MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta

22.3.2012 - (COM(2011)0655 – C7‑0350/2011 – 2011/0283(COD)) - ***I

Aluekehitysvaliokunta
Esittelijä: Danuta Maria Hübner


Menettely : 2011/0283(COD)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0067/2012
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0067/2012
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta

(COM(2011)0655 – C7‑0350/2011 – 2011/0283(COD))

(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0655),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 177 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7‑0350/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,

–   ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 8. joulukuuta 2011 antaman lausunnon[1],

–   on kuullut alueiden komiteaa,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä talousarvion valvontavaliokunnan ja talous- ja raha-asioiden valiokunnan lausunnon (A7-0067/2012),

1.  vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;

2.  pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.

Tarkistus 1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 1 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(1) Ennennäkemätön maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden laskusuhdanne ovat vahingoittaneet vakavalla tavalla talouskasvua ja rahoitusvakautta sekä heikentäneet huomattavasti useiden jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia edellytyksiä.

(1) Ennennäkemätön maailmanlaajuinen finanssikriisi ja talouden laskusuhdanne ovat vahingoittaneet vakavalla tavalla talouskasvua ja rahoitusvakautta sekä heikentäneet huomattavasti useiden jäsenvaltioiden rahoituksellisia ja taloudellisia edellytyksiä sekä sosiaalisia oloja.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 3 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(3) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa määrätään mahdollisuudesta myöntää jäsenvaltioille unionin taloudellista apua, jos poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet sille vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia; tämän perusteella Euroopan rahoituksenvakautusmekanismin perustamisesta 11 päivänä toukokuuta 2010 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 407/2010 otettiin käyttöön tällainen mekanismi unionin rahoitusvakauden säilyttämiseksi.

(3) Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 122 artiklan 2 kohdassa määrätään mahdollisuudesta myöntää jäsenvaltiolle unionin taloudellista apua, jos muun muassa poikkeukselliset tapahtumat, joihin jäsenvaltio ei voi vaikuttaa, ovat aiheuttaneet sille vaikeuksia tai vakavasti uhkaavat aiheuttaa sille suuria vaikeuksia. Tämän mukaisesti 11 päivänä toukokuuta 2010 annetulla neuvoston asetuksella (EU) N:o 407/2010 on otettu käyttöön Euroopan rahoitusmekanismi unionin rahoitusvakauden säilyttämiseksi.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 4 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(4) Irlannille myönnettiin tällaista rahoitustukea neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/77/EU ja Portugalille neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/344/EU.

(4) Irlannille myönnettiin rahoitustukea neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/77/EU ja Portugalille neuvoston täytäntöönpanopäätöksellä 2011/344/EU asetuksen (EU) N:o 407/2010 nojalla.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 6 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(6) Kreikan kanssa 8 päivänä toukokuuta 2010 tehdyt lainanantajien välinen sopimus ja lainajärjestelysopimus tulivat voimaan 11 päivänä toukokuuta 2010. Lainanantajien välisen sopimuksen on tarkoitus pysyä voimassa kolmen vuoden ohjelmakauden ajan, edellyttäen että lainajärjestelysopimuksen mukaisia varoja on saatavilla.

(6) Kreikan kanssa 8 päivänä toukokuuta 2010 allekirjoitetut lainanantajien välinen sopimus ja lainajärjestelysopimus tulivat voimaan 11 päivänä toukokuuta 2010. Lainanantajien välisen sopimuksen on määrä pysyä täysimääräisesti voimassa kolmen vuoden ohjelmakauden ajan niin kauan kuin lainajärjestelysopimuksen mukaisia varoja on maksamatta.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

Johdanto-osan 8 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(8) Tällaista rahoitustukea myönnettiin Unkarille neuvoston päätöksellä 2009/102/EY, Latvialle neuvoston päätöksellä 2009/290/EY ja Romanialle neuvoston päätöksellä 2009/459/EY.

(8) Unkarille myönnettiin rahoitustukea neuvoston päätöksellä 2009/102/EY ja Romanialle neuvoston päätöksellä 2009/459/EY asetuksen (EY) N:332/2002 nojalla.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 9 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(9) Euroalueen 17 jäsenvaltion valtiovarainministerit allekirjoittivat 11 päivänä heinäkuuta 2011 sopimuksen Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta. Tarkoituksena on, että vuoteen 2013 mennessä EVM:llä hoidetaan tällä hetkellä Euroopan rahoitusvakausvälineellä ja Euroopan rahoituksenvakausmekanismilla hoidettavat tehtävät. Sen vuoksi tämä tuleva mekanismi olisi otettava huomioon jo tässä asetuksessa.

(9) Euroalueen 17 jäsenvaltion valtionvarainministerit allekirjoittivat 11 päivänä heinäkuuta 2011 sopimuksen Euroopan vakausmekanismin (EVM) perustamisesta. Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten 21 päivänä heinäkuuta ja 9 päivänä joulukuuta 2011 tekemien päätösten perusteella sopimusta muutettiin mekanismin vaikuttavuuden parantamiseksi, ja muutettu sopimus allekirjoitettiin 2 päivänä helmikuuta 2012. Mainitun sopimuksen mukaisesti EVM ottaa vuoteen 2013 mennessä hoitaakseen tällä hetkellä Euroopan rahoitusvakausvälineellä ja Euroopan rahoituksenvakausmekanismilla hoidettavat tehtävät. EVM olisi sen vuoksi otettava huomioon tässä asetuksessa.

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(11) Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten 21 päivänä heinäkuuta 2011 antamassa julkilausumassa komissiota ja Euroopan investointipankkia kehotettiin parantamaan lainaohjelmien ja unionin varojen välistä synergiaa kaikissa maissa unionin tai Kansainvälisen valuuttarahaston tuella. Tämä asetus on kyseisen tavoitteen mukainen.

(11) Euroalueen valtion- tai hallitusten päämiesten ja EU:n toimielinten 21 päivänä heinäkuuta 2011 antamassa julkilausumassa komissiota ja Euroopan investointipankkia (EIP) kehotettiin parantamaan lainaohjelmien ja unionin varojen välistä synergiaa kaikissa maissa unionin tai Kansainvälisen valuuttarahaston tuella. Tämän asetuksen olisi oltava kyseisen tavoitteen mukainen.

Tarkistus  8

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 11 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(11 a) Eurooppa-neuvoston jäsenten 30 päivänä tammikuuta 2012 antamassa julkilausumassa valtion- tai hallitusten päämiehet sopivat EIP:n infrastruktuurihankkeille myöntämän tuen lisäämisestä kiireellisenä toimenpiteenä ja pyysivät neuvostoa, komissiota ja EIP:a tarkastelemaan mahdollisia vaihtoehtoja tehostaa EIP:n toimia kasvun tukemiseksi ja antamaan asianmukaisia suosituksia, jotka koskevat muun muassa unionin talousarvion mahdollisuuksia vivuttaa EIP-ryhmän rahoituskykyä. Tällä asetuksella pyritään vastaamaan kyseiseen pyyntöön pyrittäessä hallitsemaan kriisiä.

Tarkistus  9

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Näiden ongelmien helpottamiseksi ja toimenpideohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi sekä talouden elpymisen tukemiseksi on aiheellista, että niiden jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset, joilla on ollut vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa kanssa ja joille on myönnetty rahoitustukea jostakin edellä mainitusta mekanismista, voivat osoittaa rahoitusvaroja toimenpideohjelmista sellaisten riskinjakovälineiden perustamiseen, joilla tarjotaan lainoja tai lainatakuita tai muita rahoitusjärjestelyjä toimenpideohjelmissa suunniteltujen hankkeiden ja toimenpiteiden tukemiseksi.

(13) Näiden ongelmien helpottamiseksi ja toimenpideohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi sekä talouden elpymisen tukemiseksi on tarpeen, että jäsenvaltiot, joilla on ollut vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa osalta ja joille on myönnetty rahoitustukea jostakin Euroopan aluekehitysrahastoa, Euroopan sosiaalirahastoa ja koheesiorahastoa koskevista yleisistä säännöksistä 11 päivänä heinäkuuta 2006 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 77 artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta tiettyjen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa olevien tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsivien jäsenvaltioiden varainhoitoa koskevien tiettyjen säännösten osalta 13 päivänä joulukuuta 2011 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1311/2011, mainitusta mekanismista, voivat osoittaa rahoitusvaroja toimenpideohjelmista sellaisten riskinjakovälineiden perustamiseen, joilla tarjotaan lainoja tai lainatakuita tai muita rahoitusjärjestelyjä toimenpideohjelmissa suunniteltujen hankkeiden ja toimenpiteiden tukemiseksi.

 

___________

 

1          EUVL L 210, 31.7.2006, s. 25.

 

2             EUVL L 337, 20.12.2011, s. 5.

Tarkistus  10

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 14 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(14) Koska EIP:llä on vankka asiantuntemus infrastruktuurihankkeiden merkittävänä rahoittajana ja se on sitoutunut tukemaan talouden elpymistä, komissiolla pitäisi olla mahdollisuus luoda riskinjakovälineitä yhdessä EIP:n kanssa. Yhteistyön täsmälliset ehdot ja edellytykset olisi vahvistettava komission ja EIP:n välisellä sopimuksella.

(14) Koska EIP:lla on vankka asiantuntemus infrastruktuurihankkeiden merkittävänä rahoittajana ja se on sitoutunut tukemaan talouden elpymistä, komissiolla pitäisi olla mahdollisuus perustaa riskinjakovälineitä EIP:n kanssa tätä tarkoitusta varten tehdyllä yhteistyösopimuksella. Oikeusvarmuuden takaamiseksi asetuksessa (EY) N:o 1083/2006 on tarpeen antaa esimerkkejä tällaisen yhteistyösopimuksen keskeisistä ja yleisimmistä ehdoista. Tämän asetuksen mukaisen riskinjakovälineen kriisinhallintaan liittyvän erityisluonteen osalta tällaisen yhteistyön täsmälliset ehdot ja edellytykset olisi vahvistettava yksittäisellä yhteistyösopimuksella, jonka komissio ja EIP tekevät Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 mukaisesti.

 

___________

 

1          EYVL L 248, 16.9 2002, s. 1.

Tarkistus  11

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(16) Jotta reagointi tapahtuisi nopeasti meneillään olevassa talous- ja finanssikriisissä, komission olisi toteutettava riskinjakoväline asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

(16) Jotta meneillään olevaan talous-, finanssi- ja sosiaalikriisiin voitaisiin puuttua nopeasti, komission olisi toteutettava tässä asetuksessa tarkoitetut riskinjakovälineet asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Tarkistus  12

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 a) Selkeyden ja oikeusvarmuuden takaamiseksi asetuksen (EY) N:o 1083/2006 36 a artiklaan olisi lisättävä riskinjakovälineen määritelmä. Riskinjakovälineitä olisi käytettävä lainoihin ja lainatakuisiin sekä muihin rahoitusjärjestelyihin rahoitettaessa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) tai koheesiorahastosta osarahoitettujen toimenpiteiden sellaisia investointikustannuksia, joita ei voida pitää tukikelpoisina menoina asetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan tai valtiontukea koskevien unionin sääntöjen mukaisesti. Sen vuoksi on lisäksi vahvistettava poikkeus asetuksen (EY) N:o 1083/2006 54 artiklan 5 kohtaan.

Tarkistus  13

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 b kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 b) Jäsenvaltion, joka haluaa hyödyntää riskinjakovälinettä, olisi ilmoitettava komissiolle esittämässään kirjallisessa pyynnössä selkeästi, miksi se katsoo täyttävänsä jonkin asetuksen (EY) N:o 1083/2006 77 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista tukikelpoisuuden edellytyksistä, ja todistaakseen tukikelpoisuutensa sen olisi liitettävä pyyntöönsä kaikki tässä asetuksessa vaaditut tiedot. Pyynnön esittävän jäsenvaltion olisi yksilöitävä pyynnössään myös Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitetut ohjelmat (sekä lueteltava ehdotetut hankkeet ja niiden rahoitustarpeet) sekä se osuus kyseisten ohjelmien vuosien 2012 ja 2013 määrärahoista, jonka se haluaa osoittaa riskinjakovälineeseen. Sen vuoksi jäsenvaltion on esitettävä pyyntönsä komissiolle 31 päivään elokuuta 2013 mennessä, jotta komissio voi antaa päätöksen pyynnön esittäneen jäsenvaltion osallistumisesta riskinjakovälineeseen 31 päivään joulukuuta 2013 mennessä. Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta rahoitettuja toimenpideohjelmia olisi tarkistettava asetuksen (EY) N:o 1083/2006 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen kuin komissio antaa jäsenvaltion pyyntöä koskevan päätöksen.

Tarkistus  14

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 c kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 c) Riskinjakovälineestä annettavaan tukeen oikeutettujen valikoitujen toimien olisi oltava joko suurhankkeita, joista on jo annettu asetuksen (EY) N:o 1083/2006 41 artiklan mukainen komission päätös, tai muita Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitettuja, niiden yhteen tai useampaan toimenpideohjelmaan liittyviä hankkeita, kun yksityisten sijoittajien rahoitus ei riitä kattamaan kyseisten hankkeiden investointikustannuksia. Lisäksi jos riskinjakovälineessä on vielä käytettävissä varoja, voidaan myös valita toimia, jotka edistävät pyynnön esittäneen jäsenvaltion kansallisen strategisen viitekehyksen tavoitteiden ja yhteisön koheesiopolitiikan strategisten suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista ja jotka tukevat luonnostaan kasvua ja talouden elpymistä.

Tarkistus  15

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 d kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 d) Pyynnön esittävän jäsenvaltion olisi lisäksi ilmoitettava pyynnössään määrä, jonka se voi käyttää sille asetuksen (EY) N:o 1083/2006 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti osoitetuista koheesiopolitiikan määrärahoista yksinomaan omaksi hyväkseen ja joka voidaan sitoa riskinjakovälineen tavoitteisiin yksinomaan vuosina 2012 ja 2013 tehtävistä unionin talousarviositoumuksista asetuksen (EY) N:o 1083/2006 75 artiklan 1 kohdan mukaisesti, eikä tämä määrä saisi ylittää 10:tä prosenttia pyynnön esittävälle jäsenvaltiolle Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta osoitetusta asetuksen (EY) N:o 1083/2006 28 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksytystä ohjeellisesta kokonaismäärästä vuosiksi 2007–2013. Lisäksi on varmistettava, että unionin osuus riskinjakovälineen rahoituksesta, mukaan luettuina hallintopalkkiot ja muut tukikelpoiset kustannukset, rajataan tiukasti edellä tarkoitettuun riskinjakovälineeseen osoitetun unionin rahoituksen enimmäismäärään eikä Euroopan unionin yleiseen talousarvioon saisi kohdistua muita vastuuvaateita. Joko EIP:n tai sellaisten kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten yhteisöjen tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen, joiden kanssa riskinjakoväline on yhteistyösopimuksella perustettu, olisi näin ollen vastattava perustetusta riskinjakovälineestä rahoitettujen toimien mahdollisista muista riskeistä. Riskinjakovälineeseen osoitetut, siihen siirretyt tai jäljelle jääneet määrät olisi voitava käyttää uudestaan tämän asetuksen mukaisesti saman jäsenvaltion hyväksi sen pyynnöstä samassa riskinjakovälineessä edellyttäen, että jäsenvaltio edelleen täyttää tukikelpoisuuden edellytykset.

Tarkistus  16

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 e kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 e) Komission olisi tarkistettava, että pyynnön esittäneen jäsenvaltion toimittamat tiedot ovat totuudenmukaisia ja että jäsenvaltion pyyntö on perusteltu, ja sille olisi annettava valta antaa täytäntöönpanosäädöksellä neljän kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnöstä päätös pyynnön esittäneen jäsenvaltion osallistumista riskinjakovälineeseen koskevista ehdoista ja edellytyksistä. Perustetun riskinjakovälineen rahoitusta varten tukikelpoisiksi olisi kuitenkin hyväksyttävä vain hankkeet, joista joko EIP tai tapauksen mukaan kansallinen tai kansainvälinen julkisoikeudellinen yhteisö tai julkisen palvelun tehtäviä suorittava yksityisoikeudellinen yhteisö tekee myönteisen rahoituspäätöksen. Komission päätös olisi avoimuuteen ja oikeusvarmuuteen liittyvistä syistä julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tarkistus  17

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 16 f kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(16 f) Ottaen huomioon tällä asetuksella käyttöön otetun riskinjakovälineen kriisinhallintaan liittyvän tarkoituksen ja luonteen sekä kansainvälisiin markkinoihin vaikuttavan ennennäkemättömän kriisin ja talouden laskusuhdanteen, jotka ovat vahingoittaneet vakavalla tavalla useiden jäsenvaltioiden rahoitusvakautta ja jotka edellyttävät nopeita toimia reaalitalouteen, työmarkkinoihin ja kansalaisten elämään kohdistuvien vaikutusten torjumiseksi, tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tarkistus  18

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 1 kohta

Asetus (EY) N:o 1083/2006

14 artikla – 1 kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Muutetaan asetus (EY) N:o 1083/2006 seuraavasti:

Muutetaan asetus (EY) N:o 1083/2006 seuraavasti:

(1) Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

(1) Korvataan 14 artiklan 1 kohta seuraavasti:

"1. Rahastoille varattu Euroopan unionin talousarvio toteutetaan jäsenvaltioiden ja komission yhteisen hallinnoinnin puitteissa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, * lukuun ottamatta 36 artiklan 2 a kohdassa tarkoitettuja riskinjakovälineitä ja 45 artiklassa tarkoitettua teknistä tukea.

"1. Rahastoille varattu Euroopan unionin talousarvio toteutetaan jäsenvaltioiden ja komission yhteisen hallinnoinnin puitteissa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 53 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti, * lukuun ottamatta tämän asetuksen 36 a artiklassa tarkoitettua välinettä ja tämän asetuksen 45 artiklassa tarkoitettua teknistä tukea.

Tarkistus  19

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Asetus (EY) N:o 1083/2006

36 artikla – 2 a kohta

 

Komission teksti

Tarkistus

(2) Lisätään 36 artiklaan 2 a kohta seuraavasti:

(2) Lisätään artikla seuraavasti:

 

"36 a artikla

 

Riskinjakoväline

 

1. Tässä artiklassa riskinjakovälineellä tarkoitetaan rahoitusvälinettä (lainoja, lainatakuita ja muita rahoitusjärjestelyjä), joka kattaa ennalta määritellyn riskin joko kokonaan tai osittain, mahdollisesti sovittua korvausta vastaan.

"2 a. Jäsenvaltio, joka täyttää 77 artiklan 2 kohdassa vahvistetut edellytykset, voi osoittaa osan 19 ja 20 artiklassa tarkoitetuista määrärahoista riskinjakovälineeseen, jonka komissio perustaa Euroopan investointipankin kanssa tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten yhteisöjen tai yksityisoikeudellisten yhteisöjen kanssa samankaltaisin ehdoin ja edellytyksin kuin Euroopan investointipankkiin sovelletaan ja Euroopan investointipankki soveltaa ja joka kattaa varausten tekemisen ja pääoman kohdentamisen riskinjakovälineen nojalla myönnettyjä lainoja ja lainatakuita sekä muita rahoitusjärjestelyjä varten.

2. Jäsenvaltio, joka täyttää jonkin 77 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistetuista edellytyksistä, voi osoittaa osan 19 ja 20 artiklan mukaisesti jaetuista kokonaismäärärahoista riskinjakovälineeseen, joka perustetaan komission joko Euroopan investointipankin kanssa tai asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten yhteisöjen tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen kanssa (jäljempänä toimeksisaanut täytäntöönpanoelin) tekemällä yhteistyösopimuksella samankaltaisin ehdoin ja edellytyksin kuin Euroopan investointipankkiin sovelletaan ja Euroopan investointipankki soveltaa ja joka kattaa varausten tekemisen ja pääoman kohdentamisen riskinjakovälineen nojalla myönnettyjä lainoja ja lainatakuita sekä muita rahoitusjärjestelyjä varten.

 

3. Edellä 2 kohdassa tarkoitettu yhteistyösopimus sisältää määräyksiä erityisesti seuraavista: unionin rahoitusosuuden kokonaismäärä ja sen saataville asettamista koskeva aikataulu, toimeksisaaneen täytäntöönpanoelimen perustamaa sijoitustiliä koskevat ehdot, unionin rahoitusosuuden käyttöä koskevat tukikelpoisuuden edellytykset, sopimuksen mukaista tarkkaa riskinjakoa (velkaantuneisuusaste mukaan luettuna) koskevat yksityiskohtaiset tiedot ja toimeksisaaneen täytäntöönpanoelimen myöntämät takuut, riskinjakovälineen kustannusten arviointi, jossa otetaan huomioon riskimarginaali ja riskinjakovälineen kaikkien hallintokustannusten kattaminen, riskinjakovälineeseen liittyvien hanke-ehdotusten haku- ja hyväksyntämenettely, riskinjakovälineen käyttöaika ja raportointivaatimukset.

 

Tarkan riskinjaon (velkaantuneisuusaste mukaan luettuna), johon toimeksisaanut täytäntöönpanoelin yhteistyösopimuksen nojalla sitoutuu, on tarkoitus olla keskimäärin vähintään puolitoistakertainen verrattuna unionin rahoitusosuuteen riskinjakovälineestä.

 

Maksut riskinjakovälineeseen on tehtävä erissä sen suunnitelman mukaan, miten riskinjakovälinettä aiotaan käyttää lainojen ja lainatakuiden myöntämisessä tiettyjen toimien rahoittamiseksi.

Tällaista riskinjakovälinettä saa käyttää ainoastaan lainoja ja lainatakuita sekä muita rahoitusjärjestelyjä varten Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi 56 artiklan soveltamisalaan kuulumattomien menojen osalta.

4. Riskinjakovälinettä käytetään 54 artiklan 5 kohdasta poiketen rahoitettaessa Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitettujen toimenpiteiden sellaisia investointikustannuksia, joita ei voida pitää tukikelpoisina menoina 55 artiklan tai valtiontukea koskevien unionin sääntöjen mukaisesti.

 

Siitä voidaan myös rahoittaa toimenpiteitä, jotka edistävät pyynnön esittäneen jäsenvaltion kansallisen strategisen viitekehyksen tavoitteiden ja yhteisön koheesiopolitiikan1 strategisten suuntaviivojen tavoitteiden saavuttamista ja joista saadaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua edistävän unionin strategian kannalta eniten lisäarvoa.

Komissio toteuttaa riskinjakovälineen välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

5. Komissio toteuttaa riskinjakovälineen välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 ja 56 artiklan mukaisesti.

Maksut riskinjakovälineeseen on tehtävä erissä sen suunnitelman mukaan, miten riskinjakovälinettä aiotaan käyttää lainojen ja lainatakuiden myöntämisessä tiettyjen toimien rahoittamiseksi.

 

 

6. Jäsenvaltion, joka haluaa hyödyntää riskinjakovälinettä, on esitettävä komissiolle kirjallinen pyyntö 31 päivään elokuuta 2013 mennessä. Jäsenvaltion on pyynnössään toimitettava kaikki tiedot, jotta voidaan vahvistaa

 

a) että se täyttää jonkin 77 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetuista edellytyksistä, ja tässä tarkoituksessa sen on viitattava neuvoston päätökseen tai muuhun asian todistavaan säädökseen

 

b) luettelo joko Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitetuista ohjelmista (mukaan luettuina hanke-ehdotukset ja niiden rahoitustarpeet) sekä se osuus kyseisten ohjelmien vuosien 2012 ja 2013 määrärahoista, jonka se haluaa siirtää pois kyseisistä ohjelmista ja kohdentaa uudelleen riskinjakovälineeseen

 

c) luettelo 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti ehdotetuista hankkeista sekä se osuus vuosien 2012 ja 2013 määrärahoista, jonka se haluaa siirtää pois kyseisistä ohjelmista ja kohdentaa uudelleen riskinjakovälineeseen

 

d) määrä, jonka se voi käyttää sille 18 artiklan 2 kohdan mukaisesti osoitetuista koheesiopolitiikan määrärahoista yksinomaan omaksi hyväkseen, sekä ohjeellinen määrä, joka voidaan sitoa riskinjakovälineen tavoitteisiin yksinomaan vuosina 2012 ja 2013 tehtävistä unionin talousarviositoumuksista 75 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

Asianomainen jäsenvaltio esittää pyynnön komissiolle, joka tekee päätöksen täytäntöönpanosäädöksellä, jossa kuvataan järjestelmä, joka on luotu sen takaamiseksi, että saataville asetettava määrä käytetään yksinomaan sen jäsenvaltion hyväksi, jolle osoitetuista koheesiopolitiikan määrärahoista määrä on 18 artiklan 2 kohdan nojalla peräisin; komissio vahvistaa myös tällaiseen riskinjakovälineeseen sovellettavat ehdot ja edellytykset. Ehdoissa ja edellytyksissä on käsiteltävä ainakin seuraavia:

7. Tarkistettuaan, että jäsenvaltion pyyntö on totuudenmukainen ja perusteltu, komissio tekee neljän kuukauden kuluessa jäsenvaltion pyynnöstä päätöksen täytäntöönpanosäädöksellä, jossa kuvataan järjestelmä, joka on luotu sen takaamiseksi, että saataville asetettava määrä käytetään yksinomaan sen jäsenvaltion hyväksi, jolle osoitetuista koheesiopolitiikan määrärahoista määrä on 18 artiklan 2 kohdan nojalla peräisin, ja jossa vahvistetaan pyynnön esittäneen jäsenvaltion osallistumista riskinjakovälineeseen koskevat ehdot ja edellytykset. Ehdoissa on käsiteltävä erityisesti seuraavia:

a) jäljitettävyys ja kirjanpito, tiedot varojen käytöstä sekä seuranta- ja valvontajärjestelmistä; ja

a) jäljitettävyys ja kirjanpito, tiedot varojen käytöstä, maksuehdoista sekä seuranta- ja valvontajärjestelmistä;

b) palkkioiden ja muiden hallintokustannusten määräytyminen.

b) palkkioiden ja muiden hallintokustannusten määräytyminen;

 

c) ohjeellinen luettelo rahoitusta varten tukikelpoisista hankkeista; ja

 

d) unionin rahoituksen enimmäismäärä, joka riskinjakovälineeseen voidaan myöntää jäsenvaltion käytettävissä olevasta määrästä, sekä käytännön toteutukseen liittyvät maksusuoritukset.

 

Komission päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

 

Komissio varmistaa jäsenvaltion pyyntöä koskevaa päätöstä tehdessään, että perustetun riskinjakovälineen rahoitusta varten tukikelpoisiksi hyväksytään vain hankkeet, joista joko EIP tai tapauksen mukaan kansallinen tai kansainvälinen julkisoikeudellinen yhteisö tai julkisen palvelun tehtäviä suorittava yksityisoikeudellinen yhteisö tekee myönteisen rahoituspäätöksen.

 

8. Euroopan aluekehitysrahaston ja koheesiorahaston mukaisia toimenpideohjelmia tarkistetaan 33 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennen 7 kohdassa tarkoitettua komission päätöstä.

Riskinjakovälineelle osoitetuille varoille on asetettava ehdoton katto, eivätkä ne saa aiheuttaa vastuuvaateita unionin talousarvioon tai asianomaisille jäsenvaltioille.

9. Riskinjakovälineelle osoitetuille varoille on asetettava ehdoton katto, eivätkä ne saa ylittää 10:tä prosenttia pyynnön esittäneelle jäsenvaltiolle Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta osoitetusta 28 artiklan 3 kohdan b alakohdan mukaisesti hyväksytystä ohjeellisesta kokonaismäärästä vuosiksi 2007–2013. Tämän artiklan 4 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin hankkeisiin käytettävissä olevat määrärahat rajataan määriin, jotka jäävät jäljelle tämän artiklan 4 kohdan ensimmäisessä alakohdassa mainittujen toimien rahoittamisen jälkeen. Tämän artiklan 7 kohdassa tarkoitetulla päätöksellä hyväksytyn riskinjakovälinettä koskevan unionin kokonaisosuuden lisäksi unionin osallistuminen riskinjakovälineeseen ei saa aiheuttaa muita vastuuvaateita unionin talousarvioon tai asianomaisille jäsenvaltioille.

Riskinjakovälineen kattaman toimen loppuun saattamisen jälkeen jäljelle mahdollisesti jäävä määrä voidaan käyttää asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä uudestaan riskinjakovälineen puitteissa, jos jäsenvaltio edelleen täyttää yhden 77 artiklan 2 kohdassa täsmennetyistä edellytyksistä. Jos jäsenvaltio ei enää täytä kyseisiä edellytyksiä, jäljelle jäänyt määrä katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi. Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tuottamat ylimääräiset maksusitoumusmäärärahat lisätään seuraavana vuonna kyseisen jäsenvaltion koheesiopolitiikan määrärahoihin."

10. Riskinjakovälineen kattaman toimen loppuun saattamisen jälkeen jäljelle mahdollisesti jäävä määrä tai riskinjakovälineeseen siirretty määrä voidaan käyttää asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä uudestaan riskinjakovälineen puitteissa, jos jäsenvaltio edelleen täyttää yhden 77 artiklan 2 kohdan a, b ja c alakohdassa vahvistetuista edellytyksistä. Jos jäsenvaltio ei enää täytä yhtäkään kyseisistä edellytyksistä, riskinjakovälineeseen siirretty tai jäljelle jäänyt määrä katsotaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklassa tarkoitetuiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi. Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tuottamat ylimääräiset maksusitoumusmäärärahat lisätään seuraavana vuonna kyseisen jäsenvaltion koheesiopolitiikan määrärahoihin."

 

_______________

 

1 Ks. neuvoston päätös 2006/702/EY, tehty 6 päivänä lokakuuta 2006, yhteisön koheesiopolitiikan strategisista suuntaviivoista, EUVL L 291, 21.10.2006, s. 11)."

Tarkistus  20

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

2 artikla

Asetus (EY) N:o 1083/2006

.

 

Komission teksti

Tarkistus

Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus tulee voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

  • [1]  EUVL C 43, 15.2.2012, s. 13.

PERUSTELUT

Komission ehdotuksen konteksti ja sisältö

Tehtyään neuvoston asetukseen (EY) N:o 1083/2006 jo kaksi muutosesitystä komissio ehdottaa nyt kolmatta muutosta, jossa vahvistetaan riskinjakovälineen perustamista koskevia säännöksiä.

Komissio ja EIP pyysivät 21. heinäkuuta 2011 euroalueen valtioiden ja hallitusten päämiehiä parantamaan lainaohjelmien ja unionin varojen välistä synergiaa niissä jäsenvaltioissa, jotka saavat muutoksen voimaantulohetkellä unionin tai Kansainvälisen valuuttarahaston tukea. Tällä hetkellä tällaista tukea saavat Irlanti, Kreikka, Portugali ja Romania.

Toimenpiteen tarkoituksena on puuttua joidenkin jäsenvaltioiden, etenkin Kreikan, vakaviin ongelmiin tarjota yksityistä rahoitusta infrastruktuuri- ja tuotannollisissa investoinneissa, joita ei voida rahoittaa kokonaan julkisin varoin.

Erityisesti tämä koskee nettotuloja tuottavia infrastruktuurihankkeita (kuten maksulliset moottoritiet tai muu infrastruktuuri, josta saadaan käyttäjämaksuja), koska koheesiopolitiikan rahoitus ei riitä näistä saatavien tulojen korvaamiseen. Näin on asianlaita myös tuotannollisissa investoinneissa, joissa julkisen tuen enimmäismäärää säätelevät valtiontukea koskevat säännöt. Komission ehdotus koskee vain tuloja tuottavia hankkeita, sillä tuloista katetut investointikustannukset eivät ole EU-osarahoituskelpoisia.

Kreikan kaltaisissa rahoitus- ja talouskriisin kovimmin koettelemissa jäsenvaltioissa tietyt strategiset hankkeet, joille on myönnetty osarahoitusta koheesiopoliittisista ohjelmista, ovat nyt vaarassa jäädä toteutumatta, koska yksityisen sektorin investoijien ja pankkien likviditeetti ei riitä hankkeisiin ja hankkeiden promoottoreille myönnettäviin lainoihin tai olosuhteiden vuoksi ne eivät enää halua ottaa investointiin liittyviä riskejä.

Ehdotettu toimenpide on poikkeus koheesiopolitiikan tavanomaiseen toimintakehykseen ja se on oikeutettu ainoastaan kriisistä johtuvissa poikkeusolosuhteissa. Tarkoituksena on kattaa osa pankkien tai hankkeiden promoottoreiden lainoihin liittyvistä riskeissä jäsenvaltioissa, jotka ovat rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa tai kärsivät niiden uhasta, jotta yksityiset sijoittavat pysyisivät hankkeissa mukana ja jotta pystyttäisiin ratkaisemaan koheesiopolitiikan täytäntöönpanoon liittyviä mittavia ongelmia.

Ehdotuksen mukaan riskinjakovälineen täytäntöönpanemiseksi osa näiden jäsenvaltioiden käytettävissä olevista määrärahoista olisi mahdollista siirtää takaisin komissiolle. Tavoitteena on laajentaa pääomien tarjontaa lainoista ja lainatakuista odotettavissa olevien ja odottamattomien tappioiden kattamiseksi; tämä toteutetaan riskinjakoa koskevan kumppanuuden puitteissa Euroopan investointipankin ja/tai muiden sellaisten julkisen palvelun tehtäviä suorittavien rahoituslaitosten kanssa, jotka ovat halukkaita jatkamaan lainaamista hankevastaaville ja pankeille yksityisen osarahoituksen saamiseksi rahoitusrahastojen ja koheesiorahaston tuella toteuttaville hankkeille. Koheesiopolitiikan mukaisesti kaudella 2007–2013 myönnettävä kokonaismäärä ei näin ollen muuttuisi. Ehdotetut toimenpiteet olisivat väliaikaisia ja päättyisivät, kun jäsenvaltio poistuu rahoitustukimekanismista. Komissio toteuttaa riskinjakovälineen välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Esittelijän kommentit

Esittelijä pitää ehdotusta tervetulleena ja toteaa, että sen tarkoituksena on varmistaa Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja koheesiorahastosta osarahoitettujen ohjelmien täytäntöönpanon jatkuvuus rahoitustukea saavien jäsenvaltioiden talouden elpymistä silmällä pitäen.

Esittelijän mielestä ehdotusta on joiltakin osin selkiytettävä ja hän jättää tarkistuksia, joiden tarkoituksena on selventää tekstiä, lisätä siihen riskinjakovälineen määritelmä (varainhoitoasetuksen tekstiä koskevan äskettäisen kompromissiehdotuksen mukaisesti) sekä kuvata yksityiskohtaisesti menettelyä, jota on sovellettava, kun riskinjakoväline perustetaan ja pannaan täytäntöön unionin muissa toimintalinjoissa käytettävien riskinjakovälineiden tarjoamien oikeudellisten mallien perusteella. Lisäksi esittelijä ehdottaa säädösvalmisteluiden parantamiseen liittyvistä syistä uuden 36 a artiklan lisäämistä sekä kyseisen artiklan jäsentelyä kohtiin ja alakohtiin.

Esittelijä ehdottaa tarkistusta, jossa määritellään riskinjakovälineen enimmäismäärä, ja toistaa, että välineestä ei saa aiheutua vastuuvaateita unionin tai kyseisen jäsenvaltion talousarvioon välineelle osoitettujen varojen lisäksi.

Jotta mekanismiin otettaisiin ainoastaan taloudellisesti kannattavia, tuloja tuottavia hankkeita, esittelijä tarkentaa, että riskinjakovälineestä voidaan tukea vain hankkeita, joista EIP tai vastaavat yhteisöt ovat tehneet myönteisen rahoituspäätöksen. Kaikkia riskejä ei kateta unionin talousarviosta, vaan riskit jaetaan EIP:n tai muiden vastaavien yhteisöjen kanssa, joten tarkka riskinjako (velkaantumisaste) on asetettava keskimäärin vähintään 1,5-kertaiseksi verrattuna unionin osuuteen riskinjakovälineestä.

Mitä tulee riskinjakovälineestä annettavaan tukeen oikeutettuihin hankkeisiin esittelijä jättää tarkistuksia, joiden mukaisesti etusijalle olisi asetettava sellaiset tuloja tuottavat ja valtiontukea saavat hankkeet, jotka jo sisältyvät kyseisten jäsenvaltioiden toimintaohjelmiin. Lisäksi tukikelpoisiksi hyväksyttäisiin muita hankkeita, jotka auttavat saavuttamaan pyynnön esittäneen jäsenvaltion kansalliseen strategiseen viitekehykseen liittyvät tavoitteet sekä yhteisen koheesiopolitiikan strategiset suuntaviivat ja joista saattaa olla hyötyä kyseisten jäsenvaltioiden talouden elpymisessä.

TALOUSARVION VALVONTAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta
(COM(2011)0655 – C7‑0350/2011 – 2011/0283(COD))

Valmistelija: Crescenzio Rivellini

LYHYET PERUSTELUT

Euroopan unioni yrittää parhaillaan selviytyä itsepintaisesta talous- ja rahoituskriisistä, joka heikentää monien jäsenvaltioiden makrotaloudellista vakautta ja vaikeuttaa myös luottojen saantia koko Euroopan unionissa. Tämä vaarantaa koheesiopolitiikan ohjelmien täytäntöönpanon, koska kyseisiä hankkeita toteuttavilla julkisilla ja yksityisillä toimijoilla on rahoituslaitosten likviditeettiongelmien takia käytettävissään vähemmän rahoitusta.

Valmistelija pitää myönteisenä komission ehdotusta (COM(2011)0655) asetuksen (EY) N:o 1083/2006 (yleisasetus) muuttamisesta ja toteaa, että ehdotuksen päätavoite on parantaa hankkeiden alkuunpanijoiden mahdollisuuksia saada rahoitusta, niin että ne voivat jatkaa rakenne- ja koheesiorahastoista osoitettavan rahoituksen avulla toteutettavien ohjelmien täytäntöönpanoa paikan päällä. Tämän mahdollistamiseksi on tarkoitus luoda riskinjakoväline. Jäsenvaltiot osoittaisivat osan määrärahoistaan tähän välineeseen, josta pääomaa tarjottaisiin lainoista ja lainatakuista odotettavissa olevien ja odottamattomien tappioiden ja takuiden kattamiseksi. Hanke toteutetaan riskinjakoa koskevan kumppanuuden puitteissa Euroopan investointipankin ja/tai muiden julkisen palvelun tehtäviä suorittavien rahoituslaitosten kanssa. Tämän välineen ansiosta infrastruktuuri-investointien ja tuotantoinvestointien toteuttamiseen olisi käytettävissä lisälikviditeettiä koheesiopolitiikkaan vuosiksi 2007–2013 kohdennettujen määrärahojen kokonaismäärää muuttamatta.

Valmistelija tukee komission aikomusta parantaa infrastruktuuri-investointien ja tuotantoinvestointien alkuunpanijoiden mahdollisuuksia saada rahoitusta. Vaikka valmistelija yleisesti ottaen kannattaa komission ehdotusta, hän katsoo, että joitakin muutoksia on tehtävä ehdotuksen toteutettavuuden parantamiseksi.

Ensinnäkin valmistelija katsoo, että rahoitusalan likviditeettiongelmat eivät koske vain niitä maita, jotka ovat saaneet rahoitustukea Euroopan rahoituksenvakautusmekanismista tai maksutasemekanismista. Infrastruktuuri-investointien ja tuotantoinvestointien alkuunpanijoiden rahoituslähteet ovat vähentyneet kaikissa jäsenvaltioissa. Valmistelija katsoo siksi, että antamalla kaikille jäsenvaltioille mahdollisuus perustaa tällainen riskinjakoväline lisättäisiin investointeja kasvuun ja työllisyyteen koko unionissa käyttämällä rakenne- ja koheesiorahastoja, jotka muutoin saattaisivat jäädä käyttämättä ennen nykyisen ohjelmakauden päättymistä.

Valmistelija katsoo myös, että jotta ehdotuksella olisi todellista vaikutusta niiden jäsenvaltioiden talouteen, jotka päättävät panna sen täytäntöön, sitä olisi sovellettava sekä rakenne- tai koheesiorahastoista jo osarahoitettuihin toimiin että infrastruktuurihankkeisiin ja sellaisiin pk-yritysten hyväksi toteutettaviin toimiin, jotka ovat tärkeitä kyseisen jäsenvaltion talouden elvyttämiseksi. Mahdollisuus tukea "jäsenvaltioiden talouden elpymisen kannalta tärkeitä muita infrastruktuurihankkeita" sisältyy jo komission ehdotuksen perusteluihin. Kun on mahdollista tukea pk-yritysten hyväksi toteutettavia toimia, voidaan myös lisätä likviditeettiä yhdellä aloista, joka työllistää suuren osan EU:n väestöstä mutta kärsii nykyisin pahoista maksuvalmiusongelmista.

Lopuksi valmistelija katsoo, että tuen rajoittaminen ainoastaan sellaisiin menoihin, jotka eivät sisälly 56 artiklaan, olisi kumottava, jotta välineen käytön voitaisiin lisätä ja jotta voitaisiin varmistaa, että yksityinen sektori osallistuu sopivassa määrin hankkeiden tukemiseen.

TARKISTUKSET

Talousarvion valvontavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

 

(2 a) Useissa jäsenvaltioissa vallitseva vakava velkakriisi edellyttää, että rakennerahastojen varoja investoidaan uusilla ja innovatiivisilla tavoilla, jotka mahdollistaisivat niiden mahdollisimman hyvän käytön ohjelmakausilla 2007–2013 ja 2014–2020.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Näiden ongelmien helpottamiseksi ja toimenpideohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi sekä talouden elpymisen tukemiseksi on aiheellista, että niiden jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset, joilla on ollut vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa kanssa ja joille on myönnetty rahoitustukea jostakin edellä mainitusta mekanismista, voivat osoittaa rahoitusvaroja toimenpideohjelmista sellaisten riskinjakovälineiden perustamiseen, joilla tarjotaan lainoja tai lainatakuita tai muita rahoitusjärjestelyjä toimenpideohjelmissa suunniteltujen hankkeiden ja toimenpiteiden tukemiseksi.

(13) Näiden ongelmien helpottamiseksi ja toimenpideohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi sekä talouden elpymisen tukemiseksi on aiheellista, että niiden jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset, joilla on ollut vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa kanssa ja joille on myönnetty rahoitustukea jostakin edellä mainitusta mekanismista, voivat osoittaa rahoitusvaroja toimenpideohjelmista sellaisten riskinjakovälineiden perustamiseen, joilla tarjotaan lainoja tai lainatakuita tai muita rahoitusjärjestelyjä toimenpideohjelmissa suunniteltujen hankkeiden ja toimenpiteiden tukemiseksi. Lisäksi voidaan tukea talouden elpymisen ja työpaikkojen luomisen kyseisessä jäsenvaltiossa sekä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta merkittäviä infrastruktuuri- ja tuotantoinvestointeja.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Asetus (EY) N:o 1083/2006

36 artikla – 2 a kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tällaista riskinjakovälinettä saa käyttää ainoastaan lainoja ja lainatakuita sekä muita rahoitusjärjestelyjä varten Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi 56 artiklan soveltamisalaan kuulumattomien menojen osalta.

Tällaista riskinjakovälinettä saa käyttää ainoastaan lainoja ja lainatakuita sekä muita rahoitusjärjestelyjä varten Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitettujen toimenpiteiden tai sellaisten infrastruktuuri-investointien, pk-yritysten hyväksi toteutettaviin hankkeisiin liittyvien investointien ja tuotantoinvestointien rahoittamiseksi, jotka liittyvät talouden elpymiseen ja työpaikkojen luomiseen kyseisessä jäsenvaltiossa sekä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden noudattamisen varmistamiseen. Jäsenvaltioissa, jotka täyttävät yhden 77 artiklan 2 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä, riskinjakovälinettä käytetään myös koheesiopolitiikan tavoitteisiin liittyviin toimenpiteisiin, joita ei yhteisrahoiteta kansallisiin strategisiin viitekehyksiin liittyvistä ohjelmista.

Perustelu

On tärkeää selkeästi varmistaa, että riskinjakovälineet noudattavat Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita, koska ne palvelevat laajempia pyrkimyksiä kuin EAKR:n ja koheesiorahaston tavoitteet.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Asetus (EY) N:o 1083/2006

36 artikla – 2 a kohta – 5 alakohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) jäljitettävyys ja kirjanpito, tiedot varojen käytöstä sekä seuranta- ja valvontajärjestelmistä; ja

a) jäljitettävyys ja kirjanpito, hallintorakenne tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltion ja välineeseen osallistuvien rahoituslaitosten kanssa, tiedot vivutuksen käytöstä, varojen käytöstä sekä seuranta- ja valvontajärjestelmistä; ja

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttaminen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta

Viiteasiakirjat

COM(2011)0655 – C7-0350/2011 – 2011/0283(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

25.10.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT

15.12.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Crescenzio Rivellini

29.11.2011

 

 

 

Hyväksytty (pvä)

29.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

14

11

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marta Andreasen, Jean-Pierre Audy, Inés Ayala Sender, Zigmantas Balčytis, Andrea Češková, Tamás Deutsch, Martin Ehrenhauser, Jens Geier, Gerben-Jan Gerbrandy, Ingeborg Gräßle, Ville Itälä, Cătălin Sorin Ivan, Bogusław Liberadzki, Monica Luisa Macovei, Jan Mulder, Eva Ortiz Vilella, Crescenzio Rivellini, Theodoros Skylakakis, Bart Staes, Søren Bo Søndergaard, Michael Theurer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Philip Bradbourn, Derk Jan Eppink, Lucas Hartong, Edit Herczog, Véronique Mathieu, Derek Vaughan

TALOUS- JA RAHA-ASIOIDEN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (13.3.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttamisesta rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta
(COM(2011)0655 – C7‑0350/2011 – 2011/0283(COD))

Valmistelija: Rolandas Paksas

LYHYET PERUSTELUT

Komissio on antanut ehdotuksensa aikana, jolloin useilla jäsenvaltioilla on vakavia ongelmia rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevien ohjelmien toteuttamisessa. Finanssi- ja talouskriisin jatkuminen on vahingoittanut vakavalla tavalla jäsenvaltioiden julkista taloutta, paine julkisten investointien rahoittamiseksi tarkoitettuja kansallisia rahoitusvaroja kohtaan lisääntyy jatkuvasti, ja yksityisen sektorin ja etenkin rahoitussektorin osallistumisedellytykset ovat heikkenemässä.

Komission ehdotuksen päätavoitteena on siksi auttaa niitä jäsenvaltioita, joihin kriisi on eniten vaikuttanut, jatkamaan rakennerahastoja ja koheesiorahastoa koskevien ohjelmien käytännön toteuttamista, ja ohjata siten varoja talouteen. Antamalla mahdollisuuden siirtää osa EU:n rahastojen määrärahoista riskinjakovälineiden perustamiseen komissio pyrkii helpottamaan Euroopan investointipankin tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten lainojen ja takuiden myöntämistä, jotta julkisella tuella toteutettaviin hankkeisiin saadaan yksityistä osarahoitusta.

Valmistelija pitää myönteisenä komission ehdotusta ja sen mahdollista myönteistä vaikutusta EU:n talouteen ja EU:n rahastojen varojen käyttöön. Valmistelija ehdottaa ehdotuksen tekstiin kahta tarkistusta, jotta varmistetaan ehdotuksen optimaalinen ja nopea soveltaminen.

Valmistelija katsoo, että nykyisen huonon taloustilanteen aikana kaikilla EU:n jäsenvaltioilla on oltava mahdollisuus hyötyä riskinjakovälineiden käyttöönotosta riippumatta siitä, saavatko ne jo ennestään rahoitustukea EU:n mekanismeista tai ovatko ne rahoitusvakautensa osalta vaikeuksissa ja pyrkivätkö ne houkuttelemaan yksityisen sektorin pääomaa täydentääkseen yhä rajallisempia julkisia rahoitusvaroja. Tällaisten välineiden avulla voitaisiin lisätä investointeja kasvua ja työllisyyttä edistäviin hankkeisiin käyttämällä rakennerahastoja ja koheesiorahastoa, joiden varoja saattaa jäädä käyttämättä ohjelmakauden 2007–2013 loppupuolella.

Valmistelija katsoo lisäksi komission tapaan, että riskinjakovälineiden avulla olisi ensisijaisesti rahoitettava rakennerahastoista tai koheesiorahastosta osarahoitettuja toimia. Myös jäsenvaltioiden talouden elpymisen ja työpaikkojen luomisen kannalta tärkeiden muiden infrastruktuurihankkeiden olisi kuitenkin oltava tukikelpoisia (komission ehdotuksen perusteluihin sisältyy jo tällainen vaihtoehto). Riskinjakovälineisiin osallistumisesta voisivat hyötyä erityisesti tietyt tuloja tuottavat infrastruktuurihankkeet, jotka muussa kuin kriisitilanteessa olisivat saaneet rahoitusta ulkopuolisista lähteistä (ja jotka eivät siksi ole tukikelpoisia tai joita ei siksi ole sisällytetty rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimenpideohjelmiin vuosina 2007–2013) mutta joille ei nykytilanteessa löydy rahoitusta. Tällöin ne eivät joutuisi käymään läpi aikaa vievää toimenpideohjelmien tarkistamista.

Lopuksi valmistelija toivoo vastaavista välineistä (esimerkiksi T&K-toiminnan riskinjakorahoitusvälineestä) muilla aloilla saavutettujen tulosten perusteella, että tällaisen väliaikaisen riskinjakovälineen perustaminen osoittautuu yhtä hyödylliseksi jäsenvaltioille, jotka päättävät käyttää sitä tämänhetkisessä kriisitilanteessa. Valmistelija katsoo myös, että nykyisen ohjelmakauden päätyttyä olisi hyödyllistä tarkastella mahdollisuuksia luoda vastaava pysyvä riskinjakoväline, josta kaikki jäsenvaltiot voisivat hyötyä selkeästi määritellyissä olosuhteissa.

TARKISTUKSET

Talous- ja raha-asioiden valiokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:

Tarkistus  1

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 2 a kappale (uusi)

Komission teksti

Tarkistus

(2 a) Useissa ohjelman piiriin kuuluvissa maissa vallitseva vakava velkakriisi edellyttää, että rakennerahastojen varoja investoidaan uusilla ja innovatiivisilla tavoilla, jotta ne voidaan käyttää mahdollisimman hyvin ohjelmakaudella 2007–2013.

Tarkistus  2

Ehdotus asetukseksi

Johdanto-osan 13 kappale

Komission teksti

Tarkistus

(13) Näiden ongelmien helpottamiseksi ja toimenpideohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi sekä talouden elpymisen tukemiseksi on aiheellista, että niiden jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset, joilla on ollut vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa kanssa ja joille on myönnetty rahoitustukea jostakin edellä mainitusta mekanismista, voivat osoittaa rahoitusvaroja toimenpideohjelmista sellaisten riskinjakovälineiden perustamiseen, joilla tarjotaan lainoja tai lainatakuita tai muita rahoitusjärjestelyjä toimenpideohjelmissa suunniteltujen hankkeiden ja toimenpiteiden tukemiseksi.

(13) Näiden ongelmien helpottamiseksi ja toimenpideohjelmien ja hankkeiden täytäntöönpanon nopeuttamiseksi sekä talouden elpymisen tukemiseksi on aiheellista, että niiden jäsenvaltioiden hallintoviranomaiset, joilla on ollut vakavia vaikeuksia rahoitusvakautensa kanssa ja joille on myönnetty rahoitustukea jostakin edellä mainitusta mekanismista, voivat väliaikaisesti ja sanotun rajoittamatta ohjelmakautta 2014–2020 koskevien säännösten soveltamista osoittaa rahoitusvaroja toimenpideohjelmista sellaisten riskinjakovälineiden perustamiseen, joilla tarjotaan lainoja tai lainatakuita tai muita rahoitusjärjestelyjä toimenpideohjelmissa suunniteltujen hankkeiden ja toimenpiteiden tukemiseksi.

Tarkistus  3

Ehdotus asetukseksi – muutossäädös

1 artikla – 2 kohta

Asetus (EY) N:o 1083/2066

36 artikla – 2 a kohta – 2 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Tällaista riskinjakovälinettä saa käyttää ainoastaan lainoja ja lainatakuita sekä muita rahoitusjärjestelyjä varten Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitettujen toimenpiteiden rahoittamiseksi 56 artiklan soveltamisalaan kuulumattomien menojen osalta.

Tällaista riskinjakovälinettä saa käyttää ainoastaan lainoja ja lainatakuita sekä muita rahoitusjärjestelyjä varten johonkin toimenpideohjelmaan kuuluvien ja Euroopan aluekehitysrahastosta tai koheesiorahastosta osarahoitettujen tulevien toimenpiteiden tai asianomaisten jäsenvaltioiden talouden elpymisen ja työpaikkojen luomisen kannalta tärkeiden infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseksi 56 artiklan soveltamisalaan kuulumattomien menojen osalta.

Perustelu

Tarkoituksena on, että voitaisiin rahoittaa muita tärkeitä infrastruktuurihankkeita, jotka voivat synnyttää kasvua ja työpaikkoja, ilman, että niiden tarvitsee käydä läpi aikaa vievää toimenpideohjelmien tarkistamista. Pääpaino on tuloja tuottavissa infrastruktuurihankkeissa, jotka muussa kuin kriisitilanteessa olisivat saaneet rahoitusta ulkopuolisista yksityisistä lähteistä ja jotka eivät siksi ole tukikelpoisia tai joita ei siksi ole sisällytetty rakennerahastojen ja koheesiorahaston toimenpideohjelmiin vuosina 2007–2013 mutta joille ei nykytilanteessa löydy rahoitusta.

Tarkistus  4

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Asetus (EY) N:o 1083/2006

36 artikla – 2 a kohta – 3 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Komissio toteuttaa riskinjakovälineen välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Komissio toteuttaa riskinjakovälineen välillisen keskitetyn hallinnoinnin puitteissa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Komissio valitsee toimen 41 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja valinnassa on osoitettava myönteiset vaikutukset paikallisiin talouksiin ja työmarkkinoihin.

Tarkistus  5

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Asetus (EY) N:o 1083/2006

36 artikla – 2 a kohta – 3 a alakohta (uusi)

 

Komission teksti

Tarkistus

 

Komissio vahvistaa määräajat riskinjakovälineiden talousarvion toteuttamiselle.

Perustelu

Vaikka asianomaisen jäsenvaltion pyyntö hyväksytään vuoden 2013 loppuun mennessä, riskinjakovälineiden talousarvion toteuttamisen on päätyttävä komission määrittämänä tulevana ajankohtana.

Tarkistus  6

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Asetus (EY) N:o 1083/2006

36 artikla – 2 a kohta – 5 alakohta – a alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

a) jäljitettävyys ja kirjanpito, tiedot varojen käytöstä sekä seuranta- ja valvontajärjestelmistä; ja

a) jäljitettävyys ja kirjanpito, demokraattinen valvonta, hallintorakenne tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltion ja välineeseen osallistuvien rahoituslaitosten kanssa, tiedot vivutuksen käytöstä, varojen käytöstä sekä seuranta- ja valvontajärjestelmistä; ja

Tarkistus  7

Ehdotus asetukseksi

1 artikla – 2 kohta

Asetus (EY) N:o 1083/2006

36 artikla – 2 a kohta – 7 alakohta

 

Komission teksti

Tarkistus

Riskinjakovälineen kattaman toimen loppuun saattamisen jälkeen jäljelle mahdollisesti jäävä määrä voidaan käyttää asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä uudestaan riskinjakovälineen puitteissa, jos jäsenvaltio edelleen täyttää yhden 77 artiklan 2 kohdassa täsmennetyistä edellytyksistä. Jos jäsenvaltio ei enää täytä kyseisiä edellytyksiä, jäljelle jäänyt määrä katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi. Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tuottamat ylimääräiset maksusitoumusmäärärahat lisätään seuraavana vuonna kyseisen jäsenvaltion koheesiopolitiikan määrärahoihin."

Riskinjakovälineen kattaman toimen loppuun saattamisen jälkeen jäljelle mahdollisesti jäävä määrä voidaan käyttää asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä uudestaan riskinjakovälineen puitteissa, jos jäsenvaltio edelleen täyttää yhden 77 artiklan 2 kohdassa täsmennetyistä edellytyksistä. Jos jäsenvaltio ei enää täytä kyseisiä edellytyksiä, jäljelle jäänyt määrä katsotaan varainhoitoasetuksen 18 artiklassa tarkoitetuiksi käyttötarkoitukseensa sidotuiksi tuloiksi. Asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä tällaisten käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tuottamat ylimääräiset maksusitoumusmäärärahat lisätään seuraavana vuonna kyseisen jäsenvaltion koheesiopolitiikan määrärahoihin. Määrä, joka on jäänyt jäljelle 31 päivänä joulukuuta 2013, siirretään Euroopan unionin talousarvioon."

Perustelu

Jäsenvaltio käytännössä luopuu koheesiopolitiikan määrärahoistaan niiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi. Jos kyseisiä määrärahoja ei käytetä ennen seuraavaa ohjelmakautta, ne siirretään EU:n talousarvioon.

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttaminen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta

Viiteasiakirjat

COM(2011)0655 – C7-0350/2011 – 2011/0283(COD)

Asiasta vastaava valiokunta

               Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

25.10.2011

 

 

 

Lausunnon antanut valiokunta

               Ilmoitettu istunnossa (pvä)

ECON

25.10.2011

 

 

 

Valmistelija

               Nimitetty (pvä)

Rolandas Paksas

25.10.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

24.1.2012

12.3.2012

 

 

Hyväksytty (pvä)

12.3.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

40

1

3

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Burkhard Balz, Udo Bullmann, Pascal Canfin, Nikolaos Chountis, George Sabin Cutaş, Leonardo Domenici, Derk Jan Eppink, Diogo Feio, Markus Ferber, Elisa Ferreira, Jean-Paul Gauzès, Sven Giegold, Liem Hoang Ngoc, Gunnar Hökmark, Wolf Klinz, Jürgen Klute, Philippe Lamberts, Werner Langen, Hans-Peter Martin, Arlene McCarthy, Sławomir Witold Nitras, Ivari Padar, Antolín Sánchez Presedo, Olle Schmidt, Edward Scicluna, Peter Simon, Peter Skinner, Theodor Dumitru Stolojan, Ivo Strejček, Kay Swinburne, Sampo Terho, Marianne Thyssen, Ramon Tremosa i Balcells, Corien Wortmann-Kool, Pablo Zalba Bidegain

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Philippe De Backer, Sari Essayah, Vicky Ford, Krišjānis Kariņš, Olle Ludvigsson, Thomas Mann, Gay Mitchell, Theodoros Skylakakis

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Mario Mauro

ASIAN KÄSITTELY

Otsikko

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1083/2006 muuttaminen rahoitusvakautensa osalta vakavissa vaikeuksissa oleville tai vakavien vaikeuksien uhasta kärsiville jäsenvaltioille tarkoitettuja riskinjakovälineitä koskevien tiettyjen säännösten osalta

Viiteasiakirjat

COM(2011)0655 – C7-0350/2011 – 2011/0283(COD)

Annettu EP:lle (pvä)

12.10.2011

 

 

 

Asiasta vastaava valiokunta

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

REGI

25.10.2011

 

 

 

Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto

       Ilmoitettu istunnossa (pvä)

CONT

15.12.2011

ECON

25.10.2011

EMPL

25.10.2011

 

Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa

       Päätös tehty (pvä)

EMPL

27.10.2011

 

 

 

Esittelijä(t)

       Nimitetty (pvä)

Danuta Maria Hübner

14.11.2011

 

 

 

Valiokuntakäsittely

22.11.2011

25.1.2012

28.2.2012

 

Hyväksytty (pvä)

20.3.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

2

5

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Catherine Bearder, Jean-Paul Besset, Victor Boştinaru, John Bufton, Salvatore Caronna, Nikos Chrysogelos, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Brice Hortefeux, Danuta Maria Hübner, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Younous Omarjee, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Monika Smolková, Ewald Stadler, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Kerstin Westphal, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrea Cozzolino, Karima Delli, Cornelia Ernst, Ivars Godmanis, Maurice Ponga, Vilja Savisaar-Toomast, Patrice Tirolien, Giommaria Uggias, Derek Vaughan, Sabine Verheyen

Jätetty käsiteltäväksi (pvä)

22.3.2012