SUOSITUS esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puutuotteiden kauppaa Euroopan unioniin koskevan Euroopan unionin ja Keski-Afrikan tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen (FLEGT) tekemisestä

27.3.2012 - 14034/2011 – C7-0046/2012 – 2011/0127(NLE)) - ***

Kansainvälisen kaupan valiokunta
Esittelijä: Elisabeth Köstinger

Menettely : 2011/0127(NLE)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari :  
A7-0082/2012
Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :
A7-0082/2012
Keskustelut :
Hyväksytyt tekstit :

LUONNOS EUROOPAN PARLAMENTIN LAINSÄÄDÄNTÖPÄÄTÖSLAUSELMAKSI

esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puutuotteiden kauppaa Euroopan unioniin koskevan Euroopan unionin ja Keski-Afrikan tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen (FLEGT) tekemisestä

(14034/2011 – C7‑0046/2012 – 2011/0127(NLE))

(Hyväksyntä)

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon ehdotuksen neuvoston päätökseksi (14034/2011),

–   ottaa huomioon Euroopan unionin ja Keski-Afrikan tasavallan vapaaehtoinen kumppanuussopimus metsälainsäädännön soveltamisen valvonnasta, metsähallinnosta ja puutuotteiden kaupasta Euroopan unioniin (FLEGT) (14036/2011),

–   ottaa huomioon neuvoston Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 207 artiklan 3 ja 4 kohdan, 218 artiklan 6 kohdan toisen alakohdan a alakohdan v alakohdan ja 218 artiklan 7 kohdan mukaisesti esittämän hyväksyntää koskevan pyynnön (C7‑0046/2012),

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 81 artiklan ja 90 artiklan 7 kohdan,

–   ottaa huomioon kansainvälisen kaupan valiokunnan suosituksen sekä kehitysyhteistyövaliokunnan lausunnon (A7-0082/2012),

1.  antaa hyväksyntänsä sopimuksen tekemiselle;

2.  kehottaa komissiota raportoimaan parlamentille säännöllisesti edistyksestä voimassa olevien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanossa ja uusien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten neuvottelussa ja täytäntöönpanossa;

3.  kehottaa puhemiestä välittämään parlamentin kannan neuvostolle ja komissiolle sekä jäsenvaltioiden ja Keski-Afrikan tasavallan hallituksille ja parlamenteille.

PERUSTELUT

Johdanto

EU:n vuonna 2003 hyväksymään metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puukauppaa koskevaan toimintasuunnitelmaan (FLEGT)[1] sisältyy puutavaraa tuottavien ja vievien maiden kanssa solmittavat kumppanuussopimukset, joilla pyritään varmistamaan, että puukauppaa käydään ainoastaan laillisesti korjatulla puutavaralla, ja edistämään järkevää metsähallintoa. FLEGT-aloitteen kehittyessä EU on solminut useita vapaaehtoisia kumppanuussopimuksia.

Keski-Afrikan tasavallan kanssa 28. marraskuuta 2011 tehty kauppasopimus on EU:n neljäs Afrikan valtion kanssa neuvoteltu vapaaehtoinen kumppanuussopimus, ja sitä ovat edeltäneet sopimukset Ghanan, Kongon ja Kamerunin kanssa. Vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta neuvotellaan myös kahden muun Kongon altaan alueen valtion eli Kongon demokraattisen tasavallan ja Gabonin kanssa sekä Malesian ja Vietnamin kanssa. Neuvottelut Indonesian ja Liberian kanssa päättyivät toukokuussa 2011.

Aiempien vapaaehtoisten FLEGT-kumppanuussopimusten tapaan sopimus Keski-Afrikan tasavallan kanssa on väline, jolla voidaan puuttua laittomiin hakkuisiin, auttaa parantamaan sääntelyä, metsähallintoa ja lainsäädännön soveltamisen valvontaa maan metsätalousalalla ja parantaa Keski-Afrikan puutuotteiden markkinamahdollisuuksia Euroopassa.

Samalla vapaaehtoinen kumppanuussopimus velvoittaa kumppanimaan kehittämään lainsäädäntökehyksen ja EU:n markkinoille tuotavaa puutavaraa ja puutuotteita koskevat jäljitettävyys-, varmentamis- ja lupajärjestelmät sekä käynnistämään valvonnan ja riippumattomat tarkastukset.

Kuten aiempiinkin FLEGT-kumppanuussopimuksiin myös tämän vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen tekemiseen tarvitaan Euroopan parlamentin hyväksyntä.

EU:n ja Keski-Afrikan tasavallan vapaaehtoinen kumppanuussopimus

Keski-Afrikan tasavallan maapinta-alasta noin 54 000 km2 eli 8,7 prosenttia on metsää. Metsätalouden osuus maan BKT:stä on 4 prosenttia, ja sen osuus maan vientituloista on 40 prosenttia. Keski-Afrikan puutavarasta 60 prosenttia viedään Eurooppaan. Muita merkittäviä vientimarkkinoita ovat Kiina, Pohjois-Amerikka ja Afrikka (Kamerun ja Tšad).[2]

Metsien tilan heikkeneminen Keski-Afrikan tasavallassa johtuu pääasiassa lainsäädännön puutteellisesta soveltamisesta ja valvonnasta, johon puolestaan ovat syynä riittämättömät henkilöstö- ja materiaaliresurssit sekä riittämättömät taloudelliset voimavarat. Puutteet ovat johtaneet laittomiin hakkuisiin, salakaatoon ja pensaspaloihin. Keski-Afrikan tasavalta on kuitenkin Kongon altaan alueella sijaitsevista maista ensimmäinen, joka on ryhtynyt metsien arvioimiseen ja edistämään kestävää metsänhoitoa. Keski-Afrikan lounaisosan sademetsässä yli kolmen miljoonan hehtaarin alueelle on myönnetty teollisuustoimilupia, joista suurin osa on eurooppalaisten yritysten hallussa. Metsäalan yrityksillä on oltava metsänhakkuu- ja käyttöluvat, jotka määritellään Keski-Afrikan tasavallan metsälaissa vuodelta 2008 ja joiden saaminen riippuu metsänhoitosuunnitelmista.

Vapaaehtoinen kumppanuussopimus perustuu kansallisella tasolla tehtyyn sääntelytyöhön ja kehittää sitä edelleen. Sopimuksen myötä Keski-Afrikan tasavalta sitoutuu tuomaan EU:hun ainoastaan varmennettua laillista puutavaraa. Siksi se perustaa varmentamisjärjestelmät, jotka koskevat laillisuutta ja jäljitettävyyttä koko toimitusketjussa, aina puunkorjuustandardeista vientilähetysten tarkastuksiin, sekä viime kädessä FLEGT-vientilupien myöntämistä. Erilaisten sisäisten varmennusten lisäksi kaikki Keski-Afrikan tasavallan laillisuuden varmistusjärjestelmän osat varmennetaan säännöllisesti riippumattomilla tarkastuksilla. Samalla EU varmistaa kaikkien Keski-Afrikan tasavallasta tuotavien puutuotteiden suotuisan pääsyn markkinoilleen.

Sopimuksen soveltamisalaan kuuluvat kaikki tuontiin tarkoitetut puutuotteet, mukaan lukien polttoaineeksi tarkoitetut puulastut sekä tukit, sahattu puu, vaneriviilu ja puiset huonekalut. Puutuotteiden laillisuuden varmistusjärjestelmää on sovellettava kaikkeen Keski-Afrikan vientiin eikä vain EU:hun suunnattuun vientiin. Lisäksi sopimuksen soveltamisalaan kuuluu myös puutavara, joka tuodaan Keski-Afrikkaan kolmansista maista jalostusta ja vientiä varten. Puutavara ja puutuotteet, jotka suunnataan Keski-Afrikan omille markkinoille, eivät kuitenkaan kuulu sopimuksen soveltamisalaan. Soveltamisalaan eivät kuulu myöskään puutavara ja puutuotteet, jotka ovat peräisin yhteisömetsistä ja pienhakkuista. Vuoden 2008 metsälaissa on kuitenkin säännöksiä jälkimmäisiä koskevista luvista, joten niistä peräisin olevia tuotteita voitaisiin tulevaisuudessa viedä Euroopan markkinoille.

Keski-Afrikan puutavaraa ja puutuotteita koskevat laillisuuden määritelmät laadittiin prosessissa, johon osallistui monia yksityistä sektoria, kansalaisyhteiskuntaa ja hallintoa edustavia sidosryhmiä. Sopimusneuvotteluihin osallistuneet metsätalouden eri sidosryhmät osallistuvat jatkossa myös täytäntöönpanoon ja valvontaan kansallisen sidosryhmäkomitean kautta.

Kansalaisjärjestöistä ja kansalaisyhteiskunnasta koostuva metsähallinnon alaa käsittelevä foorumi valvoo vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanotoimia ja raportoi havainnoistaan EU:n ja Keski-Afrikan tasavallan yhteiselle täytäntöönpanokomitealle, joka valvoo sopimuksen koko soveltamisalaa. Kansalaisyhteiskunnan osallistumisen varmistamiseksi vapaaehtoinen kumppanuussopimus sisältää säännöksiä riippumattomaan valvontaan liittyvien valmiuksien parantamisesta ja valvontaan liittyvästä koulutuksesta.

Keski-Afrikan tasavallan sademetsissä asuu monia alkuperäisyhteisöjä, jotka ovat riippuvaisia metsävarojen käytöstä. Vaikka alkuperäiskansojen oikeudet huomioidaan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen Keski-Afrikan puutavaraa koskevassa laillisuuskaaviossa, heidän maata ja maanomistusta koskevia oikeuksiaan on vielä käsiteltävä ja selvennettävä kansallisilla lakiuudistuksilla. Vaikka vapaaehtoista kumppanuussopimusta koskeva prosessi on mahdollistanut vuoropuhelun ja alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen käyttöoikeuksien paremman huomioimisen, meneillään olevaa lainsäädäntöprosessia on valvottava.

EU:n uusi puutavara-asetus[3] tulee voimaan maaliskuussa 2013. Asetuksella kielletään laittomasti korjatun puun ja sellaisesta valmistettujen puutuotteiden myynti EU:hun, ja sen odotetaan yhdessä vapaaehtoisten kumppanuussopimusten kanssa estävän metsien laittoman ja kestämättömän hyödyntämisen ja siten puuttuvan yhteen metsien tilan heikkenemistä aiheuttavista tekijöistä. Lisäksi sen toivotaan vauhdittavan vapaaehtoisten kumppanuussopimusten yleistä täytäntöönpanoa, joka on toistaiseksi edennyt melko hitaasti. Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen ratifiointi on itse asiassa saatu päätökseen vain Ghanassa ja Kamerunissa.

Päätelmät

Vapaaehtoisella kumppanuussopimuksella luodaan metsätalousalalle väline, jolla kumppanit voivat parantaa metsänhoidon standardeja ja alan kestävyyttä ja vastuullisuutta, mutta sopimuksen odotetaan myös vaikuttavan myönteisesti Keski-Afrikan tasavallan yleiseen kehitykseen ja kasvuun esimerkiksi turvaamalla tulot, jotka saadaan puunviennistä EU:hun ja muille kansainvälisille markkinoille. Tulevaisuudessa metsien teollisuuskäytöstä saatavien verotulojen pitäisi hyödyttää entistä enemmän myös Keski-Afrikan tasavallan paikallista taloutta ja paikallisyhteisöjä.

Vapaaehtoinen kumppanuussopimus tarjoaa keinoja metsähallinnon parantamiseen ja sillä on laaja tuki, mutta sopimuksen tehokkaaseen täytäntöönpanoon liittyy kuitenkin haasteita. Keski-Afrikan tasavalta toteuttaa ratifiointiprosessin ohessa täytäntöönpanotoimia, joihin kuuluu esimerkiksi laillisuuden varmentamisen, uuden lainsäädännön ja toimielinjärjestelmän kehittäminen. EU:n tekninen ja taloudellinen tuki on erittäin tärkeää vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa.

Metsätalous muodostaa merkittävän osan Keski-Afrikan tasavallan vientituloista, mutta maasta viedyn puutavaran laillisuuden varmistamisen olisi kytkeydyttävä kotimarkkinoiden sääntelyyn. Esittelijä on tyytyväinen siihen, että vapaaehtoista kumppanuussopimusta koskeva prosessi on yleisesti ottaen vaikuttanut myönteisesti metsänhoitoon kumppanimaassa, mutta olisi toivonut, että olisi laadittu aikataulu myös toimille, joilla puututtaisiin lainsäädännön noudattamiseen kotimarkkinoilla.

Vapaaehtoinen kumppanuussopimus on määrä ottaa käyttöön kokonaisuudessaan tammikuuhun 2014 mennessä myös FLEGT-lupajärjestelmän osalta. Osapuolet ovat sopineet arvioivansa järjestelmän valmiusastetta vuonna 2013 ja teettävänsä riippumattoman arvioinnin FLEGT-lupajärjestelmän toimivuudesta. Huolellinen arviointi on tarpeen, kun otetaan huomioon tämä melko kunnianhimoinen aikataulu sekä lainsäädäntötoimet ja valmiuksia parantavat toimenpiteet, jotka Keski-Afrikan tasavallan on toteutettava.

Lisäksi on pantava merkille, että vapaaehtoiset kumppanuussopimukset eivät ole ainoat käynnissä olevat toimet metsien kestävyyden parantamiseksi EU:n kumppanimaissa. Keski-Afrikan tasavallan oikeudellista kehystä ja sääntelykehystä tarkistettaessa on siksi varmistettava FLEGT-järjestelmään ja REDD-ohjelmaan (metsäkadosta ja metsien tilan heikkenemisestä johtuvien päästöjen vähentäminen) liittyvien sitoumusten yhdenmukaisuus.

Vaikka esittelijä suosittelee, että parlamentti antaa sopimukselle hyväksyntänsä, hän korostaa, että sekä Keski-Afrikan tasavallan hallituksen että Euroopan komission on kiinnitettävä riittävästi huomiota siihen, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpano etenee tehokkaasti ja aikataulun mukaisesti myös valmiuksien parantamisen, paikallisyhteisöjen osallistamisen ja alkuperäiskansoja koskevien suojalausekkeiden osalta, ja siihen, että vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta tiedotetaan eri sidosryhmille.

Esittelijä toistaa parlamentin pyynnön[4], että tehtyjen vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanon sekä uusien sopimusten neuvottelun ja täytäntöönpanon edistymisestä raportoidaan säännöllisesti. Lisäksi esittelijä kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan jatkossakin, että lisääntyvien vapaaehtoisten kumppanuussopimusten täytäntöönpanoa tuetaan riittävin varoin.

Lisäksi esittelijä huomauttaa, että vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen täytäntöönpanossa toteutettavat toimet on hyväksyttävä noudattaen asetusta (EU) N:o 182/2011 yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä.[5] Vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen liitteiden muuttamisen osalta esittelijä korostaa, että mahdollisessa tulevassa toimivallan siirrossa on otettava täysimääräisesti huomioon oikeudet, jotka kuuluvat parlamentille delegoituja säädöksiä koskevien järjestelyjen mukaisesti (SEUT-sopimuksen 290 artikla).

KEHITYSYHTEISTYÖVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2012)

kansainvälisen kaupan valiokunnalle

esityksestä neuvoston päätökseksi metsälainsäädännön soveltamisen valvontaa, metsähallintoa ja puutuotteiden kauppaa Euroopan unioniin koskevan Euroopan unionin ja Keski-Afrikan tasavallan vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen (FLEGT) tekemisestä
(14034/2011 – C7‑0046/2012 – 2011/0127(NLE))

Valmistelija: Bart Staes

PA_Leg_Consent

LYHYET PERUSTELUT

Keski-Afrikan tasavallan pinta-alasta 31 prosenttia on trooppisten metsien peitossa. Metsänhoito on maan merkittävin yksityisen sektorin työnantaja, ja sen osuus on 4 prosenttia BKT:stä ja 40 prosenttia maan kokonaisvientituloista. Keski-Afrikka pyrkii vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen yhteydessä laatimaan kansallisen järjestelmän, jolla varmistetaan lainsäädännön noudattaminen puutavaran tuotannossa. Järjestelmän piiriin kuuluvat kaikki EU:hun suunnatut puutuotteet sekä kotimaan markkinoilla ja EU:n ulkopuolisten maiden markkinoilla myytävät tuotteet.

Joitakin kysymyksiä on kuitenkin vielä ratkaistava. Kotimaan markkinat on jätetty vapaaehtoisen kumppanuussopimuksen ulkopuolelle, vaikka niillä toimii lukematon määrä metsureita, jotka usein käyttävät kirvestä ja moottorisahaa kestämättömällä, epävirallisella tai laittomalla tavalla. Tässä yhteydessä on tärkeää varmistaa, että kotimarkkinoiden tarpeita palvelevien pienten metsäyritysten toiminta on ammattimaista, kannattavaa ja kestävällä pohjalla.

Lisäksi maassa elää väkiluvultaan suuria metsistä riippuvaisia yhteisöjä. Näitä pidetään köyhimpinä väestönosina, joilla ei edelleenkään ole taattuja mahdollisuuksia hyödyntää perinteisiä maa-alueita, resursseja ja julkisia palveluita. Eri yhteisöt, esimerkiksi aka-pygmit ja mbororot, ovat valittaneet siitä, ettei niillä ole samanlaista maanomistusoikeutta kuin valtiolla, mikä vaikeuttaa asianmukaista metsänhoitoa. Kansalaisyhteiskunnan mahdollisuudet auttaa näitä yhteisöjä ovat huonot, sillä poliittinen liikkumatila kansalaisyhteiskunnan toiminnalle on erittäin rajallinen.

Keskeisiä lakeja sovelletaan vain osittain, eikä niitä valvota kattavasti; näistä voidaan mainita esimerkkeinä ympäristönsuojelulaki, viljelijöitä ja paimentolaisia koskeva laki, paikallisyhteisöjen edistämistä ja suojelemista koskeva hanke-esitys sekä yksityisten ja valtion omistamaa maata koskeva laki. Edellä kuvatut epäkohdat ovat johtaneet siihen, että salahakkuut ja metsäpalot ovat karanneet käsistä. Sekä paikallisyhteisöt että kansalaisyhteiskunta ovat nimenomaisesti vaatineet oikeutta tulla kuulluksi. Tästä määrätään ILO:n yleissopimuksessa N:o 169, jonka maa ratifioi vuonna 2010. Vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta tulee käytännön koetinkivi alkuperäisväestön oikeuksien kunnioittamiselle.

Vapaaehtoisesta kumppanuussopimuksesta olisi tultava myös johdonmukaisemman kehitysyhteistyöpolitiikan väline. Ensiksi on varmistettava FLEGT-järjestelmän (jota johtaa metsäministeriö) ja REDD-järjestelmän (joka toteutetaan ympäristöministeriön alaisuudessa) yhdenmukaisuus. Kyseisiä järjestelmiä toteutetaan samanaikaisesti, mutta kummastakin puuttuvat tärkeät yhteydet metsäpolitiikkaan. Toiseksi olisi keskityttävä valvomaan metsien teollisen hakkuun roolia. Vapaaehtoisessa kumppanuussopimuksessa ei ole analysoitu kunnolla sen merkitystä metsänhakkuiden tämänhetkisenä tai mahdollisena tulevana syynä, vaikka hakkuulupia on jo myönnetty kolmeen miljoonaan metsähehtaariin.

Euroopan unionin ja Keski-Afrikan tasavallan olisi varmistettava avoimuus ja uudistusten tekeminen muilla kaivannaisteollisuuden aloilla (esimerkiksi kumi, palmuöljy, kaivosteollisuus ja öljy), jotka saattavat vaikuttaa käsiteltävänä olevaan FLEGT-ehdotukseen.

******

Kehitysyhteistyövaliokunta pyytää asiasta vastaavaa kansainvälisen kaupan valiokuntaa esittämään parlamentille, että se antaa hyväksyntänsä.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

29.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

20

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Ricardo Cortés Lastra, Nirj Deva, Leonidas Donskis, Charles Goerens, Filip Kaczmarek, Franziska Keller, Miguel Angel Martínez Martínez, Maurice Ponga, Birgit Schnieber-Jastram, Eleni Theocharous, Patrice Tirolien, Gabriele Zimmer

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Isabella Lövin, Gesine Meissner, Cristian Dan Preda, Bart Staes, Patrizia Toia

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Joseph Cuschieri, Zita Gurmai, Claudiu Ciprian Tănăsescu

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

27.3.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

30

0

0

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

William (The Earl of) Dartmouth, Damien Abad, Laima Liucija Andrikienė, Maria Badia i Cutchet, David Campbell Bannerman, Daniel Caspary, Marielle de Sarnez, Yannick Jadot, Metin Kazak, Bernd Lange, David Martin, Vital Moreira, Paul Murphy, Godelieve Quisthoudt-Rowohl, Niccolò Rinaldi, Helmut Scholz, Peter Šťastný, Robert Sturdy, Gianluca Susta, Keith Taylor, Iuliu Winkler, Jan Zahradil, Paweł Zalewski

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Josefa Andrés Barea, George Sabin Cutaş, Mário David, Elisabeth Köstinger, Jörg Leichtfried, Jarosław Leszek Wałęsa

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet sijaiset (187 art. 2 kohta)

Gabriel Mato Adrover