Menettely : 2011/2294(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0057/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0057/2012

Keskustelut :

PV 19/04/2012 - 18
CRE 19/04/2012 - 18

Äänestykset :

PV 20/04/2012 - 10.2
CRE 20/04/2012 - 10.2
Äänestysselitykset
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0139

MIETINTÖ     
PDF 188kWORD 137k
12.3.2012
PE 476.092v02-00 A7-0057/2012

Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamisesta

(2011/2294(INI))

Kulttuuri- ja koulutusvaliokunta

Esittelijä: László Tőkés

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamisesta

(2011/2294(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon SEUT-sopimuksen 165 artiklan,

–   ottaa huomioon Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 2 ja 3 artiklan,

–   ottaa huomioon 20. syyskuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma" (COM(2011)0567) ja sen liitteenä olevan valmisteluasiakirjan Euroopan korkeakoulujärjestelmien viimeaikaisesta kehityksestä (SEC(2011)1063),

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio" (COM(2011)0500),

–   ottaa huomioon 6. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahanke: Innovaatiounioni" (COM(2010)0546),

–   ottaa huomioon 15. syyskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Nuoret liikkeellä – Aloite nuorten potentiaalin vapauttamiseksi tavoitteena älykäs, kestävä ja osallistava kasvu Euroopan unionissa" (COM(2010)0477),

–   ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 julkaistun komission tiedonannon "Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

–   ottaa huomioon 10. toukokuuta 2006 annetun komission tiedonannon "Tuloksia korkeakoulujen nykyaikaistamisesta: koulutus, tutkimus ja innovaatiot" (KOM(2006)0208),

–   ottaa huomioon korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamisesta 28. marraskuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät(1),

–   ottaa huomioon nuorten oppimiseen liittyvän liikkuvuuden edistämisestä 28. kesäkuuta 2011 annetun neuvoston suosituksen(2),

–   ottaa huomioon koulutuksen asemasta Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanossa 14. helmikuuta 2011 annetut neuvoston päätelmät (3),

–   ottaa huomioon koulutuksen sosiaalisesta ulottuvuudesta 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät (4),

–   ottaa huomioon korkea-asteen koulutuksen kansainvälistymisestä 11. toukokuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät (5),

–   ottaa huomioon eurooppalaisen koulutusyhteistyön strategisista puitteista 12. toukokuuta 2009 annetut neuvoston päätelmät (ET 2020)(6),

–   ottaa huomioon 17. kesäkuuta 2010 annetut neuvoston päätelmät ja erityisesti niiden osan nimeltä "Euroopan uusi työllisyys- ja kasvustrategia"(7),

–   ottaa huomioon 26. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman "Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma"(8),

–   ottaa huomioon 12. toukokuuta 2011 antamansa päätöslauselman Nuoret liikkeellä ‑aloitteesta – puitteet Euroopan yleissivistävien ja ammatillisten koulutusjärjestelmien parantamiseksi(9),

–   ottaa huomioon 18. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman aiheesta "EU:n nuorisostrategia – Satsataan nuorten vaikutusmahdollisuuksiin"(10),

–   ottaa huomioon 25. lokakuuta 2011 antamansa päätöslauselman vammaisten liikkuvuudesta ja osallistamisesta sekä Euroopan vammaisstrategiasta 2010–2020(11),

–   ottaa huomioon 9. maaliskuuta 2011 antamansa päätöslauselman romaniväestön osallistamista koskevasta EU:n strategiasta(12),

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2010 antamansa päätöslauselman korkeakoulujen ja yritysten välisestä vuoropuhelusta(13),

–   ottaa huomioon 23. syyskuuta 2008 antamansa päätöslauselman Bolognan prosessista ja opiskelijoiden liikkuvuudesta(14),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan;

–   ottaa huomioon kulttuuri- ja koulutusvaliokunnan mietinnön sekä naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan lausunnon (A7‑0000/2012);

A. toteaa, että talouskriisi ja sen seurauksena toteutetut säästötoimet ja talousarvioleikkaukset, väestörakenteen muutokset, nopea teknologian kehitys ja sitä seuraava uusien taitojen kysyntä ovat vakavia haasteita ja edellyttävät Euroopan korkeakoulujärjestelmissä pitkälle meneviä uudistuksia, jotka eivät saa heikentää opetuksen laatua;

B.  toteaa, että tietoon perustuvassa yhteiskunnassa tulevaisuus on koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden varassa;

C. toteaa, että yksilöitä on tuettava heidän pohtiessaan uudelleen uraansa ja että heidän on laajennettava ja päivitettävä tietojaan ja taitojaan yhä nopeammin kyetäkseen vastaamaan työmarkkinoiden haasteisiin; toteaa, että on otettava huomioon erot ammatillisissa koulutusohjelmissa, joiden yhtenäistäminen EU:ssa on mahdollista ja suotavaa, ja humanistisissa koulutusohjelmissa, joiden opinto- ja tutkimusohjelmissa on säilytettävä huomattava vapaus ja itsemääräämisoikeus sekä Euroopan unionin jäsenvaltioiden historiallis-kulttuuristen erojen että korkeakoulujen opetuksen ja erityistavoitteiden moninaisuuden vuoksi;

D. toteaa, että Eurooppa 2020 -strategian mukaan vuoteen 2020 mennessä 40 prosentilla 30‑34-vuotiaista EU:ssa tulisi olla korkea-asteen tai vastaava tutkinto, koska 35 prosentissa kaikista työpaikoista EU:ssa edellytetään korkea-asteen koulutusta; toteaa kutienkin, että vuonna 2010 ainoastaan 26 prosentilla työvoimasta oli korkea-asteen tutkinto;

E.  toteaa, että yli 21 prosenttia EU:n nuorista on työttömiä;

F.  toteaa, että 16,5 prosenttia EU:n nuorista ei vuonna 2010 ollut koulutuksessa tai työmarkkinoilla;

G. toteaa, että vuonna 2010 EU:ssa korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden työttömyysaste oli 5,4 prosenttia, kun se vain ylemmän perusasteen koulutuksen suorittaneilla oli yli 15 prosenttia; toteaa, että toisaalta valtaosa korkea-asteen tutkinnon suorittaneista joutuu odottamaan yhä kauemmin, ennen kuin he löytävät vakituisen työpaikan;

H. toteaa, että yli 60 prosenttia yliopistotutkinnon suorittaneista on naisia, mutta valtaosa yliopistojen ylemmistä viroista (esimerkiksi jatkotutkimuspaikat ja professuurit) on edelleen miesten hallussa;

I.   toteaa, että vain 13:a  prosenttia korkeakouluista johtaa nainen ja vain 9 prosentissa yliopistoista on nainen henkilöstöpäällikkönä ja että naisilla on sen vuoksi huomattavasti vähemmän vaikutusvaltaa tutkimusta koskevassa päätöksenteossa;

J.   toteaa, että 75 maailman 200 parhaasta yliopistosta sijaitsee EU:n jäsenvaltioissa;

K. toteaa, että ainoastaan 200 Euroopan 4 000 korkeakoulusta sijoittuu maailman 500 parhaan joukkoon;

L.  toteaa, että yliopistot ovat jo lähes tuhannen vuoden ajan olleet merkittävä voimavara Euroopassa; toteaa lisäksi, ettei yliopistojen merkitystä yhteiskunnan kehittymiselle tulisi rajata vain niiden osuuteen talouselämän edistäjinä ja ettei niiden kehittämisen tulisi riippua ainoastaan siitä, miten ne kykenevät mukautumaan nykyisen talousjärjestelmän tarpeisiin;

M. toteaa, että kaikkien nuorten yhtäläistä pääsyä korkea-asteen koulutukseen on edistettävä;

N. toteaa, että yliopistot edistävät yksilöiden riippumattomuutta ja luovuutta ja osallistuvat hyvin laajasti osaamisen kehittämiseen; toteaa, että jäsenvaltioiden olisi näin ollen tehtävä kaikkensa, jotta useammilla on mahdollisuus saada korkea-asteen koulutusta ilman minkäänlaista sosiaalista, taloudellista, kulttuurista, rotuun perustuvaa tai poliittista syrjintää;

O. toteaa, että koulutus, etenkin ylempi ja korkea-asteen koulutus vastaavat kansalaisyhteiskunnan perustana olevien arvojen ja asenteiden muotoutumisesta;

P.  toteaa, että korkeakoulutus katsotaan kunkin jäsenvaltion lainsäädännössä perustekijäksi, joka vaikuttaa ratkaisevasti EU:n kansalaisten tulevaisuuden muotoutumiseen;

Q. toteaa, että koulutus kuuluu jäsenvaltioiden vastuualueeseen ja että on tärkeää varmistaa, että korkeakouluja tuetaan taloudellisesti ennen kaikkea antamalla niille riittävästi julkista rahoitusta;

R.  toteaa, että eurooppalaisen korkeakoulutusalueen (EHEA) rakentaminen on tärkeä tekijä, jolla voidaan edistää Euroopan yhdentymistä, ottaen samalla huomioon EU:n eri jäsenvaltioissa annettavan opetuksen monimuotoisuus ja korkea-asteen koulutuksen tehtävät yhteiskunnassa;

S.  toteaa, että Euroopan unionilla on tärkeä tehtävä tämän alueen vahvistamisessa tukemalla jäsenvaltioiden toimenpiteitä ja yhteistyötä tällä alalla;

Korkeakoulujen muuttuva asema

1.  kehottaa korkeakouluja sisällyttämään elinikäisen oppimisen opetussuunnitelmiinsa taloudellisen tuen ja erilaisten opinto-ohjelmien avulla ja mukautumaan oppilaspohjaan, johon kuuluu myös aikuisia, ikääntyneitä henkilöitä, perinteisessä mielessä epätyypillisiä opiskelijoita, kokopäiväisesti opiskelevia, joiden on tehtävä opintojensa aikana töitä, sekä vammaisia ja kehottaa siksi korkeakouluja toteuttamaan ohjelmia, joilla poistetaan olemassa olevat esteet;

2.  kehottaa korkeakouluja ottamaan huomioon niiden ammattilaisten tarpeet, joiden on elinikäisinä oppijina päivitettävä taitojaan ja laajennettava osaamistaan säännöllisin väliajoin, myös järjestämällä ja kehittämällä osaamisen päivittämiseen tarkoitettuja kursseja, jotka ovat kaikkien sosiaalisten ryhmien saatavilla, tekemällä tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa ja kehittämällä sellaisia kursseja, joilla vastataan työmarkkinoiden tarpeisiin ja jotka voisivat helpottaa työttömien työntekijöiden paluuta koulutukseen;

3.  kehottaa korkeakouluja pitämään kiinni opetuksen ja tutkimuksen riippumattomuudesta ja järjestämään samalla erityisiä opinto-ohjelmia, jotka vastaavat niiden ammattilaisten tarpeisiin, jotka haluavat päivittää osaamistaan;

4.  toistaa, että korkea-asteen koulutuksella voidaan edistää sosiaalista osallisuutta ja sosiaalista edistystä ja lisätä sosiaalista liikkuvuutta; kehottaa jäsenvaltioita, alue- ja paikallisviranomaisia ja korkeakouluja toissijaisuusperiaatteen mukaisesti tehostamaan - muun muassa kehittämällä asianmukaisia taloudellisen tuen järjestelmiä - pyrkimyksiään luoda yhtäläiset mahdollisuudet opiskeluun kaikille varhaislapsuudesta korkea-asteen koulutukseen asti sukupuolesta, etnisestä taustasta, kielestä, uskonnosta, vammaisuudesta tai sosiaalisesta taustasta riippumatta sekä torjumaan kaikenlaista syrjintää ja tunnustamaan monikulttuurisuuden ja monikielisyyden, viittomakieli mukaan luettuna, EU:n perusarvoiksi, joita on vaalittava;

5.  kehottaa jäsenvaltioita kiinnittämään enemmän huomiota perinteisiä kansallisia, etnisiä tai kielellisiä vähemmistöjä palveleviin ja erityisesti uhanalaisiin kulttuureihin ja kieliin keskittyneisiin korkeakouluihin ja tukemaan niitä;

6.  kehottaa korkeakouluja kannustamaan opiskelijoita osallistumaan urheiluun;

7.  korostaa, että valtiollisella, yksityisellä ja uskonnollisella korkeakoulutuksella on täydentävä tehtävä koko EU:ssa;

8.  korostaa demokraattisten arvojen edistämisen tärkeyttä ja painottaa samalla, että on tärkeää hankkia vankat tiedot EU:n yhdentymisestä ja varmistaa, että Euroopan aiemmat totalitaariset hallitukset ymmärretään osaksi Euroopan yhteistä historiaa;

9.  korostaa myös tarvetta jatkaa perinteistä koulutusta akateemisessa hengessä niin, ettei koko koulutusjärjestelmää alisteta työmarkkinoiden tarpeille, sillä on tarpeen kehittää myös opiskelijoiden eettisiä ja moraalisia arvoja samaan aikaan, kun pyritään edistämään akateemista kehitystä;

10. kehottaa jäsenvaltioita ja korkeakouluja vahvistamaan yleisen kehyksen, joka käsittää säännöt, vastuut, poliittiset ja koulutukselliset tavoitteet, koulutuksen ja tutkimuksen laadun ja painopisteet ja jonka puitteissa edistetään parhaita käytäntöjä ja vastataan viestintäyhteiskunnan haasteisiin;

11. korostaa, että korkeakoulujen henkilöstön ja opiskelijoiden ja näiden järjestöjen ja yhdistysten on osallistuttava korkeakoulujen nykyaikaistamiseen; korostaa, että sekä huipputason tutkimuksesta sanan laajassa merkityksessä että huipputason opetuksesta ja tieteellisistä saavutuksista on palkittava asettamatta huonompaan asemaan sellaisia korkeakouluja – esimerkiksi humanistisia tiedekuntia – joihin ei voida soveltaa yksinomaan markkinatalouden tarvitsemaan osaamiseen liittyviä arviointi- ja suorituskriteerejä;

Korkeakouluja koskevat tiedot

12. korostaa, että korkeakouluopetuksen laatu ja ajanmukaisuus ovat tärkeä edellytys Euroopan henkisen pääoman monipuoliselle käytölle;

13. ehdottaa selkeiden ja yhdenmukaisten kriteerien käyttöönottoa, jotta voidaan tehdä yleiseurooppalaisia korkeakoulujen vertailuja, joiden pohjalta tulevat opiskelijat voivat valita yliopiston tietoon perustuen sekä saada kattavia tietoja kyseisistä yliopistoista;

14. kannattaa komission aloitetta ottaa käyttöön yhteistyössä kaikkien asianosaisten laitosten, opiskelijoiden ja muiden sidosryhmien kanssa moniulotteinen väline korkeakoulujen eriytyneeseen luokitteluun ja paremmuusjärjestykseen asettamiseen Euroopan pitkän korkea-asteen koulutuksen tarjonnan perinteen pohjalta ja sellaisten kriteerien arvioinnin perusteella, kuten opetuksen laatu, opiskelijoille annettava tuki (esim. stipendit, neuvonta, asunnot), fyysisen ympäristön sekä tieto- ja viestintäpalvelujen esteettömyys, alueellinen sitoutuminen ja osaamisen siirto; vastustaa toisaalta korkeakoulujen luokittelemista ei‑homogeenisten suorituksia mittaavien indikaattorien perusteella, joissa ei oteta huomioon koulutusväylien ja -ohjelmien monimuotoisuutta eikä Euroopan yliopistojen monikielisyyttä;

15. korostaa samalla, että kyseistä välinettä ei tulisi käyttää vain tavanomaisten luokitusten tekemiseen ja että kunkin korkeakoulun erityiset olosuhteet olisi otettava asianmukaisesti huomioon luokittelun tuloksissa;

16. kehottaa harkitsemaan yhtenäisen mekanismin perustamista akateemisten standardien noudattamisen valvomiseen ja arvioimiseen sekä julkisissa että yksityisissä korkeakouluissa;

Korkeakoulujärjestelmien rahoitus

17. korostaa, että korkea-asteen koulutus on julkinen hyödyke, joka edistää kulttuuria, monimuotoisuutta, demokraattisia arvoja ja yksilön henkilökohtaista kehittymistä ja valmistaa opiskelijoita aktiivisiksi kansalaisiksi, jotka tukevat EU:n yhtenäisyyttä;

18. vaatii jälleen kerran, että jäsenvaltioiden olisi investoitava kaksi prosenttia bruttokansantuotteestaan koulutukseen;

19. korostaa, että pääasiassa julkisen mutta myös yksityisen rahoituksen merkitys korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamiselle on ensisijaisen tärkeä; painottaa, että investoinnit korkea-asteen koulutukseen Euroopassa ovat ratkaisevia nykyisestä talouskriisistä selviytymiseksi; kehottaa jäsenvaltioita ja korkeakouluja laajentamaan kyseisille laitoksille tarkoitettuja stipendi- ja rahoitusohjelmia ja kehittämään innovatiivisia rahoitusmekanismeja, joilla voidaan edistää korkeakoulujen toiminnan tehostamista, täydentää julkista rahoitusta lisäämättä kotitalouksiin kohdistuvia paineita ja antaa kaikille mahdollisuus osallistua korkea-asteen koulutukseen; pitää valitettavana sitä, että monet jäsenvaltiot ovat merkittävästi vähentäneet koulutukseen tarkoitettuja määrärahoja; pitää niin ikään valitettavana opintomaksujen jatkuvaa nousua, joka johtaa siihen, että heikommassa asemassa olevien opiskelijoiden määrä kasvaa huomattavasti;

20. kehottaa sisällyttämään Euroopan unionin talousarvioon 2012–2020 Euroopan aluekehitysrahaston ja Euroopan sosiaalirahaston osuuksiin korkean asteen koulutukseen tarkoitetut määrärahat yliopistojen infrastruktuuriin ja tieteelliseen henkilökuntaan liittyviin investointeihin;

Siirtyminen korkeakoulusta työmarkkinoille

21. kehottaa korkeakouluja sopeutumaan uusiin haasteisiin kehittämällä uusia opintosuuntia, joissa otetaan huomioon työmarkkinoiden tarpeet ja joissa seurataan tieteen ja teknologian kehitystä panostamalla tasapuolisesti sekä teoreettisen tietoon että käytännön osaamiseen;

22. kehottaa edistämään parhaita käytäntöjä, joilla autetaan korkeakouluja vahvistamaan opetusta ja tutkimusta opiskelijoiden tuella kaikilla oppialoilla, ja lisäksi välittämään avaintaitoja työmaailmaa varten ja näin helpottamaan nuorten siirtymistä korkea-asteen koulutuksesta työmarkkinoille;

23. kehottaa avaamaan korkeakoulut ammatilliselle jatkokoulutukselle ja luomaan asianmukaisia opiskelumahdollisuuksia vailla ylioppilastutkintoa oleville työssäkäyville henkilöille lisäpotentiaalin hyödyntämiseksi korkeakoulututkinnon suorittaneiden henkilöiden kiintiön saavuttamiseksi;

24. vaatii komissiota esittelemään harjoittelujen laatukehystä koskevan ehdotuksen ja korostaa, että Erasmus-harjoittelut, jotka antavat opiskelijoille mahdollisuuden saada työkokemusta ulkomailla, ovat suosittuja; vaatii, että toimintaa jatketaan uudessa ohjelmassa ja että sitä vahvistetaan asianmukaisella rahoituksella;

25. kehottaa korkeakouluja sekä koulutuksesta vastaavia alueellisia, kansallisia ja eurooppalaisia laitoksia seuraamaan työmarkkinoiden vaatimusten muuttumista, jotta opetustarjonta saadaan paremmin vastaamaan tulevia tarpeita;

26. korostaa tutkinnon suorittaneiden työllistymistä koskevien tietojen kartoittamisen tarvetta, jotta voidaan arvioida, miten hyvin korkea-asteen koulutus vastaa työmarkkinoiden kysyntään; on siksi tyytyväinen siihen, että komissio sitoutuu parantamaan näiden tietojen saatavuutta ja pyrkii ensisijaisesti tarjoamaan opiskelijoille tarpeellisia tietoja, joiden turvin he voivat tehdä opintojaan koskevia päätöksiä, sekä samalla antamaan korkeakouluille ja tutkimuslaitoksille tietoja, joiden avulla ne voivat määritellä ja kehittää yleisen osaamisen ja ammatillisten erityistaitojen opinto-ohjelmia elinikäistä oppimista hyödyntäen ja käyden jatkuvaa vuoropuhelua tiedon tuottamiseen osallistuvien toimijoiden sekä yhteiskunnan ja kyseisen valtion kanssa;

27. vaatii jäsenvaltioita keräämään ja julkaisemaan tilastotietoja erilaisten korkeakoulututkintojen ja työllistymismahdollisuuksien välisistä yhteyksistä;

28. kehottaa perustamaan AlmaLaureaa vastaavan kansainvälisen tietokannan, joka auttaa tutkinnon suorittaneita löytämään sopivia avoimia työpaikkoja sekä koulutus- ja opiskelumahdollisuuksia ja tutkijanpaikkoja; kehottaa poistamaan taloudellisia esteitä opintotukien ja -lainojen avulla opiskelijoiden todellisen tasa-arvon turvaamiseksi sekä kannustamaan siten liikkuvuuteen ja pätevyyden ja taitojen yhteensovittamiseen; toistaa, että viestinnän on oltava tarkoituksenmukaista pyrittäessä varmistamaan, että nämä tiedot ovat helposti opiskelijoiden, vastavalmistuneiden, työttömien, työnhakijoiden ja työnantajien saatavissa;

29. katsoo, että nuorisotakuujärjestelmät ovat arvokkaita työkaluja, joiden avulla helpotetaan siirtymistä korkeakouluista työelämään, ja kehottaa jäsenvaltioita sisällyttämään tällaiset järjestelmät kansallisiin siirtymisstrategioihinsa;

30. palauttaa mieliin, että rakennerahastoilla voi olla tältä osin merkittävä tehtävä; suhtautuu myönteisesti Mahdollisuuksia nuorille -aloitetta koskevaan tiedonantoon sisältyneeseen sitoumukseen ottaa käyttöön kaikki saatavissa olevat resurssit ja kehottaa korkeakouluja ja paikallisviranomaisia hyödyntämään tätä mahdollisuutta, jotta ne voivat lisätä työmarkkinoille siirtyvien opiskelijoiden tukipalveluja ja ohjausta;

Tasapuolinen sukupuolijakauma korkea-asteen koulutuksessa

31. toteaa, että Euroopan koulutusjärjestelmissä on edelleen sukupuolten välisiä eroja, vaikka miltei kaikissa jäsenvaltioissa on nyt ryhdytty toimiin niiden torjumiseksi, ja että tällaiset erot vaikuttavat sekä koulumenestykseen että koulutus- ja uravalintoihin ja niillä on kielteinen vaikutus talouskasvuun ja hyvinvointivaltioon;

32. korostaa, että monet ammatillisten ja keskiasteen oppilaitosten naisopiskelijat tekevät edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisia uravalintoja; toteaa siksi, että ammatinvalinnanohjausta on parannettava sitkeiden stereotypioiden poistamiseksi;

33. muistuttaa, että koska naisten korkeakoulututkinto ei ole riittävän myyntikelpoinen, naiset ovat useammin työssään ylikoulutettuja ja alipalkattuja ja päätyvät usein työttömiksi tai tilapäisiin työsuhteisiin, mikä heikentää uran alussa entisestään heidän asemaansa työmarkkinoilla ja ruokkii palkkojen eriarvoisuuden kierrettä;

34. muistuttaa, että jäsenvaltioissa on toteutettu vain vähän aloitteita, joilla pyritään tiedottamaan sukupuolten tasa-arvosta ja edistämään sitä opetusalalla; ehdottaa, että opettajille annettaisiin miesten ja naisten tasa-arvoon liittyvää erityiskoulutusta;

35. huomauttaa, että perheeseen ja kotiin liittyvien velvollisuuksien jakaminen naisten ja miesten kesken on ehdoton edellytys tasa-arvon edistämiselle ja saavuttamiselle; kehottaa yliopistoja ja korkeakouluja ottamaan huomioon, että naisopiskelijoilla voi olla opiskelun ulkopuolisia muita erityisvelvollisuuksia, kuten pienten lasten tai iäkkäiden omaisten hoitaminen; korostaa, että yliopistojen on järjestettävä vanhemmille – etenkin naisille – riittävästi laadukkaita, kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla olevia päivähoitopalveluja, myös monitoimitaloja, helpottaakseen naisten tasapuolista osallistumista opintoihin ja tutkimukseen; kannustaa myös lisäämään opiskelumuotojen valikoimaa, kuten osa-aika- ja etäopiskelua, ja kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä lisäämään elinikäiseen oppimiseen myönnettävää taloudellista tukea, jotta naiset voisivat jatkaa opintojaan, palata työmarkkinoille ja sovittaa yhteen ammatilliset ja henkilökohtaiset tehtävänsä;

Sitoutuneet korkeakoulut

36. rohkaisee korkeakouluja sitoutumaan tiiviimmin alueeseensa ja käynnistämään yhteistoimintaa aluehallitusten, paikallisvaltuustojen, julkisten elinten, hallituksista riippumattomien järjestöjen sekä pienten ja keskisuurten yritysten kanssa aluekehityksen edistämiseksi; katsoo, että siten vahvistetaan myös korkeakoulujen ja työnantajien välistä vaihtoa;

37. kehottaa jäsenvaltioita ja niiden keskus- ja alueviranomaisia sisällyttämään korkeakoulut rajat ylittävään yhteistyöhön ja tukemaan niitä siinä;

38. kannustaa jäsenvaltioita tehostamaan vuorovaikutusta osaamiskolmion (koulutus, tutkimus ja innovaatio) eri sivujen välillä, sillä se on kasvun ja työpaikkojen luomisen avaintekijä;

39. huomauttaa, että korkeakoulujen tutkintovaatimusten ja tutkimusohjelmien kehittämisen olisi vastedeskin kuuluttava yliopistoille ja että niitä kehitettäessä olisi otettava huomioon työmarkkinoiden tarpeet työllistyvyyden osalta;

40. pitää myönteisenä komission tukea osaamisyhteenliittymille ja alakohtaisille taitoyhteenliittymille, joissa korkeakoulut vaihtavat tietoja yritysten kanssa, kun ne kehittävät opetussuunnitelmia työmarkkinoiden taitojen puutteen korjaamiseksi; kehottaa yrityksiä ja yrittäjiä, myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä, kehittämään aktiivisesti kumppanuuksia korkeakoulujen kanssa tarjoamalla korkealaatuisia harjoittelupaikkoja opiskelijoille ja opettajille ja hyödyntämällä opettajien yleisiä siirrettävissä olevia taitoja; toistaa kuitenkin, että korkeakoulut tuottavat kulttuurisisältöä, joka ilmenee paitsi ammattitaitona myös yleishyödyllisenä tietona intellektuaalisesta todellisuuskokemuksesta ja yhteisistä arvoista, joiden mukaisesti ihmiset elävät elämäänsä;

41. kehottaa sitoutumaan joustavampiin ja innovatiivisempiin oppimistapoihin ja käyttämään opetusmenetelmiä, joissa aina painotetaan opiskelijoiden tarpeita;

42. toteaa, että korkeakoulujen ja yritysten välinen rajat ylittävä yhteistyö on välttämätöntä harjoitteluohjelmien ja opiskelijoiden ammatillisen uran kannalta, jotta opiskelijat saavat käsityksen niistä konkreettisista kehityssuuntauksista, odotuksista ja haasteista, joita he kohtaavat työmarkkinoilla;

43. korostaa, että olisi hyödyllistä kehittää mekanismeja ja hallintostrategioita helpottamaan innovatiivisten ajatusten ja tutkimustulosten siirtoa yhteiskuntaan ja yrityksiin ja tarjoamaan yhteiskunnalle ja yrityksille mahdollisuus antaa panoksensa korkea-asteen koulutukseen nykyisin ja tulevaisuudessa tarvittavien taitojen ja innovaatioiden osalta ottaen huomioon parhaat käytännöt kaikkialla maailmassa; huomauttaa, että tällainen yhteys todennäköisesti suosii taloudellisesti vain innovointiin ja teknologiaan keskittyviä tutkimuslaitoksia ja korkeakouluja pelkkiin humanistisiin aineisiin liittyvän koulutuksen kustannuksella;

44. korostaa demokraattisen hallinnon merkitystä perusluonteisena keinona taata akateeminen vapaus ja edistää kaikkien toimijoiden aktiivista osallistumista korkeakoulujen toimintaan;

45. korostaa, että yhteistyössä on noudatettava avoimuutta, yhteistyökumppanien ja korkeakoulujen oikeuksien ja velvollisuuksien tasapuolista jakoa sekä tasapainoisen edustuksen periaatetta, jotta varmistetaan, että korkeakoulut voivat organisoida toimintansa ja kehittyä itsenäisesti julkisina hyödykkeinä akateemisten periaatteiden mukaisesti;

46. korostaa samalla, että korkeakoulujen ja niiden henkilöstön demokratiaa ja itseohjautuvuutta koskeva periaate on otettava huomioon kaikessa yhteistyössä ja että sitä on noudatettava;

47. vaatii sen takia, että korkeakoulut ja niiden laitokset julkistavat kolmansien osapuolten kanssa tekemänsä yhteistyösopimukset;

48. korostaa korkeakoulujen sekä kansalaisjärjestöjen ja eurooppalaisen vapaaehtoistoiminnan yhteistyön merkitystä aktiivisen kansalaisuuden edistämisessä ja opiskelijoiden aktivoinnissa aktiiviseen kolmannen sektorin työhön;

49. korostaa urheilun merkitystä koulutusprosessissa; kehottaa jäsenvaltioita tukemaan ja kannustamaan opiskelijoiden urheiluharrastuksia ja lisäämään tukea ruohonjuuritason urheiluohjelmille;

50. korostaa, että korkeakoulujen ja niiden yritys- ja yhteiskuntakumppanien välisen yhteistyön laajuus ja tehokkuus vaihtelee suuresti jäsenvaltioiden, oppilaitosten ja akateemisten alojen välillä;

51. korostaa, että koulutuksen, kulttuurin tutkimuksen ja innovoinnin väliseen yhteyteen on investoitava jatkuvasti; korostaa tarvetta tukea ja kehittää edelleen Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituuttia (EIT) ja sen osaamis- ja innovointiyhteisöjä;

52. korostaa kulttuurin merkitystä korkeakoulutuksessa ja kehottaa sisällyttämään erityiset humanistisia tieteitä koskevat kriteerit osaksi innovointia ja tutkimusta;

53. korostaa, että on tarpeen osallistuttaa korkeakoulut mukaan ja tukea opiskelijoiden aloitteita sekä auttaa näiden toimien koordinoinnissa eri korkeakoulujen, yritysten ja eri jäsenvaltioiden paikallishallinnon välillä;

Ammattipätevyyden vastavuoroinen tunnustaminen

54. panee merkille Euroopan korkeakoulujen laajan kirjon arvon; kehottaa jäsenvaltioita ja korkeakouluja kehittämään selkeitä ja integroituja koulutusjaksoja, jotka tarjoavat oppijoille mahdollisuuden edetä muusta koulutuksesta korkeakoulutukseen ja vaihtaa koulutus- ja oppilaitostyyppiä;

55. korostaa kuitenkin, että Euroopan unionissa on säilytettävä koulutusväylien ja -ohjelmien sekä opetusmenetelmien ja yliopistojärjestelmien monimuotoisuus; katsoo, että siksi on välttämätöntä luoda kansallisia tutkintokehyksiä ja edistää samalla tutkintojen vastavuoroista tunnustamista kaikissa jäsenvaltioissa;

56. kehottaa kaikkia EU-maita panemaan täytäntöön eurooppalaisen korkeakoulutusalueen tutkintojen viitekehykseen liittyvät kansalliset tutkintokehykset ja kehittämään ja tukemaan taloudellisesti vastavuoroista tunnustamista;

57. huomauttaa, että opiskelijoiden liikkuvuus ja ennen kaikkea opiskelu muissa yliopistoissa Erasmus-ohjelmassa edistää parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja siten korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamista; toteaa siksi, että oman yliopiston on hyväksyttävä toisissa oppilaitoksissa suoritetut opinnot;

58. kannattaa komission ehdotusta ulkomailla suoritettujen opintojen tunnustamisen parantamisesta vahvistamalla eurooppalaista opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää (ECTS); pyytää EU:ta ja jäsenvaltioita toteuttamaan lisätoimia akateemisten tutkintojen tunnustamisen tehostamiseksi ja niiden yhdenmukaistamisen parantamiseksi;

Liikkuvuuden edistäminen eurooppalaisella korkeakoulutusalueella

59. toistaa, että korkea-asteen koulutus on yhteinen eurooppalainen julkinen hyödyke ja että jäsenvaltiot, aluehallitukset, paikallisviranomaiset ja EU jakavat vastuun eurooppalaisen korkeakoulutusalueen, eurooppalaisen tutkimusalueen ja Bolognan prosessin kehittämisestä ja vahvistamisesta;

60. korostaa, että jäsenvaltioiden välisen koordinoinnin lisääminen korkeakoulutuksen alalla – myös tarjoamalla vahvaa taloudellista ja poliittista tukea yhteisiä koulutusvaatimuksia ja hyvin määriteltyjä oppimistuloksia koskeville sopimuksille – on edellytys EU:n työllistyvyyttä ja kasvua koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi; kehottaa jäsenvaltioita tehostamaan yhteistyötään asiaankuuluvien ministeriöidensä kanssa nykyisten tutkintovaatimusten ajantasaistamiseksi ja niiden saattamiseksi vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita;

61. toteaa, että eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja eurooppalaisen tutkimusalueen on tehtävä yhteistyötä, jotta voidaan tukea sekä luonnontieteitä että humanistisia tieteitä koskevia yliopistojen tutkimusohjelmia;

62. pyytää edistämään eurooppalaisen korkeakoulutusalueen ja eurooppalaisen tutkimusalueen houkuttelevuutta kaikkialta maailmasta tulevien opiskelijoiden ja tutkijoiden keskuudessa ja vahvistamaan yhteistyötä henkilöstön ja opiskelijoiden kanssa opetukseen ja liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä muiden kuin EU:n jäsenvaltioiden kanssa, erityisesti Euroopan naapuruuspolitiikkaan (ENP) kuuluvien maiden tai EU:n rajanaapurien kanssa, jotta eurooppalaisesta korkeakoulutusalueesta tulee sekä makroalueellinen että maailmanlaajuinen koulutuksen ja osaamisen keskus, erityisesti vaihto-ohjelmille ja ammatillisen koulutuksen ohjelmille;

63. pyytää komissiota ehdottamaan EU:n ja Välimeren maiden välisiä Erasmus- ja Leonardo da Vinci -ohjelmia, joilla edistettäisiin opiskelijoiden kansainvälistä liikkuvuutta Välimeren kummallakin puolella;

64. kehottaa avaamaan liikkuvuus-, vaihto-, tutkimus- ja harjoitteluohjelmat itäisen kumppanuuden ohjelmaan kuuluvien valtioiden opiskelijoille;

65. palauttaa mieliin, että sekä opiskelijoiden että opettajien liikkuvuus on tärkeää, ja pyytää siksi komissiota edistymään EU:n viisumisäännöksiä koskevissa neuvotteluissa;

66. palauttaa mieliin tavoitteen, jonka mukaan EU:n korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden henkilöiden liikkuvuusasteen olisi vuoteen 2020 mennessä oltava 20 prosenttia, ja korostaa kielitaidon merkitystä edellytyksenä entistä suuremmalle liikkuvuudelle eurooppalaisella korkeakoulutusalueella sekä työllistettävyydelle;

67. tukee kieltenopetuksen ja viittomakielen opetuksen sekä paikallisten alueiden kielten opetuksen ja kehittämisen tehostamista eurooppalaisella korkeakoulutusalueella edellytyksenä monikulttuurisuuteen ja monikielisyyteen perustuvan todellisen EU:n kansalaisuuden kehittymiselle;

68. korostaa, että korkeakoulujärjestelmän on kussakin jäsenvaltiossa tarjottava laadukasta opetusta, jotta opiskelijoiden liikkuvuusmahdollisuuksien paraneminen ei pahenna "aivovuotoa", joka on nykyisin todellinen yhteiskunnallinen ongelma joissakin EU:n jäsenvaltioissa;

69. toteaa, että pysyviin eroihin läntisten ja Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden korkeakoulujärjestelmissä on puututtava todellisin yhdentämistoimin korkeakoulujen väliseen rajat ylittävään yhteistyöhön rohkaisemiseksi ja sen tukemiseksi; kehottaa siksi komissiota laatimaan strategian sekä ammatillisen ja rahoituksellisen toimintasuunnitelman näiden merkittävien alueellisten erojen kaventamiseksi;

70. kehottaa jäsenvaltioita, EU:ta ja eurooppalaisia korkeakoulutusjärjestelmiä arvioimaan mahdollisuutta sisällyttää opintoihin pakollinen opintojakso muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa opiskelija suorittaa opintojaan;

71. toistaa periaatteen, jonka mukaan lainajärjestelmät eivät voi korvata tukijärjestelmiä, jotka on perustettu, jotta kaikilla opiskelijoilla olisi mahdollisuus opiskella sosiaalisesta taustasta riippumatta;

72. pyytää komissiota selventämään ehdotusta sellaisen rahoitusvälineen perustamisesta, jolla autetaan opiskelijoita turvaamaan maisteriopintojen rahoitus muualla kuin kotijäsenvaltiossa heidän sosiaalisesta taustastaan ja taloudellisesta tilanteestaan riippumatta; vaatii tasapuolista ja avointa pääsyä järjestelmään kaikista jäsenvaltioista;

73. kannattaa komission ehdotusta lisätä koulutukseen, tutkimukseen ja nuorille tarkoitettuja EU:n määrärahoja seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä ja siten täydentää jäsenvaltioiden toimia, koska investoiminen koulutukseen ja tutkimukseen on ratkaisevan tärkeää Eurooppa 2020 -tavoitteiden saavuttamiseksi sekä älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun toteutumiseksi EU:ssa;

o

o        o

74. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille.

.

(1)

http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_Data/docs/pressdata/en/educ/126375.pdf.

(2)

EUVL C 199, 7.7.2011, s. 1.

(3)

EUVL C 70, 4.3.2011, s. 1.

(4)

EUVL C 135, 26.5.2010, s. 2.

(5)

EUVL C 135, 26.5.2010, s. 12.

(6)

EUVL C 119, 28.5.2009, s. 2.

(7)

http://ec.europa.eu/eu2020/pdf/council_conclusion_17_june_en.pdf.

(8)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0466.

(9)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0230.

(10)

EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 21.

(11)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0453.

(12)

Hyväksytyt tekstit, P7_TA(2011)0092.

(13)

EUVL C 161 E, 31.5.2011, s. 95.

(14)

EUVL C 8 E, 14.1.2010, s. 18.


PERUSTELUT

Euroopassa on noin 19 miljoonaa opiskelijaa ja yli 4000 korkeakoulua, mutta vaikka vuoteen 2020 mennessä 35 prosentissa kaikista työpaikoista edellytetään korkea-asteen koulutusta, tällä hetkellä ainoastaan 26 prosentilla työvoimasta on korkea-asteen tutkinto. Päävastuu korkea-asteen koulutuksesta on jäsenvaltioilla ja korkeakouluilla itsellään. EU:n toimilla (kuten Erasmus-apurahalla ulkomailla opiskeluun) täydennetään ja koordinoidaan jäsenvaltioiden ponnisteluja. Eurooppalainen korkeakoulutusalue (EHEA) ja eurooppalainen tutkimusalue muodostavat puitteet EU:n korkea-asteen koulutusta koskevalle politiikalle.

Komission tiedonanto

Komission tiedonannossa "Tukea kasvulle ja työllisyydelle – Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamissuunnitelma" määritetään haasteet, joihin jäsenvaltioiden ja korkeakoulujen on vastattava, esimerkiksi tutkinnon suorittaneiden määrän lisääminen, korkea-asteen koulutukseen pääsyn laajentaminen, opetussuunnitelmien mukauttaminen vastaamaan työmarkkinoiden tarpeita ja osaamisen siirron tehostaminen korkeakouluista yrityksiin. Komissio ehdottaa myös maisterin tutkintojen liikkuvuutta koskevaa Erasmus-ohjelmaa. Komissio ja Euroopan investointipankki (EIP) tarjoavat eurooppalaisen opintolainojen takausjärjestelmän, jossa taataan pankkien myöntämiä lainoja maisterin tutkinnon suorittamiseksi ulkomailla: noin 100 miljoonalla eurolla vuodessa annetaan 55 000 opiskelijalle mahdollisuus suorittaa maisterin tutkinto ulkomailla.

Korkea-asteen koulutukseen pääsyn laajentaminen

Kun otetaan huomioon eurooppalaisten yhteiskuntien kohtaamat haasteet, on ratkaisevan tärkeää, että korkeakouluja rahoitetaan edelleen riittävästi, vaikka yhteiskunnat joutuvat selviytymään nykyisestä talouskriisistä. Tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamiseksi yhä useampien on suoritettava korkea-asteen tutkinto, ja työntekijöiden on jatkuvasti päivitettävä osaamistaan ja tietojaan työn ohessa. Korkea-asteen koulutukseen pääsyn laajentaminen ihmisille kaikista sosiaalisista taustoista on jo alkanut. Tämän vuoksi korkeakoulujen on kyettävä vastaamaan kasvaviin opiskelijamääriin ja muuttuvaan oppilaspohjaan, johon nyt kuuluu myös elinikäisiä oppijia. Lisäksi korkeakoulujen on otettava huomioon etniseltä ja kielelliseltä taustaltaan erilaiset opiskelijat.

Korkeakoulujen onkin mukautettava opetussuunnitelmiaan ja opetusmenetelmiään kasvaviin opiskelijamääriin ja opiskelijoiden erilaisiin tarpeisiin. Prosessi kuormittaa huomattavasti opiskelijoita ja korkeakoulujen henkilöstöä. Molempien ryhmien on osallistuttava aktiivisesti korkea-asteen koulutuksen nykyaikaistamiseen Euroopassa, ja henkilöstöä on palkittava huipputason opetuksesta ja tutkimuksesta. Korkea-asteen koulutuksessa opetuksen laatu on keskeinen tekijä, jonka mahdolliset opiskelijat ottavat huomioon koulutuspaikkaa valitessaan. Tämän vuoksi sen lisääminen – muun muassa tutkimussuoritusten, korkea-asteen oppilaitosten alueelliseen kehittämiseen osallistumisen ja osaamisen siirron lisäksi – uuteen luokitukseen, jota komissio ehdottaa uuden "U-Multirank" -luokitusvälineen avulla, on hyvin hyödyllistä mahdollisille opiskelijoille.

Korkea-asteen koulutus ja työmarkkinat

Korkeakoulujen olisi tarjottava ihmisille tulevaisuuden työmarkkinoilla tarvittavat taidot ja tiedot. Tämän vuoksi on tärkeää varmistaa, että opetetut taidot vastaavat todella työmarkkinoiden todellisuutta ja antavat tutkinnon suorittaneille mahdollisuuden työllistyä alalla, jolle heidän tutkintonsa on heitä valmistanut. Seuraamalla tutkinnon suorittaneiden työllistymistä sekä parantamalla näitä koskevan kansainvälisesti vertailukelpoisen tiedon laatua ja saatavuutta, kuten komissio ehdottaa, autetaan korkeakouluja täyttämään paremmin tehtävänsä ja mukauttamaan opetussuunnitelmiaan vastaamaan työmarkkinoiden tarpeisiin. Lisäksi yritysten, myös pienten ja keskisuurten yritysten, olisi kerrottava korkeakouluille, minkälaisia taitoja ne haluavat työntekijöiltään. Komission aloitteella osaamisyhteenliittymien ja alakohtaisten taitoyhteenliittymien tukemiseksi helpotetaan tätä yritysten ja korkeakoulujen välistä vuoropuhelua opetussuunnitelmien parantamiseksi. Opiskelijoille korkealaatuiset harjoittelujaksot voivat tarjota pääsyn työmarkkinoille. He voivat myös havaita, kuinka taitoja ja tietoja voidaan soveltaa käytännössä. Komission aikomus ehdottaa harjoittelujen laatukehystä on tärkeä sen takaamiseksi, että harjoittelijat saavat työssä tarvittavaa käytännön osaamista ja saavat hyvät olosuhteet yritysharjoittelun aikana.

Sitoutuneet korkeakoulut

Korkeakoulujen on "sitouduttava" ulkoisiin kumppaneihinsa, kuten alue- ja paikallisvaltuustoihin, yhteisöihin ja yrityksiin, myös pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, edistääkseen alueensa sosiaalista, kulttuurista ja taloudellista kehitystä. Tällaiset tiiviit rakenteet ja vakiintunut yhteistyö voivat helpottaa tehokasta osaamisen siirtoa korkeakouluista yrityksiin. Tällaista yhteistyötä ei kuitenkaan tällä hetkellä ole kaikissa jäsenvaltioissa, ja vaikka tietyt korkeakoulut ja tieteenalat toimivat alueellisen sitoutumisen ja osaamisen siirron eturintamassa, toiset eivät sitoudu lainkaan tällä tavalla. Tämän vuoksi alalla on rohkaistava parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

Liikkuvuus eurooppalaisella korkeakoulutusalueella

Erasmus-ohjelmasta tuetaan onnistuneesti liikkuvuutta eurooppalaisella korkeakoulutusalueella: sekä onnistuneen ohjelman määrärahojen suunniteltu lisääminen että ehdotettu maisterin tutkintojen liikkuvuutta koskeva Erasmus-ohjelma ovat hyvin tervetulleita. Liikkuvuudella on kuitenkin eurooppalaisella korkeakoulutusalueella toisinaan tahattomia seurauksia: toisaalta opiskelijoita saattaa virrata muista jäsenvaltioista tiettyihin oppiaineisiin, kuten lääketieteeseen, ja toisaalta koetaan "aivovuotoa", kun lahjakkaat opiskelijat lähtevät ulkomaille opiskelemaan, eivätkä aina palaa kotimaahansa valmistuttuaan.

Koska eroavuuksia läntisten ja Keski- ja Itä-Euroopan valtioiden korkeakoulujen välillä on edelleen, on myös hyvin tärkeää saada aikaan näiden korkeakoulujen todellista yhdentymistä, jotta ne voivat kehittyä ja nykyaikaistua. Komission ammatillinen ja rahoitusta koskeva toimintasuunnitelma tällaisen kehityksen edistämiseksi olisi siksi tervetullut.

On myös tunnustettava, että vastuu eurooppalaisen korkeakoulutusalueen kehittämisestä ja vahvistamisesta on sekä jäsenvaltioilla että EU:lla. Tarvitaan yhteisiä ponnisteluja sellaisen korkeakoulujärjestelmän rakentamiseksi, joka on osallistava, tarjoaa yhtäläiset mahdollisuudet sekä ajan tasalla olevia ja innovatiivisia tietoja ja taitoja, esteettömän liikkuvuuden sekä kaikkien sidosryhmien tasapainoisen ja tehokkaan yhteistyön.

Nykyisissä vaikeissa olosuhteissa päätavoitteenamme pyrkimyksissä nykyaikaistaa korkeakoulutusjärjestelmiämme on oltava sen estäminen, että ne jäävät jälkeen maailman korkea-asteen koulutuksesta. On vakava tosiasia, että Euroopan 4 000 korkeakoulusta vain noin 200 on mukana maailman 500 parhaan korkeakoulun joukossa, ja näistä vain muutama sijaitsee Keski- ja Itä-Euroopan maissa: eurooppalaisen korkeakoulutuksen on pärjättävä paremmin. Parannuksia tarvitaan kaikkialla korkeakoulutuksessa, jos haluamme säilyttää Euroopan maailmanlaajuisesti korkean kilpailukyvyn ja jopa parantaa sitä.


NAISTEN OIKEUKSIEN JA SUKUPUOLTEN TASA-ARVON VALIOKUNNAN LAUSUNTO (28.2.2012)

kulttuuri- ja koulutusvaliokunnalle

Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamisesta

(2011/2294(INI))

Esittelijä: Andrea Češková

EHDOTUKSET

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta pyytää asiasta vastaavaa kulttuuri- ja koulutusvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

A. toteaa, että yli 60 prosenttia yliopistotutkinnon suorittaneista on naisia, mutta valtaosa yliopistojen ylemmistä viroista (esimerkiksi jatkotutkimuspaikat ja professuurit) on edelleen miesten hallussa; toteaa, että vain 13 prosentissa korkeakouluista on naisjohtaja ja vain 9 prosentissa yliopistoista on nainen henkilöstöpäällikkönä ja että naisilla on sen vuoksi huomattavasti vähemmän vaikutusvaltaa tutkimukseen liittyvässä päätöksenteossa;

B.  toteaa, että vuoteen 2020 mennessä 35 prosentissa kaikista EU:n työpaikoista edellytetään korkeakoulututkintoa, mutta nykyisin sellainen on vain 26 prosentilla työvoimasta;

C. ottaa huomioon, että vain 30,15 prosenttia kaikista luonnontieteiden, tekniikan ja matematiikan alojen opiskelijoista on naisia, kun taas koulutusala, terveys- ja sosiaaliala, humanistiset tieteet ja taidealat ovat selvästi naisvaltaisia;

D. toteaa, ettei naisten osallistuminen päätöksentekoon ole vielä läheskään riittävää;

E.  toteaa, että naisten osuus tutkimukseen liittyvissä päätöksentekoelimissä on hälyttävän pieni, sillä vain 25 prosenttia Euroopan tutkimusneuvoston (ECR) jäsenistä on naisia; huomauttaa, että 1 700 hankkeelle on myönnetty ECR:n avustuksina noin 2,5 miljardia euroa siitä lähtien, kun ECR perustettiin vuonna 2007, ja että lähes 90 prosenttia avustuksista on myönnetty miespuolisille hakijoille;

F.  toteaa, että Eurooppa 2020 -strategiassa vaaditaan älykästä kasvua unionissa ja korostetaan tutkimuksen ja kehityksen sekä innovaatiopolitiikan merkitystä, mutta luonnontieteiden, tekniikan ja matematiikan aloilta valmistuvien naisten määrä on edelleen pieni ja vain 20 prosenttia insinöörin tutkinnon suorittaneista on naisia;

1.  kehottaa yliopistoja, unionin toimielimiä ja jäsenvaltioita kannustamaan nuoria naisia opiskelemaan aineita, joissa naiset ovat yhä aliedustettuja, ja etenkin luonnontieteitä, tekniikkaa, tietotekniikkaa ja matematiikkaa, jotka ovat perusta vähähiilisen teknologian korkeatasoiselle osaamiselle; painottaa, että näihin ammatteihin liittyviin stereotypioihin on puututtava esimerkiksi tiedottamalla erityisesti nuorille naisille mahdollisuuksista ryhtyä tutkijoiksi sekä mahdollisuuksista tutkimuksen ja myös soveltavan tutkimuksen alalla, sillä näin voidaan vapauttaa hyödyntämättömiä voimavaroja;

2.  kehottaa keskiasteen oppilaitoksia ja yliopistoja tarjoamaan erityisiä opinto-ohjauskursseja luonnontieteiden, tekniikan ja matematiikan aloilla, jotta naiset saavat tietoa näiden alojen opinnoista ja heitä kannustetaan tarttumaan opinto- ja työmahdollisuuksiin aloilla, joilla miehet ovat yliedustettuina;

3.  toteaa, että Euroopan koulutusjärjestelmissä on edelleen sukupuolten välisiä eroja, vaikka miltei kaikissa jäsenvaltioissa on nyt ryhdytty toimiin niiden torjumiseksi, ja että tällaiset erot vaikuttavat sekä koulumenestykseen että koulutus- ja uravalintoihin, joten niillä on kielteinen vaikutus talouskasvuun ja hyvinvointivaltioon;

4.  kehottaa yliopistoja ja korkeakouluja tukemaan ja kannustamaan tasa-arvotutkimusta sekä perus- että jatko-opintojen tasolla;

5.  kehottaa jäsenvaltioita ja korkeakouluja ottamaan käyttöön erityisohjelmia ja -rahastoja, mentorointijärjestelmiä ja yhteisöhankkeita, joilla voidaan nostaa nuorten naisten koulutustasoa ja lisätä heidän osallistumistaan tutkimukseen ja kehitykseen, tietotekniikka-alaan ja vihreään talouteen, ja huomauttaa, että esikuvia ja edelläkävijöitä olisi hyödynnettävä mahdollisimman tehokkaasti keinona neuvoa ja ohjata naisopiskelijoita heidän uravalinnoissaan;

6.  huomauttaa, että perheeseen ja kotiin liittyvien velvollisuuksien jakaminen naisten ja miesten välillä on ehdoton edellytys tasa-arvon edistämiselle ja saavuttamiselle; kehottaa yliopistoja ja korkeakouluja ottamaan huomioon, että naisopiskelijoilla voi olla opiskelun ulkopuolisia muita erityisvelvollisuuksia, kuten pienten lasten tai iäkkäiden omaisten hoitaminen; korostaa, että yliopistojen on järjestettävä vanhemmille – etenkin naisille – riittävästi laadukkaita, kohtuuhintaisia ja helposti saatavilla olevia päivähoitopalveluja, myös monitoimitaloja, jotta he voisivat osallistua tasapuolisesti tutkimukseen; kannustaa myös lisäämään opiskelumuotojen valikoimaa, kuten osa-aika- ja etäopiskelua, ja kehottaa tässä yhteydessä jäsenvaltioita ja unionin toimielimiä lisäämään elinikäiseen oppimiseen myönnettävää taloudellista tukea, jotta naiset voisivat jatkaa opintojaan, palata työmarkkinoille ja sovittaa yhteen ammatilliset ja henkilökohtaiset vastuunsa;

7.  katsoo, että todellisen sukupuolten tasa-arvon saavuttamiseksi opetusalalla on ensiarvoisen tärkeää poistaa edelleen vallitsevat stereotypiat toteuttamalla määrätietoisia toimia tasa-arvon edistämiseksi;

8.  kehottaa jäsenvaltioita seuraamaan ns. kolmannen iän tai kolmannen sukupolven yliopistojen näyttämää hyvää esimerkkiä ja kannustamaan naisia osallistumaan koulutukseen;

9.  katsoo, että on välttämätöntä puuttua naisten vähyyteen ylemmissä julkisissa tutkimus- ja opetusviroissa, sillä naisten osallistuminen luonnontieteiden ja tekniikan alalla voi osaltaan lisätä innovointia ja parantaa tieteellisen ja teollisen tutkimuksen laatua ja kilpailukykyä, joten sitä on edistettävä; huomauttaa, että naiset keskeyttävät uransa miespuolisia kollegoitaan selvästi useammin perustaakseen perheen, ja kehottaa sen vuoksi yliopistoja ja tutkimuslaitoksia ryhtymään tarkoituksenmukaisiin toimiin, jotta naiset voivat sovittaa akateemisen uran yhteen perhe-elämän kanssa (päivähoito, joustavat vapaat jne.);

10. pitää myös tarpeellisena tarkistaa ylempiin tutkimussuuntautuneisiin virkoihin (kuten professuureihin) ylentämisen perusteita, jotta voidaan sisällyttää niihin vahva sukupuolinäkökulma ja puuttua naisten vähäiseen osuuteen näissä viroissa;

11. muistuttaa, että jäsenvaltioissa on toteutettu vain vähän aloitteita, joilla pyritään tiedottamaan sukupuolten tasa-arvosta ja edistämään sitä opetusalalla; ehdottaa, että opettajille annettaisiin tasa-arvoon liittyvää erityiskoulutusta;

12. katsoo, että korkeakoulujen ja jatkokoulutuslaitosten on tarkistettava sisäisiä prosessejaan niin, että ne voivat palkata ja ylentää parhaat henkilöt, joihin kuuluu huomattava osuus naisia;

13. kannustaa jäsenvaltioita ja korkeakouluja lisäämään naisprofessorien ja -tutkijoiden määrää luonnontieteissä ja käynnistämään joukkotiedotusvälineissä tiedotuskampanjoita, joilla puututaan naisten aliedustukseen luonnontieteiden, tekniikan ja matematiikan aloilla;

14. korostaa, että monet ammatillisten ja keskiasteen oppilaitosten naisopiskelijat tekevät edelleen perinteisten sukupuoliroolien mukaisia uravalintoja; toteaa, että ammatinvalinnanohjausta on parannettava sitkeiden stereotypioiden poistamiseksi;

15. kannustaa yliopistoja, korkeakouluja ja tutkimuslaitoksia hyväksymään ja toteuttamaan organisaatioissaan tasa-arvostrategioita ja arvioimaan sukupuolen vaikutusta päätöksentekoprosesseissaan; palauttaa mieliin, että näiden instituutioiden on myös varmistettava naisten ja miesten tasa-arvoinen kohtelu ja tasa-arvoiset mahdollisuudet sekä työssä että opetuksessa; korostaa, että tätä varten olisi toteutettava toimia kaikenlaisen syrjinnän estämiseksi, jotta naiset pääsisivät parempiin asemiin yksityisellä ja julkisella sektorilla; kannustaa naisia osallistumaan aktiivisesti yliopistojen ja yksityisen sektorin kumppanuuksiin ja yhteistyöhön esimerkiksi aloittelevien tai spin-off-yritysten avulla;

16. korostaa, että opetusalalla edelleen vallitsevan sukupuolten eriarvoisuuden torjumiseksi on välttämätöntä edistää jäsenvaltioiden välistä poliittista yhteistyötä kannustamalla hyvien käytäntöjen vaihtoon sekä takaamalla erityisrahoitusohjelmia;

17. kehottaa yliopistoja ja korkeakouluja lisäämään naisten osuutta tutkimukseen liittyvissä päätöksentekoelimissä, jotta yhä useammat naiset toimisivat korkeakoulutuksen parissa;

18. kannustaa kaikkia Bolognan prosessin maita ottamaan käyttöön kansallisia tutkintojen viitekehyksiä sekä kehittämään ja tukemaan taloudellisesti vastavuoroista tunnustamista;

19. palauttaa mieliin, että komissio ilmoitti 1. maaliskuuta 2011 aikovansa ehdottaa vuonna 2012 unionin lainsäädäntöä, joka sisältää sitovia tavoitteita kummankin sukupuolen edustuksen nostamiseksi vähintään 40 prosenttiin, elleivät yritykset vapaaehtoisesti nosta naisten osuutta päätöksentekoelimissään 5 prosenttia vuodessa, jolloin saavutetaan naisten 30 prosentin osuus vuoteen 2015 mennessä ja 40 prosentin osuus vuoteen 2020 mennessä;

20. tunnustaa, että naiset kohtaavat edelleen esteitä jatkokoulutuksen ja -tutkimuksen korkeimmilla tasoilla; kehottaa sen vuoksi jäsenvaltioita ja yliopistoja laatimaan ja toteuttamaan kansallisia strategioita, joilla varmistetaan naisten osallistuminen;

21. pyytää hallituksilta lisätukea sellaisten toimien toteuttamiseksi, joilla voidaan laajentaa koulutuksen saatavuutta opiskelijoille, jotka kuuluvat aliedustettuihin ryhmiin ja joilla on heikompi sosioekonominen tausta, sekä maahanmuuttajille ja vähemmistöille;

22. kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita kehittämään ohjelmia nuorten naistutkijoiden neuvomiseksi ja tukemiseksi tutkimusohjelmiin osallistumisessa ja tukihakemusten tekemisessä, jotta voidaan auttaa heitä pysymään tiedemaailmassa ja tutkimustyössä;

23. toistaa, että sukupuolten palkkaero on edelleen suuri ongelma, ja huomauttaa, että naisilla on työelämänsä aikana vähemmän varoja ja heillä on eläkkeelle siirryttyään taloudellisesti vaikeampaa kuin miehillä ja että naistutkijoille ja -professoreille maksetaan korkeakouluissa vähemmän palkkaa kuin heidän samalla tasolla työskenteleville miespuolisille kollegoilleen; toteaa, että sen vuoksi kaikki köyhyyden muodot, myös työssäkäyvien köyhyys, vaikuttavat naisiin enemmän kuin miehiin; vaatii näin ollen tasa-arvoista palkkausjärjestelmää vastaaviin tutkimusvirkoihin, sillä sukupuolten palkkaero on kustannuserä, johon ei yhdelläkään jäsenvaltiolla eikä koko unionilla ole varaa;

24. arvostelee sitä, ettei komission suunnitelmassa Euroopan korkeakoulujärjestelmien nykyaikaistamiseksi ole otettu huomioon sukupuolten välisiä eroja eikä juurikaan tasa-arvonäkökohtia;

25. kehottaa jäsenvaltioita ottamaan valtion rahoittamien tutkimushankkeiden tukikelpoisuuden ehdoksi sukupuolten tasapuolisen edustuksen tutkimusryhmissä;

26. muistuttaa, että koska naisten korkeakoulututkinto ei ole riittävän myyntikelpoinen, naiset ovat useammin työssään ylikoulutettuja ja alipalkattuja ja päätyvät usein työttömiksi tai tilapäisiin työsuhteisiin, mikä heikentää uran alussa entisestään heidän asemaansa työmarkkinoilla ja ruokkii palkkojen eriarvoisuuden kierrettä;

27. painottaa, että nuorten naisten työvoimaosuuden parantamisella on erittäin myönteinen vaikutus kilpailukykyyn ja kasvuun sekä naisten taloudellisen riippumattomuuden varmistamiseen varhaisessa ja myöhemmässä elämänvaiheessa;

28. kannustaa korkeakouluja sisällyttämään sukupuolinäkökulman korkeakoulutuksen opetussuunnitelmiin, koska sitä ei ole vielä juuri huomioitu.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä

27.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

29

1

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Regina Bastos, Edit Bauer, Andrea Češková, Edite Estrela, Iratxe García Pérez, Sophia in ‘t Veld, Teresa Jiménez-Becerril Barrio, Nicole Kiil-Nielsen, Silvana Koch-Mehrin, Constance Le Grip, Astrid Lulling, Elisabeth Morin-Chartier, Siiri Oviir, Raül Romeva i Rueda, Joanna Senyszyn, Joanna Katarzyna Skrzydlewska, Britta Thomsen, Angelika Werthmann, Marina Yannakoudakis, Anna Záborská, Inês Cristina Zuber

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Vilija Blinkevičiūtė, Kent Johansson, Christa Klaß, Kartika Tamara Liotard, Ana Miranda, Mariya Nedelcheva, Katarína Neveďalová, Antigoni Papadopoulou, Sirpa Pietikäinen


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

25

2

2

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Malika Benarab-Attou, Lothar Bisky, Piotr Borys, Jean-Marie Cavada, Silvia Costa, Lorenzo Fontana, Mary Honeyball, Petra Kammerevert, Emma McClarkin, Emilio Menéndez del Valle, Marek Henryk Migalski, Katarína Neveďalová, Gianni Pittella, Marie-Thérèse Sanchez-Schmid, Marietje Schaake, Marco Scurria, Emil Stoyanov, Hannu Takkula, László Tőkés, Helga Trüpel, Gianni Vattimo, Marie-Christine Vergiat, Milan Zver

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Heinz K. Becker, Nadja Hirsch, Seán Kelly, Iosif Matula, Georgios Papanikolaou, Olga Sehnalová, Rui Tavares

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö