Menettely : 2011/2195(INI)
Elinkaari istunnossa
Asiakirjan elinkaari : A7-0084/2012

Käsiteltäväksi jätetyt tekstit :

A7-0084/2012

Keskustelut :

Äänestykset :

PV 18/04/2012 - 7.5
Äänestysselitykset

Hyväksytyt tekstit :

P7_TA(2012)0125

MIETINTÖ     
PDF 173kWORD 123k
29.3.2012
PE 478.701v02-00 A7-0084/2012

koheesiopolitiikan tehtävistä Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla Eurooppa 2020 ‑strategian yhteydessä

(2011/2195(INI))

Aluekehitysvaliokunta

Esittelijä: Nuno Teixeira

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS
 PERUSTELUT
 BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO
 VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

EUROOPAN PARLAMENTIN PÄÄTÖSLAUSELMAESITYS

koheesiopolitiikan tehtävistä Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla Eurooppa 2020 ‑strategian yhteydessä

(2011/2195(INI))

Euroopan parlamentti, joka

–   ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 349 ja 355 artiklan, joissa syrjäisimmille alueille myönnetään erityinen asema, ja SEUT:n 107 artiklan 3 kohdan a alakohdan, jossa käsitellään näitä alueita koskevaa valtiontukijärjestelmää,

–   ottaa huomioon SEUT:n 174 artiklan ja sitä seuraavat artiklat, joissa määrätään taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta koskevasta tavoitteesta ja määritellään rakenteelliset rahoitusvälineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi,

–   ottaa huomioon 26. toukokuuta 2004 julkaistun komission tiedonannon "Syrjäisimpien alueiden tiiviimpi kumppanuus" (COM(2004)0343),

–   ottaa huomioon 28. syyskuuta 2005 antamansa päätöslauselman syrjäisimpien alueiden tiiviimmästä kumppanuudesta(1),

–   ottaa huomioon 12. syyskuuta 2007 annetun komission tiedonannon "Syrjäisimpiä alueita koskeva strategia: saavutukset ja tulevaisuudennäkymät" (COM(2007)0507) ja tähän tiedonantoon liitetyn 12. syyskuuta 2007 päivätyn komission yksiköiden valmisteluasiakirjan "Syrjäisimpiä alueita koskeva strategia: saavutukset ja tulevaisuudennäkymät" (SEC(2007)1112),

–   ottaa huomioon 20. toukokuuta 2008 antamansa päätöslauselman syrjäisimpiä alueita koskevasta strategiasta: saavutukset ja tulevaisuudennäkymät(2),

–   ottaa huomioon 17. lokakuuta 2008 annetun komission tiedonannon "Syrjäisimmät alueet: Euroopan voimavara" (COM(2008)0642),

–   ottaa huomioon 14. lokakuuta 2009 allekirjoitetun syrjäisimpien alueiden yhteisen pöytäkirjan "Syrjäisimmät alueet ja Eurooppa 2020 -strategia",

–   ottaa huomioon 3. maaliskuuta 2010 annetun komission tiedonannon "Eurooppa 2020 Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia" (COM(2010)2020),

–   ottaa huomioon 7. toukokuuta 2010 laaditun Espanjan, Ranskan, Portugalin ja syrjäisimpien alueiden pöytäkirjan syrjäisimpiä alueita koskevan Euroopan laajuisen strategian uusista näköaloista,

–   ottaa huomioon 14. kesäkuuta 2010 järjestetyn yleisten asioiden neuvoston 3022. kokouksen päätelmät(3),

–   ottaa huomioon 24. syyskuuta 2010 annetun komission ensimmäisen kertomuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle POSEI-ohjelmien vuoden 2006 uudistuksen vaikutuksista (COM(2010)0501),

–   ottaa huomioon 24. syyskuuta 2010 annetun ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi unionin syrjäisimpien alueiden hyväksi toteutettavista maatalousalan erityistoimenpiteistä (COM(2010)0498),

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukevasta talousarviosta (COM(2011)0500 – osat 1 ja 2),

–   ottaa huomioon 29. kesäkuuta 2011 annetun ehdotuksen neuvoston asetukseksi vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta (COM(2011)0398),

–   ottaa huomioon Pedro Solbes Miran 12. lokakuuta 2011 esittelemän kertomuksen komission jäsenelle Michel Barnierille aiheesta "Euroopan syrjäisimmät alueet ja yhtenäismarkkinat: EU:n vaikutus maailmassa",

–   ottaa huomioon 18. lokakuuta 2010 annetun komission tiedonannon Eurooppa-neuvostolle aiheesta "Komission lausunto Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 355 artiklan 6 kohdan nojalla Ranskan hallituksen aloitteesta, jonka tarkoituksena on Saint Barthélemyn saaren aseman muuttaminen Euroopan unioniin nähden" (COM(2010)0559) ja 29. lokakuuta 2010 tehdyn Eurooppa-neuvoston päätöksen 2010/718/EU Saint Barthélemyn saaren aseman muuttamisesta Euroopan unioniin nähden(4),

–   ottaa huomioon 3. ja 4. marraskuuta 2011 järjestetyn syrjäisimpien alueiden johtajien seitsemännentoista kokouksen loppujulkilausuman,

–   ottaa huomioon 15. tammikuuta 2010 annetun syrjäisimpien alueiden vastauksen komission valmisteluasiakirjaan liittyvässä tulevaa Eurooppa 2020 ‑strategiaa koskevassa kuulemisessa (COM(2009)0647),

–   ottaa huomioon 28. tammikuuta 2011 annetun syrjäisimpien alueiden yhteisen lausunnon taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevästä viidennestä kertomuksesta,

–   ottaa huomioon 28. helmikuuta 2011 annetun EU:n syrjäisimpien alueiden vastauksen otsikolla "Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti" (COM(2010)0608, 27. lokakuuta 2010),

–   ottaa huomioon syrjäisimmiltä alueilta kotoisin olevien Euroopan parlamentin jäsenten konferenssin 6. heinäkuuta 2010 Euroopan komission puheenjohtajalle José Manuel Durão Barrosolle toimittaman yhteisen kannanoton,

–   ottaa huomioon työjärjestyksen 48 artiklan,

–   ottaa huomioon aluekehitysvaliokunnan mietinnön sekä budjettivaliokunnan ja teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunnan lausunnot (A7-0084/2012),

A. ottaa huomioon, että SEUT:n 349 artiklassa määrätään primaarioikeuteen perustuvasta omasta oikeusperustasta, jonka perusteella vahvistetaan erityinen oikeudellinen asema ja yhteiset toimintamallit syrjäisimpien alueiden hyväksi;

B.  katsoo, että koheesiopolitiikan on oltava yhtenäistä Eurooppa 2020 ‑strategian kanssa, jonka tavoitteena on organisoida poliittiset aloitteet älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun pohjalta, ja siinä on otettava huomioon strategian osatekijät edistämällä taloutta, jossa on korkea työllisyysaste ja joka edistää sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta, ja siinä on huomioitava riittävällä tavalla syrjäisimpiä alueita koskeva ulottuvuus; ottaa huomioon, että syrjäisimpien alueiden lähtökohdat näiden tavoitteiden saavuttamiseksi ovat tiettyjä muita alueita epäsuotuisammat ja että syrjäisimmät alueet pyrkivät tekemään yhteistyötä saavuttaakseen vuoteen 2020 mennessä työllisyyteen, innovointiin, koulutukseen, sosiaaliseen osallisuuteen, ilmastoon ja energiaan liittyvät viisi tavoitetta, ja katsoo, että tarve ohjata Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteita kohti niiden potentiaalin hyödyntämistä ja huippualojen kasvua ei saa kuitenkaan johtaa siihen, että unohdetaan kyseisten alueiden rakenteelliset esteet tai perinteisten alojen keskeinen rooli kehityksessä;

C. katsoo, että koheesiopolitiikan on edelleen oltava yksi unionin tärkeimmistä toimintavälineistä Euroopan alueiden ja varsinkin syrjäisimpien alueiden erojen vähentämiseksi ja näiden alueiden liittämiseksi osaksi sisämarkkinoita ja niiden maantieteellisen aseman, kehityksen ja taloudellisen lähentymisen manner-EU:n kanssa sekä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden toteuttamisen vahvistamiseksi, ja katsoo, että EU:n rahastot ovat tältä osin ensisijaisesti käytettäviä välineitä mutta että tällä unionin politiikalla ei yksin voida ratkaista kaikkia syrjäisimpien alueiden ongelmia;

D. katsoo, että syrjäisimpien alueiden talouksien suuri haaste on muuttaa niitä koskevat rajoitteet kasvumahdollisuuksiksi sellaisten välineiden avulla, jotka vähentävät henkilöiden, tavaroiden, pääomien ja palvelujen vapaaseen liikkuvuuteen liittyviä eroja, ja että globalisaation, ilmastonmuutoksen, energiahuollon, uusiutuvien energialähteiden kehittämisen, luonnonvarojen, meren luonnonvarojen ja maatalouden varojen kestävän hallinnoinnin, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen, sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden torjunnan ja väestönkehityksen asettamien paineiden kaltaiset haasteet edellyttävät kaikkien unionin politiikkojen ja välineiden koordinointia;

E.  katsoo, että nykyinen talous-, sosiaali- ja finanssikriisin aikaansaama taloudellisen tilanteen heikkeneminen on koetellut erityisen pahasti syrjäisimpiä alueita, mikä osoittaa niiden talouksien rakenteelliset heikkoudet ja ulkoisen riippuvuuden;

F.  katsoo, että EU:n investoinnit syrjäisimmille alueille eivät ole vain eroja kiinnikurovaa ja haittoja korvaavaa politiikkaa, vaan myös koko Euroopan unionin hyväksi toteutettavia investointeja;

Syrjäisimpien alueiden eriytetty ja yhteinen kohtelu

1.  korostaa, että syrjäisimmillä alueilla on SEUT:n nojalla oikeus eriytettyyn ja yhteiseen kohteluun, jonka ansiosta ne saavat enimmäismäärän tukea niiden kehitystasosta riippumatta, jotta niiden ainutlaatuisuus otetaan riittävällä tavalla huomioon ja sitä suojellaan;

2.  korostaa – taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän viidennen kertomuksen päätelmien mukaisesti – tarvetta lisätä koheesiopolitiikan välineiden joustavuutta sellaisten investointien mahdollistamiseksi, joiden avulla voidaan taata Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden mukainen kasvu ja kehitys myös maantieteen ja väestötilanteen näkökulmasta erityisillä alueilla;

3.  kannattaa sitä, että syrjäisimpien alueiden on pyrittävä Eurooppa 2020 ‑strategiassa määriteltyihin tärkeimpiin tavoitteisiin, mutta korostaa, että ne on sovitettava alueiden todellisuuden mukaisiksi ottaen huomioon niiden alueellinen monimuotoisuus, rakenteelliset tilanteet ja mahdolliset edut, ja kannattaa sitä, että olisi sovellettava useammin SEUT:n 349 artiklaa, jossa määrätään erityisistä toimenpiteistä, joilla pyritään lievittämään syrjäisimpien alueiden ominaispiirteiden vaikutusta, ja sille olisi annettava sellainen oikeudellinen, institutionaalinen ja poliittinen painoarvo, jota tarvitaan, jotta varmistetaan syrjäisimpien alueiden oikeudenmukainen integroituminen, jonka avulla ne voivat kehittyä taloudellisesti ja sosiaalisesti sisämarkkinoilla ja laajemmin unionissa ja osallistua muiden alueiden kanssa tasa-arvoisessa asemassa kaikkiin unionin olennaisiin ohjelmiin;

4.  katsoo, että syrjäisimpien alueiden osalta olisi joustavoitettava keskittymistä kolmeen ensimmäiseen temaattiseen tavoitteeseen, joista säädetään vuoden 2014 jälkeistä kautta koskevissa uusissa asetusehdotuksissa, sillä näin vältettäisiin nykyisen potentiaalin monipuolistamista ja kehittämistä sekä alueiden suhteellisten ja kilpailuetujen hyödyntämistä koskevien mahdollisuuksien huomattava rajoittaminen;

5.   kannattaa muiden perusteiden käyttämistä sen määrittelemiseksi, ovatko syrjäisimmät alueet tukikelpoisia rakennerahaston varojen myöntämistä varten, koska henkilöä kohti mitattu BKT ei kuvasta näiden alueiden erityistilannetta ja sen käyttö on vastoin syrjäisimpien alueiden aseman henkeä ja itse perussopimusta; pyytää, että tätä varten otetaan käyttöön erityinen peruste, jolla syrjäisimmät alueet luokitellaan vähiten kehittyneiksi alueiksi niiden BKT:stä riippumatta, sillä tällainen toimintatapa vastaa parhaiten niiden erityistilannetta; vaatii, että syrjäisimpiä alueita koskevien yhteisrahoitusosuuksien olisi oltava johdonmukaisesti 85 prosenttia kaikkien näitä alueita koskevien tukivälineiden osalta; pyytää pidentämään varojen käytön määräaikaa syrjäisimmillä alueilla, jotta varojen käyttöä voidaan parantaa;

6.  pahoittelee EAKR:n lisärahoituksen osalta ehdotusta vähentää jyrkästi syrjäisimpien alueiden ja harvaan asuttujen alueiden määrärahoja rahoituskaudella 2014–2020 ja on huolissaan siitä, että tätä alun perin syrjäisimpien alueiden ja harvaan asuttujen alueiden rakenteellisia haittoja korvaamaan suunniteltua määrärahaa vääristetään kohdentamalla 50 prosenttia siitä erilaisiin tavoitteisiin; pyytää, että tämän määrärahan yhteisrahoitusosuudeksi asetetaan 85 prosenttia EAKR:n pääohjelmien mukaisesti; vaatii, että Eurooppa 2020 ‑strategian yhteydessä täytäntöönpantavan rahoitusjärjestelyn olisi taattava vähintään yhtä suurien EU:n tukien saanti kuin nykyisessä rahoituskehyksessä, jotta Eurooppa 2020 ‑strategiaa voidaan toteuttaa johdonmukaisesti ja tehokkaasti;

7.  pahoittelee, että muilla koheesioaloilla on tehty leikkauksia – tarkemmin sanottuna komissio ehdottaa seuraavalla ohjelmakaudella vuoden 2011 kiinteinä hintoina taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden rahoitusta koskevia 5,1 prosentin kokonaisleikkauksia, joihin sisältyvät lähentymisalueiden rahoitusta (siirtymäalueita lukuun ottamatta) koskeva 20,2 prosentin leikkaus, kilpailukykyalueiden rahoitusta koskeva 5,6 prosentin vähennys ja koheesiorahaston määrärahoja koskeva 2,9 prosentin vähennys;

8.  panee tyytyväisenä merkille komission aikeet sisällyttää budjettikohta "Syrjäisimmät alueet ja alueet, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen" vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen, koska tämä luo selkeämmän yhteyden näille alueille osoitettujen määrärahojen ja niiden tavoitteiden välille;

9.  kiinnittää huomiota siihen, että seuraavaa Euroopan sosiaalirahastoa koskevassa asetusehdotuksessa ei mainita jälleen kerran syrjäisimpien alueiden tilannetta, kun otetaan huomioon niiden SEUT:n 349 artiklassa luetellut rakenteelliset ominaispiirteet sekä niiden erityinen taloudellinen tilanne, jonka vuoksi ne kuuluvat niihin unionin alueisiin, joilla työttömyysaste on korkein;

10. painottaa, että EU:n vero- ja tullipolitiikka on mukautettava syrjäisimpien alueiden talouksien kilpailukyvyn vahvistamiseksi ja että asianmukaiset vero- ja tullijärjestelyt ovat erityisen tärkeitä taloudellisen toiminnan monipuolistamiseksi ja pysyvien työpaikkojen luomiseksi syrjäisimmillä alueilla;

11. painottaa, että syrjäisimpien alueiden kansalaisten on voitava nauttia sisämarkkinoiden eduista tasavertaisesti unionin muiden kansalaisten kanssa, ja pyytää hyväksymään Solbesin kertomuksessa esitettyjen suositusten mukaisia toimia; pyytää tutkimaan mahdollisuutta laatia nimenomaisesti syrjäisimmille alueille myönnettävien valtiontukien kehys ja puoltaa suuriin, keskisuuriin ja pieniin yrityksiin tehtävien investointien tukitason säilyttämistä nykyisellään sekä mahdollisuutta myöntää toimintatukia, jotka eivät ole väheneviä eivätkä ajallisesti rajoitettuja, joustavassa sääntelykehyksessä, sillä nämä tuet eivät haittaa kilpailua ja auttavat syrjäisimpiä alueita saavuttamaan erityisesti Eurooppa 2020 ‑strategian innovointia, tutkimusta ja ympäristöä koskevat tavoitteet; korostaa tässä yhteydessä julkisten palvelujen merkitystä syrjäisimpien alueiden taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta varsinkin ilmailun ja merenkulun, postilaitoksen, energian ja viestinnän aloilla;

12. korostaa, että pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen yhteisön varoja myöntämällä on tärkeää, jotta voidaan kehittää syrjäisimpien alueiden tuotantorakennetta ja edistää työntekijöiden osaamista siten, että hyödynnetään alueiden ja paikallistalouksien erityistuotteita;

13. katsoo, että unionin tukitoimilla on pyrittävä kannustamaan aloitteellisuutta, jotta syrjäisimmistä alueista voisi kehittyä osaamiskeskuksia, jotka tukeutuvat alueiden vahvuuksia ja osaamista hyödyntäviin aloihin, kuten jätehuoltoon, uusiutuviin energiamuotoihin, energiaomavaraisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, opiskelijoiden liikkuvuuteen, ilmastoa koskevaan tutkimukseen ja kriisinhallintaan; katsoo, että jos Euroopan mantereella ja sen yleisten ominaispiirteiden perusteella toteutetut toimet eivät aina ole tehokkaita syrjäisimmillä alueilla, perussopimuksen 349 artiklassa sallitut kokeelliset järjestelyt, jotka ovat osoittautuneet onnistuneiksi, voidaan laajentaa koskemaan myös unionin muita osia; kehottaa komissiota toteuttamaan mahdollisimman paljon kokeiluja näillä alueilla innovatiivisen, solidaarisen ja kestävän kasvun aikaansaamiseksi;

Oma ja erityinen kehys EU:n politiikkojen soveltamiseksi syrjäisimmillä alueilla

14. vaatii vahvistamaan maatalouden tukitoimenpiteitä POSEI-ohjelman yhteydessä, jotta voidaan vastata sellaisten tuottajien aiheuttamaan kilpailuun, jotka hyötyvät alhaisemmista tuotantokustannuksista, ja kannattaa syrjäisimmille alueille yhteisen maatalouspolitiikan yhteydessä myönnettyjen erityisjärjestelyjen säilyttämistä;

15. pitää tarpeellisena etukäteen tehtävän vaikutustenarvioinnin suorittamista EU:n lainsäädäntöhankkeiden vaikutuksista syrjäisimpien alueiden talouksille;

16. korostaa, että on jatkettava merivarojen kestäviä hallinta- ja suojelutoimenpiteitä, rajoitettava asteittain biologisesti ja maantieteellisesti haavoittuvaisiksi määritellyille merialueille pääsy vain paikallisille laivastoille, käytettävä ympäristöystävällisiä kalastusmenetelmiä, lisättävä vesiviljelyn arvostusta ja sallittava uudelleen tukien myöntäminen turvallisuus- ja hygieniaolosuhteita ja hyvien käytäntöjen täytäntöönpanoa koskevaa laivaston uusimista ja nykyaikaistamista varten, ja vaatii kalastusta koskevaan POSEI-ohjelmaan liittyvien lisäkustannusten vuoksi maksettavien korvausten korottamista; painottaa tarvetta toimintamalliin, joka on paremmin mukautettu kunkin alueen todellisuuteen, siten että tuetaan kunkin alueen kehitystä sellaisten kehitysmallien pohjalta, joista paikalliset toimijat ovat sopineet;

17. pahoittelee, että yhteisen kalastuspolitiikan uudistusta koskevassa ehdotuksessa ei oteta riittävästi huomioon syrjäisimpien alueiden tilannetta ja todellisuutta; painottaa syrjäisimpien alueiden yksinomaisen talousvyöhykkeen vuoksi näiden alueiden merellistä ulottuvuutta ja kalastustoiminnan merkitystä maankäytön suunnittelun ja paikallisen väestön työllisyyden kannalta ja katsoo, että niiden tarjoamien mahdollisuuksien seurauksena on ryhdyttävä konkreettisiin ja johdonmukaisiin toimenpiteisiin todellisen meritalouden luomiseksi ja että ne otettava asianmukaisesti huomioon Euroopan unionin yhdennetyssä meripolitiikassa; palauttaa mieliin kasvavan taloudellisen kiinnostuksen syrjäisimpien alueiden merivarojen suunnattomaan biogeneettiseen rikkauteen ja mineraalivaroihin ja sen, että on tärkeää sisällyttää ne osaksi "uutta syrjäisimpiä alueita koskevaa strategiaa", jonka tavoitteena on mereen perustuvan tietotalouden kehittäminen; painottaa tältä osin, että syrjäisimmillä alueilla on oltava keskeinen sija unionin meripolitiikassa, ja korostaa niiden roolia merten ja rannikkoalueiden kestävässä hyödyntämisessä sekä kansainvälisessä meriasioiden hallinnoinnissa ja toteaa, että Atlantin syrjäisimpien alueiden on määrä osallistua parhaillaan laadittavaan Atlantti-strategiaan;

18. palauttaa mieliin matkailualan merkityksen ja kehottaa komissiota vauhdittamaan EU:n toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja takaamaan nykyisten rahoitusjärjestelyjen paremman koordinoinnin, jonka yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota syrjäisimpiin alueisiin;

19. korostaa, että syrjäisimpien alueiden aikomuksena on sitoutua tutkimusta ja innovointia koskevaan strategiaan ja niiden yrittäjäkunnan kasvattamiseen, erityisesti rohkaisemalla nuorten yrittäjähenkeä, jotta mahdollistetaan pk-yritysten kehitys ja torjutaan nuorten työttömyyttä; kannattaa teknisten infrastruktuurien ja Euroopan laajuisten innovointikeskusten perustamista, hankkeiden ja kumppanuuksien kehittämistä tiede- ja teknologiajärjestelmään kuuluvien toimijoiden kanssa ja ideoiden ja hyvien käytäntöjen vaihtoa innovointia ja älykästä erikoistumista tukevien eurooppalaisten verkostojen, kuten S3-foorumin, avulla sekä pitkäaikaisia investointeja syrjäisimmille alueille koheesiorahoituksen yhteydessä ja pyytää varmistamaan aktiivisen osallistumisen Eurooppa 2020 ‑strategian lippulaivahankkeisiin; kehottaa jatkamaan syrjäisimpien alueiden hyväksi tähän asti tehtyjä ponnisteluja, jotta lisätään potentiaaliaan vastaavien paikallisten tutkimusjärjestelmien käyttöönottoa ja toisaalta edistetään ja autetaan sellaisten houkuttelevien, kilpailukykyisten ja riittävin varoin varustettujen yliopistojen kehittämistä, jotka ovat muualla Euroopan unionin alueella sijaitsevien yliopistojen tasolla;

20. korostaa tarvetta edistää koheesiorahaston sekä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman välistä synergiaa syrjäisimpien alueiden kehityksen vauhdittamiseksi ja tutkimukseen suunnattujen määrärahojen vajaakäytön hillitsemiseksi;

21. painottaa, että yhtenäisen Euroopan liikennealueen avulla on edistettävä syrjäisimpien alueiden osallistavaa kasvua, huonojen yhteyksien parantamista ja ilmastonmuutoksen torjuntaa; kehottaa laatimaan erityisen kehyksen liikennealan tuille syrjäisimmillä alueilla erityisesti joukkoliikenteen edistämiseksi ja saarten välisen meriliikenteen kehittämiseksi; kehottaa lisäksi luomaan logistisia rajapintoja ja kannattaa merten moottoriteiden kaltaisten hankkeiden täytäntöönpanoa; korostaa Marco Polo ‑ohjelman tarjoamia mahdollisuuksia syrjäisimmille alueille; vaatii komissiota lisäämään ohjelman joustavuutta ja jatkamaan sitä vuoden 2013 jälkeen sekä pyytää sisällyttämään Yhteyksien Eurooppa ‑välineeseen erityisiä viittauksia syrjäisimpiin alueisiin; vaatii, että syrjäisimmät alueet sisällytetään TEN-T-verkkoon ja uuteen välineeseen, jolla pyritään edistämään yhteenliitäntöjä Euroopassa;

22. palauttaa mieliin, että syrjäisimpien alueiden riippuvaisuus tuotavista fossiilisista polttoaineista aiheuttaa huomattavia lisäkustannuksia; toteaa myös, että syrjäisimmille alueille tehtävät aluepoliittiset investoinnit ilmastonmuutoksen torjumiseksi ovat suhteellisen pieniä; kehottaa vahvistamaan uusiutuvia energialähteitä esimerkiksi "saarten sopimuksen" kaltaisilla aloitteilla, joilla on tarkoitus laatia uusiutuvia energialähteitä koskevia paikallisia toimintasuunnitelmia, ja rahoituskelpoisilla aloitteilla, joiden tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjä vähintään 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä, ja perustamaan oman ohjelman uusiutuvia energialähteitä koskeville hankkeille ja monipuolistamaan alueellisen energiapohjan erityisesti geotermisen energian ja aalto- ja vetyenergian osalta sekä luomaan erityisen energia-alan ohjelman syrjäisestä sijainnista, infrastruktuureista ja tarjotuista palveluista aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi, jotta kannustetaan syrjäisimpien alueiden uusiutuvien energiamuotojen kehittämisen alalla harjoittamaa kunnianhimoista politiikkaa;

23. panee huolestuneena merkille ilmastonmuutoksen vaikutukset syrjäisimmillä alueilla ja etenkin vedenpinnan nousun; kehottaa unionia käsittelemään näitä kysymyksiä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen reagointia koskevan strategiansa yhteydessä; suosittelee energiavarojen asianmukaista käyttöä ja uusiutuvien energialähteiden tarjoamien mahdollisuuksien kehittämistä;

24. kehottaa komissiota perustamaan POSEI-ohjelman pohjalta erityisen energia-, liikenne- ja tieto- ja viestintätekniikan alan ohjelman, jolla on mahdollisimman paljon yhteisvaikutusta muiden näihin aloihin liittyvien EU:n toiminta-alueiden kanssa;

25. pitää tarpeellisena jäsenvaltioiden tukemista, jotta näiden alueiden asukkaille voidaan taata täysi mahdollisuus hyödyntää uusien teknologioiden tarjoamia tieto- ja viestintävälineitä, joita ovat esimerkiksi laajakaistatekniikka, satelliittien kaltaiset langattomat tekniikat ja erityisesti laajakaistapalvelut, jotta talouskasvua ja parempaa hallintoa edistettäisiin palvelujen digitalisoimisen avulla; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita varmistamaan, että kaikilla syrjäisimpien alueiden asukkailla on mahdollisuus laajakaistapalveluihin vuoteen 2013 mennessä;

26. ymmärtää, että digitaalitalous eittämättä vireyttää EU:n talouskasvua ja että digitaalinen syrjäytyminen on kasvava ongelma, joka voi muodostua merkittäväksi kasvun esteeksi;

27. katsoo, että koheesiopolitiikan innovatiivisella rahoituksella voitaisiin osittain vastata syrjäisimpien alueiden mikro- ja pk-yritysten krooniseen investointien puutteeseen, ja painottaa tarvetta parantaa syrjäisimpien alueiden yritysten rahoituksen saantia käynnistämällä vuoropuhelu "EIP-ryhmän" kanssa ja tukemalla sekä paikallisten sijoitusrahastojen perustamista kullakin syrjäisellä alueella että alueellisten riskipääomamarkkinoiden kehittämistä edellä mainittuun Pedro Solbes Miran kertomukseen Euroopan syrjäisimmistä alueista ja yhtenäismarkkinoista sisältyvän ehdotuksen mukaisesti; pyytää komissiota tekemään parlamentille ja neuvostolle tätä koskevan säädösehdotuksen;

28. toivoo, että tietyillä rajatuilla aloilla perustetaan näillä alueilla julkisia hankintoja koskevia kokeellisia järjestelyjä, jotta sopimuksentekomenettelyissä painotetaan sitä, miltä alueilta kilpailevat toimijat tulevat;

Hallinnon kehittäminen ja syrjäisimpien alueiden aseman vahvistaminen unionissa ja sitä ympäröivällä maantieteellisellä alueella

29. kannattaa sitä, että lisätään syrjäisimpien alueiden alueviranomaisten osallisuutta unionin ohjelmien valmistelussa ja täytäntöönpanossa joustavuutta, sopeutettavuutta ja mukautettavuutta koskevien periaatteiden mukaisesti toissijaisuuden ja monitasoisen ja kumppanuussuhteisiin perustuvan hallinnon avulla yhteistyössä yksityissektorin ja kansalaisyhteiskunnan kanssa, jotta varmistetaan, että näiden alueiden erityistarpeet otetaan huomioon päätöksentekoprosessin kaikilla tasoilla, ja jotta lisätään näiden alueiden näkyvyyttä unionin toimielimissä;

30. katsoo, että syrjäisimpien alueiden suurimpiin heikkouksiin kuuluu niiden varojen hallinta; katsoo, että niille on annettava riittävästi varoja, joilla ne voivat taata investoinnit etenkin infrastruktuuriin, joka koskee liikenteen lisäksi vettä, energiaa ja jätehuoltoa;

31. muistuttaa, että edellä mainitussa Pedro Solbes Miran kertomuksessa EU:n syrjäisimmistä alueista ja yhtenäismarkkinoista korostettiin, että lisäkustannukset rajoittavat syrjäisimpien alueiden talouksia lähes kaikkialla; kiinnittää myös komission huomion monopolitilanteisiin, määräävän markkina-aseman väärinkäyttöön ja laittomiin sopimuksiin, jotka kärjistävät epäoikeudenmukaisesti elinkustannusten kalleutta; pyytää komissiota tekemään yksityiskohtaisen tutkimuksen hinnanmuodostuksesta syrjäisimmillä alueilla, jotta määritellään keskeiset toimet, joilla yhtenäismarkkinoita voidaan tehostaa näillä alueilla;

32. panee merkille syrjäisimpien alueiden aseman EU:n ulkorajoilla ja kannattaa lähestymistapaa, jossa tunnustetaan EU:n naapuruussuhteet kolmansien maiden ja sellaisten maiden kanssa, joiden kanssa näillä alueilla on etuoikeutetut historialliset ja kulttuuriset suhteet, sekä komission ilmoittamien pohdintojen jatkamista yhdessä syrjäisimpien alueiden kanssa; kiinnittää huomiota aseman vahvistamiseen ympäröivällä maantieteellisellä alueella liittyviin vaikeuksiin sekä tarpeeseen löytää erityisiä innovatiivisia tapoja, joilla kannustetaan todellista alueellista yhdentymistä syrjäisimpien alueiden ja unionin ulkopuolisten naapurimaiden yhteisillä ohjelmilla ja hankkeilla, ja tarpeeseen luoda hyvät yhteydet molempien maantieteellisten alueiden välillä; painottaa tiettyjen EU:n politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden seurauksia syrjäisimmille alueille ja korostaa tarvetta toteuttaa tutkimuksia niiden vaikutusten mittaamiseksi, joita kansainvälisillä kauppa- ja kalastussopimuksilla on syrjäisimpiin alueisiin ja niiden paikalliseen tuotantoon, ja sellaisten korvaavien toimien käyttöön ottamiseksi, joilla voidaan lievittää tällaisista sopimuksista aiheutuvia haittoja;

33. pitää valitettavana, että kauppapolitiikan pääosasto näyttää olevan haluton ottamaan huomioon syrjäiseen sijaintiin liittyvät erityispiirteet talouskumppanuussopimuksia koskevissa neuvotteluissa, ja kehottaa komissiota etsimään jatkossakin kompromisseja, jotka kunnioittavat asianomaisten syrjäisimpien alueiden intressejä AKT-maiden kanssa tehtävissä lopullisissa sopimuksissa;

34. muistuttaa jälleen, että koheesiopolitiikan varojen ja Euroopan kehitysrahaston yhteisvaikutusta on tarpeen lisätä, jotta parannetaan yhteistä etua koskevia hankkeita ja syrjäisimpien alueiden alueellista yhdentymistä; muistuttaa tässä yhteydessä Euroopan parlamentin useaan otteeseen esittämästä kannasta EKR:n sisällyttämisestä talousarvioon;

35. painottaa alueellisen yhteistyön merkitystä syrjäisimmille alueille ja vaatii, että alueellista yhteistyötä koskevia ohjelmia jatketaan syrjäisimmillä alueilla; kannattaa tältä osin sääntöjen joustavoittamista, jotta käytettävissä olevia määrärahoja voidaan käyttää paremmin, yhteistyöhankkeiden konkretisoimista, EAKR:n yhteisrahoitusosuuden korottamista 85 prosenttiin, valtioiden välisen yhteistyön lisäämistä ja rajatylittävää yhteistyötä koskevan 150 kilometrin mittaisen merirajan vaatimuksen poistamista syrjäisimpien alueiden osalta; korostaa lisäksi, että syrjäisimpien alueiden etuoikeutettu maantieteellinen asema ja merkittävä geostrateginen rooli tuo huomattavaa lisäarvoa unionille Afrikan, Keski-Amerikan ja Yhdysvaltojen yhteyksissä;

36. katsoo, että rajatylittävien sähköisten viranomaispalvelujen kehittämisellä edistetään unionin sisämarkkinoiden ulottamista syrjäisimmille alueille;

37. palauttaa mieliin, että SEUT:n 355 artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuilla Tanskan, Ranskan ja Alankomaiden merentakaisilla mailla ja alueilla on mahdollisuus tulla luokitelluiksi syrjäisimmiksi alueiksi ja valita niille sopivin asema, ja muistuttaa nykyisten syrjäisimpien alueiden ratkaisevasta asemasta, jota ne voivat hyödyntää asemansa edistämisen ja vahvistamisen kannalta;

38. toteaa, että Mayotte saa pian syrjäisimmän alueen aseman, ja pyytää komissiota tehostamaan tukea, joka on välttämätöntä varojen asianmukaisen käytön kannalta; muistuttaa tässä yhteydessä siirtymävaiheen tukea koskevaa valmistelutoimea varten käytettävissä olevista määrärahoista ja tarpeesta säätää seuraavassa rahoituskehyksessä erityisjärjestelyistä Mayottelle tai muille alueille, joiden asema mahdollisesti muuttuu syrjäisimmäksi alueeksi, jotta tuetaan alueita muutosprosessissa, jossa niistä tulee syrjäisimpiä alueita;

39. kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille.

(1)

EUVL C 227 E, 21.9.2006, s. 512.

(2)

EUVL C 279 E, 19.12.2009, s. 12.

(3)

Neuvoston asiakirja N:o 11021/10.

(4)

EUVL L 325, 9.12.2010, s. 4.


PERUSTELUT

Euroopan unionin syrjäisimmät alueet ovat joukko alueita, jotka muodostavat niiden syrjäisestä sijainnista, saaristoluonteesta, vaikeasta pinnanmuodostuksesta ja ilmastosta johtuvista fyysisistä ja rakenteellisista rajoitteista seuraavien erityispiirteidensä vuoksi erityisen ryhmän alueita, joiden asema on tunnustettu SEUT:n 349 artiklassa(1).

Näillä alueilla on niille perussopimuksessa myönnetty erityisasema, joka mahdollistaa perussopimuksen säännöksistä poikkeamisen ja niiden mukauttamisen syrjäisimmillä alueilla niiden erityispiirteiden ja rajoitteiden vuoksi. Koska nämä alueet kärsivät pysyvistä rajoitteista ja vaikeuksista, joiden vuoksi ne eroavat tunnustetusti muista EU:n alueista, EU:n sääntöjä ja ohjelmia ei voida soveltaa näillä alueilla samalla tavoin kuin muualla EU:n alueella, vaan niiden täytäntöönpanon on perustuttava alueelliseen lähestymistapaan.

Tämän vuoksi on hyödyllistä arvioida syrjäisimpiä alueita koskevan tulevan koheesiopolitiikan osalta, miten Eurooppa 2020 -strategiaan kirjatut älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevat tavoitteet voidaan saavuttaa näillä EU:n alueilla, jotka kärsivät pysyvistä erityispiirteistä ja rajoitteista, jotka ovat seurausta pääasiassa näiden alueiden syrjäisestä sijainnista ja joiden vuoksi Euroopan unionilla on perusteltu syy ryhtyä erityistoimenpiteisiin.

Vuonna 1999 hyväksytyt Cayennen periaatteet ovat Euroopan unionin syrjäisimpiä alueita koskevan toimintakehyksen perusperiaatteita, ja näiden periaatteiden – joita ovat yhtäläisiä mahdollisuuksia koskeva periaate, potentiaalin arvoa koskeva periaate, johdonmukaisuutta koskeva periaate ja kumppanuusperiaate – mukaan EU:n toiminnan on luotava tarvittavat olosuhteet syrjäisimpien alueiden potentiaalin muuttamiseksi todellisiksi talouskasvun tekijöiksi erityisesti erityistoimenpiteiden avulla.

Toukokuussa 2010 laaditussa muistiossa "Uudistettu näkemys syrjäisimpiä alueita koskevasta EU:n strategiasta" määriteltiin tähän liittyen pääasialliset suuntaviivat, joita tulevassa EU:n toiminnassa on seurattava syrjäisimpien alueiden osalta. Muistiossa korostettiin, että tasapainoa on kunnioitettava potentiaalin ja rajoitteiden, alueellista johdonmukaisuutta edistävien Euroopan unionin politiikkojen sisäisen ja ulkoisen ulottuvuuden ja yleisten Euroopan unionin politiikkojen mukauttamisen ja syrjäisimpiä alueita hyödyttävien erityisten välineiden hyväksymisen välillä.

14. kesäkuuta 2010 kokoontuneen yleisten asioiden neuvoston päätelmissä pyydettiin Euroopan komissiota esittämään tähän aiheeseen liittyvä asiakirja. Vuoden 2012 alussa on tarkoitus julkaista Euroopan komission tiedonanto EU:n syrjäisimpiä alueita koskevasta uudistetusta strategiasta. Tässä asiakirjassa pyritään käsittelemään järjestelmällisesti tärkeimpiä kysymyksiä, jotka on otettava huomioon ennustettaessa syrjäisimpien alueiden suoriutumista Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamisessa.

Esittelijä katsoo syrjäisimpiä alueita koskevassa koheesiopolitiikassa Eurooppa 2020 ‑strategian kehyksen yhteydessä huomioon otettavan kolmen tärkeimmän painopistealueen perusteella seuraavaa:

1.  EU:n syrjäisimpiin alueisiin on sovellettava eriytettyä ja yhtenäistä kohtelua, jossa otetaan asianmukaisesti huomioon näiden alueiden erityispiirteet EU:n politiikkojen yhteydessä ja painotetaan erityisesti koheesiopolitiikkaa näiden alueiden pienimuotoisten talouksien tärkeimpänä nostovoimana. Tällainen eriyttäminen ei tarkoita ainoastaan sitä, että erityistä huomiota kiinnitetään syrjäisestä sijainnista johtuvien vaikutusten korvaamiseen, vaan on myös noudatettava mukautettua strategiaa, jolla ennakoidaan alueiden voimavarojen hyödyntämiseen kykenevää kehitysmallia kilpailukyvyn ja kasvun lisäämiseksi sekä työpaikkojen luomiseksi.

2.  Unionin politiikkojen täytäntöönpanoa on mukautettava EU:n syrjäisimmillä alueilla, sillä näiden alueiden on mahdollista saavuttaa paremmin taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion tavoitteet sekä edistää Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden toteutumista ainoastaan noudattamalla EU:n politiikkoja koskevaa erityistä kehystä. POSEI-ohjelmien erityistoimenpiteet ovat onnistuneet hyvin maatalous- ja kalastuspolitiikan aloilla, minkä vuoksi voidaan harkita mahdollisuutta muiden vastaavanlaisten ohjelmien käynnistämiseksi energian, uusiutuvien energialähteiden, liikenteen ja tieto- ja viestintätekniikan kaltaisilla aloilla. Myös tutkimukseen, innovointiin, liikenteeseen, tietoliikenteeseen, matkailuun, tulli- ja veropolitiikkaan, tullittomiin alueisiin ja kauppapolitiikkaan on kiinnitettävä erityistä huomiota, kun EU:n politiikkoja sovelletaan syrjäisimmillä alueilla.

3.  Syrjäisimmät alueet on liitettävä tiiviimmin osaksi EU:ta, mikä edellyttää monitasoisen hallintojärjestelmän avulla saavutettavaa tehokkaampaa hallintoa, katkeamattomia liikenneyhteyksiä yhtenäismarkkinoiden tarjoamien etujen hyödyntämisen kehittämiseksi ja syrjäisimpien alueiden sisällyttämistä tiiviimmin osaksi alueellisia naapuruussuunnitelmia. Syrjäisimpien alueiden asemaa on vahvistettava niitä ympäröivällä maantieteellisellä alueella. Tämän saavuttamiseksi näiden alueiden arvostusta on lisättävä EU:n politiikkojen ulkoisen ulottuvuuden yhteydessä erityisesti ottamalla huomioon syrjäisimpien alueiden suhteet kolmansiin maihin ja maihin, joiden kanssa näillä alueilla on etuoikeutettuja historiallisia suhteita.

Esittelijän tavoitteena on löytää edellä esitettyihin painopistealueisiin sisältyvien useiden ehdotusten avulla tasapainoisempi EU:n toimintamalli, jotta Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden saavuttamiseen liittyvät haasteet voidaan ratkaista Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla. Esittelijä korostaa koheesiopolitiikan merkitystä ja ennakoi joitakin kysymyksiä, jotka on otettava huomioon Euroopan parlamentin kannan muodostamisen yhteydessä ehdotuksessa EU:n syrjäisimpiä alueita koskevaksi uudistetuksi strategiaksi.

(1)

Tällä hetkellä Euroopan unionin syrjäisimpiä alueita ovat Madeira, Azorit, Kanariansaaret, Martinique, Guadeloupe, Réunion, Ranskan Guayana ja Saint-Martin.


BUDJETTIVALIOKUNNAN LAUSUNTO (8.3.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

koheesiopolitiikan tehtävästä Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla Eurooppa 2020 ‑strategian kehyksessä

(2011/2195(INI))

Valmistelija: Ivars Godmanis

EHDOTUKSET

Budjettivaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  muistuttaa, että Eurooppa 2020 -strategia on suunniteltu tärkeimmäksi välineeksi, jonka avulla Euroopan taloudet voivat selvitä talouskriisistä, ja alue- ja koheesiopolitiikkoja pidetään keskeisinä välineinä strategian tavoitteiden saavuttamisen kannalta näiden politiikkojen talousarviovaikutusten ja monitasoisen hallinnon vuoksi; katsoo näin ollen, että syrjäisimmät alueet, jotka kuuluvat erottamattomasti unioniin, olisi hyödynnettävä tärkeinä tekijöinä Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden edistämisessä, ja niille olisi osoitettava tarvittavat määrärahat ottaen asianmukaisesti huomioon, kuten määrätään SEUT:n 349 artiklassa, kyseisten alueiden syrjäinen sijainti, saaristoluonne, pieni koko, vaikea pinnanmuodostus ja ilmasto sekä taloudellinen riippuvuus muutamista harvoista tuotteista, mikä mahdollistaa, että ne voivat osallistua täysipainoisesti Euroopan unionin uuteen talousarvio- ja talousstrategiaan vuoteen 2020 ulottuvalla jaksolla, mistä hyötyvät sekä ne itse että koko EU;

2.  pahoittelee, että komission ehdotuksessa monivuotiseksi rahoituskehykseksi jaksolle 2014–2020 ehdotetaan leikkauksia koheesiopolitiikan toimiin ja tavoitteisiin kautta linjan (-5,1 prosenttia vuoden 2011 hintoina(1)) eikä leikkauksilta ole välttynyt myöskään syrjäisimmille alueille osoitettu lisärahoitus; painottaa, että syrjäisimpiä alueita koskevien leikkausten kokonaismäärää on mahdoton määrittää, koska seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä 926 miljoonan euron lisärahoitus koskee syrjäisimpien alueiden lisäksi myös pohjoisia harvaanasuttuja alueita, kuten määrätään Itävallan, Ruotsin ja Suomen liittymistä koskevan sopimuksen kuudennessa pöytäkirjassa; toteaa kuitenkin, että lisärahoitus, joka kattaa sekä syrjäisimmät alueet että pohjoiset harvaanasutut alueet vuosiksi 2014–2020 (926 miljoonaa euroa), on noin 50 prosenttia ajanjaksolle 2007–2013 osoitetusta määrästä (1 738 miljoonaa euroa);

3.  muistuttaa, että syrjäisimpiä alueita varten pitäisi hyväksyä erityistoimenpiteitä ja niille pitäisi myöntää lisärahoitusta SEUT:n 349 artiklassa luetelluista tekijöistä johtuvien vaikeuksien takia; katsoo, että yhteisrahoituksen enimmäismäärän nostaminen 85 prosenttiin syrjäisimmillä alueilla on oikea askel tähän suuntaan, ja kehottaa komissiota määrittämään uusia tapoja tukea kyseisiä alueita erityisesti siinä tapauksessa, että kyseisille alueille kohdennettuja määrärahoja leikataan seuraavalla ohjelmakaudella;

4.  korostaa – taloudellista, sosiaalista ja alueellista yhteenkuuluvuutta käsittelevän viidennen kertomuksen päätelmien mukaisesti – tarvetta lisätä koheesiopolitiikan välineiden joustavuutta sellaisten investointien mahdollistamiseksi, joiden avulla voidaan taata Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteiden mukainen kasvu ja kehitys myös maantieteen ja väestötilanteen näkökulmasta erityisillä alueilla;

5.  korostaa tarvetta edistää koheesiorahaston sekä tutkimuksen ja kehityksen puiteohjelman välistä synergiaa syrjäisimpien alueiden kehityksen vauhdittamiseksi ja tutkimukseen suunnattujen määrärahojen vajaakäytön hillitsemiseksi;

6.  pahoittelee, että muilla koheesioalueilla on tehty leikkauksia – tarkemmin sanottuna komissio ehdottaa seuraavalla ohjelmakaudella vuoden 2011 kiinteinä hintoina taloudellisen, sosiaalisen ja alueellisen koheesion rahoitusta koskevia 5,1 prosentin kokonaisleikkauksia, joihin sisältyvät lähentymisalueiden rahoitusta (siirtymäalueita lukuun ottamatta) koskeva 20,2 prosentin leikkaus, kilpailukykyalueiden rahoitusta koskeva 5,6 prosentin vähennys ja koheesiorahaston määrärahoja koskeva 2,9 prosentin vähennys;

7.  panee tyytyväisenä merkille komission aikeet sisällyttää budjettikohta "Syrjäisimmät alueet ja alueet, joiden väestöntiheys on erittäin alhainen" vuosien 2014–2020 monivuotiseen rahoituskehykseen, koska tämä luo selkeämmän yhteyden näille alueille osoitettujen määrärahojen ja niiden tavoitteiden välille;

8.  pyytää kiinnittämään huomiota siihen, että seuraavassa monivuotisessa rahoituskehyksessä on huomioitava joidenkin eurooppalaisten alueiden siirtyminen "syrjäisimpien alueiden" kategoriaan kaudella 2014–2020; kehottaa komissiota laatimaan talousarvioennusteensa tämän mukaisesti.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

8.3.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

18

4

6

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Marta Andreasen, Francesca Balzani, Jean-Luc Dehaene, Isabelle Durant, Göran Färm, José Manuel Fernandes, Eider Gardiazábal Rubial, Jens Geier, Ivars Godmanis, Ingeborg Gräßle, Carl Haglund, Jutta Haug, Monika Hohlmeier, Sidonia Elżbieta Jędrzejewska, Anne E. Jensen, Jan Kozłowski, Alain Lamassoure, Giovanni La Via, George Lyon, Barbara Matera, Claudio Morganti, Dominique Riquet, László Surján, Helga Trüpel, Derek Vaughan, Jacek Włosowicz

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Frédéric Daerden, Jan Mulder

(1)

Tässä lausunnossa käytetyt luvut perustuvat laskelmiin, jotka on tehnyt Euroopan komission aluepolitiikan pääosaston koheesiopolitiikan kehittämisestä ja koordinoinnista sekä politiikasta tiedottamisesta vastaava osasto.


TEOLLISUUS-, TUTKIMUS- JA ENERGIAVALIOKUNNAN LAUSUNTO (1.3.2012)

aluekehitysvaliokunnalle

koheesiopolitiikan tehtävästä Euroopan unionin syrjäisimmillä alueilla Eurooppa 2020 ‑strategian kehyksessä

(2011/2195(INI))

Valmistelija: Niki Tzavela

EHDOTUKSET

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta pyytää asiasta vastaavaa aluekehitysvaliokuntaa sisällyttämään seuraavat ehdotukset päätöslauselmaesitykseen, jonka se myöhemmin hyväksyy:

1.  pitää myönteisenä unionin syrjäisimpiä alueita koskevaa komission uudistettua strategiaa, jossa tarkastellaan miten kyseiset alueet ovat saavuttaneet Eurooppa 2020 -strategian tavoitteita älykkäästä, kestävästä ja osallistavasta kehityksestä; tähdentää etuja, joita aiheutuu asianmukaisesti integroitujen alueellisten markkinoiden syntymiseen keskittyvän naapuruuspolitiikan kehittämisestä; korostaa, että Eurooppa 2020 -strategian täytäntöönpanoa olisi mukautettava syrjäisimmillä alueilla vallitsevaan tilanteeseen;

2.  toivoo älykkäitä erikoistumisstrategioita ja pitkäaikaisia investointeja syrjäisimmille alueille Eurooppa 2020 -strategian ja koheesiorahoituksen yhteydessä ja kehottaa varmistamaan aktiivisen osallistumisen lippulaivahankkeisiin;

3.  korostaa, että on analysoitava kasvutekijöitä rakenteellisten vaikeuksien leimaamilla alueilla ja tunnistettava siten sekä alueiden kilpailukyvyn parantamiseen että niiden riippuvuuden vähentämiseen tähtäävät strategiat; pitää tärkeänä tunnistaa strategiset hankkeet perusteellisella ennakkoanalyysillä ja jälkiarvioinnilla, jotka ovat olennaisia samojen hankkeiden sosioekonomisten vaikutusten määrittämisessä; kannattaa myös sitä, että analyysiin otetaan mukaan erilaisia alueellisia, paikallisia ja kansalaisyhteiskunnan toimijoita, jotka todella tuntevat kyseisten alueiden vahvuudet ja heikkoudet;

4.  ottaa huomioon, että syrjäisimpien alueiden suurimpiin heikkouksiin kuuluu niiden varojen hallinta; katsoo, että niille on annettava riittävästi varoja, joilla ne voivat taata investoinnit etenkin infrastruktuuriin, joka koskee liikenteen lisäksi vettä, energiaa ja jätehuoltoa;

5.  korostaa, että on luotava selkeä suhde tavoitteiden ja varojen välille, ja panee huolestuneena merkille, että komission uudessa, tulevaa monivuotista vuonna 2014 alkavaa rahoituskehystä koskevassa ehdotuksessa leikkaukset vaikuttavat eniten koheesiopolitiikkaan ja että sen vuoksi syrjäisimpien alueiden kehitykseen tarkoitetut varat pienenevät 7,5 prosentilla, mikä on 70 miljoonaa euroa vähemmän kuin edellisellä kaudella;

6.  kehottaa integroimaan syrjäisimmät alueet paremmin unioniin ja niiden maantieteellisiin alueisiin; korostaa tässä yhteydessä syrjäisimpien alueiden mahdollisuuksia toimia yhteytenä Euroopan ja kolmansien maiden välillä tutkimuksen, osaamisen ja innovaation alalla ja kehottaa unionia ja jäsenvaltioita ottamaan kolmansien maiden kanssa tehtävässä yhteistyössä huomioon syrjäisimpien alueiden merkittävän aseman;

7.  kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyödyntämään syrjäisimpien alueiden maantieteellisiä ja alueellisia erityispiirteitä sovittamalla myös EU:n ohjelmat näihin piirteisiin, jotta kyseiset alueet voisivat osallistua Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseen;

8.  ottaa huomioon, että syrjäisimpien alueiden innovointipotentiaalia ja yrittäjyyttä on edistettävä erityisesti opiskelijavaihdon avulla; panee huolestuneena merkille syrjäisimpien alueiden edustajien vähäisen määrään tutkimuksen puiteohjelmassa; kehottaa mukauttamaan koheesio- sekä tutkimus- ja innovointipolitiikan syrjäisimpien alueiden erityistarpeisiin; kehottaa kehittämään tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman (Horizon 2020) ja rakennerahastojen välisiä synergiaetuja, jotta voidaan kannustaa aloittelevien huippututkimusyksikköjen osallistumista ja lisätä koulutukseen tarkoitettuja investointeja;

9.  painottaa, että koheesiopolitiikan välineiden käyttöä olisi mukautettava vastaamaan syrjäisimpien alueiden kansantalouksia siten, että otetaan asianmukaisella tavalla huomioon pk-yritysten merkitys sekä kilpailukyky ja työllisyys;

10. korostaa, että pienten ja keskisuurten yritysten tukeminen yhteisön varoja myöntämällä on tärkeää, jotta voidaan kehittää syrjäisimpien alueiden tuotantorakennetta ja edistää työntekijöiden osaamista siten, että hyödynnetään alueiden ja paikallistalouksien erityistuotteita;

11. panee huolestuneena merkille ilmastonmuutoksen vaikutukset syrjäisimmillä alueilla ja etenkin vedenpinnan nousun; kehottaa unionia käsittelemään näitä kysymyksiä ilmastonmuutoksen torjuntaa ja siihen reagointia koskevan strategiansa yhteydessä; suosittelee energiavarojen asianmukaista käyttöä ja uusiutuvien energialähteiden tarjoamien mahdollisuuksien kehittämistä;

12. pitää tarpeellisena jäsenvaltioiden tukemista, jotta näiden alueiden asukkaille voidaan taata täysi mahdollisuus hyödyntää uusien teknologioiden tarjoamia tieto- ja viestintävälineitä, joita ovat esimerkiksi laajakaistatekniikka, satelliittien kaltaiset langattomat tekniikat ja erityisesti laajakaistapalvelut, jotta talouskasvua ja parempaa hallintoa edistettäisiin palvelujen digitalisoimisessa; kehottaa komissiota ja jäsenmaita varmistamaan, että kaikilla syrjäisimpien alueiden asukkailla on mahdollisuus laajakaistapalveluihin vuoteen 2013 mennessä;

13. ymmärtää, että digitaalitalous eittämättä vireyttää EU:n talouskasvua ja että digitaalinen syrjäytyminen on kasvava ongelma, joka voi muodostua merkittäväksi kasvun esteeksi;

14. korostaa, että julkisten palvelujen hyödyntäminen on tärkeää syrjäisimpien alueiden taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kannalta erityisesti lento- ja meriliikenteen, energian, viestinnän ja tutkimuksen osalta;

15. katsoo, että rajatylittävien sähköisten viranomaispalvelujen kehittämisellä edistetään EU:n sisämarkkinoiden ulottamista syrjäisimmille alueille.

VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

28.2.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

35

0

1

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

Gabriele Albertini, Josefa Andrés Barea, Zigmantas Balčytis, Bendt Bendtsen, Pilar del Castillo Vera, Gaston Franco, Norbert Glante, Fiona Hall, Edit Herczog, Kent Johansson, Romana Jordan, Krišjānis Kariņš, Bogdan Kazimierz Marcinkiewicz, Judith A. Merkies, Jaroslav Paška, Vittorio Prodi, Miloslav Ransdorf, Teresa Riera Madurell, Jens Rohde, Paul Rübig, Francisco Sosa Wagner, Konrad Szymański, Patrizia Toia, Evžen Tošenovský, Claude Turmes, Alejo Vidal-Quadras

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Maria Badia i Cutchet, Jolanta Emilia Hibner, Yannick Jadot, Seán Kelly, Alajos Mészáros, Vladko Todorov Panayotov, Mario Pirillo, Pavel Poc, Vladimír Remek, Hannu Takkula


VALIOKUNNAN LOPULLISEN ÄÄNESTYKSEN TULOS

Hyväksytty (pvä)

20.3.2012

 

 

 

Lopullisen äänestyksen tulos

+:

–:

0:

36

2

4

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet jäsenet

François Alfonsi, Catherine Bearder, Jean-Paul Besset, Victor Boştinaru, John Bufton, Salvatore Caronna, Tamás Deutsch, Rosa Estaràs Ferragut, Brice Hortefeux, Danuta Maria Hübner, Vincenzo Iovine, María Irigoyen Pérez, Seán Kelly, Mojca Kleva, Constanze Angela Krehl, Petru Constantin Luhan, Riikka Manner, Iosif Matula, Erminia Mazzoni, Jens Nilsson, Jan Olbrycht, Wojciech Michał Olejniczak, Younous Omarjee, Markus Pieper, Tomasz Piotr Poręba, Monika Smolková, Ewald Stadler, Georgios Stavrakakis, Nuno Teixeira, Lambert van Nistelrooij, Kerstin Westphal, Joachim Zeller, Elżbieta Katarzyna Łukacijewska

Lopullisessa äänestyksessä läsnä olleet varajäsenet

Andrea Cozzolino, Karima Delli, Cornelia Ernst, Ivars Godmanis, Maurice Ponga, Vilja Savisaar-Toomast, Elisabeth Schroedter, Patrice Tirolien, Giommaria Uggias, Derek Vaughan, Sabine Verheyen

Oikeudellinen huomautus - Tietosuojakäytäntö