eroa käsittelevää toimielinten välistä kokousta silmällä pitäen komission kanssa vuoropuhelun, jotta saadaan täysi selvyys siitä, mistä maksattamatta olevat sitoumukset koostuvat; vaatii, että neuvosto pidättäytyy tekemästä päätöstä maksujen määrästä ottamatta ensin huomioon todellisia tarpeita ja oikeudellisia velvoitteita; panee lisäksi merkille, että kertyvät maksattamatta olevat sitoumukset vaarantavat EU:n talousarvion seurattavuuden, joka tarkoittaa sitä, että talousarviosta käy selvästi ilmi, miten sitoumukset ja maksut liittyvät toisiinsa tiettynä varainhoitovuonna;

21. korostaa sitä tosiseikkaa, että puhtaassa "EU:n talousarvion nettomaksaja / EU:n talousarvion nettosaaja" -ajattelumallissa ei oteta asianmukaisesti huomioon EU:n talousarvion jäsenvaltioiden välillä tuottamia suuria myönteisiä heijastusvaikutuksia, jotka edistävät EU:n yhteisiä poliittisia tavoitteita; on erittäin huolestunut siitä, että kahdessa viimeisimmässä talousarviossa maksumäärärahojen kasvu oli hyvin vaatimatonta ja että vuonna 2012 kasvu oli jopa vähäisempää kuin inflaatio, vaikka kyse on keskeisestä vaiheesta, jolloin kaikkien investointiohjelmien olisi toimittava täydellä teholla ja niiden kaikki mahdollisuudet olisi hyödynnettävä;

22. korostaa, että alibudjetointia olisi vältettävä moitteettoman varainhoidon periaatteiden mukaisesti ja että määrärahat on mukautettava realistisiin arvioihin hyödyntämiskyvystä; huomauttaa, että alentamalla keinotekoisesti määrärahojen määrää komission realistisista arvioista saatetaan päinvastoin tehdä mahdottomaksi talousarvion toteuttamisen viimeisen vaiheen kaikkien mahdollisuuksien hyödyntäminen; muistuttaa, että komission talousarvioesityksessään ehdottama maksumäärärahojen taso määräytyy lähinnä jäsenvaltioiden omien ennusteiden ja niiden täytäntöönpanovalmiuden mukaan, sillä jäsenvaltiot hallinnoivat yhdessä komission kanssa yli 80:tä prosenttia EU:n rahoituksesta;

23. pitää valitettavana, että koska neuvosto ei suostunut joulukuussa 2011 rahoittamaan todettuja uusia tarpeita, eräitä maksuvaatimuksia, joiden kokonaismäärä oli yli 10 miljardia euroa, ei voitu maksaa loppuvuonna 2011, mikä vaikuttaa suoraan vuonna 2012 käytettävissä oleviin määriin; pitää huolestuttavana, että tämä johtui siitä, että neuvosto kyseenalaisti talousarvion toteuttamista koskevat komission tiedot ja tarpeita koskevat arvioinnit tarjoamatta tilalle vaihtoehtoisia tietoja tai lähteitä;

24. on näin ollen hyvin huolestunut maksujen tilanteesta vuonna 2012 ja kehottaa komissiota antamaan ehdotuksia, jotta voidaan löytää ratkaisu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tänä vuonna ja jotta ongelmaa ei siirretä jälleen, nyt vuoteen 2013; katsoo lisäksi, että tällainen tulevan vuoden määrärahojen käyttö käsillä olevien tarpeiden rahoittamiseen on kehnoa varainhoitoa ja vastoin talousarvion vuotuisuuden periaatetta; ilmaisee vakavan huolensa siitä, että tämä käytäntö vaarantaa unionin nollavelkalinjan;

25. toistaa neuvostolle esittämänsä kehotuksen pidättäytyä leikkaamasta keinotekoisesti maksumäärärahoja talousarviomenettelyn kuluessa ja korostaa, että tällaiset leikkaukset näyttävät johtavan siihen, että maksut ovat kestämättömällä tasolla; pyytää, että mikäli neuvosto antaa tällaisia ehdotuksia, se yksilöi ja perustelee selkeästi ja julkisesti, mitkä ovat sen mukaan EU:n ohjelmista tai hankkeista ne, joita voidaan lykätä tai joista voidaan luopua kokonaan;

26. kehottaa neuvostoa tässä yhteydessä muuttamaan kantaansa vastaamaan realistista ja vastuullista budjetointia ja sitoutuu valvomaan jatkuvasti vuoden 2012 kaikkien määrärahojen ja erityisesti maksumäärärahojen käyttöä; kehottaa neuvostoa toimimaan samoin, jotta budjettivallan käyttäjä voi toimia talousarvion toteuttamista koskevien yhteisten ja ajantasaisten tietojen perusteella ja tehdä luotettavia menoarvioita; kutsuu tästä syystä neuvoston ja komission vuoden 2012 ensimmäisen puoliskon aikana asianmukaisella poliittisella tasolla pidettävään toimielinten väliseen kokoukseen, jotta mahdolliset talousarvion toteuttamista koskevia lukuja ja arvioituja maksutarpeita koskevat väärinkäsitykset voidaan selvittää ja ratkaista ja jotta varainhoitovuosien 2012 ja 2013 maksutilannetta voidaan tarkastella yhdessä;

27. pitää ilahduttavana, että ITER-hankkeen lisäkustannusten rahoittamisesta voitiin sopia joulukuussa 2011; kehottaa komissiota ottamaan kyseisessä sopimuksessa esitetyt yhteiset päätelmät kattavasti huomioon ja antamaan vuoden 2013 talousarvioesityksessä 360 miljoonan euron suuruisen summan kohdentamista koskevia konkreettisia ehdotuksia, joissa noudatetaan kaikin puolin varainhoitoasetuksessa ja 17. toukokuuta 2006 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettuja säännöksiä ja määräyksiä ja suljetaan pois mahdollisuus tarkistaa monivuotista rahoituskehystä uudelleen ITERin vuoksi; toistaa olevansa vakuuttunut, että 360 miljoonan euron varmistaminen ITERiä varten vuoden 2013 talousarviossa ei saisi vaikeuttaa EU:n muiden politiikkojen eikä varsinkaan Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamista edistävien politiikkojen menestyksekästä täytäntöönpanoa ohjelmakauden viimeisen vuoden aikana, ja pyytää nimenomaisesti, että mahdolliset uudelleen kohdentamiset eivät haittaisi tätä talousarvion painopistettä; tähdentää, että komissio esittää rahoitussuunnitelmassaan 47 miljoonan euron liikkumavaraa otsakkeeseen 1 a, josta katetaan osittain ITERin tarpeet;

28. panee merkille Kroatian tulevan liittymisen 1. heinäkuuta 2013 ja edellyttää siksi, että monivuotisen rahoituskehyksen tarkistus hyväksytään pikaisesti toimielinten välisen sopimuksen 29 kohdan mukaisesti ("Rahoituskehyksen mukauttaminen laajentumiseen"), ja pyytää komissiota antamaan asiaan liittyviä lisämäärärahoja koskevan ehdotuksensa heti, kun kaikki jäsenvaltiot ovat ratifioineet liittymisasiakirjan; toistaa, että Kroatian liittymisestä johtuvaa laajentumista olisi tuettava asianmukaisella lisärahoituksella, joka saadaan uusista varoista eikä kohdentamalla määrärahoja uudelleen vuoden 2013 toisella puoliskolla;

Hallintomenot

29. panee merkille 23. tammikuuta 2012 päivätyn rahoituksen suunnittelusta ja talousarviosta vastaavan komission jäsenen kirjeen, jossa hän toteaa komission olevan valmis vähentämään henkilöstötaulukkoihinsa sisältyvien virkojen määrää yhdellä prosentilla jo vuodesta 2013 alkaen ottaen tarkoin huomioon erilaiset vaikutukset suuriin, keskisuuriin ja pieniin pääosastoihin; aikoo seurata tiivisti komission aikomusta vähentää vuoteen 2018 mennessä EU:n toimielinten ja muiden elinten henkilöstön määrää 5 prosentilla vuoden 2013 tasosta ja muistuttaa, että tätä on pidettävä ylätason tavoitteena; muistuttaa, että kaikki henkilöstötaulukkoon tehtävät muutokset vaikuttavat suoraan talousarvioon eivätkä ne saisi millään lailla heikentää budjettivaliokunnan ja Euroopan parlamentin talousarvioon liittyviä valtaoikeuksia; katsoo, että vähennettäessä henkilöstöä lyhyellä tai pitkällä aikavälillä olisi käytettävä perustana etukäteen tehtävää vaikutusten arviointia ja muun muassa unionin oikeudelliset velvoitteet sekä toimielinten perussopimusten mukaiset uudet toimivaltuudet ja lisätehtävät olisi otettava täysimääräisesti huomioon;

30. muistuttaa tiiviin ja rakentavan toimielinten välisen, koko menettelyn ajan kestävän yhteistyön merkityksestä ja toistaa olevansa valmis osallistumaan siihen täysipainoisesti Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisesti; edellyttää, että tässä päätöslauselmassa esitetyt suuntaviivat otetaan täysimääräisesti huomioon talousarviomenettelyn kuluessa ja talousarvioesityksen valmistelun yhteydessä;

○

○         ○

31. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja tilintarkastustuomioistuimelle.

• [1]  EUVL C 139, 14.6.2006, s. 1.
• [2]  EUVL L 000, 00.00.2012, s. 0.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)	28.2.2012
Lopullisen äänestyksen tulos	+: –: 0:	31 3 5
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet	Marta Andreasen, Richard Ashworth, Reimer Böge, Jean-Luc Dehaene, Isabelle Durant, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Salvador Garriga Polledo, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Estelle Grelier, Carl Haglund, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Ivailo Kalfin, Jan Kozłowski, Giovanni La Via, George Lyon, Barbara Matera, Claudio Morganti, Miguel Portas, Dominique Riquet, László Surján, Derek Vaughan, Angelika Werthmann
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet	Alexander Alvaro, Hynek Fajmon, Lidia Joanna Geringer de Oedenberg, Peter Jahr, Jürgen Klute, María Muñiz De Urquiza, Paul Rübig, Peter Šťastný, Theodor Dumitru Stolojan, Gianluca Susta
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)	Hannu Takkula