MIETINTÖ ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta standardoinnista sekä neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY samoin kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisesta
7.5.2012 - (COM(2011)0315 – C7‑0150/2011 – 2011/0150(COD)) - ***I
Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta
Esittelijä: Lara Comi
LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta standardoinnista sekä neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY samoin kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisesta
(COM(2011)0315 – C7‑0150/2011 – 2011/0150(COD))
(Tavallinen lainsäätämisjärjestys: ensimmäinen käsittely)
Euroopan parlamentti, joka
– ottaa huomioon komission ehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle (COM(2011)0315),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 2 kohdan ja 114 artiklan, joiden mukaisesti komissio on antanut ehdotuksen Euroopan parlamentille (C7-0150/2011),
– ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 294 artiklan 3 kohdan,
– ottaa huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean 21. syyskuuta 2011 antaman lausunnon[1],
– ottaa huomioon työjärjestyksen 55 artiklan,
– ottaa huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan mietinnön sekä kansainvälisen kaupan valiokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A7-0069/2012),
1. vahvistaa jäljempänä esitetyn ensimmäisen käsittelyn kannan;
2. pyytää komissiota antamaan asian uudelleen Euroopan parlamentin käsiteltäväksi, jos se aikoo tehdä ehdotukseensa huomattavia muutoksia tai korvata sen toisella ehdotuksella;
3. kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä kansallisille parlamenteille.
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(2) Eurooppalainen standardointi myös auttaa parantamaan yritysten kilpailukykyä helpottamalla erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, verkkojen ja viestintävälineiden yhteentoimivuutta sekä teknologista kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Standardeilla on merkittävää myönteistä taloudellista vaikutusta, sillä ne esimerkiksi edistävät pääsyä toisten jäsenvaltioiden markkinoille sisämarkkinoilla ja kannustavat kehittämään uusia ja parempia tuotteita tai markkinoita ja parantamaan tarjontaolosuhteita. Standardit näin ollen tavallisesti lisäävät kilpailua ja supistavat tuotanto- ja myyntikustannuksia, mikä hyödyttää talouselämää kokonaisuutena tarkasteltuna. Standardien avulla voidaan säilyttää laatu ja parantaa sitä, toimittaa tietoja ja varmistaa yhteentoimivuus ja -sopivuus ja lisätä näin arvoa kuluttajien kannalta. |
(2) Eurooppalainen standardointi myös auttaa parantamaan yritysten kilpailukykyä helpottamalla erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, verkkojen ja viestintävälineiden yhteentoimivuutta sekä teknologista kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Eurooppalainen standardointi vahvistaa Euroopan teollisuuden kilpailukykyä maailmanlaajuisesti, jos siitä päätetään koordinoidusti kansainvälisten standardointijärjestöjen eli Kansainvälisen standardoimisjärjestön (ISO), sähköalan kansainvälisen standardisointijärjestön (IEC) sekä Kansainvälisen televiestintäliiton (ITU) kanssa. Standardeilla on merkittävää myönteistä taloudellista vaikutusta, sillä ne esimerkiksi edistävät pääsyä toisten jäsenvaltioiden markkinoille sisämarkkinoilla ja kannustavat kehittämään uusia ja parempia tuotteita tai markkinoita ja parantamaan tarjontaolosuhteita. Standardit näin ollen tavallisesti lisäävät kilpailua ja supistavat tuotanto- ja myyntikustannuksia, mikä hyödyttää talouselämää kokonaisuutena tarkasteltuna sekä erityisesti kuluttajia. Standardien avulla voidaan säilyttää laatu ja parantaa sitä, toimittaa tietoja ja varmistaa yhteentoimivuus ja -sopivuus ja lisätä näin turvallisuutta ja arvoa kuluttajien kannalta. |
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(3) Eurooppalaisten standardien laatimisen olisi jatkossakin oltava eurooppalaisten standardointielinten tehtävänä; niitä ovat Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI). |
(3) Eurooppalainen standardointijärjestelmä on vapaaehtoinen ja markkinalähtöinen järjestelmä, joka perustuu Maailman kauppajärjestön (WTO) kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksensa liitteessä III vahvistamiin periaatteisiin. Eurooppalaisten standardien laatimisesta vastaavat eurooppalaiset standardointijärjestöt, joita ovat Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI). |
Perustelu | |
Komission tiedonannossa "Strateginen visio eurooppalaisille standardeille" (COM(2011)0311) viitataan kaupan teknisiä esteitä koskevaan WTO:n sopimukseen, jota pidetään standardointiperiaatteiden kansainvälisesti sovittuna perustana. Jotta EU:n pyrkimykset edistää kansainvälistä standardointiyhteistyötä voitaisiin ottaa huomioon, asetuksessa olisi viitattava kansainvälisesti tunnustettuihin WTO:n kriteereihin, sillä mahdolliset uudet periaatteet saattaisivat olla ristiriidassa WTO:n kriteereiden kanssa. | |
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(4) Eurooppalaiset standardit ovat erittäin tärkeitä sisämarkkinoilla; tämä koskee erityisesti olettamusta siitä, että markkinoille saataville asetettavat tuotteet ovat unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä niille vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisia. |
(4) Eurooppalaiset standardit ovat erittäin tärkeitä sisämarkkinoilla; tämä koskee esimerkiksi olettamusta siitä, että markkinoille saataville asetettavat tuotteet ovat unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä niille vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisia. |
Perustelu | |
Suurin osa standardeista on sellaisia, etteivät ne suoraan tue EU:n politiikkoja tai lainsäädäntöä, mikä tekee tekstistä harhaanjohtavan. | |
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(4 a) Standardoinnin merkitys kansainvälisessä kaupassa ja markkinoiden avaamisessa lisääntyy jatkuvasti. ISOn ja CENin välisestä teknisestä yhteistyöstä tehdyn sopimuksen (Wienin sopimus) ja Dresdenin sopimuksen mukaisesti unioni pyrkii edistämään kansainvälisten standardien laatimista parantaakseen eurooppalaisten yritysten ja Euroopan teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Kolmannet maat voivat kuitenkin käyttää standardointia myös tavalla, joka rajoittaa kilpailua ja luo kaupan teknisiä esteitä. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että eurooppalaiset ja kansainväliset standardointijärjestöt tekevät yhteistyötä, mutta lisäksi unionin olisi edistettävä kahdenvälisiä toimintamalleja koordinoimalla standardointitoimintaansa kumppaneidensa kanssa esimerkiksi transatlanttisen vuoropuhelun yhteydessä. |
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(4 b) Eurooppalaisia standardeja olisi edistettävä myös pitämällä yllä kahdenvälisiä yhteyksiä sopimuksista neuvotellessa tai lähettämällä standardointialan asiantuntijoita kolmansiin maihin, kuten Kiinan tapauksessa jo on tehty. Samanlainen hanke olisi käynnistettävä ensisijaisesti Intian, Venäjän ja Brasilian kanssa. |
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 c kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(4 c) Kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointijärjestöjen laatimien standardien lisäksi foorumit ja konsortiot laativat teknisiä eritelmiä. Nämä tekniset eritelmät ovat hyödyllisiä, jos standardeja ei ole. Foorumien ja konsortioiden kansainvälisen luonteen vuoksi tekniset eritelmät tarjoavat mahdollisuuden päästä unionin ulkopuolisille markkinoille ja vähentää kaupan teknisiä esteitä etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla. Unionin olisi edistettävä standardointijärjestöjen ja näiden foorumien ja konsortioiden välistä yhteydenpitoa mutta huolehdittava samalla, ettei synny standardoinnin kanssa kilpailevaa järjestelmää. |
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 d kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(4 d) Euroopan parlamentin ja neuvoston olisi määriteltävä täsmällisesti olennaiset vaatimukset unionin lainsäädännössä, jolla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämiseen sovellettavia edellytyksiä, jotta standardointijärjestöt eivät tee virheellisiä tulkintoja tämän lainsäädännön mukaisista tavoitteista ja suojelun tasosta. |
Perustelu | |
Ks. eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuutta koskevan Euroopan parlamentin mietinnön (A7-0276/2010) 15 kohdan sanamuoto. | |
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 5 a kappale (uusi) | |
|
Luonnos lainsäädäntöpäätöslauselmaksi |
Tarkistus |
|
|
(5 a) Eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuudesta 21 päivänä lokakuuta 2010 annetussa Euroopan parlamentin päätöslauselmassa1 annetaan useita strategisia suosituksia, jotka koskevat eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamista. |
|
|
_____________ |
|
|
1EUVL C 70 E, 8.3.2012, s. 56. |
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(8 a) Kun komissio pyytää tämän asetuksen 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti eurooppalaisia standardointijärjestöjä laatimaan eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen, sen olisi otettava huomioon unionin ja sen jäsenvaltioiden välinen toimivallan jako sellaisena kuin se on määritelty Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa ja erityisesti sen 14, 151, 152, 153, 165, 166 ja 168 artiklassa sekä pöytäkirjassa N:o 26 yleistä etua koskevista palveluista, jotka koskevat sosiaalipolitiikkaa, ammatillista koulutusta, kansanterveyttä ja yleistä etua koskevia palveluja, mukaan lukien yleistä taloudellista etua koskevat palvelut. |
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(10) Unionissa kansalliset standardointielimet vahvistavat kansallisia standardeja, mikä voi johtaa keskenään ristiriitaisiin standardeihin ja teknisiin esteisiin sisämarkkinoilla. Sisämarkkinoiden ja unionissa tapahtuvan standardointitoiminnan tehokkuuden vuoksi on siksi tarpeen vahvistaa kansallisten standardointielinten, eurooppalaisten standardointielinten ja komission harjoittama meneillään olevaa ja tulevaa standardointitoimintaa koskeva säännöllinen tiedonvaihto. Tiedonvaihto olisi saatettava linjaan vuosien 1973–1979 kauppaneuvotteluista johtuvien monenvälisten sopimusten tekemisestä 10 päivänä joulukuuta 1979 tehdyllä neuvoston päätöksellä 80/271/ETY hyväksytyn, kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteen 3 kanssa. |
(10) Unionissa kansalliset standardointijärjestöt vahvistavat kansallisia standardeja, mikä voi johtaa keskenään ristiriitaisiin standardeihin ja teknisiin esteisiin sisämarkkinoilla. Sisämarkkinoiden ja unionissa tapahtuvan standardointitoiminnan tehokkuuden vuoksi on siksi tarpeen vahvistaa kansallisten standardointijärjestöjen, eurooppalaisten standardointijärjestöjen ja komission harjoittama meneillään olevaa ja tulevaa standardointitoimintaa koskeva säännöllinen tiedonvaihto, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat kansallisiin standardointijärjestöihin eurooppalaisten standardointijärjestöjen puitteissa sovellettavaa odotusaikaa. Tiedonvaihto olisi saatettava linjaan vuosien 1973–1979 kauppaneuvotteluista johtuvien monenvälisten sopimusten tekemisestä 10 päivänä joulukuuta 1979 tehdyllä neuvoston päätöksellä 80/271/ETY hyväksytyn, kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteen 3 kanssa. |
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(12) Standardien avulla EU:n politiikassa voidaan käsitellä sellaisia suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä kuin ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö, ikääntyminen ja innovointi yleensä. Edistämällä näillä laajenevilla markkinoilla tavaroita ja teknologioita koskevien eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien kehittämistä Eurooppa voisi luoda eurooppalaisille yrityksille kilpailuetua ja helpottaa kaupankäyntiä. |
(12) Vaikka standardit ovat pääasiassa markkinalähtöisiä välineitä, joita sidosryhmät käyttävät vapaaehtoisesti, ne voivat osaltaan edistää huomattavasti sitä, että EU:n politiikassa voidaan käsitellä sellaisia suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä kuin globalisaatio, talous- ja finanssikriisi, innovointi, sisämarkkinoiden puutteet, ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö, väestön ikääntyminen, vammaisten henkilöiden integroiminen, kuluttajansuoja, työntekijöiden turvallisuus ja työolot sekä sosiaalinen osallisuus. Edistämällä näillä laajenevilla markkinoilla tavaroita ja teknologioita koskevien eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien kehittämistä Eurooppa voisi luoda eurooppalaisille yrityksille kilpailuetua ja helpottaa erityisesti Euroopassa selvästi enemmistönä olevien pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', kaupankäyntiä. |
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(13) Standardit ovat tärkeitä työvälineitä yrityksille ja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä ’pk-yritykset’, jotka kuitenkaan eivät ole riittävästi mukana standardointijärjestelmässä, minkä vuoksi on vaarana, ettei standardeissa oteta huomioon pk-yritysten tarpeita ja huolia. Siksi on tärkeää parantaa niiden edustusta ja osallistumista standardointiprosesseissa ja etenkin teknisissä komiteoissa. |
(13) Standardit ovat tärkeitä työvälineitä yritysten ja etenkin pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', kilpailukyvyn kannalta, ja näiden yritysten osallistuminen standardointiprosessiin on tärkeää unionin teknologiselle kehitykselle. Siksi standardointisääntöjen on kannustettava pk-yrityksiä tuomaan aktiivisesti innovatiiviset teknologiset ratkaisunsa standardointitoimintaan tehostamalla kansallisen delegoinnin periaatteen mukaisesti pk-yritysten osallistumista standardointiprosessiin kansallisella tasolla, jolla ne voivat toimia tehokkaammin, koska kustannukset ovat alhaisemmat eikä kielellisiä esteitä ole. Sen vuoksi on tärkeää, että tällä asetuksella parannetaan pk-yritysten edustusta kansallisissa teknisissä komiteoissa ja osallistumista niihin sekä varmistetaan, että standardit ovat tosiasiallisesti näiden yritysten käytettävissä. Kansallisten standardointijärjestöjen olisi kannustettava edustajiaan ottamaan pk-yritysten näkemykset huomioon eurooppalaisissa teknisissä komiteoissa. |
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(13 a) On tärkeää kannustaa kansallisia standardointijärjestöjä vaihtamaan hyviä toimintatapoja, joilla voidaan parhaiten edistää ja lisätä pk-yritysten osallistumista standardointitoimintaan. |
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(14) Eurooppalaisilla standardeilla on olennaista merkitystä pk-yritysten kilpailukyvylle, mutta pk-yrityksillä ei yleisesti ottaen ole riittävää edustusta standardointitoimissa etenkään Euroopan tasolla. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi huolehdittava siitä, että pk-yritykset ovat asianmukaisesti edustettuina eurooppalaisessa standardoinnissa asianmukaiset edellytykset täyttävän elimen välityksellä. |
(14) Eurooppalaisilla standardeilla on olennaista merkitystä pk-yritysten kilpailukyvylle, mutta useilla aloilla pk-yrityksillä ei yleisesti ottaen ole riittävää edustusta eurooppalaisissa standardointitoimissa. Lisäksi tällä asetuksella olisi helpotettava ja edistettävä pk-yritysten asianmukaista osallistumista eurooppalaiseen standardointiprosessiin sellaisen elimen välityksellä, joka pitää tosiasiallisesti yhteyttä pk-yrityksiin ja niiden kansallisen tason organisaatioihin ja edustaa niitä asianmukaisesti. |
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(15) Standardeilla voi olla laajaa vaikutusta yhteiskuntaan, etenkin kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, verkostojen tehokkuuteen, ympäristöön, esteettömyyteen ja muihin yleisen politiikan osa-alueisiin. Sen vuoksi on tarpeen huolehtia siitä, että yhteiskunnan sidosryhmien osuutta ja panosta standardien laatimisessa vahvistetaan tukemalla kuluttajien, ympäristön ja yhteiskunnan sidosryhmien etuja ajavia organisaatioita. |
(15) Standardeilla voi olla laajaa vaikutusta yhteiskuntaan, etenkin kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, verkostojen tehokkuuteen, ympäristöön, työntekijöiden turvallisuuteen ja työoloihin, esteettömyyteen ja muihin yleisen politiikan osa-alueisiin. Sen vuoksi on tarpeen huolehtia siitä, että yleisiä ja yhteiskunnallisia etuja ajavien sidosryhmien osuutta ja panosta standardien laatimisessa vahvistetaan tukemalla kuluttaja- ja vammaisjärjestöjä, kansanterveys- ja ympäristöjärjestöjä sekä muita yhteiskunnan sidosryhmien etuja ajavia järjestöjä, työnantajien ja työntekijöiden edustajat ("työmarkkinaosapuolet") mukaan lukien. |
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(15 a) Useimpien jäsenvaltioiden viranomaiset eivät ole kovin kiinnostuneita osallistumaan standardien laatimiseen, vaikka standardointi on tärkeä unionin politiikkaa ja lainsäädäntöä tukeva väline. Sen vuoksi tällä asetuksella pitäisi varmistaa viranomaisten osallistuminen kaikkiin kansallisiin teknisiin komiteoihin, jotka seuraavat komission pyytämien eurooppalaisten standardien laatimista tai tarkistamista. Kansallisten viranomaisten osallistuminen on erityisen tärkeää, jotta uuden lähestymistavan piiriin kuuluvien alojen lainsäädäntö toimisi asianmukaisesti ja jotta yhdenmukaistettuja standardeja vastaan ei jälkikäteen esitettäisi vastalauseita. |
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(16) Standardeissa olisi mahdollisimman pitkälle otettava huomioon ympäristövaikutukset tuotteiden ja palveluiden koko elinkaarella. Komission yhteinen tutkimuskeskus on kehittänyt merkittäviä ja yleisesti saatavia välineitä, joilla näitä vaikutuksia voidaan arvioida koko elinkaaren mitalta. |
(16) Standardeissa olisi otettava huomioon ympäristövaikutukset tuotteiden ja palveluiden koko elinkaarella. Komission yhteinen tutkimuskeskus on kehittänyt merkittäviä ja yleisesti saatavia välineitä, joilla näitä vaikutuksia voidaan arvioida koko elinkaaren mitalta. Siksi tällä asetuksella olisi varmistettava, että yhteisellä tutkimuskeskuksella voi olla aktiivinen rooli eurooppalaisessa standardointijärjestelmässä. |
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(17) Komission ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän yhteistyön tulevaisuus edellyttää sitä, että tulevia standardeja koskevat pyynnöt suunnitellaan huolellisesti. Suunnittelua voitaisiin parantaa etenkin intressitahojen antaman panoksen avulla. Koska direktiivissä 98/34/EY annetaan jo nyt mahdollisuus esittää eurooppalaisille standardointielimille pyyntö laatia eurooppalaisia standardeja, on paikallaan, että asiaa koskevaa suunnittelua parannetaan ja sen avoimuutta lisätään sisällyttämällä suunnitelma vuotuiseen työohjelmaan, jossa pitäisi esittää katsaus kaikkiin niihin standardien laatimista koskeviin pyyntöihin, jotka komissio aikoo esittää eurooppalaisille standardointielimille. |
(17) Komission ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän yhteistyön tulevaisuus edellyttää sitä, että tulevia standardeja koskevat pyynnöt suunnitellaan huolellisesti. Suunnittelua voitaisiin parantaa etenkin intressitahojen antaman panoksen avulla ottamalla käyttöön järjestelyjä mielipiteiden keräämistä varten ja helpottamalla tietojen vaihtoa kaikkien intressitahojen kesken. Koska direktiivissä 98/34/EY annetaan jo nyt mahdollisuus esittää eurooppalaisille standardointijärjestöille pyyntö laatia eurooppalaisia standardeja, on paikallaan, että asiaa koskevaa suunnittelua parannetaan ja sen avoimuutta lisätään sisällyttämällä suunnitelma vuotuiseen työohjelmaan, jossa pitäisi esittää katsaus kaikkiin niihin standardien laatimista koskeviin pyyntöihin, jotka komissio aikoo esittää eurooppalaisille standardointijärjestöille. Koska standardit ovat kuitenkin ensisijaisesti markkinaväline, on tarpeen huolehtia tiiviistä yhteistyöstä eurooppalaisten standardointijärjestöjen ja komission välillä laadittaessa komission vuotuista eurooppalaista standardointia koskevaa työohjelmaa, jotta standardit, joiden laatimista komissio aikoo pyytää eurooppalaisilta standardointijärjestöiltä, olisivat markkinalähtöisiä. |
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(17 a) Komission ja eurooppalaisten standardointijärjestöjen on myös neuvoteltava tiiviimmin ennen uutta standardointityötä koskevan pyynnön esittämistä, jotta nämä standardointijärjestöt voivat tarkastella ehdotetun aiheen merkitystä markkinoiden kannalta ja varmistaa, että kyseessä on ainoastaan teknisten keinojen määrittely lainsäätäjän asettamien toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle, sekä ilmoittaa nopeammin, voivatko ne ottaa hoitaakseen pyydetyn standardointityön. |
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 b kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(17 b) Jotta voidaan nopeuttaa standardointiprosessia ja helpottaa kaikkien intressitahojen osallistumista siihen, eurooppalaisten ja kansallisten standardointijärjestöjen olisi hyödynnettävä työmenetelmissään mahdollisimman laajasti tieto- ja viestintätekniikoita. |
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 18 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(18) Useissa direktiiveissä, joilla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämiseen sovellettavia edellytyksiä, täsmennetään, että komissio voi pyytää eurooppalaisia standardointielimiä laatimaan yhdenmukaistettuja eurooppalaisia standardeja, joiden perusteella voidaan olettaa tuotteen olevan sovellettavien olennaisten vaatimusten mukainen. Monissa näistä säädöksistä on kuitenkin hyvinkin erilaisia säännöksiä, joita sovelletaan kyseisiä standardeja koskeviin vastalauseisiin, joita esitetään, kun standardit eivät kata kaikkia sovellettavia vaatimuksia tai kattavat ne vain osittain. Toisistaan poikkeavia säännöksiä, jotka aiheuttavat epävarmuutta talouden toimijoille ja eurooppalaisille standardointielimille, on erityisesti seuraavissa säädöksissä: henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/686/ETY, siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta 5 päivänä huhtikuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/15/ETY, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä maaliskuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/9/EY, huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/25/EY, jäsenvaltioiden hissejä koskevan lainsäädännön lähentämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/16/EY, painelaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 29 päivänä toukokuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/23/EY, mittauslaitteista 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/22/EY, pyroteknisten tuotteiden markkinoille saattamisesta 23 päivänä toukokuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/23/EY, yksinkertaisista paineastioista 16 päivänä syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/105/EY sekä muista kuin itsetoimivista vaaoista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/23/EY. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää tähän asetukseen yhdenmukainen menettely, josta säädetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyssä Euroopan Parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/2008/EY, sekä poistaa vastaavat säännökset mainituista direktiiveistä. |
(18) Useissa direktiiveissä, joilla yhdenmukaistetaan tuotteiden kaupan pitämiseen sovellettavia edellytyksiä, täsmennetään, että komissio voi pyytää eurooppalaisia standardointijärjestöjä laatimaan yhdenmukaistettuja eurooppalaisia standardeja, joiden perusteella voidaan olettaa tuotteen olevan sovellettavien olennaisten vaatimusten mukainen. Monissa näistä säädöksistä on kuitenkin hyvinkin erilaisia säännöksiä, joita sovelletaan kyseisiä standardeja koskeviin vastalauseisiin, joita esitetään, kun standardit eivät kata kaikkia sovellettavia vaatimuksia tai kattavat ne vain osittain. Toisistaan poikkeavia säännöksiä, jotka aiheuttavat epävarmuutta talouden toimijoille ja eurooppalaisille standardointijärjestöille, on erityisesti seuraavissa säädöksissä: henkilönsuojaimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 21 päivänä joulukuuta 1989 annettu neuvoston direktiivi 89/686/ETY, siviilikäyttöön tarkoitettujen räjähdystarvikkeiden markkinoille saattamista ja valvontaa koskevien säännösten yhdenmukaistamisesta 5 päivänä huhtikuuta 1993 annettu neuvoston direktiivi 93/15/ETY, räjähdysvaarallisissa tiloissa käytettäviksi tarkoitettuja laitteita ja suojajärjestelmiä koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 23 päivänä maaliskuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/9/EY, huviveneitä koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten lähentämisestä 16 päivänä kesäkuuta 1994 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/25/EY, jäsenvaltioiden hissejä koskevan lainsäädännön lähentämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1995 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 95/16/EY, painelaitteita koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä 29 päivänä toukokuuta 1997 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/23/EY, mittauslaitteista 31 päivänä maaliskuuta 2004 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2004/22/EY, pyroteknisten tuotteiden markkinoille saattamisesta 23 päivänä toukokuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/23/EY, yksinkertaisista paineastioista 16 päivänä syyskuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/105/EY sekä muista kuin itsetoimivista vaaoista 23 päivänä huhtikuuta 2009 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/23/EY. Sen vuoksi on tarpeen sisällyttää tähän asetukseen yhdenmukainen menettely, josta säädetään tuotteiden kaupan pitämiseen liittyvistä yhteisistä puitteista ja päätöksen 93/465/ETY kumoamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 tehdyssä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksessä N:o 768/2008/EY, poistaa vastaavat säännökset mainituista direktiiveistä sekä antaa myös Euroopan parlamentille oikeus esittää vastalause sellaista yhdenmukaistettua standardia vastaan, joka ei täytä täysin vastaavan lainsäädännön sovellettavia olennaisia vaatimuksia, kun lainsäädäntö on annettu tavallista lainsäätämisjärjestystä noudattaen. |
Perustelu | |
Ks. eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuutta koskevan Euroopan parlamentin mietinnön (A7-0276/2010) 25 kohdan sanamuoto. Koska Euroopan parlamentti osallistuu tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen yhdenvertaisesti neuvoston kanssa, on perusteltua antaa myös parlamentille oikeus vastustaa yhdenmukaistettua standardia. | |
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(19) Viranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti asiaa koskevia standardeja laitteiden, ohjelmistojen ja tietotekniikkapalvelujen hankinnoissa esimerkiksi valitsemalla standardit, joita kaikki asiasta kiinnostuneet toimittajat voivat noudattaa; näin voidaan lisätä kilpailua ja vähentää riskiä sitoutumisesta yhteen toimittajaan. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY sekä julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY täsmennetään, että julkisissa hankinnoissa käytettävät tekniset eritelmät on laadittava viittaamalla kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viittausjärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden käyttämiseen liittyviin teknisiin eritelmiin taikka vastaaviin. Tieto- ja viestintätekniikan alan standardeja kuitenkin laativat usein muut standardointiorganisaatiot, eivätkä ne kuulu mihinkään direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY vahvistettuihin standardien ja hyväksyntien luokkaan. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että julkisissa hankinnoissa käytettävissä teknisissä eritelmissä voitaisiin viitata tieto- ja viestintätekniikan alan standardeihin, jotta voidaan reagoida nopeasti tieto- ja viestintätekniikan nopeaan kehitykseen, helpottaa rajatylittävien palvelujen tarjoamista ja edistää kilpailua sekä yhteentoimivuutta ja innovointia. |
(19) Viranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti asiaa koskevia teknisiä eritelmiä laitteiden, ohjelmistojen ja tietotekniikkapalvelujen hankinnoissa esimerkiksi valitsemalla tekniset eritelmät, joita kaikki asiasta kiinnostuneet toimittajat voivat noudattaa; näin voidaan lisätä kilpailua ja vähentää riskiä sitoutumisesta yhteen toimittajaan. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY sekä julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY täsmennetään, että julkisissa hankinnoissa käytettävät tekniset eritelmät on laadittava viittaamalla kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointijärjestöjen laatimiin teknisiin viittausjärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden käyttämiseen liittyviin teknisiin eritelmiin taikka vastaaviin. Tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiä eritelmiä kuitenkin laativat usein muut standardointiorganisaatiot, eivätkä ne kuulu mihinkään direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY vahvistettuihin standardien ja hyväksyntien luokkaan. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että julkisissa hankinnoissa käytettävissä teknisissä eritelmissä voitaisiin viitata tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiin eritelmiin, jotta voidaan reagoida nopeasti tieto- ja viestintätekniikan nopeaan kehitykseen, helpottaa rajatylittävien palvelujen tarjoamista ja edistää kilpailua sekä yhteentoimivuutta ja innovointia. |
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(20) Joitakin tieto- ja viestintätekniikan alan standardeja ei laadita kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä 3 vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava menettely niiden tieto- ja viestintätekniikan alan standardien valitsemiseksi, joita julkisissa hankinnoissa voitaisiin käyttää; tässä yhteydessä olisi kuultava laajasti monia erilaisia sidosryhmiä, kuten eurooppalaisia standardointielimiä, yrityksiä ja viranomaisia. Tässä asetuksessa olisi lisäksi vahvistettava ominaisuusluettelona esitettävät vaatimukset, joita sovelletaan tällaisiin standardeihin ja niiden laadintaprosesseihin. Vaadituilla ominaisuuksilla pitäisi varmistaa, että yleisiä poliittisia tavoitteita ja yhteiskunnan tarpeita kunnioitetaan, ja niiden pitäisi perustua Maailman kauppajärjestössä kansainvälisiä standardointielimiä varten laadittuihin kriteereihin. |
(20) Joitakin tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiä eritelmiä ei laadita kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä 3 vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava menettely niiden tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien valitsemiseksi, joita julkisissa hankinnoissa voitaisiin käyttää; tässä yhteydessä olisi kuultava laajasti monia erilaisia sidosryhmiä, kuten eurooppalaisia standardointijärjestöjä, yrityksiä ja viranomaisia. Tässä asetuksessa olisi lisäksi vahvistettava ominaisuusluettelona esitettävät vaatimukset, joita sovelletaan tällaisiin teknisiin eritelmiin ja niiden laadintaprosesseihin. Vaadituilla ominaisuuksilla pitäisi varmistaa, että yleisiä poliittisia tavoitteita ja yhteiskunnan tarpeita kunnioitetaan, ja niiden pitäisi perustua Maailman kauppajärjestössä kansainvälisiä standardointijärjestöjä varten laadittuihin kriteereihin. |
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(21) Jotta voitaisiin edistää innovointia ja standardoitujen ratkaisujen välistä kilpailua, ei se, että jokin tietty tekninen eritelmä tunnustetaan, saisi estää kilpailevaa teknistä eritelmää tulemasta tunnustetuksi tämän asetuksen mukaisesti. Tunnustamisen edellytyksenä pitäisi aina olla, että asetetut vaatimukset täyttyvät ja että kyseinen tekninen eritelmä on saavuttanut vähimmäistasoisen hyväksynnän markkinoilla. Markkinahyväksyntää ei pitäisi tulkita niin, että se edellyttäisi eritelmän laajaa soveltamista markkinoilla. |
(21) Jotta voitaisiin edistää innovointia ja kilpailua, ei se, että jokin tietty tekninen eritelmä tunnustetaan, saisi estää teknistä eritelmää tulemasta tunnustetuksi tämän asetuksen mukaisesti. Tunnustamisen edellytyksenä pitäisi aina olla, että asetetut vaatimukset täyttyvät ja että kyseinen tekninen eritelmä on saavuttanut merkittävän tasoisen hyväksynnän markkinoilla. |
Perustelu | |
Standardoidut ratkaisut eivät saisi olla ristiriidassa keskenään. Standardien olisi muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Standardoitujen teknisten ratkaisujen olisi annettava yhtäläiset mahdollisuudet yrityksille niin, että ne voivat suunnitella kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. Standardoitujen teknisten ratkaisujen pitäisi antaa kuluttajalle selvä viite siitä, mitä kannattaa ostaa. | |
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(22) Valitut tieto- ja viestintätekniikan standardit voisivat edesauttaa yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16 päivänä syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY täytäntöönpanoa; päätöksessä vahvistetaan kaudeksi 2010–2015 eurooppalaisten julkishallintojen, unionin toimielimet ja muut elimet mukaan luettuina, yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma, jossa tuotetaan yhteentoimivuutta parantavia yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja. |
(22) Valitut tieto- ja viestintätekniikan tekniset eritelmät voisivat edesauttaa yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16 päivänä syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY täytäntöönpanoa; päätöksessä vahvistetaan kaudeksi 2010–2015 eurooppalaisten julkishallintojen, unionin toimielimet ja muut elimet mukaan luettuina, yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma, jossa tuotetaan yhteentoimivuutta parantavia yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja. |
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(23) Tieto- ja viestintätekniikan alalla voi tulla esiin tilanteita, joissa on asianmukaista edistää tai vaatia tiettyjen standardien noudattamista unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa yhteentoimivuus sisämarkkinoilla ja parantaa käyttäjien valinnanvapautta. Toisinaan voi olla myös niin, etteivät tietyt eurooppalaiset standardit enää vastaa kuluttajien tarpeita tai että ne haittaavat teknologista kehittämistä. Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/21/EY säädetään näiden syiden vuoksi, että komissio voi tarvittaessa pyytää eurooppalaisia standardointielimiä laatimaan standardeja, laatimaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan luettelon standardeista ja/tai eritelmistä, joiden käyttöä suositellaan tai joiden noudattamisesta tehdään pakollista, taikka poistamaan standardeja ja/tai eritelmiä kyseisestä luettelosta. |
(23) Tieto- ja viestintätekniikan alalla voi tulla esiin tilanteita, joissa on asianmukaista edistää tai vaatia tiettyjen standardien noudattamista unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa yhteentoimivuus sisämarkkinoilla ja parantaa käyttäjien valinnanvapautta. Toisinaan voi olla myös niin, etteivät tietyt eurooppalaiset standardit enää vastaa kuluttajien tarpeita tai että ne haittaavat teknologista kehittämistä. Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/21/EY säädetään näiden syiden vuoksi, että komissio voi tarvittaessa pyytää eurooppalaisia standardointijärjestöjä laatimaan standardeja, laatimaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan luettelon standardeista ja/tai eritelmistä, joiden käyttöä suositellaan, taikka poistamaan standardeja ja/tai eritelmiä kyseisestä luettelosta. |
Perustelu | |
Standardit eivät ole sitovia. Ne ovat vapaaehtoisia ja sellaisina niiden olisi säilyttävä. | |
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(29) Standardointitoimien rahoituksella olisi voitava lisäksi kattaa standardien tai muiden standardointituotteiden laatimiseen liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet. Tämä on tarpeen erityisesti kun kyse on tutkimustoimista, lainsäädännön valmisteluun tarvittavien asiakirjojen laatimisesta, laboratorioiden välisten kokeiden suorittamisesta ja standardien validoinnista tai evaluoinnista. Standardoinnin edistämistä sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla olisi lisäksi jatkettava kolmansille maille annettavaan tekniseen apuun ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvien ohjelmien kautta. Unionissa toimivien yritysten markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi olisi voitava myöntää avustuksia muille elimille ehdotuspyyntöjen perusteella tai tarvittaessa hankintasopimusten avulla. |
(29) Standardointitoimien rahoituksella olisi voitava lisäksi kattaa standardien tai muiden standardointituotteiden laatimiseen liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet. Tämä on tarpeen erityisesti kun kyse on tutkimustoimista, lainsäädännön valmisteluun tarvittavien asiakirjojen laatimisesta ja laboratorioiden välisten kokeiden suorittamisesta. Standardoinnin edistämistä sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla olisi lisäksi jatkettava kolmansille maille annettavaan tekniseen apuun ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvien ohjelmien kautta. Unionissa toimivien yritysten markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi olisi voitava myöntää avustuksia edellä mainittuja tehtäviä suorittaville elimille ehdotuspyyntöjen perusteella tai tarvittaessa hankintasopimusten avulla. |
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 33 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(33) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä perussopimuksen 290 artiklan mukaisesti siltä osin kuin kyse on tämän asetuksen liitteiden muuttamisesta, jotta voidaan saattaa eurooppalaisten standardointielinten luettelot ajan tasalle, mukauttaa tieto- ja viestintätekniikan alan standardien tunnustamista koskevat kriteerit tekniikan kehitykseen sekä mukauttaa pk-yrityksiä ja yhteiskunnan sidosryhmiä edustaviin järjestöihin sovellettavat kriteerit uuteen kehitykseen niiden voittoa tavoittelemattoman luonteen ja edustavuuden suhteen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla. |
(33) Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti siltä osin kuin kyse on tämän asetuksen liitteiden muuttamisesta, jotta voidaan saattaa eurooppalaisten standardointijärjestöjen luettelot ajan tasalle, mukauttaa tieto- ja viestintätekniikan alan standardien tunnustamista koskevat kriteerit tekniikan kehitykseen sekä mukauttaa pk-yrityksiä ja yhteiskunnan sidosryhmiä edustaviin järjestöihin sovellettavat kriteerit uuteen kehitykseen niiden edustavuuden suhteen. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaisia kuulemisia, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 34 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(34) Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat tarvittavat asiakirjat samanaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. |
Poistetaan. |
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(36) Hyväksyttäessä täytäntöönpanopäätöksiä, jotka koskevat sellaisia yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joita komissio pitää perusteltuina, ja kun asianomaisen yhdenmukaisen standardin viitetietoja ei vielä ollut julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jolloin asianomainen standardi ei vielä ollut johtanut olettamukseen sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisuudesta, olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä. |
(36) Hyväksyttäessä täytäntöönpanopäätöksiä, jotka koskevat sellaisia eurooppalaista standardointia koskevaan vuotuiseen työohjelmaan ja yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joita komissio pitää perusteltuina, ja kun asianomaisen yhdenmukaisen standardin viitetietoja ei vielä ollut julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jolloin asianomainen standardi ei vielä ollut johtanut olettamukseen sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisuudesta, olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä. |
Perustelu | |
Jäsenvaltioita olisi kuultava standardointia koskevasta työohjelmasta. | |
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(37) Hyväksyttäessä täytäntöönpanopäätöksiä, jotka koskevat sellaisia yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joita komissio pitää perusteltuina, ja kun asianomaisen yhdenmukaisen standardin viitetiedot oli jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, koska tällaisella päätöksellä voisi olla vaikutusta olettamukseen sovellettavien olennaisten vaatimusten mukaisuudesta. |
(37) Hyväksyttäessä täytäntöönpanopäätöksiä, jotka koskevat sellaisia yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joita komissio pitää perusteltuina, ja kun asianomaisen yhdenmukaisen standardin viitetiedot oli jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, koska tällaisella päätöksellä voisi olla vaikutusta olettamukseen sovellettavien olennaisten vaatimusten mukaisuudesta. Kansallisten viranomaisten olisi annettava standardointiprosessiin oma panoksensa kansallisten standardointijärjestöjensä kautta, jotta yhdenmukaistettujen standardien statuksen muutoksia olisi mahdollisimman vähän sen jälkeen, kun niiden viitetiedot on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 39 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(39) Direktiivejä 98/34/EY, 89/686/ETY, 93/15/ETY, 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY olisi sen vuoksi muutettava. |
(39) Direktiivejä 89/686/ETY, 93/15/ETY, 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY olisi sen vuoksi muutettava. |
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 1 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan eurooppalaisten standardointielinten, kansallisten standardointielinten ja komission väliseen yhteistyöhön, unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevien, tuotteisiin sekä palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen, tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustamiseen sekä eurooppalaisen standardoinnin rahoitukseen. |
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan eurooppalaisten standardointijärjestöjen, kansallisten standardointijärjestöjen ja komission väliseen yhteistyöhön, unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevien, tuotteisiin sekä palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen, tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustamiseen, eurooppalaisen standardoinnin rahoitukseen sekä eurooppalaisten sidosryhmiä edustavien organisaatioiden tasapainoisen edustuksen edellytyksiin. |
|
|
(Vastaava muutos tehdään kaikkialle tekstiin. Jos tarkistus hyväksytään, koko tekstiin on tehtävä teknisiä muutoksia.) |
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 alakohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. 'standardilla' tarkoitetaan teknistä eritelmää, joka on tarkoitettu toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten ja jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä: |
1. 'standardilla' tarkoitetaan teknistä eritelmää, joka on laadittu yhteisymmärryksessä ja jonka tunnustettu standardointijärjestö on hyväksynyt toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten ja jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä: |
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 alakohta – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) 'kansainvälisellä standardilla' tarkoitetaan kansainvälisen standardointielimen vahvistamaa standardia |
a) 'kansainvälisellä standardilla' tarkoitetaan kansainvälisen standardointijärjestön vahvistamaa standardia |
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 alakohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) 'eurooppalaisella standardilla' tarkoitetaan jonkin eurooppalaisen standardointielimen vahvistamaa standardia |
b) 'eurooppalaisella standardilla' tarkoitetaan jonkin eurooppalaisen standardointijärjestön vahvistamaa standardia, joka pannaan täytäntöön julkaisemalla se identtisenä kansallisena standardina ja joka velvoittaa kansalliset standardointijärjestöt poistamaan käytöstä mahdolliset aiemmat sen kanssa ristiriidassa olevat kansalliset standardit; |
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 alakohta – c alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c) 'yhdenmukaistetulla standardilla' tarkoitetaan eurooppalaista standardia, joka on vahvistettu komission esittämän pyynnön perusteella unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi |
c) 'yhdenmukaistetulla standardilla' tarkoitetaan eurooppalaista standardia, joka on vahvistettu komission esittämän pyynnön perusteella unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi ja jonka viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä |
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 alakohta – d alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
d) 'kansallisella standardilla' tarkoitetaan kansallisen standardointielimen vahvistamaa standardia |
d) 'kansallisella standardilla' tarkoitetaan kansallisen standardointijärjestön vahvistamaa standardia |
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 alakohta – e alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
e) 'tieto- ja viestintätekniikan standardilla' tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan alan standardia |
Poistetaan. |
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 4 alakohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. 'teknisellä eritelmällä' tarkoitetaan asiakirjassa olevaa eritelmää, jossa vahvistetaan jokin seuraavista: |
4. 'teknisellä eritelmällä' tarkoitetaan asiakirjassa olevaa eritelmää, jossa esitetään tuotteelta, prosessilta, palvelulta tai järjestelmältä edellytettävät tekniset vaatimukset ja jossa vahvistetaan jokin seuraavista: |
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 4 alakohta – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) kyseiseltä tuotteelta edellytettävät ominaisuudet, kuten laatutaso, suorituskyky, yhteentoimivuus, turvallisuus tai mitat, mukaan luettuina vaatimukset, joita sovelletaan tuotteeseen ja jotka koskevat myyntinimitystä, terminologiaa, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkauksia, merkintöjä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä |
a) kyseiseltä tuotteelta edellytettävät ominaisuudet, kuten laatutaso, suorituskyky, yhteentoimivuus, ympäristönsuojelu, kansanterveys, turvallisuus tai mitat, mukaan luettuina vaatimukset, joita sovelletaan tuotteeseen ja jotka koskevat myyntinimitystä, terminologiaa, symboleja, testausta ja testausmenetelmiä, pakkauksia, merkintöjä ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjä |
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 4 alakohta – c alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c) palvelulta edellytettävät ominaisuudet, kuten laatutaso, suorituskyky, yhteentoimivuus ja turvallisuus, mukaan luettuina palveluntarjoajaan sovellettavat vaatimukset vastaanottajan saataville asetettavista direktiivin 2006/123/EY 22 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetuista tiedoista |
c) palvelulta edellytettävät ominaisuudet, kuten laatutaso, suorituskyky, yhteentoimivuus, ympäristönsuojelu, kansanterveys ja turvallisuus, mukaan luettuina palveluntarjoajaan sovellettavat vaatimukset vastaanottajan saataville asetettavista direktiivin 2006/123/EY 22 artiklan 1–3 kohdassa tarkoitetuista tiedoista |
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 4 a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
4 a. 'tieto- ja viestintätekniikan teknisellä eritelmällä' tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan alan teknistä eritelmää |
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 7 a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
7 a. 'kansallisella standardointijärjestöllä' tarkoitetaan liitteessä I a mainittua järjestöä |
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. Eurooppalaisten ja kansallisten standardointielinten on viimeistään työohjelmansa julkaisemisajankohtana ilmoitettava työohjelmasta muille eurooppalaisille ja kansallisille standardointielimille ja komissiolle. |
4. Eurooppalaisten ja kansallisten standardointijärjestöjen on viimeistään kaksi kuukautta ennen työohjelmansa julkaisemista ilmoitettava työohjelmasta muille eurooppalaisille ja kansallisille standardointijärjestöille ja komissiolle, jotka toimittavat huomautuksensa viimeistään kuukauden kuluttua työohjelmasta ilmoittamisesta. |
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 5 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5. Kansalliset standardointielimet eivät saa vastustaa jonkin standardointikohteen sisällyttämistä eurooppalaisen standardointielimen työohjelmaan. |
5. Kansalliset standardointijärjestöt eivät saa vastustaa jonkin standardointikohteen sisällyttämistä eurooppalaisen standardointijärjestön työohjelmaan, kun merkityksestä sisämarkkinoiden kannalta on esitetty kielteisiä huomautuksia. |
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Kunkin eurooppalaisen ja kansallisen standardointielimen on pyynnöstä toimitettava muille eurooppalaisille ja kansallisille standardointielimille ja komissiolle ehdotukset kansalliseksi tai eurooppalaiseksi standardiksi taikka eurooppalaiseksi standardointituotteeksi. |
1. Kunkin eurooppalaisen ja kansallisen standardointijärjestön on pyynnöstä toimitettava ainakin sähköisessä muodossa muille eurooppalaisille ja kansallisille standardointijärjestöille ja komissiolle ehdotukset kansalliseksi tai eurooppalaiseksi standardiksi taikka eurooppalaiseksi standardointituotteeksi. Kunkin kansallisen standardiehdotuksen otsikko on toimitettava jäsenvaltion kielten lisäksi myös englanniksi. |
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Kun eurooppalaiset ja kansalliset standardointielimet saavat muilta eurooppalaisilta ja kansallisilta standardointielimiltä tai komissiolta tällaista ehdotusta koskevia huomautuksia, niiden on viipymättä vastattava niihin ja otettava ne asianmukaisesti huomioon. |
2. Kun eurooppalaiset ja kansalliset standardointijärjestöt saavat muilta eurooppalaisilta ja kansallisilta standardointijärjestöiltä tai komissiolta 1 kohdassa tarkoitettua ehdotusta koskevia huomautuksia, niiden on kahden kuukauden kuluessa vastattava niihin ja otettava ne asianmukaisesti huomioon. |
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) standardiehdotukset julkaistaan siten, että muihin jäsenvaltioihin sijoittuneilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksia |
a) varmistetaan, että julkaistut kansalliset standardiehdotukset ovat saatavilla siten, että kaikilla ja erityisesti muihin jäsenvaltioihin sijoittuneilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksia |
Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
3 a. Kansalliset standardointijärjestöt eivät saa ryhtyä eurooppalaisen standardin laatimisen aikana tai sen hyväksymisen jälkeen toimiin, jotka saattavat vaikuttaa suunniteltuun yhdenmukaistamiseen, eivätkä varsinkaan julkaista kyseisellä alalla uutta tai tarkistettua kansallista standardia, joka ei ole täysin voimassa olevan eurooppalaisen standardin mukainen. Kun uusi eurooppalainen standardi julkaistaan, sen kanssa ristiriidassa olevat kansalliset standardit on poistettava käytöstä. |
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 4 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
4 a artikla |
|
|
Internetin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttö standardointijärjestelmässä |
|
|
Kansallisten ja eurooppalaisten standardointijärjestöjen on edistettävä internetin sekä tieto- ja viestintätekniikan käyttöä standardointijärjestelmässä erityisesti |
|
|
a) luomalla helppokäyttöinen verkossa toimiva kuulemisjärjestely, jonka avulla kaikki sidosryhmät voivat esittää huomautuksia standardiehdotuksista, ja |
|
|
b) järjestämällä mahdollisuuksien mukaan teknisten komiteoiden virtuaalikokouksia muun muassa verkko- ja videokonferenssien avulla. |
Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Eurooppalaisten standardointielinten on huolehdittava siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'pk-yritykset', kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmät ovat etenkin liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden välityksellä asianmukaisella tavalla edustettuina politiikan kehittämisessä sekä vähintään seuraavissa eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimisen vaiheissa: |
1. Eurooppalaisten standardointijärjestöjen on edistettävä ja helpotettava sitä, että kaikki sidosryhmät, kuten markkinavalvonta- ja muut viranomaiset, pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'pk-yritykset', kuluttaja- ja vammaisjärjestöt sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmät, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, voivat osallistua asianmukaisesti edustettuina etenkin liitteessä III tarkoitettujen sidosryhmiä edustavien organisaatioiden välityksellä asianmukaisella tavalla politiikan kehittämiseen sekä vähintään seuraaviin eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimisen vaiheisiin: |
Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – d a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
d a) yhteisymmärrykseen pyrkiminen |
Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
1 a. Eurooppalaisten standardointijärjestöjen on edistettävä ja helpotettava tämän asetuksen liitteessä III tarkoitettujen sidosryhmiä edustavien organisaatioiden tosiasiallista osallistumista, jotta näiden edustusta voidaan parantaa. Tällainen osallistuminen ei tarkoita, että näille organisaatioille olisi annettava ääni- tai veto-oikeus standardien laadintaprosessissa. |
Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Eurooppalaisten standardointielinten on huolehdittava siitä, että yritykset, tutkimuskeskukset sekä korkeakoulut ja muut oikeushenkilöt ovat asianmukaisesti edustettuina teknisellä tasolla standardointitoimissa, joita toteutetaan poliittisesti tai teknisen innovoinnin kannalta merkittävillä uusilla aloilla, joihin liittyy merkittäviä poliittisia tai tekniseen innovointiin liittyviä näkökohtia, mikäli kyseiset oikeushenkilöt ovat osallistuneet kyseiseen alaan liittyvään hankkeeseen, jota unioni rahoittaa tutkimuksen ja teknisen kehittämisen alalla toteutettavasta monivuotisesta puiteohjelmasta. |
2. Eurooppalaisten standardointijärjestöjen on edistettävä sitä, että yritykset, tutkimuskeskukset, komission yhteinen tutkimuskeskus, korkeakoulut, jäsenvaltioiden markkinavalvontaviranomaiset, työmarkkinaosapuolet ja muut oikeushenkilöt ovat asianmukaisesti edustettuina teknisellä tasolla standardointitoimissa, joita toteutetaan poliittisesti tai teknisen innovoinnin kannalta merkittävillä uusilla aloilla, joihin liittyy merkittäviä poliittisia tai tekniseen innovointiin liittyviä näkökohtia, mikäli kyseiset oikeushenkilöt ovat osallistuneet kyseiseen alaan liittyvään hankkeeseen, jota unioni rahoittaa tutkimuksen, innovoinnin ja teknisen kehittämisen alalla toteutettavasta monivuotisesta puiteohjelmasta. |
Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi 5 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
5 a artikla |
|
|
Pk-yritysten mahdollisuudet hyödyntää standardeja |
|
|
1. Kansallisten standardointijärjestöjen on kansallisen delegoinnin periaatteen mukaisesti edistettävä ja helpotettava pk-yritysten mahdollisuuksia hyödyntää standardeja ja osallistua niiden laatimiseen erityisesti seuraavien keinojen avulla: |
|
|
a) standardien tiivistelmien antaminen käyttöön maksutta järjestöjen verkkosivustoilla |
|
|
b) erityisesti pk-yritysten kannalta kiinnostavien standardointihankkeiden yksilöiminen vuotuisissa työohjelmissa |
|
|
c) pk-yritysten mahdollisuus osallistua standardointitoimintaan ilman että niiden olisi liityttävä jäseneksi kansalliseen standardointijärjestöön |
|
|
d) pk-yritysten mahdollisuus tutustua maksutta standardiehdotuksiin. |
|
|
2. Edellä 1 kohdassa määriteltyjen mahdollisuuksien lisäksi kansallisten standardointijärjestöjen on kansallisen delegoinnin periaatteen mukaisesti edistettävä ja helpotettava mikroyritysten ja pienten yritysten mahdollisuuksia hyödyntää standardeja ja osallistua niiden laatimiseen erityisesti seuraavien keinojen avulla: |
|
|
a) standardien tarjoaminen erityishinnoin tai standardipakettien tarjoaminen alennettuun hintaan |
|
|
b) mahdollisuus osallistua standardointitoimintaan maksutta tai erityishintaan. |
|
|
3. Edellä olevien 1 ja 2 kohdan mukaisesti aiheutuneiden kustannusten kattamisesta päätetään kansallisella tasolla. |
|
|
4. Kansallisten standardointijärjestöjen on lähetettävä joka toinen vuosi eurooppalaisille standardointijärjestöille kertomus toimistaan, joilla ne pyrkivät täyttämään 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut vaatimukset, ja kaikista muista toimista, joilla ne parantavat pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua niiden standardointitoimintaan. Niiden on julkaistava nämä kertomukset verkkosivustoillaan. |
Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi 5 b artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
5 b artikla |
|
|
Pk-yrityksiä koskevien hyvien toimintatapojen vaihto |
|
|
Kansallisten standardointijärjestöjen on vaihdettava hyviä toimintatapoja, joilla ne pyrkivät lisäämään pk-yritysten osallistumista standardointitoimintaan ja lisäämään ja helpottamaan standardien käyttöä. |
Tarkistus 58 Ehdotus asetukseksi 5 c artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
5 c artikla |
|
|
Viranomaisten osallistuminen eurooppalaiseen standardointiin |
|
|
Jäsenvaltioiden on edistettävä markkinavalvonta- ja muiden viranomaisten osallistumista kansalliseen standardointitoimintaan, jonka tarkoituksena on laatia tai tarkistaa komission 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti pyytämiä standardeja. |
Perustelu | |
Viranomaisten osallistumisen "edistäminen" on "varmistamista" huomattavasti realistisempi tavoite, ja siitäkin käy ilmi, että viranomaiset ovat tärkeässä asemassa. | |
Tarkistus 59 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Komissio laatii eurooppalaista standardointia koskevan vuotuisen työohjelman, jossa esitetään ne eurooppalaiset standardit ja eurooppalaiset standardointituotteet, joiden laatimista se aikoo pyytää eurooppalaisilta standardointielimiltä 7 artiklan mukaisesti. |
1. Komissio laatii eurooppalaisia standardointijärjestöjä ja kaikkia liitteessä III mainittuja ja muita sidosryhmiä kuultuaan eurooppalaista standardointia koskevan vuotuisen työohjelman, jossa esitetään ne eurooppalaiset standardit ja eurooppalaiset standardointituotteet, joiden laatimista se aikoo pyytää eurooppalaisilta standardointijärjestöiltä 7 artiklan 1 kohdan mukaisesti. |
Tarkistus 60 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 kohta – 1 a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun eurooppalaista standardointia koskevaan työohjelmaan sisällytetään myös eurooppalaisen standardoinnin kansainväliseen ulottuvuuteen liittyviä tavoitteita unionin lainsäädännön ja politiikan tukemiseksi, ja siinä esitetään myös työnjako kansainvälisen yhteistyön kehittämiseksi. |
Tarkistus 61 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa eurooppalaista standardointia koskevassa työohjelmassa esitetään, miten standardointi sisällytetään Eurooppa 2020 -strategiaan ja miten strategian ja työohjelman välisestä johdonmukaisuudesta huolehditaan. |
Tarkistus 62 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 b kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 b. Komissio julkaisee 1 kohdassa tarkoitetun työohjelman verkkosivustollaan ja toimittaa sen Euroopan parlamentille ja neuvostolle. |
Tarkistus 63 Ehdotus asetukseksi 6 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
6 a artikla |
|
|
Yhteinen tutkimuskeskus |
|
|
Komission yhteinen tutkimuskeskus auttaa 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun eurooppalaista standardointia koskevan työohjelman laadinnassa ja osallistuu eurooppalaisten standardointijärjestöjen toimintaan tarjoamalla omilla asiantuntemusaloillaan tieteellistä tukea sen varmistamiseksi, että standardeissa otetaan huomioon taloudellinen kilpailukyky ja yhteiskunnalliset vaatimukset, kuten ekologinen kestävyys ja turvallisuusnäkökohdat. |
Tarkistus 64 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Komissio voi pyytää yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointielintä laatimaan eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen vahvistetussa määräajassa. Niiden on oltava markkinalähtöisiä, niissä on otettava huomioon yleinen etu, ja niiden on perustuttava yhteisymmärrykseen. |
1. Komissio voi pyytää yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointijärjestöä laatimaan eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen kohtuullisessa määräajassa. Niiden on oltava markkinalähtöisiä, niissä on otettava huomioon yleinen etu ja komission pyynnössä selkeästi ilmoitetut toimintapoliittiset tavoitteet, ja niiden on perustuttava yhteisymmärrykseen. Tässä tarkoituksessa komissio kuulee ennen pyynnön esittämistä kohtuullisessa määräajassa eurooppalaisia standardointijärjestöjä, kaikkia liitteessä III mainittuja ja muita sidosryhmiä sekä kansallisten asiantuntijoiden komiteaa, joka on perustettu mahdollisen vastaavan alakohtaisen direktiivin perusteella, ja ilmoittaa asiasta kaikille Euroopan avoimuusrekisteriin kirjatuille intressitahoille. Ennen pyynnön esittämistä komissio varmistaa pyynnön toteuttamista arvioidessaan, että palveluita koskeva lainsäädäntökehys pannaan täytäntöön ja että tässä noudatetaan täysin Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa määrättyä unionin ja sen jäsenvaltioiden välistä toimivallan jakoa. Komission esittämä pyyntö ei vaikuta oikeuteen neuvotella, tehdä ja panna täytäntöön työehtosopimuksia eikä oikeuteen ryhtyä työtaistelutoimenpiteisiin unionin oikeuden mukaista kansallista lainsäädäntöä ja kansallisia käytäntöjä noudattaen. |
Tarkistus 65 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Komissio ilmoittaa asianomaiselle eurooppalaiselle standardointielimelle kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän vastaanottamisesta avustuksen myöntämisestä eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen laatimista varten. |
3. Komissio ilmoittaa asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle yhden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän vastaanottamisesta avustuksen myöntämisestä eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen laatimista varten. |
Perustelu | |
Komission olisi pystyttävä työskentelemään yhtä nopeasti kuin eurooppalaisten standardointijärjestöjen, joille on 7 artiklan 2 kohdassa asetettu yhden kuukauden määräaika. | |
Tarkistus 66 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Jos jäsenvaltio katsoo, että yhdenmukaistettu standardi ei täysin täytä niitä vaatimuksia, jotka sen on tarkoitus kattaa ja joista säädetään soveltuvassa unionin lainsäädännössä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle. |
1. Jos jäsenvaltio tai Euroopan parlamentti katsoo, että yhdenmukaistettu standardi ei täysin täytä niitä vaatimuksia, jotka sen on tarkoitus kattaa ja joista säädetään soveltuvassa unionin lainsäädännössä, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle ja liitettävä ilmoitukseen yksityiskohtainen selvitys. |
Perustelu | |
Ks. eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuutta koskevan Euroopan parlamentin mietinnön (A7-0276/2010) 25 kohdan sanamuoto. Koska Euroopan parlamentti osallistuu tavalliseen lainsäätämisjärjestykseen yhdenvertaisesti neuvoston kanssa, sillä on oltava oikeus vastustaa yhdenmukaistettua standardia. | |
Tarkistus 67 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 a. Jos komissiolle ei ole ilmoitettu yhdenmukaistettua standardia koskevasta vastalauseesta tai se on katsonut vastalauseen perusteettomaksi, komissio julkaisee standardin viipymättä Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Tarkistus 68 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 3 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
3 a. Komissio julkaisee ja saattaa säännöllisesti ajan tasalle verkkosivustollaan luettelon niistä yhdenmukaistetuista standardeista, joista on tehty 2 kohdassa tarkoitettu päätös. |
Perustelu | |
Markkinoiden varmuuden vuoksi on tärkeää, että jos komissio päättää olla tunnustamatta yhdenmukaistettua standardia lainsäädännön vaatimusten mukaiseksi, tämä tapahtuu mahdollisimman avoimesti. | |
Tarkistus 69 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. Tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. |
4. Tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen sen jälkeen, kun on kohtuullisessa määräajassa kuultu mahdollisen vastaavan alakohtaisen direktiivin nojalla perustettua kansallisten asiantuntijoiden komiteaa. |
Tarkistus 70 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 5 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5. Tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
5. Tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen sen jälkeen, kun on kohtuullisessa määräajassa kuultu mahdollisen vastaavan alakohtaisen direktiivin nojalla perustettua kansallisten asiantuntijoiden komiteaa. |
Tarkistus 71 Ehdotus asetukseksi 8 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
8 a artikla
|
|
|
Sidosryhmiä edustavia organisaatioita koskeva ilmoittamisjärjestelmä |
|
|
Komissio perustaa asiasta kiinnostuneille eurooppalaisille liike-elämän keskusjärjestöille ja liitteessä III mainituille sidosryhmiä edustaville organisaatioille ilmoittamisjärjestelmän, jotta voidaan varmistaa asianmukaiset kuulemiset ja merkitys markkinoiden kannalta ennen |
|
|
– edellä 6 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun eurooppalaista standardointia koskevan työohjelman hyväksymistä |
|
|
– edellä 6 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen standardointipyyntöjen hyväksymistä |
|
|
– edellä 8 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua päätöksentekoa yhdenmukaistettuja standardeja vastaan esitetyistä vastalauseista. |
Tarkistus 72 Ehdotus asetukseksi IV luku – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tieto- ja viestintätekniikan standardit |
Tieto- ja viestintätekniikan alan tekniset eritelmät |
Tarkistus 73 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustaminen |
Tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustaminen ja käyttö |
Tarkistus 74 Ehdotus asetukseksi 9 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Komissio voi joko direktiivissä 2004/18/EY tarkoitetun viranomaisen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan päättää tunnustaa liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttävät tekniset eritelmät, jotka eivät ole kansallisia, eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja, tieto- ja viestintätekniikan standardeiksi. |
Komissio voi joko jäsenvaltion ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan ja eurooppalaisten standardointijärjestöjen ja kaikkien sidosryhmien, komission perustama tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevä eurooppalainen sidosryhmäfoorumi mukaan lukien, kanssa neuvoteltuaan päättää viitata liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttäviin tieto- ja viestintätekniikan teknisiin eritelmiin, jotka eivät ole kansallisia, eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja. |
Tarkistus 75 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tieto- ja viestintätekniikan standardien käyttö julkisissa hankinnoissa |
Tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien käyttö julkisissa hankinnoissa |
Tarkistus 76 Ehdotus asetukseksi 10 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Edellä 9 artiklassa tarkoitettuja tieto- ja viestintätekniikan standardeja on pidettävä direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY ja asetuksessa (EY) N:o 2342/2002 tarkoitettuina yhteisinä teknisinä eritelminä. |
Tämän asetuksen 9 artiklassa tarkoitettuja tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiä eritelmiä on pidettävä direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY ja asetuksessa (EY) N:o 2342/2002 tarkoitettuina yhteisinä teknisinä eritelminä. |
Tarkistus 77 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – c alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c) eurooppalaiseen standardointiin liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet, kuten selvitykset, yhteistyötoimet, seminaarit, arvioinnit, vertailuanalyysit, tutkimustyö, laboratoriotyö, laboratorioidenväliset testit, vaatimustenmukaisuuden arviointi sekä toimet, joilla varmistetaan, että eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimis- ja tarkistamisajat lyhenevät |
c) eurooppalaiseen standardointiin liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet, kuten selvitykset, yhteistyötoimet, mukaan lukien kansainvälinen yhteistyö, seminaarit, arvioinnit, vertailuanalyysit, tutkimustyö, laboratoriotyö, laboratorioidenväliset testit, vaatimustenmukaisuuden arviointi sekä toimet, joilla varmistetaan, että eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimis- ja tarkistamisajat lyhenevät vaikuttamatta kuitenkaan avoimuutta, laatua, läpinäkyvyyttä ja kaikkien sidosryhmien yhteisymmärrystä koskevien periaatteiden soveltamiseen |
Tarkistus 78 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – d alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
d) eurooppalaisten standardointielinten keskussihteeristöjen toimet, kuten politiikan kehittäminen, standardointitoimien koordinointi, tekninen työ ja tiedottaminen intressitahoille |
d) eurooppalaisten standardointijärjestöjen keskussihteeristöjen toimet, kuten politiikan kehittäminen, standardointitoimien koordinointi, sääntelyä koskeva kansainvälinen vuoropuhelu, tekninen työ ja tiedottaminen intressitahoille sekä vammaisten henkilöiden tiedottaminen näistä asioista |
Tarkistus 79 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – e alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
e) unionin politiikan ja lainsäädännön tukemisessa käytettävien eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden kääntäminen tarvittaessa unionin virallisille kielille, jotka eivät ole eurooppalaisten standardointielinten työkieliä, tai perustelluissa tapauksissa muille kuin unionin virallisille kielille |
e) unionin politiikan ja lainsäädännön tukemisessa käytettävien eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden kääntäminen unionin virallisille kielille, jotka eivät ole eurooppalaisten standardointijärjestöjen työkieliä, tai perustelluissa tapauksissa muille kuin unionin virallisille kielille |
Tarkistus 80 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – f alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
f) sellaisten tietojen laatiminen, joilla selostetaan, tulkitaan ja yksinkertaistetaan eurooppalaisia standardeja tai eurooppalaisia standardointituotteita, kuten käyttäjän oppaat, tiedot hyvistä toimintatavoista sekä tiedotustoimet |
f) sellaisten helposti saatavilla olevien tietojen laatiminen, joilla selostetaan, tulkitaan ja yksinkertaistetaan eurooppalaisia standardeja tai eurooppalaisia standardointituotteita, kuten käyttäjän oppaat, standardien tiivistelmät, tiedot hyvistä toimintatavoista sekä tiedotustoimet, strategiat ja koulutusohjelmat; kyseiset tiedot ja aineistot on asetettava saataville esteettömässä sähköisessä muodossa ja myös vammaisten kannalta saavutettavassa muodossa |
Tarkistus 81 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 2 kohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) muille elimille, joiden tehtäväksi on annettu suorittaa 1 kohdan a, c ja g alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä yhdessä eurooppalaisten standardointielinten kanssa. |
b) muille kansallisille ja eurooppalaisille elimille, joiden tehtäväksi on annettu suorittaa 1 kohdan a, c ja g alakohdassa tarkoitettuja tehtäviä yhdessä eurooppalaisten standardointijärjestöjen kanssa. |
Tarkistus 82 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) oikeudellinen ja tekninen asiantuntija-apu – myös selvitykset – joka liittyy eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden tarpeen arviointiin ja niiden laatimiseen |
b) oikeudellinen ja tekninen asiantuntija-apu – myös selvitykset – joka liittyy eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden tarpeen arviointiin ja niiden laatimiseen, sekä asiantuntijoiden koulutus |
Tarkistus 83 Ehdotus asetukseksi 12 artikla – d alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
d) eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laadun ja unionin politiikan ja lainsäädännön mukaisuuden tarkastaminen |
Poistetaan. |
Tarkistus 84 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 1 kohta – b alakohta – i alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
i) edellä 11 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatiminen ja tarkistaminen |
Poistetaan. |
Tarkistus 85 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Komissio vahvistaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut avustusten määrää koskevat rahoitusjärjestelyt ja tarpeen mukaan rahoituksen enimmäisprosenttiosuuden toimityyppiä kohti. |
3. Komissio vahvistaa eurooppalaisia standardointijärjestöjä kuultuaan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut avustusten määrää koskevat rahoitusjärjestelyt ja tarpeen mukaan rahoituksen enimmäisprosenttiosuuden toimityyppiä kohti. |
Tarkistus 86 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 4 kohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) pk-yritykset, kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmät ovat asianmukaisesti edustettuina 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa eurooppalaisessa standardoinnissa. |
b) eurooppalaiset standardointijärjestöt edistävät pk-yritysten, kuluttajajärjestöjen sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmien, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, asianmukaista osallistumista 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuun eurooppalaiseen standardointiin. |
Tarkistus 87 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) saatetaan liitteessä I oleva eurooppalaisten standardointielinten luettelo ajan tasalle |
a) saatetaan liitteessä I oleva eurooppalaisten standardointijärjestöjen luettelo ajan tasalle, jotta voidaan ottaa huomioon niiden nimien tai rakenteen muutokset |
Tarkistus 88 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – a a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
a a) laaditaan liitteessä I a tarkoitettujen kansallisten standardointijärjestöjen luettelo ja pidetään se ajan tasalla |
Tarkistus 89 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) mukautetaan liitteessä II asetetut tieto- ja viestintätekniikan alan standardien tunnustamista koskevat kriteerit tekniikan kehitykseen |
b) mukautetaan liitteessä II asetetut tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustamista koskevat kriteerit tekniikan kehitykseen mutta ei kuitenkaan luoda uusia kriteereitä eikä luovuta entisistä |
Tarkistus 90 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – c alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c) mukautetaan liitteessä III asetetut pk-yrityksiä ja yhteiskunnan sidosryhmiä edustaviin organisaatioihin sovellettavat kriteerit uuteen kehitykseen niiden voittoa tavoittelemattoman luonteen ja edustavuuden suhteen. |
c) mukautetaan liitteessä III asetetut pk-yrityksiä ja yhteiskunnan sidosryhmiä edustaviin organisaatioihin sovellettavat kriteerit uuteen kehitykseen niiden voittoa tavoittelemattoman luonteen ja edustavuuden suhteen mutta ei kuitenkaan luoda uusia kriteereitä tai organisaatioita eikä luovuta entisistä. |
Tarkistus 91 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – 1 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
1 a. Edellä 1 kohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut päätökset tehdään sen jälkeen, kun on ensin neuvoteltu eurooppalaisten standardointijärjestöjen kanssa. |
Perustelu | |
Päätökset ovat ratkaisevan tärkeitä standardointijärjestelmän kannalta, joten eurooppalaisten standardointijärjestöjen on oltava niissä mukana. | |
Tarkistus 92 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. |
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) |
Tarkistus 93 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Siirretään 16 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen. |
2. Siirretään 16 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle viideksi vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä. |
Tarkistus 94 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. |
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen päätöksentekomenettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii kaikin tavoin ilmoittamaan asiasta komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja peruuttamisen mahdolliset syyt. |
|
|
Peruuttamispäätöksellä lopetetaan kyseisessä päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. |
Tarkistus 95 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 5 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5. Edellä olevan 16 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. |
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) |
Tarkistus 96 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. |
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Komitea tapaa eurooppalaiset ja kansalliset standardointijärjestöt vähintään kaksi kertaa vuodessa. |
Perustelu | |
Päätökset ovat ratkaisevan tärkeitä standardointijärjestelmän kannalta, joten eurooppalaisten standardointijärjestöjen on oltava niissä mukana. | |
Tarkistus 97 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 4 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
4 a. Komissio voi kutsua liitteissä I, I a ja III tarkoitetut organisaatiot tai muita sidosryhmiä tarkkailijoiksi komitean 1 kohdassa tarkoitettuihin kokouksiin. |
Tarkistus 98 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Eurooppalaisten standardointielinten on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaiset tiedot seuraavista: |
1. Eurooppalaisten standardointijärjestöjen on toimitettava komissiolle vuosittain lyhyt ja ytimekäs kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa on esitettävä tiedot seuraavista: |
Perustelu | |
Englanninkielisessä versiossa käytetään sanaa "detailed" (yksityiskohtaiset), joka voi luoda lisää byrokratiaa hyödyttämättä mitenkään täytäntöönpanoa. Kertomuksen olisi mieluummin oltava kohdennettu ja ytimekäs. | |
Tarkistus 99 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) pk-yritysten, kuluttajajärjestöjen sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmien edustus kansallisissa standardointielimissä. |
b) kuluttajajärjestöjen sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmien edustus kansallisissa standardointijärjestöissä. |
Tarkistus 100 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta – b a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
b a) pk-yritysten edustus 5 a artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen kertomusten perusteella. |
Tarkistus 101 Ehdotus asetukseksi 19 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
19 a artikla |
|
|
Uudelleentarkastelu |
|
|
Komissio harkitsee, ovatko lisätoimet tarpeen eurooppalaisen standardoinnin rahoituksen yksinkertaistamiseksi ja eurooppalaisille standardointijärjestöille aiheutuvan hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi, ottaen huomioon 19 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun kertomuksen. Se esittää johtopäätöksensä Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2015 toimitettavassa kertomuksessa ja antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen tämän asetuksen muuttamiseksi. |
Tarkistus 102 Ehdotus asetukseksi 21 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Komissio julkaisee kansallisten standardointielinten luettelon ja sen mahdolliset päivitykset Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Neuvoteltuaan eurooppalaisten standardointijärjestöjen kanssa komissio julkaisee kansallisten standardointijärjestöjen luettelon ja sen mahdolliset päivitykset verkkosivustollaan ja Euroopan unionin virallisessa lehdessä. |
Tarkistus 103 Ehdotus asetukseksi Liite I a (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Liite I a |
|
|
Kansalliset standardointijärjestöt |
Tarkistus 104 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Tekniset eritelmät on laatinut voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on ammatillinen yhdistys, teollisuuden tai ammattijärjestö taikka jokin muu jäsenyyteen perustuva organisaatio, joka ei ole eurooppalainen, kansallinen tai kansainvälinen standardointielin ja joka asiantuntemuksensa alalla laatii tieto- ja viestintätekniikan alan standardeja menettelyin, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: |
2. Tekniset eritelmät on laatinut voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on ammatillinen yhdistys, teollisuuden tai ammattijärjestö taikka jokin muu jäsenyyteen perustuva organisaatio, joka ei ole eurooppalainen, kansallinen tai kansainvälinen standardointijärjestö ja joka asiantuntemuksensa alalla laatii tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiä eritelmiä menettelyin, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: |
Tarkistus 105 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – 2 alakohta – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Teknisten eritelmien laatimisen perustana on ollut avoin päätöksenteko, johon kaikki niillä markkinoilla, joihin standardi vaikuttaa, toimivat toimijat voivat osallistua. |
Teknisten eritelmien laatimisen perustana on ollut avoin päätöksenteko, johon kaikki niillä markkinoilla, joihin tekninen eritelmä vaikuttaa, toimivat intressitahot voivat osallistua. |
Tarkistus 106 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Standardointimenettely perustui yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen, eikä siinä suosittu mitään tiettyä sidosryhmää. Yhteisymmärryksellä tarkoitetaan yleistä sopua, jossa mikään tärkeä eturyhmä ei ole oleellisissa asioissa pysyvästi eri mieltä ja jonka valmistelussa pyritään ottamaan huomioon kaikkien osapuolten näkökannat ja sovittamaan mahdolliset ristiriitaiset mielipiteet. Yhteisymmärrys ei edellytä yksimielisyyttä. |
Teknisten eritelmien laatimismenettely perustui yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen, eikä siinä suosittu mitään tiettyä sidosryhmää. Yhteisymmärryksellä tarkoitetaan yleistä sopua, jossa mikään tärkeä eturyhmä ei ole oleellisissa asioissa pysyvästi eri mieltä ja jonka valmistelussa pyritään ottamaan huomioon kaikkien osapuolten näkökannat ja sovittamaan mahdolliset ristiriitaiset mielipiteet. Yhteisymmärrys ei edellytä yksimielisyyttä. |
Tarkistus 107 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(ii) (Uusista) standardointitoimista on tiedotettu laajalti käyttämällä sopivia ja saatavilla olevia keinoja. |
(ii) (Uusista) standardointitoimista on tiedotettu julkisesti ja laajalti käyttämällä sopivia ja saatavilla olevia keinoja. |
Tarkistus 108 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – c alakohta – iii alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
iii) Prosessissa on pyritty kaikkien asiaankuuluvien sidosryhmien osallistumiseen, jotta saavutetaan tasapaino. |
iii) Prosessissa on pyritty kaikkien asiaankuuluvien intressitahojen osallistumiseen, jotta saavutetaan tasapaino. |
Tarkistus 109 Ehdotus asetukseksi Liite III – a kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) Eurooppalainen organisaatio, joka edustaa pk-yrityksiä eurooppalaisessa standardoinnissa ja |
a) Horisontaalinen eurooppalainen organisaatio, joka edustaa ainoastaan käsityöläis- ja pk-yrityksiä eurooppalaisessa standardoinnissa ja |
Tarkistus 110 Ehdotus asetukseksi Liite III – a kohta – iii alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
iii) jolle pk-yrityksiä edustavat voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ainakin kahdessa kolmasosassa jäsenvaltioita ovat antaneet tehtäväksi edustaa pk-yritysten etuja standardointiprosessissa Euroopan tasolla. |
iii) jolle pk-yritysten enemmistöä kaikissa jäsenvaltioissa edustavat voittoa tavoittelemattomat organisaatiot ovat antaneet tehtäväksi edustaa pk-yritysten etuja standardointiprosessissa Euroopan tasolla. |
Tarkistus 111 Ehdotus asetukseksi Liite III – b kohta – ii alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
ii) jonka sääntömääräisiin tavoitteisiin ja toimiin kuuluu kuluttajien etujen edistäminen standardointiprosessissa Euroopan tasolla |
ii) jonka sääntömääräisiin tavoitteisiin ja toimiin kuuluu kuluttajien, myös kehitysvammaisuuden, fyysisen vammaisuuden, iän tai herkkäuskoisuuden vuoksi erityisen haavoittuvassa asemassa olevien kuluttajien, etujen edistäminen standardointiprosessissa Euroopan tasolla |
Tarkistus 112 Ehdotus asetukseksi Liite III – d kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
d) Eurooppalainen organisaatio, joka edustaa sosiaalisia näkökohtia eurooppalaisessa standardoinnissa ja |
d) Eurooppalainen organisaatio, joka edustaa sosiaalisia näkökohtia sekä työmarkkinaosapuolia eurooppalaisessa standardoinnissa ja |
Tarkistus 113 Ehdotus asetukseksi Liite III – d kohta – i alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
i) joka on hallituksista riippumaton, voittoa tavoittelematon sekä teollisuudesta, kaupasta ja liiketoiminnasta tai muista eturistiriidoista riippumaton |
i) joka on hallituksista riippumaton, voittoa tavoittelematon, edustukseen perustuva sekä teollisuudesta, kaupasta ja liiketoiminnasta tai muista eturistiriidoista riippumaton |
- [1] EUVL C376, 22.12.2011, s. 69.
PERUSTELUT
Kunnioittaen Alberto Normandin muistoa, jonka inhimillisesti ja ammatillisesti ylitti kaikki mittapuut.
I. Komission ehdotus
Komissio hyväksyi 1. kesäkuuta 2011 niin kutsutun standardointipaketin, johon kuuluu ehdotus asetukseksi, jolla on tarkoitus tarkistaa eurooppalaisen standardoinnin nykyisiä lainsäädäntöpuitteita[1] ja korvata ne, vaikutusten arviointi sekä tiedonanto, jossa esitetään strateginen visio eurooppalaisesta standardoinnista seuraavaa vuosikymmentä varten.
Ehdotettu säädös perustuu kahteen julkiseen kuulemiseen, jotka pidettiin vuosina 2009 ja 2010, eurooppalaisen standardointijärjestelmän tarkistamisesta vastuussa olevan asiantuntijaryhmän (EXPRESS) tekemään työhön, valkoiseen kirjaan "Tieto- ja viestintätekniikan standardoinnin nykyaikaistaminen EU:ssa – kehitysmahdollisuudet" sekä Euroopan parlamentin 21. lokakuuta 2010 antamaan päätöslauselmaan eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuudesta[2].
II. Esittelijän yleinen kanta
Esittelijä on tyytyväinen komission ehdotukseen tarkistaa eurooppalaista standardointijärjestelmää siten, että se ottaa asianmukaisesti huomioon parlamentin vaatimuksen, jonka mukaan järjestelmän monet edut olisi säilytettävä, sen puutteet paikattava ja saavutettava oikea tasapaino eurooppalaisten, kansallisten ja kansainvälisten näkökulmien välillä.
Tätä mietintöä laatiessaan esittelijä on ottanut huomioon EXPRESS-asiantuntijaryhmän raportin, joka sisältää monia tärkeitä suosituksia, sekä vastaukset komission julkiseen kuulemiseen eurooppalaisen standardoinnin uudelleentarkastelusta. Esittelijä on myös ottanut huomioon sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnan 23. marraskuuta 2011 järjestämän julkisen kuulemistilaisuuden johtopäätökset, ja hän on kuullut laajasti kansallisten ja eurooppalaisten standardointijärjestöjen sekä standardien kehitysprosessiin osallistuvien keskeisten sidosryhmien edustajia. Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto (A. Pezzini) on myös otettu asianmukaisesti huomioon.
Esittelijä on sisällyttänyt tähän mietintöluonnokseen suhteellisen vähän tarkistuksia, joiden tarkoituksena on parantaa eurooppalaista standardointijärjestelmää sen nykyisissä rajoissa ja yhteistyössä neuvoston kanssa.
(a) Helpotetaan standardien saantia ja lisätään pk-yritysten osallistumista standardointiprosessiin
Vaikka pk-yritykset muodostavat Euroopan talouden selkärangan, niiden osallistuminen standardointiin ei aina vastaa niiden taloudellista merkitystä. Standardeja ei ole aina suunniteltu siten, että pk-yritysten ja etenkin pienten, erittäin pienten ja käsityöläisyritysten erityispiirteet ja toimintaympäristö otettaisiin huomioon. Siksi on varmistettava, että standardit ovat helppotajuisia ja -käyttöisiä, jotta kaikki käyttäjät voivat huolehtia niiden täyttämisestä paremmin. Olisi ryhdyttävä toimiin myös sen varmistamiseksi, että pk-yritykset voivat osallistua täysipainoisesti standardien kehittämiseen ja että ne saavat standardeja helposti. Sen vuoksi esittelijä on esittänyt tarkistuksia, joiden yleisenä tavoitteena on lisätä pk-yritysten osallistumista standardointitoimintaan erityisesti kansallisella tasolla sekä helpottaa niiden mahdollisuuksia saada standardeja.
(b) Varmistetaan viranomaisten osallistuminen eurooppalaiseen standardointiin
Esittelijä korostaa, että useimpien jäsenvaltioiden viranomaiset eivät osoita suurta kiinnostusta standardien kehittämisprosessiin, vaikka standardointi on tärkeä EU:n lainsäädäntöä ja politiikkaa tukeva väline. Esittelijä katsoo, että jäsenvaltioiden ja erityisesti markkinoiden valvonnasta vastaavien viranomaisten olisi lähetettävä edustajia kaikkiin kansallisiin teknisiin komiteoihin, joissa käsitellään komission pyytämien standardien kehittämistä. Kansallisten viranomaisten osallistuminen on erityisen tärkeää, jotta uuden lähestymistavan piiriin kuuluvien alojen lainsäädäntö toimisi asianmukaisesti ja jotta yhdenmukaistettuja standardeja vastaan ei esitettäisi jälkikäteen vastalauseita.
(c) Mahdollistetaan yhteiskunnan sidosryhmien osallistuminen eurooppalaiseen standardointiin
Esittelijä toteaa, että kansallisen delegoinnin periaate on eurooppalaisen standardointijärjestelmän kulmakivi etenkin CENin ja Cenelecin standardien kehittämistyössä. On kuitenkin syytä ottaa huomioon, että kuten monet tutkimukset osoittavat, yhteiskunnan eturyhmiä, kuten kuluttajia (myös vammaisia henkilöitä), ympäristönsuojelijoita ja työntekijöitä, edustavat sidosryhmät osallistuvat edelleen hyvin vähän tai eivät osallistu lainkaan kansallisten teknisten komiteoiden työhön. Sen vuoksi on syytä varmistaa näiden sidosryhmien suora osallistuminen Euroopan tasolla jatkamalla taloudellista tukea tällaisia etuja edustamaan perustetuille eurooppalaisille järjestöille. Niiden osallistuminen lisää järjestelmän legitimiteettiä, parantaa yhteisymmärrystä ja tekee eurooppalaisista standardeista edustavampia.
(d) Standardointi palvelualalla
Standardit ovat kohentaneet merkittävästi tavaroiden laatua ja turvallisuutta, mutta palvelualalla standardien saatavuus ei ole likimainkaan oikeassa suhteessa alan taloudelliseen merkitykseen ja potentiaaliin. Palveluista sisämarkkinoilla annetussa direktiivissä 2006/123/EY tarkoitettujen eurooppalaisten palvelualan standardien kehittämisellä olisi jatkettava palvelualan yhdenmukaistamista, lisättävä eurooppalaisten palvelujen avoimuutta, laatua ja kilpailukykyä ja edistettävä kilpailua, innovointia, kaupan esteiden vähentämistä ja kuluttajansuojaa. Sen vuoksi esittelijä kannattaa komission ehdotusta sisällyttää palvelualan standardit eurooppalaisen standardoinnin oikeuspuitteisiin, koska siten saadaan asianmukainen oikeusperusta, jonka mukaisesti komissio voi pyytää eurooppalaisia standardointijärjestöjä laatimaan standardeja hyvin määritellyillä ja huolellisesti arvioiduilla aloilla, sekä varmistaa, että palvelualan standardit ovat yhteydessä markkinoiden ja kuluttajien tarpeisiin ja että niissä otetaan huomioon yleinen etu.
(e) Kehitetään ja nopeutetaan eurooppalaista standardointiprosessia lisäämällä avoimuutta ja kuulemista
Esittelijän mielestä on olennaisen tärkeää, että eurooppalaisia standardeja kehitetään kohtuullisen ajan kuluessa erityisesti aloilla, joilla standardeja tarvitaan nopeasti, jotta voidaan täyttää julkisen vallan toimien ja nopeasti muuttuvien markkinoiden vaatimukset. Hän kehottaa siksi eurooppalaisia ja kansallisia standardointijärjestöjä parantamaan edelleen tehokkuuttaan ottaen huomioon, että standardointiprosessin nopeuttamisesta ei saa aiheutua haittaa avoimuuden, laadun, läpinäkyvyyden ja kaikkien osapuolten yhteisymmärryksen periaatteille.
Esittelijä katsoo, että tehostamalla komission ja eurooppalaisten standardointijärjestöjen välisiä neuvotteluja ennen tehtävän antamista voidaan osaksi nopeuttaa standardointiprosessia. Pyynnön perusteella järjestöt voivat analysoida ehdotetun kysymyksen merkitystä markkinoiden kannalta, varmistaa, että siinä ainoastaan määritellään tekniset keinot lainsäätäjän asettamien toimintapoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle, ja vastata nopeammin siihen, pystyvätkö ne ryhtymään standardointihankkeeseen. Näin ollen esittelijä ehdottaa komission, eurooppalaisten standardointijärjestöjen ja asiaan liittyvien sidosryhmien välistä neuvotteluvaihetta tehtävänannon valmistelun aikana, jotta voidaan varmistaa pyydettyjen standardien markkinalähtöisyys. Kaikkia asiaan liittyviä sidosryhmiä olisi myös kuultava laajasti, ennen kuin komission eurooppalaista standardointia koskeva vuotuinen työohjelma hyväksytään.
Esittelijä ottaa myös huomioon ehdotetun asetuksen 18 artiklassa tarkoitetun komitean merkityksen, koska se olisi komission ja jäsenvaltioiden välinen foorumi, jolla keskustellaan standardointiin liittyvistä asioista. Esittelijän mielestä komitea voisi tarvittaessa olla avoin kansallisten ja eurooppalaisten standardointijärjestöjen sekä kaikkien asiaan liittyvien sidosryhmien tarkkailijoille.
(f) Tietotekniikan tekniset eritelmät
Esittelijä katsoo, että foorumit ja konsortiot edistävät standardointijärjestelmää merkittävästi tarjoamalla kokonaisvaltaisesti relevantteja tietotekniikan teknisiä eritelmiä, joita voidaan usein käyttää innovatiivisissa teknologioissa. Esittelijä hyväksyy sellaisen uuden järjestelmän käyttöönoton, joka antaa mahdollisuuden käyttää myös muiden järjestöjen kuin standardointijärjestöjen laatimia eritelmiä erityisesti julkisten hankintojen alalla. On kuitenkin syytä korostaa, että tällaisilla eritelmillä pitäisi olla erilainen asema kuin standardeilla ja että prosessissa olisi kuultava eurooppalaisia standardointijärjestöjä, jotta voidaan varmistaa järjestelmän yhdenmukaisuus.
(g) Rahoitus
Esittelijä on tietoinen siitä, että EU:n nykyinen, eurooppalaista standardointia tukeva rahoitusjärjestelmä aiheuttaa usein turhautumista korkeiden tarkastuskustannusten ja maksujen hyväksymisessä tapahtuvien viivästysten vuoksi, koska haittapuolet ovat joskus taloudellisen tuen etuja suuremmat. Tässä ehdotuksessa komissio on pyrkinyt vähentämään huomattavasti eurooppalaisille standardointijärjestöille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta esimerkiksi esittämällä mahdollisuutta yksinkertaistaa kiinteämääräisiä korvauksia siten, että ne erotetaan selkeästi kaikista todellisten toteutuskustannusten tarkastuksista. Ehdotus merkitsee uutta askelta kohti tulosperusteista järjestelmää, jossa sovelletaan ennalta sovittuja indikaattoreita ja tavoitteita. Esittelijä kehottaa komissiota varmistamaan järjestelmän kestävän rahoituksen ja ehdottamaan rahoitusta koskevan asetuksen tulevaa tarkistamista ajatellen lisätoimia hallinnollisen rasitteen vähentämiseksi.
III. Päätelmät
Tämän mietinnön tarkoituksena on kattaa ehdotuksen keskeiset kysymykset, jotka edellyttävät tiivistä käsittelyä, ja helpottaa siten valiokuntakäsittelyä. Esittelijä varaa oikeuden esittää enemmän tarkistuksia tutkittuaan lisää komission ehdotusta ja järjestettyään enemmän kuulemisia, mutta tässä vaiheessa hänen aikomuksensa on käynnistää vilkas keskustelu valiokunnassa, ja hän odottaa lisäehdotuksia.
- [1] Neuvoston päätös 87/95/ETY, tehty 22 päivänä joulukuuta 1986, standardoinnista tietotekniikassa ja televiestinnässä.
– Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/34/EY, annettu 22 päivänä kesäkuuta 1998, teknisiä standardeja ja määräyksiä koskevien tietojen toimittamisessa noudatettavasta menettelystä
– Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös N:o 1673/2006/EY, tehty 24 päivänä lokakuuta 2006, eurooppalaisen standardoinnin rahoituksesta. - [2] Euroopan parlamentin päätöslauselma 21. lokakuuta 2010 eurooppalaisen standardoinnin tulevaisuudesta (2010/2051(INI)).
KANSAINVÄLISEN KAUPAN VALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.2.2012)
sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta standardoinnista sekä neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY samoin kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisesta
(KOM(2011)0315 – C7‑0150/2011 – 2011/0150(COD))
Valmistelija: Franck Proust
LYHYET PERUSTELUT
Komission asetusehdotuksen tarkoituksena on tarkistaa nykyisiä direktiivejä. Nyt käytössä olevaa, suhteellisen toimivaa järjestelmää ei saisi purkaa, vaan sitä olisi kehitettävä asetuksen avulla eteenpäin.
Standardointi edistää useita taloudellisen toiminnan näkökohtia, kuten kasvua, tuottavuutta ja markkinoiden avoimuutta. Kaupan kannalta sen vaikutukset ovat moninaiset. Tietyt protektionistiset maat voivat käyttää standardointia myös kaupan teknisenä esteenä.
Euroopan unionin on näin ollen syytä edistää kansainvälisten standardien laatimista kansainvälisissä standardointielimissä tai kahdenvälisissä aloitteissa etenkin silloin, kun neuvotellaan kauppasopimuksista. Kansainvälisiä tavoitteita olisi hyvä ottaa myös komission työohjelmaan.
Lausuntomme koskee pääasiassa tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiä eritelmiä. Useimmiten niitä laativat foorumit ja konsortiot, ts. erikokoisten yritysten ryhmittymät, jotka pyrkivät kehittämään eritelmiä yhdessä, ja yleensä nämä foorumit ja konsortiot ovat kansainvälisiä, joten niiden toiminnasta on kansainvälisiä seurauksia. Niitä eivät koske samat velvoitteet kuin eurooppalaisia standardointielimiä. Tieto- ja viestintätekniikan ala on hyvin dynaaminen, joten standardoinnin on oltava erittäin reaktiivista – niin pystytään takaamaan yhteentoimivuus mutta myös kannustamaan kilpailua ja innovointia. Tekniset eritelmät ovatkin tieto- ja viestintätekniikan alalla huomattavasti yleisempiä kuin muilla aloilla.
Teknisten eritelmien käyttöä kannattaisi edistää myös siinä mielessä, että kansainvälisesti suuntautuneiden elinten laatimat tekniset eritelmät auttavat avaamaan unionin ulkopuolisia markkinoita ja rajoittamaan kaupan teknisiä esteitä.
Niiden tunnustaminen unionissa on kuitenkin vielä lapsenkengissä, eikä kovin moni jäsenvaltioista voi viitata niihin julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissaan.
Komissio ehdottaa, että jäsenvaltion ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan se voisi tunnustaa tietyt vaatimukset täyttävät tieto- ja viestintätekniikan alan tekniset eritelmät tieto- ja viestintätekniikan standardeiksi. Edellä esitetyt ongelmat eivät kuitenkaan mielestämme ratkea tällä tavoin.
Ensinnäkin komissio puuttuu näin toimiessaan standardointimenettelyyn, koska se voi päättää omasta aloitteestaan, että tekninen eritelmä on standardi, vaikka se ei olisi eurooppalaisten standardointielinten laatima. Politiikanteko ja standardointi olisi pidettävä erillään, sillä jälkimmäinen perustuu vapaaehtoisuuteen. Lisäksi tekniset eritelmät voidaan tunnustaa tieto- ja viestintätekniikan standardeiksi vasta, kun ne täyttävät ehdotuksen liitteissä määritellyt vaatimukset, mutta millä perustein komissio loppujen lopuksi valitsee standardeiksi tunnustettavat tekniset eritelmät?
Tilanne aiheuttaa myös sekaannusta standardien ja teknisten eritelmien välillä. Foorumeita ja konsortioita eivät koske eurooppalaisille standardointielimille määrätyt, etenkin pk-yritysten ja yhteiskunnan sidosryhmien sekä ympäristö- ja kuluttajansuoja-alan elinten kuulemisiin liittyvät velvoitteet. Niitä ei myöskään koske johdonmukaisuuden periaate, jonka mukaan standardit eivät voi olla toistensa vastaisia tai toistensa kaksoiskappaleita. Mielestämme standardien ja teknisten eritelmien erottaminen toisistaan on edelleen tärkeää, ettei luotaisi kahta erillistä standardointijärjestelmää.
Lisäksi kriteerit, joiden nojalla komissio voi tunnustaa tieto- ja viestintätekniikan alan teknisen eritelmän standardiksi, vaikuttavat mielestämme epätäydellisiltä. Osa WTO:n kriteereistä, etenkin johdonmukaisuus, on jäänyt unohduksiin.
Komissio antoi 28. marraskuuta 2011 päätöksen, joka julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 30. marraskuuta 2011 ja jossa se päätti perustaa tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevän eurooppalaisen sidosryhmäfoorumin. Foorumi koostuu jäsenvaltioiden ja EFTA-valtioiden kansallisten viranomaisten edustajista, pk-yritysten ja teollisuuden edustajista sekä muista yhteiskunnan sidosryhmien edustajista. Sen tehtävä on antaa komissiolle neuvoja tieto- ja viestintätekniikan alan standardoinnista (työohjelma, tarpeet, toteuttaminen jne.).
Tieto- ja viestintätekniikan alan foorumien ja konsortioiden toiminta on tietenkin kiistattoman tärkeää. Ehdotamme, että kuultuaan ensin tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevää eurooppalaista sidosryhmäfoorumia komissio antaa kaikille jäsenvaltioille mahdollisuuden viitata teknisiin eritelmiin, kun ne järjestävät julkisia hankintoja koskevia tarjouskilpailuja tai panevat täytäntöön Euroopan unionin toimintalinjoja, edellyttäen, että eritelmät ovat liitteen vaatimusten mukaisia, WTO:n kriteerit mukaan luettuina.
TARKISTUKSET
Kansainvälisen kaupan valiokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(3) Eurooppalaisten standardien laatimisen olisi jatkossakin oltava eurooppalaisten standardointielinten tehtävänä; niitä ovat Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI). |
(Tarkistus ei vaikuta suomenkieliseen versioon.) |
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 a kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(4 a) Standardoinnin merkitys kansainvälisen kaupan ja markkinoiden avoimuuden kannalta kasvaa jatkuvasti. Dresdenin ja Wienin sopimusten avulla unioni pyrkii edistämään kansainvälisten standardien laatimista parantaakseen siten eurooppalaisten yritysten ja Euroopan teollisuuden kansainvälistä kilpailukykyä. Kolmannet maat voivat kuitenkin standardoinnin avulla myös rajoittaa kilpailua luomalla kaupan teknisiä esteitä. Näin ollen on erittäin tärkeää, että eurooppalaiset ja kansainväliset standardointielimet tekevät yhteistyötä, mutta lisäksi unionin olisi kannustettava kahdenvälisiä aloitteita koordinoimalla standardointitoimiaan kumppaneidensa kanssa esimerkiksi transatlanttisen vuoropuhelun yhteydessä. |
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 b kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(4 b) Eurooppalaisia standardeja olisi edistettävä myös kahdenvälisellä yhteydenpidolla, kun sopimuksista käydään neuvotteluja tai kun standardointialan asiantuntijoita siirretään tilapäisesti kolmansiin maihin, kuten Kiinaan. Samanlainen aloite olisi käynnistettävä ensisijaisesti Intian, Venäjän ja Brasilian kanssa. |
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 c kappale (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
(4 c) Kansallisten, eurooppalaisten ja kansainvälisten standardointielinten laatimien standardien lisäksi foorumit ja konsortiot laativat teknisiä eritelmiä. Nämä tekniset eritelmät ovat hyödyllisiä, jos standardeja ei ole olemassa. Foorumien ja konsortioiden kansainvälisen luonteen ansiosta tekniset eritelmät tarjoavat ennen kaikkea mahdollisuuden päästä Euroopan ulkopuolisille markkinoille ja rajoittaa kaupan teknisiä esteitä etenkin tieto- ja viestintätekniikan alalla. Unionin olisi kannustettava standardointielinten ja näiden foorumien ja konsortioiden välistä yhteydenpitoa, mutta valvottava samalla, että ei synny kilpailevaa standardointijärjestelmää. |
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(13) Standardit ovat tärkeitä työvälineitä yrityksille ja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä 'pk-yritykset', jotka kuitenkaan eivät ole riittävästi mukana standardointijärjestelmässä, minkä vuoksi on vaarana, ettei standardeissa oteta huomioon pk-yritysten tarpeita ja huolia. Siksi on tärkeää parantaa niiden edustusta ja osallistumista standardointiprosesseissa ja etenkin teknisissä komiteoissa. |
(13) Standardit ovat tärkeitä työvälineitä yrityksille ja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä 'pk-yritykset', jotka kuitenkaan eivät ole riittävästi mukana standardointijärjestelmässä, minkä vuoksi on vaarana, ettei standardeissa oteta huomioon pk-yritysten tarpeita ja huolia. Standardointisääntöjen olisi kannustettava pk-yrityksiä osallistumaan innovatiivisilla teknologisilla ratkaisuillaan aktiivisesti standardointiin. Lisäksi on tärkeää parantaa niiden edustusta ja osallistumista standardointiprosesseissa ja etenkin teknisissä komiteoissa |
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(14) Eurooppalaisilla standardeilla on olennaista merkitystä pk-yritysten kilpailukyvylle, mutta pk-yrityksillä ei yleisesti ottaen ole riittävää edustusta standardointitoimissa etenkään Euroopan tasolla. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi huolehdittava siitä, että pk-yritykset ovat asianmukaisesti edustettuina eurooppalaisessa standardoinnissa asianmukaiset edellytykset täyttävän elimen välityksellä. |
(14) Eurooppalaisilla standardeilla on olennaista merkitystä pk-yritysten kilpailukyvylle, mutta pk-yrityksillä ei joillakin aloilla ole riittävää edustusta standardointitoimissa etenkään Euroopan tasolla. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi huolehdittava siitä, että pk-yritykset ovat asianmukaisesti edustettuina eurooppalaisessa standardoinnissa siten, että samalla säilytetään kansallisten valtuuskuntien käytön periaate ja vältetään rakenteiden tarpeeton päällekkäisyys Euroopan tasolla, asianmukaiset edellytykset täyttävän elimen välityksellä. Kansainvälisen standardoinnin yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota pk-yritysten edustukseen ja tarpeisiin. |
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(19) Viranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti asiaa koskevia standardeja laitteiden, ohjelmistojen ja tietotekniikkapalvelujen hankinnoissa esimerkiksi valitsemalla standardit, joita kaikki asiasta kiinnostuneet toimittajat voivat noudattaa; näin voidaan lisätä kilpailua ja vähentää riskiä sitoutumisesta yhteen toimittajaan. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY sekä julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY täsmennetään, että julkisissa hankinnoissa käytettävät tekniset eritelmät on laadittava viittaamalla kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viittausjärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden käyttämiseen liittyviin teknisiin eritelmiin taikka vastaaviin. Tieto- ja viestintätekniikan alan standardeja kuitenkin laativat usein muut standardointiorganisaatiot, eivätkä ne kuulu mihinkään direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY vahvistettuihin standardien ja hyväksyntien luokkaan. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että julkisissa hankinnoissa käytettävissä teknisissä eritelmissä voitaisiin viitata tieto- ja viestintätekniikan alan standardeihin, jotta voidaan reagoida nopeasti tieto- ja viestintätekniikan nopeaan kehitykseen, helpottaa rajatylittävien palvelujen tarjoamista ja edistää kilpailua sekä yhteentoimivuutta ja innovointia. |
(19) Viranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti asiaa koskevia standardeja laitteiden, ohjelmistojen ja tietotekniikkapalvelujen hankinnoissa esimerkiksi valitsemalla standardit, joita kaikki asiasta kiinnostuneet toimittajat voivat noudattaa; näin voidaan lisätä kilpailua ja vähentää riskiä sitoutumisesta yhteen toimittajaan. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY sekä julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY täsmennetään, että julkisissa hankinnoissa käytettävät tekniset eritelmät on laadittava viittaamalla kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viittausjärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden käyttämiseen liittyviin teknisiin eritelmiin taikka vastaaviin. Tieto- ja viestintätekniikan alan standardeja kuitenkin laativat usein muut standardointiorganisaatiot, eivätkä ne kuulu mihinkään direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY vahvistettuihin standardien ja hyväksyntien luokkaan. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että julkisia hankintoja koskevissa tarjouskilpailuissa voitaisiin viitata tiettyihin tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiin eritelmiin, jotta voidaan reagoida nopeasti tieto- ja viestintätekniikan nopeaan kehitykseen, helpottaa rajatylittävien palvelujen tarjoamista ja edistää kilpailua sekä yhteentoimivuutta ja innovointia. |
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(20) Joitakin tieto- ja viestintätekniikan alan standardeja ei laadita kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä 3 vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava menettely niiden tieto- ja viestintätekniikan alan standardien valitsemiseksi, joita julkisissa hankinnoissa voitaisiin käyttää; tässä yhteydessä olisi kuultava laajasti monia erilaisia sidosryhmiä, kuten eurooppalaisia standardointielimiä, yrityksiä ja viranomaisia. Tässä asetuksessa olisi lisäksi vahvistettava ominaisuusluettelona esitettävät vaatimukset, joita sovelletaan tällaisiin standardeihin ja niiden laadintaprosesseihin. Vaadituilla ominaisuuksilla pitäisi varmistaa, että yleisiä poliittisia tavoitteita ja yhteiskunnan tarpeita kunnioitetaan, ja niiden pitäisi perustua Maailman kauppajärjestössä kansainvälisiä standardointielimiä varten laadittuihin kriteereihin. |
(20) Joitakin tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiä eritelmiä ei laadita kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä 3 vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava menettely niiden tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien valitsemiseksi, joita julkisissa hankinnoissa voitaisiin käyttää; tässä yhteydessä olisi kuultava laajasti monia erilaisia sidosryhmiä, kuten eurooppalaisia standardointielimiä, yrityksiä ja viranomaisia. Tässä asetuksessa olisi lisäksi vahvistettava ominaisuusluettelona esitettävät vaatimukset, joita sovelletaan tällaisiin teknisiin eritelmiin ja niiden laadintaprosesseihin. Vaadituilla ominaisuuksilla pitäisi varmistaa, että yleisiä poliittisia tavoitteita ja yhteiskunnan tarpeita kunnioitetaan, ja niiden pitäisi perustua Maailman kauppajärjestössä kansainvälisiä standardointielimiä varten laadittuihin kriteereihin. |
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(22) Valitut tieto- ja viestintätekniikan standardit voisivat edesauttaa yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16 päivänä syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY täytäntöönpanoa; päätöksessä vahvistetaan kaudeksi 2010–2015 eurooppalaisten julkishallintojen, unionin toimielimet ja muut elimet mukaan luettuina, yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma, jossa tuotetaan yhteentoimivuutta parantavia yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja. |
(22) Valitut tieto- ja viestintätekniikan alan tekniset eritelmät voisivat edesauttaa yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16 päivänä syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY täytäntöönpanoa; päätöksessä vahvistetaan kaudeksi 2010–2015 eurooppalaisten julkishallintojen, unionin toimielimet ja muut elimet mukaan luettuina, yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma, jossa tuotetaan yhteentoimivuutta parantavia yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja. |
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
e) ’tieto- ja viestintätekniikan standardilla’ tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan alan standardia |
Poistetaan. |
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Kun eurooppalaiset ja kansalliset standardointielimet saavat muilta eurooppalaisilta ja kansallisilta standardointielimiltä tai komissiolta tällaista ehdotusta koskevia huomautuksia, niiden on viipymättä vastattava niihin ja otettava ne asianmukaisesti huomioon. |
2. Kun eurooppalaiset ja kansalliset standardointielimet saavat muilta eurooppalaisilta ja kansallisilta standardointielimiltä tai komissiolta tällaista ehdotusta koskevia huomautuksia, niiden on vastattava niihin kuukauden kuluessa ja otettava ne asianmukaisesti huomioon. |
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) standardiehdotukset julkaistaan siten, että muihin jäsenvaltioihin sijoittuneilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksia |
a) standardiehdotukset julkaistaan viipymättä siten, että muihin jäsenvaltioihin sijoittuneilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksia |
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Eurooppalaisten standardointielinten on huolehdittava siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'pk-yritykset', kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmät ovat etenkin liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden välityksellä asianmukaisella tavalla edustettuina politiikan kehittämisessä sekä vähintään seuraavissa eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimisen vaiheissa: |
1. Eurooppalaisten standardointielinten on edistettävä sitä, että pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'pk-yritykset', kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan, työntekijöiden ja yhteiskunnan sidosryhmät ovat etenkin liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden välityksellä asianmukaisella tavalla edustettuina politiikan kehittämisessä sekä vähintään seuraavissa eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimisen vaiheissa: |
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Eurooppalaisten standardointielinten on huolehdittava siitä, että yritykset, tutkimuskeskukset sekä korkeakoulut ja muut oikeushenkilöt ovat asianmukaisesti edustettuina teknisellä tasolla standardointitoimissa, joita toteutetaan poliittisesti tai teknisen innovoinnin kannalta merkittävillä uusilla aloilla, joihin liittyy merkittäviä poliittisia tai tekniseen innovointiin liittyviä näkökohtia, mikäli kyseiset oikeushenkilöt ovat osallistuneet kyseiseen alaan liittyvään hankkeeseen, jota unioni rahoittaa tutkimuksen ja teknisen kehittämisen alalla toteutettavasta monivuotisesta puiteohjelmasta. |
2. Eurooppalaisten standardointielinten on edistettävä sitä, että yritykset, tutkimuskeskukset sekä korkeakoulut ja muut oikeushenkilöt ovat asianmukaisesti edustettuina teknisellä tasolla standardointitoimissa, joita toteutetaan poliittisesti tai teknisen innovoinnin kannalta merkittävillä uusilla aloilla, joihin liittyy merkittäviä poliittisia tai tekniseen innovointiin liittyviä näkökohtia, mikäli kyseiset oikeushenkilöt ovat osallistuneet kyseiseen alaan liittyvään hankkeeseen, jota unioni rahoittaa tutkimuksen ja teknisen kehittämisen alalla toteutettavasta monivuotisesta puiteohjelmasta. |
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi 5 a artikla (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
5 a artikla |
|
|
Parhaat käytännöt |
|
|
Eurooppalaisten standardointielinten on tuettava, edistettävä ja levitettävä parhaita käytäntöjä, jotka koskevat eri sidosryhmien osallistumista kansallisiin standardointielimiin. |
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
Eurooppalaista standardointia koskevaan työohjelmaan sisällytetään myös eurooppalaisen standardoinnin kansainväliseen ulottuvuuteen liittyviä tavoitteita unionin lainsäädännön ja toimintalinjojen tukemiseksi, ja siinä on esitetään, kuka toteuttaa mitäkin toimenpiteitä kansainvälisen yhteistyön kehittämiseksi. |
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 b kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 b. Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa eurooppalaista standardointia koskevassa työohjelmassa esitetään, miten standardointi sisällytetään Eurooppa 2020 -strategiaan ja miten näiden kahden välisestä johdonmukaisuudesta huolehditaan. |
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 2 c kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
2 c. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu eurooppalaisia standardeja koskeva työohjelma toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle lausuntoa varten. |
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Komissio voi pyytää yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointielintä laatimaan eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen vahvistetussa määräajassa. Niiden on oltava markkinalähtöisiä, niissä on otettava huomioon yleinen etu, ja niiden on perustuttava yhteisymmärrykseen. |
1. Komissio voi pyytää yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointielintä laatimaan vahvistetussa määräajassa eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen, joka on kunnianhimoinen ja johon sisältyy selkeä luettelo vaatimuksista, välitavoitteista ja julkisesta tuesta. Niiden on oltava markkinalähtöisiä, niissä on otettava huomioon yleinen etu, ja niiden on perustuttava yhteisymmärrykseen. |
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Komissio ilmoittaa asianomaiselle eurooppalaiselle standardointielimelle kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän vastaanottamisesta avustuksen myöntämisestä eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen laatimista varten. |
Komissio ilmoittaa asianomaiselle eurooppalaiselle standardointielimelle kahden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän vastaanottamisesta avustuksen myöntämisestä eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen laatimista varten. |
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi IV kappale – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tieto- ja viestintätekniikan standardit |
Tieto- ja viestintätekniikan alan tekniset eritelmät |
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 9 artikla – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustaminen |
Tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien käyttö |
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 9 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Komissio voi joko direktiivissä 2004/18/EY tarkoitetun viranomaisen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan päättää tunnustaa liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttävät tekniset eritelmät, jotka eivät ole kansallisia, eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja, tieto- ja viestintätekniikan standardeiksi. |
Komissio voi joko direktiivissä 2004/18/EY tarkoitetun viranomaisen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan ja tieto- ja viestintätekniikan standardointia käsittelevää eurooppalaista sidosryhmäfoorumia kuultuaan päättää tunnustaa liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttävät tieto- ja viestintätekniikan alan tekniset eritelmät, jotka eivät ole kansallisia, eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja, tehdäkseen julkisia hankintoja tai toteuttaakseen unionin toimintalinjoja. |
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 10 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
10 artikla |
Poistetaan. |
|
Tieto- ja viestintätekniikan standardien käyttö julkisissa hankinnoissa |
|
|
Edellä 9 artiklassa tarkoitettuja tieto- ja viestintätekniikan standardeja on pidettävä direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY ja asetuksessa (EY) N:o 2342/2002 tarkoitettuina yhteisinä teknisinä eritelminä. |
|
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – e alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
e) unionin politiikan ja lainsäädännön tukemisessa käytettävien eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden kääntäminen tarvittaessa unionin virallisille kielille, jotka eivät ole eurooppalaisten standardointielinten työkieliä, tai perustelluissa tapauksissa muille kuin unionin virallisille kielille |
e) unionin politiikan ja lainsäädännön tukemisessa käytettävien eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden kääntäminen tarvittaessa unionin virallisille kielille, jotka eivät ole eurooppalaisten standardointielinten työkieliä, tai perustelluissa tapauksissa muille kuin unionin virallisille kielille, jos tällä voidaan edistää eurooppalaisia standardeja kolmansissa maissa |
(Komission ehdotuksen ranskankielisen version väärä numerointi on korjattava.) | |
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Komissio vahvistaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut avustusten määrää koskevat rahoitusjärjestelyt ja tarpeen mukaan rahoituksen enimmäisprosenttiosuuden toimityyppiä kohti. |
3. Komissio vahvistaa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut avustusten määrää koskevat rahoitusjärjestelyt ja tarpeen mukaan rahoituksen enimmäisprosenttiosuuden toimityyppiä kohti. Komissio varmistaa, että unionin rahoitus on luonteeltaan vain täydentävää ja siihen liittyy erityisiä vaatimuksia, jotta eurooppalaisen standardoinnin rahoitus säilyy edelleen pääosin yksityisellä sektorilla. |
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) mukautetaan liitteessä II asetetut tieto- ja viestintätekniikan alan standardien tunnustamista koskevat kriteerit tekniikan kehitykseen |
b) mukautetaan liitteessä II asetetut tieto- ja viestintätekniikan alan standardien tunnustamista koskevat kriteerit tekniikan kehitykseen kuitenkin siten, että yhtään uutta kriteeriä ei luoda eikä yhtään entistä poisteta |
(Komission ehdotuksen ranskankielisen version väärä numerointi on korjattava.) | |
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – c alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c) mukautetaan liitteessä III asetetut pk-yrityksiä ja yhteiskunnan sidosryhmiä edustaviin organisaatioihin sovellettavat kriteerit uuteen kehitykseen niiden voittoa tavoittelemattoman luonteen ja edustavuuden suhteen. |
c) mukautetaan liitteessä III asetetut pk-yrityksiä ja yhteiskunnan sidosryhmiä edustaviin organisaatioihin sovellettavat kriteerit uuteen kehitykseen niiden voittoa tavoittelemattoman luonteen ja edustavuuden suhteen kuitenkin siten, että yhtään uutta kriteeriä tai organisaatiota ei luoda eikä yhtään entistä poisteta. |
(Komission ehdotuksen ranskankielisen version väärä numerointi on korjattava.) | |
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Tekniset eritelmät on laatinut voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on ammatillinen yhdistys, teollisuuden tai ammattijärjestö taikka jokin muu jäsenyyteen perustuva organisaatio, joka ei ole eurooppalainen, kansallinen tai kansainvälinen standardointielin ja joka asiantuntemuksensa alalla laatii tieto- ja viestintätekniikan alan standardeja menettelyin, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: |
2. Tekniset eritelmät on laatinut voittoa tavoittelematon organisaatio, joka on ammatillinen yhdistys, teollisuuden tai ammattijärjestö taikka jokin muu jäsenyyteen perustuva organisaatio, joka ei ole eurooppalainen, kansallinen tai kansainvälinen standardointielin ja joka asiantuntemuksensa alalla laatii tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiä eritelmiä menettelyin, jotka täyttävät seuraavat kriteerit: |
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Teknisten eritelmien laatimisen perustana on ollut avoin päätöksenteko, johon kaikki niillä markkinoilla, joihin standardi vaikuttaa, toimivat toimijat voivat osallistua. |
Teknisten eritelmien laatimisen perustana on ollut avoin päätöksenteko, johon kaikki niillä markkinoilla, joihin tekninen eritelmä vaikuttaa, toimivat osapuolet voivat osallistua. |
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Standardointimenettely perustui yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen, eikä siinä suosittu mitään tiettyä sidosryhmää. Yhteisymmärryksellä tarkoitetaan yleistä sopua, jossa mikään tärkeä eturyhmä ei ole oleellisissa asioissa pysyvästi eri mieltä ja jonka valmistelussa pyritään ottamaan huomioon kaikkien osapuolten näkökannat ja sovittamaan mahdolliset ristiriitaiset mielipiteet. Yhteisymmärrys ei edellytä yksimielisyyttä. |
Teknisten eritelmien laatimismenettely perustui yhteistyöhön ja yhteisymmärrykseen, eikä siinä suosittu mitään tiettyä sidosryhmää. Yhteisymmärryksellä tarkoitetaan yleistä sopua, jossa mikään tärkeä eturyhmä ei ole oleellisissa asioissa pysyvästi eri mieltä ja jonka valmistelussa pyritään ottamaan huomioon kaikkien osapuolten näkökannat ja sovittamaan mahdolliset ristiriitaiset mielipiteet. Yhteisymmärrys ei edellytä yksimielisyyttä. |
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi Liite 2 – 3 kohta – f a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
f a) Johdonmukaisuus: |
|
|
i) Tekniset eritelmät eivät saa olla ristiriidassa kansallisten, eurooppalaisten tai kansainvälisten olemassa tai tekeillä olevien standardien kanssa eivätkä kopioida niitä. |
|
|
ii) Tässä määräyksessä olisi kunnioitettava teknologianeutraaliuden periaatetta eikä sitä pidä soveltaa kilpailun vastaisella tavalla. |
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Eurooppalainen standardointi |
||||
|
Viiteasiakirjat |
COM(2011)0315 – C7-0150/2011 – 2011/0150(COD) |
||||
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
IMCO 23.6.2011 |
|
|
|
|
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
INTA 23.6.2011 |
|
|
|
|
|
Valiokuntakäsittely |
23.11.2011 |
20.12.2011 |
|
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
26.1.2012 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
21 6 0 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
William (The Earl of) Dartmouth, Laima Liucija Andrikienė, María Auxiliadora Correa Zamora, Marielle De Sarnez, Christofer Fjellner, Yannick Jadot, Metin Kazak, Bernd Lange, Emilio Menéndez del Valle, Vital Moreira, Paul Murphy, Cristiana Muscardini, Franck Proust, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Gianluca Susta, Keith Taylor, Jan Zahradil, Paweł Zalewski |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Amelia Andersdotter, José Bové, George Sabin Cutaş, Mário David, Syed Kamall, Silvana Koch-Mehrin, Inese Vaidere, Pablo Zalba Bidegain |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta) |
Véronique De Keyser, Jutta Haug, Pier Antonio Panzeri, Traian Ungureanu |
||||
TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2012)
sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunnalle
ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi eurooppalaisesta standardoinnista sekä neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamisesta
(KOM(2011)0315 – C7‑0150/2011 – 2011/0150(COD))
Valmistelija: Adam Gierek
LYHYET PERUSTELUT
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen tarkoituksena on lisätä eurooppalaisten standardien positiivista vaikutusta markkinoiden toimintaan, talouskasvuun sekä yritysten innovointiin ja kilpailukykyyn. Asetuksella pyritään muun muassa lyhentämään standardointiprosessia tapauksissa, joissa standardit laaditaan komission pyynnöstä, varmistamaan, että pk-yritykset ja yhteiskunnan sidosryhmät ovat asianmukaisesti edustettuina standardointiprosessissa (erityisesti tapauksissa, joissa standardit laaditaan komission pyynnöstä), laajentamaan tieto- ja viestintätekniikan standardien soveltamista ja parantamaan siten yhteentoimivuutta sekä lisäämään innovatiivisia ja nopeasti kehittyviä tuotantoteknologioita, kuten nanoteknologiaa, bioteknologiaa ja ydinteknologiaa, koskevien standardien lukumäärää, ja lujittamaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta päätti käyttää hyväksi neuvoston direktiivien 89/686/ETY ja 93/15/ETY samoin kuin Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/9/EY, 94/25/EY, 95/16/EY, 97/23/EY, 98/34/EY, 2004/22/EY, 2007/23/EY, 2009/105/EY ja 2009/23/EY muuttamista, joka on teknologian kehityksen ja talouden globalisoitumisen takia tullut välttämättömäksi. On tärkeää laatia uutta lainsäädäntöä, jolla lujitetaan aiemmin annettuja standardointia koskevia direktiivejä ja päivitetään niitä.
Tärkeimmät muutokset koskevat komission sekä teknisten standardien ja määräysten komitean toimivallan määrittelyä. Uutuuksia ovat palvelualan standardoinnin ottaminen lainsäädäntökehykseen ja tieto- ja viestintätekniikan käsitteleminen erikseen. Myös EU:n standardoinnin rahoitusperustaa on tarkistettu.
Esittelijän kanta
Esittelijä suhtautuu myönteisesti ehdotukseen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi EU:n nykyisen standardointipolitiikan lujittamiseksi ja uusien osatekijöiden mukaan ottamiseksi niin, että voidaan ottaa huomioon uudet haasteet. Esittelijä katsoo, että ehdotus tarjoaa vakaan perustan EU:n ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän välisten yhteyksien nykyaikaistamiselle. Näihin osatekijöihin kuuluvat palvelualan standardoinnin huomioon ottaminen ja sen sisällyttäminen tiedonantojärjestelmään. Eurooppalaisen standardoinnin rahoitusta komission kautta koskeva kohta, joka parantaa oikeusperustaa ja yksinkertaistaa menettelyjä, on hyvin tervetullut.
Ehdotuksen eräät osatekijät herättävät kuitenkin huolta julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien toiminnallisesta tehokkuudesta.
Muutokset asetuksen säännöksiin ovat tarpeen, jotta se voidaan muuttaa sisämarkkinoita tukevaksi täytäntöönpanovälineeksi, jotta voidaan soveltaa eurooppalaisia standardeja niin, että kilpailukyky ja innovointi tehostuvat, helpottaa sidosryhmien osallistumista ja turvata kestävä kehitys. Eurooppalaista standardointijärjestelmää olisi parannettava tuomalla siihen elementtejä, jotka antavat lisäarvoa.
Erityisiä havaintoja
1) Voimassa olevia eurooppalaisia standardointisääntöjä ei ole määritelty eikä niitä mainita.
2) Ehdotuksessa ei ole viittausta kansallisen edustuksen periaatteeseen, joka on perusta standardien yhdenmukaistamiselle EU:n tasolla.
3) Ehdotuksessa ei ole säännöksiä standstill-periaatteesta, joka on oleellinen standardien yhdenmukaistamiselle EU:n tasolla.
4) Monet säännökset ovat luonteeltaan yleisiä ja siten liian avoimia tulkinnoille, kun otetaan huomioon toimivallan laaja siirtäminen komissiolle. Niitä olisi tarkennettava. Sama koskee myös tiettyjä määritelmiä ja toimia, erityisesti sellaisilla alueilla, joilla komissio on esittänyt ehdotuksia, jotka vaikuttavat olemassa olevan järjestelmän toimintaan ja yhtenäisyyteen.
5) Komission luonnoksessa ehdotetaan, että eurooppalaisten standardien sijasta sovellettaisiin erilaisten foorumien ja konsortioiden eritelmiä, koska niiden ehdot on helpompi täyttää. Yksi standardoinnin demokraattisen prosessin perustoista on sosiaalinen yhteisymmärrys. Eurooppalaisen standardointijärjestelmän eheys on sen vahvuus, koska se takaa tiettyjen kriteerien yhtenäisyyden. Foorumien ja konsortioiden osallistuminen järjestelmään ei saisi johtaa ristiriitaisten standardien syntymiseen tai kilpaileviin eritelmiin eikä ehkäistä pk-yritysten osallistumista (foorumeihin osallistumisen kustannukset ovat korkeat eivätkä päätöksenteon kriteerit aina ole demokraattisia). Euroopan unionin ulkopuoliset toimijat saattavat sitä paitsi olla hallitsevassa asemassa tietyissä foorumeissa ja konsortioissa. Siksi standardien vahvistaminen olisi mahdollisimman pitkälle rajoitettava nykyisin tunnustettujen eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden tehtäväksi ja olisi käytettävä hyväksi niiden tarjoamia monia mahdollisuuksia asiakirjojen laatimiseen käyttämällä nopeutettuun yhteisymmärrykseen perustuvaa prosessia, johon kaikki eturyhmät kaikista EU:n jäsenvaltioista osallistuvat (esimerkiksi järjestämällä temaattisia konferensseja).
Foorumien tai konsortioiden eritelmien soveltaminen olisi oltava sallittua tiukasti määritellyissä tapauksissa (esimerkiksi julkisia hankintoja koskevissa menettelyissä, jos standardeja ei ole), mutta säilyttäen samat vaatimukset yhteisymmärryksestä, avoimuudesta, läpinäkyvyydestä jne. sekä eurooppalaiset standardointiorganisaatiot.
6) Ehdotuksessa ei ole viittausta uusimpiin tekniikkoihin kuten nanoteknologiaan, bioteknologiaan tai ydinteknologiaan.
TARKISTUKSET
Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntaa sisällyttämään mietintöönsä seuraavat tarkistukset:
Tarkistus 1 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 2 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(2) Eurooppalainen standardointi myös auttaa parantamaan yritysten kilpailukykyä helpottamalla erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, verkkojen ja viestintävälineiden yhteentoimivuutta sekä teknologista kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Standardeilla on merkittävää myönteistä taloudellista vaikutusta, sillä ne esimerkiksi edistävät pääsyä toisten jäsenvaltioiden markkinoille sisämarkkinoilla ja kannustavat kehittämään uusia ja parempia tuotteita tai markkinoita ja parantamaan tarjontaolosuhteita. Standardit näin ollen tavallisesti lisäävät kilpailua ja supistavat tuotanto- ja myyntikustannuksia, mikä hyödyttää talouselämää kokonaisuutena tarkasteltuna. Standardien avulla voidaan säilyttää laatu ja parantaa sitä, toimittaa tietoja ja varmistaa yhteentoimivuus ja -sopivuus ja lisätä näin arvoa kuluttajien kannalta. |
(2) Eurooppalainen standardointi myös auttaa parantamaan yritysten kilpailukykyä helpottamalla erityisesti tavaroiden ja palvelujen vapaata liikkuvuutta, verkkojen ja viestintävälineiden yhteentoimivuutta sekä teknologista kehittämistä ja innovaatiotoimintaa. Eurooppalainen standardointi vahvistaa yritysten kilpailukykyä, kun se sovitetaan yhteen kansainvälisen standardointijärjestelmän kanssa. Standardeilla on merkittävää myönteistä taloudellista vaikutusta, sillä ne esimerkiksi edistävät pääsyä toisten jäsenvaltioiden markkinoille sisämarkkinoilla ja kannustavat kehittämään uusia ja parempia tuotteita tai markkinoita ja parantamaan tarjontaolosuhteita. Standardit näin ollen tavallisesti lisäävät kilpailua ja supistavat tuotanto- ja myyntikustannuksia, mikä hyödyttää talouselämää kokonaisuutena tarkasteltuna. Standardien avulla voidaan säilyttää laatu ja parantaa sitä, toimittaa tietoja ja varmistaa yhteentoimivuus ja -sopivuus ja lisätä näin arvoa kuluttajien kannalta. |
Tarkistus 2 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 3 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(3) Eurooppalaisten standardien laatimisen olisi jatkossakin oltava eurooppalaisten standardointielinten tehtävänä; niitä ovat Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI). |
(3) Sidosryhmien olisi jatkossakin huolehdittava eurooppalaisen standardointijärjestelmän toiminnasta yhtenäisyyden, läpinäkyvyyden, avoimuuden, yhteisymmärryksen, erityisintresseistä riippumattomuuden, markkinasoveltuvuuden ja tehokkuuden periaatteiden ja kansallista edustusta päätöksenteossa koskevan periaatteen mukaisesti ja eurooppalaisten standardien laatimisen olisi jatkossakin oltava eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden tehtävänä; niitä ovat Euroopan standardointikomitea (CEN), Euroopan sähkötekniikan standardointikomitea (Cenelec) ja Euroopan telealan standardointilaitos (ETSI). |
Perustelu | |
Tämä muistuttaa nykyistä tilannetta. | |
Tarkistus 3 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 4 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(4) Eurooppalaiset standardit ovat erittäin tärkeitä sisämarkkinoilla; tämä koskee erityisesti olettamusta siitä, että markkinoille saataville asetettavat tuotteet ovat unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä niille vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisia. |
(4) Eurooppalaiset standardit ovat erittäin tärkeitä sisämarkkinoilla; tämä koskee esimerkiksi olettamusta siitä, että markkinoille saataville asetettavat tuotteet ovat unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä niille vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisia. |
Perustelu | |
Suuri osa eurooppalaisista standardeista (70 %) ei suoraan tue EU:n politiikkaa tai lainsäädäntöä, mikä tekee tekstistä hieman harhaanjohtavan. | |
Tarkistus 4 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 8 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(8) Palveluja koskevia vapaaehtoisia standardeja olisi kehitettävä markkinalähtöisesti, jolloin ensisijaisia ovat niiden talouden toimijoiden ja sidosryhmien tarpeet, joihin standardi suoraan tai välillisesti vaikuttaa, standardeissa olisi otettava huomioon yleinen etu, ja niiden olisi perustuttava yhteisymmärrykseen. Niissä olisi keskityttävä ensisijaisesti palveluihin, jotka liittyvät tuotteisiin ja prosesseihin. |
(8) Palvelutoiminnot vastaavat usein kansallisia erityispiirteitä. Sen vuoksi palveluja koskevien vapaaehtoisten standardien kehittämisessä olisi keskityttävä tarkasti määriteltyihin ja huolellisesti arvioituihin alueisiin. Kehittämisen olisi oltava markkinalähtöistä, jolloin ensisijaisia ovat niiden talouden toimijoiden ja sidosryhmien tarpeet, joihin standardi suoraan tai välillisesti vaikuttaa, standardeissa olisi otettava huomioon yleinen etu, ja niiden olisi perustuttava yhteisymmärrykseen. Niissä olisi keskityttävä ensisijaisesti palveluihin, jotka liittyvät tuotteisiin ja prosesseihin. Ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY1 soveltamisalan puitteissa standardointi sallitaan ainoastaan toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. |
|
|
_________ |
|
|
1 EUVL L 255, 30.9.2005, s. 22. |
Perustelu | |
Ammattipätevyyden tunnustamisesta 7 päivänä syyskuuta 2005 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2005/36/EY pyritään varmistamaan, että (ammatillinen) pätevyys unionissa on korkealaatuista, ja siten se muodostaa vastavuoroista tunnustamista koskevien menettelyjen jatkokehittämistä varten pysyvän säännöstön, joka on asetettava validiteetin osalta etusijalle. | |
Tarkistus 5 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 10 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(10) Unionissa kansalliset standardointielimet vahvistavat kansallisia standardeja, mikä voi johtaa keskenään ristiriitaisiin standardeihin ja teknisiin esteisiin sisämarkkinoilla. Sisämarkkinoiden ja unionissa tapahtuvan standardointitoiminnan tehokkuuden vuoksi on siksi tarpeen vahvistaa kansallisten standardointielinten, eurooppalaisten standardointielinten ja komission harjoittama meneillään olevaa ja tulevaa standardointitoimintaa koskeva säännöllinen tiedonvaihto. Tiedonvaihto olisi saatettava linjaan vuosien 1973–1979 kauppaneuvotteluista johtuvien monenvälisten sopimusten tekemisestä 10 päivänä joulukuuta 1979 tehdyllä neuvoston päätöksellä 80/271/ETY hyväksytyn, kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteen 3 kanssa. |
(10) Unionissa kansalliset standardointiyksiköt vahvistavat kansallisia standardeja, mikä voi johtaa keskenään ristiriitaisiin standardeihin ja teknisiin esteisiin EU:n sisämarkkinoilla. EU:n sisämarkkinoiden ja unionissa tapahtuvan standardointitoiminnan tehokkuuden vuoksi on siksi tarpeen vahvistaa kansallisten standardointiyksikköjen, eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden ja komission harjoittama meneillään olevaa ja tulevaa standardointitoimintaa koskeva säännöllinen tiedonvaihto, mukaan lukien säännökset, jotka koskevat kansallisiin standardointiyksiköihin sovellettavaa odotusaikaa eurooppalaisissa standardointiorganisaatiossa. Tiedonvaihto olisi saatettava linjaan vuosien 1973–1979 kauppaneuvotteluista johtuvien monenvälisten sopimusten tekemisestä 10 päivänä joulukuuta 1979 tehdyllä neuvoston päätöksellä 80/271/ETY hyväksytyn, kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteen 3 kanssa. |
Perustelu | |
Standstill-periaatteen puuttuminen (direktiivin 98/34/ETY 4 ja 7 artikla). Standstill on erinomainen väline, joka auttaa välttämään kaupan teknisiä esteitä ja joka tukee myös teknistä yhdenmukaistamista EU:n tasolla. | |
Tarkistus 6 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 12 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(12) Standardien avulla EU:n politiikassa voidaan käsitellä sellaisia suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä kuin ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö, ikääntyminen ja innovointi yleensä. Edistämällä näillä laajenevilla markkinoilla tavaroita ja teknologioita koskevien eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien kehittämistä Eurooppa voisi luoda eurooppalaisille yrityksille kilpailuetua ja helpottaa kaupankäyntiä. |
(12) Kun standardit ovat pääasiassa markkinalähtöisiä välineitä, joita sidosryhmät käyttävät vapaaehtoisesti, niiden avulla EU:n politiikassa voidaan käsitellä sellaisia suuria yhteiskunnallisia kysymyksiä kuin ilmastonmuutos, luonnonvarojen kestävä käyttö, ikääntyminen ja innovointi yleensä. Edistämällä näillä laajenevilla markkinoilla tavaroita ja teknologioita koskevien eurooppalaisten tai kansainvälisten standardien kehittämistä Eurooppa voisi luoda eurooppalaisille yrityksille kilpailuetua ja helpottaa kaupankäyntiä. |
Tarkistus 7 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 13 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(13) Standardit ovat tärkeitä työvälineitä yrityksille ja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä 'pk-yritykset', jotka kuitenkaan eivät ole riittävästi mukana standardointijärjestelmässä, minkä vuoksi on vaarana, ettei standardeissa oteta huomioon pk-yritysten tarpeita ja huolia. Siksi on tärkeää parantaa niiden edustusta ja osallistumista standardointiprosesseissa ja etenkin teknisissä komiteoissa. |
(13) Standardit ovat tärkeitä työvälineitä yrityksille ja etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille, jäljempänä 'pk-yritykset', joilla kuitenkaan ei aina ole riittävää edustusta ja jotka eivät ole riittävästi mukana standardointijärjestelmässä, minkä vuoksi on vaarana, ettei standardeissa oteta huomioon pk-yritysten asiaankuuluvia tarpeita ja huolia eikä niiden mahdollisuuksia edistää innovatiivista teknologiaa. Standardointisääntöjen olisi kannustettava pk-yrityksiä osallistumaan innovatiivisilla teknologisilla ratkaisuillaan aktiivisesti innovatiivisiin standardointipyrkimyksiin. Siksi on tärkeää parantaa niiden edustusta ja osallistumista standardointiprosessin sen kaikissa vaiheissa ja etenkin teknisissä komiteoissa. |
Tarkistus 8 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 14 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(14) Eurooppalaisilla standardeilla on olennaista merkitystä pk-yritysten kilpailukyvylle, mutta pk-yrityksillä ei yleisesti ottaen ole riittävää edustusta standardointitoimissa etenkään Euroopan tasolla. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi huolehdittava siitä, että pk-yritykset ovat asianmukaisesti edustettuina eurooppalaisessa standardoinnissa asianmukaiset edellytykset täyttävän elimen välityksellä. |
(14) Eurooppalaisilla standardeilla on olennaista merkitystä pk-yritysten kilpailukyvylle, mutta pk-yrityksillä ei ole riittävää edustusta standardointitoimien eräillä aloilla etenkään Euroopan tasolla. Tällä asetuksella olisi sen vuoksi huolehdittava siitä, että pk-yritykset ovat asianmukaisesti edustettuina eurooppalaisessa standardoinnissa. Eurooppalaisten standardointijärjestöjen tosiasiallisen jäsenyyden, äänioikeus mukaan lukien, myöntämisen pk-yrityksille odotetaan vaikuttavan myönteisesti pk-yritysten osallistumiseen standardointiin. |
Perustelu | |
Sidosryhmät, pk-yritykset mukaan luettuina, osallistuvat eurooppalaiseen standardointiin kansallisella tasolla, jossa ne ovat tekemisissä samankaltaisten yritysten ja paikallishallinnon kanssa ja voivat toimia omalla kansallisella kielellään. Kansallisen yksikön edustaja (kansallisen edustuksen periaate) esittää kansallisen yhteisymmärryksen, johon päästään pk‑yritysten osallistuessa, asianmukaisten teknisten komiteoiden käsiteltäväksi EU:n tasolla. | |
Tarkistus 9 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 15 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(15) Standardeilla voi olla laajaa vaikutusta yhteiskuntaan, etenkin kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, verkostojen tehokkuuteen, ympäristöön, esteettömyyteen ja muihin yleisen politiikan osa-alueisiin. Sen vuoksi on tarpeen huolehtia siitä, että yhteiskunnan sidosryhmien osuutta ja panosta standardien laatimisessa vahvistetaan tukemalla kuluttajien, ympäristön ja yhteiskunnan sidosryhmien etuja ajavia organisaatioita. |
(15) Standardeilla voi olla laajaa vaikutusta yhteiskuntaan, etenkin kansalaisten turvallisuuteen ja hyvinvointiin, verkostojen tehokkuuteen, ympäristöön, esteettömyyteen ja muihin yleisen politiikan osa-alueisiin. Sen vuoksi on tarpeen huolehtia siitä, että yhteiskunnan sidosryhmien osuutta ja panosta standardien laatimisessa vahvistetaan tukemalla kuluttajien, ympäristön ja yhteiskunnan sidosryhmien etuja ajavia organisaatioita. Tosiasiallisen jäsenyyden, äänioikeus mukaan lukien, myöntäminen näille organisaatioille eurooppalaisissa standardointiorganisaatioissa vaikuttaa myönteisesti standardien laatuun. |
Tarkistus 10 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 16 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(16) Standardeissa olisi mahdollisimman pitkälle otettava huomioon ympäristövaikutukset tuotteiden ja palveluiden koko elinkaarella. Komission yhteinen tutkimuskeskus on kehittänyt merkittäviä ja yleisesti saatavia välineitä, joilla näitä vaikutuksia voidaan arvioida koko elinkaaren mitalta. |
(16) Standardeissa olisi otettava huomioon ympäristövaikutukset tuotteiden ja palveluiden koko elinkaarella. Komission yhteinen tutkimuskeskus on kehittänyt merkittäviä ja yleisesti saatavia välineitä, joilla näitä vaikutuksia voidaan arvioida koko elinkaaren mitalta. |
Tarkistus 11 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 17 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(17) Komission ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän yhteistyön tulevaisuus edellyttää sitä, että tulevia standardeja koskevat pyynnöt suunnitellaan huolellisesti. Suunnittelua voitaisiin parantaa etenkin intressitahojen antaman panoksen avulla. Koska direktiivissä 98/34/EY annetaan jo nyt mahdollisuus esittää eurooppalaisille standardointielimille pyyntö laatia eurooppalaisia standardeja, on paikallaan, että asiaa koskevaa suunnittelua parannetaan ja sen avoimuutta lisätään sisällyttämällä suunnitelma vuotuiseen työohjelmaan, jossa pitäisi esittää katsaus kaikkiin niihin standardien laatimista koskeviin pyyntöihin, jotka komissio aikoo esittää eurooppalaisille standardointielimille. |
(17) Komission ja eurooppalaisen standardointijärjestelmän yhteistyön tulevaisuus edellyttää sitä, että tulevia standardeja koskevat pyynnöt suunnitellaan huolellisesti. Suunnittelua voitaisiin parantaa etenkin intressitahojen antaman panoksen avulla ottamalla käyttöön mekanismeja mielipiteiden keräämistä varten ja helpottamalla tietojen vaihtoa kaikkien intressitahojen kesken. Koska direktiivissä 98/34/EY annetaan jo nyt mahdollisuus esittää eurooppalaisille standardointielimille pyyntö laatia eurooppalaisia standardeja, on paikallaan, että asiaa koskevaa suunnittelua parannetaan ja sen avoimuutta lisätään sisällyttämällä suunnitelma vuotuiseen työohjelmaan, jossa pitäisi esittää katsaus kaikkiin niihin standardien laatimista koskeviin pyyntöihin, jotka komissio aikoo esittää eurooppalaisille standardointielimille. |
Tarkistus 12 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 19 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(19) Viranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti asiaa koskevia standardeja laitteiden, ohjelmistojen ja tietotekniikkapalvelujen hankinnoissa esimerkiksi valitsemalla standardit, joita kaikki asiasta kiinnostuneet toimittajat voivat noudattaa; näin voidaan lisätä kilpailua ja vähentää riskiä sitoutumisesta yhteen toimittajaan. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY sekä julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY täsmennetään, että julkisissa hankinnoissa käytettävät tekniset eritelmät on laadittava viittaamalla kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viittausjärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden käyttämiseen liittyviin teknisiin eritelmiin taikka vastaaviin. Tieto- ja viestintätekniikan alan standardeja kuitenkin laativat usein muut standardointiorganisaatiot, eivätkä ne kuulu mihinkään direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY vahvistettuihin standardien ja hyväksyntien luokkaan. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että julkisissa hankinnoissa käytettävissä teknisissä eritelmissä voitaisiin viitata tieto- ja viestintätekniikan alan standardeihin, jotta voidaan reagoida nopeasti tieto- ja viestintätekniikan nopeaan kehitykseen, helpottaa rajatylittävien palvelujen tarjoamista ja edistää kilpailua sekä yhteentoimivuutta ja innovointia. |
(19) Viranomaisten olisi hyödynnettävä mahdollisimman laajasti asiaa koskevia standardeja ja teknisiä eritelmiä laitteiden, ohjelmistojen ja tietotekniikkapalvelujen hankinnoissa esimerkiksi valitsemalla standardit ja tekniset eritelmät, joita kaikki asiasta kiinnostuneet toimittajat voivat noudattaa; näin voidaan lisätä kilpailua ja vähentää riskiä sitoutumisesta yhteen toimittajaan. Vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY sekä julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY täsmennetään, että julkisissa hankinnoissa käytettävät tekniset eritelmät on laadittava viittaamalla kansallisiin standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja, eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin, kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten laatimiin teknisiin viittausjärjestelmiin, tai jos näitä ei ole, kansallisiin standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin suunnitteluun, laskentaan ja rakennusurakoiden toteuttamiseen sekä tuotteiden käyttämiseen liittyviin teknisiin eritelmiin taikka vastaaviin. Tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiä eritelmiä kuitenkin laativat usein muut standardointiorganisaatiot, eivätkä ne kuulu mihinkään direktiiveissä 2004/17/EY ja 2004/18/EY vahvistettuihin standardien ja hyväksyntien luokkaan. Sen vuoksi on tarpeen säätää, että julkisissa hankinnoissa käytettävissä teknisissä eritelmissä voitaisiin viitata tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiin eritelmiin, jotta voidaan reagoida nopeasti tieto- ja viestintätekniikan nopeaan kehitykseen, helpottaa rajatylittävien palvelujen tarjoamista ja edistää kilpailua sekä yhteentoimivuutta ja innovointia. |
Perustelu | |
Standardit määritellään sen alueen mukaan, josta ne ovat peräisin tai sen menetelmän mukaan, jolla ne on laadittu eikä teollisuudenalan mukaan. | |
Tarkistus 13 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 20 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(20) Joitakin tieto- ja viestintätekniikan alan standardeja ei laadita kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä 3 vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava menettely niiden tieto- ja viestintätekniikan alan standardien valitsemiseksi, joita julkisissa hankinnoissa voitaisiin käyttää; tässä yhteydessä olisi kuultava laajasti monia erilaisia sidosryhmiä, kuten eurooppalaisia standardointielimiä, yrityksiä ja viranomaisia. Tässä asetuksessa olisi lisäksi vahvistettava ominaisuusluettelona esitettävät vaatimukset, joita sovelletaan tällaisiin standardeihin ja niiden laadintaprosesseihin. Vaadituilla ominaisuuksilla pitäisi varmistaa, että yleisiä poliittisia tavoitteita ja yhteiskunnan tarpeita kunnioitetaan, ja niiden pitäisi perustua Maailman kauppajärjestössä kansainvälisiä standardointielimiä varten laadittuihin kriteereihin. |
(20) Joitakin tieto- ja viestintätekniikan alan teknisiä eritelmiä ei laadita kaupan teknisiä esteitä koskevan sopimuksen liitteessä 3 vahvistettujen kriteerien mukaisesti. Sen vuoksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava menettely niiden tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien valitsemiseksi, joita julkisissa hankinnoissa voitaisiin käyttää; tässä yhteydessä olisi kuultava laajasti monia erilaisia sidosryhmiä, kuten eurooppalaisia standardointielimiä, yrityksiä ja viranomaisia. Tässä asetuksessa olisi lisäksi vahvistettava ominaisuusluettelona esitettävät vaatimukset, joita sovelletaan tällaisiin teknisiin eritelmiin ja niiden laadintaprosesseihin. Vaadituilla ominaisuuksilla pitäisi varmistaa, että yleisiä poliittisia tavoitteita ja yhteiskunnan tarpeita kunnioitetaan, ja niiden pitäisi perustua Maailman kauppajärjestössä kansainvälistä standardointia varten laadittuihin kriteereihin. |
Perustelu | |
Standardit määritellään sen alueen mukaan, josta ne ovat peräisin tai sen menetelmän mukaan, jolla ne on laadittu eikä teollisuudenalan mukaan. | |
Tarkistus 14 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 21 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(21) Jotta voitaisiin edistää innovointia ja standardoitujen ratkaisujen välistä kilpailua, ei se, että jokin tietty tekninen eritelmä tunnustetaan, saisi estää kilpailevaa teknistä eritelmää tulemasta tunnustetuksi tämän asetuksen mukaisesti. Tunnustamisen edellytyksenä pitäisi aina olla, että asetetut vaatimukset täyttyvät ja että kyseinen tekninen eritelmä on saavuttanut vähimmäistasoisen hyväksynnän markkinoilla. Markkinahyväksyntää ei pitäisi tulkita niin, että se edellyttäisi eritelmän laajaa soveltamista markkinoilla. |
(21) Jotta voitaisiin edistää innovointia ja kilpailua, ei se, että jokin tietty tekninen eritelmä tunnustetaan, saisi estää teknistä eritelmää tulemasta tunnustetuksi tämän asetuksen mukaisesti. Tunnustamisen edellytyksenä pitäisi aina olla, että asetetut vaatimukset täyttyvät ja että kyseinen tekninen eritelmä on saavuttanut merkittävän tasoisen hyväksynnän markkinoilla. |
Perustelu | |
Standardoidut ratkaisut eivät saisi olla ristiriidassa keskenään. Standardien olisi muodostettava yhtenäinen kokonaisuus. Standardoitujen teknisten ratkaisujen olisi annettava yhtäläiset mahdollisuudet yrityksille niin, että ne voivat suunnitella kilpailukykyisiä tuotteita ja palveluja. Standardoitujen teknisten ratkaisujen pitäisi antaa kuluttajalle selvä viite siitä, mitä kannattaa ostaa. | |
Tarkistus 15 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 22 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(22) Valitut tieto- ja viestintätekniikan standardit voisivat edesauttaa yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16 päivänä syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY täytäntöönpanoa; päätöksessä vahvistetaan kaudeksi 2010–2015 eurooppalaisten julkishallintojen, unionin toimielimet ja muut elimet mukaan luettuina, yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma, jossa tuotetaan yhteentoimivuutta parantavia yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja. |
(22) Valitut tieto- ja viestintätekniikan tekniset eritelmät voisivat edesauttaa yhteentoimivuusratkaisuista eurooppalaisille julkishallinnoille (ISA) 16 päivänä syyskuuta 2009 tehdyn Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 922/2009/EY täytäntöönpanoa; päätöksessä vahvistetaan kaudeksi 2010–2015 eurooppalaisten julkishallintojen, unionin toimielimet ja muut elimet mukaan luettuina, yhteentoimivuusratkaisuja koskeva ohjelma, jossa tuotetaan yhteentoimivuutta parantavia yhteisiä ja jaettuja ratkaisuja. |
Perustelu | |
Standardit määritellään sen alueen mukaan, josta ne ovat peräisin tai sen menetelmän mukaan, jolla ne on laadittu eikä teollisuudenalan mukaan. | |
Tarkistus 16 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 23 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(23) Tieto- ja viestintätekniikan alalla voi tulla esiin tilanteita, joissa on asianmukaista edistää tai vaatia tiettyjen standardien noudattamista unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa yhteentoimivuus sisämarkkinoilla ja parantaa käyttäjien valinnanvapautta. Toisinaan voi olla myös niin, etteivät tietyt eurooppalaiset standardit enää vastaa kuluttajien tarpeita tai että ne haittaavat teknologista kehittämistä. Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/21/EY säädetään näiden syiden vuoksi, että komissio voi tarvittaessa pyytää eurooppalaisia standardointielimiä laatimaan standardeja, laatimaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan luettelon standardeista ja/tai eritelmistä, joiden käyttöä suositellaan tai joiden noudattamisesta tehdään pakollista, taikka poistamaan standardeja ja/tai eritelmiä kyseisestä luettelosta. |
(23) Tieto- ja viestintätekniikan alalla voi tulla esiin tilanteita, joissa on asianmukaista edistää tai vaatia tiettyjen standardien noudattamista unionin tasolla, jotta voidaan varmistaa yhteentoimivuus sisämarkkinoilla ja parantaa käyttäjien valinnanvapautta. Toisinaan voi olla myös niin, etteivät tietyt eurooppalaiset standardit enää vastaa kuluttajien tarpeita tai että ne haittaavat teknologista kehittämistä. Sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen yhteisestä sääntelyjärjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2002 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2002/21/EY säädetään näiden syiden vuoksi, että komissio voi tarvittaessa pyytää eurooppalaisia standardointielimiä laatimaan standardeja, laatimaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavan luettelon standardeista ja/tai eritelmistä, joiden käyttöä suositellaan, taikka poistamaan standardeja ja/tai eritelmiä kyseisestä luettelosta. |
Perustelu | |
Standardit eivät ole sitovia. Ne ovat vapaaehtoisia ja sellaisina niiden olisi säilyttävä. | |
Tarkistus 17 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 29 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(29) Standardointitoimien rahoituksella olisi voitava lisäksi kattaa standardien tai muiden standardointituotteiden laatimiseen liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet. Tämä on tarpeen erityisesti kun kyse on tutkimustoimista, lainsäädännön valmisteluun tarvittavien asiakirjojen laatimisesta, laboratorioiden välisten kokeiden suorittamisesta ja standardien validoinnista tai evaluoinnista. Standardoinnin edistämistä sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla olisi lisäksi jatkettava kolmansille maille annettavaan tekniseen apuun ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvien ohjelmien kautta. Unionissa toimivien yritysten markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi olisi voitava myöntää avustuksia muille elimille ehdotuspyyntöjen perusteella tai tarvittaessa hankintasopimusten avulla. |
(29) Standardointitoimien rahoituksella olisi voitava lisäksi kattaa standardien tai muiden standardointituotteiden laatimiseen liittyvät valmistelu- tai täydentämistoimet. Tämä on tarpeen erityisesti kun kyse on tutkimustoimista, lainsäädännön valmisteluun tarvittavien asiakirjojen laatimisesta, laboratorioiden välisten kokeiden suorittamisesta ja standardien validoinnista tai evaluoinnista. Standardoinnin edistämistä sekä Euroopan että kansainvälisellä tasolla olisi lisäksi jatkettava kolmansille maille annettavaan tekniseen apuun ja niiden kanssa tehtävään yhteistyöhön liittyvien ohjelmien kautta. Unionissa toimivien yritysten markkinoillepääsyn ja kilpailukyvyn parantamiseksi olisi voitava myöntää avustuksia edellä mainittuja tehtäviä suorittaville elimille ehdotuspyyntöjen perusteella tai tarvittaessa hankintasopimusten avulla. |
Perustelu | |
On tärkeää, että ainoastaan kansalliset ja eurooppalaiset standardointiorganisaatiot validoivat ja muuttavat eurooppalaisia standardeja. Muussa tapauksessa ei ole mahdollista varmistaa pk-yritysten, kansalaisjärjestöjen jne. tarvittavaa osallistumista. Samanaikaisesti uhkaamassa on rinnakkaisten järjestelmien luomisen vaara, jos muut organisaatiot saavat validoida ja muuttaa standardeja. | |
Tarkistus 18 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 36 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(36) Hyväksyttäessä täytäntöönpanopäätöksiä, jotka koskevat sellaisia yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joita komissio pitää perusteltuina, ja kun asianomaisen yhdenmukaisen standardin viitetietoja ei vielä ollut julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, jolloin asianomainen standardi ei vielä ollut johtanut olettamukseen sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisuudesta, olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä. |
(36) Hyväksyttäessä täytäntöönpanopäätöksiä, jotka koskevat sellaisia eurooppalaiseen standardointia koskevaan vuotuiseen työohjelmaan ja yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joita komissio pitää perusteltuina, ja kun asianomaisen yhdenmukaisen standardin viitetietoja ei vielä ollut julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä , jolloin asianomainen standardi ei vielä ollut johtanut olettamukseen sovellettavassa unionin yhdenmukaistamislainsäädännössä vahvistettujen olennaisten vaatimusten mukaisuudesta, olisi sovellettava neuvoa-antavaa menettelyä. |
Perustelu | |
Jäsenvaltioita olisi kuultava standardointia koskevasta työohjelmasta. | |
Tarkistus 19 Ehdotus asetukseksi Johdanto-osan 37 kappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
(37) Hyväksyttäessä täytäntöönpanopäätöksiä, jotka koskevat sellaisia yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joita komissio pitää perusteltuina, ja kun asianomaisen yhdenmukaisen standardin viitetiedot oli jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, olisi sovellettava tarkastelumenettelyä, koska tällaisella päätöksellä voisi olla vaikutusta olettamukseen sovellettavien olennaisten vaatimusten mukaisuudesta. |
(37) Hyväksyttäessä täytäntöönpanopäätöksiä, jotka koskevat sellaisia yhdenmukaistettuihin standardeihin liittyviä vastalauseita, joita komissio pitää perusteltuina, ja kun asianomaisen yhdenmukaisen standardin viitetiedot oli jo julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä, olisi sovellettava tarkastelumenettelyä kaikkiin eurooppalaisten standardointiorganisaatioiden standardointitiedonantoihin ja teknisten eritelmien tunnustamiseen tieto- ja viestintäteknologian, nanoteknologian, bioteknologian ja ydinteknologian aloilla, koska tällaisilla päätöksillä voisi olla vaikutusta olettamukseen sovellettavien olennaisten vaatimusten mukaisuudesta. |
Perustelu | |
Jäsenvaltioilla olisi oltava mahdollisuus kommentoida teknisten eritelmien tunnustamista uusien teknologioiden alalla. | |
Tarkistus 20 Ehdotus asetukseksi 1 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan eurooppalaisten standardointielinten, kansallisten standardointielinten ja komission väliseen yhteistyöhön, unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevien, tuotteisiin sekä palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen, tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustamiseen sekä eurooppalaisen standardoinnin rahoitukseen. |
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöt, joita sovelletaan eurooppalaisten standardointielinten, kansallisten standardointielinten ja komission väliseen yhteistyöhön, unionin lainsäädäntöä ja politiikkaa tukevien, tuotteisiin sekä palveluihin liittyvien eurooppalaisten standardien ja eurooppalaisten standardointituotteiden laatimiseen, tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustamiseen, eurooppalaisen standardoinnin rahoitukseen sekä eurooppalaisten sidosryhmäorganisaatioiden tasapainoisen edustuksen ehtoihin. |
Tarkistus 21 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. 'standardilla' tarkoitetaan teknistä eritelmää, joka on tarkoitettu toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten ja jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä: |
1. 'standardilla' tarkoitetaan teknistä eritelmää, jonka tunnustettu standardointielin on hyväksynyt ja joka on tarkoitettu toistuvaa tai jatkuvaa käyttöä varten ja jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu johonkin seuraavista ryhmistä: |
Tarkistus 22 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – c alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
c) 'yhdenmukaistetulla standardilla' tarkoitetaan eurooppalaista standardia, joka on vahvistettu komission esittämän pyynnön perusteella unionin yhdenmukaistamislainsäädännön soveltamiseksi |
c) 'yhdenmukaistetulla standardilla' tarkoitetaan eurooppalaista standardia, joka on vahvistettu komission esittämän pyynnön perusteella unionin lainsäädännön soveltamiseksi ja jonka viitetiedot julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä; |
Tarkistus 23 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 1 kohta – e alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
e) 'tieto- ja viestintätekniikan standardilla' tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikan alan standardia |
Poistetaan. |
Perustelu | |
Standardit määritellään sen alueen mukaan, josta ne ovat peräisin tai sen menetelmän mukaan, jolla ne on laadittu eikä teollisuudenalan mukaan. Ei myöskään ole selvää, mitä tässä määritelmässä tosiasiassa tarkoitetaan termillä 'tieto- ja viestintätekniikan standardi'. | |
Tarkistus 24 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. 'standardiehdotuksella' tarkoitetaan asiakirjaa, joka sisältää tiettyä kohdetta koskevat tekniset eritelmät ja joka on tarkoitus vahvistaa asianmukaista standardointimenettelyä noudattaen sellaisena kuin se on valmistelun jälkeen ja lähetettynä julkiselle lausuntokierrokselle tai tarkasteltavaksi |
3. 'standardiehdotuksella' tarkoitetaan asiakirjaa, joka sisältää lausuntoa, äänestystä tai hyväksyntää varten annetun ehdotuksen standardiksi; |
Perustelu | |
On sovellettava määritelmää asianmukaisesta eurooppalaisesta standardista. | |
Tarkistus 25 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 4 kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. 'teknisellä eritelmällä' tarkoitetaan asiakirjassa olevaa eritelmää, jossa vahvistetaan jokin seuraavista: |
4. 'teknisellä eritelmällä' tarkoitetaan asiakirjaa, jossa määritellään tekniset vaatimukset, jotka tuotteen, prosessin tai palvelun on täytettävä, ja jossa vahvistetaan jokin seuraavista: |
Perustelu | |
Hyväksytty EN 45020:na. | |
Tarkistus 26 Ehdotus asetukseksi 2 artikla – 8 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
8 a. 'standstill-periaatteella' tarkoitetaan sitä, että kansalliset standardointiyksiköt eivät toteuta sellaisia hankkeita koskevia lisätoimia, joista ollaan jo laatimassa standardia; |
Perustelu | |
Tämä määritelmä esiintyy direktiivin 98/34/ETY 4 ja 7 artiklassa. | |
Tarkistus 27 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 5 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5. Kansalliset standardointielimet eivät saa vastustaa jonkin standardointikohteen sisällyttämistä eurooppalaisen standardointielimen työohjelmaan. |
Poistetaan. |
Perustelu | |
Kansalliset standardointielinten, jotka ovat eurooppalaisten standardointielinten jäseniä, olisi voitava vapaasti vastustaa standardointikohteen sisällyttämistä työohjelmaan. Tämä vapaus takaa sekä standardoinnin vapaaehtoisuuden että Euroopan komission antaman standardointitoimeksiannon todellisen merkityksen markkinoiden kannalta. | |
Tarkistus 28 Ehdotus asetukseksi 3 artikla – 5 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
5 a. Silloin kun eurooppalaista standardia ollaan laatimassa tai sen jälkeen kun se on hyväksytty, kansalliset standardointiyksiköt eivät saa toteuttaa toimia, joilla voisi olla kielteistä vaikutusta suunniteltuun yhdenmukaistamiseen, eivätkä ne eritoten saa julkaista tietyllä alalla sellaista uutta tai tarkistettua kansallista standardia, joka ei ole täysin olemassa olevan eurooppalaisen standardin mukainen. |
Perustelu | |
Tällä säännöksellä täytetään standstill-periaatteen vaatimukset, jotka on otettu direktiivistä 98/34/EY. | |
Tarkistus 29 Ehdotus asetukseksi 4 artikla – 3 kohta – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) standardiehdotukset julkaistaan siten, että muihin jäsenvaltioihin sijoittuneilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksia |
a) standardiehdotukset julkaistaan siten, että muihin jäsenvaltioihin sijoittuneilla osapuolilla on mahdollisuus esittää huomautuksia; jos käännöstä tarvitaan, se olisi tehtävä kyseisen intressitahon kustannuksella |
Tarkistus 30 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Sidosryhmien osallistuminen eurooppalaiseen standardointiin |
Sidosryhmien osallistuminen eurooppalaiseen standardointiin ja standardien käytettävyyden helpottaminen |
Tarkistus 31 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Eurooppalaisten standardointielinten on huolehdittava siitä, että pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä 'pk-yritykset', kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmät ovat etenkin liitteessä III tarkoitettujen organisaatioiden välityksellä asianmukaisella tavalla edustettuina politiikan kehittämisessä sekä vähintään seuraavissa eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimisen vaiheissa: |
1. Eurooppalaisten standardointielinten on kannustettava, edistettävä ja tuettava pienten ja keskisuurten yritysten, jäljempänä 'pk-yritykset', kuluttajajärjestöjen sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmien asianmukaista edustusta, etenkin edistämällä liitteessä III tarkoitettuja organisaatioita, politiikan kehittämisessä sekä vähintään seuraavissa eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden laatimisen vaiheissa: |
Tarkistus 32 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
1 a. Standardit olisi suunniteltava ja mukautettava niin, että niissä otetaan huomioon pk-yritysten erityispiirteet ja pk-yritysten ympäristö, erityisesti kun on kyse pienistä käsityöläisyrityksistä ja mikroyrityksistä, ja siten mahdollistettava niille standardien parempi käytettävyys vähäisemmin kustannuksin. |
Tarkistus 33 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 1 b kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
1 b. Jotta varmistetaan, että unionin politiikan ja lainsäädännön tukemiseksi vahvistetut eurooppalaiset standardit ovat käyttäjien saatavilla, on tarpeen harkita hintojen vahvistamista koskevia erillisjärjestelmiä ja erityismaksujen ja alennettuun hintaan tarjottavien standardipakettien käyttöönottoa varsinkin pk-yritysten, mikroyritysten ja käsityöläisyritysten kohdalla. |
Tarkistus 34 Ehdotus asetukseksi 5 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Eurooppalaisten standardointielinten on huolehdittava siitä, että yritykset, tutkimuskeskukset sekä korkeakoulut ja muut oikeushenkilöt ovat asianmukaisesti edustettuina teknisellä tasolla standardointitoimissa, joita toteutetaan poliittisesti tai teknisen innovoinnin kannalta merkittävillä uusilla aloilla, joihin liittyy merkittäviä poliittisia tai tekniseen innovointiin liittyviä näkökohtia, mikäli kyseiset oikeushenkilöt ovat osallistuneet kyseiseen alaan liittyvään hankkeeseen, jota unioni rahoittaa tutkimuksen ja teknisen kehittämisen alalla toteutettavasta monivuotisesta puiteohjelmasta. |
2. Eurooppalaisten standardointielinten on mahdollistettava se, että yritykset, tutkimuskeskukset sekä korkeakoulut, jäsenvaltioissa toimivat markkinavalvontaelimet ja muut oikeushenkilöt ovat asianmukaisesti edustettuina teknisellä tasolla standardointitoimissa, joita toteutetaan poliittisesti tai teknisen innovoinnin kannalta merkittävillä uusilla aloilla, joihin liittyy merkittäviä poliittisia tai tekniseen innovointiin liittyviä näkökohtia, mikäli kyseiset oikeushenkilöt ovat osallistuneet kyseiseen alaan liittyvään hankkeeseen, jota unioni rahoittaa tutkimuksen ja teknisen kehittämisen alalla toteutettavasta monivuotisesta puiteohjelmasta. |
Perustelu | |
"Asianmukainen edustus" on epämääräinen ilmaisu, joka yhdessä edustuksesta huolehtimista koskevan vaativan velvollisuuden kanssa voisi mahdollisesti lukkiuttaa koko standardointijärjestelmän. Standardointiorganisaatio voi vain tehdä parhaansa yrittääkseen saada sidosryhmän mukaan, mutta jos ne kieltäytyvät osallistumasta, tämän ei pitäisi lukkiuttaa koko järjestelmää. Samalla jäsenvaltioiden markkinavalvontaelinten olisi tultava mukaan standardointiprosessiin ja taattava laatu ja tietämys prosessissa. | |
Tarkistus 35 Ehdotus asetukseksi 6 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Komissio laatii eurooppalaista standardointia koskevan vuotuisen työohjelman, jossa esitetään ne eurooppalaiset standardit ja eurooppalaiset standardointituotteet, joiden laatimista se aikoo pyytää eurooppalaisilta standardointielimiltä 7 artiklan mukaisesti. |
1. Kuultuaan eurooppalaisia standardointiorganisaatioita ja asianomaisia sidosryhmiä, esimerkiksi liitteessä III tarkoitettuja ja kansallisia standardointiorganisaatioita, komissio laatii eurooppalaista standardointia koskevan vuotuisen työohjelman ja ilmoittaa kyseisille sidosryhmille ohjelman julkaisemisesta. Työohjelmassa esitetään ne eurooppalaiset standardit ja eurooppalaiset standardointituotteet, joiden laatimista se aikoo pyytää eurooppalaisilta standardointielimiltä 7 artiklan mukaisesti. |
Tarkistus 36 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Komissio voi pyytää yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointielintä laatimaan eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen vahvistetussa määräajassa. Niiden on oltava markkinalähtöisiä, niissä on otettava huomioon yleinen etu, ja niiden on perustuttava yhteisymmärrykseen. |
1. Komissio voi pyytää yhtä tai useampaa eurooppalaista standardointielintä laatimaan eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen vahvistetussa määräajassa. Niiden on oltava markkinalähtöisiä, niissä on otettava huomioon yleinen etu, ja niiden on perustuttava yhteisymmärrykseen. Komissio kuulee asianomaisia sidosryhmiä, myös kaikkia 1 kohdan mukaisesti esitetyistä pyynnöistä kiinnostuneita osapuolia, ja tiedottaa niille. |
Tarkistus 37 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Asianomaisen eurooppalaisen standardointielimen on ilmoitettava kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. |
2. Asianomaisen eurooppalaisen standardointielimen on ilmoitettava kahden kuukauden kuluessa 1 kohdassa tarkoitetun pyynnön vastaanottamisesta, hyväksyykö se sen. |
Tarkistus 38 Ehdotus asetukseksi 7 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Komissio ilmoittaa asianomaiselle eurooppalaiselle standardointielimelle kolmen kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän vastaanottamisesta avustuksen myöntämisestä eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen laatimista varten. |
3. Komissio ilmoittaa asianomaiselle eurooppalaiselle standardointiorganisaatiolle yhden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitetun hyväksynnän vastaanottamisesta avustuksen myöntämisestä eurooppalaisen standardin tai eurooppalaisen standardointituotteen laatimista varten. |
Perustelu | |
Perusteluissa korostetaan, että standardien laatimiseen käytetty aika on eräs kysymyksistä, joita on käsiteltävä. Prosessien optimoinnin tulisi vaikuttaa kaikkiin asianomaisiin osapuoliin. Siksi ehdotetaan, että avustusten myöntämispäätökseen käytettyä aikaa olisi lyhennettävä yhteen kuukauteen (sama aika kuin eurooppalaisilla standardointiorganisaatioilla on päätöksen tekemiseen hakemuksen hyväksymisestä). | |
Tarkistus 39 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 4 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
4. Tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. |
4. Tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 18 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen sen jälkeen, kun vastaavan alakohtaisen direktiivin seurantakomiteaa on kuultu. |
Tarkistus 40 Ehdotus asetukseksi 8 artikla – 5 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
5. Tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. |
5. Tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitettu päätös hyväksytään 18 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen sen jälkeen, kun vastaavan alakohtaisen direktiivin seurantakomiteaa on kuultu. |
Tarkistus 41 Ehdotus asetukseksi IV luku – otsikko | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Tieto- ja viestintätekniikan standardit |
Tieto- ja viestintätekniikan tekniset eritelmät |
Perustelu | |
Standardit määritellään sen alueen mukaan, josta ne ovat peräisin tai sen menetelmän mukaan, jolla ne on laadittu eikä teollisuudenalan mukaan. Ei myöskään ole selvää, mitä tässä määritelmässä tosiasiassa tarkoitetaan termillä 'tieto- ja viestintätekniikan teknisillä eritelmillä'. | |
Tarkistus 42 Ehdotus asetukseksi 9 artikla | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
Komissio voi joko direktiivissä 2004/18/EY tarkoitetun viranomaisen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan päättää tunnustaa liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttävät tekniset eritelmät, jotka eivät ole kansallisia, eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja, tieto- ja viestintätekniikan standardeiksi. |
Komissio voi joko direktiivissä 2004/18/EY tarkoitetun viranomaisen ehdotuksesta tai omasta aloitteestaan päättää kaikkien sidosryhmien, muun muassa eurooppalaisten standardointielimien, edustajia kuultuaan tunnustaa liitteessä II vahvistetut vaatimukset täyttävät tieto- ja viestintätekniikan alan tekniset eritelmät, jotka eivät ole kansallisia, eurooppalaisia tai kansainvälisiä standardeja, käytettäviksi julkisissa hankinnoissa ja toimissa, jotta voidaan varmistaa tieto- ja viestintätekniikan yhteentoimivuus. Kun arvioidaan sitä, ovatko tekniset eritelmät liitteessä II vahvistettujen vaatimusten mukaisia, komissio ottaa asianmukaisesti huomioon kuultujen sidosryhmien, muun muassa eurooppalaisten standardointielinten, antamat lausunnot. |
Tarkistus 43 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – e alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
e) unionin politiikan ja lainsäädännön tukemisessa käytettävien eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden kääntäminen tarvittaessa unionin virallisille kielille, jotka eivät ole eurooppalaisten standardointielinten työkieliä, tai perustelluissa tapauksissa muille kuin unionin virallisille kielille |
e) unionin politiikan ja lainsäädännön tukemisessa käytettävien eurooppalaisten standardien tai eurooppalaisten standardointituotteiden kääntäminen unionin virallisille kielille, jotka eivät ole eurooppalaisten standardointielinten työkieliä, tai perustelluissa tapauksissa muille kuin unionin virallisille kielille |
Tarkistus 44 Ehdotus asetukseksi 11 artikla – 1 kohta – f alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
f) sellaisten tietojen laatiminen, joilla selostetaan, tulkitaan ja yksinkertaistetaan eurooppalaisia standardeja tai eurooppalaisia standardointituotteita, kuten käyttäjän oppaat, tiedot hyvistä toimintatavoista sekä tiedotustoimet |
f) sellaisten tietojen laatiminen, joilla selostetaan, tulkitaan ja yksinkertaistetaan eurooppalaisia standardeja tai eurooppalaisia standardointituotteita, kuten käyttäjän oppaat, standardien yhteenvedot, tiedot parhaista toimintatavoista, tiedotustoimet ja koulutusmoduulit; |
(Komission ehdotuksen ranskankielisessä versiossa oleva väärä numerointi olisi korjattava.) | |
Tarkistus 45 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 4 kohta – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) pk-yritykset, kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmät ovat asianmukaisesti edustettuina 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa eurooppalaisessa standardoinnissa. |
b) pk-yritykset, kuluttajajärjestöt sekä ympäristöalan ja yhteiskunnan sidosryhmät ovat asianmukaisesti edustettuina 5 artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa eurooppalaisessa standardoinnissa, mikäli näiden sidosryhmien kyseisen alan asiantuntijat ovat käytettävissä ja halukkaita osallistumaan. |
Perustelu | |
Standardointiorganisaatio voi vain tehdä parhaansa yrittääkseen saada sidosryhmän mukaan, mutta jos ne kieltäytyvät osallistumasta, tämän ei pitäisi lukkiuttaa koko järjestelmää. | |
Tarkistus 46 Ehdotus asetukseksi 13 artikla – 4 a kohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
4 a. Jotta pk-yritysten voivat hyötyä täysimääräisesti eurooppalaisten yhdenmukaistettujen standardien ymmärtämisestä ja soveltamisesta, eurooppalaisille standardointielimille kääntämistä varten myönnettävän rahoituksen on katettava merkittävä osa kokonaiskustannuksista ja kääntämisen rahoitusta koskevia menettelyjä on yksinkertaistettava. Käännöstoimintaan 11 artiklan 1 kohdan e alakohdan mukaisesti myönnettävä rahoitus on annettava sivukohtaisena kertakorvauksena, joka maksetaan etukäteen, kun on saatu todisteet siitä, että eurooppalaisia standardeja todella käännetään. |
Tarkistus 47 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – a alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) saatetaan liitteessä I oleva eurooppalaisten standardointielinten luettelo ajan tasalle |
Poistetaan. |
Tarkistus 48 Ehdotus asetukseksi 16 artikla – b alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
b) mukautetaan liitteessä II asetetut tieto- ja viestintätekniikan alan standardien tunnustamista koskevat kriteerit tekniikan kehitykseen |
b) mukautetaan liitteessä II asetetut tieto- ja viestintätekniikan alan teknisten eritelmien tunnustamista koskevat kriteerit tekniikan kehitykseen |
Perustelu | |
Tarkistuksella varmistetaan terminologinen yhdenmukaisuus ehdotettujen määritelmien kanssa. | |
Tarkistus 49 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 2 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
2. Siirretään 16 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen. |
2. Siirretään 16 artiklassa tarkoitettu valta komissiolle viideksi vuodeksi 1 päivästä tammikuuta 2013 alkaen. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään kuusi kuukautta ennen viiden vuoden pituisen kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista. |
Tarkistus 50 Ehdotus asetukseksi 17 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. |
3. Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 16 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Toimielin, joka on aloittanut sisäisen menettelyn päättääkseen, peruuttaako se säädösvallan siirron, pyrkii ilmoittamaan asiasta toiselle toimielimelle ja komissiolle kohtuullisessa ajassa ennen lopullisen päätöksen tekemistä sekä ilmoittaa samalla, mitä siirrettyä säädösvaltaa mahdollinen peruuttaminen koskee, ja mainitsee peruuttamisen syyt. |
|
|
Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen. |
Tarkistus 51 Ehdotus asetukseksi 18 artikla – 1 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. |
1. Komissiota avustaa komitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea. Komitea tapaa eurooppalaiset ja kansalliset standardointielimet ja jäsenvaltiot vähintään kaksi kertaa vuodessa. |
Perustelu | |
Päätökset ovat olennaisia standardointijärjestelmän kannalta. Tämän vuoksi eurooppalaisten standardointielinten ja jäsenvaltioiden on oltava mukana. | |
Tarkistus 52 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 1 kohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
1. Eurooppalaisten standardointielinten on toimitettava komissiolle vuosittain kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa on esitettävä yksityiskohtaiset tiedot seuraavista: |
1. Eurooppalaisten standardointielinten on toimitettava komissiolle vuosittain lyhyt ja tiivis kertomus tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Kertomuksessa on esitettävä tiedot seuraavista: |
Perustelu | |
Englanninkielisessä versiossa käytetään sanaa "detailed" (yksityiskohtaiset), joka voi luoda lisää byrokratiaa hyödyttämättä mitenkään täytäntöönpanoa. Kertomuksen olisi mieluummin oltava kohdennettu ja suhteellisen tiivis. | |
Tarkistus 53 Ehdotus asetukseksi 19 artikla – 3 kohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
3. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä ja sen jälkeen viiden vuoden välein. Kertomuksessa esitetään arvio unionin rahoitusta saavien standardointitoimien merkityksellisyydestä unionin politiikan ja lainsäädännön vaatimusten suhteen. |
3. Komissio antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen täytäntöönpanosta 31 päivään joulukuuta 2015 mennessä ja sen jälkeen kolmen vuoden välein. Kertomuksessa esitetään arvio unionin rahoitusta saavien standardointitoimien merkityksellisyydestä unionin politiikan ja lainsäädännön vaatimusten suhteen. |
Tarkistus 54 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – c alakohta – ii alakohta | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
ii) (Uusista) standardointitoimista on tiedotettu laajalti käyttämällä sopivia ja saatavilla olevia keinoja. |
ii) (Uusista) standardointitoimista on tiedotettu julkisesti ja laajalti käyttämällä sopivia ja saatavilla olevia keinoja. |
Tarkistus 55 Ehdotus asetukseksi Liite II – 2 kohta – c a alakohta (uusi) | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
|
c a) Asianmukainen edustus: |
|
|
i) Kaikki intressitahot ovat osallistuneet teknisten eritelmien kehittämiseen. |
|
|
ii) Kaikki sidosryhmät ovat olleet tasapainoisesti edustettuina. |
Tarkistus 56 Ehdotus asetukseksi Liite III – a alakohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) Eurooppalainen organisaatio, joka edustaa pk-yrityksiä eurooppalaisessa standardoinnissa ja |
a) Horisontaalinen eurooppalainen organisaatio, joka edustaa ainoastaan käsityöläis- ja pk-yrityksiä eurooppalaisessa standardoinnissa ja |
(Komission ehdotuksen ranskankielisessä versiossa oleva väärä numerointi olisi korjattava.) | |
Tarkistus 57 Ehdotus asetukseksi Liite III – a alakohta – johdantokappale | |
|
Komission teksti |
Tarkistus |
|
a) Eurooppalainen organisaatio, joka edustaa pk-yrityksiä eurooppalaisessa standardoinnissa ja |
a) Eurooppalainen horisontaalinen organisaatio, joka edustaa käsityöläisalaa ja pk-yrityksiä eurooppalaisessa standardoinnissa ja |
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Eurooppalainen standardointi |
||||
|
Viiteasiakirjat |
COM(2011)0315 – C7-0150/2011 – 2011/0150(COD) |
||||
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
IMCO 23.6.2011 |
|
|
|
|
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
ITRE 23.6.2011 |
|
|
|
|
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Adam Gierek 28.6.2011 |
|
|
|
|
|
Valiokuntakäsittely |
5.10.2011 |
20.12.2011 |
|
|
|
|
Hyväksytty (pvä) |
28.2.2012 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
38 5 2 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Gabriele Albertini, Josefa Andrés Barea, Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Maria Da Graça Carvalho, Jürgen Creutzmann, Pilar del Castillo Vera, Gaston Franco, Adam Gierek, Norbert Glante, András Gyürk, Fiona Hall, Edit Herczog, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Philippe Lamberts, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Judith A. Merkies, Angelika Niebler, Jaroslav Paška, Aldo Patriciello, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Teresa Riera Madurell, Jens Rohde, Paul Rübig, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Alejo Vidal-Quadras |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Maria Badia i Cutchet, Satu Hassi, Jolanta Emilia Hibner, Yannick Jadot, Seán Kelly, Alajos Mészáros, Vladko Todorov Panayotov, Mario Pirillo, Pavel Poc, Vladimír Remek, Jean Roatta, Hannu Takkula |
||||
ASIAN KÄSITTELY
|
Otsikko |
Eurooppalainen standardointi |
||||
|
Viiteasiakirjat |
COM(2011)0315 – C7-0150/2011 – 2011/0150(COD) |
||||
|
Annettu EP:lle (pvä) |
1.6.2011 |
|
|
|
|
|
Asiasta vastaava valiokunta Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
IMCO 23.6.2011 |
|
|
|
|
|
Valiokunnat, joilta on pyydetty lausunto Ilmoitettu istunnossa (pvä) |
INTA 23.6.2011 |
EMPL 23.6.2011 |
ENVI 23.6.2011 |
ITRE 23.6.2011 |
|
|
Valiokunnat, jotka eivät antaneet lausuntoa Päätös tehty (pvä) |
EMPL 7.7.2011 |
ENVI 13.7.2011 |
|
|
|
|
Esittelijä(t) Nimitetty (pvä) |
Lara Comi 11.7.2011 |
|
|
|
|
|
Valiokuntakäsittely |
5.10.2011 |
23.11.2011 |
25.1.2012 |
28.2.2012 |
|
|
Hyväksytty (pvä) |
21.3.2012 |
|
|
|
|
|
Lopullisen äänestyksen tulos |
+: –: 0: |
36 0 2 |
|||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet |
Pablo Arias Echeverría, Cristian Silviu Buşoi, Jorgo Chatzimarkakis, Sergio Gaetano Cofferati, Lara Comi, Anna Maria Corazza Bildt, António Fernando Correia de Campos, Cornelis de Jong, Christian Engström, Vicente Miguel Garcés Ramón, Evelyne Gebhardt, Louis Grech, Mikael Gustafsson, Małgorzata Handzlik, Malcolm Harbour, Iliana Ivanova, Philippe Juvin, Edvard Kožušník, Toine Manders, Hans-Peter Mayer, Sirpa Pietikäinen, Mitro Repo, Zuzana Roithová, Heide Rühle, Christel Schaldemose, Andreas Schwab, Catherine Stihler, Emilie Turunen, Bernadette Vergnaud, Barbara Weiler |
||||
|
Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet |
Regina Bastos, Frank Engel, Ashley Fox, Marielle Gallo, María Irigoyen Pérez, Constance Le Grip, Antonyia Parvanova, Sabine Verheyen |
||||
|
Jätetty käsiteltäväksi (pvä) |
26.3.2012 |
||||