Menettely : 2009/0157(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0041/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0041/2012

Keskustelut :

PV 12/03/2012 - 17
CRE 12/03/2012 - 17

Äänestykset :

PV 13/03/2012 - 8.4
CRE 13/03/2012 - 8.4
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0069

MIETINTÖ     
PDF 178kWORD 116k
5.3.2012
PE 478.338v02-00 A7-0041/2012

naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2011

(2011/2244(INI))

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta

Esittelijä: Sophia in 't Veld

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2011

(2011/2244(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU-sopimus) 2 artiklan ja 3 artiklan 3 kohdan toisen alakohdan sekä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 8 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjan 23 artiklan,

–   ottaa huomioon 18. joulukuuta 1979 tehdyn kaikkinaisen naisten syrjinnän poistamista koskevan yleissopimuksen,

–   ottaa huomioon ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta ja neuvoston puitepäätöksen 2002/629/YOS korvaamisesta 5. huhtikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/36/EU(1),

–   ottaa huomioon vuonna 1949 tehdyn YK:n yleissopimuksen ihmisten kaupasta ja toisten prostituutiosta hyötymisen tukahduttamisesta,

–   ottaa huomioon neljännessä naisten maailmankonferenssissa 15. syyskuuta 1995 hyväksytyn Pekingin julistuksen ja toimintaohjelman sekä tuloksena saadut asiakirjat, jotka hyväksyttiin Yhdistyneiden kansakuntien erityisistunnoissa "Peking +5" (2000), "Peking +10" (2005) ja "Peking +15" (2010),

–   ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2011 hyväksymän eurooppalaisen tasa-arvosopimuksen (2011–2020)(2),

–   ottaa huomioon 5. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Vahvistettu sitoumus naisten ja miesten tasa-arvoon: Naisten peruskirja" (COM(2010)0078),

–   ottaa huomioon 2. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Naisten ja miesten tasa-arvon kehitystä käsittelevä kertomus vuodelta 2010" (SEC(2010)0193),

–   ottaa huomioon 21. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Naisten ja miesten tasa-arvostrategia vuosiksi 2010–2015" (COM(2010)0491),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin perusoikeusviraston selvityksen homofobiasta, transfobiasta ja seksuaaliseen suuntautumiseen ja sukupuoli-identiteettiin perustuvasta syrjinnästä (2010),

–   ottaa huomioon uhrin oikeuksia koskevan EU:n paketin, joka koostuu 18. toukokuuta 2011 annetusta komission tiedonannosta "Uhrin oikeuksien lujittaminen EU:ssa" (COM (2011)0274), ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta (COM(2011)0275) sekä ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta (COM(2011)0276),

–   ottaa huomioon komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

–   ottaa huomioon 3. lokakuuta 2008 annetun komission kertomuksen esikouluikäisten lasten hoitojärjestelyjä koskevien Barcelonan tavoitteiden täytäntöönpanosta (COM(2008)0638),

–   ottaa huomioon miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla annetun direktiivin 2004/113/EY ja direktiiviin liittyvän 1. maaliskuuta 2011 annetun Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion asiassa Test-Achats (C-236/09)(3),

–   ottaa huomioon 13. lokakuuta 2005 antamansa päätöslauselman naisten köyhyydestä Euroopan unionissa(4),

–   ottaa huomioon 3. helmikuuta 2009 antamansa päätöslauselman sukupuoleen perustuvasta syrjimättömyydestä ja sukupolvien välisestä solidaarisuudesta(5),

–   ottaa huomioon 10. helmikuuta 2010 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2009(6) ja 8. helmikuuta 2011 antamansa päätöslauselman naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa – 2010(7),

–   ottaa huomioon 6. heinäkuuta 2011 antamansa päätöslauselman naisista ja yritysjohtajuudesta(8),

–   ottaa huomion 18. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman naisiin kohdistuvan väkivallan torjumista koskevan EU:n politiikan painopistealueista ja yleispiirteistä(9),

–   ottaa huomioon 8. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman naisten köyhyydestä Euroopan unionissa(10),

–   ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 antamansa päätöslauselman talous- ja rahoituskriisiin liittyvistä sukupuolinäkökohdista,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan;

–   ottaa huomioon naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan mietinnön (A7‑0041/2012);

A. ottaa huomioon, että naisten ja miesten tasa-arvo on Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa vahvistettu Euroopan unionin perusperiaate, että unionin erityisenä tehtävänä on ottaa naisten ja miesten tasa-arvo huomioon kaikessa toiminnassaan ja että tällä alalla vähitellen saavutetusta edistyksestä huolimatta naisten ja miesten välillä on edelleen paljon epätasa-arvoisuutta;

B.  katsoo, että talouskriisin jatkuessa naisten työmarkkina-aseman ja taloudellisen riippumattomuuden vahvistaminen ei ole ainoastaan moraalinen velvoite vaan myös taloudellinen välttämättömyys; ottaa huomioon, että Eurooppa 2020 -strategia sisältää yleistavoitteen, jonka mukaan 20–64-vuotiaiden naisten ja miesten työllisyysaste nostetaan 75 prosenttiin;

C. katsoo, että Euroopan tuleva taloudellinen kilpailukyky ja vauraus riippuvat oleellisesti sen kyvystä käyttää täysimääräisesti työvoimaresurssejaan ja lisätä naisten osallistumista työmarkkinoille; ottaa huomioon, että yksi Eurooppa 2020 -strategian painopistealueista on naisten työssäkäynnin lisääminen, jotta voitaisiin saavuttaa naisten 75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2020 mennessä; ottaa huomioon, että naisia työskentelee suhteessa miehiä enemmän osa-aikaisissa töissä tai tilapäisissä työsuhteissa, minkä johdosta he voivat menettää helpommin työpaikkansa kriisiaikoina, ja katsoo, että on olemassa vaara, että nykyinen taantuma hidastaa sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyvää kehitystä tai jopa kääntää naisten ja miesten tasa-arvoa koskevan myönteisen kehityssuunnan päinvastaiseksi; katsoo kuitenkin, että osa-aikaisilla työskentelymahdollisuuksilla voi olla joissakin tapauksissa ja joksikin aikaa myönteinen vaikutus naisten ja miesten kannalta työn, perheen ja yksityiselämän yhteensovittamiseksi;

D. katsoo, että naisten parempi poliittinen edustus on sukupuolten tasa-arvoa koskevan tavoitteen edellytys; muistuttaa, että naisten edustus poliittisessa päätöksenteossa ei ole kehittynyt lineaarisesti viime vuosina – sukupuolijakauma EU:n kansallisissa parlamenteissa on edelleen sellainen, että naisia on 24 prosenttia ja miehiä 76 prosenttia, että naispuolisten parlamentin jäsenten osuus ei ylitä joissain jäsenvaltioissa 15 prosenttia ja että naisten osuus ministereistä on kaiken kaikkiaan vain 23 prosenttia; ottaa huomioon, että Euroopan parlamentin naispuolisten varapuhemiesten määrä on laskenut vaalikauden 2009–2014 toisella puoliskolla;

E.  ottaa huomioon, että aluksi talouskriisi koetteli lähinnä miesten työllisyyttä mutta julkisten menojen leikkausten odotetaan vaikuttavan kohtuuttomasti naisten työllisyyteen sekä palkkaeroihin, sillä naiset työskentelevät miehiä huomattavasti yleisemmin julkisella sektorilla; toteaa, että erityisesti vaarassa olevia aloja ovat naisvaltaiset terveys-, koulutus- ja hoitoala; katsoo, että on tärkeää kiinnittää huomiota työllisyyden lisäksi myös yhtäläisiin työehtoihin ja työpaikkojen laatuun, mukaan lukien uramahdollisuudet ja palkka;

F.  ottaa huomioon, että naisiin kohdistuva väkivalta, myös henkinen väkivalta, on merkittävä este naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteutumiselle, että se loukkaa naisten perusoikeuksia ja että se on edelleen yksi yleisimmistä ihmisoikeusrikkomuksista EU:ssa huolimatta toimista, joita poliittiset johtajat ovat toteuttaneet sen torjumiseksi; ottaa huomioon, että taloudellinen taantuma luo olosuhteet, jotka ovat yhteydessä lähisuhdeväkivallan lisääntymiseen ja että tukipalveluihin vaikuttavien säästötoimenpiteiden seurauksena väkivallan uhreiksi joutuvat naiset ovat entistä heikommassa asemassa;

G. ottaa huomioon, että talous- ja väestötieteilijät (Maailmanpankki, OECD, IMF) käyttävät taloudellisia ja matemaattisia malleja kotitalouden tuotannon, josta vastaavat pääasiassa naiset, taloudellisen arvon korostamiseksi ja että naisten osuus BKT:stä olisi vielä suurempi, jos heidän tekemänsä palkaton työ otettaisiin huomioon, mikä osoittaa, että naisten tekemään työhön suhtaudutaan syrjivästi;

H. ottaa huomioon, että sosiaalipalveluiden, kuten päivähoidon, talousarvioleikkaukset vaikeuttavat entisestään naisten osallistumista työmarkkinoille;

I.   katsoo, että lasten, vanhusten ja muiden huollettavien henkilöiden hoitopalvelujen saatavuus on olennaista, jotta naiset ja miehet voivat osallistua työmarkkinoille ja koulutukseen yhdenvertaisesti; katsoo, että kotona hoitotyötä tekeviä syrjitään yhä, koska heidän tekemiään työvuosia ei lasketa eläkkeisiin ja muihin oikeuksiin;

J.   ottaa huomioon, että vuonna 2012 vietetään aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuotta ja että on tärkeää korostaa, että ikääntyneet naiset asuvat miehiä useammin yhden henkilön kotitalouksissa pidemmän eliniän odotuksen vuoksi;

K. ottaa huomioon, että Euroopan parlamentti hyväksyi lokakuussa 2011 uutta äitiyslomadirektiiviehdotusta koskevan kannan, jonka mukaan täysipalkkaista äitiyslomaa jatketaan 20 viikkoon ja säädetään vähintään kahden viikon mittainen palkallinen isyysloma;

L.  ottaa huomioon, että pankkikriisi on vakavasti rajoittanut mahdollisuuksia saada käyttöön pääomaa, mikä todennäköisesti vaikuttaa suhteettoman voimakkaasti naisyrittäjien mahdollisuuksiin sovittaa yhteen perhe- ja työelämä, sillä naiset työskentelevät entistä yleisemmin itsenäisinä ammatinharjoittajina;

M. katsoo, että sukupuolen mukaan jaoteltujen tietojen keruu ja analysointi on ensiarvoisen tärkeää naisten ja miesten välisen tasa-arvon toteuttamiseksi Euroopan unionissa;

N. katsoo, että naisten ja miesten tasa-arvon ja erityisesti taloudellisen tasa-arvon suhteen saavutettu edistys on ollut sietämättömän hidasta; katsoo, että poliittisten johtajien on toteutettava lisää konkreettisia toimenpiteitä tyhjien lupausten asemesta ja asetettava tasa-arvon saavuttaminen etusijalle taloudellisissa strategioissa;

O. katsoo, että naisten ja miesten väliset palkkaerot ovat yhä erittäin suuria (joissakin tapauksissa yli 25 prosenttia) ja että kaikista toteutetuista toimista ja saavutetusta kehityksestä huolimatta palkkaerot eivät ole pienenemässä vaan pikemminkin pysyvät ennallaan;

P.  ottaa huomioon, että työllisyysaste on alhaisempi maaseudulla ja että lisäksi suurta määrää naisia ei ole laskettu mukaan virallisille työmarkkinoille, minkä vuoksi heitä ei ole rekisteröity työttömiksi eivätkä he ole mukana työttömyystilastoissa, mistä seuraa erityisiä taloudellisia ja oikeudellisia ongelmia, jotka liittyvät äitiys- ja sairaslomia koskeviin oikeuksiin sekä eläkeoikeuksien ja sosiaaliturvan saantiin ja ongelmiin avioeron yhteydessä; ottaa huomioon, että maaseutualueet ovat epäedullisessa asemassa korkealaatuisten työmahdollisuuksien puuttumisen vuoksi;

Q. ottaa huomioon, että keskimäärin kolme kymmenestä Euroopan unionin kotitaloudesta on yhden hengen kotitalouksia, joista suurin osa on etenkin yksin elävien erityisesti iäkkäiden naisten kotitalouksia, ja että niiden osuus on kasvussa; ottaa huomioon, että nämä kotitaloudet ovat muita heikommassa asemassa ja muita suuremmassa köyhyysvaarassa etenkin epäsuotuisan taloustilanteen aikana; ottaa huomioon, että useimmissa jäsenvaltioissa yhden hengen tai yhden ihmisen tuloilla toimeen tulevia kotitalouksia kohdellaan verotuksen, sosiaaliturvan, asumisen, terveydenhoidon, vakuutuksen ja eläkkeiden näkökulmasta epäedullisemmin sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna; katsoo, että ihmisiä ei pitäisi rankaista julkisilla toimilla siitä syystä, että he omasta valinnastaan tai tahtomattaan elävät yksin;

R.  katsoo, että naisten seksuaali- ja lisääntymisterveys ja seksuaalisuuteen ja lisääntymiseen liittyvät oikeudet ovat ihmisoikeuksia ja että ne on taattava kaikille naisille heidän sosiaalisesta asemastaan, iästään, sukupuolisesta suuntautumisestaan tai etnisestä alkuperästään riippumatta;

S.  ottaa huomioon, että monet naiset, muun muassa vammaiset, lapsia hoitavat, ikääntyneet tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvat naiset ja erityisesti romaninaiset ja maahanmuuttajanaiset kärsivät moninkertaisesta ja monin perustein tapahtuvasta syrjinnästä ja ovat suuremmassa vaarassa joutua sosiaalisen syrjäytymisen, köyhyyden ja äärimmäisten ihmisoikeusloukkausten uhreiksi;

T.  ottaa huomioon, että perheet ovat Euroopan unionissa monimuotoisia ja koostuvat naimisissa olevista, naimattomista, parisuhteessa olevista ja eri tai samaa sukupuolta olevista vanhemmista tai yksinhuoltaja- tai kasvatusvanhemmista, joita on suojeltava tasa-arvoisesti kansallisessa ja Euroopan unionin lainsäädännössä;

U. katsoo, että unionin tuomioistuimen tuomio asiassa Test-Achats on osoitus siitä, että sukupuolten tasa-arvoa koskevassa lainsäädännössä tarvitaan tarkkoja, selkeitä ja yksiselitteisiä säännöksiä;

V. ottaa huomioon, että sukupuolten välinen kuilu on pienempi ennen perheen perustamista ja että se suurenee, kun yksittäiset henkilöt muodostavat parin; ottaa huomioon, että naisten työllisyysaste alenee ensimmäisen lapsen syntymän jälkeen ja että työmarkkinahaitat kasautuvat elinkaaren varhaisempiin vaiheisiin lastenhoidon yhteydessä, joka vaihtuu myöhemmin iäkkäiden henkilöiden hoitoon, mikä puolestaan johtaa usein työssäkäyvien köyhyyteen;

W. katsoo, että naisten mahdollisuuksia edistävät toimenpiteet ovat osoittautuneet erittäin tärkeiksi, jotta naiset voivat päästä täysivaltaisesti mukaan työmarkkinoille ja yleisesti ottaen yhteiskunnan toimintaan;

X. ottaa huomioon, että maaseudulla asuvat naiset kärsivät kaupunkialueilla asuvia naisia enemmän syrjinnästä ja sukupuoleen liittyvistä stereotypioista ja että näiden naisten työllisyysaste on huomattavasti alhaisempi kuin kaupunkialueilla asuvien naisten;

Y. ottaa huomioon, että ihmiskaupan uhrit ovat pääasiassa naisia ja tyttöjä;

Yhdenvertainen taloudellinen riippumattomuus

1.  kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan, että niiden avioliitto-, avioero- ja aviovarallisuuslait eivät suoraan tai epäsuorasti muodosta rahoituksellisia "ansoja" aviopuolisoille ja etenkin naisille ja että avioliittoa suunnittelevat parit saavat riittävän ajoissa kattavat tiedot avioliiton ja -eron oikeudellisista ja taloudellisista vaikutuksista;

2.  kehottaa jäsenvaltioita panostamaan lasten, sairaiden, vammaisten, iäkkäiden ja muiden huollettavien henkilöiden kohtuuhintaisiin ja korkeatasoisiin hoitojärjestelyihin ja varmistamaan, että niiden aukioloajat ovat joustavia ja että ne ovat helposti saatavilla, jotta mahdollisimman monet ihmiset voisivat sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että lapsia tai vanhuksia hoitavien miesten ja naisten asema tunnustetaan antamalla heille yksilölliset sosiaaliturva- ja eläkeoikeudet; pyytää työmarkkinaosapuolia esittämään erityisiä aloitteita, joiden avulla voidaan virallistaa hoitotyöhön liittyvän vapaan aikana hankitut taidot;

3.  kehottaa jäsenvaltioita siirtymään kohti yksilökeskeisempiä sosiaaliturvajärjestelmiä, jotta naisten itsemääräämisoikeutta ja asemaa yhteiskunnassa voitaisiin vahvistaa;

4.  korostaa, että on erittäin tärkeää kehittää osaomistusta koskevaa oikeudellista käsitettä, jotta voidaan taata naisten oikeuksien täysmääräinen tunnustaminen maatalousalalla, riittävä suojelu sosiaaliturvan alalla ja naisten tekemän työn tunnustaminen, ja että on muutettava Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastoa koskevaa asetusta, jotta sen yhteydessä voidaan toteuttaa Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tavoin naisten mahdollisuuksia edistäviä toimenpiteitä tulevalla ohjelmakaudella 2014–2020 ottaen huomioon, että tämä oli mahdollista aiemmilla ohjelmakausilla mutta ei nykyisellä ja että nämä toimenpiteet ovat tulevaisuudessa erittäin hyödyllisiä maaseutuun liittyvän naisten työllisyyden kannalta;

5.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan ehdotuksia rekisteröityjen parisuhteiden ja samaa sukupuolta olevien perheiden vastavuoroisesta tunnustamisesta kaikkialla Euroopassa niiden maiden kesken, joilla on jo voimassa olevaa lainsäädäntöä, jotta voidaan varmistaa tasa-arvoinen kohtelu työn, vapaan liikkuvuuden, verotuksen ja sosiaaliturvan kannalta siten, että perheiden ja lasten toimeentulo turvataan;

6.  pitää tervetulleena miesten ja naisten tasa-arvoisen kohtelun periaatteen soveltamisesta itsenäisiin ammatinharjoittajiin annettua direktiiviä 2010/41/EU ja kehottaa jäsenvaltioita varmistamaan sen nopean ja täysimääräisen täytäntöönpanon;

7.  pitää valitettavana joidenkin jäsenvaltioiden täytäntöön panemia rajoittavia perhettä koskevia määritelmiä oikeussuojan kieltämiseksi samaa sukupuolta olevilta pariskunnilta ja heidän lapsiltaan; palauttaa mieliin, että Euroopan unionin perusoikeuskirjan mukaan EU:n lainsäädäntöä sovelletaan syrjimättä sukupuolen tai seksuaalisen suuntautumisen perusteella;

8.  korostaa, että julkisen talouden vakauttaminen ilman sukupuolten välisen tasa-arvon huomioon ottamista on vaarassa johtaa sukupuoleen perustuvan työmarkkinoiden jakautumisen ja naisten epävarmojen työolosuhteiden lisääntymiseen, palkkaerojen kasvuun, köyhyyden naisvaltaisuuden lisääntymiseen sekä hoidon ja työn yhteensovittamisen vaikeutumiseen entisestään;

9.  kehottaa neuvostoa edistämään Euroopan parlamentin kantaa äitiyslomadirektiivin muuttamiseksi erityisesti hiljattain synnyttäneiden äitien palkanmaksussa, jotta voidaan varmistaa naisten taloudellisen riippumattomuuden jatkuminen tämän ajanjakson aikana;

10. kehottaa jäsenvaltioita edistämään aktiivisesti ja valvomaan tarkasti työmarkkinaosapuolten tekemän vanhempainvapaata koskevan puitesopimuksen täytäntöönpanoa erityisesti sellaisen vapaan osalta, joka ei ole siirrettävissä, ja varmistamaan, että kaikki esteet poistetaan miesten osallistumisasteen lisäämiseksi;

11. korostaa, että naisten tulot ja palkallinen ja laadukas työ ovat erittäin tärkeitä naisten taloudellisen riippumattomuuden varmistamiseksi ja naisten ja miesten tasa-arvon lisäämiseksi koko yhteiskunnassa;

12. kehottaa jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia sisällyttämään erityisesti naistyöntekijät "vihreitä työpaikkoja" koskevaan koulutukseen, sillä komissio pitää näitä työpaikkoja EU:n työmarkkinoiden tärkeänä kasvualana;

13. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita selvittämään romaninaisten työmarkkinoille (uudelleen) siirtymisen ja itsenäisen ammatinharjoittamisen esteitä ja poistamaan ne ja korostamaan myös asianmukaisella tavalla naisten asemaa syrjäytyneiden romanien taloudellisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämisessä ja yritysten perustamisessa;

14. kehottaa toteuttamaan kansallisen ja EU:n tason toimenpiteitä naisten yrittäjyyden edistämiseksi luomalla koulutusrakenteita ja perustamalla ammatillisia ja oikeudellisia neuvontapalveluita sekä helpottamalla julkisen ja yksityisen rahoituksen saantia;

15. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita arvioimaan sukupuolivaikutusten arvioinnin avulla, millaisia sukupuolivaikutuksia talous- ja rahoituskriisillä on ollut, ja ottamaan sen jälkeen sukupuolten tasa-arvoa koskevat näkökohdat huomioon talousarviossa;

16. kehottaa jäsenvaltioita sijoittamaan nykyisen kauden 2007–2013 rakennerahaston varoja hoitopalvelujen kehittämiseen, jotta sekä naiset että miehet voivat sovittaa yhteen työ- ja perhe-elämän;

Sama palkka samasta työstä ja samanarvoisesta työstä

17. panee merkille, että kuluneiden vuosien lukemattomista kampanjoista, tavoitteista ja toimista huolimatta sukupuolten väliset palkkaerot ovat edelleen pysyneet huomattavan suurina, sillä naisten tulot ovat keskimäärin 17,5 prosenttia pienemmät kuin miesten, ja että sukupuolten väliset palkkaerot ovat kaventuneet vain vähän viime vuosien aikana; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan toimia voimassa olevien EU:n säännöksien täytäntöönpanemiseksi, jotta nämä erot kaventuisivat;

18. kehottaa EU:n toimielimiä, jäsenvaltioita ja työmarkkinaosapuolia laatimaan monitahoisen strategian, jonka avulla puututaan kattavasti sukupuolten välisten jatkuvien palkkaerojen syihin, mukaan lukien EU:n tavoite tasa-arvoisesta palkasta, jonka avulla palkkaeroja pyritään kaventamaan 10 prosentilla kussakin jäsenvaltiossa, jotta varmistetaan sama palkka naisille ja miehille, jotka tekevät samanlaista työtä ja ovat yhtä päteviä, ja pitää tervetulleena komission aloitetta Euroopan samapalkkaisuuspäivän järjestämisestä; pitää kuitenkin valitettavana, että komissio ei ole esitellyt lainsäädäntöehdotuksia 18. marraskuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman ja siihen liittyvien suositusten johdosta;

19. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota ryhtymään tarvittaviin toimiin, joilla kavennetaan sukupuolten välisiä eroja eläkkeissä sukupuolten välisten palkkaerojen suorana seurauksena, ja arvioimaan uusien eläkejärjestelmien vaikutuksia eri naisryhmiin sekä kiinnittämään erityistä huomiota osa-aikatyötä ja epätyypillisiä työsuhteita koskeviin sopimuksiin;

20. kehottaa jäsenvaltioita toteuttamaan kohdennettuja toimia, jotta sosiaalialan työtä arvostettaisiin taloudellisesti enemmän ja oikeudenmukaisemmin; katsoo, että kasvatus- ja hoitotyötä on pidettävä taloudellisesti samanarvoisena muiden töiden kanssa ja että siitä, että miehet ja naiset päättävät ryhtyä hoitamaan sosiaalialan tehtäviä, ei saa aiheutua taloudellista haittaa;

21. on huolissaan, että ongelma syvenee entisestään talouskriisin ja talousarvioleikkausten seurauksena, sillä nämä vaikuttavat suhteettomasti naisiin, ja kehottaa jäsenvaltioiden hallituksia sekä työmarkkinaosapuolia laatimaan toimintasuunnitelman sekä asettamaan konkreettisia ja kunnianhimoisia tavoitteita;

22. kehottaa jäsenvaltioita hyödyntämään paremmin korkeasti koulutettujen naismaahanmuuttajien taitoja ja tarjoamaan koulutusta ja myös kielikursseja taitojen häviämisen estämiseksi, takaamaan yhtäläiset työskentelymahdollisuudet ja edistämään maahanmuuttajien sopeutumista; kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään huomiota naismaahanmuuttajia koskevien toimenpiteiden hyväksymiseen ja kannustaa kuulemaan kansalaisjärjestöjä ja naismaahanmuuttajien järjestöjä heidän yhteiskunnalliseen integraatioonsa tähtäävistä politiikoista ja toimenpiteistä;

23. on huolestunut joidenkin jäsenvaltioiden lainsäädännöstä, jossa ei nimenomaisesti kielletä sellaista mahdollisuutta, että työnantaja voi vaatia naisilta ennakolta allekirjoitetun eroanomuksen työhönottotilanteen yhteydessä, millä mahdollistetaan äitiyden suojelua koskevan lainsäädännön kiertäminen;

Tasa-arvo päätöksenteossa

24. katsoo, että naisten aktiivinen osallistuminen ja täysimääräinen sisällyttäminen EU:n työmarkkinoille ei hyödytä ainoastaan liike-elämää vaan myös taloutta ja yhteiskuntaa kokonaisuudessaan ja että siinä on kysymys perusoikeuksista ja demokratiasta: naisten osuus uusista yliopistotutkinnon suorittaneista on 60 prosenttia, mutta naiset ovat edelleen aliedustettuina taloudelliseen päätöksentekoon liittyvissä tehtävissä;

25. pitää valitettavana sitä, että talouden elvytyshankkeet kohdistuvat lähinnä miesvaltaisille aloille; kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota puuttumaan naisten ja miesten väliseen tasa-arvoon johdonmukaisella tavalla Eurooppa 2020 -strategiaa ja kansallisia uudistusohjelmia sovellettaessa ja asettamaan etusijalle naisten työmarkkinoille osallistumista koskevien esteiden poistamisen siten, että erityistä huomiota kiinnitetään vammaisiin, maahanmuuttajataustaisiin ja etnisiin vähemmistöihin kuuluviin naisiin, 54–65-vuotiaisiin naisiin sekä romaninaisiin; panee merkille, että naisille ja miehille on annettava mahdollisuus joustaviin työmuotoihin ja myös etätyöhön, jotta perhe- ja työelämä voidaan sovittaa tasapainoisesti yhteen ja jotta naiset ja miehet voivat olla toisistaan taloudellisesti riippumattomia; panee merkille että naiset ovat aliedustettuina todennäköisesti kehittyvillä aloilla, kuten uusiutuvien energialähteiden ala, tiede ja teknologiapainotteiset työpaikat, ja pyytää sen vuoksi neuvostoa, komissiota ja jäsenvaltioita laatimaan työllisyyspolitiikkaa, jolla tähdätään miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen näillä uusilla aloilla;

26. kehottaa tukemaan aloitteita ja kampanjoita, joiden avulla murretaan stereotypioita naisten alhaisesta työtehokkuudesta ja johtamiskyvyn puutteesta; kehottaa myös tukemaan naisia heidän urakehityksessään ja pyrkimyksissään päästä johtaviin asemiin;

27. toteaa, että suurissa pörssinoteeratuissa yhtiöissä naisjohtajien osuus on EU:ssa ainoastaan keskimäärin 12 prosenttia ja että yritysten johtokunnissa naispuheenjohtajien osuus on ainoastaan kolme prosenttia;

28. kehottaa komissiota esittämään mahdollisimman pian kattavia ajankohtaistietoja naisten edustuksesta kaikentyyppisissä yrityksissä EU:ssa ja yrityssektorin toteuttamista pakollisista ja muista kuin pakollisista toimista sekä jäsenvaltioiden hiljattain hyväksymistä toimista, joiden avulla naisten edustusta pyritään lisäämään, sekä ehdottamaan kyseisen selvityksen jälkeen, ja mikäli yritysten ja jäsenvaltioiden toteuttamat toimet ovat riittämättömiä, lainsäädäntöä, myös kiintiöitä, vuoteen 2012 mennessä naisten edustuksen lisäämiseksi yritysten johtoelimissä 30 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja ottamaan samalla huomioon jäsenvaltioiden toimivallan ja niiden taloudelliset, rakenteelliset (muun muassa yritysten koko), oikeudelliset ja alueelliset erityisominaisuudet;

29. painottaa, että jäsenvaltioiden on erityisesti lainsäädännöllisin keinoin hyväksyttävä toimia sitovien tavoitteiden asettamiseksi, jotta voidaan varmistaa naisten ja miesten tasapuolinen edustus yritysten, julkishallinnon ja poliittisten elinten vastuutehtävissä; viittaa Norjan, Espanjan, Saksan, Italian ja Ranskan menestyksekkäisiin esimerkkeihin;

30. palauttaa mieliin, että vuonna 2014 järjestettävät Euroopan parlamentin vaalit, joita seuraavat uuden komission nimittäminen ja EU:n toimielinten korkeita hallintovirkoja koskevat nimitykset, ovat mahdollisuus siirtyä kohti pariteettidemokratiaa EU:n tasolla;

31. kehottaa jäsenvaltioita tukemaan tasa-arvoa ehdottamalla komission jäsenen virkaan sekä naista että miestä; kehottaa nimitettyä komission puheenjohtajaa pyrkimään komission muodostamisessa naisten ja miesten yhtäläiseen edustukseen; kehottaa nykyistä komissiota ilmaisemaan julkisesti kannatuksensa tälle menettelylle;

32. huomauttaa, että vaalikiintiöiden käytöllä on myönteisiä vaikutuksia naisten edustukseen, ja pitää tervetulleina Ranskassa, Espanjassa, Belgiassa, Sloveniassa, Portugalissa ja Puolassa käyttöönotettuja lainsäädännöllisiä pariteettijärjestelmiä ja sukupuolikiintiöitä; kehottaa jäsenvaltioita, joissa naisten edustus poliittisessa edustajistossa on erityisen alhainen, harkitsemaan vastaavien toimenpiteiden toteuttamista;

33. pitää tervetulleena Euroopan parlamentin valiokuntien naispuheenjohtajien ja parlamentin naisjäsenten määrän huomattavaa kasvua vaalikaudella 2009–2014, mutta pitää valitettavana Euroopan parlamentin varapuhemiehinä toimivien naisten määrän vähentymistä vaalikauden toisella puoliskolla; ehdottaa tämän vuoksi toimenpiteitä absoluuttisen sukupuolten tasa-arvon varmistamiseksi varapuhemiehen tehtävien osalta;

34. kehottaa jäsenvaltioita edistämään naisten yrittäjyyttä ja tarjoamaan taloudellista tukea, ammatillista ohjausta ja koulutusta, jotta naisia voitaisiin kannustaa perustamaan omia yrityksiä;

Ihmisarvo, koskemattomuus ja sukupuoleen perustuvan väkivallan lopettaminen

35. vaatii komissiota sisällyttämään sukupuoleen perustuvan väkivallan torjumiseen tähtääviin toimintaohjelmiinsa homo- ja transfobisen väkivallan ja häirinnän;

36. pitää tervetulleina niin EU:n kuin kansallisella tasolla toteutettavia toimia naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi, kuten eurooppalainen suojelumääräys, ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annettu direktiivi ja uhrin oikeuksien lujittamiseen EU:ssa tähtäävä lainsäädäntöpaketti, mutta korostaa kuitenkin, että kyseessä on ongelma, jota ei ole vielä ratkaistu; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään ja soveltamaan toimintalinjoja, joiden avulla torjutaan kaikkia naisiin kohdistuvan väkivallan muotoja, myös kaikkea seksuaalista, ruumiillista ja henkistä väärinkäyttöä ja häirintää, ja korostaa, että sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta on liitettävä osaksi EU:n ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikkaa; painottaa, että sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa koskevan ongelman todellisen laajuus on selvitettävä; panee merkille, että sukupuoleen perustuvan väkivallan eurooppalaisella seurantakeskuksella on tärkeitä tähän alaan liittyviä toimenpiteitä toteutettavanaan ja kehottaa sen vuoksi käynnistämään tämän seurantakeskuksen toiminnan mahdollisimman pian;

37. toistaa, että komission olisi esitettävä lainsäädäntöehdotus EU:n laajuisesta strategiasta, jonka avulla naisiin kohdistuvasta väkivallasta tehdään loppu, sekä rikosoikeudellisesta välineestä, jolla torjutaan sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa, kuten monissa parlamentin päätöslauselmissa on vaadittu; kehottaa komissiota asettamaan vuoden 2015 naisiin kohdistuvan väkivallan poistamista koskevaksi EU:n teemavuodeksi;

38. kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään tiedotusohjelmia työpaikkakiusaamisesta ja ‑häirinnästä, jotta tällaisen kohtelun kohteena olevat naiset voisivat ryhtyä tehokkaisiin vastatoimenpiteisiin;

39. määrittelee, että perheväkivaltaan kuuluu kaikenlainen seksuaalinen, fyysinen, henkinen ja taloudellinen väkivalta; panee merkille, että sukupuoleen perustuva väkivalta vaatii useita kuolonuhreja vuosittain EU:ssa; kehottaa sen vuoksi ryhtymään riittäviin toimenpiteisiin, jotta sukupuoleen perustuvaa väkivaltaa voitaisiin käsitellä julkisena turvallisuusongelmana ja perusoikeuksien loukkaamisena pikemmin kuin yksityisenä, perheen sisäisenä asiana varmistamalla muun muassa ehkäisevien toimien, laillisen suojelun ja tuen saatavuuden, myös silloin, kun kyse on vainoamisesta;

40. panee tyytyväisenä merkille äskettäin hyväksytyn eurooppalaista suojelumääräystä koskevan direktiivin, jonka avulla pyritään suojelemaan muun muassa sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreja, ja pyytää jäsenvaltioita saattamaan sen osaksi kansallista lainsäädäntöään mahdollisimman pian, jotta voidaan mahdollistaa eurooppalaisen suojelumääräyksen asianmukainen toiminta;

41. panee tässä yhteydessä merkille EU:n uhrin oikeuksia koskevan paketin; kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään tähän pakettiin erityisiä toimia ja resursseja kaikkien naisiin kohdistuvan väkivallan muotojen torjumiseksi, mukaan lukien perheväkivalta, seksuaalinen väkivalta, häirintä, niin sanotut kunniamurhat, naisten sukupuolielinten silpominen, pakkoavioliitot ja muut väkivallan muodot ja yksilön oikeuksien loukkaukset;

42. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan käyttöön ruumiilliseen väkivaltaan syyllistyneiden kuntoutus- ja psykoterapiaohjelmia, joiden avulla tällaisia väkivaltatapauksia voitaisiin vähentää; kiinnittää huomiota myös tyttöjen aggressiivisen käyttäytymisen yleistymiseen;

43. kehottaa komissiota panemaan täytäntöön sitoumuksensa sukupuolten välisen tasa-arvon sisällyttämiseksi kattavasti yhteiseen eurooppalaiseen turvapaikkajärjestelmään;

44. korostaa, että jäsenvaltioiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten on ryhdyttävä toimenpiteisiin ESR:n ja Progress-ohjelmien kaltaisten välineiden avulla, jotta sukupuoleen perustuvan väkivallan uhreiksi joutuneita naisia voidaan auttaa palaamaan työmarkkinoille;

45. huomauttaa, että taloudellinen haavoittuvuus on yksi pääasiallisista perheväkivallan syistä mutta ei kuitenkaan ainoa syy; panee merkille, että sosiaalinen ja taloudellinen itsemääräämisoikeus ovat merkittäviä edellytyksiä väkivallan torjunnalle;

46. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita tunnustamaan terveysalan sukupuoliulottuvuuden olevan olennainen osa EU:n terveyspolitiikkaa ja tehostamaan toimia, jotta sekä sukupuoli- että ikänäkökulman huomioon ottaminen ja sukupuoleen liittyvistä erityistoimista koostuva kaksoisstrategia omaksuttaisiin EU:n ja jäsenvaltioiden terveyspolitiikassa;

47. toistaa kantansa seksuaali- ja lisääntymisoikeuksiin, sellaisena kuin se on sen ilmaissut 1. helmikuuta 2010 ja 8. helmikuuta 2011 antamissaan päätöslauselmissa naisten ja miesten tasa-arvosta Euroopan unionissa 2009 ja 2010; on tältä osin huolissaan hiljattaisista perhesuunnittelua ja sukupuolivalistusta koskevista määrärahojen leikkauksista sekä rajoituksista, jotka koskevat seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluiden saatavuutta joissakin jäsenvaltioissa sekä mahdollisuuksia äitiyden suojeluun ja turvalliseen ja lailliseen aborttiin; korostaa, että naisilla on oltava valta päättää itse omista seksuaali- ja lisääntymisoikeuksistaan myös siten, että heillä on mahdollisuus kohtuuhintaiseen ja korkeatasoiseen ehkäisyyn;

48. on huolissaan hiv-/aids-tartuntatapauksien ja muiden sukupuoliteitse tarttuvien tautien määrän kasvusta etenkin naisten keskuudessa; panee merkille, että 45 prosenttia uusista hiv-tartunnan saaneista on 15–24-vuotiaita nuoria naisia ja tyttöjä; kehottaa siksi painokkaasti komissiota kiinnittämään hivin/aidsin torjuntastrategiassaan enemmän huomiota ennaltaehkäisyyn sekä lisäämään sukupuoliteitse tarttuviin tauteihin liittyvien vaarojen yleistä tunnettuutta sisällyttämällä strategiaan sukupuolivalistuksen, kondomien vapaan saatavuuden ja vapaan pääsyn hiv-testeihin, ja kehottaa vähentämään uusia hiv-tartuntoja;

49. kehottaa käymään EU:n ja jäsenvaltioiden tason vuoropuhelua siitä, miten naisten ja miesten rooleihin liittyviä stereotypioita voidaan torjua; painottaa tässä yhteydessä naiskuvan edistämisen merkitystä naisten ihmisarvoa kunnioittavalla tavalla sekä sukupuoleen liittyvien syvään juurtuneiden stereotypioiden torjumista, etenkin arvoa alentavia mielikuvien jatkuvaa yleistymistä, siten että samalla kuitenkin kunnioitetaan kaikilta osin sananvapautta ja lehdistövapautta;

50. kehottaa EU:ta ja jäsenvaltioita kiinnittämään kaikissa toimintalinjoissaan erityistä huomiota naisiin, joilla on erityistarpeita, osana vaatimusta, joka koskee sukupuolinäkökulman huomioon ottamista kaikissa yhteyksissä;

51. kehottaa jäsenvaltioita ja komissiota kiinnittämään erityistä huomiota muita heikommassa asemassa oleviin naisryhmiin: vammaisiin, ikääntyneisiin, vähän koulutettuihin tai kouluttamattomiin, huollettavista henkilöistä vastaaviin, maahanmuuttajataustaisiin ja vähemmistöihin kuuluviin naisiin, sillä kaikki nämä muodostavat erityisryhmiä, joiden osalta on ryhdyttävä näiden tarpeisiin sovitettuihin toimiin;

52. kehottaa tasa-arvoon liittyvistä kysymyksistä vastaavia kansallisia, alueellisia ja paikallisia elimiä ottamaan käyttöön yhdennettyjä toimintatapoja, joiden avulla ne voivat parantaa valmiuksiaan puuttua tapauksiin, joihin liittyy monin perustein tapahtuvaa syrjintää, hallinnoida niitä; painottaa myös, että näiden tahojen olisi annettava koulutusta tuomareille, asianajajille ja yleisesti henkilöstölle, jotta nämä voisivat tunnistaa, ehkäistä ja hallita tapauksia, joihin liittyy monin perustein tapahtuvaa syrjintää;

Sukupuolten tasa-arvo unionin ulkopuolella

53. kehottaa asettamaan naisten ihmisoikeudet ja mahdollisuudet niiden tosiasialliseen toteutumiseen etusijalle EU:n ulkopolitiikassa; kehottaa myös panemaan täytäntöön ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU;

54. pitää myönteisinä demokratian ja vapauden lisäämiseen tähtääviä toimia eteläisen Välimeren alueen maissa mutta on samalla huolissaan siitä, että arabikevään seurauksena naisten oikeudet saattavat itse asiassa heikentyä; kehottaa komissiota laatimaan tasa-arvoon tähtääviä erityistukitoimia kyseisiä maita varten;

55. pitää valitettavana, että raiskausta käytetään edelleen tietyillä maapallon alueilla aseena sodassa; vaatii, että Euroopan unioni asettaa tämän asian käsittelyn ulkosuhdehallinnon välityksellä poliittisen asialistansa painopistealueeksi;

56. panee merkille, että tänä vuonna maailman väkiluku on saavuttanut seitsemän miljardin rajan; on vakuuttunut, että perhesuunnittelu olisi asetettava poliittisen asialistan kärkeen;

57. on huolissaan hitaasta edistymisestä vuosituhattavoitteiden ja erityisesti odottavien äitien terveydentilan parantamista koskevan tavoitteen nro 5 saavuttamisessa; on huolissaan siitä, että edistymisessä äitiyskuolemien vähentämiseksi 75 prosentilla on jääty huomattavasti jälkeen ja siitä, että lisääntymisterveyspalveluiden yleistä saatavuutta koskevan tavoitteen saavuttaminen vuoteen 2015 mennessä on vielä huomattavan kaukana; toteaa, että arviolta 1 000 naista kuolee edelleen päivittäin täysin vältettävissä olevien raskauteen tai synnytykseen liittyvien komplikaatioiden seurauksena;

58. kehottaa painokkaasti poliittisia ja uskonnollisia johtajia kaikin voimin julkisesti tukemaan vuosituhattavoitetta nro 5 ja tukemaan myös nykyaikaisia seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluita;

59. kehottaa jäsenvaltioita jatkamaan vuosituhattavoitteiden tukemista taloudellisesti taloustaantumasta huolimatta ja vieläpä tehostamaan toimiaan, jotta tavoite nro 5 saavutetaan;

60. pitää tervetulleena Yhdistyneiden kansakuntien äskettäistä päätöstä kansainvälisen tyttöjen päivän perustamiseksi 11. lokakuuta, mikä on tehokas tapa korostaa tyttöjen erityisiä tarpeita ja oikeuksia, ja sen päätöstä edistää toiminnan lisäämistä ja investointeja, joiden avulla tytöt voivat saavuttaa kansainvälisten ihmisoikeusnormien ja -velvollisuuksien mukaiset, mukaan lukien vuosituhattavoitteet, täydet mahdollisuutensa;

61. muistuttaa komissiota ja jäsenvaltioita niiden sitoumuksesta panna täytäntöön naisia, rauhaa ja turvallisuutta koskeva YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1325 ja kehottaa painokkaasti erottamaan EU:n humanitaarisen avun antamisen Yhdysvaltain määräämistä humanitaarista apua koskevista rajoituksista varmistamalla erityisesti aseellisissa konflikteissa raiskauksen uhreiksi joutuneille naisille ja tytöille mahdollisuuden turvautua aborttiin;

Hallinto

62. kehottaa tulevaa neuvoston kokousta arvioimaan uudelleen uskonnosta tai vakaumuksesta, vammaisuudesta, iästä tai sukupuolisesta suuntautumisesta riippumattoman yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jotta se voitaisiin hyväksyä Tanskan puheenjohtajuuskaudella;

63. pyytää komissiota toimimaan Tukholman toimintasuunnitelmasta annetun Euroopan parlamentin päätöslauselman sisältämien kehotusten mukaisesti;

64. kehottaa komissiota ottamaan huomioon asian Test-Achats seuraukset tulevassa lainsäädännössä, jotta voidaan parantaa oikeusvarmuutta, joka koskee erityisesti ja kiireellisesti miesten ja naisten yhdenvertaisen kohtelun periaatteen täytäntöönpanosta tavaroiden ja palvelujen saatavuuden ja tarjonnan alalla 13. joulukuuta 2004 annettua neuvoston direktiiviä 2004/113/EU;

65. kehottaa neuvostoa ottamaan käyttöön sukupuolinäkökulmaan perustuvia budjetointimenetelmiä EU:n talousarviomenettelyssä meneillään olevien EU:n monivuotista rahoituskehystä vuosina 2014–2020 koskevien neuvottelujen yhteydessä ja takaamaan ennustettavuuden ja EU:n varojen ennallaan säilyttämisen naisten oikeuksia ja sukupuolten välistä tasa-arvoa koskevan toiminnan osalta, mukaan lukien naisiin kohdistuvan väkivallan torjunta, sekä sisä- että ulkopolitiikan yhteydessä;

66. pitää valitettavana, etteivät jäsenvaltiot ole edistyneet suunnitelmissaan nykyaikaistaa äitiys- ja isyysvapaata koskevaa lainsäädäntöä, ja kehottaa pyrkimään tasapainoiseen sovitteluratkaisuun EU:n puheenjohtajavaltion Tanskan kanssa, jotta hyväksyminen tapahtuisi vuoden 2012 alkupuoliskolla ja jotta eurooppalaisten perheiden ja EU:n talouden tarpeisiin voitaisiin vastata; kehottaa komissiota esittämään ehdotuksia iäkkäiden tai sairaiden omaisten hoitamiseen tarkoitetuista vapaajärjestelyistä;

67. kehottaa komissiota esittämään kattavan tiedonannon yhden hengen kotitalouksien tilanteesta EU:ssa sekä linjaehdotuksia, joiden avulla voidaan saavuttaa oikeudenmukainen kohtelu muun muassa verotuksen, sosiaaliturvan, asumisen, terveydenhuollon, vakuutuksen ja eläkkeiden alalla ja jotka perustuvat kotitalouden rakenteen osalta toimintapoliittiseen puolueettomuuteen;

68. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita keräämään, analysoimaan ja julkaisemaan luotettavia sukupuolen mukaan jaoteltuja sukupuoli-indikaattoreita, jotta naisten ja miesten välistä tasa-arvoa koskevaa komission strategiaa (2010–2015) voidaan arvioida ja päivittää asianmukaisesti ja valvoa sukupuolten välisen tasa-arvon monialaista huomioon ottamista kaikissa toimintalinjoissa;

69. toistaa kehotuksensa komissiolle laatia lesboja, homoja, biseksuaaleja, transihmisiä ja intersukupuolisia (LGBTI) koskeva sukupuolten tasa-arvon etenemissuunnitelmaa vastaava etenemissuunnitelma;

70. on erittäin huolissaan siitä, että tiedotusvälineiden mukaan ihmiskaupan uhreja kohdellaan rikollisina sen sijaan, että heitä tuettaisiin, ja kehottaa komissiota selvittämään ihmiskaupan ja prostituution uhrien kohtelua jäsenvaltioissa;

71. kehottaa kiinnittämään huomiota sukupuolten tasa-arvon institutionaalisiin mekanismeihin jäsenvaltioissa, jotta talouden taantuma, parhaillaan meneillään olevat uudistukset ja muut rakennemuutokset eivät vaikuttaisi kielteisesti näihin mekanismeihin, joiden puuttuessa naisten ja miesten tasa-arvon horisontaalinen suosiminen hallinnollisine erityisratkaisuineen tuskin olisi tuloksellista;

72. korostaa, että naisjärjestöjen ja yleisesti ottaen kansalaisyhteiskunnan järjestöjen yhteistyö- ja osallistumisjärjestelmiä on parannettava sukupuolten välisen tasa-arvon huomioon ottamisessa kaikissa yhteyksissä;

73. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle.

(1)

EUVL L 101, 15.4.2011, s. 1

(2)

7. maaliskuuta 2011 esitettyjen neuvoston päätelmien liite.

(3)

EUVL C 130, 30.4.2011, s. 4

(4)

EUVL C 233E, 28.9.2006, s. 130

(5)

EUVL C 67E, 18.3.2010, s. 31.

(6)

EUVL C 341E, 16.12.2010, s. 35.

(7)

Hyväksytyt tekstit 8.3.2011, P7_TA(2011)0085.

(8)

Hyväksytyt tekstit 6.7.2011, P7_TA(2011)0330.

(9)

Hyväksytyt tekstit 5.4.2011, P7_TA(2011)0127.

(10)

Hyväksytyt tekstit 11.11.2011, P7_TA(2011)0086.


PERUSTELUT

Euroopan unionilla on ollut keskeinen rooli syrjinnän vastaisessa sukupuolten tasa-arvon edistämisessä. Merkittävistä pyrkimyksistä huolimatta tasa-arvon saavuttamiseen EU:ssa on vielä pitkä matka. Vaikka lainsäädäntöä on muutettu, perinteiset sukupuoliroolit sekä sukupuolistereotypiat ja ‑tabut ovat edelleen esteenä perusteelliselle muutokselle.

Yhdenvertainen taloudellinen riippumattomuus ja tasa-arvo päätöksenteossa

Miesten ja naisten taloudellinen riippumattomuus on tasa-arvon kannalta ratkaisevan tärkeää. Meneillään oleva talouskriisi uhkaa taannuttaa tilanteen takavuosien tasolle, sillä se voi viime kädessä koetella naisia rankemmin kuin miehiä. Tämän vuoksi toimet, joilla pyritään kohentamaan osallistumista työmarkkinoille ja mahdollisuuksia päästä johtaviin asemiin, kuten yritysten hallituksiin, on säilytettävä asialistan kärjessä.

Sukupuolten tasa-arvo unionin ulkopuolella

Joissakin Euroopan ulkopuolisissa maissa miesten ja naisten aseman ja tehtävien välinen kuilu on usein jyrkkä. Naisilla on vähemmän tai ei lainkaan oikeuksia. EU:n ja sen jäsenvaltioiden on toteutettava huomattavasti enemmän toimia näiden naisten tilanteen parantamiseksi, terveydenhuollosta lähtien. Riittävien varojen lisäksi tarvitaan ajattelutavan ja perinteiden perinpohjaista muutosta.

Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot ovat laatineet lukuisia Perheallianssin kaltaisia lapsiperheiden tukemiseen tähtääviä toimintalinjoja. Perheen perustaminen on perusoikeus, ja toimintalinjoilla on varmistettava, että ihmisillä on hyvät edellytykset tämän oikeuden harjoittamiseen. Yksinomaisessa keskittymisessä lapsiperheisiin jätetään kuitenkin huomiotta muuttuvaan väestökehitykseen liittyvät tosiasiat. Nykypäivänä kolme kymmenestä kotitaloudesta on yhden hengen kotitalouksia. Usein ne joutuvat muita epäedullisempaan asemaan sekä absoluuttisesti että suhteellisesti mitattuna. Tämä epätasapaino on korjattava.


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

16

7

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Andrea Češková, Edite Estrela, Iratxe García Pérez, Sophia in ‘t Veld, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Nicole Kiil-Nielsen, Silvana Koch-Mehrin, Constance Le Grip, Astrid Lulling, Elisabeth Morin-Chartier, Siiri Oviir, Raül Romeva i Rueda, Joanna Senyszyn, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Angelika Werthmann, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Vilija Blinkevičiūtė, Christa Klaß, Kartika Tamara Liotard, Gesine Meissner, Mariya Nedelcheva, Katarína Neveďalová, Antigoni Papadopoulou, Sirpa Pietikäinen

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö